Oliko URSAN kirjan oikeassa?
Aki Agison
Kirjassa esitettiin V�ITE, ett� aurinko n�kyy maapallolle 32 minuutin
kulmassa?
Tarkistamme v�iteen:
Jos lasketaan EUKLIDISESSA avaruudessa, on auringon halkaisija ET�ISYYTEEN
n�hden:
(D/L) = (2*6,96*10^8 m)/(1,5*10^11m) = 9,28*10^-3
T�m� tarkoittaa, ett� mik�li D ja L olisivat olleet samoja, olisi kohde
peitt�nyt 60-astetta n�k�kent�st� vaakatasossa, ja keskittyminen pisteeseen
olisi ollut 1:1
60-astetta on my�s likipit�en ihmisen N��N s�de, kun katsotaan
eteenp�in(vaakatasossa) ja yhden silm�n voimin...
Eli Suhde D/L kerrotaan 60-asteella(koska L on 60-astetta oleva pituus
Daavidin t�hdess�)
ja saadaan:
alfa = 60*(D/L) = 0,5568 astetta = 33,408 minuuttia = 9,717993275 *10^-3 rad
Eli likipit�en sama vastaus...
Mutta jatko oli kummallinen, koskapa ei verrattu ALOJA, vaan oli k�ytetty
tuota RAD-kulman laskussa tarvittavaa PIIT�KIN yhdeens� KOLMEEN kertaan: Eli
laskettu "avaruuskulma"
omega = pi*(alfa/2)^2
Auringon s�teilyn pintakirkkaus maan p��ll�:(URSAN kirjan mukaan)
B=1374 W/m^2/omega = 2,01*10^7 W/m^2
JOS alfa olisi ollut pi, olisi avaruuskulma ollut pi^3, niink� avaruuskulmat
ilmaistaan? (180-astetta kolmanteen?)(stread)
Eik� olisi yksinkertaisempaa ja loogisempaa k�ytt�� SUORAAN suhdetta
(D/L)^2?
S�teilyn pintakirkkaus AGISON menetelm�ll�:
B = F/(D/L)^2 = 1374 W/m^2/(9,28*10^-3)^2 = 15 954 778,54 = 1,6*10^7 W/m^2
SIIS JOS F olisi pinta-alalla koko n�k�kent�n viev� kohde, olisi B = F*1/1
Tuossa minusta on kumma ruveta s�hl��m��n jollakin avaruuskulmalla?
Itse asiassa tuossa minun menetelm�ss�ni pit�� viel� kertoa luku 4/pi:ll�,
koksa kyseesss� on ympyr� eik� neli�...
B2 =B*4/pi = 2,004936602*10^7 W/m^2
Ja vastaus hyvin l�helle SAMA, kuin URSAN kirjassa!
Itse asiassa minulta on unohtunut TUO ympyr�->neli� korjaus useimmista
laskuistani!
Aki Agison
"Aki Agison" <aki.ka...@tut.fi> kirjoitti viestiss�
news:hhvhts$ucs$1...@news.cc.tut.fi...
Vastaus on TODELLAKIN SAMA, kun lasketaan sill� mun alkuper�isell�
kaavallani:
B = 4/pi*P/(4*pi*Aet�isyysala)*Asilm�nala*Aet�isyys/Ahalkaisija
B = 4/pi*P/(4*pi*Ahalkaisija)*Asilm�nala
B = 4/pi*3,9*10^26 W/(4*pi*(2*6,96*10^8)^2)* 1m^2
(Asim�nala t�ss� nyt neli�metri, voisi olla TAAS silm�nkin vastaava
lukema(7mm^2))
B = 4/pi*16 016 819.17 = 2,039324755*10^7 W/m^2
Fotonien m��r�n saa jakamalla keltaisen valon energialla Efot=3,49*10^-19 J
Pahoittelen sit�, ett� tuo 4/pi:kin meni muutamassa otteessa aikaisemmin
v��rin p�in(pi/4)...
4/pi:n voisi katsoa my�s sis�ltyv�n Asilm�nala-vakioon...
Eli ei t�ss� viel� tullut RISTIRIITAA, katsotaan sitten, kun p��sen kirjan
MAGNITUDI-osioon...
Oliko Kimill� t�h�n huomauttamista, tai jollakulla muulla?
Seppo
> Kirjassa esitettiin VÄITE, että aurinko näkyy maapallolle 32 minuutin
> kulmassa?
> Tarkistamme väiteen:
Vanhempi tykkimies opetti minulle että "tikkuaskin kapea sivu =
20 piirua" sekä että "auringon halkaisija = kuun halkaisija" ja
vielä että "kuun halkaisija = 10 piirua".
Siitä voidaan päätellä että kyllä Ursan kirja on oikeassa.
--
Aki Agison
"Seppo" <seppo...@surfeu.fi> kirjoitti viestiss�
news:47f68054-426f-4064...@k17g2000yqh.googlegroups.com...> Kirjassa esitettiin V�ITE, ett� aurinko n�kyy maapallolle 32 minuutin
> kulmassa?
> Tarkistamme v�iteen:
Vanhempi tykkimies opetti minulle ett� "tikkuaskin kapea sivu =
20 piirua" sek� ett� "auringon halkaisija = kuun halkaisija" ja
viel� ett� "kuun halkaisija = 10 piirua".
Siit� voidaan p��tell� ett� kyll� Ursan kirja on oikeassa.
- Jaa, no todellinen s�teens� ei tietenk��n ole tuo, koskapa kolmiota pitkin
kauempaakin tulee vain verranto, jossa samat suhteet...
+ Mutta varmaan tykkimies senkin tiesi?
* Itsekin olin TYKKIMIEHEN nimikkeell� Viestipatterissa, muttei me juuri
tykkeihin koskettu, lakua vedettin ja Sanlaa p��asiassa k�ytettiin...
= Silm�ss� on paha vika, jos luulee, ett� kauempana liikkuvat oliot ovat
AINA minua pienempi�:-)
- Voi tosin paljastua, ett� kaikkien L�HELT�KIN Zoomattujen kohteiden
suhteen kyse on samasta: Ihminen on varmaan L�HEMP�N� Jumalaa jos N�YTT��
ISOLTA?!
Seppo
> "Seppo" <seppo.o...@surfeu.fi> kirjoitti viestissänews:47f68054-426f-4064...@k17g2000yqh.googlegroups.com...> > Kirjassa esitettiin VÄITE, että aurinko näkyy maapallolle 32 minuutin
> > kulmassa?
> > Tarkistamme väiteen:
>
> Vanhempi tykkimies opetti minulle että "tikkuaskin kapea sivu =
> 20 piirua" sekä että "auringon halkaisija = kuun halkaisija" ja
> vielä että "kuun halkaisija = 10 piirua".
>
>
> - Jaa, no todellinen säteensä ei tietenkään ole tuo, koskapa kolmiota pitkin
> kauempaakin tulee vain verranto, jossa samat suhteet...
> + Mutta varmaan tykkimies senkin tiesi?
Kyllä vain tykkimies tiesi. Koskapa piirun määritelmä on
"yksi metri kilometrin päässä" niin tikkuaskista läpi katsomalla
on helppo päätellä auringon todellinen halkaisija.
Keplerin laskelmista keskiajalta tiedetään että auringon etäisyys
on 150 miljoonaa kilometriä. Niinpä 10 piirua vastaa auringon
todellista läpimittaa 1,5 miljoonaa km.
--
Aki Agison
"Seppo" <seppo...@surfeu.fi> kirjoitti viestiss�
news:effb7b91-1977-4934...@21g2000yqj.googlegroups.com...
Kyll� vain tykkimies tiesi. Koskapa piirun m��ritelm� on
"yksi metri kilometrin p��ss�" niin tikkuaskista l�pi katsomalla
on helppo p��tell� auringon todellinen halkaisija.
Keplerin laskelmista keskiajalta tiedet��n ett� auringon et�isyys
on 150 miljoonaa kilometri�. Niinp� 10 piirua vastaa auringon
todellista l�pimittaa 1,5 miljoonaa km.
- Viestipatterin tykkimies TARKENTAISI ett� JOS aurinko on METRIN
halkaisijainen RANTAPALLO on maapallo noin 108 metrin p��ss� ja maapallo on
silloin pienen PY�RI�N nopan kokoinen.
+ Kuu on nuppineulan p��n kokoinen ja noin 25-26 cm p��ss� nopasta...
Aki Agison
news:effb7b91-1977-4934...@21g2000yqj.googlegroups.com...
Kyll� vain tykkimies tiesi. Koskapa piirun m��ritelm� on
"yksi metri kilometrin p��ss�" niin tikkuaskista l�pi katsomalla
on helppo p��tell� auringon todellinen halkaisija.
Keplerin laskelmista keskiajalta tiedet��n ett� auringon et�isyys
on 150 miljoonaa kilometri�. Niinp� 10 piirua vastaa auringon
todellista l�pimittaa 1,5 miljoonaa km.
- Viestipatterin tykkimies TARKENTAISI ett� JOS aurinko on METRIN
halkaisijainen RANTAPALLO on maapallo noin 108 metrin p��ss� ja maapallo on
silloin pienen PY�RI�N nopan kokoinen.
+ Kuu on nuppineulan p��n kokoinen ja noin 30 cm p��ss� nopasta...
Aki Agison
"Seppo" <seppo...@surfeu.fi> kirjoitti viestiss�
news:effb7b91-1977-4934...@21g2000yqj.googlegroups.com...
Kyll� vain tykkimies tiesi. Koskapa piirun m��ritelm� on
"yksi metri kilometrin p��ss�" niin tikkuaskista l�pi katsomalla
on helppo p��tell� auringon todellinen halkaisija.
Keplerin laskelmista keskiajalta tiedet��n ett� auringon et�isyys
on 150 miljoonaa kilometri�. Niinp� 10 piirua vastaa auringon
todellista l�pimittaa 1,5 miljoonaa km.
- Viestipatterin tykkimies TARKENTAISI ett� JOS aurinko on METRIN
halkaisijainen RANTAPALLO on maapallo noin 1,08 metrin p��ss� ja maapallo on
silloin pienen PY�RI�N nopan kokoinen.
+ Kuu on nuppineulan p��n kokoinen ja noin 27,6 cm p��ss� nopasta...
Seppo
> "Seppo" <seppo.o...@surfeu.fi> kirjoitti viestissänews:effb7b91-1977-4934...@21g2000yqj.googlegroups.com...
> Kyllä vain tykkimies tiesi. Koskapa piirun määritelmä on
> "yksi metri kilometrin päässä" niin tikkuaskista läpi katsomalla
> on helppo päätellä auringon todellinen halkaisija.
>
> Keplerin laskelmista keskiajalta tiedetään että auringon etäisyys
> todellista läpimittaa 1,5 miljoonaa km.
>
> - Viestipatterin tykkimies TARKENTAISI että JOS aurinko on METRIN
> halkaisijainen RANTAPALLO on maapallo noin 1,08 metrin päässä ja
> maapallo on silloin pienen PYÖRIÄN nopan kokoinen.
> + Kuu on nuppineulan pään kokoinen ja noin 27,6 cm päässä nopasta...
Nyt taitaa sanomalaite olla sekaisin koska tuli kolme erisisältöistä
viestiä :-)
Kuitenkin kiintotähtien parallakseja voitiin mitata vasta 1800-luvun
alusta lähtien kun teodoliitti oli keksitty. Silloin päästiin eroon
"liikkumattoman tähtitaivaan" tai "seitsemännen taivaan"
käsitteestä ja huomattiin että lähimmät kiintotähdet ovat useiden
valovuosien päässä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Theodolite
Yksi melko tuntematon astronomi ja hienomekaanikko oli
englantilainen Jesse Ramsden:
http://en.wikipedia.org/wiki/Jesse_Ramsden
--
Aki Agison
"Seppo" <seppo...@surfeu.fi> kirjoitti viestiss�
news:f12f8f89-fc03-41f8...@34g2000yqp.googlegroups.com...
Nyt taitaa sanomalaite olla sekaisin koska tuli kolme erisis�lt�ist�
viesti� :-)
------------------------------------------
- Mit�? Tekik� tietokone SEN ihan itse?
+ No, niin suureen harhaan en teit� halua VIEL� vied�, koska EI ole
sellaista teko�ly� viel� edes siell� Beast-Belgiassa vai onko?
------------------------------------------
Kuitenkin kiintot�htien parallakseja voitiin mitata vasta 1800-luvun
alusta l�htien kun teodoliitti oli keksitty. Silloin p��stiin eroon
"liikkumattoman t�htitaivaan" tai "seitsem�nnen taivaan"
k�sitteest� ja huomattiin ett� l�himm�t kiintot�hdet ovat useiden
valovuosien p��ss�:
http://en.wikipedia.org/wiki/Theodolite
Yksi melko tuntematon astronomi ja hienomekaanikko oli
englantilainen Jesse Ramsden:
http://en.wikipedia.org/wiki/Jesse_Ramsden
-----------------------------------------------
Kumpaakohan tietokone pit�� HENKEN��N, ihmist� vai sit�, mik� IHMISEN LOI?
Hah, ateisti v�itt��, ett� ihminen loi itsens�?! Eikun evoluutikko auttaa,
ett� APINA meid�t loi, muttei sek�� Jeesuksen mielest� SAATANA
----------------------------------------------
Agison ep�ilee, ett� kissamme Tella(naaras) tai naapurin suomenpystykorva
HYTTE!
Ovat jo autuammilla mets�stysmailla, SAIRA(Saimi ja Ari olivat Is�ntin��n
silloin) heid�n muistolleen... S(A)IKA vain jos tiedostavat ajallisen
jatkumonsa OIKEAN j�rjestyksen!
--------------------------------------------
Ja tietysti Jaakko jaakob molemmat teloitti... Se sitoo h�netkin kuolemaan
suht' nuorena, saavuttaneeko edes 3 mrd sekuntia? T�m�n kertaisessa
inkarnaatiossaan?!
Aki Agison
"Seppo" <seppo...@surfeu.fi> kirjoitti viestiss�
news:f12f8f89-fc03-41f8...@34g2000yqp.googlegroups.com...
Kuitenkin kiintot�htien parallakseja voitiin mitata vasta 1800-luvun
alusta l�htien kun teodoliitti oli keksitty. Silloin p��stiin eroon
"liikkumattoman t�htitaivaan" tai "seitsem�nnen taivaan"
k�sitteest� ja huomattiin ett� l�himm�t kiintot�hdet ovat useiden
valovuosien p��ss�:
Tsekkaapa seuraava parallaksilaskuni, ja kerro mik� menee v��rin!
K�ytetty siis ihan sit� MITATTUA parallaksia 0,7723 sekuntia!
Siis EI OLE oletettu TAUSTAT�HTIEN olevan l�hes ��RETT�M�N kaukana VAAN jo
SEURAAVALLA t�htikuorella!
Aki Karppinen" <aki.ka...@tut.fi> kirjoitti viestiss�
news:hf8sjh$m5j$1...@news.cc.tut.fi...
> - Olixe parallaksikaava t�m�:
>
> T�hti kiert�� samankokoisen ympyr�n kuin me auringon ymp�rill�, mutta
> ainoastaan l�hit�hteen verratessa voi eron havaita:
>
> Dt = taustat�hden et�isyys
> Dm = mitattavan t�hden et�isyys
>
> tan Dmalfa = Au/Dt
> tan Dtalfa = Au/Dm
Jos Wikipedian kaavalla laskee:
p'' = AU/dtausta * 180/pi * 3600 - Au/detaisyys * 180/pi*3600
p'' = Au*180/pi*3600*(1/dtausta-1/detaisyys) = 0,77233
1/dtausta -1/detaisyys = 0,77233/3600*pi/180 = 3,744361503*10^-6
1/dtausta = 1/(x*172,8) ja 1/detaisyys = 1/((x+1)*172,8)
(172,8x+172.8-172.8x)/(x*172.8*(172.8x +172.8) = 3,7...
172.8= 3,7...*10^-6* (x^2*172.8^2 +172,8^2*x)
x^2*172,8^2 + 172,8^2x - 7 = 0
x= (-172,8^2+-sqrt(172,8^4-4*172.8^2*(-46149390,18)/(2*172.8^2)
x =-1/2 +-2347966,192/(2*172,8^2)
x = 38,81644357
Eli 38 ja 39 v�liss�
2*arctan 1/(2*172,8*38) - 2*arctan 1/(2*172,8*39) = 2*1,118666654*10^-4
astetta
=> 2*6,711999923*10^-3 minuuttia = 2*0,402719995 sekuntia!
=> 0,80543999 sekuntia
Oikea kulmahan on 2:n kertainen, koska tangentti on vain parallaksin
s�teest�...
Eli sama vastaus tuli tangentilla ja Wikipedialla, lukuunottamatta sit�,
ett� oli verrattu L�HIT�HTEEN eli valop�iv�n p��ss� olevan t�hden
liikkeeseen!
39-valop�iv�n p��ss� l�hin t�hti - ja IHAN MITATULLA PARALLAXILLA!
----------------------------------------------------------
42-p�iv�� ja 41-p�iv��?
2*arctan 1/(2*172,8*41)-2*arctan 1/(2*172,8*42) = 1,9525509852 *10^-4
astetta...
=>0,011553059 minuuttia = 0,693183546
39-p�iv�� ja 40-p�iv��?
2*arctan 1/(172,8*39)-2*arctan 1/(2*172,8*40) = 2,125466643*10^-4 astetta
=>0,012752799 minuuttia = 0,765167991
Eli juurikin t�m� v�li...
Hiukan v�hemm�n siis et�isyys=>suurempi kulma, eli juurikin sen muutaman
kymmenyksen l�hemp�n� saattaisi olla! (mitattava t�hti: 39=>38,8 ja
taustat�hdet::40=>39,8)
Aki Agison
>
> "Aki Agison" <aki.ka...@tut.fi> kirjoitti viestiss�
> news:hhvhts$ucs$1...@news.cc.tut.fi...
>
> Vastaus on TODELLAKIN SAMA, kun lasketaan sill� mun alkuper�isell�
> kaavallani:
> B = 4/pi*P/(4*pi*Aet�isyysala)*Asilm�nala*Aet�isyys/Ahalkaisija
> B = 4/pi*P/(4*pi*Ahalkaisija)*Asilm�nala
>
> B = 4/pi*3,9*10^26 W/(4*pi*(2*6,96*10^8)^2)* 1m^2
> (Asim�nala t�ss� nyt neli�metri, voisi olla TAAS silm�nkin vastaava
> lukema(7mm^2))
>
> B = 4/pi*16 016 819.17 = 2,039324755*10^7 W/m^2
- Kummallista muuten, ett� on V�KISIN laskettu 1 neli�metrille, vaikkapa
my�s itse kohde silloin olisi tuonkokoisessa teleskoopissa erikokoinen, ja
olisi pit�nyt lis�t� kerroin:
Asilm�nala = pi/4 * Ahalkaisija/Aet�isyys * (0,007 m)^2
+ T�ll�in siis se neli�metri olisi kuvannut KOKO n�k�kentt��, ja itse
aurinko olisi ollut aika pienen�.
* Mutta v�kistenkin AURINGON tietysti saa neli�metriksi( x 4/pi), ja silloin
lasku oli siis tuo �sken saatu B.
> Fotonien m��r�n saa jakamalla keltaisen valon energialla Efot=3,49*10^-19
J
> Pahoittelen sit�, ett� tuo 4/pi:kin meni muutamassa otteessa aikaisemmin
> v��rin p�in(pi/4)...
>
> 4/pi:n voisi katsoa my�s sis�ltyv�n Asilm�nala-vakioon...
>
> Eli ei t�ss� viel� tullut RISTIRIITAA, katsotaan sitten, kun p��sen kirjan
> MAGNITUDI-osioon...
> Oliko Kimill� t�h�n huomauttamista, tai jollakulla muulla?
- No niin, Kimi, pistin sen "Auringon magnitudi"-laskunkin tonne, onko
jotain v��rin?
+ Toisinaan nimitt�in v�hennet��n se 5 noista arvoista ihan "luonnostaan",
joten onko se selityksen� "v��r�lle" tulokselleni: -31,78, meid�n
et�isyydell� ja 4,058 200vv:n p��ss�?!
* Mutta mill� perustelevat sit� VIITOSEN v�hennyst�? Onko 10pc:n et�isyys jo
valmiiksi oletettu miinus viideksi(-5) magnitudiksi, vai mist� on kyse?
Periaatteessa LASKETTUNA sen (10 parsekia) ABSOLUUTTINEN arvo on juurikin se
0?
= Saadaanko muuten ne magisarvot jotenkin "helposti" silm�m��r�isesti, eih�n
muuten koko magistraatiosta ole juuri mit��n hy�ty�: Parempi olisi k�ytt��
W/m^2 tai absoluuttisia fototnim��ri�!
= Helppo ajatusleikki: JOS auringon magnitudi on noin -31,78(vai -26,78?) ja
30 vv p��ss� se on noin NOLLA, pit�isi muiden t�htien lukemat osua t�h�n
v�liin NEGATIIVISINA!
- Itse asiassa olettaisin, ett� noin kaukana oleva t�hti ON JO hyvin himme�,
mutta kuinka se sitten on...
Seppo
> "Seppo" <seppo.o...@surfeu.fi> kirjoitti viestissänews:f12f8f89-fc03-41f8...@34g2000yqp.googlegroups.com...
>> Kuitenkin kiintotähtien parallakseja voitiin mitata vasta 1800-luvun
>> alusta lähtien kun teodoliitti oli keksitty. Silloin päästiin eroon
>> "liikkumattoman tähtitaivaan" tai "seitsemännen taivaan"
>> käsitteestä ja huomattiin että lähimmät kiintotähdet ovat useiden
>> valovuosien päässä:
>
> Käytetty siis ihan sitä MITATTUA parallaksia 0,7723 sekuntia!
> Siis EI OLE oletettu TAUSTATÄHTIEN olevan lähes ÄÄRETTÖMÄN kaukana
> VAAN jo SEURAAVALLA tähtikuorella!
Siinä on periaate väärin, parallaksia ei mitata taustatähtien
suhteen vaan se on tähden näennäisesti liikkuma kulma, esim:
http://en.wikipedia.org/wiki/Parsec
Parallaksin mittaamiseen pitää tietysti tuntea kellonaika ja
mittauspaikan tarkat koordinaatit. Koska yksi kaarisekunti
vastaa 3,26 valovuoden etäisyyttä ( 1 parsec), tähden etäisyydeksi
tulee yksinkertaisesti D = 3,26 / 0,7723 = 4,22 valovuotta.
--
Aki Agison
"Seppo" <seppo...@surfeu.fi> kirjoitti viestiss�
news:e20154bc-3492-4954...@a32g2000yqm.googlegroups.com...
On 8 tammi, 19:18, "Aki Agison" <aki.karppi...@tut.fi> wrote:
> "Seppo" <seppo.o...@surfeu.fi> kirjoitti
om...
>> Kuitenkin kiintot�htien parallakseja voitiin mitata vasta 1800-luvun
>> alusta l�htien kun teodoliitti oli keksitty. Silloin p��stiin eroon
>> "liikkumattoman t�htitaivaan" tai "seitsem�nnen taivaan"
>> k�sitteest� ja huomattiin ett� l�himm�t kiintot�hdet ovat useiden
>> valovuosien p��ss�:
>
> Tsekkaapa seuraava parallaksilaskuni, ja kerro mik� menee v��rin!
> K�ytetty siis ihan sit� MITATTUA parallaksia 0,7723 sekuntia!
> Siis EI OLE oletettu TAUSTAT�HTIEN olevan l�hes ��RETT�M�N kaukana
> VAAN jo SEURAAVALLA t�htikuorella!
Siin� on periaate v��rin, parallaksia ei mitata taustat�htien
suhteen vaan se on t�hden n�enn�isesti liikkuma kulma, esim:
- Ja nimenomaan mitataan... Koskapa KOKO TAUSTA-AVARUUS liikkuu
suurinpiirtein saman verran, ei sit� voi verrata, eik� voida todistaa
maapallon olevan joka vuosi NIIN tarkoin samalla kohtaa, ett� vuoden p��st�
ero olisi mitattavissa luotettavasti...
http://en.wikipedia.org/wiki/Parsec
Parallaksin mittaamiseen pit�� tietysti tuntea kellonaika ja
mittauspaikan tarkat koordinaatit. Koska yksi kaarisekunti
vastaa 3,26 valovuoden et�isyytt� ( 1 parsec), t�hden et�isyydeksi
tulee yksinkertaisesti D = 3,26 / 0,7723 = 4,22 valovuotta.
---------------------------------------------------------------
Itse ainakin bongasin lukemistani teksteist� jostain semmoisen kohdan, ett�
nimenomaan PIT�� verrata TAUSTAT�HTIIN, vaikkapa varmaan jo yksi Jupiteri
jossakin kulmassa maahan ja aurinkoon n�hden saattaisi aiheuttaa ton
verran... Eik� voida tiet��, onko t�htij�rjestelm�ss�, JOSTA tuo on mitattu,
joitakin erikoisia ellipsiratoja, tai suuria planeettoja, jotka voisivat
HELPOSTI aiheuttaa tuollaisen muutoksen...
---------------------------------------------------------------
Ihan HULLUA on luulla, ett� maaplaoon kiertoon AURINGON ymp�ri ei vaikuta
esim. muut planeetat, ja ne saattavat vuosittain painaa maapalloa jonnekin
AINAKIN L�HES tuon verran...
Kukaties tuo parallaksi oli mitattu sellaisina vuosina, jolloin Jupiter ja
Saturnus olivat pitk��n samalla suunnalla, ja vaikuttivat maankin rataan
tuon verran?!
---------------------------------------------------------------
ENK� usko niiden ellipismittauksien auringonkaan suhteen olevan niin
TAUTISEN varmoja, ihan vastahan se EINSTEININKIN teoria VASTA sen
Merkuriuksen PERIHELIN ennusti oikein...
Liek� noita arvoja edes verrattu maapallon liikkeeseen avaruudessa suhtiksen
mukaan?
---------------------------------------------------------------
No, t�ll�isen vastineen sain aikaiseksi, mutta tiedostan toki, ettei
v�ltt�m�tt� PLANEETAT jollakin kulmalla t�htij�rjestelm�� V�LTT�M�TT�
vaikuta noin paljon, pit�isip� sekin varmaan laskea...
No, "jos el�mme ja Herra suo", niin lasken, kuten �IDILL�NI oli aina tapana
sanoa...
----------------------------------------------------------------
Mutta se kaarisekunti ja PARSEK oli ihan hyv� huomio, en sit� tiennytk��n
ennen kuin kerroit....
Mutta ONKO SE Parsekki mit� v�itit tiet�v�si?
1'' = Au*180/pi*3600 = 1,4959787*10^11*180/pi*3600 = 3,085677567*10^16...
Taitaapa olla?
----------------------------------------------------------------
Mutta niinkuin totesin tuollaista heiluntaa VARMASTI tapahtuu vuodessa jo
PLANEETTOJEN toimesta vaikka kuinka paljon...
Jos esimerkiksi JUPITER vaikutta graviksellaan maahan? (Verrattuna toisella
puolella aurinkoa oloon)
E = G*m*M/(2*R) =6,67259*10^-11*5,974*10^24*1*317,84/(2*(778,4-149,6)*10^9)
Vuodessa ehtii vaikuttaa matkan E = F*s = G*m*M/R^2
R1 = (778,4+149,6)*10^9 m
R2 = (778,4-149,6)*10^9 m
KUINKA SUURI KULMA se on toiseen suuntaan?
G= v^2*R1/M = 6,67259*10^-11 = 4*pi^2*R^3/(Mjup*T^2) = G
T1^2 = 4*pi^2*R1^3/(M*G) = 4,728345742*10^47/(317,83*5,974*10^24) s
T1 = (2,990945891*10^20)^(1/2) s = 1,729435136*10^10 s
T2^2 = 4*pi^2*R2^3/G = 1,470966884*10^10 s
T2 = (9,304696817*10^19)^(1/2) s = 9 646 085 640 s
Nuo ovat kiertoajat JUPITERIN ymp�ri, jos maapallo pelk�st��n SIT�
kiert�isi!
Kuinka suuren OSUUDEN VUODESSA tuollainen liike vie KOKO vuosittaisesta
kierrosta?
PROS = (T2-T1)/T1 = 5 063 583 200s/(1,729345136*10^10s)
PROS = 0,232803506
2*pi*AU/Tmaa/((2*pi*PROS*(774,8+149,6)*10^9))/T0) = 111,839480
TAKAAN ett� tuokin liike ENEMM�N vaikuttaa kuin se parallaksi.-)
1/111-osan KOKO YMPYR�ST� ja vaikuttaa enemm�n, kun Jupiteri on Toisel
puolen aurinkoa!
SE on jopa 3,2189 -asetta!
HEHE - takaan my�s ett� tuossa on varmasti viel� jokin virhe, mutta L�YT�K��
se!
ONKO JUPITERIN GRAVIS MAAHAN OTETTU HUOMIOON?!
EI eik� tarvi koska verrattiin TAUSTAT�HTIIN! Tai no kyll� taitaa siihenkin
HIEMAN vaikuttaa, mutta eih�n t�htien tasolla ero noin suuri ole? Kun
voidaan verrata jotain IHAN muuta liikett�?
Aki Agison
- Helpotan hieman VIRHEEN l�yt�mist�: VUODESSA toki vaikuttaa JOHONKIN
suuntaan maximissaan AINAKIN noin paljon JUPITER, mutta ONKO se todella
l�himm�n ja kaummimman kiertopaikan erotus? Jupiter ja muutkin planeetat
voivat HELPOSTI toisella puolella VET�� maata puoleensa ainakin sen
graviksen m��r�m�n verran, ja se liike SAATTAA olla juuri tuo! Tosin EI ihan
noin suuri, koskapa vuodessa ollaan kierretty my�s takaisin samaan kohtaan,
mutta 3,2189 astetta tosin voi olla ero ellipsoidissa VUODEN aikana JO
pelk�st��n JUPITERIN ansiosta. Jupiteri+muut my�s ITSE kiert�v�t kohden eri
paikkaa, ja se saattaisi hyvinkin aiheuttaa VUODEN p��st� tuollaisen
0,7723-sekuntia.
+ Muutoinkin tuollainen yksitt�inen parallaksiluku on IHAN NAURETTAVA, tuon
suuruinen ero saattaisi tulla ihan systemaattisesta
mittalaitevirheest�kin...
* Mutta tarkoittaako SE, ett� t�hdet ovat tosiasiassa ��RETT�M�N kaukana,
jos kerran edes tuota liikett� ei ole? EI! niinkuin totesin,
TAUSTAT�HTEENKIN varsinkin verratessa vuosittaiset muutokset ovat aika
pieni�, eik� tuollaisia liikeit� VOIDA luotettavasti (PARALLAKSI) mitata, ja
ne voivat heitt�� paljonkin.
/ MUTTA SE FOTONIM��R�MITTAUS JA MAGNITUDI! NIIHIN VIEL� TOIVOA PIST�ISIN
HIEMAN ENEMM�N!
Aki Agison
> kierrosta?
>
> PROS = (T2-T1)/T1 = 5 063 583 200s/(1,729345136*10^10s)
> PROS = 0,232803506
>
> 2*pi*AU/Tmaa/((2*pi*PROS*(774,8+149,6)*10^9))/T0) = 111,839480
- Hiukan V��RIN suhteutin EHK�:
+ Nyth�n ASTE-ERO-tulee siit� toisella puolella ollessan(noin puolen vuoden
v�lein), Jupiteri vet�� voimakkaammin, ihan gravisteorian mukaisesti...
* SIIS: JOS kiertoaikaa PUOLI vuotta suurin piirtein hallitse se l�hempi
asema:
=> 182*3600*24s/(9 646 085 640s)*2*pi*((778,4-149,6)*10^9)
=> 10 25 053 541 m*2*pi
* TOINEN ASEMA:
=>182*3600*24/(1,729345136*10^10s)*2*pi*((778,4+149,6)*10^9)
=> 571762919,6 m*2*pi
YHEENS� t�m� on prosennteina KOKO MAAPALLON Kierrosta:
(1596816461 m)/(1,5*10^11) m = 0,010645443
ELI SILTIKIN 3,8324-astetta Eli tuli t�ll� tavoin VIEL� ENEMM�N!
> TAKAAN ett� tuokin liike ENEMM�N vaikuttaa kuin se parallaksi.-)
> 1/111-osan KOKO YMPYR�ST� ja vaikuttaa enemm�n, kun Jupiteri on Toisel
> puolen aurinkoa!
> SE on jopa 3,2189 -asetta!
- T�m� lienee luotettavampi tulos...
JA ON ENNUSTETTU: TAIVAIDEN VOIMAT HAJOAVAT P�IV�N�, JOLLOIN OIKEASTI
LASKETAAN KAIKKIEN PLANEETTOJEN YHTEISVAIKUTUS TOISIINSA!
Ehk� riitt�� siis vain Kopernikaaninen malli?
Mutta tosiasiassa aika suuri lis� tai v�hennys voi tulla VUOSITTAIN muiden
planeettojen sijainneista!
Seppo
> "Seppo" <seppo.o...@surfeu.fi> kirjoitti:
>> Siinä on periaate väärin, parallaksia ei mitata taustatähtien
>> suhteen vaan se on tähden näennäisesti liikkuma kulma, esim:
>> http://en.wikipedia.org/wiki/Parsec
>
> - Ja nimenomaan mitataan... Koskapa KOKO TAUSTA-AVARUUS liikkuu
> suurinpiirtein saman verran, ei sitä voi verrata, eikä voida todistaa
> maapallon olevan joka vuosi NIIN tarkoin samalla kohtaa, että vuoden päästä
> ero olisi mitattavissa luotettavasti...
Vuoden pituus tunnetaan millisekuntien tarkkuudella joten siihen
eivät planeettojen liikkeet vaikuta, samoin vuorokauden pituus
on hyvin tarkka ja muuttumaton, esim:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vuorokausi#Sideerinen_eli_t.C3.A4htivuorokausi
Kun teleskooppi asetetaan liikkumaan maapallon kiertoliikkeen
mukaan, saadaan tähtikartta jossa tähdet pysyvät paikallaan
ja aurinko ja planeetat liikkuvat vuoden- ja vuorokaudenaikojen
mukana:
http://www.ursa.fi/extra/taivaalla/tahtikartta/
Tuossa kartassa parallaksikuvio on silloin (hyvin pieni) ellipsi
jonka tähti piirtää sijaintipaikkansa kohdalle vuodessa.
Maan pinnalla olevilla teleskoopeilla voidaan mitata parallakseja
aina 100 parsekiin asti, satelliiteilla vielä tarkemminkin.
Ensimmäisen parallaksimittauksen teki muuten Friedrich Bessel
joka on keksinyt mm. Besselin funktiot. Eihän Besseliä ja
Pythagorasta vastaan paljon kannata väitellä :-)
--
Aki Agison
"Seppo" <seppo...@surfeu.fi> kirjoitti viestiss�
news:89d82b8c-dc50-442b...@u41g2000yqe.googlegroups.com...
On 14 tammi, 21:05, "Aki Agison" <aki.karppi...@tut.fi> wrote:
> "Seppo" <seppo.o...@surfeu.fi> kirjoitti:
>> Siin� on periaate v��rin, parallaksia ei mitata taustat�htien
>> suhteen vaan se on t�hden n�enn�isesti liikkuma kulma, esim:
>> http://en.wikipedia.org/wiki/Parsec
>
> - Ja nimenomaan mitataan... Koskapa KOKO TAUSTA-AVARUUS liikkuu
> suurinpiirtein saman verran, ei sit� voi verrata, eik� voida todistaa
> maapallon olevan joka vuosi NIIN tarkoin samalla kohtaa, ett� vuoden
p��st�
> ero olisi mitattavissa luotettavasti...
Vuoden pituus tunnetaan millisekuntien tarkkuudella joten siihen
eiv�t planeettojen liikkeet vaikuta, samoin vuorokauden pituus
on hyvin tarkka ja muuttumaton, esim:
-------------------------------------------------------------
- H�h, se on kyll� VALHE! Jopa Merkuriukseen PALJONKIN vaikuttaa VENUS,
miksei siis maahan!
+ Oikokaa valheenne, arvoisat t�htitieteilij�t: KAIKKI VAIKUTTAA KAIKKEEN,
ja joskus pienikin tasapainon muutos voi suistaa kappaleet radoiltaan...
* Tottakai, koskapa vuodessa kierret��n kaikki asemat taivaan pallolla,
YHTEENLASKETTU vaikutus on vuosi vuodelta SAMA; mutta sijainti eripuolella
taivaankantta VARMASTI aiheuttaa venym�� tai litistymist� maan radassa siin�
suunnassa miss� on SUURIA PLANEETTOJA!
----------------------------------------------------------------------
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vuorokausi#Sideerinen_eli_t.C3.A4htivuorokausi
Kun teleskooppi asetetaan liikkumaan maapallon kiertoliikkeen
mukaan, saadaan t�htikartta jossa t�hdet pysyv�t paikallaan
ja aurinko ja planeetat liikkuvat vuoden- ja vuorokaudenaikojen
mukana:
http://www.ursa.fi/extra/taivaalla/tahtikartta/
Tuossa kartassa parallaksikuvio on silloin (hyvin pieni) ellipsi
jonka t�hti piirt�� sijaintipaikkansa kohdalle vuodessa.
Maan pinnalla olevilla teleskoopeilla voidaan mitata parallakseja
aina 100 parsekiin asti, satelliiteilla viel� tarkemminkin.
-----------------------------------------------------
EN usko, koskapa ei voida todistaa, ETTEIK� esim. Jupiterin ja Sarnuksen
sijainti paikallisesti jollakin puolella Taivaan Kentt� aiheuttaisi jotakin
siirtym�� maapallon radassa!
Itse haluaisin tiet�� p�iv�m��r�n, ja SUUNNAN sille parallaksipisteelle, ja
JOS esim. Saturnus ja Jupiteri on silloin siin� parallaksisiirtym�n
suunnassa ON SE aiheuttanut koko parallaksin! 0,7723 sekuntia on sit�paitsi
NIIN PIENI siirtym�, ett� jopa METRIN halkaisijaisessa kvadrantissa se olisi
vain:
pi*1 m /180/3600 = 4,848136811*10^-6 m eli noin 5 mikrometri�!
SE ON NIIN MIT�T�N matka, ETT� voi menn� vaikkapa mittalaitevirheen
piikkiin...
-----------------------------------------------------
Mit�p� mielt� olit siit� GRAVISlaskusta jonka esitin?
Mik� meni v��rin? Pit�nee tarkistaa viel� arvot...
-----------------------------------------------------
Ensimm�isen parallaksimittauksen teki muuten Friedrich Bessel
joka on keksinyt mm. Besselin funktiot. Eih�n Besseli� ja
Pythagorasta vastaan paljon kannata v�itell� :-)
-----------------------------------------------
En min� heid�n kaavojaan vastaan v�ittele, vaan liian suuriin ja v��riin
yleistyksiin, ja esim. tuossa parallaksiongelmassa kyll� yksinkertaistetaan
ongelmaa liikaa: PLANEETAT VAIKUTTAVAT MAAHAN!
---------------------------------------------------
USKO kun Einstein sanoi, ett� JOKAINEN planeetta kaareuttaa avaruutta!
----------------------------------------------------
Aki Agison
> ----------------------------------------------------------------
> Mutta se kaarisekunti ja PARSEK oli ihan hyv� huomio, en sit� tiennytk��n
> ennen kuin kerroit....
> Mutta ONKO SE Parsekki mit� v�itit tiet�v�si?
>
> 1'' = Au*180/pi*3600 = 1,4959787*10^11*180/pi*3600 = 3,085677567*10^16...
> Taitaapa olla?
> ----------------------------------------------------------------
> Mutta niinkuin totesin tuollaista heiluntaa VARMASTI tapahtuu vuodessa jo
> PLANEETTOJEN toimesta vaikka kuinka paljon...
>
> Jos esimerkiksi JUPITER vaikutta graviksellaan maahan? (Verrattuna
toisella
> puolella aurinkoa oloon)
>
> E = G*m*M/(2*R)
=6,67259*10^-11*5,974*10^24*1*317,84/(2*(778,4-149,6)*10^9)
>
> Vuodessa ehtii vaikuttaa matkan E = F*s = G*m*M/R^2
>
> R1 = (778,4+149,6)*10^9 m
> R2 = (778,4-149,6)*10^9 m
> KUINKA SUURI KULMA se on toiseen suuntaan?
>
> G= v^2*R1/M = 6,67259*10^-11 = 4*pi^2*R^3/(Mjup*T^2) = G
=> T1^2 = 2,49028538*10^20 s^2
=> T1 = 1,578063807 *10^10 s
Eli TASAN 500 vuotta veisi kiert�� JUPITERIN ymp�ri silloin kun se on
kaummillaan maasta, ja jos se olisi ainut planeetta maan lis�ksi!
> T2^2 = 4*pi^2*R2^3/(M*G) = 1,470966884*10^47/Mjup s^2
=>T2^2 = 7,747164708*10^19 s^2
=>T2 = 8 801 797 946 s
Eli 278,9 vuotta ainoastaan L�HEMP�N� ollessaan!
On selv��, ett� NOIN suuri ero vaikuttaa venym�� siihen suuntaan, miss�
Jupiteri kiert�� aurinkoa!
> Nuo ovat kiertoajat JUPITERIN ymp�ri, jos maapallo pelk�st��n SIT�
> kiert�isi!
>
> Kuinka suuren OSUUDEN VUODESSA tuollainen liike vie KOKO vuosittaisesta
> kierrosta?
>
> PROS = (T2-T1)/T1 = 6 978 840 124 s/(1,578063807*10^10s)
> PROS = 0,44224068
K�ytet��n verrattavana s�teen� sit� pitemp�� matkaa
2*pi*AU/Tmaa/((2*pi*PROS*(778,4+149,6)*10^9))/T0) = 101,6719782
> TAKAAN ett� tuokin liike ENEMM�N vaikuttaa kuin se parallaksi.-)
> 1/102-osan KOKO YMPYR�ST� ja vaikuttaa enemm�n, kun Jupiteri on Toisel
> puolen aurinkoa!
Asteissa t�m� on 3,540798619-astetta-noin paljon NOPEAMMIN ja PITEMM�N
MATKAN aurinko joutuu JUPITERIN t�hden vuosittain kulkemaan...
Tuo tietysti ON JO joka vuosi huomioitu osaksi maan rataa, ja ei muutu, jos
Jupiteri suurin piirtein samalla et�isyydell� pysyy.
Mutta selv�� on, ett� SILL� avaruuden kulmalla mill� Jupiter on ja
mahdollisesti er��t muut SUURET planeetat=>parallaksi syntyy! Selv�� on
my�s, ett� toisinaan pari suurta planeetta ERI kulmalla l�hes kumoaa tuon
Juppiterin vaikutuksen!
Mutta vuonna 1962 helmikuussa taisi l�hes kaikki planeetat olla VESIMIEHEN
merkiss�!
Jos silloin parallaksin mittasi, saattoi tulla pahasti painumaa radassa
VESIMIEHEN suuntaan!
Itse asiassa pit�isi laskea gravisvakio varmaan kaikkien planeettojen
yhteisvaikutuksesta, ja johonkin perustaavaa laatua olevampaan
gravisvakio-lukuun suhteuttaa?
Aki Agison
> Itse haluaisin tiet�� p�iv�m��r�n, ja SUUNNAN sille parallaksipisteelle,
ja
> JOS esim. Saturnus ja Jupiteri on silloin siin� parallaksisiirtym�n
> suunnassa ON SE aiheuttanut koko parallaksin! 0,7723 sekuntia on
sit�paitsi
> NIIN PIENI siirtym�, ett� jopa METRIN halkaisijaisessa^(s�teisess�)^
> kvadrantissa se olisi vain:
> pi*1 m /(180*3600) = 4,848136811*10^-6 m eli noin 5 mikrometri�!
> SE ON NIIN MIT�T�N matka, ETT� voi menn� vaikkapa mittalaitevirheen
> piikkiin...
Niin ja tietysti viel� se 0,7723 -kertaa tuo eli 3,744216059*10^-6 m
Eli alle 4 mikrometri� JOPA METRIN S�TEISESS� kvadrantissa!
Miten ylip��ns� moisen voi mitata ja n�hd�? JOS ja kun t�hdet ovat kuitenkin
VIEL� l�hemp�n�,(kuin se parsekki) tietyll� kellonly�m�ll� TASAN vuoden
p��st� voidaan OIKEASTI mitata PALJON SUUREMPIKIN parallaksi, ja siihen
totisesti vaikuttavat my�s planeetat!
Vain taustat�hteen vertaamalla OIKEASTI voidaan moinen parallaksi jotenkin
havaita!
EI satuta kuitenkaan niin tarkasti vuoden p��h�n!
Tajutkaa jo ihmiskunnan t�htitieteen olevan viel� "lapsenkengiss��n"!
Ei olla Eenokin ajoista paljookaan edetty, koskapa JO EENOK, 7. Aadamista,
tiesi vuoden pituuden olevan 365+1/4 p�iv��, vaikkapa v�lill� puhuikin vain
364 p�iv�sta, korttipakkamme kunniaksi! H�nelle nimitt�in N�YTETTIIN n�yiss�
taivallisia muistiinpanoja, joista noiden humisenkeli-jumalien tiedot
saattoi kopata...
Seppo
> Niin ja tietysti vielä se 0,7723 -kertaa tuo eli 3,744216059*10^-6 m
> Eli alle 4 mikrometriä JOPA METRIN SÄTEISESSÄ kvadrantissa!
> Miten ylipäänsä moisen voi mitata ja nähdä? JOS ja kun tähdet ovat kuitenkin
> VIELÄ lähempänä,(kuin se parsekki) tietyllä kellonlyömällä TASAN vuoden
> päästä voidaan OIKEASTI mitata PALJON SUUREMPIKIN parallaksi, ja siihen
> totisesti vaikuttavat myös planeetat!
Optisilla mittalaitteilla voi mitata mikrometrejä ja pienempiäkin
pituuksia. Minä en niistä niin tiedä mutta tuo 1 mikrometri erottuu
vielä työkalumikroskoopissakin.
Yhtään tähteä jonka parallaksi olisi suurempi kuin yksi
kaarisekunti ei ole havaittu, joten lähimmät tähdet ovat ainakin
kauempana kuin yhden parsekin päässä. Ajanlaskussa ei
oteta planeettojen liikkeitä huomioon millään tavalla ja tunnetusti
kalenteri on pitänyt hyvin paikkansa jo vuosikausia :-)
Voit katsella tuota tähtikarttaa pidempäänkin niin huomaat missä
asennossa tähdet ja planeetat ovat eri aikoina:
http://www.ursa.fi/extra/taivaalla/tahtikartta/
--
Aki Agison
"Seppo" <seppo...@surfeu.fi> kirjoitti viestiss�
news:442270b1-606d-498b...@j19g2000yqk.googlegroups.com...
Optisilla mittalaitteilla voi mitata mikrometrej� ja pienempi�kin
pituuksia. Min� en niist� niin tied� mutta tuo 1 mikrometri erottuu
viel� ty�kalumikroskoopissakin.
-------------------------------------------------------------
Mutta silloin on pit�nyt verrata siihen "taustat�hteen"!
EN usko, ett� sijaintinsa on vuoden p��st� niin tarkaan jossain kohden, ett�
saadaan oikee tulos, jos vaikkapa muutamalla sekunnilla heitt�� arvio
VUODESTA, voi olla muutos olla paljon enemm�nkin kuin se 0,77223
KULMAsekuntia
1 aikasekunti = 360-astetta/24/3600 = 4,166666666*10^-3 astetta = 0,25
kulmaminuuttia = 15 kulmasekuntia!
MITEN IHMEESS� NOIN TARKASTI VOIVAT M��RITT�� 1/15-aikasekunnin tarkkuudella
MAAN ASEMAN?! Jos siis EI verrattu "taustat�hteen"!
1/15s*0,77223 = 5,15 -sadasosasekuntia(heh tollanen virhe VARMASTI TULEE!)
------------------------------------------------------------
Yht��n t�hte� jonka parallaksi olisi suurempi kuin yksi
kaarisekunti ei ole havaittu, joten l�himm�t t�hdet ovat ainakin
kauempana kuin yhden parsekin p��ss�. Ajanlaskussa ei
oteta planeettojen liikkeit� huomioon mill��n tavalla ja tunnetusti
kalenteri on pit�nyt hyvin paikkansa jo vuosikausia :-)
-----------------------------------------------------------
Voi olla, ett� gravitaatiovakiossa on jo jotenkin KUMULOTUINEENA kaikkien
planeettojen vaikutus, ja tokihan Jupiteri� ENEMM�N vaikuttaa MARSSIN liike,
ja se lopultakin voi olla se, joka tasapainottaa ja v�hent�� Jupiterin
vaikutusta, mutta voihan olla p�invastoinkin!
----------------------------------------------------------
Voit katsella tuota t�htikarttaa pidemp��nkin niin huomaat miss�
asennossa t�hdet ja planeetat ovat eri aikoina:
----------------------------------------------------------
http://www.ursa.fi/extra/taivaalla/tahtikartta/
----------------------------------------------------------
Joo, no, katsonpa varmaan kohta?!
--------------------------------------------------------
JOS jo Jupiter vaikutti 1% maan radan liikkeest�, MARSSI varmaan enemm�n,
mutten sit� nyt viitsi laskea, ihan samoin sen saa, kuin sen Jupiterin
vaikutuksenkin!
--------------------------------------------------------
Mutta oikeassa olet: PLANEETTOJA ei otetan huomioon SEN vuoksi, ett� niiden
yhteisvaikutus kumuloituu gravisvakioon! Mutta tokihan MARSSI ja JUPITER ja
vaikkapa SATURNUS pitk��n oltuaan tietyll� reunalla(niiden kiertoajat maata
pitemm�t), venytt�v�t maan rataa...
-------------------------------------------------------
Venus ja Merkurius taitavat my�s vuodessa tietyn m��r�n puolestaan VET��
lis�� luoksensa, mutta sen vaikutus kumuloituu viel� varmemmin(maata
lyhemm�t kiertoajat)...
-------------------------------------------------------
Seppo
> EN usko, että sijaintinsa on vuoden päästä niin tarkaan jossain kohden, että
> saadaan oikee tulos, jos vaikkapa muutamalla sekunnilla heittää arvio
> VUODESTA, voi olla muutos olla paljon enemmänkin kuin se 0,77223
> KULMAsekuntia
Mutta arvio vuodesta ei heitä sekunteja vaan alle millisekunnin.
Tähtivuoden pituus on tarkka kahdellatoista numerolla
365.256363004 vuorokautta, äkkiä laskien 0,3 millisekuntia:
http://en.wikipedia.org/wiki/Sidereal_year
--
Aki Agison
"Seppo" <seppo...@surfeu.fi> kirjoitti viestiss�
news:d56a9c6e-26d5-4c4a...@a32g2000yqm.googlegroups.com...
ett�
> VUODESTA, voi olla muutos olla paljon enemm�nkin kuin se 0,77223
> KULMAsekuntia
Mutta arvio vuodesta ei heit� sekunteja vaan alle millisekunnin.
T�htivuoden pituus on tarkka kahdellatoista numerolla
365.256363004 vuorokautta, �kki� laskien 0,3 millisekuntia:
http://en.wikipedia.org/wiki/Sidereal_year
- Eikun kyse on siit�, ett� verrataan taustat�htiin. EN usko, ett� noin
tarkaa liipasinsormea on kenell�k��n:
+ 0,77223*360/24/3600-sekuntia = 3,217625*10^-3 s
* Tietysti jos USKOO, ett� tietokone voi "laukaista" tuollaisen arvion ja
RIIPPUMATTA TAUSTAT�HDIST� niin sitten, mutta USKO, kun sanon, ett�
verrataan nimenomaan niihin taustat�htiin: USKO ELLET ARVELE TUOTA TIET�V�SI
/ Mutta se on totta, ett� hivenen tyhm�� oli puhua planeettojen
vaikutuksesta: SE vaikutushan on sama kaikille muillekin t�hdille, vaikkapa
kuinka paljon venyisi maapallon rata sen t�hden...
= Mutta ihan mielenkiintoinen TIETO, ett� Jupiter aiheutta per�ti PROSENTIN
koko maapallon vuotuisesta graviksesta! Kaikki ei ole auringon vaikutusta SE
ON VARMA!
Seppo
> "Seppo" <seppo.o...@surfeu.fi> kirjoitti viestissänews:d56a9c6e-26d5-4c4a...@a32g2000yqm.googlegroups.com...
>
>> Mutta arvio vuodesta ei heitä sekunteja vaan alle millisekunnin.
>> 365.256363004 vuorokautta, äkkiä laskien 0,3 millisekuntia:
>
>> http://en.wikipedia.org/wiki/Sidereal_year
>
> - Eikun kyse on siitä, että verrataan taustatähtiin. EN usko, että noin
> tarkaa liipasinsormea on kenelläkään:
> + 0,77223*360/24/3600-sekuntia = 3,217625*10^-3 s
Siihen ei tarvita liipaisinsormea vaan koko teleskooppi ja sen
jalusta kääntyy kellokoneiston pyörittämänä, esim:
http://www.astro.utu.fi/kurssit/ttpk1/ttpkI/16Kaukoputki.html
Muutenhan niistä taustatähdistäkään ei saisi mitään kuvaa jos
ne vilahtaisivat millisekunneissa ohi :-)
Metsähovin radioteleskoopin erotuskyky on jopa 0,25 ... 3 mas
(millikaarisekuntia) mutta se perustuu erilaiseen tekniikkaan kuin
näkyvän valon teleskoopit:
http://www.fgi.fi/~mp/avaruusgeodesia05/VLBI_metsahovi.pdf
--
Aki Karppinen
> Muutenhan niist� taustat�hdist�k��n ei saisi mit��n kuvaa jos
> ne vilahtaisivat millisekunneissa ohi :-)
- Kyse on juuri siit�: Verrataan vuoden aikaisia asemia SUUREMPAAN
t�htikarttaan, ja katsotaan mik� t�hdist� on liikkunut!
+ Jos pelkk��n pime��n avaruuteen vertaa, niin kyll� varmasti "vilahtaa
ohi"! Moottorilla menee varmasti jotain aikaa jo muutaman sekunnin
aikana, joten "vilahtaa ohi"
* Juurikin se ero KOKO vuoden aikana, eli p��osiltaan puolen vuoden
asemissa paljastaa parallksin...
= Itse parallaksin SUUNTAUTUMINEN taivaalla on eri vuosina hieman eri,
juuri kuvaamistani PLANEETTOJEN vetovoimista ja ellipsien periheileist�
johtuen...
= Laskin tuossa hieman v��rin sen moottorin kiertymisajan tarkkuutta:
T = 0,772/360/3600 * 24 * 3600 = 0,051466666 sekuntia, eik� noin tarkaa
kiertymismoottoria liene... SIIS JOS pit�isi verrata pelk�n VUOSITTAISEN
kiertoajan avulla, ilman taustat�htiin vertailuja...
Seppo
> = Laskin tuossa hieman väärin sen moottorin kiertymisajan tarkkuutta:
> T = 0,772/360/3600 * 24 * 3600 = 0,051466666 sekuntia, eikä noin tarkaa
> kiertymismoottoria liene... SIIS JOS pitäisi verrata pelkän VUOSITTAISEN
> kiertoajan avulla, ilman taustatähtiin vertailuja...
Jos tarvitset tarkkaa kelloa niin Lidlissäkin on myyty tällaisia
radiokelloja,
tarkkuus on yksi sekunti miljoonassa vuodessa. Aikamerkki tulee
Saksasta Mainflingenistä:
http://www.theben.de/fileadmin/downloads/TERMINA_641_S_641_S_DCF_310_548_02_FIN.pdf
Niitä saa myös viisarinäyttöisinä, kesäaikaan siirtyminen käy
automaattisesti ja moottorit hyrräävät hauskasti kun viisarit
asettuvat
kohdalleen :-)
--
Kim Fallström
>>
>>> Mutta arvio vuodesta ei heit� sekunteja vaan alle millisekunnin.
>>> 365.256363004 vuorokautta, �kki� laskien 0,3 millisekuntia:
>>> http://en.wikipedia.org/wiki/Sidereal_year
>> - Eikun kyse on siit�, ett� verrataan taustat�htiin. EN usko, ett� noin
>> tarkaa liipasinsormea on kenell�k��n:
>
> Siihen ei tarvita liipaisinsormea vaan koko teleskooppi ja sen
>
> http://www.astro.utu.fi/kurssit/ttpk1/ttpkI/16Kaukoputki.html
Aki taitaa edelleen mitata maailmankaikkeuttaan silm�munansa
ja virheellisten oletusten pohjalta. Astronomiassa havainnot
tehd��n silm�� tarkemmilla instrumenteilla.
Mainitsin t�st� Akille jo vuosia sitten mutta kerrataan:
Hipparcos - satelliitilla mitattaessa parallaksin mittaustarkkuudeksi
tuli 0.002 kaarisekuntia. Satelliitti kuvasi samanaikaisesti kahta
58 asteen kulmassa toisiinsa olevaa osaa taivaasta. Verrattavien
t�htien v�lill� oli siis 58 asteen kulmaero. Hipparcos m��ritti
noin 100000 t�hden parallaksin.
http://en.wikipedia.org/wiki/Hipparcos
Mittaussuuntien v�lisest� suuresta kulmaerosta johtuen mittaus
oli absoluuttinen. Siin� ei siis verrattu l�hell� toisiaan olevia
t�hti� vaan aivan eri puolilla taivasta n�kyvi� kohteita.
Tuollaisessa mittauksessa vertailukohteeksi voidaan ottaa Maan
ratatasossa sijaitseva t�hti, joka molemmissa mittauksissa on
ollut satelliitista katsottuna absoluuttisesti l�hes samassa
suunnassa. Siihen verrattuna 58 asteen kulmassa oleva t�hti sen
sijaan n�ytt�� parallaksin vuoksi siirtyneen, joten sen absoluuttinen
parallaksi saadaan mitattua.
Aki l�yt�� kuvauksen parallaksia mittaavista satelliiteista
ja niiden tarkkuuksista URSA:n kirjan luvusta 2.12 T�htiluettelot
ja t�htikartat. Niinik��n lis�� tietoa et�isyyden mittauksista
t�htitaivaalla l�ytyy luvusta 17.1 Et�isyyden mittausmenetelm�t.
Odotettavissa on mittauksia, joissa parallaksin m��ritystarkkuus
on luokkaa kymmeni� mikrokaarisekunteja.
http://www.astronomy.ohio-state.edu/~pogge/Ast162/Unit1/distances.html
Kev��ll� 2012 on tarkoitus laukaista Gaia, joka mittaa miljardin
t�hden parallaksin. Sen mittaustarkkuus tulee olemaan
20 mikrokaarisekuntia 15 magnitudin t�hdille ja 200 mikrokaarisekuntia
20 magnitudin t�hdille.
http://en.wikipedia.org/wiki/Gaia_mission
L�himm�n t�hden eli Proxima Centaurin parallaksi on Hipparcosin
mittausten mukaan 772.3 � 2.4 millikaarisekuntia. Avaruusteleskooppi
Hubblen avulla parallaksiksi on m��ritetty 768.7 � 0.3 millikaarisekuntia.
http://en.wikipedia.org/wiki/Proxima_Centauri
Kun et�isyyden mittaustarkkuus on k�yt�nn�ss� sama kuin parallaksin
mittaustarkkuus niin tuo tarkoittaa, ett� Maan ja Proxima Centaurin
v�linen et�isyys on jo nyt m��ritetty +-0.0016 valovuoden eli
15 000 000 000 km tarkkuudella. Tuo on vain hieman suurempi luku
kuin Pluton radan halkaisija. Gaian mittaus tulee tarkentamaan tuon
et�isyyden virheen +- miljardiin kilometriin. Tuolloin et�isyyden
virherajat mahtuisivat kokonaan (+-) Saturnuksen kiertoradan sis�puolelle.
Nyt kun Akilla on ihan oikea suomenkielinen t�htitieteen oppikirja
kourassaan niin h�n voisi aloittaa kirjan lukemisen alusta alkaen.
Kirjan lainan saa uusia, jolloin lukemiselle l�ytyy aikaa. Nyt
ei siis ole en�� tekosyit� olla perehtym�tt� asioihin kun kirja
on saatavilla.
Kim
Aki Agison
"Kim Fallstr�m" <kfa+...@iki.fi> kirjoitti viestiss�
news:7rr7nk...@mid.individual.net...
> Aki taitaa edelleen mitata maailmankaikkeuttaan silm�munansa
> ja virheellisten oletusten pohjalta. Astronomiassa havainnot
> tehd��n silm�� tarkemmilla instrumenteilla.
- Ja ne muunnokset ja suurennokset ON LASKETTAVA OIKEIN, ennenkuin niit�
kannattaa USKOA!
> Mainitsin t�st� Akille jo vuosia sitten mutta kerrataan:
>
> Hipparcos - satelliitilla mitattaessa parallaksin mittaustarkkuudeksi
> tuli 0.002 kaarisekuntia. Satelliitti kuvasi samanaikaisesti kahta
> 58 asteen kulmassa toisiinsa olevaa osaa taivaasta. Verrattavien
> t�htien v�lill� oli siis 58 asteen kulmaero. Hipparcos m��ritti
> noin 100000 t�hden parallaksin.
- Jos siis kahden eri t�htikuoren parallaksia mitataan, t�ytyy olla kyseess�
KAHDEN PARALLAKSIN EROTUS, eik� saa vain yht� mittaet�isyytt� k�ytt��, kuten
olen todennutkin...
> http://en.wikipedia.org/wiki/Hipparcos
>
> Mittaussuuntien v�lisest� suuresta kulmaerosta johtuen mittaus
> oli absoluuttinen. Siin� ei siis verrattu l�hell� toisiaan olevia
> t�hti� vaan aivan eri puolilla taivasta n�kyvi� kohteita.
> Tuollaisessa mittauksessa vertailukohteeksi voidaan ottaa Maan
> ratatasossa sijaitseva t�hti, joka molemmissa mittauksissa on
> ollut satelliitista katsottuna absoluuttisesti l�hes samassa
> suunnassa. Siihen verrattuna 58 asteen kulmassa oleva t�hti sen
> sijaan n�ytt�� parallaksin vuoksi siirtyneen, joten sen absoluuttinen
> parallaksi saadaan mitattua.
- Ja parallaksi on N�IDEN T�HTIKUORIEN erotus! Onko sit� otettu huomioon,
vai onko m��ritetty vain ik��n kuin YHT� t�hte� k�ytt�m�ll�?
> Aki l�yt�� kuvauksen parallaksia mittaavista satelliiteista
> ja niiden tarkkuuksista URSA:n kirjan luvusta 2.12 T�htiluettelot
> ja t�htikartat. Niinik��n lis�� tietoa et�isyyden mittauksista
> t�htitaivaalla l�ytyy luvusta 17.1 Et�isyyden mittausmenetelm�t.
>
> Odotettavissa on mittauksia, joissa parallaksin m��ritystarkkuus
> on luokkaa kymmeni� mikrokaarisekunteja.
>
> http://www.astronomy.ohio-state.edu/~pogge/Ast162/Unit1/distances.html
>
> Kev��ll� 2012 on tarkoitus laukaista Gaia, joka mittaa miljardin
> t�hden parallaksin. Sen mittaustarkkuus tulee olemaan
> 20 mikrokaarisekuntia 15 magnitudin t�hdille ja 200 mikrokaarisekuntia
> 20 magnitudin t�hdille.
- Nuo voi tulla esim. arviolta 80 ja 79 valop�iv�n kohteiden erotuksella,
tosin voisin viel� laskea, mitk� on et�isyydet, jos on kyse t�htikuori
et�isyydest� KUUKAUSI!
> http://en.wikipedia.org/wiki/Gaia_mission
>
> L�himm�n t�hden eli Proxima Centaurin parallaksi on Hipparcosin
> mittausten mukaan 772.3 � 2.4 millikaarisekuntia. Avaruusteleskooppi
> Hubblen avulla parallaksiksi on m��ritetty 768.7 � 0.3 millikaarisekuntia.
- Mihin t�hteen sit� on verrattu? SEKIN oli liikkunut oman parallaksinsa
mukaan, joten t�ytyy olla kyseess� parallaksien EROTUS!
> http://en.wikipedia.org/wiki/Proxima_Centauri
>
> Kun et�isyyden mittaustarkkuus on k�yt�nn�ss� sama kuin parallaksin
> mittaustarkkuus niin tuo tarkoittaa, ett� Maan ja Proxima Centaurin
> v�linen et�isyys on jo nyt m��ritetty +-0.0016 valovuoden eli
> 15 000 000 000 km tarkkuudella. Tuo on vain hieman suurempi luku
> kuin Pluton radan halkaisija. Gaian mittaus tulee tarkentamaan tuon
> et�isyyden virheen +- miljardiin kilometriin. Tuolloin et�isyyden
> virherajat mahtuisivat kokonaan (+-) Saturnuksen kiertoradan sis�puolelle.
>
> Nyt kun Akilla on ihan oikea suomenkielinen t�htitieteen oppikirja
> kourassaan niin h�n voisi aloittaa kirjan lukemisen alusta alkaen.
> Kirjan lainan saa uusia, jolloin lukemiselle l�ytyy aikaa. Nyt
> ei siis ole en�� tekosyit� olla perehtym�tt� asioihin kun kirja
> on saatavilla.
- Katsotaan kuinka paljon aikaa j�� lukea...
Kim Fallström
> "Kim Fallstr�m" <kfa+...@iki.fi> kirjoitti viestiss�
>> http://en.wikipedia.org/wiki/Gaia_mission
>>
>> L�himm�n t�hden eli Proxima Centaurin parallaksi on Hipparcosin
>> mittausten mukaan 772.3 � 2.4 millikaarisekuntia. Avaruusteleskooppi
>> Hubblen avulla parallaksiksi on m��ritetty 768.7 � 0.3 millikaarisekuntia.
>
> - Mihin t�hteen sit� on verrattu? SEKIN oli liikkunut oman parallaksinsa
> mukaan, joten t�ytyy olla kyseess� parallaksien EROTUS!
Hipparcoksen vertailut�hti Proxima Centaurille on aivan eri suunnassa
kuin Proxima Centauri itse. Siksi mittaus voidaan tehd� absoluuttisesti:
Parallaksi on tasan nolla sellaisille t�hdille, jotka ovat samalla
suoralla kuin ne kaksi pistett� joissa parallaksin mittaukset tehd��n.
Kun katsoja ei liiku sivusuunnassa kohteeseen n�hden niin kohteen
suunta ei muutu. Hipparcosen vertailusuunta on 58 asteen verran
syrj�ss� mitattavien t�htien suunnasta. T�ll�in mitattavilla
t�hdill� on l�hes maksimaalinen parallaksi vaikka vertailut�hdell�
parallaksi olisikin nolla.
Kun vertailut�hden parallaksi on nolla (kts edell�), niin parallaksin
mittaus sit� k�ytt�en antaa absoluuttisia tuloksia. T�ll� tavalla on
helppo todeta, ett� Proxima Centaurin parallaksimittaus antaa oikean
ja absoluuttisen tuloksen.
Piirsin tilanteesta varmuuden vuoksi kuvan ja laitoin sen n�kyviin
t�nne:
http://sites.google.com/site/nyyssikuvat/fysiikka
Kuva s�ilyy aikansa ja sitten otan sen pois.
Nyt kun mittauksiin perustuen aivan varmasti tied�t, ett� l�hin t�hti
eli Proxima Centauri on v�hint��n 4 valovuoden p��ss� meist� perustuen
absoluuttisiin parallaksimittauksiin niin voit p��st�� irti muustakin
aiempaan ajatusvirheeseesi liittyv�st� roinasta kuten noista t�htikuorista.
Jos niist� jatkat niin puhut (kirjoitat) vasten parempaa tietoasi.
Sinulla on t�htitieteen oppikirja k�dess�si. Lue sit�.
Kim
Aki Agison
> Hipparcoksen vertailut�hti Proxima Centaurille on aivan eri suunnassa
> kuin Proxima Centauri itse. Siksi mittaus voidaan tehd� absoluuttisesti:
>
> Parallaksi on tasan nolla sellaisille t�hdille, jotka ovat samalla
> suoralla kuin ne kaksi pistett� joissa parallaksin mittaukset tehd��n.
> Kun katsoja ei liiku sivusuunnassa kohteeseen n�hden niin kohteen
> suunta ei muutu. Hipparcosen vertailusuunta on 58 asteen verran
> syrj�ss� mitattavien t�htien suunnasta. T�ll�in mitattavilla
> t�hdill� on l�hes maksimaalinen parallaksi vaikka vertailut�hdell�
> parallaksi olisikin nolla.
- Hei, ei muuten ole. Parallaksi on mittausta verrattuna johonkin
liikkumattomaan kohteeseen, ja jos se ITSE on liikkunut MAAPALLON liikkeen
suuntaisesti, sille pit�� laskea samoin parallaksi siihen samaiseen
pisteeseen verrattuna, joka teoriassa on olemassa. Se teoreettinen piste on
se, mik� TARKALLEEN vuoden p��ss� on ollut liikkumattomana...
+ Jos vertaa kahta t�hte� ON PAKKO v�hent�� tuosta kuvitteellisesta
pisteesta vastaava parallaksilukema...
* Olen min�kin sit� parallaksikuvaa tuijottanut, ja itse asiassa T�N��N
pid�n asiasta esitelm�n!
/ VERTAILUT�HDEN PARALLKSI EI OLE NOLLA, koska my�s se on liikkunut vuoden
aikana, ja hieman lyhemm�n matkan, mik�li se on taustat�hti...
= Voisit h�mmystytt�� astronomiyst�vi�si, jos eiv�t TUOTA n��!
= Ja itse asiassa T�N��N pid�n muille mielenterveyskuntoutujille pienen
esitelm�n aiheesta, pid�n omaa ryhm�� silloin t�ll�in. ELI ei niin suuri
vahinko(kun ottaa tasonsa huomioon), jos jotakin olisikin minullakin v��rin
ymm�rretty:-)
Aki Agison
> / VERTAILUT�HDEN PARALLKSI EI OLE NOLLA, koska my�s se on liikkunut
vuoden
> aikana, ja hieman lyhemm�n matkan, mik�li se on taustat�hti...
- Siis tietysti SAMAN MATKAN maahan verrattuna, mutta pienemm�n kulman piti
sanomani... Ja se kuvittellinen piste, jossa ei ole liikett� tapahtunut, on
TASAN vuoden p��st�kin samassa kohdassa, mutta puolessa vuodessa SEK�
TAUSTAT�HTI ett� EDUSTAT�HTI ovat liikkuneet sen 2Au:n verran, ja siis
molemmilla on parallaksi...
Kim Fallström
> "Kim Fallstr�m" <kfa+...@iki.fi> kirjoitti viestiss�
> news:7s6got...@mid.individual.net...
>> Hipparcoksen vertailut�hti Proxima Centaurille on aivan eri suunnassa
>> kuin Proxima Centauri itse. Siksi mittaus voidaan tehd� absoluuttisesti:
>>
>> Parallaksi on tasan nolla sellaisille t�hdille, jotka ovat samalla
>> suoralla kuin ne kaksi pistett� joissa parallaksin mittaukset tehd��n.
>> Kun katsoja ei liiku sivusuunnassa kohteeseen n�hden niin kohteen
>> suunta ei muutu. Hipparcosen vertailusuunta on 58 asteen verran
>> syrj�ss� mitattavien t�htien suunnasta. T�ll�in mitattavilla
>> t�hdill� on l�hes maksimaalinen parallaksi vaikka vertailut�hdell�
>> parallaksi olisikin nolla.
>
> - Hei, ei muuten ole. Parallaksi on mittausta verrattuna johonkin
> liikkumattomaan kohteeseen, ja jos se ITSE on liikkunut MAAPALLON liikkeen
> suuntaisesti, sille pit�� laskea samoin parallaksi siihen samaiseen
> pisteeseen verrattuna, joka teoriassa on olemassa.
Kerropa siis mik� on vertailut�hden parallaksi t�ss� kuvassa ja
miten se vaikuttaa parallaksin m��rityksen tarkkuuteen:
http://sites.google.com/site/nyyssikuvat/fysiikka
Mittausten ajankohdat on valittu siten, ett� vertailut�hti
on pisteiden B ja C kautta kulkevalla suoralla. Vertailut�hden
ei tarvitse olla liikkumaton. Riitt��, ett� sen liike on v�h�ist�
verrattuna mitattavan t�hden parallaksiin. Ja v�h�ist� se onkin
silloin, kun ollaan B:n ja C:n kautta kulkevalla suoralla. Jos
vertailut�hti sijaitsisi kohtisuorassa B:n ja C:n kautta kulkevaa
suoraa vastaan niin silloin sen parallaksilla olisi merkityst�.
Nyt pelkk� geometria nollaa vertailut�hden parallaksin, jolloin
mittaus muuttuu absoluuttiseksi.
Sama mittaus on toistettu useiden eri vertailut�htien avulla.
Proxima Centaurin parallaksi on ollut sama vaikka vertailu-
t�hti� on vaihdettu.
Kim
Aki Agison
> Kerropa siis mik� on vertailut�hden parallaksi t�ss� kuvassa ja
> miten se vaikuttaa parallaksin m��rityksen tarkkuuteen:
>
> http://sites.google.com/site/nyyssikuvat/fysiikka
>
> Mittausten ajankohdat on valittu siten, ett� vertailut�hti
> on pisteiden B ja C kautta kulkevalla suoralla. Vertailut�hden
> ei tarvitse olla liikkumaton. Riitt��, ett� sen liike on v�h�ist�
> verrattuna mitattavan t�hden parallaksiin. Ja v�h�ist� se onkin
> silloin, kun ollaan B:n ja C:n kautta kulkevalla suoralla. Jos
> vertailut�hti sijaitsisi kohtisuorassa B:n ja C:n kautta kulkevaa
> suoraa vastaan niin silloin sen parallaksilla olisi merkityst�.
> Nyt pelkk� geometria nollaa vertailut�hden parallaksin, jolloin
> mittaus muuttuu absoluuttiseksi.
>
> Sama mittaus on toistettu useiden eri vertailut�htien avulla.
> Proxima Centaurin parallaksi on ollut sama vaikka vertailu-
> t�hti� on vaihdettu.
- Vaikka lopetitkin (ainakin omien puheittesi mukaan) minulle vastailun
T�ST� AIHEESTA, koetan tehd� koosteen siit� mit� opin:
+ Taustat�hti on mahdollista saada parallaksittomaksi, JOS ottaa
taustat�hden riitt�v�n suuressa kulmassa edustat�hteen n�hden ja laskee
AIKAM��R�N sill� kulmalla, miss� parallaksi olisi siihen taustat�hteen
n�hden olemassa. Ympyr�n kaarelta piirret��n taustat�hdist� meihin eteenp�in
suora, joka leikkaa ympyr�n kiertomme toisessa kohdessa, ja tuona
ajankohtana on parallaksi taustat�hdell� nolla, ja edustat�hden parallaksi
suurimmilaan... Tietysti k�ytetty aikam��r� on suhteutettava puoleen
vuoteen(182) muuten ei parallaksikaavalla saada oikeaa tulosta, koskapa
virallinen parallaksimatka 2*Au on aika 182:d:n v�lein - ei muulloin!
* Geosentrisess� mallissa ilmenee sellainen ongelma, ett� jos olettaa MEID�N
olevan liikkumattomia(mik� on v��rin?) taustat�hdist� kuten my�s
edustat�hdest� VOI VALO VIIPY� matkallaan, ja on ERI VAIHEESSA t�hti
"Hipparkhoksen episykliss��n" kuin silloin, kun se edust�hden valo saapui...
Olemmeko me itse pallollamme mielest�mme liikkumatta avaruuden suhteen vai
emmek�?
(T�hdet kiert�v�t GEOSENTISESS� mallissa puolessa vuodessa 2*Au
halkaisijaisen puoliellipisoidin p�ivitt�isen kierron lis�ksi, joka
kuitenkin johtuisi maan kiertymisest� akselinsa ymp�ri!)
= On vaikeaa olettaa meid�t liikumattomaksi, koska se pakottaisi AURINGON
massaan graviksella laskettuna SAMAKSI kuin maan massan, ja HALKAISIJA
auringolla olisi silloin vain 1,57-kertaa suurempi(pi/2!) kuin
maalla.(nykyarviossa miljoonakertaa suurempi). On harhainen kuva
mahdollisesti silti GEOSENTRINEN t�ss�, emmeh�n itsek��n k�velless�mme
v�it�, ett� koko maailma meit� kohti liikkuu, vaan me liikumme silloin sit�
kohti - eri paikkaan... Siksi toivonkin teit� unohtamaan mit� sanoin siit�
GEOSENTRISEST�, jos eiv�t mitk��n havainnot sit� todista(Venus ja Merkurius
olisivat ihan minikuita ja Aurinko jo ihan kohta SAMMUMASSA!)...
= Ongelma Kimin esitt�m�ss� mallissa ja taustat�hden valinnassa on se, ett�
sen on OLTAVA RIITT�V�N SUURESSA KULMASSA edustat�hteen verrattuna, ja
silloin se EI v�ltt�m�tt� MAHDU VALOKUVAAN! Miten k�yt�nn�ss� voidaan noin
mitata? Ja onko oikeasti osattu oikea aikam��r� odottaa sit�
minimiparallaksia taustat�hdelle?
= Itse pit�isin HYVEMP�N� tapana arvioida magnitudin ja toisten
samakirkkauksisten taustat�htien et�isyydet T�HTIKUORI (N = "mittatikun
pituus per t�htienet�isyys") ja samoin teht�isiin mitattavalle t�hdelle...
JOS onnistutaan vain yhden t�htikuoren tai alikuoren v�li mittamaan t�htien
eroiksi, ja puoleksi vuodeksi muutetulla parallaksilla(ja ei tarvitse
erikseen edes muuttaa jos tuo aika oli mittausv�lin�). lasketaan 2. asteen
yht�l�ll� saadun parallaksin avulla et�isyydet... Sen laskentatavan
esittelinkin jo t��ll�!
Aki Agison
> Kerropa siis mik� on vertailut�hden parallaksi t�ss� kuvassa ja
> miten se vaikuttaa parallaksin m��rityksen tarkkuuteen:
>
> http://sites.google.com/site/nyyssikuvat/fysiikka
>
> Mittausten ajankohdat on valittu siten, ett� vertailut�hti
> on pisteiden B ja C kautta kulkevalla suoralla. Vertailut�hden
> ei tarvitse olla liikkumaton. Riitt��, ett� sen liike on v�h�ist�
> verrattuna mitattavan t�hden parallaksiin. Ja v�h�ist� se onkin
> silloin, kun ollaan B:n ja C:n kautta kulkevalla suoralla. Jos
> vertailut�hti sijaitsisi kohtisuorassa B:n ja C:n kautta kulkevaa
> suoraa vastaan niin silloin sen parallaksilla olisi merkityst�.
> Nyt pelkk� geometria nollaa vertailut�hden parallaksin, jolloin
> mittaus muuttuu absoluuttiseksi.
>
> Sama mittaus on toistettu useiden eri vertailut�htien avulla.
> Proxima Centaurin parallaksi on ollut sama vaikka vertailu-
> t�hti� on vaihdettu.
- Vaikka lopetitkin (ainakin omien puheittesi mukaan) minulle vastailun
T�ST� AIHEESTA, koetan tehd� koosteen siit� mit� opin:
+ Taustat�hti on mahdollista saada parallaksittomaksi, JOS ottaa
taustat�hden riitt�v�n suuressa kulmassa edustat�hteen n�hden ja laskee
AIKAM��R�N sill� kulmalla, miss� parallaksi olisi siihen taustat�hteen
n�hden olemassa. Ympyr�n kaarelta piirret��n taustat�hdist� meihin eteenp�in
suora, joka leikkaa ympyr�n kiertomme toisessa kohdessa, ja tuona
ajankohtana on parallaksi taustat�hdell� nolla, ja edustat�hden parallaksi
suurimmilaan... Tietysti k�ytetty aikam��r� on suhteutettava puoleen
vuoteen(182) muuten ei parallaksikaavalla saada oikeaa tulosta, koskapa
virallinen parallaksimatka 2*Au on aika 182:d:n v�lein - ei muulloin!
* Geosentrisess� mallissa ilmenee sellainen ongelma, ett� jos olettaa MEID�N
olevan liikkumattomia(mik� on v��rin?) taustat�hdist� kuten my�s
edustat�hdest� VOI VALO VIIPY� matkallaan, ja on ERI VAIHEESSA t�hti
"Hipparkhoksen episykliss��n" kuin silloin, kun se edust�hden valo saapui...
Olemmeko me itse pallollamme mielest�mme liikkumatta avaruuden suhteen vai
emmek�?
(T�hdet kiert�v�t GEOSENTISESS� mallissa puolessa vuodessa 2*Au
halkaisijaisen puoliellipisoidin p�ivitt�isen kierron lis�ksi, joka
kuitenkin johtuisi maan kiertymisest� akselinsa ymp�ri!)
= On vaikeaa olettaa meid�t liikumattomaksi, koska se pakottaisi AURINGON
massaan graviksella laskettuna SAMAKSI kuin maan massan, ja HALKAISIJA
auringolla olisi silloin vain 1,57-kertaa suurempi(pi/2!) kuin
maalla.(nykyarviossa satakertaa suurempi). On harhainen kuva
Ksuvo
"Aki Agison" <aki.ka...@tut.fi> kirjoitti
viestiss�:hjuo5r$pe3$1...@news.cc.tut.fi...
Galaksin ymp�rill�, ja ulompi tai sisempi t�htikuori on liikkunut
nopeammin/hitaammin kuin meid�n t�htikuoremme.
T�st� syyst� parallaksi on paljon pienempi kuin se olisi tuolla
yksinkertaisella kaavalla ajateltuna.
Ksuvo
"Aki Agison" <aki.ka...@tut.fi> kirjoitti
viestissä:hl6gnl$vus$1...@news.cc.tut.fi...
> Kim Fallström" <kfa+...@iki.fi> kirjoitti viestissä
> news:7sgjjr...@mid.individual.net...
>> Kerropa siis mikä on vertailutähden parallaksi tässä kuvassa ja
>> miten se vaikuttaa parallaksin määrityksen tarkkuuteen:
>>
>> http://sites.google.com/site/nyyssikuvat/fysiikka
>>
>> Mittausten ajankohdat on valittu siten, että vertailutähti
>> on pisteiden B ja C kautta kulkevalla suoralla. Vertailutähden
>> ei tarvitse olla liikkumaton. Riittää, että sen liike on vähäistä
>> verrattuna mitattavan tähden parallaksiin. Ja vähäistä se onkin
>> suoraa vastaan niin silloin sen parallaksilla olisi merkitystä.
>> Nyt pelkkä geometria nollaa vertailutähden parallaksin, jolloin
>> mittaus muuttuu absoluuttiseksi.
>>
>> Sama mittaus on toistettu useiden eri vertailutähtien avulla.
> - Vaikka lopetitkin (ainakin omien puheittesi mukaan) minulle vastailun
> + Taustatähti on mahdollista saada parallaksittomaksi, JOS ottaa
> taustatähden riittävän suuressa kulmassa edustatähteen nähden ja laskee
> AIKAMÄÄRÄN sillä kulmalla, missä parallaksi olisi siihen taustatähteen
> nähden olemassa. Ympyrän kaarelta piirretään taustatähdistä meihin
> eteenpäin
> suora, joka leikkaa ympyrän kiertomme toisessa kohdessa, ja tuona
> ajankohtana on parallaksi taustatähdellä nolla, ja edustatähden parallaksi
> suurimmilaan... Tietysti käytetty aikamäärä on suhteutettava puoleen
> * Geosentrisessä mallissa ilmenee sellainen ongelma, että jos olettaa
> MEIDÄN
> olevan liikkumattomia(mikä on väärin?) taustatähdistä kuten myös
> edustatähdestä VOI VALO VIIPYÄ matkallaan, ja on ERI VAIHEESSA tähti
> "Hipparkhoksen episyklissään" kuin silloin, kun se edustähden valo
> saapui...
> Olemmeko me itse pallollamme mielestämme liikkumatta avaruuden suhteen vai
> emmekö?
> (Tähdet kiertävät GEOSENTISESSÄ mallissa puolessa vuodessa 2*Au
> halkaisijaisen puoliellipisoidin päivittäisen kierron lisäksi, joka
> kuitenkin johtuisi maan kiertymisestä akselinsa ympäri!)
> = On vaikeaa olettaa meidät liikumattomaksi, koska se pakottaisi AURINGON
> auringolla olisi silloin vain 1,57-kertaa suurempi(pi/2!) kuin
> maalla.(nykyarviossa satakertaa suurempi). On harhainen kuva
> väitä, että koko maailma meitä kohti liikkuu, vaan me liikumme silloin
> sitä
> kohti - eri paikkaan... Siksi toivonkin teitä unohtamaan mitä sanoin siitä
> GEOSENTRISESTÄ, jos eivät mitkään havainnot sitä todista(Venus ja
> olisivat ihan minikuita ja Aurinko jo ihan kohta SAMMUMASSA!)...
> että
> sen on OLTAVA RIITTÄVÄN SUURESSA KULMASSA edustatähteen verrattuna, ja
> silloin se EI välttämättä MAHDU VALOKUVAAN! Miten käytännössä voidaan noin
> mitata? Ja onko oikeasti osattu oikea aikamäärä odottaa sitä
> minimiparallaksia taustatähdelle?
> = Itse pitäisin HYVEMPÄNÄ tapana arvioida magnitudin ja toisten
> samakirkkauksisten taustatähtien etäisyydet TÄHTIKUORI (N = "mittatikun
> pituus per tähtienetäisyys") ja samoin tehtäisiin mitattavalle tähdelle...
> JOS onnistutaan vain yhden tähtikuoren tai alikuoren väli mittamaan
> tähtien
> yhtälöllä saadun parallaksin avulla etäisyydet... Sen laskentatavan
> esittelinkin jo täällä!
>
- Tähän aiheeseen tuli vielä sellaista "sekoilua", että tähtikuorten tähdet
varmasti kiertävät galaksin keskipistettä eri nopeudella, jos ne ovat eri
kuorella. Koska todennäköisesti tähtikuorien kiertosuunta galaksin
keskipisteen ympäri on sama kuin maapallolla auringon ympäri, parallaksi VOI
LÄHES NOLLAANTUA sen takia.
+ Kyseisestä asiasta oli juttua
http://personal.inet.fi/koulu/karppi/JOHDANTO.htm - tiedostossa, luvussa
viisi. Todistin tuota 7 valopäivän galaksin kokoa, toisellakin
avaruuslaskulla, ja se oli tuon graviaatioparallaksilaskun jälkeen, luvussa
viisi... Siinä laskussa käytettiin perusnewtonia ja tähtikuorten
tähtimäärien suhteutusta, galaksin keskipisteen, eli alempien tähtikuorten
massalle, ja keskimääräiselle tähtimassalle... Yllättäen tulos oli
3,3 -kertaa suurempi kiekkomassaisena, kuin pallomassaisena, mutta se siis
siitä syystä, että lasketaan pallossa, ja samaan tilaan on saatava
kiekkomainen galaksikin, jossa galaksin paksuus oli 1/5-koko galaksin
säteestä....