AsOy jälkilaskelmasta
Janne
jälkilaskelman kattaen 2002,2001,2000 ja 1999 jolta ajalta on olemassa
kunnollinen atk-kirjanpito.
Piti tietysti selvittää siirtyvä (vuodelta 98) hoitojäämä, niimpä otin 1998
taseesta rahoitusomaisuuden ja tarkistuslaskelmaan kuuluvan lyhytaik.
vieraanpääoman josta sain 1999 tilikaudelle siirtyvän hoitojäämän
(kokonaisjäämän).
Nyt kun lähden tästä täyttämään arvot tilinpäätöksistä 2002 asti niin eipä
mene yksikään tilikausi likimainkaan tasan vaan summat ihan eri
suuruusluokkaa. (kokonaisjäämä vs. tarkistus kirjanpitoon) Kokonaisjäämä on
suunnilleen 3xvuosibudjetin verran pakkasella :(
Hoitokulut sisältää kaikki hoitokulut + verot + aktivoinnit. Hoitotulot
sisältää kaikki tulot. Rahoituspuoli sisältää lainan hoidon tulot ja menot.
Tämä on siis systeemi minkä jostain luin, mutta en kyllä ymmärrä siitä että
jos ja kun mukana on lainalla rahoitettuja vuosikorjauksia niin hoitokatehan
menee ihan törkeesti negatiiviseksi. Jotta se saataisiin takas plussalle
niin sehän tarkoittaa että täytyisi kerätä hoitovastikkeille ikäänkuin
toiseenkertaan korjausmenot, vaikka ne on jo maksussa rahoitusvastikkeilla!
Pitäskö siis hoitokulujen osalta vähentää lainan nostot tms ?
Onko kellään pistää tulemaan/jakoon esimerkkiä?
Janne
j...@iki.fi
Ari Laitinen
"Janne" <j...@iki.fi> kirjoitti viestissä:8F9ma.82$fB6...@read3.inet.fi...
> Tämä on siis systeemi minkä jostain luin, mutta en kyllä ymmärrä siitä
että
> jos ja kun mukana on lainalla rahoitettuja vuosikorjauksia niin
hoitokatehan
> menee ihan törkeesti negatiiviseksi. Jotta se saataisiin takas plussalle
No lainalla tehty bisnes josta ei jää katetta yleensä menee "tärkeesti
miinukselle" tämä lienee ihan normaalia.
> niin sehän tarkoittaa että täytyisi kerätä hoitovastikkeille ikäänkuin
> toiseenkertaan korjausmenot, vaikka ne on jo maksussa
rahoitusvastikkeilla!
Ei se sitä tarkoita. Hoitomenothan on ostattu lainarahalla. Vastikkeena
peritään vain se erotus mitä kassasta puuttuu ja se tehdään taas
yhtiökokouksen hyväksymällä summalla. Loput pitää hankkia lainalla tai
myymällä yhtiön omaisuutta.
> Pitäskö siis hoitokulujen osalta vähentää lainan nostot tms ?
> Onko kellään pistää tulemaan/jakoon esimerkkiä?
Olet siis tekemässä jälkilaskelmaa. Mihin tarkoitukseen sitä olet tekemässä?
Janne
jälkilaskelman tehdessä samalla tulee tutuksi menneiden tapahtumien
kanssa.Tarvitsen tietenkin siirtyvät jäämät ensi tilikaudelle.
Jostain syystä tilintarkastus ei ole huomauutanut puuttuvista
jälkilaskelmista.
"Ari Laitinen" <nos...@arisoft.fi> wrote in message
news:kT9ma.2634$M47.1...@reader1.news.jippii.net...
Igor Pronin
"Janne" <j...@iki.fi> wrote in message
news:8F9ma.82$fB6...@read3.inet.fi...
> Hoitokulut sisältää kaikki hoitokulut + verot + aktivoinnit.
Hoitotulot
> sisältää kaikki tulot. Rahoituspuoli sisältää lainan hoidon tulot ja
menot.
>
> Tämä on siis systeemi minkä jostain luin, mutta en kyllä ymmärrä siitä
että
> jos ja kun mukana on lainalla rahoitettuja vuosikorjauksia niin
hoitokatehan
> menee ihan törkeesti negatiiviseksi. Jotta se saataisiin takas
plussalle
> niin sehän tarkoittaa että täytyisi kerätä hoitovastikkeille ikäänkuin
> toiseenkertaan korjausmenot, vaikka ne on jo maksussa
rahoitusvastikkeilla!
> Pitäskö siis hoitokulujen osalta vähentää lainan nostot tms ?
> Onko kellään pistää tulemaan/jakoon esimerkkiä?
Ilmeisesti olet tekemässä jälkilaskemia sen selvittämiseksi ovatko
yhtiövastikkeet olleet suurin piirtein oikeansuuruiset ja tässä
yhteydessä ne pitäisi jaotella erikseen hoito ja rahoitusvastikkeeseen.
Tätä laskelmaa ja tavallista kirjanpitoa tilipäätöksineen ei pidä
sekoittaa. Jälkilaskelmat ovat tavallaan eräänlaisia
rahavirta-kassavirtalaskelmia. Ja näissä hoito- ja
rahoitusvastikelaskelmissa perityt vastikkeet ovat tavallaan
korvamerkittyjä.
Asunto-osakeyhtiössä hoitovastiketta maksavat kaikki. Rahoitusvastiketta
maksavat vain ne joilla on oma osakekohtainen osuutensa yhtiön lainoista
suorittamatta. Eikä kaikkien lainojen hoitokuluja automaattisesti
rahoitusvastikkeeseen lasketa. Käyttötarkoitus ratkaisee. Jos lainaa on
otettu jonkun isomman korjaustyön suorittamiseksi lasketaan se usein
kokonaan erikseen. Etenkin silloin, jos oman osakekohtaisen osuutensa
jotkut ovat maksaneet käteisellä. Jos taas tällaista yksityistä
maksumahdollisuutta ei ole ollut niin ne kulut voi sisällyttää
hoitovastikkeeseen.
Jos joudut tekemään jälkilaskemia pelkästään tilinpäätöstietojen
perusteella ei sieltä selviä mikä lainojen käyttötarkoitus on ollut.
Siellähän saatta luvuissa olla sekaisin rahoitusvastikkeella ja
hoitovastikkeella katettavia lainoja.
Eikä sieltä selviä lainaosuutensa suorittaneidenkaan tiedot. Eli saatat
tarvita siihen toimintakertomuksen, josta näiden tietojen pitäisi
selvitä, jos toimintakertomus on kunnolla laadittu.
Lievänä lohdutuksena, että menee noissa monet huonosti kirjanpitoa
ymmärtävät isännöitsijätkin sekaisin.
Igor.Pronin at iki.fi
Janne
1999-2000 on ollut laina, kaikki osakkaat maksaneet erillisenä vastikkeena.
Käyttö vuosikorjauksiin.
2001-2003 on toinen laina samoin käytettynä ja maksettuna.
Ongelmani oli nimenomaan tuo että lisäänkö tuloihin erikseen nostetut
lainamäärät tilikausittain, silloin pääsen jo todella lähelle nollasummia
vertailulaskelmassa. Jos en lisää, niin silloin nollille pääseminen
aiheuttaa aiemmin ihmetystä itselleni aiheuttavan lainapääomalla maksettujen
kulujen tuplamaksun.
Mitä tarkoitat tilinpäätöksen liitetietojen erolla, mielestäni juuri tämä
jälkilaskelma kuuluu sinne liittää ?! Jotkut tosin ilmoittaa pelkän
hoitokatteen tuloslaskelmasta mikä ei ole sama asia.
Janne
"Igor Pronin" <Igor....@iki.fi> wrote in message
news:8xbma.2687$M47.1...@reader1.news.jippii.net...
Ari Laitinen
"Janne" <j...@iki.fi> kirjoitti viestissä:d_bma.157$fB...@read3.inet.fi...
> Joo ei tää ihan niin epätoivoista ole kuitenkaan.
> 1999-2000 on ollut laina, kaikki osakkaat maksaneet erillisenä
vastikkeena.
> Käyttö vuosikorjauksiin.
> 2001-2003 on toinen laina samoin käytettynä ja maksettuna.
>
> Ongelmani oli nimenomaan tuo että lisäänkö tuloihin erikseen nostetut
> lainamäärät tilikausittain, silloin pääsen jo todella lähelle nollasummia
> vertailulaskelmassa. Jos en lisää, niin silloin nollille pääseminen
> aiheuttaa aiemmin ihmetystä itselleni aiheuttavan lainapääomalla
maksettujen
> kulujen tuplamaksun.
En muista edellisen asoy:ni yhtiökokouksessa koskaan nähneeni
jälkilaskelmaa. Se on tietysti hyvä instrumentti mutta ei pakollinen.
Näin ollen se, miten laskelman teet, riippuu täysin siitä mihin
tarkoitukseen sitä teet koska havaitsemasi ongelmat kirjataan laskelmaan
tarpeen mukaan. Voit jättää lainoitetut korjaukset ja lainat kokonaan pois
laskelmasta tai voit jyvittää ne hyvin pitkälle ajalle tai laina-ajalle.
Ihan miten parhaaksi katsot ja miltä haluat asian näyttävän laskelmassa.
MarkoV
"Janne" <j...@iki.fi> wrote in message news:Jwama.109$fB6...@read3.inet.fi...
> Aion hoitaa kirjanpito yms tehtävät seuraavalla tilikaudella ja tuon
> jälkilaskelman tehdessä samalla tulee tutuksi menneiden tapahtumien
> kanssa.Tarvitsen tietenkin siirtyvät jäämät ensi tilikaudelle.
> Jostain syystä tilintarkastus ei ole huomauutanut puuttuvista
> jälkilaskelmista.
>
Marko
Jani Hinkka
"MarkoV" <marko...@nospam.pp.inet.fi.invalid> kirjoitti
viestissä:Tthma.300$fB6...@read3.inet.fi...
> "Janne" <j...@iki.fi> wrote in message
news:Jwama.109$fB6...@read3.inet.fi...
> > Aion hoitaa kirjanpito yms tehtävät seuraavalla tilikaudella ja tuon
> > jälkilaskelman tehdessä samalla tulee tutuksi menneiden tapahtumien
> > kanssa.Tarvitsen tietenkin siirtyvät jäämät ensi tilikaudelle.
> > Jostain syystä tilintarkastus ei ole huomauutanut puuttuvista
> > jälkilaskelmista.
> >
> Ei ole huomauttanut koska jälkilaskelmat eivät ole pakollisia.
>
> Marko
Eivät ole pakollisia?! Eikö lain noudattaminen ole pakollista?!
--
Jani Hinkka
*mainos*
Sosiaalisen painostuksen johdosta myyn "turhaa roinaa";
http://www.kolumbus.fi/jani.hinkka/myyn.htm
*mainos*
Jani Hinkka
"Ari Laitinen" <nos...@arisoft.fi> kirjoitti
viestissä:Gygma.2800$M47.1...@reader1.news.jippii.net...
> En muista edellisen asoy:ni yhtiökokouksessa koskaan nähneeni
> jälkilaskelmaa. Se on tietysti hyvä instrumentti mutta ei pakollinen.
Jälkilaskelman laatimiseen antaa laki edellytykset. Se ettet sitä ole
yhtiökokouksessa koskaan nähnyt voi johtua esimerkiksi siitä, että harvemmin
se koetaan niin tärkeäksi paperiksi (esimerkiksi tuloslaskelmaan verrattuna)
että siitä kokouskutsun mukana kopiota lähetetään.
Mutta tilinpäätöksessä se tulee olla. Onhan toki näitä taloyhtiöitä, joiden
toiminta on mitä on...
Btw, laki sanoo ja esimerkiksi KHT-tilintarkastajat edellyttävät
jälkilaskelmaa vaikka taloyhtiöllä ei olisi edes lainaa. Jälkilaskelma on
oltava, jos lain antama edellytys täyttyy (vastiketta on yhtiöjärjestyksen
mukaisesti mahdollisuus kerätä eri tarkoituksiin eri perustein).
Ari Laitinen
"Jani Hinkka" <jani....@kolumbus.fi> kirjoitti
viestissä:b7ccgr$ihv$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
>
> "MarkoV" <marko...@nospam.pp.inet.fi.invalid> kirjoitti
> viestissä:Tthma.300$fB6...@read3.inet.fi...
> > "Janne" <j...@iki.fi> wrote in message
> news:Jwama.109$fB6...@read3.inet.fi...
> > > Aion hoitaa kirjanpito yms tehtävät seuraavalla tilikaudella ja tuon
> > > jälkilaskelman tehdessä samalla tulee tutuksi menneiden tapahtumien
> > > kanssa.Tarvitsen tietenkin siirtyvät jäämät ensi tilikaudelle.
> > > Jostain syystä tilintarkastus ei ole huomauutanut puuttuvista
> > > jälkilaskelmista.
> > >
> > Ei ole huomauttanut koska jälkilaskelmat eivät ole pakollisia.
> >
> > Marko
>
> Eivät ole pakollisia?! Eikö lain noudattaminen ole pakollista?!
Ei löydy lakikirjasta sanaa jälkilaskelma, joten on vaikea arvata mitä lakia
tarkoitat.
AsOy lain mukaan yhtiön toimintakertomuksessa on annettava tiedot
talousarvion toteutumisesta. Nämä tiedot saadaan kun kirjanpidosta otetaan
toteutuneet summat ko. talousarvion momenteista. Tämä ei ole jälkilaskelma.
Jani Hinkka
"Ari Laitinen" <nos...@arisoft.fi> kirjoitti
viestissä:yGima.2857$M47.2...@reader1.news.jippii.net...
>
> "Jani Hinkka" <jani....@kolumbus.fi> kirjoitti
> viestissä:b7ccgr$ihv$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
>
> Ei löydy lakikirjasta sanaa jälkilaskelma, joten on vaikea arvata mitä
lakia
> tarkoitat.
>
> AsOy lain mukaan yhtiön toimintakertomuksessa on annettava tiedot
> talousarvion toteutumisesta. Nämä tiedot saadaan kun kirjanpidosta otetaan
> toteutuneet summat ko. talousarvion momenteista. Tämä ei ole
jälkilaskelma.
Miten olisi selvitys yhtiövastikkeen käytöstä, josta laki puhuu?
erkki kukkonen
> En muista edellisen asoy:ni yhtiökokouksessa koskaan nähneeni
> jälkilaskelmaa. Se on tietysti hyvä instrumentti mutta ei pakollinen.
se, ettet ole laskelmaa koskaan nähnyt ei merkitse etteikö sitä olisi
tehty
"pakollinen" on kai hieman harhaanjohtava sana, sillä ilman asiallista
jälkilaskentaa on lähes mahdotonta noudattaa vastikkeen käytön
yksilöinnille asunto-osakeyhtiölain edellyttämiä vaatimuksia
jälkilaskenta on siis käytännössä tarpeen ja välttämätön,
ja onko se sitten pakollinen niin sitä kannattaa pohtia uudelleen
edellisen perusteella
> Näin ollen se, miten laskelman teet, riippuu täysin siitä mihin
> tarkoitukseen sitä teet koska havaitsemasi ongelmat kirjataan laskelmaan
> tarpeen mukaan. Voit jättää lainoitetut korjaukset ja lainat kokonaan pois
> laskelmasta tai voit jyvittää ne hyvin pitkälle ajalle tai laina-ajalle.
> Ihan miten parhaaksi katsot ja miltä haluat asian näyttävän laskelmassa.
väitteet eivät pidä ollenkaan paikkaansa, enkä voi käsittää mistä olet
tuollaista kuullut tai keksinyt
kirjanpidon on annettava oikeat ja riittävät tiedot siitä miten ja mihin
rahat on käytetty, joten
jälkilaskelma tulee tehdä täysin yksiselitteisesti, sen perusteella mitä
yhtiöjärjestys sanoo vastikkeiden perimisestä ja käytöstä, eikä
jälkilaskelma ole mikään isännöitsijän "voit tehdä sitä tai voit tehdä tätä"
laskentaharrastus
on ihan eri asia jos isännöitsijä, hallitus tai osakkaat eivät ymmärrä,
mitä jälkilaskenta tarkoittaa ja miten se tulee tehdä
vai aniharvat ymmärtävät ja vielä harvemmat osaavat tehdä sen
isännöitsijä
Janne
Ratkaisin ongelman nyt niin katkaisin laskelman alkamaan samana vuonna kuin
viimeisin laina on otettu ja hoitojäämäksi sitä ed. vuoden rahoitusaseman.
Meni hienosti fifty-fifty kaikki kun vähensi kuluista nostetut lainat.
Onhan näitä opiskeltukin mutta ne esimerkit on siitä hassuja että osa
tiedoista on aina annettu valmiiksi...
Janne
"Janne" <j...@iki.fi> wrote in message news:8F9ma.82$fB6...@read3.inet.fi...
Ari Laitinen
"Jani Hinkka" <jani....@kolumbus.fi> kirjoitti
viestissä:b7cdgo$kc3$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> > AsOy lain mukaan yhtiön toimintakertomuksessa on annettava tiedot
> > talousarvion toteutumisesta. Nämä tiedot saadaan kun kirjanpidosta
otetaan
> > toteutuneet summat ko. talousarvion momenteista. Tämä ei ole
> jälkilaskelma.
>
> Miten olisi selvitys yhtiövastikkeen käytöstä, josta laki puhuu?
Ei puhu minun lakikirja missään pykälässä samaan aikaan selvityksestä ja
yhtiövastikkeesta. Miten olisi hieman tarkempi lähdeviite?
Ari Laitinen
"Jani Hinkka" <jani....@kolumbus.fi> kirjoitti
viestissä:b7ccoi$irq$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
>
> "Ari Laitinen" <nos...@arisoft.fi> kirjoitti
> viestissä:Gygma.2800$M47.1...@reader1.news.jippii.net...
> > En muista edellisen asoy:ni yhtiökokouksessa koskaan nähneeni
> > jälkilaskelmaa. Se on tietysti hyvä instrumentti mutta ei pakollinen.
>
> Jälkilaskelman laatimiseen antaa laki edellytykset. Se ettet sitä ole
> yhtiökokouksessa koskaan nähnyt voi johtua esimerkiksi siitä, että
harvemmin
> se koetaan niin tärkeäksi paperiksi (esimerkiksi tuloslaskelmaan
verrattuna)
> että siitä kokouskutsun mukana kopiota lähetetään.
En nähnyt sitä hallituksessakaan.
> Btw, laki sanoo ja esimerkiksi KHT-tilintarkastajat edellyttävät
> jälkilaskelmaa vaikka taloyhtiöllä ei olisi edes lainaa. Jälkilaskelma on
Tilintarkastaja voi edellyttää sitä mutta se on ihan eri asia kuin laki.
Ari Laitinen
"erkki kukkonen" <erk...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:b7cgqm$pgb$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> > Näin ollen se, miten laskelman teet, riippuu täysin siitä mihin
> > tarkoitukseen sitä teet koska havaitsemasi ongelmat kirjataan laskelmaan
> > tarpeen mukaan. Voit jättää lainoitetut korjaukset ja lainat kokonaan
pois
> > laskelmasta tai voit jyvittää ne hyvin pitkälle ajalle tai laina-ajalle.
> > Ihan miten parhaaksi katsot ja miltä haluat asian näyttävän laskelmassa.
>
> väitteet eivät pidä ollenkaan paikkaansa, enkä voi käsittää mistä olet
> tuollaista kuullut tai keksinyt
> kirjanpidon on annettava oikeat ja riittävät tiedot siitä miten ja mihin
> rahat on käytetty, joten
Missä kohtaa kirjanpitolakia jälkilaskelma kuvataan osaksi kirjanpitoa?
> jälkilaskelma tulee tehdä täysin yksiselitteisesti, sen perusteella mitä
> yhtiöjärjestys sanoo vastikkeiden perimisestä ja käytöstä, eikä
> jälkilaskelma ole mikään isännöitsijän "voit tehdä sitä tai voit tehdä
tätä"
> laskentaharrastus
Kumma ettei laki tätä sanaa tunne. Ihankuin nämä tiedot olisi peräisin
jostain oppaasta, jossa on käytetty jotain omia sanoja.
> on ihan eri asia jos isännöitsijä, hallitus tai osakkaat eivät ymmärrä,
> mitä jälkilaskenta tarkoittaa ja miten se tulee tehdä
> vai aniharvat ymmärtävät ja vielä harvemmat osaavat tehdä sen
Täytyy myöntää että tässä keskustelussa kovinkaan moni ei tunnu tietävän
mitä jälkilaskenta on kun ei kysyjä itsekään sitä ole saanut selville.
Minun sanavarastossa jälkilaskenta tarkoittaa liike-elämässä projektin
toteutumisen jälkeen tapahtuvaa analyysiä, jossa tarkastellaan mitä projekti
maksoi ja mitä se tuotti ja paljonko jäi voittoa. Ja sillä ei ole mitään
tekemistä kirjanpitolain kanssa.
Jani Hinkka
"Ari Laitinen" <nos...@arisoft.fi> kirjoitti
viestissä:Anlma.2940$M47.2...@reader1.news.jippii.net...
> Ei puhu minun lakikirja missään pykälässä samaan aikaan selvityksestä ja
> yhtiövastikkeesta. Miten olisi hieman tarkempi lähdeviite?
---
Asunto-osakeyhtiölaki 17.5.1991/809
72 § Toimintakertomus
(296/989) Sen lisäksi, mitä osakeyhtiölaissa ja kirjanpitolaissa säädetään,
toimintakertomuksessa on annettava tiedot:
1) yhtiövastikkeen käytöstä, jos vastike voidaan periä eri tarkoituksiin eri
perustein
---
kirjoitteli
Jani Hinkka
Jani Hinkka
"Ari Laitinen" <nos...@arisoft.fi> kirjoitti
viestissä:Xllma.2939$M47.2...@reader1.news.jippii.net...
>
> "Jani Hinkka" <jani....@kolumbus.fi> kirjoitti
> viestissä:b7ccoi$irq$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> > jälkilaskelmaa vaikka taloyhtiöllä ei olisi edes lainaa. Jälkilaskelma
on
>
> Tilintarkastaja voi edellyttää sitä mutta se on ihan eri asia kuin laki.
Kyseessä on tilintarkastajien tulkinta laista. Itsekin olen saman tulkinnan
kannattaja. Tämä on myös tulkinta, jota kiinteistöalan kirjallisuus esittää.
kirjoitteli
Jani Hinkka
Jani Hinkka
"Ari Laitinen" <nos...@arisoft.fi> kirjoitti
viestissä:zrlma.2945$M47.2...@reader1.news.jippii.net...
> Missä kohtaa kirjanpitolakia jälkilaskelma kuvataan osaksi kirjanpitoa?
Asunto-osakeyhtiölaki liittää jälkilaskelman osaksi tilinpäätöstä, tarkemmin
sanoen toimintakertomusta.
> Kumma ettei laki tätä sanaa tunne. Ihankuin nämä tiedot olisi peräisin
> jostain oppaasta, jossa on käytetty jotain omia sanoja.
Jälkilaskelmia on laadittu varovaisen arvion mukaan sata vuotta.
Jälkilaskelma on siis periaatteessa sana, jonka laskelma on saanut. Sanana
jälkilaskelma on erittäin yleisessä käytössä, mm. kiinteistöliitto tätä
käyttää. Muutamat isännöitsijät käyttävät sanahirviötä "laskelma
rahoitusvastikkeiden käytöstä", mutta tämä ei ole aivan linjassa lain
kanssa. Vastikerahoituslaskelma, vastikeselvitys... Kyllähän sanoja riittää.
Jälkilaskelma on kuitenkin sana, jonka alan kirjallisuus tuntee ja jota
tosiaankin kiinteistöliitto ja kiinteistöalan koulutussäätiö ynnä muut
oppilaitokset käyttävät.
> Minun sanavarastossa jälkilaskenta tarkoittaa liike-elämässä projektin
> toteutumisen jälkeen tapahtuvaa analyysiä, jossa tarkastellaan mitä
projekti
> maksoi ja mitä se tuotti ja paljonko jäi voittoa. Ja sillä ei ole mitään
> tekemistä kirjanpitolain kanssa.
Periaatteessa ei kirjanpidon, mutta reskontran ja osakkaiden yhdenvertaisen
maksuvelvollisuuden kanssa kylläkin.
kirjoitteli
Jani Hinkka
Jani Hinkka
Asunto-osakeyhtiön jälkilaskemasta.
Kyseisessä mallissa on taloyhtiöllä ennestään yksi laina ja tilikauden
aikana nostettiin kaksi uutta lainaa.
Yksi mielenkiintoinen keskustelun aihe tuossakin on, nimittäin toisessa
lainassa (nro 2) maksettiin hankeosuuksia, kun taasen lainassa nro 3
suoritettiin lainaosuuksien poismaksu. Tämähän on osittain makuasia,
isännöitsijät tästä kovasti keskustelevat kumpi on "se oikea" tapa hoitaa
lainan kertasuoritukset.
kirjoitteli
Jani Hinkka
Ari Laitinen
"Jani Hinkka" <jani....@pp.inet.fi> kirjoitti
viestissä:BTrma.17$eQ5...@read3.inet.fi...
Näin minä kirjoitin ja lainasin samaa pykälää jo muutama viesti sitten,
mutta tämä ei tarkoita jälkilaskelmaa vaan normaalia kirjanpitoa, jossa on
menot eritelty riittävän tarkasti eri talousarvoin momenttien mukaisesti.
Näin saadaan aikaan talousarvio, jossa on mukana edellisen vuoden toteutunut
ja seuraavan vuoden arvioidut menot. Mitään jälkien laskemista tässä ei
tarvitse tehdä.
Ari Laitinen
"Jani Hinkka" <jani....@pp.inet.fi> kirjoitti
viestissä:Yisma.25$eQ5...@read3.inet.fi...
> käyttää. Muutamat isännöitsijät käyttävät sanahirviötä "laskelma
> rahoitusvastikkeiden käytöstä", mutta tämä ei ole aivan linjassa lain
Kas kun ei ole ollut velkaista yhtiötä niin en ole nähnyt olisiko
rahoitusvastikkeista laadittu erillinen selvitys. Mutta mihin lakiin se
perustuu on edelleen epäselvää.
Jani Hinkka
"Ari Laitinen" <nos...@arisoft.fi> kirjoitti
viestissä:hzsma.2984$M47.2...@reader1.news.jippii.net...
> Näin minä kirjoitin ja lainasin samaa pykälää jo muutama viesti sitten,
> mutta tämä ei tarkoita jälkilaskelmaa vaan normaalia kirjanpitoa, jossa on
> menot eritelty riittävän tarkasti eri talousarvoin momenttien mukaisesti.
> Näin saadaan aikaan talousarvio, jossa on mukana edellisen vuoden
toteutunut
> ja seuraavan vuoden arvioidut menot. Mitään jälkien laskemista tässä ei
> tarvitse tehdä.
Jaa se on näin helppoa. Selvä.
Tiedostoissa on erään taloyhtiön tuloslaskelma ja tase pitkinä versioina.
Perinteisesti isännöisijät olisivat laatineet erillisen laskelman, jolla
varmennetaan tulojen ja menojen oikea jakautuminen. Mutta voisit nyt näyttää
miten sinä sen tekisit. Talousarvionhan saat laadittua, taseesta kun selviää
vuoden 2003 lyhennykset.
Siirtyvät jäämät ovat;
Hoitovastikejäämä -7 874,28e
Rahoitusvastikejäämä 1 +1 699,42e
Rahoitusvastikejäämä 2 +80,19e
Rahoitusvastikejäämä 3 (päättynyt vertailukaudella) +22,02e
Onnea yritykselle...
kirjoitteli
Jani Hinkka
Ari Laitinen
"Jani Hinkka" <jani....@pp.inet.fi> kirjoitti
viestissä:kktma.53$eQ5...@read3.inet.fi...
> Tiedostoissa on erään taloyhtiön tuloslaskelma ja tase pitkinä versioina.
> Perinteisesti isännöisijät olisivat laatineet erillisen laskelman, jolla
> varmennetaan tulojen ja menojen oikea jakautuminen. Mutta voisit nyt
näyttää
> miten sinä sen tekisit. Talousarvionhan saat laadittua, taseesta kun
selviää
> vuoden 2003 lyhennykset.
>
> Siirtyvät jäämät ovat;
>
> Hoitovastikejäämä -7 874,28e
> Rahoitusvastikejäämä 1 +1 699,42e
> Rahoitusvastikejäämä 2 +80,19e
> Rahoitusvastikejäämä 3 (päättynyt vertailukaudella) +22,02e
>
> Onnea yritykselle...
Valitettavasti en tilaa tiedostot ryhmää, joten en näe tuota aineistoa.
Kannatan linkkien käyttöä.
Talousarvio laaditaan odotettujen ja tiedettyjen kulujen mukaisesti. Viime
vuoden lainan lyhennykset erittyy kirjanpidossa siten, että perityt
rahoitusvastikkeet kirjataan lainanlyhennysrahastoon ja ko. momentin, johon
rahoitus on päätetty käyttää, tileistä pois. Selvitys näistä saadaan
ottamalla kirjanpidosta ko. tilien kirjanpitolistaus ulos.
Onko tässä nyt kyse siitä, että kirjanpitäjä ei ole tehnyt kirjanpitoa
sellaisella tavalla, että siitä saisi tällaiset erittelyt ulos. Ts. tehnyt
sen käsikirjanpitona paperille ilman riittävää erittelyä?
Jani Hinkka
"Ari Laitinen" <nos...@arisoft.fi> kirjoitti
viestissä:0Ytma.3002$M47.2...@reader1.news.jippii.net...
> Kannatan linkkien käyttöä.
Laitan tuloslaskelman ja taseen tämän viestin perään. Saa luvan kelvata.
> Talousarvio laaditaan odotettujen ja tiedettyjen kulujen mukaisesti. Viime
> vuoden lainan lyhennykset erittyy kirjanpidossa siten, että perityt
> rahoitusvastikkeet kirjataan lainanlyhennysrahastoon ja ko. momentin,
johon
> rahoitus on päätetty käyttää, tileistä pois. Selvitys näistä saadaan
> ottamalla kirjanpidosta ko. tilien kirjanpitolistaus ulos.
Siis että mitä...? Rahastoinnista tulee olla tilikauden aikana tehtynä
yhtiökokouksen päätös! Ei se ole kirjanpitäjän tai isännöitsijän keino tehdä
jälkilaskelmaa!
> Onko tässä nyt kyse siitä, että kirjanpitäjä ei ole tehnyt kirjanpitoa
> sellaisella tavalla, että siitä saisi tällaiset erittelyt ulos. Ts. tehnyt
> sen käsikirjanpitona paperille ilman riittävää erittelyä?
Ei vaan lähinnä siitä, että kuvittelet tuon olevan nopea ja selkeä homma,
jonka voisi tehdä "talousarviossa". Erillinen laskelma siitä tulee olla,
pituttta tässä esimerkissä tulee vähintäänkin yksi sivu. Jälkilaskelmaksi
kyseistä paperia usein kutsutaan.
Tässäpä sitten ne tuloslaskelma ja tase.
-----
Asunto Oy Malli
TULOSLASKELMA tilikausi 01.01. - 31.12.
010102-311202 010101-311201
Kiinteistön tuotot
3000 Hoitovastike 52924.94 51287.50
Hoitovastikkeet 52924.94 51287.50
3101 Asuinhuoneistovuokrat 3632.88 3464.67
3102 Liikehuoneistovuokrat 10246.00 10481.47
3104 Varastovuokrat 1332.12 1215.16
3105 Autotallivuokrat 1189.72 1074.72
3108 Autopaikkavuokrat 296.12 296.01
Vuokrat 16696.84 16532.03
3201 Vesimaksut 7807.85 6925.98
3203 Saunamaksut 788.20 906.64
3204 Pesutupamaksut 322.21 211.08
Käyttökorvaukset 8918.26 8043.70
Muut tuotot .00 .00
Kiinteistön tuotot 78540.04 75863.23
Tuottojen oikaisuerät
Luottotappiot .00 .00
Tuottojen oikaisuerät .00 .00
Kiinteistöjen tuotot 78540.04 75863.23
Kiinteistön hoitokulut
5010 Isännöitsijän palkat -5725.12 -6938.26
5040 Siivoojien palkat -6909.60 -5292.37
5070 Tilintarkastuspalkkiot -280.00 -269.10
5090 Muut palkat ja palkkiot .00 -50.46
5110 Sosiaaliturvamaksut -370.38 -392.72
5120 Eläkevakuutusmaksut -1511.00 -1984.05
5130 Työttömyysvakuutusmaksut -145.78 -182.51
5150 Muut sosiaalikulut .00 -25.23
5170 Kustannusten korvaukset -566.34 -941.85
Henkilöstökulut -15508.22 -16076.55
5300 Isännöintipalkkiot -637.50 .00
5340 Maksut kirjanpitotoimist. -1525.00 -820.76
5370 Toimistokulut .00 -311.15
5371 Kokouskulut -160.86 .00
5372 Monistekulut -97.31 .00
5373 Postikulut -.98 -126.14
5374 Puhelinkulut .00 -516.34
5375 Jäsenmaksut -206.00 -339.40
5377 Pankkikulut -270.67 -1314.38
5389 Muut hallintokulut -90.10 .00
Hallintopalvelut -2988.42 -3428.17
5430 Kiinteistönhuoltomaksut -5027.60 -7949.37
5440 Laitehuoltomaksut -87.46 .00
5441 Kaapeliverkon kulut -1864.76 -1810.91
5442 Hissihuolto -942.72 .00
5450 Huollon tarveaineet -14.63 .00
5480 Muut huollon kulut -77.36 .00
Käyttö- ja huoltopalvelut -8014.53 -9760.28
5550 Ulkoalueiden tarveaineet -270.82 .00
Ulkoalueiden hoitopalvelut -270.82 .00
5650 Siivousaineet -78.95 -87.29
5680 Muut siivouskulut -33.99 .00
Siivouspalvelut -112.94 -87.29
5700 Lämmitys -16134.05 -15731.60
Lämmitys -16134.05 -15731.60
5800 Vesi- ja jätevesimaksut -8409.86 -9255.42
Vesi- ja jätevesi -8409.86 -9255.42
5900 Sähkö -2007.65 -2123.60
Sähkö -2007.65 -2123.60
6000 Jätehuolto -1488.09 -1567.92
Jätehuolto -1488.09 -1567.92
6110 Kiinteistövakuutus -843.68 -854.90
Vahinkovakuutukset -843.68 -854.90
6211 Tontin vuokra -5641.52 -5508.79
Vuokrat -5641.52 -5508.79
6300 Kiinteistövero -2374.99 -2340.33
Kiinteistövero -2374.99 -2340.33
6430 Kiinteistökorjaukset -240.95 -147.10
6431 Ilkivaltakorjaukset -84.29 .00
6442 Lipputankojen, nimikyltt.korj. -68.00 .00
6452 Rakenn.perusmuurin korj. -2684.00 .00
6462 Ikkunoiden ja ovien korjaus -987.59 -37.10
6472 Sauna- ja pesulaosastokorj. -240.34 .00
6473 Muiden yhteistilojen korj. -17.64 .00
6475 Sisäpuol.lukostokorj. -566.23 .00
6481 Huoneistojen vesieristekorj. -3139.51 .00
6489 Huoneistojen muut korjaukset .00 -171.89
6530 LVI-järjestelmien korjaus -203.74 -4681.17
6531 Lämmitysjärjestelmien korjaus -75.64 .00
6532 Vesi- ja viemärijärjest. korj. -1163.62 .00
6541 Hissien ja siirtolaitt. korj. -773.00 -2071.07
6550 Sähköjärjestelmien korj. -167.41 .00
Korjaukset -10411.96 -7108.33
6810 Europyöristys 1.26 .01
Muut hoitokulut 1.26 .01
Kiinteistön hoitokulut -74205.47 -73843.17
H o i t o k a t e 4334.57 2020.06
Poistot
7000 Poisto rakennuksista .00 -10141.73
Rakennuksista .00 -10141.73
7100 Poisto koneet, kalusto .00 -168.19
Koneista ja kalustosta .00 -168.19
7200 Poisto muista pitkäv.menoista .00 -1062.72
Muista pitkäv. menoista .00 -1062.72
Poistot .00 -11372.64
Yli-Alijäämä 4334.57 -9352.58
Rahoitustuotot ja -kulut
8010 Osinkotuotot .00 70.98
Osinkotuotot .00 70.98
8020 Korkotuotot 11.04 .00
8090 Muut rahoitustuotot 2034.95 .00
Korkotuotot 2045.99 .00
8121 Pääomavastike 1 12811.10 40.16
8122 Pääomavastike 2 895.52 .00
8123 Pääomavastike 3 .00 2592.95
8124 Pääomavastike 4 .00 10059.10
Pääomavastikkeet 13706.62 12692.21
8630 Korkokulut pääomav.lainoista -15.74 .00
8631 Korkokulut pääomav.laina 1 -1846.22 -3230.58
8632 Korkokulut pääomav.laina 2 -25.90 -113.63
8700 Korkokulut ostoveloista .00 -54.63
Korkokulut -1887.86 -3398.84
Muut rahoituskulut .00 .00
Rahoitustuotot ja -kulut 13864.75 9364.35
Voitto-/tappio ennen satun-
naisia varauksia ja veroja 18199.32 11.77
Satunnaiset tuotot ja kulut
9000 Satunnaiset tuotot 788.85 .00
Satunnaiset tuotot 788.85 .00
Satunnaiset kulut .00 .00
Satunnaiset tuotot ja kulut 788.85 .00
Voitto-/tappio ennen
Varauksia ja veroja 18988.17 11.77
Vapaaeht. varausten muutos
9310 Asuintalovarauksen muodost. -18969.11 .00
Varausten muutos -18969.11 .00
Vapaeht. varausten muutos -18969.11 .00
Voitto-/tappio ennen
veroja 19.06 11.77
Välittömät verot
Verot .00 .00
Välittömät verot .00 .00
Tilikauden voitto-/tappio 19.06 11.77
-----
-----
Asunto Oy Malli
TASE tilikausi 01.01. - 31.12.
31.12.2002 31.12.2001
V A S T A A V A A
PYSYVÄT VASTAAVAT
1080 Muut pitkäv.menot 2125.43 2125.43
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 2125.43 2125.43
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET YHT. 2125.43 2125.43
1130 Liittymismaksut 1984.62 1984.62
1133 Kaapelitelevisioliittymä 11029.76 11029.76
1150 Rakennukset 237395.97 237395.97
1200 Rakennelmat 1017.87 1017.87
1250 Koneet ja kalusto 5026.15 5026.15
AINEELLISET HYÖDYKKEET 256454.37 256454.37
AINEELLISET HYÖDYKKEET YHT. 256454.37 256454.37
1460 Muut osakkeet ja osuudet 6.73
SIJOITUKSET 6.73
SIJOITUKSET YHT. 6.73
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 258579.80 258586.53
VAIHTUVAT VASTAAVAT
VAIHTO-OMAISUUS
VAIHTO-OMAISUUS YHT.
SAAMISET, PITKÄAIKAISET
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Siirtosaamiset
SAAMISET,PITKÄAIK. YHT.
SAAMISET, LYHYTAIKAISET
1700 Saamiset kiinteistön tuotoista 993.65 997.96
Myyntisaamiset 993.65 997.96
1770 Muut saamiset 1535.99 1513.69
Lainasaamiset 1535.99 1513.69
1790 Siirtosaamiset 1156.78 55.50
Siirtosaamiset 1156.78 55.50
SAAMISET, LYHYTAIK.YHT. 3686.42 2567.15
SAAMISET YHTEENSÄ 3686.42 2567.15
RAHOITUSARVOPAPERIT
RAHOITUSARVOPAPERIT YHT.
1910 Pankki Y xxx-xxx 4463.09 1655.30
RAHAT JA PANKKISAAMISET 4463.09 1655.30
RAHAT JA PANKKISAAMISET YHT. 4463.09 1655.30
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHT. 8149.51 4222.45
V A S T A A V A A 266729.31 262808.98
<sivunvaihto>
V A S T A T T A V A A
OMA PÄÄOMA
2000 Osakepääoma -132246.17 -132246.17
Osakepääoma -132246.17 -132246.17
2050 Vararahasto -4784.61
Vararahasto -4784.61
2060 Rakennusrahasto -4784.61
Rakennusrahasto -4784.61
2110 Lainanlyhennysrahasto -48395.59 -48395.59
2120 Perusparannusrahasto -6727.52 -6727.52
Muut rahastot -55123.11 -55123.11
2180 Ed. tilik. voitto/tappio -16695.44 -16683.67
2190 Tilik. voitto/tappio -19.06 -11.77
VOITTO/TAPPIO -16714.50 -16695.44
OMA PÄÄOMA YHT. -208868.39 -208849.33
2220 Asuintalovaraukset -18969.11
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ -18969.11
TILINPÄÄTÖSSIIRT.KERTYMÄ YHT. -18969.11
PAKOLLISET VARAUKSET
PAKOLLISET VARAUKSET YHT.
VIERAS PÄÄOMA
PITKÄAIKAINEN
2431 Pääomavastikelaina 1 -26694.95 -36216.01
Muut pitkäaik. velat -26694.95 -36216.01
PITKÄAIKAINEN YHT. -26694.95 -36216.01
LYHYTAIKAINEN
2731 Pääomavastikelaina 1 -4449.18 -6683.79
2732 Pääomavastikelaina 2 -764.75
Muut velat -4449.18 -7448.54
2800 Ennakkomaksut -428.04 -131.30
2850 Ostovelat -5748.46 -7690.60
Ostovelat -6176.50 -7821.90
2950 Muut velat -874.58 -874.58
2971 Ennakonpidätysvelka -205.39 -394.57
2972 Sos.turvamaksuvelka -16.96 -36.66
2990 Siirtovelat lyhytaik. -13.65 -40.53
2992 Lomapalkkavelka -460.60 -1126.86
Siirtovelat -1571.18 -2473.20
LYHYTAIKAINEN YHT. -12196.86 -17743.64
VIERAS PÄÄOMA YHT. -38891.81 -53959.65
V A S T A T T A V A A -266729.31 -262808.98
-----
Igor Pronin
Taitaa olla todella niin, että ihan suoraan jälkilaskelmaa ei ole laissa
yksilöity. Eikä sellaista minun käsityksenikään mukaan _laki_ vaadi.
Mutta hyvä isännöintitapa (lienee jossain jopa määritelty vaikkei sekään
kai ihan suoraan ole juridisesti sitova) edellyttää käsittääkseni
tuollaista jälkilaskelmaa, koska sen avulla voidaan nähdä vastasivatko
perityt vastikkeet toteutuneita kuluja (ns hoito- ja rahoitusvastikkeet
laskettuna erikseen).
Tiedän monessa taloyhtiössä tehtävän siten, että
talousarvio-rahoitussuunnitelma kyllä tehdään etukäteen ja sen
perusteella määritellään vastikkeet, mutta jälkilaskelmaa ei tehdä,
jolla tarkasteltaisiin miten tuo talousarvio-rahoitussuunnitelma
toteutui edellisenä vuotena - erityisesti hoitovastikkeen riittävyys voi
talven lämmityskustannuksista riippuen vaihdella huomattavasti. Ilman
jälkilaskelmaa voi käydä kuten eräässä tarkastamassani taloyhtiössä,
jossa hoitovastikkeen ylijäämää oli käytetty kompensoimaan liian pienenä
perittyä rahoitusvastiketta. Laittomaksi sen teki se, että osalla
asukkaista oli ns velattomat osakkeet eikä heidän suorituksiaan olisi
saanut käyttäää taloyhtiön velkojen maksuun sitä seuraavana vuonna
hyvittämättä. Juuri tuollaistenb estämiseksi nuo jälkilaskelmat on
ehdottomasti tehtävä.
Ymmärrän hyvin, että ammattitilintarkastajat osaavat vaatia
tuollaisetkin laskelmat valmiiksi tehtyinä, koska hehän tarkastelevat
pelkän kirjanpidon lisäksi myös yhtiön hallintoa ja tekevät sen
osakkaiden luottomiehinä. Saattaa olla tai varmaan usein onkin että
tässä suhteessa ovat maallikkotilintarkastajat ammattilaisia lepsumpia
silkkaa tietämättömyyttään.
Mutta kun laki-ryhmässä olemme niin lienee kai todettava, että
jälkilaskelmia laki ei tunne eikä velvoita tekemään minunkaan
tietääkseni.
Igor.Pronin at iki.fi
Jani Hinkka
"Igor Pronin" <Igor....@iki.fi> kirjoitti
viestissä:E9vma.3021$M47.2...@reader1.news.jippii.net...
> Taitaa olla todella niin, että ihan suoraan jälkilaskelmaa ei ole laissa
> yksilöity. Eikä sellaista minun käsityksenikään mukaan _laki_ vaadi.
Minun täytyy ottaa sen verran taaksepäin, ettei kirjanpitolautakunnan
mielestä tuo kyseinen asunto-osakeyhtiölain kohta _nimenomaisesti_ tarkoita
jälkilaskelman laatimista.
Lautakunta kuitenkin esittää päätöksenään (28.10.1996/1429) että
jälkilaskelman käyttö on _suositeltavaa_.
Henkilökohtaisesti olen kuitenkin edelleen sitä mieltä, ettei tietoja
yhtiövastikkeen käytöstä voi muutoin esittää tarpeeksi kattavasti.
Joku voisi näyttää mallin miten tuo onnistuu... =)
kirjoitteli
Jani Hinkka
Ari Laitinen
"Jani Hinkka" <jani....@pp.inet.fi> kirjoitti
viestissä:j5wma.143$eQ5...@read3.inet.fi...
Jospa se suosittelija sitten opastaa siinä miten se tehdään.
Laskelman tarkoitus nyt on tullut selville. Laitoit jopa tuloslaskelman ja
taseenkin esille. Et kuitenkaan laittanut vielä esille edellisen vuoden
tulo- ja menoarviota esille. Sen arviointiahan jälkilaskelmassa pitäisi
tehdä.
Minä näen tämän asian kyllä niin yksinkertaisesti että asiat, joita varten
on päätetty ottaa rahoitusvastikeperustaista lainarahoitusta, hoidetaan
niin, että niihin kohdistuvat kulut kirjataan ko. lainan tarkoitusta varten
varattulle kulutilille ja niihin kohdistuneet maksut myös vastaavalle
rahastotilille. Näin jälkilaskelma saadaan ulos tarkastamalla että kaikki
kirjaukset on tehty näin ja katsomalla mitä tilin saldo sanoo.
Minun käsittääkseni sinä vuonna kun rakennetaan taloon uusi katto menee tämä
kustannus pois pankkitililtä ja kohdistuu katonrakennusrahastoon, joka ei
sieltä häviä mihinkään ilman yhtiökokouksen päätöstä. Jos yhtiö päättää
rahoittaa katon rahoitusvastikkeilla niin jälkilaskennassa kohdistetaan
saadut maksut katonrakennuslainanlyhennysrahastoon, jota sitten voidaan
helposti vertailla tuon katonrakennusrahaston kanssa.
Igor Pronin
"Jani Hinkka" <jani....@pp.inet.fi> wrote in message
news:j5wma.143$eQ5...@read3.inet.fi...
[...]
> Lautakunta kuitenkin esittää päätöksenään (28.10.1996/1429) että
> jälkilaskelman käyttö on _suositeltavaa_.
>
> Henkilökohtaisesti olen kuitenkin edelleen sitä mieltä, ettei tietoja
> yhtiövastikkeen käytöstä voi muutoin esittää tarpeeksi kattavasti.
>
> Joku voisi näyttää mallin miten tuo onnistuu... =)
Kyllä riittävän eritellyistä tuloslaskelmista ja taseista kykenee
tuollaisen laskelman tekemään. Olen joutunut tekemään sellaisia
jälkikäteen. Ne olivat juuri tuollaisia jälkilaskelmia. Kyllähän nuo
tiedot yhtiövastikkeen käytöstä tulevat tilinpäätöksessäkin näkyviin -
ovat vain erilailla ryhmiteltyjä. Hoito- ja rahoitusvastikkeeseen jakoa
varten tarvitsin tosin tietoja toimintakertomuksista, kun tietoja ei
ollut saamassani tilipäätösyhdistelmässä riittävästi eritelty.
Tilinpäätös on tehty suoriteperusteella kun taas jälkilaskelma on
kassaperusteinen. Mutta kyllä useiden vuosien perättäisistä
tilinpäätöksista pystytään kassavirrat rekonstruoimaan yksinkertaisilla
yhteen- ja vähennyslaskuilla.
Nuo jälkilaskelmat ovat yleensä tavallisen asujankin ymmärrettävissä ja
siksi ne ovat minunkin mielestä ehdottomasti välttämättömät. Luulisin
että alkuperäinen kysyjä oletti, että laki jotenkin säätelisi noita
jälkilaskelmia ja sen vuoksi kyseli niitä täällä laki-ryhmässä.
Igor.Pronin at iki.fi
erkki kukkonen
> Nuo jälkilaskelmat ovat yleensä tavallisen asujankin ymmärrettävissä
> ja siksi ne ovat minunkin mielestä ehdottomasti välttämättömät.
> Luulisin että alkuperäinen kysyjä oletti, että laki jotenkin säätelisi
> noita jälkilaskelmia ja sen vuoksi kyseli niitä täällä laki-ryhmässä.
laki edellyttää asiallista tiedottamista varainkäytöstä, kuitenkin
ilman varsinaista mainintaa erityisistä jälkilaskelmista, mutta
en ymmärrä, miten voi noudattaa asunto-osakeyhtiölain edellyttämiä
vaatimuksia vastikkeen käytön yksilöinnille ilman jälkilaskentaa
jos as.yhtiöllä on useita eri tarkoituksiin otettuja eri lainoja,
joiden korot ehkä muuttuvat useaankin kertaan tilikauden aikana
täytyy todellakin olla käytettävissä hyvin ja tarkkaan eriteltyjä
tuloslaskelmia ja taseita kaikkine mahdollisine liitetietoineen,
jotta kykenee tuon laskelman tekemään, ellei ole itse hoitanut
yhtiön kirjanpitoa kyseisenä tilivuonna
mutta tiedottamisvaatimuksen tarkoitus ei suinkaan ole
että osakas joutuu itse selvittämään ja laskemaan mihin
ja miten yhtiön varat on käytetty
varojen käytön toteaminen hyväksytyn budjetin mukaisesti
ei asiaa selvitä, sillä budjetti on aina vain pelkkä talousARVIO
käytännössä erot budjettiin ovat usein kuitenkin melko vähäisiä,
ja vuositasollakin puhutaan yleensä enintään vain muutamista
vanhoista kympeistä / osakas
elleivät osakkaat tällaisia "pienistä" epätarkkuuksista välitä,
ei jälkilaskelmien tekemiselle ole mitään (laillistakaan?) aihetta
muutaman markan
pilkunn:ssijoita kuitenkin aina löytyy - lähes kaikista yhtiöistä
kuinka paljon lillukanvarret jaksavat kiinnostaa ?
Ari Laitinen
"erkki kukkonen" <erk...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:b7fo3v$6tm$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> en ymmärrä, miten voi noudattaa asunto-osakeyhtiölain edellyttämiä
> vaatimuksia vastikkeen käytön yksilöinnille ilman jälkilaskentaa
> jos as.yhtiöllä on useita eri tarkoituksiin otettuja eri lainoja,
> joiden korot ehkä muuttuvat useaankin kertaan tilikauden aikana
Lainojen korko vaikuttaa vain osakkaan jäljellä olevan lainaosuuden korkoon.
Jokainen laina on eriteltävä per osakas jotta osakkaan jäljellä oleva osuus
on tiedossa. Tämä lainan seuranta on tehtävä tietenkin ihan omana
kirjanpitonaan enkä usko että ainakaain siitä tässä on kyse.
Lainan käyttötarkoitus sen sijaan on ongelma, mikäli laina on otettu
epäselvään tarkoitukseen. Jos taloon tehdään putkiremontti ja sitä varten
otetaan iso laina niin tämä laina toki käytetään tähän putkiremonttiin, joka
ei edes sisälly normaaliin huollon budjettiin.
Tilinpäätöksessä todetaan että on otettu miljoona euroa lainaa ja siitä on
nostettu tilikauden aikana 95% remontin kuluihin. Edelleen kaikki tiedot
löytyy kirjanpidosta kun kirjanpitäjä osaa laittaa huoltobudjetin
ulkopuoliset kulut niille varattuihin remonttikuluihin. Jos ei laita niin
kukaan ei tiedä mihin korvamerkityt varat oikeasti käytettiin. Jälleen ei
ole mitään vaikeutta normaalin kirjapidon keinoin osoittaa minne lainarahaa
on käytetty.
Jos yhtiö haluaa elää velaksi niin se voi yhtiövastikkeen sijaan ottaa
lainaa, joka maksetaan rahoitusvastikkeena. Tästä tuleekin aika soppa, koska
periaatteessa kaikki budjetoidut kulut ovat käypiä tähän tarkoitukseen.
Tällaista lainan käyttöä ei tarvitse eritellä, koska se on tarkoitettu
yleiseen huoltoon yms.
Jotenkin minusta tuntuu että tämä jälkilaskelma on vain siistitty versio
tilinpäätöksestä jos sellainen tehdään. Jos tilintarkastaja vaatii
jälkilaskelman niin hän osaa kyllä opastaa mitä tietoja hän siihen haluaa.
erkki kukkonen
> Lainojen korko vaikuttaa vain osakkaan jäljellä olevan lainaosuuden korkoon.
> Jokainen laina on eriteltävä per osakas jotta osakkaan jäljellä oleva osuus
> on tiedossa. Tämä lainan seuranta on tehtävä tietenkin ihan omana
siitä juuri on sykymys (lähinnä ja - pääsääntöisesti)
huomaa kyllä ettet ole itse toiminut isännöitsijänä - etkä hoitanut
as.oy:n kirjanpitoakaan
> Lainan käyttötarkoitus sen sijaan on ongelma, mikäli laina on otettu
> epäselvään tarkoitukseen.
lainojen käyttötarkoitus sen sijaan ei ole mikään ongelma - ainakaan
jälkilaskennan suhteen (= eli tarkoitusta ei oteta mitenkään huomioon
jälkilaskennassa, vaan se laskenta on ihan pelkkää lukujen pyörittelyä)
Ari Laitinen
"erkki kukkonen" <erk...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:b7hdvn$o45$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> "Ari Laitinen" <nos...@arisoft.fi> kirjoitti
> > Lainojen korko vaikuttaa vain osakkaan jäljellä olevan lainaosuuden
korkoon.
> > Jokainen laina on eriteltävä per osakas jotta osakkaan jäljellä oleva
osuus
> > on tiedossa. Tämä lainan seuranta on tehtävä tietenkin ihan omana
> > kirjanpitonaan enkä usko että ainakaan siitä tässä on kyse.
>
> siitä juuri on sykymys (lähinnä ja - pääsääntöisesti)
> huomaa kyllä ettet ole itse toiminut isännöitsijänä - etkä hoitanut
> as.oy:n kirjanpitoakaan
Olisiko pitänyt? En ole myöskään toiminut lääkärinä enkä varatuomarina tai
vankilapastorina. Luultavasti osaa silti hoitaa pikkuhaavan, kertoa mitä
lakikrja sanoo tai lukea rukouksia.
Olisi ollut järkevää jos olisit heti sanonut että kyse on siitä miten
pidetään kirjaa osakkaiden lainaosuuksista. En minä näe siinä mitään vaikeaa
tai kysymisen arvoista. Se hoidetaan ihan samalla tavalla kuin pankkitiliä
hoidetaan. Nostetut lainat näkyy miinuksella ja kasvavat korkoa ja korkoa ja
lainaa voi lyhentää sopimuksen mukaisesti pois tililtä. Jokaisen osakkaan
osalta on pidettävä kirjaa erikseen, koska muuten osakkaalle ei voi kertoa
paljonko hän on velkaa. Se pitää voida kertoa, jotta osakas voi maksaa
lainan pois milloin haluaa. Ja tämä tehdään jokaiselta lainalta erikseen
mikäli niiden ehdot eroavat toisistaan.
Ei tämä ole mikään jälkilaskelma vaan lainanhoitotilin kirjanpitoa.
Jani Hinkka
"Ari Laitinen" <nos...@arisoft.fi> kirjoitti
viestissä:tuXma.3686$M47.2...@reader1.news.jippii.net...
> "erkki kukkonen" <erk...@hotmail.com> kirjoitti
> viestissä:b7hdvn$o45$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> > huomaa kyllä ettet ole itse toiminut isännöitsijänä - etkä hoitanut
> > as.oy:n kirjanpitoakaan
>
> Olisiko pitänyt? En ole myöskään toiminut lääkärinä enkä varatuomarina tai
> vankilapastorina. Luultavasti osaa silti hoitaa pikkuhaavan, kertoa mitä
> lakikrja sanoo tai lukea rukouksia.
>
> Olisi ollut järkevää jos olisit heti sanonut että kyse on siitä miten
> pidetään kirjaa osakkaiden lainaosuuksista. En minä näe siinä mitään
vaikeaa
> tai kysymisen arvoista. Se hoidetaan ihan samalla tavalla kuin pankkitiliä
> hoidetaan. Nostetut lainat näkyy miinuksella ja kasvavat korkoa ja korkoa
ja
> lainaa voi lyhentää sopimuksen mukaisesti pois tililtä. Jokaisen osakkaan
> osalta on pidettävä kirjaa erikseen, koska muuten osakkaalle ei voi kertoa
> paljonko hän on velkaa. Se pitää voida kertoa, jotta osakas voi maksaa
> lainan pois milloin haluaa. Ja tämä tehdään jokaiselta lainalta erikseen
> mikäli niiden ehdot eroavat toisistaan.
Ensinnäkin täytyy todeta että Arin kommentit ovat sitä luokkaa, että oikein
hävettää. Itse olen saanut alan koulutuksen sekä työskentelen näiden
asioiden parissa kokopäiväisesti. Tältä kantilta voin sanoa että nyt ei
puhuta Arin vertauksen mukaisesti pikkuhaavan hoitamisesta, vaan
leikkauksesta, johon ei esimerkiksi minulla olisi kokemusta tai taitoa.
Kyllähän minäkin voin kommentoida tyyliin "polvilumpion tähystys on syytä
suorittaa siinä ja siinä kulmassa", mutta paskaa puhuisin.
Lähinnä naurattaa nuo kommentit, ensin asiasta tiedetään vaikka mitä, sitten
todetaan ettei ole ikinä jälkilaskelmaa edes nähnytkään. Sitten todetaan
ettei ikinä ole ollut asunto-osakeyhtiössä, jossa lainaa olisi ollut... Voi
näkemiin... Minä sentään olen omat polveni nähnyt!
Kirjanpitolaki ja hyvä kirjanpitotapa unohdettiin monta kertaa, mm.
rahastointien osalta.
Päivän parhaat naurut sain tuosta " Jokaisen osakkaan osalta on pidettävä
kirjaa erikseen..." Heh, tuletko meille töihin, on tuossa taloyhtiö jossa on
350 huoneistoa, n. 230 huoneistolla niistä on rahoituslainaa... Lainoja on
muuten yhteensä 3 eri kipaletta... Siis arviolta (varovaisen arvion
mukaisesti) Ari pitäisi 600 eri lainaosuuslaskelmaa yllä... =) Ja tämä oli
vain yksi taloyhtiö, näitä tulisi hoidettavaksi pari kolme...
erkki kukkonen
> Ensinnäkin täytyy todeta että Arin kommentit ovat sitä luokkaa,
> että oikein hävettää.
Ari on sitkeä trolli
joka yrittänee plarata lakikirjaa vasemmalla ja samanaikaisesti
näpytellä viestejä oikealla kädellä
en minä häntä tosissani ole ottanut
ensin hän aina esiintyy ikäänkuin tietäisi asiasta jotain (vähän),
kohta hän vedättää kuin olisi alan paras asiantuntija ("tietäisi paljonkin")
mutta oikea osaaja huomaa pian, ettei Arilla olekaan homma hanskassa
ja lopulta saattaa paljastua ettei hänellä ole asiasta hajuakaan
(ei ymmärrä alkeitakaan)
jutustelua jaksaa kyllä hänen kanssaan jatkaa niin kauan
kunnes hänen kommenttiviestinsä alkavat mennä överiksi
ja hän alkaa sekoilla omissa kommenteissaan jo käsiteltävän asian
peruskäsitteissäkin
no eipä ole ensimmäinen (eikä ilmeisesti viimeinenkään) kerta
tonttimaa voidaan vuokrata ja sille saa rakentaa
ja vuokramaallakin oleva teollisuushalli voidaan myydä
Ari Laitinen
"erkki kukkonen" <erk...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:b7hoft$em4$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> jutustelua jaksaa kyllä hänen kanssaan jatkaa niin kauan
> kunnes hänen kommenttiviestinsä alkavat mennä överiksi
> ja hän alkaa sekoilla omissa kommenteissaan jo käsiteltävän asian
> peruskäsitteissäkin
No mitäs vikaa siinä on? Inttämiseen tarvitaan aina vähintään kaksi paitsi
tämä yksi tapaus, joka vastailee omiin viesteihinsä pitkiä ketjuja...
Ari Laitinen
"Jani Hinkka" <jani....@kolumbus.fi> kirjoitti
viestissä:b7hjq5$67d$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Päivän parhaat naurut sain tuosta " Jokaisen osakkaan osalta on pidettävä
> kirjaa erikseen..." Heh, tuletko meille töihin, on tuossa taloyhtiö jossa
on
> 350 huoneistoa, n. 230 huoneistolla niistä on rahoituslainaa... Lainoja on
> muuten yhteensä 3 eri kipaletta... Siis arviolta (varovaisen arvion
> mukaisesti) Ari pitäisi 600 eri lainaosuuslaskelmaa yllä... =) Ja tämä oli
> vain yksi taloyhtiö, näitä tulisi hoidettavaksi pari kolme...
Minulle ei tuottaisi noin suuria vaikeuksia pitää tietokoneella kirjaa
tuhannesta velallisesta. Ehkä sinä tekisit tuon paperilla. Hommahan menee
yhteen laskentataulukkoon. Kenties sinun pitäisi mennä Tietokoneen
ajokorttikurssille?
Onko tämä alatyylinen kirjoittelusi jotain närkästymistä siitä, että
lakikirjasta ei löydy koko jälkilaskenta-asiaa ja koko kysymys kaikessa
asiantuntevuudessaan, väittäen lopuksi itseään foorumin parhaaksi
kirjanpitäjäksi jokin kompleksi?
Ryhmän nimi on sfnet.keskustelu eikä sfnet.neuvonta. Jos ei halua
keskustella niin voi sitten kysyä neuvoa suoraan viranomaiselta ja
tilintarkastajalta kuten muutkin kirjanpidon ammattilaiset tekee. Eikös juu?
Igor Pronin
"erkki kukkonen" <erk...@hotmail.com> wrote in message
> "Igor Pronin" kirjoitti
> > Nuo jälkilaskelmat ovat yleensä tavallisen asujankin ymmärrettävissä
> > ja siksi ne ovat minunkin mielestä ehdottomasti välttämättömät.
> > Luulisin että alkuperäinen kysyjä oletti, että laki jotenkin
säätelisi
> > noita jälkilaskelmia ja sen vuoksi kyseli niitä täällä
laki-ryhmässä.
>
>
> laki edellyttää asiallista tiedottamista varainkäytöstä, kuitenkin
> ilman varsinaista mainintaa erityisistä jälkilaskelmista, mutta
>
> en ymmärrä, miten voi noudattaa asunto-osakeyhtiölain edellyttämiä
> vaatimuksia vastikkeen käytön yksilöinnille ilman jälkilaskentaa
> jos as.yhtiöllä on useita eri tarkoituksiin otettuja eri lainoja,
> joiden korot ehkä muuttuvat useaankin kertaan tilikauden aikana
>
> täytyy todellakin olla käytettävissä hyvin ja tarkkaan eriteltyjä
> tuloslaskelmia ja taseita kaikkine mahdollisine liitetietoineen,
> jotta kykenee tuon laskelman tekemään, ellei ole itse hoitanut
> yhtiön kirjanpitoa kyseisenä tilivuonna
Tai sitten ne on esim toimintakertomuksessa eritelty. Ja jos on usean
vuoden tilinpäätökset ja toimintakertomukset niin aika tarkkaan sieltä
näkyy onko lainaa otettu jossaain vaiheessa johonkin hoitovastikeella
perittävään tarkoitukseen.
> mutta tiedottamisvaatimuksen tarkoitus ei suinkaan ole
> että osakas joutuu itse selvittämään ja laskemaan mihin
> ja miten yhtiön varat on käytetty
>
Valitettavasti reaalimaailmassa ei noudateta tuollaista lain henkeä aina
niin kirjaimellisesti. Huom: en ole sellaista menettelyä puolustamassa
mutta totean sellaista tapahtuvan. Minun mielestäni ns jälkilaskelmien
teko asuntoyhtiöissä on ehdottoman välttämätöntä, vaikka laki sitä ei
ehdottomasti explisiittisesti määräisikään.
> varojen käytön toteaminen hyväksytyn budjetin mukaisesti
> ei asiaa selvitä, sillä budjetti on aina vain pelkkä talousARVIO
Mutta yleensä tuon talousarvion positiot ja kaava ovat yhtenevät
jälkilaskelman kanssa (minun mielestäni).
> käytännössä erot budjettiin ovat usein kuitenkin melko vähäisiä,
> ja vuositasollakin puhutaan yleensä enintään vain muutamista
> vanhoista kympeistä / osakas
Tässä olen eri mieltä.
Entä jos on oiken kylmä tai oikein leuto talvi ja lämmityskustannukset
heittelehtivät kovasti ? Ainakin minun kokemukseni mukaan heitot eivät
ole mitään kymppiluokkaa per osakas vaan joskus taloyhtiö saattaa joutua
ottamaan jopa lainaa selvitäkseen tuollaisesta yllätyksestä
lämpölaskussa (kylmä talvi) tai voivat seuraavana vuonna alenta
ahoitovastiketta jos oli leuto talvi ja oli varauduttu suurempiin
lämmityskuluihin.
> elleivät osakkaat tällaisia "pienistä" epätarkkuuksista välitä,
> ei jälkilaskelmien tekemiselle ole mitään (laillistakaan?) aihetta
>
> muutaman markan
> pilkunn:ssijoita kuitenkin aina löytyy - lähes kaikista yhtiöistä
>
Hehe. Tässäkin olen samaa mieltä. On tullut nähtyä ja koettua. Kyllä me
suomalaiset olemme jo vuosisatoja tunteneet rajariidat ja samantyylisiä
nämä asuntoyhtiökärhämätkin usein ovat.
>
> kuinka paljon lillukanvarret jaksavat kiinnostaa ?
Kyllähän tuollainen isännöitsijän toimi on aikamoinen "luottamustoimi".
Ammatti-isännöitsijän hallittavanahan saattaa olla melkoisen isotkin
kassavirrat ja kyllä siinä osakkaiden on hyvä olla tarkkoja ja muistaa,
että sekä hallitus että isännöitsijä ovat heidän palkkalistoillaan.
Valitettavasti tuo suhde tuntuu joskus siltä, että isännöitsijä komentaa
hallitusta, joka yrittää komentaa tilintarkastajia ja yhtiökokousta.
Igor.Pronin at iki.fi
erkki kukkonen
> Inttämiseen tarvitaan aina vähintään kaksi paitsi
> tämä yksi tapaus, joka vastailee omiin viesteihinsä pitkiä ketjuja...
ei mitään asiallista inttämistä vastaan
muttakun sitten jos threadi alkaa olla aidasta / seipäästä -tasoa
ja vain sen vuoksi ettei intettävästä asiasta ole hajuakaan
vai uskoitko todellakin trollaavasi niin taitavasti,
ettei keskusteltavat asiat hallitseva
sitä huomaisi
erkki kukkonen
> Tai sitten ne on esim toimintakertomuksessa eritelty. Ja jos on usean
> vuoden tilinpäätökset ja toimintakertomukset niin aika tarkkaan sieltä
> näkyy onko lainaa otettu jossaain vaiheessa johonkin hoitovastikeella
> perittävään tarkoitukseen.
usko nyt sinäkin jo huviksesi,
ettei jälkilaskennassa ole sykymys tuosta!
on siis aivan turha jatkaa hyödytöntä trollausta ja p-n jauhantaa asiasta
josta ei ilmeisesti ymmärrä mitään
> Mutta yleensä tuon talousarvion positiot ja kaava ovat yhtenevät
> jälkilaskelman kanssa (minun mielestäni).
niin onkin, mutta kuten jo olen todennut,
mahdollista eroa ei jälkilaskennalla edes yritetä selvittää
Igor Pronin
> "Igor Pronin" <Igor....@iki.fi> kirjoitti
> > Tai sitten ne on esim toimintakertomuksessa eritelty. Ja jos on
usean
> > vuoden tilinpäätökset ja toimintakertomukset niin aika tarkkaan
sieltä
> > näkyy onko lainaa otettu jossaain vaiheessa johonkin
hoitovastikeella
> > perittävään tarkoitukseen.
>
> usko nyt sinäkin jo huviksesi,
> ettei jälkilaskennassa ole sykymys tuosta!
>
> on siis aivan turha jatkaa hyödytöntä trollausta ja p-n jauhantaa
asiasta
> josta ei ilmeisesti ymmärrä mitään
>
Hä ?
>
>
>
> > Mutta yleensä tuon talousarvion positiot ja kaava ovat yhtenevät
> > jälkilaskelman kanssa (minun mielestäni).
>
> niin onkin, mutta kuten jo olen todennut,
> mahdollista eroa ei jälkilaskennalla edes yritetä selvittää
>
Kukahan tässä ei ymmärrä asiasta mitään ? Mitähän edes mahdat tarkoittaa
jälkilaskennalla. Asuntoyhtiöissa on suhteelllisen vakiintunut ilmaisu
jälkilaskelma ( vs jälkilaskenta ) ja sen tarkoitus on nimenomaan
jälkilaskennan keinoin selvittää vastikkeiden käyttö ja riittävyys (=
erot ).
Igor.Pronin at iki.fi
erkki kukkonen
> Asuntoyhtiöissa on suhteelllisen vakiintunut ilmaisu
> jälkilaskelma ( vs jälkilaskenta ) ja sen tarkoitus on nimenomaan
> jälkilaskennan keinoin selvittää vastikkeiden käyttö ja riittävyys
rahat ovat riittäneet jos viimeisen viivan alle tulee positiivinen luku
ja rahojen kaikki käyttökohteet esitetään tuloslaskelmassa
turha noita on enää toiseen kertaan ryhtyä laskeskelemaan
Igor Pronin
Tässähän se on vekkuli trollaaja Kukkonen. Nimittelee muita ja trollaa
itse hotmail-tunnuksen takaa.
Aikaisemassa puheenvuorossasi kirjoitit juuri päinvastoin:
---------------- lainaus alkaa -----------
laki edellyttää asiallista tiedottamista varainkäytöstä, kuitenkin
ilman varsinaista mainintaa erityisistä jälkilaskelmista, mutta
en ymmärrä, miten voi noudattaa asunto-osakeyhtiölain edellyttämiä
vaatimuksia vastikkeen käytön yksilöinnille ilman jälkilaskentaa
jos as.yhtiöllä on useita eri tarkoituksiin otettuja eri lainoja,
joiden korot ehkä muuttuvat useaankin kertaan tilikauden aikana
---------------- lainaus loppu -----------
Mutta ehkä alkuperäiselle kysyjälle jälkilaskelmien tarkoitus ja
tarpeellisuus on sekavistakin hämmentämisistä huolimatta selvinnut.
Igor.Pronin at iki.fi
erkki kukkonen
> Mutta ehkä alkuperäiselle kysyjälle jälkilaskelmien tarkoitus ...
> ... selvinnyt
no se nyt ei näistä keskusteluvuoroista ainakaan
(koska sitä ei ole vielä kukaan kertonut)
> tarpeellisuus
ehkä
Ari Laitinen
"Igor Pronin" <Igor....@iki.fi> kirjoitti
viestissä:qI6na.3874$M47.2...@reader1.news.jippii.net...
> Mutta ehkä alkuperäiselle kysyjälle jälkilaskelmien tarkoitus ja
> tarpeellisuus on sekavistakin hämmentämisistä huolimatta selvinnut.
Todennäköisesti hän on nyt paljon viisaampi kuin aloitettaessa. Minulle ei
selvinnyt tässä keskustelussa mihin tarkoitukseen alkuperäinen kysyjä
jälkilaskelmaa tarvitsi. Hänhän oli tekemässä sitä vanhoista tilikausista
luullakseni vain tarkastaakseen jotain - mutta mitä? Muistaakseni kysyinkin
heti alkuun että "Olet siis tekemässä jälkilaskelmaa. Mihin tarkoitukseen
sitä olet tekemässä?" Ja sain vastauksen "Aion hoitaa kirjanpito yms
tehtävät seuraavalla tilikaudella ja tuon jälkilaskelman tehdessä samalla
tulee tutuksi menneiden tapahtumien kanssa.Tarvitsen tietenkin siirtyvät
jäämät ensi tilikaudelle. Jostain syystä tilintarkastus ei ole huomauutanut
puuttuvista jälkilaskelmista"
Nyt ketjun läpi lukeneena voin todeta että jälkilaskelmat ovat kaiketi
puuttuneet siksi että tilintarkastaja ei niitä ole halunnut.
MarkoV
pidetään yllä tietokoneilla tätä tarkoitusta varten tehtyjen ohjelmien
avulla. Ei siellä jokaisen lainasta vastaavan kohdalla tehdä koko ajan
merkintöjä. Sitä varten on ohjelmassa lainaosuuslaskelmat ohjelmassa. Kun
haluat tietää paljonko osakas maksaa tiettynä päivänä jos hän haluaa maksaa
oman lainaosuutensa pois, niin annat ohjelman tehdä laskelman ja kuitin
osakkaalle...
Marko
"Ari Laitinen" <nos...@arisoft.fi> wrote in message
news:Rx_ma.3800$M47.2...@reader1.news.jippii.net...
Ari Laitinen
"MarkoV" <marko...@nospam.pp.inet.fi.invalid> kirjoitti
viestissä:nehna.331$ZR...@read3.inet.fi...
> Ari älä puhu paskaa kun et asiasta tiedä näköjään mitään. Lainaosuudet
> pidetään yllä tietokoneilla tätä tarkoitusta varten tehtyjen ohjelmien
> avulla. Ei siellä jokaisen lainasta vastaavan kohdalla tehdä koko ajan
> merkintöjä. Sitä varten on ohjelmassa lainaosuuslaskelmat ohjelmassa. Kun
> haluat tietää paljonko osakas maksaa tiettynä päivänä jos hän haluaa
maksaa
> oman lainaosuutensa pois, niin annat ohjelman tehdä laskelman ja kuitin
> osakkaalle...
Ja juuri edellä väitit sen olevan mahdotonta tehdä ja nyt myönnät että joku
viisas on tehnyt tyhmille kirjanpitäjille ihan ohjelman kun tätä varten kun
he eivät osaa muuten laskea korkoja ja pitää kirjaa siitä kuka on lainansa
maksanut ja kuka ei. No sitä maksaa jos ei itse osaa....
MarkoV
laskea käsinin mutta ei siinä ole mitään järkeä. Käytän työaikani johonkin
hyödyllisempään tekemiseen...
Marko