hallinnanjakosopimus tontista
SSSR
Tonttiosuus myyd��n m��r�osana, josta tullaan tekem��n hallinnanjakosopimus.
Ippe
"SSSR" <ss...@USSSR.SOV> wrote in message
news:_eAGn.7617$if1....@uutiset.elisa.fi...
> Mit�h�n tuo k�yt�nn�ss� tarkoittaa, omakotitalo jossa on 900neli�n tontti.
>
> Tonttiosuus myyd��n m��r�osana, josta tullaan tekem��n
> hallinnanjakosopimus.
Oman k�sitykseni mukaan tuo tarkoittaa sit� ett� yksi kaavaan merkitty
tontti jaetaan sopimuksella kahteen osaan ja hallinanjakosopimuksessa
sovitaan tontin jakamisen lis�ksi molemmille kuuluvat oikeudet ja
velvollisuudet, mm. raja-aita, s�hk�-, vesi- ja tieliittym�t yhteisten
kustannusten jakaminen yms.
-Ippe
nospa...@supertel.fi
> "SSSR" <s...@USSSR.SOV> wrote in message
>
> news:_eAGn.7617$if1....@uutiset.elisa.fi...
>
> > Mitähän tuo käytännössä tarkoittaa, omakotitalo jossa on 900neliön tontti.
>
> > Tonttiosuus myydään määräosana, josta tullaan tekemään
> > hallinnanjakosopimus.
>
> Oman käsitykseni mukaan tuo tarkoittaa sitä että yksi kaavaan merkitty
> tontti jaetaan sopimuksella kahteen osaan ja hallinanjakosopimuksessa
> velvollisuudet, mm. raja-aita, sähkö-, vesi- ja tieliittymät yhteisten
> kustannusten jakaminen yms.
>
Jep. Eli tonttia ei jaeta kahtia, vaan sille rakennetaan kahden eri
omistajan kiinteistöt. Verot ja muut menee sitten sopimuksen mukaan.
Samoin kiinteistöt on omia.
Vaihtoehtona olisi tontin jakaminen kahtia, silloin syntyy kaksi uutta
tonttia, ja molemmista taitaa mennä "leimaverot" omistuksen vaihtuessa
ja molempien tonttien pitää erikseen täyttää kaavamääräykset, mikä voi
olla mahdotonta.
Toinen vaihtoehto on ASOY:n muodostaminen. ASOY voi olla ihan toimiva,
jos yhtiöjärjestys on laadittu niin, ettei yhtiöllä ole mitään
velvoitteita ja osakkaat vastaavat hallitsemistaan rakennuksista itse
niiden rakennuttamisesta huoltoon ja ylläpitoon. Silloinkin
ensimmäinen talo siirtyy aluksi yhtiön omaisuudeksi, ja tulee lisäksi
kaikenlaista byrokratiaa kirjanpitoineen.
Itse asun yhtiömuotoisessa talossa, jonka kaikki systeemit on "omia",
siis yhtiö ei tee mitään muuta kuin omistaa tonttipohjan. Esim
liittymät on erikseen molemmilla taloilla. Tuon takia kirjanpitoa ei
enää tarvita, eikä tarvitse murehtia kuin oman talon kunnosta. Jos
naapurin talo mätänee huonon hoidon takia, se on naapurin murhe eikä
yhtiön. Eli yhtiöjärjestys on mahdollisimman lähellä tuota
hallinanjakosopimusta. (=Osakkaat vastaavat hallitsemistaan tontin
osuuksista ja niille rakennettujen tai rannattavien rakennusten
kuluista ja lupa-asioista itse, yhtiön vastuulla on vain lain
pakottamat velvoitteet, joita ei ole mahdollista delegoida osakkaille.
KÄytännössä esim isännöitsijätodistukset on pakko hoitaa yhtiön
nimissä.)
Yhtiössä normaalisti kiinteistön murheet on "yhteisiä"
rakennuttamisesta huoltoon ja vesivahinkoihin. Ilman yhtiöjärjestyksen
vastuurajoitusta ei kannata ottaa tontinpalaa, ainakaan, ellei itse
ole juristinketku, joka dumppaa rakennuskulut ja muut murheet
yhteisiksi ja sitten talon myyntihinnan omaan taskuun.. Eikä kannata
ostaa kovin sekalaisesta yhtiöstä taloa, ellei vastuita ole selkeästi
rajoitettu tai ota asioista todella hyvin selvää. Silloinkin saa
varautua vittumaisiin yhtiökokouksiin, vaikka itse olisi voittavana
osapuolena. Ikävä esimerkiksi maksaa uuden talon hinnan päälle
vanhemman talon putki- tai salaojaremonttia vahingon jälkeen jne.
Muutaman eri ikäisen itserakennetun talon yhtiö on helposti riitaisa,
jos yhtiön päätettävänä tai maksettavana on mitään taloihin
liittyvää..
SSSR
n�� asunto jutut niin monimutkaista touhua .
Ippe
"SSSR" <ss...@USSSR.SOV> wrote in message
> Kiitosta molemmille vastanneille, asia alkanee minulle sitten selvit�, on
> n�� asunto jutut niin monimutkaista touhua .
>
Lis�ksi yleens�kin pit�� muistaa ett� sopimuksella ei voi menn� lain yli,
eli vaikka sopimuksella vapautettaisiin yhti� kaikista vastuista, voidaan
joissain tilanteissa katsoa sopimus mit�tt�m�ksi, jos vastuu on lakiin
kirjattu.
Samalla tavalla vuokrasopimuksissa olevilla lain vastaisilla rajoituksilla
ei ole k�yt�nn�n merkityst�.
-Ippe
Lu-lu
> Lis�ksi yleens�kin pit�� muistaa ett� sopimuksella ei voi menn� lain yli,
> eli vaikka sopimuksella vapautettaisiin yhti� kaikista vastuista, voidaan
> joissain tilanteissa katsoa sopimus mit�tt�m�ksi, jos vastuu on lakiin
> kirjattu.
> Samalla tavalla vuokrasopimuksissa olevilla lain vastaisilla rajoituksilla
> ei ole k�yt�nn�n merkityst�.
lain vastaisilla ? - mink� lain
hallinnanjako- ja/tai yhti�sopimus ovat yleens� laissa esitettyihin,
sopijaosapuolten KESKIN�ISIIN suhteisiin verrattuna ensisijaisia
" ... Tarkoituksensa toteuttamiseksi asunto-osakeyhti� huolehtii
hallinnassaan olevien kiinteist�jen ja rakennusten pidosta siten
kuin t�ss� laissa s��det��n ja yhti�j�rjestyksess� m��r�t��n.
Yhti�j�rjestyksess� voidaan m��r�t� my�s yhti�n muusta
toiminnasta, joka liittyy kiinteist�n tai rakennuksen k�ytt��n. ..."
Ippe
"Lu-lu" <pure.b...@kolumbus.fi> wrote in message
news:88uHn.8707$if1....@uutiset.elisa.fi...
Mink��n lain.
Esimerkiksi ihmisen perusoikeuksiin lukeutuvia oikeuksia ei voida
sopimuksella rajoittaa yhti�j�rjestyksess�.
Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkotapauksen mukaan lemmikkiel�inten
pit�minen ja tupakointi asunnossa ovat t�ll�isi� oikeuksia.
Vaikka vallitsevassa tilanteessa tontilla asuva toinen osapuoli olisi mukava
ja riidaton naapuri, on mahdollista ett� t�m� sopimuskumppani myy osansa
pois ja uusi tulokas ei olekaan yht� mukava tapaus...
-Ippe
Lu-lu
> Esimerkiksi ihmisen perusoikeuksiin lukeutuvia oikeuksia ei voida
> sopimuksella rajoittaa yhti�j�rjestyksess�.
> Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkotapauksen mukaan lemmikkiel�inten
> pit�minen ja tupakointi asunnossa ovat t�ll�isi� oikeuksia.
no just ja joo ... ettei vaan sovittaisi ettei nyt oteta en�mp��
Otto J. Makela
Ippen esitt�m� n�kemys oli k�sitt��kseni aivan oikea,
kirjoittajahistoriasi tuntien pelkk� v�itt�minen ei juurikaan vakuuta.
Ep�ilenkin ett� sinulla on mennyt sekaisin taloyhti�n yhti�j�rjestys ja
vuokranantajan oikeus rajoittaa vuokralaistensa tekemisi�, joka sekin on
hieman kevyiss� kantimissa.
http://www.kko.fi/42222.htm
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1945/19450189t
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950481#P25
--
/* * * Otto J. Makela <o...@iki.fi> * * * * * * * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, FAX: +358 42 7655772, ICBM: 60N 25E */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FI-00100 Helsinki, FINLAND */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * * * * * * * */
Lu-lu
> Ippen esitt�m� n�kemys oli k�sitt��kseni aivan oikea,
> kirjoittajahistoriasi tuntien pelkk� v�itt�minen ei juurikaan vakuuta.
> Ep�ilenkin ett� sinulla on mennyt sekaisin taloyhti�n yhti�j�rjestys ja
> vuokranantajan oikeus rajoittaa vuokralaistensa tekemisi�, joka sekin on
> hieman kevyiss� kantimissa.
no t�ss�p� sulle toistona (= "uusinta"na kuten telkkariohjelmatkin)
tota Ippelt� (15.05.2010) lainaamaani kantimetta:
" ... Lis�ksi yleens�kin pit�� muistaa ett� sopimuksella ei voi menn� lain
yli,
eli vaikka sopimuksella vapautettaisiin yhti� kaikista vastuista, voidaan
joissain tilanteissa katsoa sopimus mit�tt�m�ksi, jos vastuu on lakiin
kirjattu.
Samalla tavalla vuokrasopimuksissa olevilla lain vastaisilla rajoituksilla
ei ole k�yt�nn�n merkityst�. ..."
jota m� n��s (- mielest�ni melko asiallisestikin -) vain kommentoin
... jos tuo sulta p��si jo unohtumaan
yritet��n vain pysytella astialla ... vaikka se joskus vaikeeta oliski'
Ippe
Ottaminen on t�ss� ilmeisesti sinun ongelmasi.
Vaikka mit� kirjaat sopimukseen hallinanjakamisesta, niin esimerkiksi
ymp�rist��n liittyviss� asioissa saadaan �kki� riitaa aikaiseksi, kun vedet
eiv�t valukaan niin kuin toinen haluaa tai vaikka �ljys�ili� sattuu
vuotamaan kevytt� polyyo�ljy� maaper��n, niin sopimus jossa esimerkiksi
molemmat vastaavat vain oman puolensa kunnospidosta voi alkaa olla
hankalasti tulkittava, etenkin halua asian sopimisesta ei ole kummallakaan
osapuolella, my�skin s�hk�-, vesi- viem�ri-, kaukol�mp�liittymist� pit�isi
olla jotain sovittuna, samoin ehk� j�tehuollosta.
Jo pelk�st� raja-aidasta kahden eri tontin v�lill� saadaan mehev� riita
aikaiseksi, niin samalla tontilla saadaan varmasti helpommin riitoja aikaan
ja sopimusta voidaan my�hemmin tulkita kovin eri tavalla kuin mit� oli
tarkoitus alunperin sopia.
-Ippe
Otto J. Makela
> jota m� n��s (- mielest�ni melko asiallisestikin -) vain kommentoin
Olen toki aiemminkin huomannut ett� k�sityksesi "melko asiallisesta" on
varsin ep�tavallinen -- viestisi koko sis�lt� kun oli seuraava:
"Lu-lu" <pure.b...@kolumbus.fi> wrote:
> "Ippe" < kirjoitti
>> Esimerkiksi ihmisen perusoikeuksiin lukeutuvia oikeuksia ei voida
>> sopimuksella rajoittaa yhti�j�rjestyksess�.
>> Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkotapauksen mukaan lemmikkiel�inten
>> pit�minen ja tupakointi asunnossa ovat t�ll�isi� oikeuksia.
>
> no just ja joo ... ettei vaan sovittaisi ettei nyt oteta en�mp��
--
nospa...@supertel.fi
> "Lu-lu" <pure.bulls...@kolumbus.fi> wrote in message
>
> news:pXgIn.9839$if1....@uutiset.elisa.fi...
>
> > "Ippe" < kirjoitti
> >> Esimerkiksi ihmisen perusoikeuksiin lukeutuvia oikeuksia ei voida
> >> Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkotapauksen mukaan lemmikkieläinten
> >> pitäminen ja tupakointi asunnossa ovat tälläisiä oikeuksia.
>
> > no just ja joo ... ettei vaan sovittaisi ettei nyt oteta enämpää
>
> Ottaminen on tässä ilmeisesti sinun ongelmasi.
>
> Vaikka mitä kirjaat sopimukseen hallinanjakamisesta, niin esimerkiksi
> ympäristöön liittyvissä asioissa saadaan äkkiä riitaa aikaiseksi, kun vedet
> eivät valukaan niin kuin toinen haluaa tai vaikka öljysäiliö sattuu
> vuotamaan kevyttä polyyoöljyä maaperään, niin sopimus jossa esimerkiksi
> molemmat vastaavat vain oman puolensa kunnospidosta voi alkaa olla
> hankalasti tulkittava, etenkin halua asian sopimisesta ei ole kummallakaan
> olla jotain sovittuna, samoin ehkä jätehuollosta.
>
Noista on omia pykäliään ilman sopimuksiakin. Esim öljytankkia tuskin
kannattaa laittaa koko soppariin. Toisaalta kaukolämpö ym on
hankalampi tapaus, kun palveluntarjoajan ehdoissa on "tontin rajalle"
eri kuin "hallinta-alueen rajalle". Eli lämpöfirma tuo piuhan naapurin
hallinta-alueelle saakka, ja kukaan ei siitä eteenpäin..
> Jo pelkästä raja-aidasta kahden eri tontin välillä saadaan mehevä riita
> aikaiseksi, niin samalla tontilla saadaan varmasti helpommin riitoja aikaan
> ja sopimusta voidaan myöhemmin tulkita kovin eri tavalla kuin mitä oli
> tarkoitus alunperin sopia.
>
Hauskin raja-aita oli ex-naapurien välillä. KAksi korkeaa lauta-aitaa
parin metrin päässä toisistaan. Nurmikko oli siisti lähempänä toisen
aidan reunaa.. Oli muuten paikallisten lasten suosiossa moinen
juoksurata, jossa vielä molemmin puolin aita, johon voi sitoa vaikka
naruilla rakennelmia ja kiipeillä aitojen yli..
"P. Kärhä"
> kannattaa laittaa koko soppariin. Toisaalta kaukol�mp� ym on
> hankalampi tapaus, kun palveluntarjoajan ehdoissa on "tontin rajalle"
> hallinta-alueelle saakka, ja kukaan ei siit� eteenp�in..
Noista voi tehd� erillisen sopimuksen, jossa m��ritell��n esim putkien
paikat, rakantamiskulut ja yll�pitokulut. Meill� on naapurin kanssa
viem�rit tuollaisella sopimuksella. Molemmat vastaavat kaikista kuluista
talostaan ensimm�iseen kaivoon asti. Yhteisen putkiston osalta k�ivoista
tontin rajalle puolitetaan mahdolliset kustannukset.
Pet�
nospa...@supertel.fi
>
> Noista voi tehdä erillisen sopimuksen, jossa määritellään esim putkien
> paikat, rakantamiskulut ja ylläpitokulut. Meillä on naapurin kanssa
> viemärit tuollaisella sopimuksella. Molemmat vastaavat kaikista kuluista
> talostaan ensimmäiseen kaivoon asti. Yhteisen putkiston osalta käivoista
> tontin rajalle puolitetaan mahdolliset kustannukset.
>
Ongelma alkaakin kun takimmaisen talon omistaja haluaa kaukolämmön ja
etummaisen talon omistaja ei halua kaivureita puutarhaansa. Ifran
rakentajan kannalta kyse on kuitenkin yhdestä tontista, ja tuskin
haetaan pakkolupia saman tontin puolikkaan läpi kaivamiseen. Kait
tuohonkin on pykälänsä.