Kävin tuossa tilaamassa astianpesukoneen ja aloin pähkäilemaan koneen
asennusta ja vakuutusehtoja. Siitähän on sodittu pitkään, että saako
asentaa koneen itse ilman että kotivakuutus menee ja omat
kotivakuutushetoni sanovat, että asennuksen on oltava asiallinen, ei
mitään putkimiehestä. Itsehän varmasti pystyn asennuksen tekemään,
koska keittiössä on valmis pistorasia koneelle, valmis tila koneelle
ja vielä tulo ja lähtöliitännät koneelle - lähinnä pitäisi imusuoja
asentaa joka vaatii muutakin kuin plug-iniä. Mutta, asennuksia
tutkiessani havaitsin vallan erikoisia asennuksia keittiössä (niitähän
tämä kämppä on täynnä, mm. pellistä rakennettu vessa on aika hassu).
Ensinnäkin, astianpesukoneelle on Y-kappaleella otettu kuumasta
vesijohdosta tulo ja asennettu siihen hana. Tällä hetkellä kuitenkaan
hanan jälkeistä putkea ei ole tulpattu -> jos hanan aukaisee, vettä
valuu iloisesti kaappiin. Näin on nähtävästikkin joskus käynyt
päätellen siitä, miten lastulevy on turpoillut ja maali hilseillyt.
Lisäksi olen käsittänyt, että astianpesukoneelle pitäisi olla
sulkuventtiili (näin sanotaan vakuutusehdoissa), mutta Y-kappaleesta
lähtevälle astianpesukoneen haaralle ei ole sulkuventtiiliä.
Sulkuventtiili on vasta tiskipöydän hanalle menevässä haarassa (eipä
siihenkään pääse käsiksi purkamatta viemäriputkea). Huoneistossa ei
ole myöskään mitään pääventtiiliä. Eli jos astianpesukoneen hana
vaikka praakaa, niin veden tuloa ei voi estää.
Koska tilanne on tuollainen, niin olisiko niin, ettei vaikuutus korvaa
yhtään mitään, ellei sulkuventtiiliä asenneta? Onkohan tilanne edes
laillinen nykyisellään, vaikka konetta ei olekkaan? Tällä ajan takaa
sitä, että saisinko vuokranantajan maksamaan putkimiehen paikalle
asentamaan sulkuventtiilin ja tupllaamaan letkun -> samalla se voisi
toki myös astianpesukoneen asentaa :-)
Ps. Vai katsotaanko tavallinen hana sulkuventtiiliksi?
--
Jari Eskelinen - jari.eske...@iki.fi
http://www.iki.fi/jari.eskelinen/
käsitin ettäs kun lasket hanasta lämmintä vettä lavuaariin
niin vettä valuu samalla kertaa myöskin lastulevykaappiin
noinko on ? ... vai käsitinkö väärin
JOS noin on, niin kyllä siihen pesukoneelle menevään
haaraan silloin tietysti oma erillinen sulkuhana tarvitaan
muutenhan et voi edes laskea sitä lämmintä vettä,
jos sullei'oo sitä pesukonetta
YLEENSÄ tuollaisessa hanasta haroitettavassa rimpulassa
ON aina oma sulku myös sitä pesukonettakin varten, ja joka
sulku avataan vain silloin kun tuota pesukonetta käytetään
silloin KUN pesukonetta EI käytetä, on sulun oltava aina
kiinni niin, ettei pesukoneen liitäntäletkun mahdollisesti
haljetessa (tai irrotessa) vesi pääse koko kaupungin
painevesiverkostosta virtaamaan oman talosi rakenteisiin
"Jari Eskelinen" <jarpat...@iki.fi> kirjoitti
viestissä:rt91v2-...@espresso.keitin.net...
> Koska tilanne on tuollainen, niin olisiko niin, ettei vaikuutus korvaa
> yhtään mitään, ellei sulkuventtiiliä asenneta? Onkohan tilanne edes
> laillinen nykyisellään, vaikka konetta ei olekkaan? Tällä ajan takaa
> sitä, että saisinko vuokranantajan maksamaan putkimiehen paikalle
> asentamaan sulkuventtiilin ja tupllaamaan letkun -> samalla se voisi
> toki myös astianpesukoneen asentaa :-)
*Meidän vahinkotarkastajamme vastasi kyselyymme asennuksesta seuraavaa:
(suora lainaus)
"Hyväksytty kiinteä liitos
tarkoittaa yleisesti myynnissä olevia liitososia. Siis astianpesukoneen
liittäminen vesijohtoverkkoon tulee tehdä esim. keittiöhanassa olevaan
liitosputkeen, jossa on sulku. Poisto tulee liittää esim. keittiöaltaan
viemärin hajulukon liitosputkeen ja kiristää liitoskohta "klemmarilla".
Teippiliitos ei ole kiinteä.
Pyykinpesukoneen tulovesi on liitettävä seinässä olevaan osaan, jossa on
sulkumahdollisuus. Eli kun konetta ei käytetä niin sulku on kiinni. (
koskee myös astianpesukonetta ) Poistoputki on liitettävä myös kiinteästi
poistoputkeen. Molempiin löytyy valmiit liitososat esim. pikaliittimet. Jos
poistoputken käyrä on vapaasti wc-istuimessa, lavuaarissa tai
putkisuppilossa, niin tämä ei ole kiinteä liitos. Pesukoneiden putkia ei
saa jatkaa omatekemillä liitoksilla.
Koneiden käyttöohjeissa on ohjeet ja kiellot ko. koneille.
Eli itse työtä ei tarvitse hyväksyttää, paitsi joissakin taloyhtiöissä
isännöitsijän toimesta.
Jos liitos on tehty väärin, niin vastuun kantaa liitoksen tekijä tai
tilaaja. ( tai molemmat yhteisesti )"
Saila
> käsitin ettäs kun lasket hanasta lämmintä vettä lavuaariin
> niin vettä valuu samalla kertaa myöskin lastulevykaappiin
> noinko on ? ... vai käsitinkö väärin
Ei ei sentään noin. Siis lämpimän veden putkeen on tehty Y-kappale,
josta toinen haara menii lavuaarin hanalle ja toinen tiskikoneen
hanalle. Lavuaarin hanaa voi kyllä ihan hyvin käytellä, mutta jos
tiskikoneen hanan avaa, tulvii vesi suoraan lastulevykaappiin.
Sitten putkessa itsessään on sulkuventtiili ruuvimeisselillä
käännettävä, jolla käsittääkseni saa paineet pois esim. hanan vaihtoa
varten. Sulkuventtiili on vain vasta haaroituksen jälkeen, joten
mitään putkessa olevaa sulkuventtiiliä ei astianpesukoneelle ole, vain
sen oma hana. Yksi kysymys sivusi juuri tuota, että onko ko. hana
"riittävä" vakuutusyhtiötä varten, jonka vakuutusehdoissa vaaditaan
asianmukainen asennus ja sulkuventtiili. Jos ei ole, niin sitten joudun kyllä
putkimiehen kutsumaan.
Astianpesukoneen asensin kuitenkin nyt alustavasti nyt itse,
ostin siis imusuojan joka sovitti samalla kierteet sopiviksi (1/2" ->
3/4"), työnsin koneen paikoilleen, laitoin tuloletkun imusuojaan ja
menoletkun viemäriin tehtyyn haaraan ja laitoin koneen alle vielä
kaukalon joka ruuttaa vedet eteen lattialle eikä seinään
vikatilanteessa. Ei kyllä mielestäni ole mitään ruudinkeksijähommaa,
kun noudatetaan asennusohjeita - koneen mukana kun tulee
sopivanmittaiset letkut ja tiivisteet ja kaikki ja ohjeet siitä miten
poistovesiletku pitää nostaa n cm korkealle etc. Mielestäni täysin
asiallisesti asennettu, mikä on vakuutusehdoissa vaatimuksena.
Turha noita on edes *kysellä* vakuutusyhtiöiden vahingonrapsuttajilta. Eihän
vakutuusyhtiö mitään korvaa kumminkaan.
Miettikääpä ite, milloin vakuutusyhtiö yhtään mitään maksaa pesukoneen
vuoksi koska:
a) apk:ssa tai pesukoneen liitosyhteessä pitää olla hana joka on aina kiinni
kun kone ei ole päällä (jos hana jää auki, vahinko sattuu ja olet poissa
kotoa, bad luck no money...)
b) silloin kun apk tai pesukone on päällä, on sitä silma kovana koko ajan
vahdittava, ettei se rupea vuotamaan, jos rupeaa, niin sinähän huomaat
vuodon ja suojeluohjeiden mukaisesti kuivaat sen vesitipan lattialta
ennenkuin se ehtii aiheuttamaan mitään vahinkoa (velvollisuus ryhtyä
toimenpiteisiin vahingon estämiseksi ja rajoittamiseksi) - jos et ole kotona
ja kone oksentaa vedet parketille, niin voi voi, olet syyllistynyt
suojeluohjeiden laiminlyöntiin, no money...
c) jos apk tai pesukone sattuisi vuotamaan niin hissuksiin, ettei sitä edes
valppainkaan haukansilmä huomaa, niin vakuutusyhtiö ei taaskaan korvaa
mitään, koska yleisperiaattena on, ettei hiipimällä hiljaa tapahtuneita
vahinkoja kuten mätäneminen, lahoaminen, tihkuminen tai vaikkapa
rapistuminen korvata...joten tough luck no money ja sitä rataa.
Joten aivan turha niitä vakuutusmaksuja on apk:sta maksella. Pyytäkää
vakuutuskirjaan selkeä rajaus sen poistamisesta vakuutuksesta ja tinkikään
vakuutuksen hintaa alemmas. Eihän se apk ole ikinä koskaan vakuutettu
kumminkaan.
Eiköhän se vakuutusehtojen sulkuventtiili ole juuri se hana ennen
pesukonetta?
Lauri