Vesivaraajan anodi
Jussi Peltonen
tarkastaa säännöllisesti. Manuaalin mukaan anodin tarkastusta varten
varaaja pitää kytkeä sähköttömäksi ja tyhjentää vedestä. Kuinkahan
usein anodi kannattaa tarkastaa?
Jussi
Anne-ly
Etsi ensin oikeat vastaukset seuraaviin kysymyksiin:
Näet nyt avaamastasi luukusta sen anodin. ...
Miten arvioit anodin kuntoa?
Minkä näköinen on "kunnoton" anodi?
Mitä teet jos se ei mielestäsi ole "kunnossa"?
Mitä tapahtuu, jos et vaihda anodia?
Mitä maksaa vaihtoanodi?
Mistä sellaisen saa?
Miten se vaihdetaan?
Miten "ehjä", vaihdettu anodi vaikuttaa pytyn toimintaan?
Tuleeko sieltä ehkä entistä kuumempaa vettä?
Kannattiko anodi vaihtaa?
Kannattaako hankkia varaaja, jota ei tarvitse anodilla suojata?
Anne-ly
Matti Sutinen
estämiseen,kun vedessä on lähekkäin eri metalleja niin saattaa syntyä ilmiö
että muodostuu sähkövirta eri metallien välille ja tämä sähköilmiö alkaa
siirtää metallihiukkasia jalousasteeltaan huonommasta parempaan
aineeseen.1950 luvulla moottoriveneissä kiinntettiin sinkki pala potkurin
akselin lähelle estämään akselin osien syöpymistä,ne sinkki anodit tosiaan
kuluu ja niitä piti uusia,liekö nykyään enää tarpeen.Enpä ole kuullut että
varaajissakin näitä olisi,sen sijaan puhkisyöpyneitä varaajia ,uudehkon
näköisiä ,on aika usein ollut.Olisikoha tässä ennenaikaisen syöpymisen erään
länsinaapurivaltion valmistamissa varaajissa?
"Anne-ly" <kyoto_p...@hotmail.com> wrote in message
news:9n39sq$q9f$1...@news.kolumbus.fi...
Jaakko
Matti Sutinen <mas...@phnet.fi> wrote in message
news:Nval7.3377$q4.8...@news.kpnqwest.fi...
>1950 luvulla moottoriveneissä kiinntettiin sinkki pala potkurin
> akselin lähelle estämään akselin osien syöpymistä,ne sinkki anodit tosiaan
> kuluu ja niitä piti uusia,liekö nykyään enää tarpeen.
Kyllä ne sinkkianodit ovat edelleen 2000 -luvullakin kaikissa
moottoriveneissä käytössä ehkäisemässä korroosiota.
Jaakko
Rami
löytyy eli varaaja on emalipinnoitettu sisältä. Se anodi on muistaakseni
n. metrin pituinen pätkä metalliketjua jossa on puolenkymmentä
sinkinpalaa kiinni tasavälein. Viime vuonna tuo ketju katsastettiin
eikä siellä ollut jäljellä enää kuin 10 cm:n pituinen ketjunjämä!
Uusi anodi maksaa n.500-800 joten kannattanee harkita hankkimista
noinkin iäkkääseen varaajaan joiden kestoikä pyörii tuossa 10 vuoden
nurkilla riippuen veden laadusta jne..
Sinänsä mielenkiintoista kun yhdessä osakkeessa tapahtui vesivahinko
juuri tuon varaajan vuodon takia niin vakuutusyhtiö korjauttaa
mieluummin kalliilla kaikki vahingot kuin että osallistuisi ns.
ennaltaehkäisevään toimintaan eli subventoisi uusien varaajien
hankintaa.. Mutta riskienhallintaahan koko vakuutustoimi on...
Kannatan täysarvovakuutusta kiinteistön irtaimistolle...on meinaan kiva
kun joku päivä 300l parahultaisen lämpöistä vettä hulahtaa parketin
alle...
Jussi Peltonen
Tero Salmi
"Jussi Peltonen" <jussi.peltonen@metso_REMOVE_.com> kirjoitti viestissä
news:3b96525...@news.valmet.com...
> Sääli tällaisia vastineita.
Vastine on poikkeuksellisen selvä, ymmärretävä ja aiheen kysymykseen
vastauksen antava.
Naputuksesi on totaalisen typerä ja aiheeton!
R.Parkkila
news:3b96525...@news.valmet.com...
> Sääli tällaisia vastineita.
Häh? Anne-lyn vastaushan oli erinomaisen
hyvä, yksityiskohtainen ja selkeä, eikä varmaan
idiootillekaan voi jäädä epäselväksi miten toimitaan
jos on luultavaa että omassa varaajassa mahdollisesti
on tuollainen anodi.
Vai jäikö _sinulle_ asia epäselväksi?
Pyydäpä Anne-lya vääntämään rautalangasta
malli jos jäi.
Ensin kysyt...ja sitten haukut sen, joka
antaa tyhjentävimmän vastauksen.
Kysymykseesi nimittäin ei ole żksiselitteistä
vastausta, vaan se vähän riippuu....
<plonk>
terv. R.P.
Lasse Härkönen
>
> Meillä on vm-91 rivarissa NIBEn 300l varaaja josta kyseinen anodi
> löytyy eli varaaja on emalipinnoitettu sisältä. Se anodi on muistaakseni
> n. metrin pituinen pätkä metalliketjua jossa on puolenkymmentä
> sinkinpalaa kiinni tasavälein. Viime vuonna tuo ketju katsastettiin
> eikä siellä ollut jäljellä enää kuin 10 cm:n pituinen ketjunjämä!
>
> Uusi anodi maksaa n.500-800 joten kannattanee harkita hankkimista
Eikö se ole sama, jos hakee romikselta sinkkiä parilla kympillä ja lämää
sen varaajaan kiinni? 500 markkaa sinkkipalasta tuntuu aika hurjalta.
--
----
Lasse Härkönen
lasse.h...@sci.fi
Anne-ly
> ... anodi on muistaakseni n. metrin pituinen pätkä metalliketjua
> jossa on puolenkymmentä sinkinpalaa kiinni tasavälein.
> Viime vuonna tuo ketju katsastettiin eikä siellä ollut jäljellä enää
> kuin 10 cm:n pituinen ketjunjämä!
Minne ne sinkinpalaset ovat häippässeet?
Varaajan emaloituun sisäpintaanko muka?
Miksi sinne sitten emalointi on laitettu? ... Koristeeksi ehkä?
Oletko mahdollisesti kahvivedessä juonut
noin 90 cm pituisen pätkän sinkinpaloja?
Eikö varaajan sisäpuolta olisi kannattanut suojata
korroosiolta kuumasinkityksellä?
ei enää ikinä sinkkikahvia ... eikä humpuukivaraajia
Anne-ly
Asko Valo
> Minne ne sinkinpalaset ovat häippässeet?
>
> Varaajan emaloituun sisäpintaanko muka?
> Miksi sinne sitten emalointi on laitettu? ... Koristeeksi ehkä?
>
> Oletko mahdollisesti kahvivedessä juonut
> noin 90 cm pituisen pätkän sinkinpaloja?
>
>
> Eikö varaajan sisäpuolta olisi kannattanut suojata
> korroosiolta kuumasinkityksellä?
>
>
> ei enää ikinä sinkkikahvia ... eikä humpuukivaraajia
>
>
> Anne-ly
>
>
pintojen suojaamiseen.
Sinkityksen kestävyys on huonoimmillaan 65^lämpötilassa. Korkeammissa
lämmöissä sinkin syöpyminen/oksidoituminen taas vähenee.
AV
Anne-ly
> Kuumasinkitys ei sovellu yli +50^lämpötiloissa upotusrasituksessa
> olevien pintojen suojaamiseen. Sinkityksen kestävyys on
> huonoimmillaan 65^lämpötilassa. Korkeammissa lämmöissä sinkin
> syöpyminen/oksidoituminen taas vähenee.
ei siis tehoa vai ... ? ... voi pahuksen pahus !
... mutta sinkinkappaleista koostuva ANODI kuuman varaajan
sisällä on kuitenski huisin tehokas ... korroosiosuoja ?
On se vaan Uskomatonta!
Noin se tuo peijakkaan ovela sinkki vain käyttäytyy varaajassa
ihan eri tavoin, riippuen siitä
millä konstilla sinkki (Zn) sen emaloituun pintaan tarrautuu ...
Varaaja kannattaa siis täyttää 10 kg painoisilla sinkkianodeilla ...
ja upottaa isossa Jenkki-kassissa mereen Espoon Suvisaaristossa
niin syvään kohtaan, ettei sinkki-koirakaan kykene haistamaan sitä
korroosiovarma ... Anne-ly
Petri Kärhä
Anne-ly wrote:
> ... mutta sinkinkappaleista koostuva ANODI kuuman varaajan
> sisällä on kuitenski huisin tehokas ... korroosiosuoja ?
> On se vaan Uskomatonta!
Ihan hyvin ne toimii. Emaliin saattaa tulla skraadeja, jolloin ne
pyrkivät hapettumaan. Sinkki hapettuu ensin, mikä hidastaa säiliön
ruostumista. Meillä tarkastettiin edellisessä rivitaloyhtiössä 7 kämpän
anodit. Ne pitäisi tarkastaa noin 7 vuoden välein. 5 anodia oli ihan
kunnossa, yksi vähän kulunut ja yksi täysin loppu. Tahtoo sanoa, että
kun emali vaurioituu, niin ne sinkit lähtee kulumaan tosi vauhdilla.
Nykyään ei taida emaloidut varaajat olla enää oikein muotia. Ainakin
meidän nykyinen varaaja on rosteria, eikä tarvitse anodia. Muutkin
mallit mitä harkittiin oli vastaavia.
Kannattaa ehkä tosiaan miettiä, ennen kuin sinkit vaihtaa, että
vaihtaisko varaajan. Häippäisseet sinkit on sen merkki, että emalipinta
on rikki (ellei sitten alueella ole huono vesi). Sinkkien vaihto on
vähän tekohengitystä. Uudet sinkit kuluu nopeasti ja seuraavalla
kerralla sieltä saattaa tulla jo veteenkin ruostetta.
Uusi varaaja maksaa vissiin 3-4 tonnia.
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
Anne-ly
> Nykyään ei taida emaloidut varaajat olla enää oikein muotia.
eivät todellakaan ole ... ei
ja taidat arvata syynkin siihen, miksei ...
verkonpainoistako pula ...?
Anne-ly
PS
sitä minä en vieläkään oikein ymmärtänyt, että sinkki syöksyy
oitis paljasta metallipintaa suojaamaan kun emaliin tulee njaarmu,
mutta kuluu liian kuuman veden vaikutuksesta heti pinnasta pois,
jos koko pinta on sinkillä peitelty ... ?
todella mielenkiintoista ... ja ovelaa ... sinkiltä
Petri Kärhä
Anne-ly wrote:
> sitä minä en vieläkään oikein ymmärtänyt, että sinkki syöksyy
> oitis paljasta metallipintaa suojaamaan kun emaliin tulee njaarmu,
> mutta kuluu liian kuuman veden vaikutuksesta heti pinnasta pois,
> jos koko pinta on sinkillä peitelty ... ?
Se sinkki syöpyy pikkuhiljaa pois, ihan sama onko se makkarapötkönä tai
ohuena kerroksena. En oikein tiedä mikä määrää syöpymisnopeuden. Vedessä
oleva hapen määrä ainakin. Mutta sen olen itse siis nähnyt, että
seitsemässä samanlaisessa, samalla vedellä täytetyssä varaajassa, yhden
anodi kuluu ja muiden ei. Eli jotenkin sen raudan ilmestyminen veteen
(naarmu) kiihdyttää myös sinkin kulumista.
Jouni Saari
Petri Kärhä wrote:
>
Mutta sen olen itse siis nähnyt, että
> seitsemässä samanlaisessa, samalla vedellä täytetyssä varaajassa, yhden
> anodi kuluu ja muiden ei. Eli jotenkin sen raudan ilmestyminen veteen
> (naarmu) kiihdyttää myös sinkin kulumista.
>
Eli niissä muissa on emali ehjää, eikä sähköistä paria pääse
muodostumaan. Siinä yhdessä sitten sinkki uhrautuu ja liukenee veteen.
Suojaus ei perustu siihen, että sinkki liukenisi veteen ja tekisi jotain
rautapinnalle, vaan kyse on sähköisestä parista, jonka negatiivisempi
puoli "kuluu" ja positiivisempi jää jäljelle. Siis sinkki kuluu pois.
Lisäksi voisi olla eroja anodin kiinnityksessä, pääseekö sähkövirta
kulkemaan ja onko esimerkiksi kuparijohdot samassa vesitilassa ja muissa
sinkityt, mitä materiaalia vastus jne..
Jos anodi kuluu nopeasti, kannattaa tosiaan harkita koko pöntön vaihtoa.
Se muita nopeampi kuluminen on merkki rikkoontuneesta pinnotteesta. Eikä
sen sinkin liuottaminenkaan juomaveteen kuulosta kovin terveeltä, jos
sitä harrastetaan esimerkiksi kilo/vuosi.
Se Anne-Lyn lista on ihan hyvä apuväline. Mieti, mitä pöntön vuoto
aiheuttaa ja harkitse hommia siitä eteenpäin, kuinka suurta riskiä
viitsii ottaa. Jos pönttö saa vuotaa sisältönsä ilman isompaa harmia,
siitä vaan. Sitten harmi rajoittuu pariin päivään ilman kuumaa vettä ja
suureen vesi- ja sähkölaskuun, ellei vuotoa huomata ennen kuin veden
tulo lakkaa kokonaan..
Jos anodi on vaihdettaessa kulunut jo loppuun, kannattanee tilata myös
uusi pönttö. Anodin loputtua syöpyy rauta-kupari yhdistelmästä
seuraavaksi rauta.
Markus Peuhkuri
> anodi kuluu ja muiden ei. Eli jotenkin sen raudan ilmestyminen veteen
> (naarmu) kiihdyttää myös sinkin kulumista.
Lienet kuullut jossain vaiheessa sähkökemiallisesta jänniteparista.
Sinkin kuuluukin häviteä, mutta tietenkin on toivottavaa ettei se
_hirveän_ nopeasti häviä. Mikä sitten on varaajassa "normaalia"?
Nim. uusin veneeseen sinkit ja vuodessa kuluivat enemmän kuin vanhat
viidessä. Ostinko huonot?
(Vast. tosikoille: en, tai sitten joku vuotaa sähköä.)
--
Markus Peuhkuri ! http://www.iki.fi/puhuri/
Asko Valo
> > Nykyään ei taida emaloidut varaajat olla enää oikein muotia.
>
> eivät todellakaan ole ... ei
> ja taidat arvata syynkin siihen, miksei ...
>
Ruostumatonterässäiliöhän leviää kuin "Tiihosen eväät".
Emaloitu säiliö jossa on ns.kilpivastukset, eli elemetti säiliön
ulkopinnassa, tai sujatussa emalipinnoitetussa taskussa kestää huomattavasti
kauemmin.
>
>
> PS
> sitä minä en vieläkään oikein ymmärtänyt, että sinkki syöksyy
> oitis paljasta metallipintaa suojaamaan kun emaliin tulee njaarmu,
> mutta kuluu liian kuuman veden vaikutuksesta heti pinnasta pois,
> jos koko pinta on sinkillä peitelty ... ?
>
Ero voi olla sinkin seostuksessa. Jokatapauksessa sinkki, mitä käytetään
teräsrakenteiden ja kylmävesisäiliöiden sinkitykseen ei kestä 63 - 65^C
lämpötiloja, vaan syöpyy tolkuttomalla nopeudella. Syöpymisnopeutta
kuvaavassa käyrässä on pystysuora piikki noissa lämpötiloissa. Jossain
75^lämpötilassa kestää lähes yhtäpaljon, kuin 30^ lämpötilassa.
Uskon, että nuo varaajan anodit on seosaineilla muokattu käyttövesisäiliöön
sopivaksi. Kyseessähän on teollinen tuote, eikä mikään "mutu-suunnittelun"
tulos.
Anne-ly
> Uskon, että nuo varaajan anodit on seosaineilla muokattu
> käyttövesisäiliöön sopivaksi. Kyseessähän on teollinen tuote,
> eikä mikään "mutu-suunnittelun" tulos.
nii...in, ... seostettu sinkki voi olla ainoastaan anodi-palikassa,
ei sitä voi suoraan varaajan teräspinnalle panna ... juhuuu ... !
Kaatopaikat ovat täynnä entisiä, syöpyneitä ... emalivaraajia
joten ... eivät ne mitään MUTU-suunnittelua edusta ...
emali ... Anne-ly
Pekka Pessi
>Eikä sen sinkin liuottaminenkaan juomaveteen kuulosta kovin terveeltä,
>jos sitä harrastetaan esimerkiksi kilo/vuosi.
Ei kai kukaan lämmintä käyttövettä käytä juomavetenä?
Pekka
Jouni Saari
Niin juu.. Ei tosiaankaan. Ainakaan varaajassa seisotettua vettä, vaikka
olisi mistä aineesta varaaja. Kierukkasysteemillä lyhyen putken takaa
tulevaa vettä kyllä on tullut käytettyä ruuanlaittoon, en näe pahemmin
eroa, onko kylmä vesi kulkenut 10 sekunttia kierukan läpi vai lämmitetty
sähköllä pari minuuttia.
Jouni