Irtoilevat kaakelit
Hemuli
Ongelmana on mahdollisesti ostettavasta kohteesta pesuhuoneen puolelta
seinästä irtoilevat kaakelit. Kaakelit ei ole pudonneet, vaan koputtelemalla
kuulee, että laatat ovat irti seinästä. Kosteusmittaus on suoritettu ja
kosteutta ei pitäisi olla. Alustavaksi syyksi arveltiin liian kostean
betonin päälle laatoittamista.
Voiko tämä siis olla kyseessä?? Kaakelit ovat betonielementin päällä,
suihkunurkassa pari ylintä laattariviä. Kyse on ~10 vuotta vanhasta
rivitaloyhtiöstä ja useissa muissakin huoneistoissa on samankaltaisis
ongelmia. Voiko se olla kosteutta vai pelkästä liian hätäisestä
kaakeloinnista johtuvaa. Jos kosteus mitataan kaakelin päältä, onko tulos
luotettavaa laatua?? Ja mikähän mahtaisi olla arvio kustannuksista, jos vain
kaakelit joutuu uusimaan ilman kuivatuksia ja koko seinän irti repimistä??
Kamalasti kymysyksiä sekavasti esitettynä, kiitän jo etukäteen arvioista.
nimim. "aavistuksen epäluuloinen"
Make
"Hemuli" <tommi....@probatus.NOSPAM> wrote in message
news:9vn3bs$ggn$1...@news.koti.tpo.fi...
> Tervehdys,
>
> Ongelmana on mahdollisesti ostettavasta kohteesta pesuhuoneen puolelta
> seinästä irtoilevat kaakelit. Kaakelit ei ole pudonneet, vaan
koputtelemalla
> kuulee, että laatat ovat irti seinästä. Kosteusmittaus on suoritettu ja
> kosteutta ei pitäisi olla. Alustavaksi syyksi arveltiin liian kostean
> betonin päälle laatoittamista.
>
> Voiko tämä siis olla kyseessä??
Kyllä kaakeleiden kunnollinen kiinnipysyminen vaatii oikeanlaisen
kaakelilaastin. Eli voi olla pelkkä laatoitusvirhe. Onkos tuo kopo-kohta
lattian tasossa vai seinällä ylempänä?
> Kaakelit ovat betonielementin päällä,
> suihkunurkassa pari ylintä laattariviä. Kyse on ~10 vuotta vanhasta
> rivitaloyhtiöstä ja useissa muissakin huoneistoissa on samankaltaisis
> ongelmia. Voiko se olla kosteutta vai pelkästä liian hätäisestä
> kaakeloinnista johtuvaa.
Se _voi_ olla myös kosteutta. Jos tuo kopo on seinällä korkeammalla,
kyseessä tuskin on vesivahinko. Vedellä kun on taipumus valua alaspäin, myös
rakenteissa.
> Jos kosteus mitataan kaakelin päältä, onko tulos
> luotettavaa laatua??
Kuka mittasi? Millä mittasi? Kyllä esim gannin rtu 600 (muistinkos oikein?)
on varsin luotettava laite, jos se on asiaan perehtyneen käyttäjän käytössä.
> Ja mikähän mahtaisi olla arvio kustannuksista, jos vain
> kaakelit joutuu uusimaan ilman kuivatuksia ja koko seinän irti
repimistä??
Kun seinältä ryhdytään irrottamaan kaakeleita, on myös tasoitteilla taipumus
ainakin paikotellen irrota ja lopputuloksena on melkoinen perunapelto. Taas
uudet tasoitteet paikalleen. Ja varautukaa uusimaan myös seinän
vesieristys. Nykysäännön mukaan myös kosteiden tilojen seinät on
vesieristettävä. Tai oikeastaan veden kanssa tekemisissä olevat seinät, eli
suihkun tienoilta. Ja samalla tuo seinän vesieristys tulisi liittää
luotettavasti lattian vesieristykseen, eli varautukaa myös lattian
vesieristyksen ja laatoituksen uusimiseen. Hintoja on aika mahdoton
arvioida, jos ei tiedetä pinta-aloja. Ja jos et itse osaa tehdä, palkkaa
ammattilainen hoitamaan työ. Tuollaiseen "normaalikoon" kylppäriin uppoaa
herkästi pari kymppiä, jos käyttää ulkopuolisia tekijöitä ja tekee työn
perusteellisesti.
Make
Matti
se. Sehän oli ylhäällä?
Petri Kärhä
> Ongelmana on mahdollisesti ostettavasta kohteesta pesuhuoneen puolelta
> seinästä irtoilevat kaakelit. Kaakelit ei ole pudonneet, vaan koputtelemalla
> kuulee, että laatat ovat irti seinästä. Kosteusmittaus on suoritettu ja
> kosteutta ei pitäisi olla. Alustavaksi syyksi arveltiin liian kostean
> betonin päälle laatoittamista.
Kun ne on ylhäällä, niin käy mielessä, että onko ne ulkoseinässä? Voisi
nimittäin olla, että esim. virheellisestä pellityksestä johtuen
sadevedet kastelevat seinän, esim. syksyisin. Nythän se tietenkin on jo
ehtinyt kuivua.
> Voiko tämä siis olla kyseessä?? Kaakelit ovat betonielementin päällä,
> suihkunurkassa pari ylintä laattariviä. Kyse on ~10 vuotta vanhasta
Kannattaisikohan irroittaa yksi laatta ja kurkata alle? Sen laatan saa
takaisin siististi saumasilikonilla. Ja pitää ne kumminkin irroittaa ja
kiinnittää. Alta kannattaa katsoa, onko siellä kosteuseristeet. Veikkaan
että ei. Tai jos on, niin olisi kiva tietää onko laatta irronnut
kosteussulusta, vai ovatko kosteussulut irronneet betonista. Myös
seinien siveltävän kosteussulun liittyminen katon höyrysulkuun
(sinertävää rakennusmuovia) olisi hyvä tarkistaa. Höyrynsulkumuovi pitää
liimata sikaflexillä kosteussulkuun.
> rivitaloyhtiöstä ja useissa muissakin huoneistoissa on samankaltaisis
> ongelmia. Voiko se olla kosteutta vai pelkästä liian hätäisestä
> kaakeloinnista johtuvaa. Jos kosteus mitataan kaakelin päältä, onko tulos
> luotettavaa laatua??
Kosteusmittaukset ovat yhtä humbuukia. Ne kertovat usein vain sen,
milloin suihkua on viimeksi käytetty. Kaikkihan käyttävät nykyään
naapurin suhkua kaksi viikkoa ennen kosteusmittausta ja siitä eteenpäin.
> Ja mikähän mahtaisi olla arvio kustannuksista, jos vain
> kaakelit joutuu uusimaan ilman kuivatuksia ja koko seinän irti repimistä??
Jos talo on betonirunkoinen, niin kustannukset eivät nouse
mahdottomiksi. Vanhat laatat petkeleellä irti, rakenteiden kuivatus,
kosteuseristykset kuntoon ja uusi laatoitus. Materiaalit maksavat noin 6
tonnia. Koko homma teetettynä 20 tonnia. Samassa yhteydessä voi uusia
kattopanelit, mistä tulee noin 5 tonnia teetettynä, tarvikkeet tonnin.
Tinkaa hintaa 25 tonnia enemmän alaspäin kuin ajattelit maksaa, ja
uudista kylppäri mieleiseksesi. Ei ne 10 vuotta vanhat peruslaatat
kuitenkaan enää ole järin muodikkaan näköiset.
Jos kosteus tulee seinään ulkopuolelta, niin kattoremontti voi olla
kalliimpi. Tsekkaa katon kunto ja rakenteet.
Pete
--
Dr. Petri Kärhä, Research Scientist | Tel: +358-9-451 2289
Helsinki University of Technology | Fax: +358-9-451 2222
Metrology Research Institute | Hand: +358-50-511 0307
http://www.hut.fi/~petek/ | Home: +358-9-855 8246
Hemuli
nopeimman ja parhaimman vastauksen asiaan kuin asiaan. Lisää vaan
kommentteja.
"Petri Kärhä" <pe...@pop.hut.fi> wrote in message
news:3C205A19...@pop.hut.fi...
> Hemuli wrote:
>
> > Ongelmana on mahdollisesti ostettavasta kohteesta pesuhuoneen puolelta
> > seinästä irtoilevat kaakelit. Kaakelit ei ole pudonneet, vaan
koputtelemalla
> > kuulee, että laatat ovat irti seinästä. Kosteusmittaus on suoritettu ja
> > kosteutta ei pitäisi olla. Alustavaksi syyksi arveltiin liian kostean
> > betonin päälle laatoittamista.
>
>
> Kun ne on ylhäällä, niin käy mielessä, että onko ne ulkoseinässä? Voisi
> nimittäin olla, että esim. virheellisestä pellityksestä johtuen
> sadevedet kastelevat seinän, esim. syksyisin. Nythän se tietenkin on jo
> ehtinyt kuivua.
>
Ei ole ulkoseinässä, asunto on keskellä taloa ja kylppärin seinä on vasten
naapurin olohuoneen seinää.
> > Voiko tämä siis olla kyseessä?? Kaakelit ovat betonielementin päällä,
> > suihkunurkassa pari ylintä laattariviä. Kyse on ~10 vuotta vanhasta
>
>
> Kannattaisikohan irroittaa yksi laatta ja kurkata alle? Sen laatan saa
> takaisin siististi saumasilikonilla. Ja pitää ne kumminkin irroittaa ja
> kiinnittää. Alta kannattaa katsoa, onko siellä kosteuseristeet. Veikkaan
> että ei. Tai jos on, niin olisi kiva tietää onko laatta irronnut
> kosteussulusta, vai ovatko kosteussulut irronneet betonista. Myös
> seinien siveltävän kosteussulun liittyminen katon höyrysulkuun
> (sinertävää rakennusmuovia) olisi hyvä tarkistaa. Höyrynsulkumuovi pitää
> liimata sikaflexillä kosteussulkuun.
Sehän tietysti helpottaisi, kun pääsisi kurkkaamaan laatan alle. Tosin
omistussuhteissa pitäisi tapahtua pienhkö muutos ennen sitä ;)
> Kosteusmittaukset ovat yhtä humbuukia. Ne kertovat usein vain sen,
> milloin suihkua on viimeksi käytetty. Kaikkihan käyttävät nykyään
> naapurin suhkua kaksi viikkoa ennen kosteusmittausta ja siitä eteenpäin.
Valitettavasti näin. Mutta ei taida olla muutakaan keinoa määritellä
kosteutta kuin mittus. Visuaalinen kontakti ei siihen ihan taida riittää,
jollei heit huomaa että kosteussulku ole vaurioitunut / puutteellinen tai
vesi ei lorota pitkin seinää.
> Jos talo on betonirunkoinen, niin kustannukset eivät nouse
> mahdottomiksi.
On betonirunkoinen
> Tinkaa hintaa 25 tonnia enemmän alaspäin kuin ajattelit maksaa, ja
> uudista kylppäri mieleiseksesi. Ei ne 10 vuotta vanhat peruslaatat
> kuitenkaan enää ole järin muodikkaan näköiset.
20 tonnia vähemmän laitoin tarjoukseen, sen ajattelin vähintään korvaavan,
jos pahin skenaario toteutuu.
> Jos kosteus tulee seinään ulkopuolelta, niin kattoremontti voi olla
> kalliimpi. Tsekkaa katon kunto ja rakenteet.
Hyvä huomio, tarviipa katsoa.
-tommi
Heinänen Antti
> kaakeloinnista johtuvaa. Jos kosteus mitataan kaakelin päältä, onko tulos
> luotettavaa laatua?? Ja mikähän mahtaisi olla arvio kustannuksista, jos vain
Eräs kuntotarkastaja kertoi että betonilattian voi laatoittaa vaikka sen
kosteusprosentti on yli 90% (kyseessä ei siis ole laatta, joka ei ole
valulta vielä kuivunut vaan muuten kostunut). Kosteus pääsee haihtumaan
saumojen kautta ajan myötä. Eli kun tuota kommenttia miettii niin kaiken
järjen mukaan kosteuden ei pitäisi laattoja irroittaa. Jos irrottaisi niin
sittenhän pesuhuoneessa pitäisi laattojen irrota piankin koska kosteutta
pääsee aina saumoista kaakelin alle...?
Olettaisin että laatat irtoaa koska laasti on ehtinyt kuivumaan tai
alunperin on tehty liian kuivaa laastia. Tai sitten laasti on kammattu
liian tiheällä kammalla laatoitusvaiheessa.
Kantapään kautta kokeneena voin kyllä sanoa että noi pintakosteuden
mittaukset on yhtä tyhjän kanssa. Ainoan luotettavan tuloksen saa kun avaa
rakenteita ja katsoo mitä sieltä löytyy.
Uusiin kaakeleihin saa tietenkin uppoamaan vaikka kuinka ja paljon mutta
jos näkee vähän vaivaa niin kyllä siinäkin helposti säästää. Esim.
valkoista kaakelia saa todella edullisesti (alk. 30mk/m2) ja sen joukkoon
kun mukavasti sommittelee muuta laattaa ja boordia jne, niin voi saada
aika mukavankin näköistä seinää. Valkoinen on ainakin suht. ajaton. Mutta
makuja on monia...
-Antti
Petri Kärhä
Heinänen Antti wrote:
> Eräs kuntotarkastaja kertoi että betonilattian voi laatoittaa vaikka sen
> kosteusprosentti on yli 90% (kyseessä ei siis ole laatta, joka ei ole
> valulta vielä kuivunut vaan muuten kostunut). Kosteus pääsee haihtumaan
> saumojen kautta ajan myötä. Eli kun tuota kommenttia miettii niin kaiken
> järjen mukaan kosteuden ei pitäisi laattoja irroittaa. Jos irrottaisi niin
> sittenhän pesuhuoneessa pitäisi laattojen irrota piankin koska kosteutta
> pääsee aina saumoista kaakelin alle...?
Näin ennen, mutta kun nykyään pinnoille vedetään ennen kaakeleita
kosteussulut. Lattiaan tai seiniin jäävä kosteus pääsee tämän jälkeen
haihtumaan vain ulospäin. Pintojen on oltava ehdottoman kuivat, ennen
kuin kosteussulut sivellään.
> Olettaisin että laatat irtoaa koska laasti on ehtinyt kuivumaan tai
> alunperin on tehty liian kuivaa laastia. Tai sitten laasti on kammattu
> liian tiheällä kammalla laatoitusvaiheessa.
Näinkin voi olla. Jotenkin vaan tässä kohteessa hieman ihmetyttää, jos
kaikissa kämpissä laatat irtoaa vain suihkunurkan yläosasta. Voi olla
sattumaa, mutta tuntuisi ihmeelliseltä. Kyllä se suihku siinä jotain
vaikuttaa.
> Kantapään kautta kokeneena voin kyllä sanoa että noi pintakosteuden
> mittaukset on yhtä tyhjän kanssa. Ainoan luotettavan tuloksen saa kun avaa
> rakenteita ja katsoo mitä sieltä löytyy.
Samaa mieltä. Meidän edellisessä rivitalossa tehtiin kahteen kämppään
kosteusmittaukset, jotka oli puhtaita ja kämpät myytiin. Sitten löytyi
yhdestä kämpästä kosteusvaurioita, loppujen lopuksi kaikista, ja sitten
remontoitiin kaikki kylppärit lattiasta kattoon. Kosteussulkuja ei ollut
ollenkaan, ja hanojen läpiviennit oli kokonaan tiivistämättä. Kaverin
omakotitalossa kävi sama juttu.
Tässä kohteessa olen edelleen sitä mieltä, että yksi laatta pitäisi
irrottaa. On se nyt myyjänkin intresseissä tietää, mitä sen laatan alla
on, ja jos ne laatat tosiaan on irti, niin ne saa ehjänä pois ja vielä
siististi saman laatan takaisin.
> Uusiin kaakeleihin saa tietenkin uppoamaan vaikka kuinka ja paljon mutta
> jos näkee vähän vaivaa niin kyllä siinäkin helposti säästää. Esim.
> valkoista kaakelia saa todella edullisesti (alk. 30mk/m2) ja sen joukkoon
> kun mukavasti sommittelee muuta laattaa ja boordia jne, niin voi saada
> aika mukavankin näköistä seinää. Valkoinen on ainakin suht. ajaton. Mutta
> makuja on monia...
Tämä on edullista jos tekee itse, eikä laske työlle hintaa. Täyden
kylppärirempan kustannukset keskikokoiseen kylppäriin ilman kaakeleita
pyörii halvimmillaan 15 tonnin kieppeillä. Laattoihin uppoaa
halvimmillaan noin 2.000,- , hieman keskivertoa paremmilla laatoilla
noin 5.000 ja kalleimmilla laatoilla noin 10.000,- Vaikutus
kokonaiskustannuksiin ei ole läheskään niin dramaattinen, kuin
neliöhinnat antaisivat ymmärtää. Paitsi nyt ehkä sikakalliilla laatoilla.
Eikös muuten ole aika mielenkiinroista, miten kaakeleiden hinnat
muodostuu nykyään lähes pelkästään boordeista ja kuviolaatoista? Yksi
kuviolaatta maksaa saman kuin neliö peruskaakelia, joten niitä kun lyöt
7 ja boordilaattoja yhden rivin, niin ne 150,- neliö maksavat laatat
näyttää loppusummassa ilmaisilta :-)
Heinänen Antti
> Näin ennen, mutta kun nykyään pinnoille vedetään ennen kaakeleita
> kosteussulut. Lattiaan tai seiniin jäävä kosteus pääsee tämän jälkeen
> haihtumaan vain ulospäin. Pintojen on oltava ehdottoman kuivat, ennen
> kuin kosteussulut sivellään.
Näin pitää ollakin. Unohdin mainita tuosta märästä betonista, että siinä
kohden kyseessä ei ollut pesuhuone, joten tuota kosteussulkua ei sinne
tarvitse laittaa. Mutta kuten tuossakin tapauksessa, tulisi huolehtia että
betonilaatta ei kostu, eli oikea rakenne laatan alla, salaojat kunnossa
jnejne. :) Mutta pointti oli tuossa se että ko. tarkastajan mukaan
kosteuden ei pitäisi laattoja irroitella. Väitti että VTT on tutkinut ko.
hommaa ja tullut tuohon tulokseen.
> Tässä kohteessa olen edelleen sitä mieltä, että yksi laatta pitäisi
> irrottaa. On se nyt myyjänkin intresseissä tietää, mitä sen laatan alla
> on, ja jos ne laatat tosiaan on irti, niin ne saa ehjänä pois ja vielä
> siististi saman laatan takaisin.
Jos tuollainen tulisi omalle kohdalle, että jos muutama laatta seinästä
irtoaa, niin koko ajan kuitenkin tuolla takaraivossa pyörisi ajatus että
milloinhan ne muutkin tippuu ja onkohan kaikki kunnossa. Eli kyllä
kannattaa tutkia perimmäinen syy. Kun homma on korjattu perusteellisesti
niin sitten mielikin on hyvä (vaikka rahaa upposi). :)
> Eikös muuten ole aika mielenkiinroista, miten kaakeleiden hinnat
> muodostuu nykyään lähes pelkästään boordeista ja kuviolaatoista? Yksi
> kuviolaatta maksaa saman kuin neliö peruskaakelia, joten niitä kun lyöt
> 7 ja boordilaattoja yhden rivin, niin ne 150,- neliö maksavat laatat
> näyttää loppusummassa ilmaisilta :-)
Juu, tuo on tullut havaittua. Mietittiin erilaisia vaihtoehtoja boordiksi
ja yksi vaivainen lasilista maksoi 34mk, niitä olisikin mennyt melkoinen
liuta. Hommattiin kaksi neliötä mosaiikkia ja siitä riitti boordiin ja jäi
vielä ylikin ja itse asiassa näyttää todella mukavalta, jopa paremmalta
kuin tuo boordilista. Eli jos käytössä on enemmän rahaa niin helposti
kyllä tulee laitettua sitten kallista, halvemmallakin voi päästä kun on
tiukka paikka. :)
-Antti
Make
"Heinänen Antti" <hein...@rieska.oulu.fi> wrote in message
> Eräs kuntotarkastaja kertoi että betonilattian voi laatoittaa vaikka sen
> kosteusprosentti on yli 90% (kyseessä ei siis ole laatta, joka ei ole
> valulta vielä kuivunut vaan muuten kostunut).
No nyt on kyllä jotain pielessä. Väitätkö tosissaan kosteusprosenttiksi yli
90 prosenttia? Normaalisti betonia voidaan pitää märkänä kun sen kosteus on
painoprosentteina yli 5. Tulkitsetko nyt jotain pintakosteusmittarin arvoa?
Nuo mittarin arvot ovat ns. vertailulukuja, jotka saattavat olla vaikka 130,
mutta tuo ei tarkoita prosenttia.
Make
Heinänen Antti
> > Eräs kuntotarkastaja kertoi että betonilattian voi laatoittaa vaikka sen
> > kosteusprosentti on yli 90% (kyseessä ei siis ole laatta, joka ei ole
> > valulta vielä kuivunut vaan muuten kostunut).
>
> No nyt on kyllä jotain pielessä. Väitätkö tosissaan kosteusprosenttiksi yli
> 90 prosenttia? Normaalisti betonia voidaan pitää märkänä kun sen kosteus on
> painoprosentteina yli 5. Tulkitsetko nyt jotain pintakosteusmittarin arvoa?
> Nuo mittarin arvot ovat ns. vertailulukuja, jotka saattavat olla vaikka 130,
> mutta tuo ei tarkoita prosenttia.
En väitä mitään, kerroin vain mitä kuntotarkastaja minulle on kertonut.
Betonin normaaleista kosteusprosenteista tai mittarien vertailuluvuista en
tiedä yhtikäs mitään. Mutta kysymys on kuitenkin siitä että ko.
tarkastajan mukaan betoni voi olla aika kosteata vaikka sitä laatottaisi.
Eli kyseessä ei ole mikään tietty kohde, johon olisi tehty mittauksia tai
johon oltaisiin laatta laittamassa, kyseessä on vain tarkastajan yleinen
kommentti asiasta.
-Antti