Terv Timppa
Jos tosiaan on isännöitsijän kiireistä kiinni ja kyseessä on
todellinen ostopalvelu, ei kun vaan reklamaatiota kehiin ja
isännöitsijä vaihtoon. On isännöitsijän tehtävä huolehtia firmansa
pyörittämisestä siten, että pystyy pysymään sopimuksissaan.
--
* Sufficiently advanced magic is indistinguishable from technology (T.P) *
* PGP public key available @ http://www.iki.fi/killer *
Yhtiökokouksen koollekutsuja on hallitus. Hallitus määrää päivän. Jos
isännöitsijällä on muita kiireitä, niin hänet pitää vapauttaa
tällaisesta ylimääräisestä taakasta.
Hallituksen oikeus ja velvollisuus on antaa isännöitsijälle tai muulle
tilinpäätöksen tekijälle määräaika, jolloin se on valmis
tilintarkastajille annettavaksi (hallituksen jäsenten
allekirjoituksin).
Tuossa tapauksessasi yhtiökokouksessa moitteesi on kohdistettava
hallitukseen, joka on jättänyt valvontavelvollisuutensa tekemättä.
Unohda kaikki puheet korvausvelvollisuuksista jos aioit käydä
täysipäisestä osakkaasta.
Mutta ennen kuin aloitat yhtiökokouksessa moitteet, niin varaudu myös
ottamaan hallituksen jäsenyys, mahdollisesti myös puheenjohtajuus
vastuullesi ja ala seuraavaksi etsiä talollesi sopivaa isännöitsijää.
Ei tämä kai ole vaikeaa?
epe
Ihan uteliaisuuttani kysyn, että miksi tuo ajankohta on sinulle niin tärkeä?
Minusta ainakin taloyhtiön kokouksia puuduttavampia tilaisuuksia saa
etsiä, ja jätänkin ne väliin, ellei esityslistalla ole jotain erityistä,
kuten isoja remontteja.
t.Soili
> isännöitsijällä on muita kiireitä, niin hänet pitää vapauttaa
> tällaisesta ylimääräisestä taakasta.
>
;-)
> Hallituksen oikeus ja velvollisuus on antaa isännöitsijälle tai muulle
> tilinpäätöksen tekijälle määräaika, jolloin se on valmis
> tilintarkastajille annettavaksi (hallituksen jäsenten
>
> Mutta ennen kuin aloitat yhtiökokouksessa moitteet, niin varaudu myös
> ottamaan hallituksen jäsenyys, mahdollisesti myös puheenjohtajuus
> vastuullesi ja ala seuraavaksi etsiä talollesi sopivaa isännöitsijää.
> Ei tämä kai ole vaikeaa?
>
Tässä, kuten kaikessa muussakin toiminnassa tulee toki ottaa huomioon
käytännön realiteetit, ml. onko asialla käytännön merkitystä. Toki voi
vaatia vaatimisen ilosta, jolloin lopputuloksena voi olla että isännöitsijä
pistää lopulta hanskat tiskiin ja irtisanoo sopimuksensa ja seuraava lupaa
hoitaa (ja ehkä jopa tekeekin) tilinpäätöksen nopeammin, mutta kalliimmalla
kk-veloituksella. Kuka voitti?
En tarkoittanut edellisellä vähätellä yhtiöjärjestyksen vaatimusten
noudattamista; ennemminkin herättää ajattelemaan ovatko siellä olevat
säännöt järkeviä.
Tarvitseeko kokous pitää jo maaliskuussa (jolloin osa ihmisistä voi vielä
olla talvilomillakin), vai ehtisikö yhtä hyvin huhtikuussa? Jospa
muotoilisikin muutosehdotuksen yhtiöjärjestykseen ja asia olisi sillä
kunnossa. Samalla voisi harkita, josko yhtiön tilikauden ei tarvitsisikaan
olla kalenterivuosi, joka helpottaisi isännöitsijänkin kiirekeskittymää ja
saattaisi näkyä jatkossa edullisempana maksuna.
Isännöitsijältä ostetaan kuitenkin ympärivuotista työpanosta, ja pullonkaula
hoidettavien yhtiöiden määrälle saattaa syntyä juuri tilinpäätösaikaan. Jos
silloin halutaan erikoiskohtelua pikavauhdilla, saa samalla helposti
maksettavakseen vuoden muina aikoina "aliteholla" toimivan toimiston
yleiskuluja (voisi ajatella että silloin ostetaan esim. kahden vastaavan
yhtiön työmäärälle tarvittava resurssikiintiö -ympärivuotisesti). Ja
taloyhtiöihin erikoistunut ammattitilintarkastajakin lienee kiireisimmillään
samaan aikaan vuodesta, ehkä sekin käy yhtiön asiat läpi vielä
perusteelisemmin (samalla rahalla) jos saa tehdä sen hiukan hiljaisempaan
aikaan vuotta. Btw, tilintarkastus on vähättelevä nimitys tehtävälle joka
oikein hoidettuna pitää sisällään paljon muutakin kuin kirjanpidon
oikeellisuuden katselua.
Huhtikuussakin tehdyillä päätöksillä ehtii normaalisti ennen kesää
tarvittavat asiat ratkaista, jos sellaisia on. Ja isoja asioita varten
tarvittaessa pidetään ylimääräinen yhtiökokous silloin kun ajankohta sitä
vaatii; vaikkapa kesän julkisivuremonttia ei päätetä enää saman kevään
kokouksessa
Itse olin aikaisemmin osakkaana rivitaloyhtiössä, jonka tilikausi oli
1.7.-30.6. ja varsinainen yhtiökokous piti pitää lokakuun loppuun mennessä.
Koin tämän varsin toimivaksi järjestelyksi.
--
TiN
Minä menen sinne mielelläni vaalimaan reilun parin sadan tuhannen euron
omaisuuttani. Kokous ei ole mielestäni puuduttava ja se on aivan mainio
paikka tavata naapureita. Juomme aina kokouskahvit ja usein jäämme puhumaan
kaiken maailman asioita kokouksen jälkeenkin.
Mielestäni yhtiöjärjestyksen sääntöjä tulee vaalia ja pysyä sovituissa
aikatauluissa.
Timppa
Marko
>Minusta ainakin taloyhtiön kokouksia puuduttavampia tilaisuuksia saa
>etsiä, ja jätänkin ne väliin, ellei esityslistalla ole jotain erityistä,
> kuten isoja remontteja.
Tuossapa viimeksi esmes valtuutettiin/velvoitettiin hallitus valmistelemaan
isoa remppaa ja mielellaan tuomaan asia seuraavaan yhtiokokoukseen
paatettavaksi, tai tarpeen vaatiessa jopa kutsumaan ylimaarainen yhtiokokous
paattamaan asiasta. Ensi kevaana siis odotettavissa on lapihuutojuttu, silla
siina vaiheessa heraavat osakkaat ovat auttamatta myohassa ja kaytannon
syista jaanevat vahemmistoon.
Kylla niissa siis sikali kannattaa kayda, ellei ihan kumileimasimeksi halua
omaisuutensa hoidossa ryhtya.
Juha Aa.
> Kylla niissa siis sikali kannattaa kayda, ellei ihan kumileimasimeksi
> halua omaisuutensa hoidossa ryhtya.
Asunto on useimpien ihmisten suurin investointi elämän aikana. On
surullista, että sellaisen omaisuuden hoitaminen ei tunnu kiinnostavan.
Jos asenne on tämä oman omaisuuden hoidossa, ei paljon voi odottaa
vastuuntunnoltakaan. Jos on pienestä pitäen tottunut siihen, että "joku
toinen" hoitaa "tylsät" asiat, ei ihmistä saa liikkeelle aikuisenakaan.
Varsinkaan pienessä yhtiössä hallitukseen ei ole tunkua. Hallituksen
jäsenet ovat useimmiten leipääntyneet ainaiseen sylkykuppina olemiseen.
Olisi vähintäänkin reilua, että joku hallituksen ulkopuolinen aina
silloin tällöin katsoisi asiakseen saapua "puuduttavaan" tilaisuuteen ja
ilmoittautua sylkykupiksi.
Vaihtoehtoisena toimintatapana voisi olla, että lähes kokonaan
hallituksesta koostuva yhtiökokous nostaa reilusti hallituksen
palkkiota. Pörssiyrityksistä kannattaa ottaa mallia: kokouspalkkion
lisäksi otetaan vuosipalkkio, sillä tokihan hallitus joutuu
työskentelemään kokousten ulkopuolellakin. (Firman osakkeita ei sentään
tarvitse jakaa ;-)
MTV
*) täsmällisemmin: vastikkeesta vastaavia osakkeita tai asuinneliöitä
> työskentelemään kokousten ulkopuolellakin. (Firman osakkeita ei
> sentään tarvitse jakaa ;-)
>
Hei, täähän olisikin hieno idea; ikävän naapurin kämpän hallintaan
oikeuttavat osakkeet jaetaan hallitukselle kokouspalkkioina ;-)
--
TiN
Kyllä kai yhtiönne kirjanpito on kuitenkin valmistunut ajallaan.
Veroilmoitukset tulee jättää (mikäli siis FY on tammi-joulukuu)
viimeistään aprillipäivänä. Tämä oletuksena yhtiöjärjestyksen
maalislkuusta, koska asialla on yhteys.
Asoyn ei tietysti tarvitse jättää veroilmoitusta, mutta aina
silloin tällöin kannattaa sinne merkauttaa poistoja (jos siis
on ollut investointeja). Tämä on rahanarvoista tavaraa, ja
mikäli siis ei yhtiökokous ole vahvistanut tilinpäätöstä tätä
ei periaatteessa voi jättää.
Kimmo
itsekin isännöitsijänä, tosin tilinpäätöksen ja
veroilmoituksen valmistelee tilitoimisto
Tuossa vielä korostettuna:
jätänkin ne väliin, *ellei esityslistalla ole jotain erityistä,
kuten isoja remontteja*.
t. Soili
Huhhuh, toivottasti et ole missään hallituksessa, sen verran synkeältä
tuo näkemyksesi vaikuttaa.
t. Soili
Se on synkeä siksi, että olen ollut näppituntumalta arvioiden ehkä 3/4
omistusasumisajastani hallituksessa, suurimman osan siitä
puheenjohtajana. Eräänlainen vankilahan tuo on, mutta pois pääsee kun
muuttaa pois. Toiset vaan ovat vuodesta toiseen vapaamatkustajina - se
on kohtalaisen itsekästä. Ainoat havainnot asukkaista tulevat silloin,
kun he paiskovat asuntojensa ovia kiinni kuin auton ovia.
MTV
Jees, ja korostetaan sitten takaisin, etta taa mainittu remppa nakyy sit
esityslistalla ens kevaana. Mutta talla kertaa jo ns. keskusteltiin aihe
lapi. Siis esim epavirallisesti ohjeistettiin hallitus siihen, mita
tarjouksessa olisi hyva olla (eli kaytannossa paatettiin eras tekninen
yksityiskohta). Jos meidan yhtiossa joku kuvittelee siihen enaa ensi kevaana
mitenkaan vaikuttavansa, niin kaytannossa se jaa yritykseksi, silla nyt
enemmisto on jo epavirallisen paatoksen takana ja huom: ollut mukana
paattamassa sen rempan sisallosta.
Tokihan tollasen yhtiokokous teoriassa voi kaataa, mutta ne
myohaisherannaiset siis tosiaan kaytannossa jaavat vahemmistoon, kun
paikalle vaivautuva osa on jo sitoutunut asiaan psyykkisesti ja patkii
mahdollisessa keskustelussa myos tietopohjalla asian.
Etta korostele minka korostelet, mutta kumileimasimeksi jaat, jos et
paikalla ole. Kylla niita paatoksia tehdaan ja suuntia haetaan sen
esityslistan ulkopuolella ihan merkittavasti. Mutta omapa on omaisuutesi.
Juha Aa.
Juha
Eikös siihen ollut lailla jotain sanottavaa, mitä voidaan päättää - joten-
kin siihen tyyliin, että asian pitää olla esityslistalla tai sitä ei voida
virallisesti käsitellä lainkaan (tai jotain sellaista ex-yhtiön ex-isän-
nöitsijä puhui)?
-jm
Jotenkin nain itsekin muistelen. Tassa tapauksessa hallitus toi
meta-kohdassa esiin, etta X-remppa olisi edessa piankin. Tama merkittiin
tiedoksi ja toivottiin hallituksen ryhtyvan tarvittaviin alustaviin
toimenpiteisiin. Nuijankopautuksen jalkeen sit jaatiin keskustelemaan, etta
kylla maar ne tarjoukset voisi pyytaa, kerrottiin, millaisia tarjouksia
toivomme hallituksen pyytavan ja sanoimme, etta sitten vaan rohkeasti
kutsumaan vaikka ylimaaraista kokousta koolle, jos tuntuu, etta ensi kevat
on liian kaukana.
Nain ollen hallitus sitten tuo aikanaan melko valmiin esityksen
yhtiokokoukselle, joka sitten siunataan tai kiistetaan tai muutetaan
kokouksen haluamaan muotoon. Mitaan ihan teknista paatosta ei ole tehty,
kuten meta-kohdassa ei kai saakaan.
Juju tassa on se, etta kun sita on tuolla kokouksen ohella jo pohjustettu noin,
niin erittain todennakoisesti sitten ainakin kaikki paikalla olleet ovat
paatoksen puolesta, jos vain on saatu tolkullisia tarjouksia eivatka
olosuhteet ole muuttuneet. Jos asia siita paatettaessa menee aanestykseksi,
jo valmiiksi asiaan perehtyneet ovat paremmalla tietopohjalla liikkeella ja
ovatpa ehka muitakin jo vahan vuoden mittaan suostutelleet.
On siis kaytannossa (mutta ei tietenkaan teoriassa) edessa tilanne, jossa
esitys menee lapi. Ja siis keksityssa esimerkissa tuolla olisi pyydetty
hallitusta etsimaan tarjouksia juuri vasenkatisista hilavitkuttimista, eika
esim oikeakatisista. Jos nyt joku haluaisikin oikeakatisen, tullaan tuskin
enaa jarjestamaan uutta tarjouskierrosta (paitsi tietysti taas jos
yhtiokokous niin paattaa. Yleensa kuitenkin se esitys on aika vahvoilla, kun
kannattajiakin on jo etukateen enemman.)
Tata tarkoitin silla, etta jos vain katseella seuraa esityslistoja, on kylla
enemman tai vahemman pihalla satojen tuhansien sijoituksensa hoidosta, saati
sitten kotinsa taloudesta ja rakenteista.
Juha Aa.
Yhtiökokouksen PÄÄTÖKSET ovat kaikki asioita jotka pitää olla listattuna
kutsuun, tai jos kaikki äänet on edustettuna, yhteisesti kaikki hyväksyy
että asiasta päätetään. (yksikin ei on veto)
Tietysti kokouksissa voidaan asioista keskustella ja osakkailla on
oikeus myös pitää puheenvuoroja. Näitä keskusteluja kuunnellaan kyllä
mielellään hallituksessa, jonka on tarkoitus valmistella jotain asiaa
seuraavaa kokousta silmälläpitäen. Näin voidaan asioita tuoda esiin
siten kun luullaan asukkaiden haluavan asiat. Tämä on yksi paikka
jossa osakkeenomistajien/asukkaiden ääni kuuluu. Muuten tällaiset
äänestelyt jäävät aika vähiin.
Kun mielipiteitä on kyselty, voi hallitus valmistella asiaa, joka
esitellään osakkaiden toiveista mukaillen. Jos tässä vaiheessa joku
uusi tulee ja rupeaa vaahtoamaan jostain asiasta, hän ei yleensä saa
niitä taakseen jotka aiemmassa kokouksessa jo osallistui asiaan.
Mutta jos hän saa, tarkoittaa se yleensä sitä että valmistelut
aloitetaan kuta kuinkin alusta.
K
Olet oikeassa. Puhuin yksityisesta elinkeinonharjoittajasta.
Maaliskuun loppuun mennessä ei kuitenkaan koskaan ole ollut mikään
ongelma, miksi ei sitä kannata mennä muuttamaankaan, ja sen
voi hyvin pitää yhtiöjärjestyksessä.
Kimmo
t. Soili
>Ja jos tuollainen asia olisi esityslistalla, niinkuin sen kuuluu olla,
>olisin paikalla, koska kyseessä on remontti. Kumma kun ei tunnu menevän
>sinulla jakeluun.
Kylla ma jo tajusin, etta sa menet paikalle, jos esityslistassa lukee
jotain, mika herattaa mielenkiintosi. Heh, sen sijaan ma en jaksa enaa taman
jalkeen toistaa sulle sita, etta kun se nakyy esityslistalla, on keskeinen
vaikuttamisen paikka jo mennyt.
Mutta eipa siina mitaan, mita useampi jakaa nakemyksesi ja toimii sen
mukaan, sen helpompaa on toi valmisteluun vaikuttaminen mun kannaltani. Pysy
sina vaan poissa niista ikavista kokouksista.
Juha Aa.