Öljyn kulutus rivitalossa neliötä kohden + lämpina ja kylmän veden hintasuhde
J.Kilpinen
Mikä olisi kohtuullinen öljynkulutus n. 20 vuotta vanhassa 750
neliöisessä öljylämmitteisessä rivitalossa? (15 asuntoa) Ei muita
lämmityslähteitä, takkoja yms.). Talo on tiivis, eli mitään pahoja
lämmönkarkailureittejä ei tarkastuksessa löytynyt.
Tällä hetkellä (remontti kesken) öljylasku on aivan mieletön, rahaa
palaa vuodessa yli 80 000 vanhaa markkaa pelkästään öljyyn.
Muutin tähän taloon kolmisen vuotta sitten ja aloin heti ajaa tätä
asiaa, ja näin kauan kesti ennenkuin sain pääosin vanhusten
asuttamassa talossa muut asukkaat ymmärtämään, että ilman remonttia
me haaskaamme selvää ylimääräistä setelirahaa pannuhuoneen kautta
taivaalle.
Nyt asennetaan pannuhuoneeseen viimeisen päälle modernit
digitaaliset, automaattiset lämmönsäätösysteemit entisen paikoilleen
jämähtäneen 20 vuotta vanhan automaattiventtiilin tilalle.
Ennen vaihtoa hanavedenlämpö oli n. 76 astetta(!!!) ja kiertoveden
lämpö samaa luokkaa.
Hanaveden puolelta remontti on jo valmis, ja sen lämpö on nyt n. 57
astetta (paluuvesi). Lienee kohdallaan?
Kun kiertovesipuoli on saatu kuntoon, niin minkähänlaista säästöä tuo
systeemi mahdollisesti reaalisesti tuo tullessaan?
Sitten se toinen asia. Yhtiössä on huoneistokohtaiset vesimittarit,
sekä lämpimälle että kuumalle vedelle, ja vedestä maksetaan nyt se
sama hinta, jonka kunta velottaa taloyhtiöltä.
Voisikohan ajatella, että öljynsäästön kannustamiseksi otettaisiin
käyttöön sellaisen systeemi, jossa kylmä ja kuuma vesi
hinnoiteltaisiin eri hintaisiksi?
Yritin Googlella yms. etsiä sopivaa suhdelukua tuolla hinnalle, mutta
laihoin tuloksin. Onko tällaisen suositusta/suhdelukua olemassakaan?
Jos ei ole, niin olisi mielenkiintoista kuulla tässä threadissa
lukijoiden omien talojen systeemeitä. Eli miten teillä? Ovatko kylmä
ja lämmin käyttövesi samanhintaisia ja jos eivät, niin minkähänlaista
suhdelukua siinä on käytetty?
Onko olemassa tutkittua tietoa siitä, miten talon öljynkulutus
jakautuu kylmän ja lämpimän veden kesken?
Yritin näitä asioita kysellä työn suorittavalta firmaltakin, mutta
suhtautuminen oli nuivaa: "Jos me nyt kerrotaan teille jotain
kulutuslukuja, ja meneekin enemmän, niin on vaarana se, että asiaa
aletaan käsitellä oikeudessa. Näin on meillä käynytkin".
Erittäin ymmärrettävä suhtautuminen sinänsä.
Ystävällisin terveisin J.K.
marko siren
> systeemi mahdollisesti reaalisesti tuo tullessaan?
Epäilen että säätö tulee olemaan merkittävä. Öljylämmittäjänä on myös syytä
seurata savukaasun lämpötiloja. Mittaa lämpötila heti vuosihuollon jälkeen
ja pitkin vuotta vertaa mitattuja arvoja tähän arvoon. Lämpötilan nousu on
merkki kattilan nokeentumisesta.
Kun poltin on säädetty oikein, niin se ei nokea ollenkaan
(digitaalimittarilla). Silmämääräiset poltinsäädöt kannattaa unohtaa. Muista
pyytää kirjallinen dokumentti polttimen säädöstä. O2-arvo on yksi
oleellisimmista.
Marko
Pauli Laaksonen
J.Kilpinen wrote:
> Sitten se toinen asia. Yhtiössä on huoneistokohtaiset vesimittarit,
> sekä lämpimälle että kuumalle vedelle, ja vedestä maksetaan nyt se
> sama hinta, jonka kunta velottaa taloyhtiöltä.
> Voisikohan ajatella, että öljynsäästön kannustamiseksi otettaisiin
> käyttöön sellaisen systeemi, jossa kylmä ja kuuma vesi
> hinnoiteltaisiin eri hintaisiksi?
> Yritin Googlella yms. etsiä sopivaa suhdelukua tuolla hinnalle, mutta
> laihoin tuloksin. Onko tällaisen suositusta/suhdelukua olemassakaan?
> Jos ei ole, niin olisi mielenkiintoista kuulla tässä threadissa
> lukijoiden omien talojen systeemeitä. Eli miten teillä? Ovatko kylmä
> ja lämmin käyttövesi samanhintaisia ja jos eivät, niin minkähänlaista
> suhdelukua siinä on käytetty?
Teillä on tuo perinteinen, aivan väärä laskutusperuste joka ei huomioi
ollenkaan huoneistokohtaista lämpimän veden kulutusta!!
Kylmän veden kuutiohinta on tietenkin se mitä kunta siitä veloittaa.
Lämpimän veden kuutiohinta onkin sitten monimutkaisempi. Eli hinta on
kylmän veden hinta + lämmityskulut. Lämmityskuluista lasketaan 30-35%
kuluvan lämpimään käyttöveteen jos talo myös lämmitetään
vesikeskuslämmityksellä.
Motivan sivuilta löytyy lisätietoa.
Itse laskeskelin taloyhtiöllemme excel-taulukon jossa seurataan vain
kylmävesimittareiden lukemia (rakennusteknisesti LVK-kierto estää
LV-mittareiden helpon luennan) ja sitä käytetään laskutusperusteena.
Siihen piti sovittaa sitten myös LV ja KV välinen kulutusero jotta
taulukosta tulee tasapuolinen. Taulukko myös huomioi öljyn hinnan joka
on varsin ratkaisevassa osassa.
Nyrkkisääntönä voi heittää että LV-hinta on 2xKV:n hinta kun öljy on
bout 2.5mk/L.
Pauli Laaksonen
J.Kilpinen
viestissä:3E5F6A73...@saunalahti.fi...
> on varsin ratkaisevassa osassa.
> Nyrkkisääntönä voi heittää että LV-hinta on 2xKV:n hinta kun öljy
on
> bout 2.5mk/L.
Ok, kiitos tästä nyrkkisäännöstä. Olen itsekin sitä mieltä, että
laskutus kylmän veden hinnalla aiheuttaa kustannusvääristymää niiden
hyväksi, jotka käyttävät erityisen paljon kuumaa vettä.
Nyt täytyy enää saada tuo läpi taloyhtiössä...ajattelin, että toimin
niin, että vähän kerrallaan hilataan hintaa ylöspäin, muuten nousee
armoton haloo, vaikka kuka tahansa voi ymmärtää, että nykytilanne on
järjetön.
J.K.
Markku Vainio
news:3E5F6A73...@saunalahti.fi...
> Lämpimän veden kuutiohinta onkin sitten monimutkaisempi. Eli hinta on
> kylmän veden hinta + lämmityskulut. Lämmityskuluista lasketaan 30-35%
> kuluvan lämpimään käyttöveteen jos talo myös lämmitetään
> vesikeskuslämmityksellä.
Onko sinulla ajatusta siihen, miten lasketaan "lämmityskulut"? Mielestäni
kaukolämmön perusmaksua ei tule laskea mukaan lämmityskuluihin silloin, kun
yritetään laskea oikeudenmukaista vesimaksua. Jotenkin tuntuisi siltä, että
ajatus olisi saada laskettua nimenomaan yhden LISÄlämminvesikuution
aiheuttama lisähinta.
MTV
Pauli Laaksonen
Yhtälailla kait kaukolämmön perusmaksu kuuluu lämmityskuluihin,
maksattehan taloyhtiön yhteisestä sähköstäkin perusmaksun, vai jaatteko
muka ulkovalaistuksenkin energia-osaan ja perusmaksuun?
Ja kaikki sitä lämmintä vettä käyttävät joten ei tuo "sorsi" ketään
osakasta. Eli tuo kakelämpötapauksissa mielestäni se 30-35% lasketaan
KAIKISTA lämmitykseen liittyvistä menoista.
--Pauli--
Markku Vainio
> Yhtälailla kait kaukolämmön perusmaksu kuuluu lämmityskuluihin,
> maksattehan taloyhtiön yhteisestä sähköstäkin perusmaksun, vai jaatteko
> muka ulkovalaistuksenkin energia-osaan ja perusmaksuun?
Taloyhtiön sähkö menee kokonaisuudessaan taloyhtiön piikkiin, jolloin maksun
jakautuminen perus- ja kulutusmaksuun on yhdentekevää. Sitä ei voi
sellaisenaan verrata vesimaksuun. Mutta jos laajennetaan skenariota
vesivahinkotapaukseen. Huoneistossa tapahtuneessa vesivahingossa joudutaan
käyttämään sähköllä käyviä kuivauslaitteita ja sähkö otetaan käytännön
syistä asukkaan pistorasiasta. Taloyhtiö maksaa vahingon korjauksen ja
korvaa asukkaalle sähkökulut. Kysymys kuuluu: paljonko PERUSmaksuja
asukkaalle tulee korvata? Vastaus: Asukkaalle korvataan vain aiheutunut
LISÄkulutus, joten perusmaksuja ei korvata ollenkaan, ainoastaan
kulutusmaksun mukaan kulutettu sähkö.
> Ja kaikki sitä lämmintä vettä käyttävät joten ei tuo "sorsi" ketään
> osakasta. Eli tuo kakelämpötapauksissa mielestäni se 30-35% lasketaan
> KAIKISTA lämmitykseen liittyvistä menoista.
Sinun kannallasi on varmasti 90 % ihmisistä, joten en halua sinua
mielipiteestäsi moittia. Minusta olisi kuitenkin perustellumpaa, että yhtiö
huolehtii perusmaksusta ja asukkaat kulutusmaksusta, koska hehän siihen
kulutukseen osallistuvat.
Meillä on joskus parissakin yhtiökokouksessa yritetty muuttaa
yhtiöjärjestystä siten, että otetaan käyttöön henkilölukuun perustuva
vesimaksu. Käsittääkseni tämä on kaatunut siihen, että asukkaita kauhistutti
tulevan vesimaksun suuruus. Kaikki lämmityskulut huomioiden maksu olisi
ollut muistaakseni luokkaa 100 mk/kk/asukas, vaikka meillä on kulutus
luokkaa 140 l/vrk/asukas. Ajattelin, että jotain keinoja maksun
kohtuullistamiseksi täytyisi löytyä, muutoin tämä ei mene koskaan läpi.
MTV