Postiluukustani tuli viime vuoden lopulla tehdyt asunto-osakeyhtiön
järjestysmääräykset. Sisältö oli tuttua tavaraa, mutta yhdessä kohtaa jäin
miettimään säännön merkitystä. Määräyksissä nimittäin sanotaan, että
"parvekkeet on pidettävä siisteinä, ja talvisin niiltä on luotava lumet".
Koko ikäni kerrostalossa asuneena tuollainen määräys tuli ensimmäisen kerran
vastaan, joten mitä tuo itse asiassa tarkoittaa. Pitääkö lumet heittää alas
parvekkeelta, jolloin ensimmäisen kerroksen asukas pääsee luomaan lopulta
kaikkien lumet vai pitääkö lumet kuljettaa kylpyhuoneeseen sulamaan vai mitä
tuolla oikein halutaan ilmoittaa?
Järjestysmääräykset olivat muutoin mielestäni järkevästi laadittu, koska
erilaiset öisin suihkussakäymisen kiellot ja vastaavat 50-luvulta peräisin
olevat ahdasmieliset säännöt loistivat poissaolollaan. Kehitystä on siis
onneksi tapahtunut.
Terv. Joska Mattila
> Postiluukustani tuli viime vuoden lopulla tehdyt asunto-osakeyhtiön
> järjestysmääräykset. Sisältö oli tuttua tavaraa, mutta yhdessä kohtaa
> jäin miettimään säännön merkitystä. Määräyksissä nimittäin sanotaan,
> että "parvekkeet on pidettävä siisteinä, ja talvisin niiltä on luotava
> lumet".
>
> Koko ikäni kerrostalossa asuneena tuollainen määräys tuli ensimmäisen
> kerran vastaan, joten mitä tuo itse asiassa tarkoittaa.
Onpas omituinen sääntö. Kerrothan vastauksen meillekin sitten
kun olet soittanut isännöitsijälle.
Meidän talossa isännöitsijä oli muistanut samantyylisellä lapulla
ilmoitustaulua. Lumenluonnin perusteena on se, että lumi näin loskakelillä
sulaa parvekkeella ja voi lähteä valumaan pitkin talon ulkoseinää. Lapun
mukaan vesi voi aiheuttaa ulkoseinän pinnalle vahinkoa jäätyessään.
Etkö voisi heitellä lumet sen verran voimallisesti parvekkeelta, että ne
eivät tipu alakerran parvekkeille?
,atto
--
"China is a big country, inhabited by many chinese." - Charles de Gaulle
Joska Mattila wrote:
> Koko ikäni kerrostalossa asuneena tuollainen määräys tuli ensimmäisen kerran
> vastaan, joten mitä tuo itse asiassa tarkoittaa. Pitääkö lumet heittää alas
> parvekkeelta, jolloin ensimmäisen kerroksen asukas pääsee luomaan lopulta
> kaikkien lumet vai pitääkö lumet kuljettaa kylpyhuoneeseen sulamaan vai mitä
> tuolla oikein halutaan ilmoittaa?
Odottelet suojakeliä, jolloin voit tehdä lumestasi lumipalloja ja
pommittaa niillä alla näkyviä sopivia kohteita. ;) Eivät taatusti eksi
1. kerrokseen.
Jukka
Matti Raustia wrote:
> Meidän talossa isännöitsijä oli muistanut samantyylisellä lapulla
> ilmoitustaulua. Lumenluonnin perusteena on se, että lumi näin loskakelillä
> sulaa parvekkeella ja voi lähteä valumaan pitkin talon ulkoseinää. Lapun
> mukaan vesi voi aiheuttaa ulkoseinän pinnalle vahinkoa jäätyessään.
Kaikenlaisista kananpaskamateriaalista sitä taloja rakennetaankin jos ne
tuollaisesta menevät rikki. Vaurioita tulee jos materiaalissa on
valmiita halkeamia, joihin vesi pääsee tunkeutumaan ja jäätymään.
Tällöin on valittu väärä materiaali Suomen oloihin.
Jukka
Perusteena voi myös olla se, että parvekkeen rakenteet kärsii. Vesi pääsee
pienistä koloista parvekkeen rakenteisiin ja sitten rakenteissa oleviin
rautakehikoihin/putkiin, jotka sitten ruostuvat ja ruostumisen seurauksena
on, että betoni alkaa hajota ja putoilla alas eri kokoisina paloina. Tuon
taas sais estettyä sillä, että talvella lumet ottais pois ja kesällä
tarvittaessa kunnostais parvekkeen pinnat maalaamalla. (ainakin näin meidän
talonyhtiössä) Parvekkeiden täydellinen kunnostus ei todellakaan ole halpaa
hommaa ja en yhtään ihmettele, et lumien luontiin kehotetaan.
-Virva
> Perusteena voi myös olla se, että parvekkeen rakenteet kärsii.
Vesi pääsee
> pienistä koloista parvekkeen rakenteisiin ja sitten rakenteissa
oleviin
> rautakehikoihin/putkiin, jotka sitten ruostuvat ja ruostumisen
seurauksena
> on, että betoni alkaa hajota ja putoilla alas eri kokoisina
paloina. Tuon
> taas sais estettyä sillä, että talvella lumet ottais pois ja
kesällä
> tarvittaessa kunnostais parvekkeen pinnat maalaamalla. (ainakin
näin meidän
> talonyhtiössä) Parvekkeiden täydellinen kunnostus ei todellakaan
ole halpaa
> hommaa ja en yhtään ihmettele, et lumien luontiin kehotetaan.
C'moon. Parveke on ulkoilmassa ja sen pitää olla suunniteltu sillä
tavoin, että se kestää tavanomaiset sääolosuhteet, joihin Suomessa
kuuluu muun muassa lumen kertyminen.
Toisekseen parveke on rakennuksen ulkopuolinen rakenne ja sen
hoito kuuluu yhtiölle. Minä en rupeaisi heittelemään ainakaan
korkealla sijaitsevalta parvekkeelta ensimmäistäkään lapiollista
ennen kuin vastuukysymykset vahinkojen varalta on selvitetty.
Maailma tuntuu olevan täynnä isännöitsijöitä, jotka kuvittelevat
voivansa teettää osakkailla mitä tahansa.
Matti
--
Matti Grönroos - http://www.iki.fi/mjg
*primprim* Ovikello soi, kello on 5:30 aamulla sunnuntaina.
"Moi, tultiin luomaan lumet teitin parvekkeelta!", sanoo talonmies/tjsp. ;-)
Tai ei soi ovikello lainkaan, tullaan sisään yleisavaimella, kolistellaan
parvekkeelle (sopivasti vaikka makuuhuoneen läpi), luodaan lumet ja poistutaan.
Näinkös sitten? ;-)
--
¤ Kristian Niininen
/| vis...@kamalan.net.invalid
OXXXXXXXXXXX|+[]A¤neat¤desk¤is¤a¤sign¤of¤a¤sick¤mind¤=-
\| http://www.kamalan.net/
¤ Tel: +358 40 502 8566 (GSM)
Tämä on perin mielenkiintoinen ongelma.
Syy miksi lumet on parvekkeilta luotava on hyvinkin selkeä; parvekkeet eivät
(niin uskomatonta kuin se onkin) ole suunniteltu Suomen olosuhteisiin.
Parvekelasitus tilanteen korjaa, mutta minkäs teet.
Asukkaita ei voida pakottaa talkoisiin. Tässä ei kuitenkaan ole kysymys
talkootyöstä vaan oikeaoppisesta käytöstä. Esimerkiksi taloyhtiö ei voi
lähtökohtaisesti velvoittaa asukasta siivoamaan olohuoneen lattiaa. Mutta
jos kyseisen huoneen ikkunaa pidetään auki ja sadevesi pääsee olohuoneen
lattialle, on asukas velvollinen lattian kuivaamaan ennen kuin tulee
rakenteellisia vaurioita. Periaatteessa näissä parvekelumitöissä on sama
idea, parveke tulee pitää kunnossa siten, ettei rakenteet kärsi parvekkeen
käytöstä.
Parveke- ja julkisivuremontit eivät ole mitään halpaa lystiä. 10 000 euroa
siitä ihanuudesta, ettei ole muistanut/jaksanut/viitsinyt niitä lumia pois
heitellä (noh, tuossa hinnassa nyt on jo muitakin julkisivukorjauksia, jotka
tulevat eteen ennemmin tai myöhemmin).
kirjoitteli
Jani Hinkka
> Järjestysmääräykset olivat muutoin mielestäni järkevästi laadittu, koska
> erilaiset öisin suihkussakäymisen kiellot ja vastaavat 50-luvulta peräisin
> olevat ahdasmieliset säännöt loistivat poissaolollaan. Kehitystä on siis
> onneksi tapahtunut.
>
Näin hyvä, vaikka nykyisessä asuintalossani hiljaiseen yöaikaan kuuluu
selvästi jopa se, kummalle hädälle milloinkin yläkerran-, ja seinänaapurilla
on ollut tarvetta. Seinät ohkaset ja tuuletus taitaa mennä kylppäristä
samaan ja yhteen hormiin kuin naapureillakin...
-Pena
--
TiN
>> Meidän talossa isännöitsijä oli muistanut samantyylisellä lapulla
>> ilmoitustaulua. Lumenluonnin perusteena on se, että lumi näin loskakelillä
>> sulaa parvekkeella ja voi lähteä valumaan pitkin talon ulkoseinää. Lapun
>> mukaan vesi voi aiheuttaa ulkoseinän pinnalle vahinkoa jäätyessään.
>>
>Jos parvekkeilta valuva vesi oikeasti valuu
>seinälle, pitäisi asia hoitaa kuntoon parvekkeiden
>vedenpoistoa korjaamalla. Vai pitääkö asukkaiden
>estää myös sadevesien valuminen parvekkeilta?
Kaipa tuossa ajateltiin, että sitä vettä sataa vähemmän pakkaskeleillä...
> Toisekseen parveke on rakennuksen ulkopuolinen rakenne ja sen
> hoito kuuluu yhtiölle. Minä en rupeaisi heittelemään ainakaan
> korkealla sijaitsevalta parvekkeelta ensimmäistäkään lapiollista
> ennen kuin vastuukysymykset vahinkojen varalta on selvitetty.
Totta kait hoito kuuluu yhtiölle. Mutta sekin, että siihen otetaan
ulkopuolinen hoitaja maksaa erikseen. Ja mieluummin korjaan sen lumen itse
sieltä pois, kuin maksan siitä, että joku tulee korjaamaan sen pois.
Meillä suurin osa parvekkeista sijaitsee talon pihan puolella ja siellä
talvella ei ole nimeksikään liikennettä (koska nurmetettua pihaa ei aurata).
Sielläpä tuskin on vaaraa, että joku sais lumet niskaansa.. tai tapahtuis
joku suuri vahinko. Talo on lisäksi vain kolmikerroksinen. Ehkäpä on eri
kysymys siinä vaihees eri, kun parvekkeet sijaitsevat kadun puolella.
Tosin...meillä on sielläkin vain omaa pihaa, kadulle joitakin metrejä
matkaa.
> Maailma tuntuu olevan täynnä isännöitsijöitä, jotka kuvittelevat
> voivansa teettää osakkailla mitä tahansa.
Mieluummin teen itse sen lumityön, kun olen valmiina odottamassa, että joku
tulee ja tekee sen. Järki käteen myös osakkailla.. kaikkeen ei tartte
ulkopuolisia ottaa. Nykyään ei talkoohenkeä ole nimeksikään, mutta ehkäpä
sieltä omalta parvekkeelta ne lumet voi tyhjentää.. Onhan se sentäs omienkin
rahojen säästöä.
-Virva
Kysymys onkin siitä, halutaanko yhtiössä peruskorjata parvekkeet 20 vai
50 vuoden välein. Kun tiedetään mitä parvekkeisen korjaaminen kunto-
kartoituksineen maksaa, pidän tiedottamista suhteellisen järkevänä.
> Maailma tuntuu olevan täynnä isännöitsijöitä, jotka kuvittelevat
> voivansa teettää osakkailla mitä tahansa.
Isännöitsijä on vain taloyhtiön hallituksen juoksupoika.
--
Blah blah blah...
Soitin isännöitsijälle ja kysyin hänen kantaa asiaan. Kyseessä on hänen
mukaansa kiinteistönhuoltoliiton (tjsp.) vakiomuotoinen
järjestysmääräyskaavake, johon kyseinen asia on jäänyt, vaikka se ei tänä
päivänä parvekelasien yleisyyden takia erityisen relevantti olekaan.
Tarkoituksena kuulemma on, ettei parvekkeille tulisi kohtuuttoman suurta
lumikuormaa, mutta rakenteiden säilymisestä hän ei erikseen maininnut.
Terv. Joska Mattila
=)
Joskus vuosia sitten pikkupoikina heittelimme lumipalloja autokatoksen
katolta ohikulkijoiden niskaan ja kaikki meni hyvin, kunnes joku
päiväntasaajalta lähtöisin ollut veti herneen nenään, päästi rajun
taisteluhuudon ja lähti selvittämään mistä niskaan tullut lumi oli peräisin.
Pieni matka peräkkäin juoksua ja rappukäytävään, jolloin lumipallon kohteena
ollut hemmo takoi raivoissaan suurta lasiseinää meidän odottaessa hissin
saapumista. Ei muuta kuin hissiin ja pelimiehinä ylös, muttei kuitenkaan
omaan asuinkerrokseen. Ikkunasta katselimme, kun hemmo patsasteli pihalla
pari tuntia odotellen meidän ilmaantumista paikalle :-)
Terv. Joska Mattila
Tämä saattaa tulla yllätyksenä, mutta mikään rakennus ei kestä
tavallisiakaan säitä ilman kunnossapitoa. Jos helpolla haluaa päästä,
niin lasittaa parvekkeen ;)
> >Toisekseen parveke on rakennuksen ulkopuolinen rakenne ja sen
> >hoito kuuluu yhtiölle. Minä en rupeaisi heittelemään ainakaan
> >korkealla sijaitsevalta parvekkeelta ensimmäistäkään
lapiollista
> >ennen kuin vastuukysymykset vahinkojen varalta on selvitetty.
>
> *primprim* Ovikello soi, kello on 5:30 aamulla sunnuntaina.
> "Moi, tultiin luomaan lumet teitin parvekkeelta!", sanoo
talonmies/tjsp. ;-)
> Tai ei soi ovikello lainkaan, tullaan sisään yleisavaimella,
kolistellaan
> parvekkeelle (sopivasti vaikka makuuhuoneen läpi), luodaan lumet
ja poistutaan.
> Näinkös sitten? ;-)
Voi voi. Lumien putsaus parvekkeelta tuskin on sellainen homma,
että asunto-osakeyhtiölain 79 §:n edellytykset täyttyvät: "Käynti
huoneistossa on järjestettävä osakkeenomistajalle ja huoneiston
haltijalle sopivana aikana, jollei työn kiireellisyys tai laatu
sitä estä."
Ei tule yllätyksenä. Silti yhtiön työt ja asukkaiden työt
kannattaa pitää erillään toisistaan, jo aivan vastuukysymysten
takia.
No itse asun osoitteessa nimeltä Alppikatu, eli täällä tuulee yleensä
koko ajan. Näin ollen kolmannesta kerroksesta heitetty pakkaslumi
hajoaa iloiseksi pilveksi ennen maan pinnalle laskeutumista. Tuulen
suuntaa tarkistamatta voi saada heitollaan lumet naamalleen ja
takaisin parvekkeelle :)
En sitten tiedä miten pitäisi suhtautua siihen että osa menee
alakertaan, mutta kun järjestyssäännöissä lukee sama "asukkaan on itse
huolehdittava lumen poistosta parvekkeelta" niin talon yleinen tapa on
heittää ne ulos...
Loskakelillä ei lunta tarvitse tässä talossa lapioida koska
parvekkeessa on selvä kaato ulospäin, joten valumavedet valuvat
suoraan maahan, kaikkien parvekkeiden lattian ja ulkoseinämän
välisestä raosta. Eivät siis pääse missään oloissa valumaan pitkin
rakennuksen seinää.
Niin tuskin.. Mutta muistakaa ihmiset nyt kuitenkin kuka sen
lumenluonnin lopulta maksaa. Joten eiköhän ole helpompaa hoitaa asia
itse.
Real Men Don't Cry They Just Do It!
Itse asiassa parvekkeiden suhteen rakenteet oli vielä järkevästi
suunniteltu 60-luvun alkuun saakka. Sen jälkeen alkoi tulla sellaisia
suunnitteluvirheitä ettei mikään ihme jos sulamisvedet valuu seinän
sisään.
Kaverini asui 1900-luvun alussa rakennetussa talossa eikä siinä
parvekkeella ollut mitään ongelmia. Tosin jokin aika sitten huomattiin
että kaunis käsin taottua rautaa oleva kaide oli ruostunut juuresta
melkein poikki. Eihän nekään ikuisuutta kestä...
Tämä meidän talo on seissyt paikallaan hieman yli 40 vuotta, mutta
julkisivuremonttia ei ole vielä tehty koska pinta koostuu pääosin
mineriittilevyistä. Tosin nyt parvekkeiden katoista hilseilee pahasti
maali. Eli ilmeisesti sementtipintaan vedetty maali ei sen pidempään
kestä tässä ilmastossa.
Epäilen että tulossa oleva parvekkeiden lasittaminen vain pahentaa
ongelmaa. Kun ulkona on pakkanen ja asukas tuulettaa asuntoa lasitetun
parvekkeen kautta niin sisäilman kosteus tiivistyy kylmiin pintoihin,
eli parvekkeen laseihin tai kattoon. Ilman laseja tuulettaminen tuskin
tuottaisi ongelmaa, koska parvekkeen ilmanvaihto on tunnetusti melko
hyvä :)
Toisaalta tulee miettineeksi miksi ihmiset hankkivat parvekkeellisia
asuntoja, jos eivät kuitenkaan parveketta käytä. Hukkaneliöistä on
turha maksaa. Itse siivoan lumen parvekkeelta ihan asumisviihtyvyyden
vuoksi. Tuleehan parvekkeella chillailtua välillä talvellakin, eikä
ole kiva jos lunta on nilkkoihin saakka.
Parvekkeiden lasittamiseen suhtaudun varauksella. Miksi siis alunperin
rakentaa taloon asuntokohtainen avoin ulkotila, jos se pitää peittää?
Eikö kannattaisi jo rakennusvaiheessa tehdä mieluummin suljettu
ikkunallinen kylmä varastohuone sen tilalle?
Yleensä joo samaan hormiin menevät päällekkäisten asuntojen
tuuletuskanavat, suunnilleen 50-60-vaihteesta eteenpäin katolla on
lisäksi huippuimuri tehostamassa ilmanvaihtoa.
Kylppäri on tunnetusti tila josta on erittäin hyvä kuuluvuus
naapureihin. Onhan se kiva siellä hädällä istuessa kuunnella mitä
ongelmia kenelläkin naapurilla on elämässään :)
Ongelmahan on betonin rapautuminen. Vanhoista parvekkeista puuttuu
riittävä vesieriste. Lumi sulaessaan vedeksi ei pääse pois parvekkeelta,
koska sitä varten rakennettu putki on jäässä tjsp. Parvekkeen
lattiapinta ottaa tällöin oman osuutensa vedestä, oli rakenteessa
halkeamia tai ei, ja seuraavalla pakkasella jäätyy ja pidemmänpäälle
betoni ei todellakaan kestä jatkuvaa sulamis ja jäätymisrumbaa.
Materiaali ei ole väärä, sitä ei vaan ole suojattu riittävästi.
Toinen ongelma on lumen kinostuminen parvekkeelle, jolloin sulamisvedet
voivat päästä seinärakenteisiin parvekkeen ja seinän saumasta. Miksi
kylpyhuoneissa tarvittaisiin vesieristys, jos betoni pitäisi/kestäisi
veden?
Markkis
Ja kun puhutaan parveketupakoinnista tai -grillauksesta, sanotaan että
tämähän on mun parveke ja mä teen täällä mitä haluan. Ja kun talossa
tehdään parvekeremonttia, muut muistaa sanoa, ettei meillä ole
parveketta ollenkaan, eihän vaan meidän tarvii maksaa. Nämä nyt ei
koskenut Mattia, tulipahan vaan mielleyhtymä.
> Maailma tuntuu olevan täynnä isännöitsijöitä, jotka kuvittelevat
> voivansa teettää osakkailla mitä tahansa.
Maailmassa tuntuu olevan osakkaita, jotka kuvittelevat, että
isännöitsijät keksivät näitä juttuja ihan vaan hauskuuttaakseen itseään.
>
> Matti
>
Markkis
Tänä päivänä uutta asuntoa ostaessa ei kysytä haluatko parvekkeen tai
saunan. Ne tulevat joka tapauksessa samaan kauppaan.
> Parvekkeiden lasittamiseen suhtaudun varauksella. Miksi siis alunperin
> rakentaa taloon asuntokohtainen avoin ulkotila, jos se pitää peittää?
Parveke on myöhempään syksyllä ja aikaisemmin keväällä käyttökelpoinen,
asunto on mukava tuulettaa kun välittömästi ei ole sisällä kuin jääkaapissa
(pieni asunto), parveke pysyy puhtaana ja lasit eristävät melua enemmän kuin
hyvin. Sitä melua, jonka tyhjänä kulkevat linja-autot aiheuttavat...
Terv. Joska Mattila
Mutta tokihan ne parvekelasit saa auki. Itse en kerrostalossa onnistunut
saamaan parvekelaseja huuruun, mutta toisaalta silloin asuin yksin eikä
tullut kokkailtua ym. niin paljoa. Lasit olivat kyllä mukavat siinä
mielessä, ettei parvekkeella ollut koskaan lunta tai roskia, joten
sukkasillaan pääsi näppärästi hiippailemaan laudoituksella ympäri
vuoden.
Aika usein nuo tuppasivat kukonpieremän aikaan tuota ovikelloa rimputtelevan,
joka ei ainakaan meille ollut sopiva aika.
Eivät tosin lumenluontia varten vaan mitäliejuttujaan aina tekivätkin,
milloin tarkistivat kylpyhuoneen putkistoja tms.