Uusi laskelma tähtien näkymisestä silmämunalla!
Aki Karppinen
ja
samoja tapoja laskea.
JOS lasketaan KUUN et�isyys, ja meill� on ARVIO kuun halkaisijasta, esim.
B=2*1738km, saamme helposti et�isyyden vaikkapa ihan k�sivarren avulla!
Eli KUU on sormien v�liin pistettyn� noin 5,5mm
a = 60cm, b = 5,5mm
=>a/b = A/B
=>A = B*a/b= 3476km*60/0,55 = 379 200km, t�m� on ihan OIKEA arvio
Aurinko on hyvin tarkkaan samankokoinen kuin kuu, sormiv�lill� mitattuna...
JOS se halkaisija on kuitenkin per�ti 1,4*10^9m niin =>
=>a/b = A/B
=>A = 1,4*10^9m*60/0,55 = 152,2727272727*10^11m
Oikea arvo on hieman v�hemm�n - noin 150 miljoonaa kilometri�.
Jos sitten TIET�� esimerkiksi AURINGON S�TEILYTEHON, joka on:
=> P = 3,9*10^26W
Maapallon et�isyydell� laskettu TEHO on tietysti se OSA PALLOPINTAA, mik� on
maan et�isyydell� auringosta:
=>P/A = 3,9*10^26 W/(4*pi*(1,5*10^11 m)^2) = 1379,34284 W/m^2
Se on tietysti neli�metri� kohden...
Mutta kuinka monta FOTONIA kyseisess� tehom��r�ss� on sekunnissa?
Nyt KELTAISEN valon aallonpituus on L = 570nm!
=> E = h*f = h*c/L = 6,626*10^-34*3*10^8/(570*10^-9) J
=> E = 3,49*10^-19 J
Mutta se, mik� alussa meni v��rin, oli OLETTAA, ett� silm�lle tuo valo olisi
TASAISESTI jakautunutta?! Ei ole, koskapa silm�ss� on aurinkoa tiiratessa
selv�sti pallon kokoinen, ja suht' pieni alue! Vaikkei ihan 100% valosta
olekaan tuossa kirkkaassa kohdassa silmin n�htyn�, on varmaan kuitenkin yli
98%, siksi oletankin, ett� intesitteettikeskittym� SILM�N kokoisella
alueella lasketaan siten, ett� oletetaan 0:ksi fotoniksi auringon kirkkaan
keh�n ymp�rill� olevat alueet, ja varsinaiseksi auringon s�teiden tehoksi
sen kirkas ympyr�!
Nyt siis lukema, joka lasketaan silm�n SOLULLE, pit�� KERTOA n�iden alojen
suhteella:
alaosuus = Asilm�ala/Akohde = (60/0,55)^2 = 11900,82645
EN laske m��r�� auringolle, koska m��r� on niin suuri, ettei siit� oikein
saa kunnollista kuvaa... Laskenkin arvon vaikkapa kuulle, kun se heijastaa
t�yten� auringon s�teit�:
My�s kuun et�isyys on noin 1,5*10^11m
Siis se TEHO, joka tulee silm��n on
P = 3,9*10^26W/(4*pi*(1,5*10^11m)^2*(2*pi*(1738km)^2)
P = 2,618*10^16W
Maapallo on noin et�isyydell� 380*10^6m, joten...
=>P/A= 2,618*10^16W/(4*pi*380*10^6)^2= 0,014427 W/m^2
(Moniko kertainen on siis auringon tehom��r�: 1379 Wattia ?)
Nyt siis m��r� per silm�nsolu, jonka koko on noin (10^-6m)^2
=> P/A/E*Asilm�solu*alaosuus = 0,014427*10^-12*11901
=> 491 963 189 kpl/s
N�kyy siis hyvin, jopa YHT� silm�n solua kohden tulee paljon valoa!
Kuinka kaukana siis pit�isi olla KUUN KIRKKAUDELLA n�kyv� t�hti, joka olisi
aurinkomme kokoinen, jolloin alaosuus olisi viel�kin suurempi? Kuun
kirkkaudella siis yksitt�isen pikselins� osalta!
alaosuus = (1cm/1um)^2 = 10^8
=> 5*10^9 = P/A/E*Asilm�*alaosuus
=> 3,9*10^26 W/(4*pi*R^2*3,49*10^-19 J)*10^-12 m* 10^8 = 5*10^9
=> R^2 = 3,9*10^26*10^-4/(4*pi*5*10^9*3,49*10^-19) m^2
=> R^2 = 1,7785*10^30 m^2
=> R = 1,3336*10^15 m = 51 valop�iv��!
AH, ja VOI! Taitaa sittenkin olla L�HESTULKOON oikein t�htitieteelliset
mittaukset - VALITETTAVASTI??!!
Ei tarvitse siis n�ky� kuin HIEMAN HIMME�MMIN kuin kuun yksitt�inen pixeli,
niin p��st��n jo valovuoden p��h�n!
1,4*10^15 metrin p��ss� oleva kohde on silm�munalle jo niin pieni kohde,
ett� fotonikin on isompi, kuin kohteesta peilautunut kuva...
1,4*10^15m/1,4*10^9 m = 60cm/b
b= 1/1000 000 * 60 cm = 6*10^-5 m , 60 cm:n p��ss� ja silm�munalla
=> b = 1,4*10^15/1,4*10^9* 1cm = 10^-8m,
Eli alittanee yksitt�isen silm�solun koon?
Miljoonaa EI IHAN ole silm�ss� soluja riviss� yhdell� senttimetrin
matkalla - tiet��kseni...
Mutta siis n�kyy koska FOTONEJA TULEE tarpeeksi!
Sep� t��lt� t�ll� kertaa, melkoisen suureksi j�i viel� RISTIRIITA siis
Agisonin ja nykykosmologian maailmankuvan v�lill�!
J�ik� jotakuta arveluttamaan se "alaosuus" laskelma? Itse�ni ainakin!
juhana
"Aki Karppinen" <aki.ka...@tut.fi> wrote in message
news:h4eds5$kmv$1...@news.cc.tut.fi...
> Tai oikeastaan ihan WANHA laskelma, koskapa osittain toistelen
> virheit�ni(?)
> ja
> samoja tapoja laskea.
>
> JOS lasketaan
unohda JOS
tee havaintoja jaa ne (uskallatko) ja tee laskelmasi sitten (uskallatko)
Nykyiset h�p�h�p� laskelmasi v�itt�v�t Galileon ja Kopernikuksen olleen
v��r�ss�... olivatko?
Juha.Lyytik...@kolumbus.fi
havainnoida t�hti�. Tee siis laskelmat uudestaan huomioiden t�m�
fysikaalinen tosiasia.
Aki Karppinen
"juhana" <stu.p...@netti.fi> kirjoitti viestiss�
news:fAKam.28309$vi5....@uutiset.elisa.fi...
> unohda JOS
>
> tee havaintoja jaa ne (uskallatko) ja tee laskelmasi sitten (uskallatko)
>
> Nykyiset h�p�h�p� laskelmasi v�itt�v�t Galileon ja Kopernikuksen olleen
> v��r�ss�... olivatko?
= Siin� mieless� olivat, ett� arvelivat, ett� VAIN PIENI kappale kiert��
isompaa! EI pid� paikkansa, vastavoimalain mukaan, vaan isompikin kiert��
pienemp�� - tosin hitaammin, mutta saman matkan... Esim. aurinko kiert��
maan noin 577 vuodessa! Mik�li gravis on oikein! Voi olla, ett� kiert��
nopeamminkin, koska Jupiteri aiheuttaa nopeampaa kiertoa?
- Tekiv�tk� He PALJONKIN muita havaintoja kuin PLANEETOISTA?
+ Niihin en ottanut kantaa... Paljonko kilometreiss� oli Esim. Kopernikuksen
k�sitys l�himm�st� t�hdet�, ja miten sen laski?!
* Voiman ja vastavoiman lain mukaan pienen kappaleen kiert�mist� vastaa my�s
SUUREN kappaleen kiert�minen pienen ymp�ri! My�s energia on sama(koska
et�isyys molemmilla yhteinen), n�ill� arvoilla, ja toinen "kiertoliike"
menee vastakkaiseen suuntaan...
/ JOS siis vastakkaiseen suuntaan vaikuttaa YHT� SUURI VOIMA, on kiertoliike
pienemp�� toiseen suuntaan, koska massansa isompi!?! Voi tosin olla, ett�
gravisvakiossa on otettu huomioon ESIM. maan suhteen se kierto takaisinp�in,
mutta silloinhan gravis ei pid� paikkansa TOISELLE planeetalle!
= Mutta selit�s nyt sitten TOINEN fysiikan ala kokonaan virattomaksi, jos
T�HTIEN KIRKKAUKSILLA ei saa oikeita tuloksia.
- Jos ja KUN siis AURINKO kiert�� my�s planeettojen ymp�ri se aiheuttaa
preksessioon v�henemist�! Silloin kaikki prekession (vai mik� se oli) avulla
lasketut arvot ovat V��RI�!
+ Ja se ONKO avaruus euklidista kaikkialla, sekin voi olla v��r� oletus...
- Ei kirkkausarvojen, so. t�hden s�teiltehon, avulla laskettujen arvojen
pit�isi olla v��ri�...
* Mutta mit� mielt� olette, pit��k� paikkansa se ylim��r�inen alakerroin,
joka siis t�hden N�KYV�N osan perusteella tekee kertoimen n�kyv��n
fotonim��r��n... Esim aurinko on noin 5,5mm 60 cm:n k�dell�, ja on vain osa
koko aluetta, joka n�kyy! Kirkkausfotonit siis keskittyv�t n�kyv�st� alasta
siihen osuuteen mik� n�kyy... T�hden osuus on viel� pienempi n�kyv�st�
alasta => kerroin suurempi, koska se keskittyy tuohon kenties YHTEEN
pisteeseen silm�munalla!
= RAAMATUN perusteella tuntuisi loogiselta ett� t�hti� on jopa jo yhden
VALOP�IV�N p��ss�, koska Raamattu sanoo t�htien teht�v�n olevan "erottaa
aikoja ajoista"... Et�isyys esim. Plutoon on alle 6 valotuntia, joten
seuraava t�htij�rjestelm� tulisi v�litt�m�sti sen j�lkeen! Vaikea uskoa
sellaisiin SUURIIN hukka-tiloihin avaruudessa kuin v�itet��n!
- Havaintoja ei ole mahdollista tehd�, ennenkuin p��sen observatorioon...
- Mink� en arvele olevan kovin ajankohtaista.
Aki Karppinen
<Juha.Lyytik...@kolumbus.fi> kirjoitti viestiss�
news:on2bm.28626$vi5....@uutiset.elisa.fi...
> Silm�muna ja kananmuna ovat siit� samanlaisia ett� niill� ei voida
> havainnoida t�hti�. Tee siis laskelmat uudestaan huomioiden t�m�
> fysikaalinen tosiasia.
- Valitettavasti juuri silm�ll� n�emme!
+ Vai onko jokin erilainen n�kemys asiasta?
* VALKOINEN osa silm�st� on halkaisijaltaan l�hes 4-5cm, muttta onko se
mustuainen PIENEMPI pallo sen sis�ll�? Onko, pit�nee tarkistaa jostakin...
/ Silloin silm�n linssi OIKEASTI suurentaa, vaikkapa itse fotonin kyll�
pit�� osua juuri siihen mustaan osaan iiriksen sis�ll�!
korjaava.mO
"Aki Karppinen" <aki.ka...@tut.fi> kirjoitti viestiss�
news:h4ji81$72t$1...@news.cc.tut.fi... -------------
> = RAAMATUN perusteella tuntuisi loogiselta ett� t�hti� on jopa jo yhden
> VALOP�IV�N p��ss�, koska Raamattu sanoo t�htien teht�v�n olevan "erottaa
> aikoja ajoista"... Et�isyys esim. Plutoon on alle 6 valotuntia, joten
> seuraava t�htij�rjestelm� tulisi v�litt�m�sti sen j�lkeen! Vaikea uskoa
> sellaisiin SUURIIN hukka-tiloihin avaruudessa kuin v�itet��n!
> - Havaintoja ei ole mahdollista tehd�, ennenkuin p��sen observatorioon...
> - Mink� en arvele olevan kovin ajankohtaista.
*Karppinen on aina ollut niit� nettien idoleita, joita olen, ja tulen
suoraan kunnioittamaan. Fiksu ja asiallinen.
*Mutta, mutta. . .miksi teet noinkin h�t�isi� p��telmi� t�h�n? Jos Raamattu
kertoo t�htien olevan "rajaajia" . Niin miksi IHMEESS� ei rajaus voisi olla
valovuosissa yht� l�ell� kuin valop�ivi�kin? Tarkoitan, ett� joo voi se raja
ALKAA valop�ivist�, kuten laskit. Mutta miksei se rajatyhjyys ihan tieten
voisi samalla olla valovuosien levyinen? Nimitt�in avaruuden mittakaavasa
muutaman valovuoden t�hdet�n tilahukka ei OIKESTI ole MIT��N.
*Vaan p�invastoin korostaa entist� enemm�n valtavuuttaan. Voidaan ajatella,
ett� n�in ihmiskunnan vankeus pieneen aurinkokuntaansa suoraan TAKAA sen,
ettei ihminen luulottele turhaan kykenev�ns� t�htien v�liseen matkailuun
hitaalla valonnopeuseajatuilla fysiikkavalheillaan. Vaan alkaa tajuta, ett�
nykyinen valonnopeuden HUIJAUSFYSIIKKA ON SYV�LT�! Eli valofotoni ON
massallinen, ja s�teily Malenkan-kuorimallilla VARASTOITUU, jne. Eik�
nykyiset IAEA-kvanttiydinvalheet mill��n lailla perustu luonnon olemuksiin,
vaikka SUPO-miliisit pamputtais meid�t kaikki ep�ilij�t kuudestikin
hiljaisiksi. Aki voisi ajatella, ett� JUURI tuollaisilla valovuosien
v�leill� ihmiskunnan ydinrikolliset pakottamalla pakotetaan tajuamaan
olleensa AINA V�R�SS�! Ehk� . nyky-ydinrikoshallintomme No.666 muassaan NYT
kantaville mm. hallinolle, sen koirille, POLIISEILLE yms. onkin pantu
enemm�n kuin "korruptionsa itsemurhaava ansa" valmiiksi tietoisista
valheistaan!
Aki Karppinen
> Nyt siis lukema, joka lasketaan silm�n SOLULLE, pit�� KERTOA n�iden
> alojen suhteella:
> alaosuus = Asilm�ala/Akohde = (60/0,55)^2 = 11900,82645
- T�m� "alasosuus" on tietysti SUUREMPI, jos kyseess� on kaukainen kohde,
koskapa sen kulmal�pimitta on paljon pienempi kuin jopa yksitt�isen
sytytett�v�n silm�solun.
Sitten auringon kokoiselle t�hdell�, joka on et�isyydell� Re!
> alaosuus = (1cm/1um)^2 = 10^8
- Eli alaosuus lasketaan ET�ISYYDEST� ja kohteen s�teest�: (Re/Rs)^2
=> Fotoneja = P/A/E*Asilm�*alaosuus
=> 3,9*10^26 W/(4*pi*Re^2*3,49*10^-19 J)*
*10^-12 m* (Re^2/(1,4*10^9)^2) = 4,53*10^13 kpl
T�M� ON VAKIO kaikille tietyn TEHOISILLE kohteille!
N�in ollen t�hden n�kyminen EI RIIPU sen et�isyydest�, koskapa tulee
sellaisia intensiteettipikkej�, jotka PIST�V�T t�hden n�kym��n!
Heh, oikeassa oli, se "laser-mies", mik�li t�m� "alaosuus" on oikea
teoria...
T�m� taitaa olla lopullinen versio!
KAIKKI T�HDET N�KYV�T,
ja SIT� KIRKKAAMPINA mit� suurempi teho!
T�m� tarkoittaa, ett� jonkin AURINKOA kirkkaampi t�hti pist�� silm��n tosi
ilkeesti!
Jos siis auringosta tulle YHT� silm�solua kohden sekunnissa 4,53*10^13 kpl
fotoneja, joiden aallonpituus on 570*10^-9nm, niit� tulee sekunnissa, kuinka
monen rypp�iss�?
Keltaisen valon taajuus: f =c/L = 3,0*10^8/(570*10^-9) = 5,263157895*10^14
hz
Joka kymmenes fotoni siis saapuu silm��n! Tarkkaan 11,6-s...
Voi siis olla, ett� silm�solun alakoko on viel� tuotakin pienempi, NOIN
kertoimella 3,4 per silm�soluneli�n sivu. Ja auringosta niit� tulee
jatkuvana virtana! 10^-6/3,4 = 2,94*10^-7m, hiukan heitt�� arvo silm�solun
koosta 1,938-kertaisesti, mutta helppoa varmaan saada arvot kohilleen?
EI ihan saatu takaperoisesti keltaisen valon aallonpituutta, ilmeisesti
aurinko KESKIM��RIN l�hett�� hieman pidempi� fotoneja=>fotonien Planckin
energia pienempi=>sopii enemm�n koko Auringon tehoalueeseen...
Juhana
>
> <Juha.Lyytik...@kolumbus.fi> kirjoitti viestiss�
> news:on2bm.28626$vi5....@uutiset.elisa.fi...
>> Silm�muna ja kananmuna ovat siit� samanlaisia ett� niill� ei voida
>> havainnoida t�hti�. Tee siis laskelmat uudestaan huomioiden t�m�
>> fysikaalinen tosiasia.
>
> - Valitettavasti juuri silm�ll� n�emme!
> + Vai onko jokin erilainen n�kemys asiasta?
>
On, niit� voidaan havainnoida muullakin s�hk�magneettisen spektrin alueella,
kuin n�kyv�n valon alueella.
Ja sill� n�kyv�nvalon alueellakin olet tehnyt t�ysin paikkaansapit�m�tt�mi�
oletuksia, joiden purkaminen sinulle on t�ysin turhaa ty�t�, koska voit itse
lukea v�h�n enemm�n, jotta luulisit v�hemm�n.
Mutta se ik�v� sivuvaikutus sill� tiedon lis��misell� on, ett� oma teoriasi
romuttuu jo antiikinajan tutkimustiedolla. Ja ne havainnot voit thed� ihan
itte n�in pimenevien iltojen iloksesi. Et vaan taida uskaltaa...
Aki Karppinen
> Eli valofotoni ON massallinen, ja s�teily Malenkan-kuorimallilla
> VARASTOITUU, jne. Eik� nykyiset IAEA-kvanttiydinvalheet mill��n lailla
> perustu luonnon olemuksiin, vaikka SUPO-miliisit pamputtais meid�t
> kaikki ep�ilij�t kuudestikin hiljaisiksi. Aki voisi ajatella, ett� JUURI
> tuollaisilla valovuosien v�leill� ihmiskunnan ydinrikolliset
> pakottamalla pakotetaan tajuamaan olleensa AINA V�R�SS�! Ehk� .
> nyky-ydinrikoshallintomme No.666 muassaan NYT kantaville mm. hallinolle,
> sen koirille, POLIISEILLE yms. onkin pantu enemm�n kuin "korruptionsa
> itsemurhaava ansa" valmiiksi tietoisista valheistaan!
- Tuosta VALON massallisuudesta voitaisiin jonkun
"konservatiivifyysikon" kanssa pitemp��kin v��nt�� k�tt�(hyv� idea!), ja
mietti� onko valon massa itseasiassa vain se ajan 17. potensiin
yht�l�st� paljastuva:
=> Me*v^2*R = e^2*c^2*10^-7[m] ... ("t^17")
Tuosta saadaan siis valolle, joka on yht�l�n OIKEALLA puolella, jokin
massa, joka on verranoillinen e^2:een ja noihin kertoimiin, jotka
saadaan ELEKTRONIN massasta
Tuo kaava TODELLA on oikea, se pit�� paikkansa ainakin NYKYISILL�
vakioilla, eik� suoraisesti n�y edes suhtis, tossa yht�l�ss�...
Kim Fallström
>
> "Aki Karppinen" <aki.ka...@tut.fi> kirjoitti viestiss�
> news:h4jimd$79i$1...@news.cc.tut.fi...
[ ... ]
> Mutta se ik�v� sivuvaikutus sill� tiedon lis��misell� on, ett� oma
> teoriasi romuttuu jo antiikinajan tutkimustiedolla. Ja ne havainnot voit
> thed� ihan itte n�in pimenevien iltojen iloksesi. Et vaan taida uskaltaa...
Min� samanlaisia kokeita Akille ehdottelin jo vuosia sitten. H�n
ei silloinkaan halunnut itse tehd� havaintoja. Havaintojen tekeminen
kun vaikeuttaisi keskustelun jatkamista aiheesta.
T�ll�isen vastauksen kirjoittelin h�nelle vuonna 2005, jolloin
"keskustelu" samasta aiheesta oli jatkunut jo pitk��n.
http://groups.google.com/group/sfnet.keskustelu.avaruus/msg/9e7d665cca9be8f2?hl=en&
Ihan turhaa on my�s ollut opastus silm�n ep�t�sm�llisest� fokusoinnista
ja silm�lihasten pienist� liikkeist�, joiden vuoksi yhden pistem�isen
valonl�hteen valo osuu joka tapauksessa usean valoherk�n solun alueelle.
Akilla on omat syyns� kirjoitella. Niit� et voi muuttaa keskustelullisin
keinoin netin kautta.
Kim
Aki Karppinen
"Kim Fallstr�m" <kfa+...@iki.fi> kirjoitti viestiss�
news:ZRYgm.298$La7...@uutiset.elisa.fi...
- Hetkinen, hetkinen... Miten luulet asunnostasi k�sin saavaan YHT��N MIT��N
kunnon havaintoa ainoastakaan t�hdest�??? Ja pitk�ll� aikav�lill� ainostaan
saisi jotain aikaan!
+ EI ole kyse laiskuudestani eik� muusta sellaisesta, vaan siit�, ettei
minulla ole edes Tyko Brahen havaintolaitteistoa.(muurikvadranttia)
* Miksi ruveta kotikonsteilla havannoimaan asioita, joille on tehty jo
suuret kaukoputket, vaikkapa laskisivatkin jotakin ihan p�in peet�..
.
Kim Fallström
> "Kim Fallstr�m" <kfa+...@iki.fi> kirjoitti viestiss� news:ZRYgm.298$La7...@uutiset.elisa.fi...
>> Juhana wrote:
>>> "Aki Karppinen" <aki.ka...@tut.fi> kirjoitti viestiss� news:h4jimd$79i$1...@news.cc.tut.fi...
>> [ ... ]
>>
>>> Mutta se ik�v� sivuvaikutus sill� tiedon lis��misell� on, ett� oma
>>> teoriasi romuttuu jo antiikinajan tutkimustiedolla. Ja ne havainnot voit
>>> thed� ihan itte n�in pimenevien iltojen iloksesi. Et vaan taida uskaltaa...
>> Min� samanlaisia kokeita Akille ehdottelin jo vuosia sitten. H�n
>> ei silloinkaan halunnut itse tehd� havaintoja. Havaintojen tekeminen
>> kun vaikeuttaisi keskustelun jatkamista aiheesta.
>>
>> T�ll�isen vastauksen kirjoittelin h�nelle vuonna 2005, jolloin
>> "keskustelu" samasta aiheesta oli jatkunut jo pitk��n.
>>
>> http://groups.google.com/group/sfnet.keskustelu.avaruus/msg/9e7d665cca9be8f2?hl=en&
>> Ihan turhaa on my�s ollut opastus silm�n ep�t�sm�llisest� fokusoinnista
>> ja silm�lihasten pienist� liikkeist�, joiden vuoksi yhden pistem�isen
>> valonl�hteen valo osuu joka tapauksessa usean valoherk�n solun alueelle.
>>
>> Akilla on omat syyns� kirjoitella. Niit� et voi muuttaa keskustelullisin
>> keinoin netin kautta.
[ Akin venkoilua: ]
> - Hetkinen, hetkinen... [...]
> * Miksi ruveta kotikonsteilla havannoimaan asioita, joille on tehty jo
> suuret kaukoputket, vaikkapa laskisivatkin jotakin ihan p�in peet�..
Yritet��n nyt viel� yhden kerran vaikka tied�n t�m�n turhaksi.
Kun asia viel� n�ytt�� sinulle olevan ep�selv� niin autan v�h�n.
T�ss�p� halpa ja yksinkertainen koe, jolla havaitset v�itteesi
per�tt�m�ksi. Tarvitset taskulampun, neulan ja palasen alumiini-
foliota, eli t�m�n kokeen tekeminen ei j�� kiinni kustannuksista
eik� koej�rjestelyn vaikeudesta.
Tarkoituksenasi on tuottaa halkaisijaltaan alle millimetrin
suuruinen valonl�hde, jonka n�kymist� pime�ss� voit helposti
omin silmin havainnoida. Katsotaanpa suuruusluokkaa:
Oletetaan millimetrin halkaisijainen valonl�hde. Metrin p��st�
katsottuna sen halkaisija on 0.001 m / 1 m = 0.001 radiaania
eli 0.057 astetta eli 3.4 kaariminuuttia (3.4'). Kymmenen
metrin p��st� halkaisija on 0.0001 radiaania ja sadasta
metrist� katsottuna 0.00001 radiaania (0.00054 astetta eli
0.034 kaariminuuttia).
Kun silm�n erottelukyky parhaimmillaankin on luokkaa
0.5 ... 1 kaariminuuttia niin tuo olisi siis reilusti alle
kymmenesosa siit�. Jos valo n�kyy silti niin v�itteesi
on osoittautunut v��r�ksi. Huomaa, ett� testattavana on
hehkulampun valo, ei mik��n laser. T�m� on sit� samaa
mustan kappaleen s�teilem�� valoa kuin mit� t�hdetkin
l�hett�v�t.
N�in testataan:
Taskulampun lasin eteen laitetaan alumiinifolio, jossa
on neulanreik�. Valoa katsellaan kaukaa.
Tee neulalla alumiinifolioon reik�. Pid� folio vaikkapa
tyyny� vasten kun teet rei�n. Rei�n halkaisija on neulan
halkaisijaa hieman suurempi. Juuri �sken kokeilin t�t�
0.7 mm paksuisella neulalla. Alumiinifoliota ei saa
rypist�� taskulampun eteen tulevasta osasta ettei siihen
tulisi ylim��r�isi� reiki�. "Vahva" alumiinifolio on
parempaa kuin se tavallinen mutta molemmat kelpaavat.
Taittele alumiinifolio taskulampun p��n ymp�ri siten, ett�
valokeila p��see ulos vain neulanrei�st�. Nyt sinulla
on valonl�hde, jonka halkaisija on alle 1 mm ja valo
taatusti ep�koherenttia.
Valitse joku paikka, miss� sinulla on vaikkapa 100 metri�
suoraa n�kyvyytt�. Mene sinne pime�n aikaan. Ota mukaan
taskulamppua varten jalustaksi vaikkapa �mp�ri. Laita
taskulamppu osoittamaan katselupaikkasi suuntaan ja k�vele
valokeilan puolelle. Kuinka kauas p��set taskulampusta
ennen kuin neulanrei�st� tuleva valo lakkaa n�kym�st�?
Ulkona on t�n��n kuutamo, ei en�� ihan t�ysikuu mutta
varsin kirkas silti. Kokeilin neulanreik�� paikallisella
rannalla siten, ett� katselusuunta oli Kuuta vasten ja
taskulamppu alustoineen mets�n varjossa.
Neulanrei�n koko oli noin 1 mm. Suuntasin taskulampun
siten, ett� neulanrei�st� paistava ohut valokeila
osoitti suunnilleen samaan suuntaan kuin mist� valoa
katselisin.
K�velin taskulampusta 175 metrin p��h�n ja n�in koko matkan
taskulampun valopisteen kuutamosta huolimatta. T�t� kauempaa
en p��ssyt katsomaan, sill� tuli naapuritaloja vastaan. Valon-
l�hde siis n�kyi, vaikka sen koko (1/175000 radiaania eli
0.00033 astetta eli 0.02 kaariminuuttia) oli alle kymmenesosa
ihmissilm�n erottelukyvyst�.
Tupakin p��n (halkaisija 8 mm) kokoinen valonl�hde n�ytt�isi
kokeilemani neulanrei�n suuruiselta 8 x 175 = 1400 metrin
p��st� katsottuna.
Havainto oli siis se, ett� alle 1 mm rei�st� tuleva valo n�kyi
selv�sti 175 metrin p��st� katsottuna. T�m� kumoaa jo aiemmin
h�p�ksi tiedetyn v�itteesi kulmahalkaisijaltaan pienten valon-
l�hteiden n�kym�tt�myydest�. Kaikki muut t�m�n jo tiesiv�tkin,
sin� vaan jatkat asiasta jankuttamistasi.
[Akin "tunnetut olosuhteet" huomioiva osa viestist� alkaa: ]
Nyt tied�t miten asian voit helposti itse kokeilla ja tied�t
my�s ett� min� sit� jo kokeilin. Tuossa yll� kerroin kokeiluni
tulokset joiden mukaan sin� olit v��r�ss� ja laskelmasi t�htien
et�isyyksist� pieless�.
Jos viel� v�it�t ett� valo ei n�y, niin (synti!) lausut v��r�n
todistuksen l�himm�isest�si eli minusta. Silloin nimitt�in
v�it�t, ett� min� tuossa yll� olisin valehdellut puoli-
toista tuntia sitten tekem�st�ni kokeilusta. Eth�n
laiskuuttasi (synti!) j�t� kokeilematta t�t� omalla
taskulampullasi ja ylpeyksiss�si (synti!) kuvittele
olleesi oikeassa asiaa edes kokeilematta.
�l� en�� synti� tee eli kokeile asia ja korjaa v�itteesi
koetuloksen mukaiseksi. Sinulla on silm�t jotta n�kisit
ja aivot jotta ymm�rt�isit n�kem�si.
Kim
Aki Karppinen
> Yritet��n nyt viel� yhden kerran vaikka tied�n t�m�n turhaksi.
> Kun asia viel� n�ytt�� sinulle olevan ep�selv� niin autan v�h�n.
> T�ss�p� halpa ja yksinkertainen koe, jolla havaitset v�itteesi
> per�tt�m�ksi. Tarvitset taskulampun, neulan ja palasen alumiini-
> foliota, eli t�m�n kokeen tekeminen ei j�� kiinni kustannuksista
> eik� koej�rjestelyn vaikeudesta.
- Ei oo rahaa ostaa mit��n noista.
> Tarkoituksenasi on tuottaa halkaisijaltaan alle millimetrin
> suuruinen valonl�hde, jonka n�kymist� pime�ss� voit helposti
> omin silmin havainnoida. Katsotaanpa suuruusluokkaa:
>
> Oletetaan millimetrin halkaisijainen valonl�hde. Metrin p��st�
> katsottuna sen halkaisija on 0.001 m / 1 m = 0.001 radiaania
- Hetkonens, tangettiko on tuo? Eih�n se kulma ole?
> eli 0.057 astetta eli 3.4 kaariminuuttia (3.4'). Kymmenen
> metrin p��st� halkaisija on 0.0001 radiaania ja sadasta
> metrist� katsottuna 0.00001 radiaania (0.00054 astetta eli
> 0.034 kaariminuuttia).
>
> Kun silm�n erottelukyky parhaimmillaankin on luokkaa
> 0.5 ... 1 kaariminuuttia niin tuo olisi siis reilusti alle
> kymmenesosa siit�. Jos valo n�kyy silti niin v�itteesi
> on osoittautunut v��r�ksi. Huomaa, ett� testattavana on
> hehkulampun valo, ei mik��n laser. T�m� on sit� samaa
> mustan kappaleen s�teilem�� valoa kuin mit� t�hdetkin
> l�hett�v�t.
- Asteissa siis 360 kokoympyr� ja aste jakautuu 60-minuuttiin?
+ Niink� se oli?
> N�in testataan:
>
> Taskulampun lasin eteen laitetaan alumiinifolio, jossa
> on neulanreik�. Valoa katsellaan kaukaa.
>
> Tee neulalla alumiinifolioon reik�. Pid� folio vaikkapa
> tyyny� vasten kun teet rei�n. Rei�n halkaisija on neulan
> halkaisijaa hieman suurempi. Juuri �sken kokeilin t�t�
> 0.7 mm paksuisella neulalla. Alumiinifoliota ei saa
> rypist�� taskulampun eteen tulevasta osasta ettei siihen
> tulisi ylim��r�isi� reiki�. "Vahva" alumiinifolio on
> parempaa kuin se tavallinen mutta molemmat kelpaavat.
- Ootkos itse tuota testannut?
+ Ja 0,7 kuten kynnysj�nnite diodilla, heh?
> Taittele alumiinifolio taskulampun p��n ymp�ri siten, ett�
> valokeila p��see ulos vain neulanrei�st�. Nyt sinulla
> on valonl�hde, jonka halkaisija on alle 1 mm ja valo
> taatusti ep�koherenttia.
- Ihan n�pp�r��... Minulla on USBissa vain muutaman neli�millimetrin
kokoinen lamppu, pit�isik� sill� kokeilla?
+ MikroBitin tilaajalahja!
> Valitse joku paikka, miss� sinulla on vaikkapa 100 metri�
> suoraa n�kyvyytt�. Mene sinne pime�n aikaan. Ota mukaan
> taskulamppua varten jalustaksi vaikkapa �mp�ri. Laita
> taskulamppu osoittamaan katselupaikkasi suuntaan ja k�vele
> valokeilan puolelle. Kuinka kauas p��set taskulampusta
> ennen kuin neulanrei�st� tuleva valo lakkaa n�kym�st�?
- 1mm/100m = X/1cm
=> X = 10^-5m, kyll� tosiaan n�kyy, n�kemisen RAJA on 10^-6m!
<clip>
> Jos viel� v�it�t ett� valo ei n�y, niin (synti!) lausut v��r�n
> todistuksen l�himm�isest�si eli minusta. Silloin nimitt�in
> v�it�t, ett� min� tuossa yll� olisin valehdellut puoli-
> toista tuntia sitten tekem�st�ni kokeilusta. Eth�n
> laiskuuttasi (synti!) j�t� kokeilematta t�t� omalla
> taskulampullasi ja ylpeyksiss�si (synti!) kuvittele
> olleesi oikeassa asiaa edes kokeilematta.
- EN v�it�, ja se on tuolla tangentilla ihan helposti todistettavissa
=> Per�ti 10 x 10 pistett� n�kynee, jos neli�n muotoinen aukko, muutoin
=> pi*5^2 = 78,39816436 = 78 pistett� silm�n soluja!
=> pi*5000^2=7839816,34 kpk koko silm�ss�/kahdessa?
> �l� en�� synti� tee eli kokeile asia ja korjaa v�itteesi
> koetuloksen mukaiseksi. Sinulla on silm�t jotta n�kisit
> ja aivot jotta ymm�rt�isit n�kem�si.
>
> Kim
- Joo, voisinpa kokeilla, muttei tuo ole mahdon n�kyminen, kuten laskinkin!
Aki Karppinen
> - 1mm/100m = X/1cm
> => X = 10^-5m, kyll� tosiaan n�kyy, n�kemisen RAJA on 10^-6m!
> => Per�ti 10 x 10 pistett� n�kynee, jos neli�n muotoinen aukko, muutoin
> => pi*5^2 = 78,39816436 = 78 pistett� silm�n soluja!
> => pi*5000^2=7839816,34 kpk koko silm�ss�/kahdessa?
- Jaa, hetkinen, bongasin luvut laskimesta V��RIN, ne olivatkin
=> pi*5000^2 = 78539816 kpl koko silm�
=> pi*5^2 = 78=>79 kpl tuo taskulampun 1mm:n halkaisijainen piste 100 metrin
p��ss�!
Kim Fallström
> "Kim Fallstr�m" <kfa+...@iki.fi> kirjoitti viestiss�
> news:7gl9uoF...@mid.individual.net...
>> Yritet��n nyt viel� yhden kerran vaikka tied�n t�m�n turhaksi.
> - Puhu LAIN JA ASETUSTEN mukaisesti ja LOOGISESTI niin MIK��N ei ole turhaa!
>
>> Kun asia viel� n�ytt�� sinulle olevan ep�selv� niin autan v�h�n.
>> T�ss�p� halpa ja yksinkertainen koe, jolla havaitset v�itteesi
>> per�tt�m�ksi. Tarvitset taskulampun, neulan ja palasen alumiini-
>> foliota, eli t�m�n kokeen tekeminen ei j�� kiinni kustannuksista
>> eik� koej�rjestelyn vaikeudesta.
>
> - Ei oo rahaa ostaa mit��n noista.
Alumiinipaperin asemasta voit k�ytt�� suklaapatukan aluminoitua
muovik��rett�. Sellaisia l�ytyy kadulta eli ei maksa mit��n.
Neulan asemasta voit k�ytt�� havunneulasta. Sellaisia l�ytyy
kadulta eli ei maksa mit��n.
Taskulampun saat kirpparilta. Sen hinta on niin halpa ett�
ker��t tarvittavan rahan helposti esimerkiksi palautuspulloja
kaduilta ja puistikoista bongailemalla. Yksi pullo tuo aina
10 sentti� ja rahat saat lunastettua valintamyym�l�n kassalta.
Ihanko tosissaan et ole valmis k�ytt�m��n sentti�k��n tupakkirahaa
tai ker�ilem��n pulloja testataksesi sellaista v�itett�, josta
olet nyysseihin kirjoitellut tuhansia rivej�???
Tekosyylt� tuo minusta vaikuttaa, sill� taskulamppua et
edes joutuisi koetta varten ostamaan. Lainaa sellainen.
Olen, kuten jo mainitsin.
> + Ja 0,7 kuten kynnysj�nnite diodilla, heh?
>
>> Taittele alumiinifolio taskulampun p��n ymp�ri siten, ett�
>> valokeila p��see ulos vain neulanrei�st�. Nyt sinulla
>> on valonl�hde, jonka halkaisija on alle 1 mm ja valo
>> taatusti ep�koherenttia.
>
> - Ihan n�pp�r��... Minulla on USBissa vain muutaman neli�millimetrin
> kokoinen lamppu, pit�isik� sill� kokeilla?
> + MikroBitin tilaajalahja!
>
>> Valitse joku paikka, miss� sinulla on vaikkapa 100 metri�
>> suoraa n�kyvyytt�. Mene sinne pime�n aikaan. Ota mukaan
>> taskulamppua varten jalustaksi vaikkapa �mp�ri. Laita
>> taskulamppu osoittamaan katselupaikkasi suuntaan ja k�vele
>> valokeilan puolelle. Kuinka kauas p��set taskulampusta
>> ennen kuin neulanrei�st� tuleva valo lakkaa n�kym�st�?
>
> - 1mm/100m = X/1cm
> => X = 10^-5m, kyll� tosiaan n�kyy, n�kemisen RAJA on 10^-6m!
Tahallasiko lasket v��rin? Et�isyys ei minun kokeilussani sit�
paitsi ollut 100 m vaan 175 metri�.
Kirjoitan yht�l�si sinulle viel� uudelleen n�kyviin, jotta
t�st� ei tule j�lkipuheita. K�ytet��n yksikk�n� metri�, niin
ei tule virheit�.
0.001 m / 175 m = x / 0.01 m
Kerrotaan molemmat puolet 0.01 m:ll� niin saadaan
0.001*0.01 m / 175 = x
eli siis
x = 0.000 01 m / 175 = 5.7*10^-8 m
x on siis 57 nanometri�.
>> Jos viel� v�it�t ett� valo ei n�y, niin (synti!) lausut v��r�n
>> todistuksen l�himm�isest�si eli minusta. Silloin nimitt�in
>> v�it�t, ett� min� tuossa yll� olisin valehdellut puoli-
>> toista tuntia sitten tekem�st�ni kokeilusta. Eth�n
>> laiskuuttasi (synti!) j�t� kokeilematta t�t� omalla
>> taskulampullasi ja ylpeyksiss�si (synti!) kuvittele
>> olleesi oikeassa asiaa edes kokeilematta.
>
> - EN v�it�, ja se on tuolla tangentilla ihan helposti todistettavissa
> => Per�ti 10 x 10 pistett� n�kynee, jos neli�n muotoinen aukko, muutoin
> => pi*5^2 = 78,39816436 = 78 pistett� silm�n soluja!
> => pi*5000^2=7839816,34 kpk koko silm�ss�/kahdessa?
Oman laskelmasi mukaan valopisteen ei siis pit�isi n�ky�, koska
se on kooltaan alle kymmenesosa mainitsemastasi 10^-6 m rajasta.
Kuten jo kerroin min� olen valopisteen n�hnyt (koetulos!) ja
sin� itse olet ylle korjaamallani laskelmallasi osoittanut aiemman
"teoretisointisi" t�htien n�kymisest� paikkansapit�m�tt�m�ksi.
Korjaapa siis v�itteesi sen mukaiseksi.
Kim
Aki Karppinen
>>> T�ss�p� halpa ja yksinkertainen koe, jolla havaitset v�itteesi
>>> per�tt�m�ksi. Tarvitset taskulampun, neulan ja palasen alumiini-
>>> foliota, eli t�m�n kokeen tekeminen ei j�� kiinni kustannuksista
>>> eik� koej�rjestelyn vaikeudesta.
>>
>> - Ei oo rahaa ostaa mit��n noista.
>
> Alumiinipaperin asemasta voit k�ytt�� suklaapatukan aluminoitua
> muovik��rett�. Sellaisia l�ytyy kadulta eli ei maksa mit��n.
- Ei ihan kaikkeen aika riit�, nyky��n menee p�iv�t pitk�t Yliopistossa.
> Neulan asemasta voit k�ytt�� havunneulasta. Sellaisia l�ytyy
> kadulta eli ei maksa mit��n.
- No, kyll�h�n sen jollakin saisi porattua, mutta niinkuin totesin, en
nyky��n omista taskulamppua, EIK� ole varaa ostaa...
> Taskulampun saat kirpparilta. Sen hinta on niin halpa ett�
> ker��t tarvittavan rahan helposti esimerkiksi palautuspulloja
> kaduilta ja puistikoista bongailemalla. Yksi pullo tuo aina
> 10 sentti� ja rahat saat lunastettua valintamyym�l�n kassalta.
- Ei ole aikaa moiseen...
> Ihanko tosissaan et ole valmis k�ytt�m��n sentti�k��n tupakkirahaa
> tai ker�ilem��n pulloja testataksesi sellaista v�itett�, josta
> olet nyysseihin kirjoitellut tuhansia rivej�???
- Tupakista saapi edes heti vastineen...
> Tekosyylt� tuo minusta vaikuttaa, sill� taskulamppua et
> edes joutuisi koetta varten ostamaan. Lainaa sellainen.
- Eik� oo sellaista aluettakaan, jossa voisin 175 metrin p��h�n jostakin
menn�...
>> - Ootkos itse tuota testannut?
>
> Olen, kuten jo mainitsin.
- Ja n�kyi kohde 10^-7 metri� - SILM�SS�?
>> - 1mm/100m = X/1cm
>> => X = 10^-5m, kyll� tosiaan n�kyy, n�kemisen RAJA on 10^-6m!
>
> Tahallasiko lasket v��rin? Et�isyys ei minun kokeilussani sit�
> paitsi ollut 100 m vaan 175 metri�.
- Okei, hiukan trollasin, tahallani tai tahattomasti...
> Kirjoitan yht�l�si sinulle viel� uudelleen n�kyviin, jotta
> t�st� ei tule j�lkipuheita. K�ytet��n yksikk�n� metri�, niin
> ei tule virheit�.
>
> 0.001 m / 175 m = x / 0.01 m
>
> Kerrotaan molemmat puolet 0.01 m:ll� niin saadaan
>
> 0.001*0.01 m / 175 = x
>
> eli siis
>
> x = 0.000 01 m / 175 = 5.7*10^-8 m
>
> x on siis 57 nanometri�.
- Joo, laskin antaa:
X = 5,714285714*10^-8 m
> Oman laskelmasi mukaan valopisteen ei siis pit�isi n�ky�, koska
> se on kooltaan alle kymmenesosa mainitsemastasi 10^-6 m rajasta.
- Toki kirkkaus voi onkia pisteen n�kym��n kauempaankin:
Lasketaanpa nyt
P = 100 W
R = 175m
P/A = 100W/(4*pi*175m^2) = 2,59844805*10^-4 W/m^2
Eli 10^-12 kohdetta kohden
=> 2,6*10*10^-16 W/m^2
=> EKelta = 3,49*10^-19 J
=> X = P/A/Ekelta = 2,6*10^-16/3,49*10^-19 J
=> X = 745 fotonia/sekunti/silm�n solu!
Voinee tuo ihan pilkkopimmeess� n�ky�, jos 50 kertaa sekunnissa silm��
p�ivitet��n, niin noin 14,9 fotonia per "aivojen kellojakso"...
EI siis mit��n ristiriitaa laskuihini!
Aki Karppinen
Aki Karppinen kirjoitti:
Hiukan oli bugeja vastauksessa:
> P = 100 W
=> Todellisuudessa teho lienee korkeintaa 10 W?
> R = 175m
>
> P/A = 100W/(4*pi*175m^2) = 2,59844805*10^-4 W/m^2
>
> Eli 10^-12 kohdetta kohden
=> Eli 10^-12 m^2
> => 2,6*10*10^-16 W/m^2
- Kertolaskun j�leen tietysti m^2-katoaa...
> => EKelta = 3,49*10^-19 J
> => X = P/A/Ekelta = 2,6*10^-16/3,49*10^-19 J
> => X = 745 fotonia/sekunti/silm�n solu!
=> Siis 74,5 kymmenell� Watilla...
> Voinee tuo ihan pilkkopimmeess� n�ky�, jos 50 kertaa sekunnissa silm��
> p�ivitet��n, niin noin 14,9 fotonia per "aivojen kellojakso"...
>
> EI siis mit��n ristiriitaa laskuihini!
1,5 fotonia siis tulee silm��n?
>> Kuten jo kerroin min� olen valopisteen n�hnyt (koetulos!) ja
>> sin� itse olet ylle korjaamallani laskelmallasi osoittanut aiemman
>> "teoretisointisi" t�htien n�kymisest� paikkansapit�m�tt�m�ksi.
>> Korjaapa siis v�itteesi sen mukaiseksi.
>>
>> Kim
=> Viel� siit� k-kertoimesta, jonka olin toisinaan lis�nnyt per��n:
-- JOS kirkkaus kohteesta ik��n kuin fokusoituisi ainoastaan tuohon
yhteen n�kyv��n pisteeseen, niin sit� energia-arvoa(tehoakin) voisi
kertoa "alasuhteella", tai jollakin muulla...
++ Kuitenkaan EI luultavasti kuvatunlaista "alasuhde" fokusoitumista
tapahdu, sill� silm�h�n ker�� jokatapauksessa n�kyv�ksi ainoastaan
oikean suuntaiset fotonit... Muuallekin ymp�rist��n tulee valoa, mutta
ne ovat v��r�n suuntaisia tuottaakseen silm�ss� isompaa ja siis v��r�n
kokoista aistimusta kohteesta.
// Aika tarkoin olit saanut valokohteen n�kymisen rajoille, siit�
tunnustus, vain muutama fotoni voinee n�ky�, 175 metrin p��st� ja 10 W!
== Mutta, jos jotain "alasuhde-fokusoitumista" sittenkin tapahtuu, niin
silloin voi n�kyvien fotonien m��r� olla moninkertainen!
Kim Fallström
> Kim Fallstr�m kirjoitti:
>> Aki Karppinen wrote:
>>> "Kim Fallstr�m" <kfa+...@iki.fi> kirjoitti viestiss�
> - Ei ihan kaikkeen aika riit�, nyky��n menee p�iv�t pitk�t Yliopistossa.
> - No, kyll�h�n sen jollakin saisi porattua, mutta niinkuin totesin, en
> nyky��n omista taskulamppua, EIK� ole varaa ostaa...
> - Ei ole aikaa moiseen...
> - Okei, hiukan trollasin, tahallani tai tahattomasti...
Latelit juuri ison liudan tekosyit�, mutta olkoon.
>> Kirjoitan yht�l�si sinulle viel� uudelleen n�kyviin, jotta
>> t�st� ei tule j�lkipuheita. K�ytet��n yksikk�n� metri�, niin
>> ei tule virheit�.
>>
>> 0.001 m / 175 m = x / 0.01 m
>>
>> Kerrotaan molemmat puolet 0.01 m:ll� niin saadaan
>>
>> 0.001*0.01 m / 175 = x
>>
>> eli siis
>>
>> x = 0.000 01 m / 175 = 5.7*10^-8 m
>>
>> x on siis 57 nanometri�.
>
> - Joo, laskin antaa:
> X = 5,714285714*10^-8 m
>
>> Oman laskelmasi mukaan valopisteen ei siis pit�isi n�ky�, koska
>> se on kooltaan alle kymmenesosa mainitsemastasi 10^-6 m rajasta.
>
> - Toki kirkkaus voi onkia pisteen n�kym��n kauempaankin:
Niin tietenkin, jota muut keskustelijat ovat sinulle yritt�neet
useampaan otteeseen selitt��. T�t�h�n sin� et ole suostunut
my�nt�m��n t�h�n menness�. Hyv� ett� asia on nyt loppuunk�sitelty.
> Lasketaanpa nyt
[...]
> EI siis mit��n ristiriitaa laskuihini!
Paha ristiriita aiempiin laskuihisi. T�ss�p� vastaukseni vuodelta
2005, jolloin yritin sinua saada ymm�rt�m��n t�t� asiaa.
http://groups.google.com/group/sfnet.keskustelu.avaruus/msg/9e7d665cca9be8f2?hl=en&
Tuota vastausta et en�� kommentoinut. Tuolloin kirjoitit:
Ike##: tai tuhansia kertoja suurennettunakin t�hdet (pl. aurinko) ovat paljon
Ike##: pienempi� kuin ihmisen silm�n erotuskyky.
Aki#: - Ja siltik� muka n�kyisiv�t? Jos ne on pienempi� kuin silm�n erotuskyky -
Aki#: ne eiv�t n�y!
"Jos ne ovat pienempi� kuin silm�n erotuskyky - ne eiv�t n�y!".
Aiemmin toistuvasti v�itit, ett� t�htien n�kyvyys rajautuu nimenomaan
verkkokalvolle piirtyv�n kuvan koon perusteella. T�m�n v�itteen
juuri kumosin, joten jatkossa muistanet, ett� t�htien ja kaikkien
muidenkin silm�n erottelukyky� pienempien kohteiden n�kyvyys riippuu
niiden s�teilytehosta silm�n suuntaan eik� niiden koosta.
Yll� esitetyst� luonnollisestikin seuraa se, ett� t�htien et�isyytt�
meist� ei voi m��ritt�� niiden oletetun halkaisijan ja silm�n piirtokyvyn
asettaman rajan perusteella. Muistutan sinua kyll� t�st� keskustelusta,
mik�li asia syyst� tai toisesta sattuu unohtumaan.
Paljaalla silm�ll� hyviss� olosuhteissa n�kyvi� astronomisia kohteita on
luokkaa parituhatta. Joukkoon mahtuu mm. Andromedan galaksi M31, joka on
meist� noin 2.9 miljoonan valovuoden p��ss�.
http://en.wikipedia.org/wiki/Naked_eye
Kim
Aki Karppinen
> Tuota vastausta et en�� kommentoinut. Tuolloin kirjoitit:
>
> Ike##: tai tuhansia kertoja suurennettunakin t�hdet (pl. aurinko) ovat
> paljon
> Ike##: pienempi� kuin ihmisen silm�n erotuskyky.
>
> Aki#: - Ja siltik� muka n�kyisiv�t? Jos ne on pienempi� kuin silm�n
> erotuskyky -
> Aki#: ne eiv�t n�y!
>
> "Jos ne ovat pienempi� kuin silm�n erotuskyky - ne eiv�t n�y!".
>
> Aiemmin toistuvasti v�itit, ett� t�htien n�kyvyys rajautuu nimenomaan
> verkkokalvolle piirtyv�n kuvan koon perusteella. T�m�n v�itteen
> juuri kumosin, joten jatkossa muistanet, ett� t�htien ja kaikkien
> muidenkin silm�n erottelukyky� pienempien kohteiden n�kyvyys riippuu
> niiden s�teilytehosta silm�n suuntaan eik� niiden koosta.
- Kehitys kehittyy, kuten tiedekin, mukaanlukien OMA tiedek�sitykseni!
+ Mutta EN uskonut sit� ennen, kun sain sen laskullani todistettua!
* USKO ei ole vain tuntemattomaan ja suureen tulevaisuuteen uskomista,
kyll� nykyisiin ja n�kyviin todennettuihin asioihin my�s kannattaa uskoa
VARMUUDELLA(4), jolloin voi paremmin niiden TIETOJEN(5) varaan rakentaa!
/ Mutta en kyll� edelleenk��n usko, ett� tavallinen _HIMME�_ kohde voi
n�ky� tarkasti, jos silm�n erotuskyky yli 10-kertaisesti ylittyy! Esim.
auton rekkari 100 metrin p��st�!
> Yll� esitetyst� luonnollisestikin seuraa se, ett� t�htien et�isyytt�
> meist� ei voi m��ritt�� niiden oletetun halkaisijan ja silm�n piirtokyvyn
> asettaman rajan perusteella. Muistutan sinua kyll� t�st� keskustelusta,
> mik�li asia syyst� tai toisesta sattuu unohtumaan.
>
> Paljaalla silm�ll� hyviss� olosuhteissa n�kyvi� astronomisia kohteita on
> luokkaa parituhatta. Joukkoon mahtuu mm. Andromedan galaksi M31, joka on
> meist� noin 2.9 miljoonan valovuoden p��ss�.
>
> http://en.wikipedia.org/wiki/Naked_eye
>
> Kim
- Jep, jos ihminen n�kisi KAIKKI yli l�hiavaruuden 120 000
kohdetta,(4*pi*100^2), olisivat ne metrin mittaisella k�dell� mitattuna
KAIKKI sentin p��ss� n�ppiv�lin et�isyydell� toisistaan! Sellaisiakin
kohteita siell� n�kyy paikottellen, esim. OTAVAN t�hdet.
+ Mutta VAIKKA kyseess� olisi auringon kokoluokkaa olevia kohteita,
EIV�T n�y PALJAALLA silm�ll� jos ovat yli kahden valokuukauden p��ss�
meist�... Niin suureen ihmeeseen en usko!
+ Valokuukauden p��ss� n�kyy tuo noin 120 000 t�hte�, mik�li kaikkia on
radoillaan valop�iv�n v�lein 12 kpl * n^2, miss� n on
kuoren(valop�iv�et�isyys) numero!
* IHAN HULLUKSI menee nykyt�htitieteenkin joidenkin t�htien koon
arvioiminen vaikkapa miljardi kertaa aurinkoa suuremmaksi(TILAVUUS?).
Jotain on pahasti vialla tuollaisissa laskuissa...
/ Ovat varmaan sekoittaneet ALASUURENNOKSEN ja VIIVASUURENNOKSEN!
= Esim. Kaukoputki voi helposti p��st� 10-100 kertaiseen
kaksiulotteiseen ALASUURENNOKSEEN, mutta VIIVASUURENNOS yhdess�
pituusulottuvuudessa on vain NELI�JUURI t�st�!
Kim Fallström
> Kim Fallstr�m kirjoitti:
>> Tuota vastausta et en�� kommentoinut. Tuolloin kirjoitit:
>>
>> Ike##: tai tuhansia kertoja suurennettunakin t�hdet (pl. aurinko)
>>
>> Aki#: - Ja siltik� muka n�kyisiv�t? Jos ne on pienempi�
>>
>> "Jos ne ovat pienempi� kuin silm�n erotuskyky - ne eiv�t n�y!".
>>
>> Aiemmin toistuvasti v�itit, ett� t�htien n�kyvyys rajautuu nimenomaan
>> verkkokalvolle piirtyv�n kuvan koon perusteella. T�m�n v�itteen
>> juuri kumosin, joten jatkossa muistanet, ett� t�htien ja kaikkien
>> muidenkin silm�n erottelukyky� pienempien kohteiden n�kyvyys riippuu
>> niiden s�teilytehosta silm�n suuntaan eik� niiden koosta.
>
> - Kehitys kehittyy, kuten tiedekin, mukaanlukien OMA tiedek�sitykseni!
> + Mutta EN uskonut sit� ennen, kun sain sen laskullani todistettua!
Muuten OK t�h�n asti, paitsi ett� sinun laskusi ei sit� todistanut.
T�st� asti olet v��r�ss� etk� edes perustele v�itteit�si:
> + Mutta VAIKKA kyseess� olisi auringon kokoluokkaa olevia kohteita,
> EIV�T n�y PALJAALLA silm�ll� jos ovat yli kahden valokuukauden p��ss�
> meist�... Niin suureen ihmeeseen en usko!
Tuo kun ei ole uskon asia. Jos se sinun mielest�si on uskon asia
niin jatkossa varmaankin kirjoittelet aiheesta *ainoastaan*
uskontopalstoilla etk� erehdy tiedepalstoille.
Oman laskelmasi ja koetuloksen perusteella tied�t, ett� kohteen
fyysinen koko ei vaikuta sen n�kyvyyteen, jos kohde on riitt�v�n
kirkas. T�st�h�n �skeisess� juuri oli kysymys. Jos v�it�t ett�
kohteen koko vaikuttaa sen n�kymiseen niin v�it�t ett� min�
valehtelen (v��r� todistus l�himm�isest�si).
Maapallon kiertoradan kohdalla Auringon valoteho on noin
1400 W / neli�metri. Maapallo on Auringosta noin 150 000 000 km
p��ss� eli et�isyytt� on kahdeksan valominuuttia.
S�teilyn m��r� per neli�metri putoaa et�isyyden neli��n
verrannollisesti. Kuukaudessa on minuutteja 30*24*60
eli 43200. Auringon s�teilyteho neli�metri� kohti on
kahden valokuukauden et�isyydell�
P = 1400 W / (2*43200/8)^2 eli 12 mikrowattia per neli�metri.
Kun hehkulampun hy�tysuhde on noin 1 % niin saman n�kyv�n
valon m��r�n per neli�metri tuottaa 60 W hehkulamppu katsottuna
noin 65 metrin p��st�. Hemmetin kirkas mustaa taustaa vasten
katsottuna siis.
Silm�n halkaisijaltaan 5 mm pupilliin Auringon valon tehoa
tulisi kahden valokuukauden et�isyydelt� noin
12E-6*(pi*0.0025^2) W eli 2.3E-10 W. Kun nyt muistetaan, ett�
yhden fotonin energia on luokkaa 1.6E-19 J niin sekunnissa
silm��n tulisi kahden valokuukauden p��ss� olevasta Auringosta
noin 1.5 miljardia kappaletta.
Miksi 1.5 miljardia fotonia sekunnissa kaukaisesta Auringosta
ei n�kyisi kun sama m��r� fotoneita l�hell� olevasta lampusta
n�kyy vallan hyvin? Muistathan, ett� kuvan pieni koko silm�ss�
ei est�nyt taskulampun valoa 1 mm rei�st� n�kym�st� melkein
200 metrin p��h�n.
Kokeellisesti tiedet��n, ett� silm� havaitsee tuikkeena jopa
muutamia fotoneita sekunnissa. T�m� on siis testattu tosiasia.
Fotonien m��r� olisi siis reilusti yli satamiljoonakertainen
havaintorajaan verrattuna.
Kokeellisesti tiedet��n, ett� kohteen pieni koko verkkokalvolla
ei vaikuta kohteen n�kymiseen. T�m�n min�kin juuri kokeilin
ja annoin sinulle ohjeet omaa kokeiluasi varten. Et halunnut
kokeilla.
Aurinko n�kyisi siis eritt�in kirkkaana 2 valokuukauden p��st�
ja erottuisi paljain silmin katsottuna reilusti yli 1000
valovuoden p��st� (yli 10 fotonia sekunnissa 5 mm silm��n).
Kerropa Aki miss� kohdassa min� sinun mielest�si p��ttelen
v��rin. T�ss� kun sinun ihan omien laskuperiaatteidesi ja
ajatusmalliesi perusteella mukaan osoitin v�itteesi v��r�ksi.
Jos et pysty osoittamaan virhett� p��ttelyss� niin asia on
loppuun k�sitelty.
Kim
Evojeesus
> + Mutta VAIKKA kyseessä olisi auringon kokoluokkaa olevia kohteita,
> EIVÄT näy PALJAALLA silmällä jos ovat yli kahden valokuukauden päässä
> meistä... Niin suureen ihmeeseen en usko!
Etäisyydet paljain silmin näkyviin lähitähtiin on mitattu suoraan ja
tarkasti astrometrian (periaatteessa yksinkertaista kolmiomittausta)
avulla ja kaikki ne ovat huomattavasti kauempana kuin pari
valokuukautta.
http://en.wikipedia.org/wiki/Astrometry
http://en.wikipedia.org/wiki/Hipparcos_Catalogue
Aki Karppinen
> Muuten OK t�h�n asti, paitsi ett� sinun laskusi ei sit� todistanut.
- Kuinka niin ei? Seh�n osoitti, ett� valofotoneita voi tulla riitt�v�
m��r�, vaikka kulmal�pimitta olisikin _LIIAN_ pieni...
> Oman laskelmasi ja koetuloksen perusteella tied�t, ett� kohteen
> fyysinen koko ei vaikuta sen n�kyvyyteen, jos kohde on riitt�v�n
> kirkas. T�st�h�n �skeisess� juuri oli kysymys. Jos v�it�t ett�
> kohteen koko vaikuttaa sen n�kymiseen niin v�it�t ett� min�
> valehtelen (v��r� todistus l�himm�isest�si).
- Ei, ette pystyneet todistamaan, ett� moista "alasuhde" muuttujan arvolla
YLI yksi, todellisuudessa olisi olemassa!
+ SIX en siihen usko!
> Silm�n halkaisijaltaan 5 mm pupilliin Auringon valon tehoa
> tulisi kahden valokuukauden et�isyydelt� noin
> 12E-6*(pi*0.0025^2) W eli 2.3E-10 W. Kun nyt muistetaan, ett�
> yhden fotonin energia on luokkaa 1.6E-19 J niin sekunnissa
> silm��n tulisi kahden valokuukauden p��ss� olevasta Auringosta
> noin 1.5 miljardia kappaletta.
- Ota huomioon, ett� se on tietyll� et�isyydell� meist�!
+ Siis pallon ala kasvaa jatkuvasti menness� kauemmas!=>Fotonit levittyv�t
laajemmalle alueelle!
* Sit� ei tuossa laskussa ole otettu huomioon!
/ Vai oliko?
Aukino Agison
Ota huomioon, ettei riit� ett� silm�n kokoiselle alueelle tulee fotoneita,
koskapa niiden pit�� tulla yksitt�iseen SILM�N SOLUUN!
Siis todellinen arvo pit�� laskea yksitt�ist� SILM�N SOLUA KOHDEN!
P = 3,9*10^26W//(4*pi*(3*10^8*3600*24*60)^2) =12,8316424*10^-6 W/m^2
Eli ton kyll� olit ihan oikein laskenut?!
Mutta niinkuin totesin, t�ytyy laskea ala sille KULMAL�PIMITALLE, johon se
osuu... Jos laskee suuremmalle, voi todellisuudessa fotonit olla HAJONNEINA
suuremmalle alueelle!
Kim Fallström
> "Aki Karppinen" <aki.ka...@tut.fi> kirjoitti viestiss�
> news:h9j3aa$pn6$1...@news.cc.tut.fi...
>> "Kim Fallstr�m" <kfa+...@iki.fi> kirjoitti viestiss�
>> news:7hvi4oF...@mid.individual.net...
>>> Muuten OK t�h�n asti, paitsi ett� sinun laskusi ei sit� todistanut.
>> - Kuinka niin ei? Seh�n osoitti, ett� valofotoneita voi tulla riitt�v�
>> m��r�, vaikka kulmal�pimitta olisikin _LIIAN_ pieni...
Kokeeni osoitti, ett� kulmal�pimitalla ei ole merkityst� havaitsemisen
kannalta silloin, kun se on riitt�v�n pieni. N�in ollen t�htien
havaitsemisen kannalta ei ole merkityst� sill�, onko havaittavan
kohteen "halkaisija" verkkokalvolla 1 um, 100 nm vai 1 nm. Valon
aallonpituus diffraktion kautta ja silm�n huono optiikka joka
tapauksessa levitt�v�t valot�pl�n reilusti suuremmaksi kuin
mik� valon aallonpituus on.
Kun kulmal�pimitta on silm�n erottelukyky� pienempi m��r��
kohteen n�kyvyyden se, kuinka paljon kohteesta tulee silm��n
fotoneita.
>>> Oman laskelmasi ja koetuloksen perusteella tied�t, ett� kohteen
>>> fyysinen koko ei vaikuta sen n�kyvyyteen, jos kohde on riitt�v�n
>>> kirkas. T�st�h�n �skeisess� juuri oli kysymys. Jos v�it�t ett�
>>> kohteen koko vaikuttaa sen n�kymiseen niin v�it�t ett� min�
>>> valehtelen (v��r� todistus l�himm�isest�si).
>> - Ei, ette pystyneet todistamaan, ett� moista "alasuhde" muuttujan arvolla
>> YLI yksi, todellisuudessa olisi olemassa!
>> + SIX en siihen usko!
Ei se ole uskon asia. Muista ett� min� kokeilin ja totesin,
ett� valo 1 mm rei�st� n�kyi 175 metrin p��h�n. Haluatko kiist��
tekem�ni kokeen eli v�itt�� ett� valehtelen?
Jos haluat olla perustellen eri mielt� niin sinun pit�isi kertoa,
mik� kohta p��telm�ss�ni oli virheellinen. Jos et sit� pysty
osoittamaan virhett� niin se oli siin�.
Jos taasen haluat olla eri mielt� perustelematta niin pit�ydy
kommentteinesi uskontopalstoilla. Tiedepalstalle sellainen
ei kuulu.
>>> Silm�n halkaisijaltaan 5 mm pupilliin Auringon valon tehoa
>>> tulisi kahden valokuukauden et�isyydelt� noin
>>> 12E-6*(pi*0.0025^2) W eli 2.3E-10 W. Kun nyt muistetaan, ett�
>>> yhden fotonin energia on luokkaa 1.6E-19 J niin sekunnissa
>>> silm��n tulisi kahden valokuukauden p��ss� olevasta Auringosta
>>> noin 1.5 miljardia kappaletta.
>> - Ota huomioon, ett� se on tietyll� et�isyydell� meist�!
T�m� on laskettu juurikin sill� kahden valokuukauden et�isyydell�.
Suhdeluku Maapallon pinnalta eli kahdeksan valominuutin et�isyydelt�
katseluun verrattuna on (8 valominuuttia / 2 valokuukautta)^2 eli
tekij� 1/(2*43200/8)^2
Miss� kohdassa p��telm�� on mielest�si virhe?
>> * Sit� ei tuossa laskussa ole otettu huomioon!
>> / Vai oliko?
Oli. Kun kohteesta tulee silm��n yht� paljon valoa kuin 60 W
lampusta 65 metrin et�isyydelt� niin kyll� se ihan varmasti
mustaa taustaa vasten katsottuna n�kyy riippumatta siit�,
onko kohteen kuvan koko verkkokalvolla 1 um vai 10 um.
Seh�n selvisi tekem�ni kokeen perusteella: 1 mm kokoinen
heikko valonl�hde n�kyi 175 metrin p��st�.
V�itteesi Auringon n�kym�tt�myydest� 2 valokuukauden p��st�
katsottuna on tietenkin ihan h�p��. Se 60 watin lamppu taatusti
n�kyy 65 metrin p��st� katsottuna, kun sellaisia juuri tuossa
rannasta katsottuna n�ytt�� hyvin n�kyv�n kilometrinkin p��h�n.
Toki se tiedettiin muutenkin, mutta nyt v�ite on virheellinen
my�s omilla menetelmill�si osoitettuna.
[ muut lukijat: anteeksi jankutus, ei jatku en�� pitk��n. T�m�
nyt on t�ll�inen valistuskokeilu... ]
Kim
Aki Karppinen
> Aukino Agison wrote:
> > "Aki Karppinen" <aki.ka...@tut.fi> kirjoitti viestiss�
> > news:h9j3aa$pn6$1...@news.cc.tut.fi...
> >> "Kim Fallstr�m" <kfa+...@iki.fi> kirjoitti viestiss�
> >> news:7hvi4oF...@mid.individual.net...
> >>> Muuten OK t�h�n asti, paitsi ett� sinun laskusi ei sit� todistanut.
> >> - Kuinka niin ei? Seh�n osoitti, ett� valofotoneita voi tulla riitt�v�
> >> m��r�, vaikka kulmal�pimitta olisikin _LIIAN_ pieni...
>
> Kokeeni osoitti, ett� kulmal�pimitalla ei ole merkityst� havaitsemisen
> kannalta silloin, kun se on riitt�v�n pieni. N�in ollen t�htien
> havaitsemisen kannalta ei ole merkityst� sill�, onko havaittavan
> kohteen "halkaisija" verkkokalvolla 1 um, 100 nm vai 1 nm. Valon
> aallonpituus diffraktion kautta ja silm�n huono optiikka joka
> tapauksessa levitt�v�t valot�pl�n reilusti suuremmaksi kuin
> mik� valon aallonpituus on.
>
> Kun kulmal�pimitta on silm�n erottelukyky� pienempi m��r��
> kohteen n�kyvyyden se, kuinka paljon kohteesta tulee silm��n
> fotoneita.
- Mutta silm�n kokoiselle alueelle jos m��r�n laskee, osuu fotoneita
kaikkiin silm�n soluihin!
+ Eli ei SILL� M��R�LL� fokusoidusti yhteen, vaan sille on pienempi
pinta-ala...
> >>> Oman laskelmasi ja koetuloksen perusteella tied�t, ett� kohteen
> >>> fyysinen koko ei vaikuta sen n�kyvyyteen, jos kohde on riitt�v�n
> >>> kirkas. T�st�h�n �skeisess� juuri oli kysymys. Jos v�it�t ett�
> >>> kohteen koko vaikuttaa sen n�kymiseen niin v�it�t ett� min�
> >>> valehtelen (v��r� todistus l�himm�isest�si).
> >> - Ei, ette pystyneet todistamaan, ett� moista "alasuhde" muuttujan
arvolla
> >> YLI yksi, todellisuudessa olisi olemassa!
> >> + SIX en siihen usko!
>
> Ei se ole uskon asia. Muista ett� min� kokeilin ja totesin,
> ett� valo 1 mm rei�st� n�kyi 175 metrin p��h�n. Haluatko kiist��
> tekem�ni kokeen eli v�itt�� ett� valehtelen?
- No, juurihan todistettiin, ett� sielt� saapuu l�hes 100 fotonia per
silm�solu per sekunti...
+ Se voinee n�ky�?
> Jos haluat olla perustellen eri mielt� niin sinun pit�isi kertoa,
> mik� kohta p��telm�ss�ni oli virheellinen. Jos et sit� pysty
> osoittamaan virhett� niin se oli siin�.
- On totta, ett� hiukan liian tipalla on n�kyminen, jos noin v�h�n tulee,
mutta pilkkopime�ss� varmaan yksitt�isetkin fotonit n�kyv�t?
> Oli. Kun kohteesta tulee silm��n yht� paljon valoa kuin 60 W
> lampusta 65 metrin et�isyydelt� niin kyll� se ihan varmasti
> mustaa taustaa vasten katsottuna n�kyy riippumatta siit�,
> onko kohteen kuvan koko verkkokalvolla 1 um vai 10 um.
> Seh�n selvisi tekem�ni kokeen perusteella: 1 mm kokoinen
> heikko valonl�hde n�kyi 175 metrin p��st�.
- Niinkuin totesin, silm�n kokoiselle alueelle tulee huomattavan paljon
suurempi m��r� fotoneita, kuin yhteen soluun... EI kaikki silm�n alueelle
tulleet fotonit fokusoidu pisteeksi, t�st� olen varma, jos vaikkapa
sellaisessa kulmassa, ettei kulje silm�n keskipisteen halki...
> V�itteesi Auringon n�kym�tt�myydest� 2 valokuukauden p��st�
> katsottuna on tietenkin ihan h�p��. Se 60 watin lamppu taatusti
> n�kyy 65 metrin p��st� katsottuna, kun sellaisia juuri tuossa
> rannasta katsottuna n�ytt�� hyvin n�kyv�n kilometrinkin p��h�n.
- No, sen kulmal�pimittakin on riitt�v�n iso...
+ Mutta tietysti jos milliksi aukon pist��, hiukan ep�ilen...
Kim Fallström
> "Kim Fallstr�m" <kfa+...@iki.fi> kirjoitti viestiss�
[ valon havaitseminen silm�n erottelukyky� pienemm�st� kohteesta ]
>> Jos haluat olla perustellen eri mielt� niin sinun pit�isi kertoa,
>> mik� kohta p��telm�ss�ni oli virheellinen. Jos et sit� pysty
>> osoittamaan virhett� niin se oli siin�.
> - On totta, ett� hiukan liian tipalla on n�kyminen, jos noin v�h�n tulee,
> mutta pilkkopime�ss� varmaan yksitt�isetkin fotonit n�kyv�t?
N�kyi, eik� edes ollut pilkkopime��. Taustalla oli kuutamo,
joka valaisi osan ymp�rist�st�. Taskulampun l�himaasto oli
varjossa, joten sik�li olosuhteet olivat hyv�t.
"Can a Human See a Single Photon?"
http://math.ucr.edu/home/baez/physics/Quantum/see_a_photon.html
Solut reagoivat yksitt�isiin fotoneihin, mutta tietoinen
n�keminen edellytt�� tietty� suuremman fotonim��r�n kerrallaan.
Valonv�l�hdys n�kyy, jos 9 fotonia p��tyy noin 350 sauvasolun
alueelle verkkokalvolla (vain 10 % silm��n osuvista fotoneista
p��tyy valoa havaitseviin soluihin asti). T�t� on testattu jo
vuonna 1942, joten mik��n uusi asia kyseess� ei ole.
S. Hecht, S. Schlaer and M.H. Pirenne, "Energy, Quanta and
vision." Journal of the Optical Society of America, 38,
196-208 (1942)
Sammakon verkkokalvoon kiinnitettyjen elektrodien avulla
on vuonna 1979 todettu, ett� solutasolla yksitt�isetkin
fotonit havaitaan:
D.A. Baylor, T.D. Lamb, K.W. Yau, "Response of retinal
rods to single photons." Journal of Physiology, Lond.
288, 613-634 (1979)
>> Oli. Kun kohteesta tulee silm��n yht� paljon valoa kuin 60 W
>> lampusta 65 metrin et�isyydelt� niin kyll� se ihan varmasti
>> mustaa taustaa vasten katsottuna n�kyy riippumatta siit�,
>> onko kohteen kuvan koko verkkokalvolla 1 um vai 10 um.
>> Seh�n selvisi tekem�ni kokeen perusteella: 1 mm kokoinen
>> heikko valonl�hde n�kyi 175 metrin p��st�.
>
> - Niinkuin totesin, silm�n kokoiselle alueelle tulee huomattavan paljon
> suurempi m��r� fotoneita, kuin yhteen soluun... EI kaikki silm�n alueelle
> tulleet fotonit fokusoidu pisteeksi, t�st� olen varma, jos vaikkapa
> sellaisessa kulmassa, ettei kulje silm�n keskipisteen halki...
T�m�nkin olen sinulle monasti kertonut. Fokusoituminen ei
ole t�ydellist� edes suoraan edest� tulevalle valolle, sill�
silm�n linssi ei ole t�ydellinen. P��n ja silm�n itsens�
jatkuva liike siirt�� koko ajan fokusoituneen valon paikkaa
verkkokalvolla. Diffraktio pupillissa ja valon aallonpituus
asettavat alarajan edes t�ydellisen linssin tuottaman valot�pl�n
halkaisijalle. Samasta syyst� tavanomaisiin linsseihin perustuvalla
valomikroskoopilla ei katsella valon aallonpituutta pienempi�
yksityiskohtia.
>> V�itteesi Auringon n�kym�tt�myydest� 2 valokuukauden p��st�
>> katsottuna on tietenkin ihan h�p��. Se 60 watin lamppu taatusti
>> n�kyy 65 metrin p��st� katsottuna, kun sellaisia juuri tuossa
>> rannasta katsottuna n�ytt�� hyvin n�kyv�n kilometrinkin p��h�n.
>
> - No, sen kulmal�pimittakin on riitt�v�n iso...
Unohda jo se kulmal�pimitta. Kokeellisesti totesin, ett�
sill� ei havaitsemisen kannalta ole merkityst�, mik�li se
joka tapauksessa on silm�n erottelukyky� pienempi.
T�ll�in silm�n ep�t�ydellisyys ja diffraktio levitt�v�t kuvan
verkkokalvolla samansuuruiseksi kulmal�pimitasta riippumatta.
Jos himme� kohde on reilusti silm�n erottelukyky� suurempi
niin se voi j��d� n�kym�tt�. Andromedan galaksin n�kee selv�sti
kiikarilla, mutta paljain silmin sit� on vaikea havaita. Se
kun on kulmal�pimitaltaan hyvin suuri siel� tulevien fotonien
lukum��r��n n�hden verrattuna.
> + Mutta tietysti jos milliksi aukon pist��, hiukan ep�ilen...
Min�h�n sen millisen aukon jo testasin ja per�ti 175 m p��st�.
Taskulampussa tehoa ei ollut 60 W vaan ehk� 2 W. Joko siis kutsut
minua valehtelijaksi (v��r� todistus l�himm�isest�si) tai joudut
hyv�ksym��n testin tuloksen. Ensimm�isest� seuraus on se, ett�
teet tieten tahtoen synti�. Toisesta seuraus on se, ett� joudut
itsekin toteamaan absurdin v�itteesi Auringon n�kym�tt�myydest�
2 valokuukauden p��st� v��r�ksi. T�m� siksi, ett� et l�yt�nyt
minun p��telm�st�ni vikaa.
[T�m� taitaakin olla t�ss�]
Kim
Aki Karppinen
> Aki Karppinen wrote:
> > - On totta, ett� hiukan liian tipalla on n�kyminen, jos noin v�h�n
tulee,
> > mutta pilkkopime�ss� varmaan yksitt�isetkin fotonit n�kyv�t?
>
> N�kyi, eik� edes ollut pilkkopime��. Taustalla oli kuutamo,
> joka valaisi osan ymp�rist�st�. Taskulampun l�himaasto oli
> varjossa, joten sik�li olosuhteet olivat hyv�t.
- No, ylim��r�iset fotonit tietysti vain "ynn�t��n" muihin fotoneihin, ja
n�kyv�t hieman sit�kin ymp�rist���n kirkkaapa?! Kirkkausel�mys ei tietysti
ole suhteessa en�� niin suuri, jos suureen fotonim��r��n vain lis�t��n
muutama fotoni...
> Solut reagoivat yksitt�isiin fotoneihin, mutta tietoinen
> n�keminen edellytt�� tietty� suuremman fotonim��r�n kerrallaan.
> Valonv�l�hdys n�kyy, jos 9 fotonia p��tyy noin 350 sauvasolun
> alueelle verkkokalvolla (vain 10 % silm��n osuvista fotoneista
> p��tyy valoa havaitseviin soluihin asti). T�t� on testattu jo
> vuonna 1942, joten mik��n uusi asia kyseess� ei ole.
- No tuo tietysti mahdollistaisi noin 350/9 = 38.8888 kertaa suuremman
n�kyvyyden, ja saman pitemm�t et�isyydet(neli�juuri tuosta?), mutta siltikin
viel� ep�ilytt�� NE KAUKAISET ET�ISYYDET t�htien suhteen...
+ JOS on sellainen fokusaatio-ominaisuus, jota kuvailin, ja esim. se
"alasuhde"-muuttuja esitti, ja niin kuin tuossakin nyt l�hes
sqrt(40)-kertoimella, p��st��n 35-valop�iv�st� jopa 221 valop�iv�n p��h�n,
ei kuitenkaan sen kauemmas...
* Jos esitt�� jollakin "laser-ajatuksella", ett� fokusoituu valo, koska se
on jo valmiiksi sen kokoista, ettei SIIT� en�� kulmal�pimitan omaisesti
pienemm�ksi mee, pit�isi ottaa kuitenkin huomioon se "hakuammunta", joka
avaruudessa on vallalla, kun maapallokin kerran liikkuu avaruudessa...
> > - Niinkuin totesin, silm�n kokoiselle alueelle tulee huomattavan paljon
> > suurempi m��r� fotoneita, kuin yhteen soluun... EI kaikki silm�n
alueelle
> > tulleet fotonit fokusoidu pisteeksi, t�st� olen varma, jos vaikkapa
> > sellaisessa kulmassa, ettei kulje silm�n keskipisteen halki...
>
> T�m�nkin olen sinulle monasti kertonut. Fokusoituminen ei
> ole t�ydellist� edes suoraan edest� tulevalle valolle, sill�
> silm�n linssi ei ole t�ydellinen. P��n ja silm�n itsens�
> jatkuva liike siirt�� koko ajan fokusoituneen valon paikkaa
> verkkokalvolla. Diffraktio pupillissa ja valon aallonpituus
> asettavat alarajan edes t�ydellisen linssin tuottaman valot�pl�n
> halkaisijalle. Samasta syyst� tavanomaisiin linsseihin perustuvalla
> valomikroskoopilla ei katsella valon aallonpituutta pienempi�
> yksityiskohtia.
- Enh�n laskenutkaan fotonien itsens� menev�n pienemm�ksi kulmal�pimitaksi,
vaan laskin sen sill� koolla, jolla niit� ker�ytyy silm�n verkkokalvolle, ja
yhteen soluun, eli noin 10^-12 m^2-alalle...
+ Jos todella 350-kertaiseen alaan riitt�� tulla n�kyv�n� 9:n niin
fokusoitumista on tapahtunut tuolla l�hes sqrt(40)-kertoimella...
> >> V�itteesi Auringon n�kym�tt�myydest� 2 valokuukauden p��st�
> >> katsottuna on tietenkin ihan h�p��. Se 60 watin lamppu taatusti
> >> n�kyy 65 metrin p��st� katsottuna, kun sellaisia juuri tuossa
> >> rannasta katsottuna n�ytt�� hyvin n�kyv�n kilometrinkin p��h�n.
> >
> > - No, sen kulmal�pimittakin on riitt�v�n iso...
>
> Unohda jo se kulmal�pimitta. Kokeellisesti totesin, ett�
> sill� ei havaitsemisen kannalta ole merkityst�, mik�li se
> joka tapauksessa on silm�n erottelukyky� pienempi.
> T�ll�in silm�n ep�t�ydellisyys ja diffraktio levitt�v�t kuvan
> verkkokalvolla samansuuruiseksi kulmal�pimitasta riippumatta.
>
> Jos himme� kohde on reilusti silm�n erottelukyky� suurempi
> niin se voi j��d� n�kym�tt�. Andromedan galaksin n�kee selv�sti
> kiikarilla, mutta paljain silmin sit� on vaikea havaita. Se
> kun on kulmal�pimitaltaan hyvin suuri siel� tulevien fotonien
> lukum��r��n n�hden verrattuna.
- Joo, ala, jolle fotonit tulevat kasvaa liian suureksi, jotta ihan
yksitt�isi� sielt� saapuvia fotoneita voisi n�hd�?!
> > + Mutta tietysti jos milliksi aukon pist��, hiukan ep�ilen...
>
> Min�h�n sen millisen aukon jo testasin ja per�ti 175 m p��st�.
> Taskulampussa tehoa ei ollut 60 W vaan ehk� 2 W. Joko siis kutsut
> minua valehtelijaksi (v��r� todistus l�himm�isest�si) tai joudut
> hyv�ksym��n testin tuloksen. Ensimm�isest� seuraus on se, ett�
> teet tieten tahtoen synti�. Toisesta seuraus on se, ett� joudut
> itsekin toteamaan absurdin v�itteesi Auringon n�kym�tt�myydest�
> 2 valokuukauden p��st� v��r�ksi. T�m� siksi, ett� et l�yt�nyt
> minun p��telm�st�ni vikaa.
>
> [T�m� taitaakin olla t�ss�]
- Jos jotain uutta ilmenee, tai vanhoja virheit� oiotaan, kirjoitellaan
aiheesta lis��!
Aki Karppinen
>> EIV�T n�y PALJAALLA silm�ll� jos ovat yli kahden valokuukauden p��ss�
>> meist�... Niin suureen ihmeeseen en usko!
>
> Et�isyydet paljain silmin n�kyviin l�hit�htiin on mitattu suoraan ja
> tarkasti astrometrian (periaatteessa yksinkertaista kolmiomittausta)
> avulla ja kaikki ne ovat huomattavasti kauempana kuin pari
> valokuukautta.
>
> http://en.wikipedia.org/wiki/Astrometry
> http://en.wikipedia.org/wiki/Hipparcos_Catalogue
- Jotenkin ERI tavalla silti kuin MIN� ne laskin?
+ Koska perinteisell� tavalla et�isyydet kolmioimalla ei voi p��st� 1
cm:n aurinkokohteesta(metrin k�dell�) kuin max. noin 100-1000 kertaa
pienemm�ksi, siis luonnollisemmin 1cm:sta 100:s osa, ja siis 10^-4 m
metrin p��ss� ja 10^-6 m senttimetrin p��ss�, suurinpiirtein noin suuri
sen on silm�munalla... Silm�muna on toki halkaisijaltaan L�HES 4 cm,
joten 4 x ton tuloksen saa, ja viel� alalle, eli 16 kertaistavia
virheit� voi viel� tuosta tuloksesta ALALLE tulla, muttei kuitenkaan sen
enemp��... Koskapa JOS silm� olisi pienempi(4cm=>1cm) olisi tulos juuri
tuo...
* Linssi on halkaisijaltaan varmaan alle sentin, ainakin se linssiosa,
jos IIRIST� ei lueta mukaan...
= Onko jossakin linkiss�si, "Evomessias", kuinka ne nuo laskivat, sill�
jotain v�kivaltaa perinteiselle KOLMIOMITTAUKSELLE pit�� tehd�, jos
valovuoden p��h�n n�kee paljaalla sim�ll� muka auringon kokoisen t�hden!
- Mutta niinkuin KIMIN kanssa juttelimme, ON MAHDOLLISTA, ett� kolmion
sivuja pienempi kohde n�kyy, kirkkautensa t�hden, mutten usko, ett�
kovin monia tuhansia kertaa kolmiomittauksessa saatuja et�isyyksi�
suurempia voidaan silti saada...
ITSE OLEN 100% ettei avaruutta HAASKATA niin paljon kuin on v�itetty,
vaan oman aurinkokuntamme(Pluto uloimpana) j�lkeen tulee HETI seuraava
aurinkokunta! Pluto noin 6000 *10^6 km ja Siis l�hin aurinko HETI noin
1,4*10^13 m = 13 valotuntia... Okei, sen verran voin antaa periksi, ett�
kokonaisen valovuorokauden p��ss� 2,7*10^13 m (=25 valotuntia)
Siis t�ll�isi� KEHI� on hieman alle 3700 kpl ymp�rill�mme, ja varmaan
niin, ett� olemme itse jollakin niist� kehist�...
Se, ett� t�htien ja planeettojen jakautuminen avaruudessa EI noudata
ihan tarkkaan IKOSAEDRI�, on kummallista, mutta tietysti kummallisempaa
jos ihan noin yksinkertaiseen k�sitykseen olisivat vakioituneet - nuo
et�isyydet:
Mn = 12*n^2
Mkok = M1 + M2 + M3... = 4*n^3+6*n^2+2*n
(Kyseess� sarja, joka siis sievenee tuohon muotoon...)
Mkok = "kaksisataa miljardia auringon kokoista t�hte�!"
ON tosin totta, ett� MARS kuineen ja PIENPLANEETTA-vy�hyke
yhteenlaskettuna tulee noille TASAN 12 palloa! (CHIRON yksi
pienplaneettavy�hykkeen planeetoista, jotka siis ovat noin 400*10^6 km:n
p��ss� auringosta, ja niit� on 9 kpl)
Nyky��n "CHIRON" jopa lis�t��n astrologiseksi tiedoksi! Vaikka 8 muuta
kuun kokoista planeettaa on tuolla (4*10^11 m) et�isyydell� auringosta...
Kim Fallström
> Evojeesus kirjoitti:
>> On Sep 23, 2:25 pm, Aki Karppinen <aki.karppi...@tut.fi> wrote:
>>
>>> + Mutta VAIKKA kyseess� olisi auringon kokoluokkaa olevia kohteita,
>>> EIV�T n�y PALJAALLA silm�ll� jos ovat yli kahden valokuukauden p��ss�
>>> meist�... Niin suureen ihmeeseen en usko!
>>
>> Et�isyydet paljain silmin n�kyviin l�hit�htiin on mitattu suoraan ja
>> tarkasti astrometrian (periaatteessa yksinkertaista kolmiomittausta)
>> avulla ja kaikki ne ovat huomattavasti kauempana kuin pari
>> valokuukautta.
>>
>> http://en.wikipedia.org/wiki/Astrometry
>> http://en.wikipedia.org/wiki/Hipparcos_Catalogue
>
> - Jotenkin ERI tavalla silti kuin MIN� ne laskin?
Tavalla, joka on linkeiss� kuvattu. Hakusanaksi parallax
tai parallaksi. T�ss� aiheesta suomeksi:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Parallaksi
Parallaksin mittauksessa apuna k�ytet��n kaukoputkea ja
kameraa. N�in saadaan paljon parempi erottelukyky kuin
mihin silm� pystyisi. Hipparcos - satelliittilla tuo
erottelukyky oli 0.001 kaarisekuntia. Meit� l�himm�n
Aurinkokunnan ulkopuolella olevan t�hden parallaksi
on noin 0.77 kaarisekuntia eli kahdeksansataa kertaa
suurempi kuin laitteen erottelukyky.
> = Onko jossakin linkiss�si, "Evomessias", kuinka ne nuo laskivat, sill�
> jotain v�kivaltaa perinteiselle KOLMIOMITTAUKSELLE pit�� tehd�, jos
> valovuoden p��h�n n�kee paljaalla sim�ll� muka auringon kokoisen t�hden!
Miss� on sanottu, ett� kolmiomittaus pit�� tehd� paljain
silmin k�ytt�m�tt� apuv�lineit�? Tarvitaanhan solujen ja
bakteerienkin n�kemiseenkin mikroskooppi. Paljas silm� ei
siis ole luonnon mitta, joten �l� siihen en�� takerru.
Miksi kirjoitat taas p�ty� t�htien n�kymisest�? Juurihan
me yhdess� totesimme, ett� Auringon kokoinen t�hti kahden
valokuukauden p��st� katsottuna on yht� kirkas kuin 60 W
hehkulamppu 65 metrin p��st� katsottuna. Valovuosi on kuusi
kertaa kaksi valokuukautta eli valovuoden p��st� katsottuna
Aurinko on yht� kirkas kuin 60 W hehkulamppu et�isyydell�
65m * 6 eli 390 metrin p��ss� katsottuna. Hyvin n�kyy siis.
�l� Aki yrit� taas. Kun asiat on kertaalleen l�pi k�yty
niin tiedepalstalla joudut aiemmat keskustelut ottamaan
huomioon. Julistaminen kuuluu uskontopalstoille, ei t�nne.
Kim
Aki Karppinen
> >> http://en.wikipedia.org/wiki/Astrometry
> >> http://en.wikipedia.org/wiki/Hipparcos_Catalogue
> >
> > - Jotenkin ERI tavalla silti kuin MIN� ne laskin?
>
> Tavalla, joka on linkeiss� kuvattu. Hakusanaksi parallax
> tai parallaksi. T�ss� aiheesta suomeksi:
>
> http://fi.wikipedia.org/wiki/Parallaksi
>
> Parallaksin mittauksessa apuna k�ytet��n kaukoputkea ja
> kameraa. N�in saadaan paljon parempi erottelukyky kuin
> mihin silm� pystyisi. Hipparcos - satelliittilla tuo
> erottelukyky oli 0.001 kaarisekuntia. Meit� l�himm�n
> Aurinkokunnan ulkopuolella olevan t�hden parallaksi
> on noin 0.77 kaarisekuntia eli kahdeksansataa kertaa
> suurempi kuin laitteen erottelukyky.
- Sanokaapa mit� todellisuudessa tulee laskettua, kun AU/d lasketaan?!
Et�isyys aurinkoon ja sen suhde johonkin d-et�isyyteen?
+ AU on k�sitt��kseni et�isyys aurinkoon, jos sen kertoo 180-asteella tai
piill� saadaan astem��r�, jonka t�hti kulkisi ymp�riins�, jos KOKONAAN
ymp�rimme kiert�isi?!
* En k�sit� miten, tuolla d-termill� voidaan saada selville ET�ISYYS, eih�n
t�hti vuodessakaan auringon ymp�ri kierr� juuri yht��n, ja jos kiert�� se
johtuu kierrosta galaksin keskipisteen ymp�ri...
> �l� Aki yrit� taas. Kun asiat on kertaalleen l�pi k�yty
> niin tiedepalstalla joudut aiemmat keskustelut ottamaan
> huomioon. Julistaminen kuuluu uskontopalstoille, ei t�nne.
- Selitt�isitk� nyt ensin, miten tuon linkkisi kaavalla voi YHT��N mit��n
laskea?
+ Maapallo tietysti vuodessa kiert�� auringon ymp�ri, ja jos siit� saa tuon
KULMAN, niin mink� ihmeen et�isyyden siit� saa?
* Eih�n t�hti ole auringon ymp�ri kiert�nyt VAAN MAA?!
/ Mik� ihme on tuo kulma todellisuudessa, ei se voi kuvata yht��n mit��n
et�isyydest�, koska t�hti ei itse kierr� auringon ymp�ri, tai jos kiert��,
se on jotain merkillist� kiertoa galaksin keskipisteen ymp�ri tai jotain...
= No, YRITIN vain selitt��, etten viel� ainkaan n�hnyt tuolla "parallaksi"
kaavalla olevan MIT��N VIRKAA!
- Jos esim D on tasan AU, t�hti, eli aurinko kiert�� vuodessa maapallon
ymp�ri - oikein, mutta EIH�N NUO T�HDET MAATA KIERR�, SEN ENEMP�� KUIN
AURINKOAKAAN?!
Aki Karppinen
> - Sanokaapa mit� todellisuudessa tulee laskettua, kun AU/d lasketaan?!
> Et�isyys aurinkoon ja sen suhde johonkin d-et�isyyteen?
> + AU on k�sitt��kseni et�isyys aurinkoon, jos sen kertoo 180-asteella tai
> piill� saadaan astem��r�, jonka t�hti kulkisi ymp�riins�, jos KOKONAAN
> ymp�rimme kiert�isi?!
> * En k�sit� miten, tuolla d-termill� voidaan saada selville ET�ISYYS,
eih�n
> t�hti vuodessakaan auringon ymp�ri kierr� juuri yht��n, ja jos kiert�� se
> johtuu kierrosta galaksin keskipisteen ymp�ri...
- Piirsin ihan kuvankin, ja itseasiassa sen n�hdyn "ympyr�n" suuruudeen
t�htiin n�hden RATKAISEE YKSIN se, kuinka kaukana ne l�hit�hdet sitten ovat,
joka on siis taustana sille t�hden liikkeelle!
+ Ja EIH�N niiden et�isyytt� tiedet�!
* Helposti voin osoittaa, ett� JOS ne l�hiTAUSTAt�hdet ovatkin puolta
l�hemp�n�, tulee ihan eri tulkinta kierretyn ympyr�n koosta!
/ Jos esimerkiksi ne l�htit�hdet ovatkin IHAN v�litt�m�sti SEN TAKANA, ei
kierretty ympyr� n�yt� riitt�v�n isolta!
= Jos taas kauempana - n�ytt��, kuin olisi kierretty ISOMPI YMPYR�!
Aki Karppinen
> Miksi kirjoitat taas p�ty� t�htien n�kymisest�? Juurihan
> me yhdess� totesimme, ett� Auringon kokoinen t�hti kahden
> valokuukauden p��st� katsottuna on yht� kirkas kuin 60 W
> hehkulamppu 65 metrin p��st� katsottuna. Valovuosi on kuusi
> kertaa kaksi valokuukautta eli valovuoden p��st� katsottuna
> Aurinko on yht� kirkas kuin 60 W hehkulamppu et�isyydell�
> 65m * 6 eli 390 metrin p��ss� katsottuna. Hyvin n�kyy siis.
- Heh, hiukan, enk� oikeastaan niin v�h��k��n EP�ILEN tuon lampun n�kymist�,
muutakuin ehk� aivan totaalisessa pimeydess�...
+ JOS hehkulampun ala on noin 6 cm:n halkaisijalla, mik� sen l�pimitta on
silm�munalla?
6cm/L = Koko_silm�munalla/Silm�n_halkaisija
=> L = 390 m, Silm�n_halkaisija = 4 cm
=> Koko_silm�munalla = 4cm/6500 kpl = 1/1625 cm = 6,15*10^-4m
Okei, SAATTAA n�ky�, mutta aika ep�todenn�k�ist�...
Tietysti jos n�kymisen ja erottelun raja on se v�itt�m�ni 10^-6 m voi
aktivoitua noin 30 kpl (pi*r^2 kpl) silm�n solua?
Hiukan siis LAAJENTAISIN silm�n kyky� n�hd� aikaisemmista laskuistani, onhan
silm�n HALKAISIJA enemm�n kuin 3cm? Siis noin 16-kertaa aiempaan kauemmas
sallisin ihmisen n�hd�, eli noin 35*16 = 560 valop�iv�n p��h�n.
Se ominaisuus, ett� tietylle alalle sattuneet fotonit alkavat n�ky� silm�n
soluissa(350 per 9), ei tietysti muuta sit� tosiasiaa, ett� fotonirypp�iden
intensiteetin on fokusoiduttava vain muutamalle silm�solulle...
Jos esimerkiksi ne mainitut 9 fotonia osuvat kaikki eri soluihin, voi
n�kyminen olla mahdotonta!
KOKO silm�n pallossa siis voi olla silm�soluja per�ti:
X = (4*pi*(0,02 m/10^-6 m)^2)=5 026 548 246
Ja tuokin m��r� siis ainakin v�hint��n kahtia, koska ihan koko silm�pallon
alalla EI ole n�kyvi� soluja...
Eli valehtelematta voisi sanoa YHDEN silm�n kykenev�n n�kem��n per�ti
MILJARDI pistett�?!
Aki Karppinen
> Jos esimerkiksi ne mainitut 9 fotonia osuvat kaikki eri soluihin, voi
> n�kyminen olla mahdotonta!
> KOKO silm�n pallossa siis voi olla silm�soluja per�ti:
> X = (4*pi*(0,02 m/10^-6 m)^2)=5 026 548 246
>
> Ja tuokin m��r� siis ainakin v�hint��n kahtia, koska ihan koko silm�pallon
> alalla EI ole n�kyvi� soluja...
>
> Eli valehtelematta voisi sanoa YHDEN silm�n kykenev�n n�kem��n per�ti
> MILJARDI pistett�?!
Kyll� siin� saattoi pienehk� VALHE olla, koskapa kyse on tietysti silm�n
LINSSIN tiheydest� ja kyvyst� taittaa valoa silm�munalle! Siis silm�solujen
V�LIMATKA silm�munalla on ENEMM�N KUIN se mikrometri(10^-6 m), joten ehk�
p��st��n muutamaan sataan miljoonaan pisteeseen yhteens�, sekin aika
optimistinen arvio...
>
>
>
>
Aki Karppinen
> Parallaksin mittauksessa apuna k�ytet��n kaukoputkea ja
> kameraa. N�in saadaan paljon parempi erottelukyky kuin
> mihin silm� pystyisi. Hipparcos - satelliittilla tuo
> erottelukyky oli 0.001 kaarisekuntia. Meit� l�himm�n
> Aurinkokunnan ulkopuolella olevan t�hden parallaksi
> on noin 0.77 kaarisekuntia eli kahdeksansataa kertaa
> suurempi kuin laitteen erottelukyky.
0,77 kaarisekuntia?
Siis asteissa = 0,77* 360/(360*60)= 0,77/60 = 0,012833333.... astetta...
JOS t�hti vuodessa kulkee tuollaisen matkan, ja se t�hti on heti seuraavalla
et�isyyskehell�(1 valop�iv� matkassa) niin tuleeko oikea tulos?
AU/d = 0,77/(360*60)
d= 1,5*10^11 * 360*60/0,77 = 4,2*10^15m = 162 valop�iv��...
Jos kuitenkin tuo KULMA on saatu vertaamalla AIVAN V�LITT�MIIN L�HIT�HTIIN
on saatu aivan v��r� kulma-arvo!
Jos esimerkiksi t�hti on 2 valop�iv�n p��ss�, se on noin 5,184*10^13 metrin
p��ss�, ja siis
AU/d = 1/345,6
Kulman PIT�ISI olla siis jopa kaarisekuntia/(360*60) = 1/345,6 = 62,5
kaarisekuntia, siis YLI YKSI ASTE!
Ja se todella OLISI se, jos verrattaisiin t�htiin, jotka ovat riitt�v�n
kaukana mitattavasta t�hdest�...
Voi olla, ett� tuo HYVIN PIENI kulma(0,77 kaarisekuntia) on saatu
vertaamalla L�HES SAMALLA ET�ISYYDELL� olevien t�htien kanssa! Tai tieysti
voi verrata ihan l�hit�htiinkin, mutta silloin pit�� tiet�� kuinka l�helle
se vuodessa kierretty ympyr� tulee, ja silloin todellakin tulee ihan
erikokoinen kulma (SUUREMPI), kuin jos olisi arvioitu ne MUUT T�HDET
kauemmas!
TULEE AIVAN V��R� KULMA, jos EI OLE OIKEAA K�SITYST� TAUSTANA VERRATTAVIEN
T�HTIEN ET�ISYYDEST�! Silloin on vedetty kolmio aivan liian kauas - arvioitu
taustat�htien et�isyys v��rin! Se ympyr� siis, jolla t�hdet liikkuvat,
olisikin todellisuudessa ollut l�hes samalla et�isyydell� kuin mitattavan
t�hden et�isyys!
EN tsoin ymm�rr� miten tuollaisesta virheest� p��see eroon...
Mutta ihan "oikeita" arvioita tulee yksinkertaisella kolmiomittauksella, ja
t�hden valon intensiteettipiikkej� silm�ss� mittaamalla, itse asiassahan ne
antoivat IHAN SAMOJA tuloksia!
Aki Karppinen
>
> "Kim Fallstr�m" <kfa+...@iki.fi> kirjoitti viestiss�
> news:7j1650F...@mid.individual.net...
> > Parallaksin mittauksessa apuna k�ytet��n kaukoputkea ja
> > kameraa. N�in saadaan paljon parempi erottelukyky kuin
> > mihin silm� pystyisi. Hipparcos - satelliittilla tuo
> > erottelukyky oli 0.001 kaarisekuntia. Meit� l�himm�n
> > Aurinkokunnan ulkopuolella olevan t�hden parallaksi
> > on noin 0.77 kaarisekuntia eli kahdeksansataa kertaa
> > suurempi kuin laitteen erottelukyky.
>
> 0,77 kaarisekuntia?
> Siis asteissa = 0,77* 360/(360*60)= 0,77/60 = 0,012833333.... astetta...
>
> JOS t�hti vuodessa kulkee tuollaisen matkan, ja se t�hti on heti
seuraavalla
> et�isyyskehell�(1 valop�iv� matkassa) niin tuleeko oikea tulos?
>
>
> d = 1,5*10^11 * 360*60/0,77' = 4,2*10^15m = 162 valop�iv��...
- Tossa oli varmaan V��R� TERMI, koska KAARIMINUUTTI on 1/60-osa asteesta,
enk� usko sinunkaan puhuneen kaarisekunneista, vaan minuuteista...
+ Ellet sitten puhunut jostakin TOSI KAUKAISESTA kohteeta?
Aki Karppinen
> - Tossa oli varmaan V��R� TERMI, koska KAARIMINUUTTI on 1/60-osa asteesta,
> enk� usko sinunkaan puhuneen kaarisekunneista, vaan minuuteista...
> + Ellet sitten puhunut jostakin TOSI KAUKAISESTA kohteeta?
- Joo, ja tarkemmin kuvaa tulkittuani t�ytyy todella k�ytt�� 180-astetta
eik� 360:nt�, eih�n 2*Au:n p��h�n pistetty t�hti ihan 180-asteen kulmaa
muodosta, mutta 90-voi muodostaa?!
+ Ja tietysti on ihan mahdollista se v�itt�m�si 0,77 kaarisekuntiakin,
kerrotaan vaan 60/2:lla se 162-p�iv�inen...
=>Au/d * 0,77/(180*60*60)
=> d = 180*60*60/0,77 * 1,5*10^11 m = 1,26337662*10^17 m = 13,339627
valovuotta...
Tuo on tietysti NYKYISEN t�htitieteen mukaan ihan k�yp� arvo, mutta MIN� en
sit� usko, merkityksess�, etten usko sen olevan TOTTA!
EN usko alkuunkaan siihen, ett� AVARUUTTA HAASKATTAISIIN niin suuria m��ri�
kuin v�itet��n, eik� se kulmamittauksen, ja fotonim��rien perusteella ole
edes mahdollista...
Henrik Herranen
> - Heh, hiukan, enk� oikeastaan niin v�h��k��n EP�ILEN tuon lampun n�kymist�,
> muutakuin ehk� aivan totaalisessa pimeydess�...
Sin� siis v�it�t Kim Fallstr�mi� valehtelijaksi.
Aika paljon t�ytyy ihmisen itse��n pett��, ett� v�itt�� p�iv�nselvi�
todisteita valheiksi, ja viel� itse v�itt��, ettei muka ole varaa ja
kyky� toistaa aivan yksinkertaisia kokeita.
Sin�, Aki, pelk��t totuutta niin paljon, ett� teet mit� tahansa
v�ltt��ksesi sen kohtaamisen. Mutta voisitko nyt lopettaa
h�p�h�p�juttujen kirjoittamisen t�nne sfnet-ryhmiin? On aika ik�v��
v�itt�� Kimi� valehtelijaksi, kun kerran sinun on itsekin pakko
jollain tasolla tiet��, kumpi t�ss� v��r�ss� on.
En aio jatkaa t�m�n enemp��, koska arvaan jo etuk�teen, mit�
tapahtuu: kirjoitat �mp�rillisen viestej�, joissa ei ole
v�h�isint�k��n tolkkua - ja kaiken t�m�n vain, jottet joutuisi
kohtaamaan totuutta, jonka kutakuinkin kaikki muut tajuavat.
- Henrik
--
Good signatures never die, they just fade away
Kim Fallström
> "Aki Karppinen" <aki.ka...@tut.fi> writes:
>> - Heh, hiukan, enk� oikeastaan niin v�h��k��n EP�ILEN tuon lampun n�kymist�,
>> muutakuin ehk� aivan totaalisessa pimeydess�...
>
> Sin� siis v�it�t Kim Fallstr�mi� valehtelijaksi.
Sopii minulle eli v�nk�ys p��ttyy osaltani t�h�n. Aki tiet��
jatkossa, ett� lausuu v��ri� todistuksia l�himm�isist��n.
Kim
Otto J. Makela
-- William S. Burroughs (1914-1997)
--
/* * * Otto J. Makela <o...@iki.fi> * * * * * * * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, FAX: +358 42 7655772, ICBM: 60N 25E */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FI-00100 Helsinki, FINLAND */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * * * * * * * */
Aki Karppinen
"Henrik Herranen" <leo...@jolt.modeemi.cs.tut.fi> kirjoitti viestiss�
news:vmyy6nj...@jolt.modeemi.cs.tut.fi...
> "Aki Karppinen" <aki.ka...@tut.fi> writes:
> > - Heh, hiukan, enk� oikeastaan niin v�h��k��n EP�ILEN tuon lampun
n�kymist�,
> > muutakuin ehk� aivan totaalisessa pimeydess�...
>
> Sin� siis v�it�t Kim Fallstr�mi� valehtelijaksi.
>
> Aika paljon t�ytyy ihmisen itse��n pett��, ett� v�itt�� p�iv�nselvi�
> todisteita valheiksi, ja viel� itse v�itt��, ettei muka ole varaa ja
> kyky� toistaa aivan yksinkertaisia kokeita.
- EEEiii, en v�itt�nyt... En vain ole itse kokeillut tuota asiaa, ja siksi
syyst�kin ep�ilen...
> Sin�, Aki, pelk��t totuutta niin paljon, ett� teet mit� tahansa
> v�ltt��ksesi sen kohtaamisen. Mutta voisitko nyt lopettaa
> h�p�h�p�juttujen kirjoittamisen t�nne sfnet-ryhmiin? On aika ik�v��
> v�itt�� Kimi� valehtelijaksi, kun kerran sinun on itsekin pakko
> jollain tasolla tiet��, kumpi t�ss� v��r�ss� on.
- Mutta parallaksi mittausten p�tevyytt�kin ep�ilen, koskapa ne
"taustat�hdet" voivat ollakin paljon l�hemp�n� kuin on oletettu!
> En aio jatkaa t�m�n enemp��, koska arvaan jo etuk�teen, mit�
> tapahtuu: kirjoitat �mp�rillisen viestej�, joissa ei ole
> v�h�isint�k��n tolkkua - ja kaiken t�m�n vain, jottet joutuisi
> kohtaamaan totuutta, jonka kutakuinkin kaikki muut tajuavat.
- Kyll� niiss� on tolkkua, vaikkei ehk� riitt�v�n "matemaattisesti
formalisoitu"....
Aki Karppinen
"Henrik Herranen" <leo...@jolt.modeemi.cs.tut.fi> kirjoitti viestiss�
news:vmyy6nj...@jolt.modeemi.cs.tut.fi...
> tapahtuu: kirjoitat �mp�rillisen viestej�, joissa ei ole
> v�h�isint�k��n tolkkua - ja kaiken t�m�n vain, jottet joutuisi
> kohtaamaan totuutta, jonka kutakuinkin kaikki muut tajuavat.
- Mik� on se "totuus", jota tossa "markkinoit"?
+ Kerropa se, niin voidaan katsoa, josko HYV�KSYN(uskomisesta ei kai silloin
ole kyse, vai onko?) sen?!