Kun esitetään, että kostean/märän puun polttaminen on perin kannattamatonta
olen aina epäillyt asiaa, että onko ero kuivan ja kostean puun osalta
kovinkaan suuri - ihan omakohtaisen "puunpoltto-tulisijaharastelijaisuuden
pohjalta".
Kokemukseni mukaan, ainakin kiukaassa ensimmäisen pesän jälkeen, kun on
saatu kiuas jo lämpimäksi ja hiiltä pesään kosteat isohkot polttopuut
toimivat hyvin ja oikein säädetyllä vedolla palavat iloisesti ja piipusta ei
tule näkyvää savua.
Kostean puunpolton kannattamattomuuden illuusio syntyy siitä, että kaikissa
kaavioissa esitetään energiasisältö per massa eikä per tilavuus. Siksi ero
kasvaa suureksi, kun kilo polttoainetta siis kosteana sisältää vähemmän
puuta ja tuo vähennys siis korvattu vedellä. Käytännössähän me laitamme
uuniin halkoja, emme siis kiloja vaan paremminkin tilavuuksia - eli puun
määrä ei vähene kosteuden kasvaessa. Halko on ihan samanlainen ja kokoinen
kosteana ja kuivana. Siis ts. laitamme "halollisen" puuta uuniin ja
vaihtelevan määrän vettä tämän kanssa. Veden höyrystäminen alentaa
hyötysuhdetta, mutta sen vaikutus onkin - yllätys, yllätys aika pieni.
Tiheys:
kuivana (koivu) n. 0,5kg/dm3 (puolikilo per litra)
Energiasisältö:
19 MJ/kg = 5,3 kWh/kg
Puun sisältämän veden haihduttaminen;
0,628 kWh/litra
Kosteus
Netistä hakemistani ohjeista käy ilmi, että kosteusprosentti tarkoittaa
veden paino-osuutta puun painosta - joten puun kosteusprosentti maksimissaan
ei voi olla lähellekään 100%.
Mitä maksimi mahtaa olla ?
Olisiko käytännössä yli 400g/litra puuta?
Jos vettä polttopuussa 500g/litra, niin kahden puulitran (=kilo puuta)
"energiasisältö pienenee" litran vettä haihduttamiseen tarvitsemalla (0,628
kWh/litra) energiamäärällä. Joten siis noinkin "sikamärän" puun energia
sisältö tippuu n.12% (0,628 kWh/ 5,3 kWh).
Ote puunpoltto-ohjeesta:
"Sopivin polttopuun kosteus on 15 - 20 prosenttia. Märkä puu säröilee ja
sihisee palaessaan. Kostea polttopuu laskee uunin hyötysuhdetta, sillä suuri
osa lämpöenergiasta kuluu veden höyrystämiseen."
Onko ilmaus; "Kostea polttopuu laskee uunin hyötysuhdetta, sillä suuri
osa lämpöenergiasta kuluu veden höyrystämiseen." hieman harhaan johtava -
jos tuon äskeisen laskelmana mukaan 50% kosteus polttopuussa alensi
lämpöarvoa 12%?
"Heikki Olenius Tulikivi Oy:stä kertoi, että nykyisin tarvitaan uusissa
uuneissa 25 cm:stä ja polttopuun tärkein ominaisuus on kuivuus ja oikea,
tasalaatuinen palakoko..
Jos poltetaan 15 kg kosteudeltaan 15 %:a höyrystetään 2,25 litraa vettä ja
vastaavasti 25 %:n
kosteudessa 3,75 litraa."
Siis Kymmenen prosenttia vettä lisää eli 1,5 litraa eli 0,95 kWh vähemmän
lämpöenergiaa, kun 15 kg polttopuuta = 79,5 kWh on menetys luokkaa 1/80.
Onko tuollainen edes mainitsemisen arvoista. Pellin kiinni laittamisen
ajoitus ja muu tumpulointi poltossa aiheuttaa helposti moninkertaisen
menetyksen tuohon alla 1,5%:n menetykseen verrattuna. Toki se on rikkana
rokassa, jos joka tapauksessa tumpuloidaan.
Puukiukaassa isot kosteat puut palavat pitkään ja piippuun karkaa vähemmän
lämpöä alhaisemman savukaasulämpötilan johdosta. Samoin polttoaika pitenee.
Pitäisikin tehdä ihan käytännön polttotilanteita käytössä olevalla
tulisijakalustolla (uunit,kamiinat,hellat, kiukaat) ja mitata todellinen
sisään saatu lämpö erilaisilla palotilanteilla ja eri kosteusarvon puulla.
Samoin päästöt tulisi
seurata.
Asia ei lainkaan niin yksiselitteinen kuin äkkiä voisi kuvitella. Kostean
puun pidempi polttoaika antaa enemmän aikaa lämmön siirtymiselle. Toisaalta
pienempi lämpötilaero pienentää siirtymistä. Savukaasut viileämpiä -
parantaa hyötysuhdetta ja etenkin kiukaassa säästää tiilipiippua, jonne
kiukaasta liki aina liina kuumia savukaasuja. Lisäksi kiukaan korkeat
savukaasulämmöt tekee siitä aika huonohyötysuhteisen, joten kiukaan osalta,
tuo kostea puu voi olla perusteltua käyttää.
Itselläni on sellainen tuntuma "asiaa harrastaneena", että kosteaa puuta ja
jopa siis hyvin märkääkin voi polttaa hyvinkin täydellisesti ja puhtaasti.
Toki sen märkänä saa helposti palamaan todella huonostikin, mutta tietyllä
tavalla poltettuna palaa myös mainiosti
Siten vielä lisä näkökulmia:
Paljonko kuivaamisessa haihtuu puusta palavia komponentteja?
Ainakin havupuissa on jotain terpeenejä ja tärpättijohdannaisia, joita
haihtuu?
Eikö savukaasupesurilla varustetussa hakekattilalaitoksessa, jossa
savukaasupesurin lämpö hyödynnetään ole sama polttaa kosteaa tai kuivaa
polttoainetta?
Vai onko jopa tuoreempi puu parempaa, kun sisältää enemmän palavia aineita ?
Netistä löytynyttä:
Päätös Turku Energia Oy:n ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta
hakemuksesta, joka koskee Orikedon kattilalaitoksen toimintaa Turun
kaupungissa.
........Kattilan keskimääräinen hyötysuhde on 92 %, mutta sa-
vukaasupesurin kanssa koko laitoksen laskennallinen hyötysuhde nousee yli
100 %:n
Summa summarum
Voidaanko ainakin keuhkoaminen kuivan polttopuun ylivoimaisuudesta lopettaa
ja todeta, että kuiva keskimäärin parempaa kuin kostea, mutta ero ei
merkittävä. Sytkyttäminen mahdollisimman kuivalla polttopuulla varmaan
perusteltua.
MSe
> Kokemukseni mukaan, ainakin kiukaassa ensimmäisen pesän jälkeen, kun on
> saatu kiuas jo lämpimäksi ja hiiltä pesään kosteat isohkot polttopuut
> toimivat hyvin ja oikein säädetyllä vedolla palavat iloisesti ja piipusta ei
> tule näkyvää savua.
>
Tästähän et tule saamaan mitään lopullisia vastauksia ikinä,
koska asiasta ollaan eri mieltä, faktoistakin. Mutta eiköhän ole
syytä polttaa päästöjen takia sitä kuivempaa puuta kuitenkin?
> Kosteus
> Netistä hakemistani ohjeista käy ilmi, että kosteusprosentti tarkoittaa
> veden paino-osuutta puun painosta - joten puun kosteusprosentti maksimissaan
> ei voi olla lähellekään 100%.
Puun kosteus lasketaan puusepänteollisuudessa aina suhteessa
absoluuttisen puun painoon jolloin kosteusprosentti voi olla yli 100.
En tiedä sitten miten tässä tapauksessa pitäis laskea.
> Itselläni on sellainen tuntuma "asiaa harrastaneena", että kosteaa puuta ja
> jopa siis hyvin märkääkin voi polttaa hyvinkin täydellisesti ja puhtaasti.
Niin kuin itsekkin totesti, vaatii tutkimuksia, millään mutulla et
minua ainakaan saa vakuuttuneeksi että palaminen on puhdasta.
> Toki sen märkänä saa helposti palamaan todella huonostikin, mutta tietyllä
> tavalla poltettuna palaa myös mainiosti
>
Minäkin tiedän miten metrin halko halkeaa AINA, mutta en kerro :-)
>
> Puun kosteus lasketaan puusepänteollisuudessa aina suhteessa
> absoluuttisen puun painoon jolloin kosteusprosentti voi olla yli 100.
> En tiedä sitten miten tässä tapauksessa pitäis laskea.
>
Korjataan nyt tuo sivuhuomautus, eli pitäisi olla "...absoluuttisen
kuivan puun painoon..."
no jos asiallisen tiedon levitystä ja "faktaa" halutaan noin
ihan vängällä kutsua "keuhkoamiseksi", niin silloin ... ei voida!
ja sullon myös
muutamia peruskäsitteitä ja -tietoja vielä hieman hakusessa,
kuten esim. tuo "kosteus"
mutta jokainenhan saa kärryyttää niin märkiä puita kuin ikinä
vain haluaa - kunhan ei kärryytä niitä mun lähinaapurustossani
ettei mun tartte turvautua ... lievää törkeämpään väkivaltaan
ja
Brasiliassakin net polttaa sokeriruokopeltojen viherkasvuston
jottas' köyhillä sadonkorjaaja-orjilla olis' helpompi henkittää ...
... keuhkoihinsa sitä joka-s:atanan-paikkaan-tunkeutuvaa
tuhkapölyä
ja niin met
äveriäämmät saamme Hummereihimme halpaa bio-etanoolia
(ainaski sen 5 % ... heh-heh!)
ja olisittepas' nähneet öylön TV1:ssä niitten pers-aukisten
beduiinien väkästämien etanolitehtaiden savukaasupäästöt!
tummuusasteen perusteella arvioituna (tällasen kokeneen
"haukan"katse) CO-pitoituus ylitti reippaasti 50 000 ppm
kyllä nyt "maailma pelastuu":
mikä bio-etanolia käyttäessä jää päästämättä, se päästellään
vähintään kymmenkertaisesti bio-etanoolia valmistettaessa:
onko olemassa enää mitään tuon pöhkömpää puuhastelua ?
Viherpiperrys?
-- IK
> mutta jokainenhan saa kärryyttää niin märkiä puita kuin ikinä
> vain haluaa - kunhan ei kärryytä niitä mun lähinaapurustossani
>
Mutta toisin on Saksanmaalla. Just eilen kattelin telkusta kun
nokikolarit tekivät ratsioita puunpolttajien koteihin. Mummolla oli
selittämistä kun hellanpesästä löytyi nakkipaketin muovipakkaus.
Toisesta paikkaa löytyi takasta pahvinen pizzapakkaus, pannuhuoneesta
pahvia enemmänkin jne...
Mutta on nuohoojamestarilla komea työasu silinterihattuineen.
>
> Energiasisältö:
> 19 MJ/kg = 5,3 kWh/kg
>
Pakko kommentoida vielä kun jäi vaivaamaan, tuo arvo on rutikuivalle
puulle. Huonekuivan puun kosteus on luokkaa 10-15% ja energiasisältö
tipahtanut tuosta arvosta n. 1 kWh/kg (Tulikiven Uunikirjan graafi)
> Puun sisältämän veden haihduttaminen;
> 0,628 kWh/litra
>
Tämä taitaa olla pelkän veden olomuodon (vesi->höyry) muutoksen
vaatima energia? Eli tuosta puuttuu vielä ainakin haihdutettavan veden
lämmitykseen menevä energia ja se energia joka käytetään veden
siirtämiseen soluista niiden seinämien läpi pois puusta.
Uunikirjan graafista: lämpöarvo tippuu lineaarisesti alkupisteestä
täysin kuiva puu / 5...5.3 kWh/kg --> suht. kosteus 50% / 2 kWh/kg
Eli metsään mentiin, menetys huonekuivan puun lämmitystehosta joka
oli n. 4 --> tuoreen puun lämmitysteho (n. 50%) 2 kWh/kg
*Olet asian ytimessä nyt! Ikäänkuin jos puilla lämmitettäessä vettä
muodostuisi vähemmän energiaa, kuin lämmitettäessä vaikka tiiliä. Aika
kummaa muuten, etten edes minä ole asiaa juuri ajatellut tuolta kannalta. Ja
minä sentään a j a t t e l e n toisin kuin esim. ydinklingonit! ; )
> Tiheys:
> kuivana (koivu) n. 0,5kg/dm3 (puolikilo per litra)
>
> Energiasisältö:
> 19 MJ/kg = 5,3 kWh/kg
>
> Puun sisältämän veden haihduttaminen;
> 0,628 kWh/litra
>
>
> Kosteus
> Netistä hakemistani ohjeista käy ilmi, että kosteusprosentti tarkoittaa
> veden paino-osuutta puun painosta - joten puun kosteusprosentti
maksimissaan
> ei voi olla lähellekään 100%.
>
> Mitä maksimi mahtaa olla ?
> Olisiko käytännössä yli 400g/litra puuta?
>
> Jos vettä polttopuussa 500g/litra, niin kahden puulitran (=kilo puuta)
> "energiasisältö pienenee" litran vettä haihduttamiseen tarvitsemalla
(0,628
> kWh/litra) energiamäärällä. Joten siis noinkin "sikamärän" puun energia
> sisältö tippuu n.12% (0,628 kWh/ 5,3 kWh).
*Huomioi muuten tähän lisäksi, että +100C lopputuote lämmittää sinällään jo
aika kiivaasti +20C huonetta! Joten määrähukka pienenee myös tästä, koska
energia ei toki sinällään haihdu, kuin STUK säteilyharhaopeissa
korkeintaan )
> Ote puunpoltto-ohjeesta:
> "Sopivin polttopuun kosteus on 15 - 20 prosenttia. Märkä puu säröilee ja
> sihisee palaessaan. Kostea polttopuu laskee uunin hyötysuhdetta, sillä
suuri osa lämpöenergiasta kuluu veden höyrystämiseen."
>
> Onko ilmaus; "Kostea polttopuu laskee uunin hyötysuhdetta, sillä suuri
> osa lämpöenergiasta kuluu veden höyrystämiseen." hieman harhaan johtava -
> jos tuon äskeisen laskelmana mukaan 50% kosteus polttopuussa alensi
> lämpöarvoa 12%?
*Ilman muuta tarkoitushakuista harhaanjohtamista. Ilmeisesti pyritään
haittaamaan vain "maallikkopuunmyyjiä maakunnista".
> "Heikki Olenius Tulikivi Oy:stä kertoi, että nykyisin tarvitaan uusissa
> uuneissa 25 cm:stä ja polttopuun tärkein ominaisuus on kuivuus ja oikea,
> tasalaatuinen palakoko..
> Jos poltetaan 15 kg kosteudeltaan 15 %:a höyrystetään 2,25 litraa vettä ja
> vastaavasti 25 %:n
> kosteudessa 3,75 litraa."
>
> Siis Kymmenen prosenttia vettä lisää eli 1,5 litraa eli 0,95 kWh vähemmän
> lämpöenergiaa, kun 15 kg polttopuuta = 79,5 kWh on menetys luokkaa 1/80.
> Onko tuollainen edes mainitsemisen arvoista. Pellin kiinni laittamisen
> ajoitus ja muu tumpulointi poltossa aiheuttaa helposti moninkertaisen
> menetyksen tuohon alla 1,5%:n menetykseen verrattuna. Toki se on rikkana
> rokassa, jos joka tapauksessa tumpuloidaan.
*Pikku vinkki muuten! Kokeilkaas ensi kerralla polttaa pesänne ihan
"järjenvastaisesti" seuraavalla pikku kikalla. Yläpellit auki, pistätte
piisi
palamaan "vain senverran, että pääsee kunolla alkuun. Ja vastoin kaikkia
sääntöjä täysillä palavassa pesässä alaluukut kiinni!! Yläluukut toki auki
pitäen. Syntyy mielenkiintoinen "kituvaluefekti" uskomattoman hyvän
palotuloksen tuoden. Suoraan aiheuttaa tuplan lämpiämisen, vaikkei saattaisi
uskoa.
*Jos homma toimii oikeen, niin pesä on kuuma kun hel.. .. ja muuten
häkävaaraa ei ole, koska ylhäältä pääsee pois. Ovelaa on tuhkan
pikeentymisefekti, jonka takia pitää toisinaan polttaa myös "normaalisti".
Ken tosiaan haluaa puolittaa polttokulunkinsa, niin suositeltavaa kokeilla.
Kaikkineen pistää kyllä nykyiset polttosuosituspelleilyt kerrallaan suohon,
takaan!
> Puukiukaassa isot kosteat puut palavat pitkään ja piippuun karkaa vähemmän
> lämpöä alhaisemman savukaasulämpötilan johdosta. Samoin polttoaika
pitenee.
>
> Pitäisikin tehdä ihan käytännön polttotilanteita käytössä olevalla
> tulisijakalustolla (uunit,kamiinat,hellat, kiukaat) ja mitata todellinen
> sisään saatu lämpö erilaisilla palotilanteilla ja eri kosteusarvon puulla.
> Samoin päästöt tulisi seurata.
>
> Asia ei lainkaan niin yksiselitteinen kuin äkkiä voisi kuvitella. Kostean
> puun pidempi polttoaika antaa enemmän aikaa lämmön siirtymiselle.
*Juuri noin. Olet asian ytimessä. Polton suurin vihollinen on muuten
ylenpalttinen liiallinen perusilma. Juuri tähän perustuu esim. esittämäni
kitupolton vallankumouksellinen tuplahyötysuhde. Paras poltto tapahtuu
nimenomaan ilman typpijäähdytystä pelkässä hapessa, myös tämä fakta tekee
päästöttömän polton niin hyvätoimiseksi.
Toisaalta
> pienempi lämpötilaero pienentää siirtymistä. Savukaasut viileämpiä -
> parantaa hyötysuhdetta ja etenkin kiukaassa säästää tiilipiippua, jonne
> kiukaasta liki aina liina kuumia savukaasuja. Lisäksi kiukaan korkeat
> savukaasulämmöt tekee siitä aika huonohyötysuhteisen, joten kiukaan
osalta,
> tuo kostea puu voi olla perusteltua käyttää.
>
> Itselläni on sellainen tuntuma "asiaa harrastaneena", että kosteaa puuta
ja
> jopa siis hyvin märkääkin voi polttaa hyvinkin täydellisesti ja puhtaasti.
> Toki sen märkänä saa helposti palamaan todella huonostikin, mutta tietyllä
> tavalla poltettuna palaa myös mainiosti
*Vesilisäsuihkutus tehostaa todistetusti myös polttomoottorin toimintaa.
> Siten vielä lisä näkökulmia:
>
> Paljonko kuivaamisessa haihtuu puusta palavia komponentteja?
> Ainakin havupuissa on jotain terpeenejä ja tärpättijohdannaisia, joita
> haihtuu?
*Siehän sälli oot? Nimenomaan noin.
> Eikö savukaasupesurilla varustetussa hakekattilalaitoksessa, jossa
> savukaasupesurin lämpö hyödynnetään ole sama polttaa kosteaa tai kuivaa
> polttoainetta?
> Vai onko jopa tuoreempi puu parempaa, kun sisältää enemmän palavia aineita
?
*Tunnen erään kaverin, joka poltti satakilowattiluokkaisesa puukattilassaan
ensin kuivaa haketta ja kattila sanoi poks! Sitten kaveri huomasi sekottaa
vain märkää haketta koneeseensa ja ongelmat kaikkos kerralla.
> Netistä löytynyttä:
>
> Päätös Turku Energia Oy:n ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta
> hakemuksesta, joka koskee Orikedon kattilalaitoksen toimintaa Turun
> kaupungissa.
> ........Kattilan keskimääräinen hyötysuhde on 92 %, mutta sa-
> vukaasupesurin kanssa koko laitoksen laskennallinen hyötysuhde nousee yli
> 100 %:n
>
>
> Summa summarum
> Voidaanko ainakin keuhkoaminen kuivan polttopuun ylivoimaisuudesta
lopettaa
> ja todeta, että kuiva keskimäärin parempaa kuin kostea, mutta ero ei
> merkittävä. Sytkyttäminen mahdollisimman kuivalla polttopuulla varmaan
> perusteltua.
*Noin se tosiaan näyttää olevan. Itse veikkaan, että syy hyökätä kosteaa
puuta vasten perustuu kaupunkien "suurmyyjätukkurien" ja pesäfirmojen
protektionismiin, maallikkomyyjiä vastaan. Vähän kuten idea pelletistä
muuten myös. Sama tuote, mutta triplahinnoin.
*Mutta eräs asia, josta et puhunut mitään. Eli kostea pitkään säilytetty puu
saattaa kyllä homettua ja saada sieni-itiöitä itseensä. Samoin hiirien
levittämä oliko se nyt hiirikuume tulee huonommassa säilytyksessä helpommin
myös. Tämä ei ole kovin oleellistaa kaikille, mutta herkkänahkaisimpien
syytä huomioida joissain tilanteissa kyllä. Voidaan myös ajatella jopa
päinvastoin. Kun puu poltetaan miltei suoraan metsästä tuotuna tuoreena,
niin näistä itseasiassa vältytään jopa paremmin.
> MSe
Tikusta asiaa, mutta ihan hyvällä sykkeellä. UJT
Tästähän et tule saamaan mitään lopullisia vastauksia ikinä,
koska asiasta ollaan eri mieltä, faktoistakin. Mutta eiköhän ole
syytä polttaa päästöjen takia sitä kuivempaa puuta kuitenkin?
*Siis käytännössä, koska kuiva on helpompi sytyttää ja keskimäärin on
vähähomeisempaa ja kevyempää kantaa näin tehdään. Toisaalta tiedän miten
keskuslämmittäjät systemaattisesti suosii kasvumärkää. Siitä tulee esim
vähemmän haketuspölyä jopa.
> Kosteus
> Netistä hakemistani ohjeista käy ilmi, että kosteusprosentti tarkoittaa
> veden paino-osuutta puun painosta - joten puun kosteusprosentti
maksimissaan
> ei voi olla lähellekään 100%.
Puun kosteus lasketaan puusepänteollisuudessa aina suhteessa
absoluuttisen puun painoon jolloin kosteusprosentti voi olla yli 100.
En tiedä sitten miten tässä tapauksessa pitäis laskea.
*Voisi olettaa näin lonkalta silloin painosta olevan 50% vettä ja edustavan
sun tiedoillas 100% kosteusarvoa tällöin.
> Itselläni on sellainen tuntuma "asiaa harrastaneena", että kosteaa puuta
ja
> jopa siis hyvin märkääkin voi polttaa hyvinkin täydellisesti ja puhtaasti.
Niin kuin itsekkin totesti, vaatii tutkimuksia, millään mutulla et
minua ainakaan saa vakuuttuneeksi että palaminen on puhdasta.
*Minut kyllä saa! Jos kiehutat puhdasta vettä, nin on takuusti varmaa, ettei
vesi "sinällään" mitään haittaalisää tee. Teoriassa kyse on vaan siitä, että
lämmität tiilien sijaan vesikattilaa. Ja toisaalta itse liekin sisäinen
lämpötila on koko prosessin ajan käytännössä liekin lämpö silti.
> Toki sen märkänä saa helposti palamaan todella huonostikin, mutta tietyllä
> tavalla poltettuna palaa myös mainiosti
Minäkin tiedän miten metrin halko halkeaa AINA, mutta en kerro :-)
UJT
joo ... kunhan tuo lämmitettävä vesi on vaan sen kattilan tulipesän
seinämän TOISELLA puolella ...
> *Huomioi muuten tähän lisäksi, että +100C lopputuote
> lämmittää sinällään jo aika kiivaasti +20C huonetta!
no tuskinpa nyt sentään niitä huoneita ... mennessään savupiipusta
suoraan harakoille
> *Ilman muuta tarkoitushakuista harhaanjohtamista. Ilmeisesti
> pyritään haittaamaan vain "maallikkopuunmyyjiä maakunnista".
... maakunnissa mitään maallikkopuunmyyjiä ole; vaan
päätoimisesti ja ansainta-tarkoituksessahan net kaikki niitä siellä
kaupittelevat
tuon-asian maallikot bunkkaavat kyllä kaikki täällä kaupungissa
> *Pikku vinkki muuten! Kokeilkaas ensi kerralla polttaa pesänne ihan
> "järjenvastaisesti" seuraavalla pikku kikalla. Yläpellit auki, pistätte
> piisi palamaan "vain senverran, että pääsee kunolla alkuun.
> Ja vastoin kaikkia sääntöjä täysillä palavassa pesässä alaluukut kiinni!
> Yläluukut toki auki pitäen. Syntyy mielenkiintoinen "kituvaluefekti"
> uskomattoman hyvän palotuloksen tuoden. Suoraan aiheuttaa tuplan
> lämpiämisen, vaikkei saattaisi uskoa.
no ei todellakaan ! ... ennemmin sitä uskoo vaikka keijukaisiin ja
menninkäisiin ... ja mitkä ihmeen yläpellit, yläluukut ja alaluukut ?
ei mun takassani oo' kuin yks' luukku (ja vain yks' pelti - ylhäällä)
ja vain tuo "uskomattoman"-sana piti edellä paikkansa
> *Jos homma toimii oikeen, niin pesä on kuuma kun hel.. .. ja
> muuten häkävaaraa ei ole, koska ylhäältä pääsee pois.
> Ovelaa on tuhkan pikeentymisefekti ...
no onhan tuo toki huisin UJT- ove-laa, että päästellään jo kaikki
palamattomat kaasut suoraan pihalle ... ja että jopa ihan tuhkankin
saapi pikeentymään
> *Juuri noin. Olet asian ytimessä. Polton suurin vihollinen on
> muuten ylenpalttinen liiallinen perusilma. Juuri tähän perustuu
> esim. esittämäni kitupolton vallankumouksellinen tuplahyötysuhde.
> Paras poltto tapahtuu nimenomaan ilman typpijäähdytystä
> pelkässä hapessa, myös tämä fakta tekee päästöttömän polton
> niin hyvätoimiseksi.
Voikoskelta voi vuokrata happipulloja ... myös puiden polttoa varten
ja säästää pitkän pennin pelkissä typpipulloissa
> *Vesilisäsuihkutus tehostaa todistetusti myös polttomoottorin
> toimintaa.
paa nyt sekottaen vettä kinnerisi bensatankkiin, niin todistat asian
... mullekin
> *Tunnen erään kaverin, joka poltti satakilowattiluokkaisesa
> puukattilassaan ensin kuivaa haketta ja kattila sanoi poks!
> Sitten kaveri huomasi sekottaa vain märkää haketta koneeseensa
> ja ongelmat kaikkos kerralla.
heh-heh ! ... vai että ihan "kaverin"
mäkin taidan NYT tuntea sen saman ... joka ei tiennyt, ettei
PUUkattilassa sentään mitään haketta saa polttaa
> *Noin se tosiaan näyttää olevan. Itse veikkaan, että syy hyökätä
> kosteaa puuta vasten perustuu kaupunkien "suurmyyjätukkurien"
> ja pesäfirmojen protektionismiin, maallikkomyyjiä vastaan.
joopa-joo ... ja täällähän noita polttopilkkeiden SUURmyyjiä riittää:
Tattarinsuollakin on yks' sellane' 2 x 3 m2 kokoinen tönö, josta käsin
eräs vanha, jalkavammane' rintamaveteraani-eläkeläinen tuota tukku-
kauppaa harjottaa ... ja tietysti mainitsemisine triplahinnoin:
siltä äijältä voipi kuka tahansa suurpolttaja ostaa kuorman tahi kaksi
ja kotiinkuletettuna tahi ilman
> Kun puu poltetaan miltei suoraan metsästä tuotuna tuoreena,
> niin näistä itseasiassa vältytään jopa paremmin.
polttopuut pitäs'kin saada suoraan harvennushakkuutyömaalta
päivittäiskaupan tuoretavara-hyllyyn, etteivät net ehdi päätä
vanhetessaan pilaantumaan
ja eikös net sahoillakin ruiskuttele vettä niitten sahausta
oottavien tukkien päälle?
onneksi meillä on tällane' -siantuntija: UJT ... vitsi ... vitsi !
>
>*Pikku vinkki muuten! Kokeilkaas ensi kerralla polttaa pesänne ihan
>"järjenvastaisesti" seuraavalla pikku kikalla. Yläpellit auki, pistätte
>piisi
>palamaan "vain senverran, että pääsee kunolla alkuun. Ja vastoin kaikkia
>sääntöjä täysillä palavassa pesässä alaluukut kiinni!! Yläluukut toki auki
>pitäen. Syntyy mielenkiintoinen "kituvaluefekti" uskomattoman hyvän
>palotuloksen tuoden. Suoraan aiheuttaa tuplan lämpiämisen, vaikkei saattaisi
>uskoa.
>
>*Jos homma toimii oikeen, niin pesä on kuuma kun hel.. .. ja muuten
>häkävaaraa ei ole, koska ylhäältä pääsee pois. Ovelaa on tuhkan
>pikeentymisefekti, jonka takia pitää toisinaan polttaa myös "normaalisti".
>Ken tosiaan haluaa puolittaa polttokulunkinsa, niin suositeltavaa kokeilla.
>Kaikkineen pistää kyllä nykyiset polttosuosituspelleilyt kerrallaan suohon,
>takaan!
Tuolla tavalla poltan takkani pari kertaa viikossa. En ole uskaltanut
useammin kun sen palotilan yläosa kuumenee todella paljon ja tuottaa
lämpöä yli koivun vaikka sekapuilla.
Uskaltaminen-termi tarkoittaa epäilystä siitä mitä siinä voisi olla
väärin kun ei siitä kovin paljon ole tekstiä netissä. Päästöjä saattaa
tulla vähähappisella poltolla enemmän.
Rajoitan imun lisäksi myös vetoa tässä polttomodessa. Häkämittari
antaa lopussa 20-30 ppm lukemat, jollei peltiä täysin avaa hiilipalon
aikana
Matti R.
Kostea puu (>20%) ei ainakaan Nunnauunin ja VTT:n polttokokeiden mukaan
sovellu hyvin polttoaineeksi koska se ei pala riittävän puhtaasti. Syykin on
hyvin yksinkertainen. Lämpötila sekundääripolttokammiossa ei nouse yli
kriittisen pisteen, jossa vaikeimmin palavat palokaasut ja pienhiukkaset
muuttuisivat haitasta lämmöksi.
Joten älä meuhkaa kosteasta polttopuusta. Asiassa on muitakin aspekteja kuin
hyötysuhdeaspekti. Ilmanlikaaminen huonolla poltolla on rikos.
Eli jos sinulla on kilo etanolia ja kilo etanolia, jonka kosteusprosentti on
50% (joka tarkoittaa vain 500g etanolia ja 500g vettä) ja vertaa näiden
energiamäärää niin tietysti erosta tulee suuri, kun toisessa on vain puolet
energiaa tuottavaa ainetta ja vielä lisäksi puolet ainetta, joka lisäksi
kuluttaa energiaa höyrystyäkseen eli vettä.
Oikeampi tarkastelu on, että palavaa komponenttia on sama osuus eli yllä
olevassa kilo etanolia versus kiloetanolia + kilo vettä. Eli puun kanssa; on
määrä kuivaa puuta versus sama puumäärä sovitulla vesimäärällä höystettynä.
Toisin sanoen kuinka polttoaineeseen lisätty vesimäärä heikentää saman
vedettömän polttoeinemäärän palo-ominaisuuksia. Tämähän on juuri
polttopuunosalta käytännön tilanne.
Motti halkoja on motti halkoja märkänä tai kuivana ja halko on halko märkänä
tai kuivana - joten se vesi on vain lisä siinä halossa. Uuniin laitetaan
tilavuuksia ei kiloja !
Kilotarkastelu on käytännölle täysin vieras !
Minä en ketään patista märän puun polttamiseen tai halkojen kastelemiseen.
Ainoastaan se jatkuva hoilotus kuivan puun ylivoimaisuudesta ehkä voitaisiin
lopettaa. SE OLI KESKEINEN VIESTI.
Kukaanhan ei polta tuoretta puuta, jonka senkin kosteusprosentti on vain
siinä 40%-50%. Laskennallisesti, senkin polttaminen ei kuivaan verrattuna
ole kovinkaan kannattamatonta.
Lainaus aikaisemmasta viestistä:
Jos vettä polttopuussa 500g/litra, niin kahden puulitran (=kilo puuta)
"energiasisältö pienenee" litran vettä haihduttamiseen tarvitsemalla (0,628
kWh/litra) energiamäärällä. Joten siis noinkin "sikamärän" puun energia
sisältö tippuu n.12% (0,628 kWh/ 5,3 kWh).
Siis laskennallisesti käytäntöön sovellettuna tarkoittaa nyrkkisääntönä
sitä, että illalla laittaa täysin kuivan halon yöksi veteen likoamaan ja
polttamalla sen seuraavana päivänä menettää suunnilleen 10% energiaa - eli
yllättävän vähän.
On sitten makuasia, jos pitää 25% kosteusarvon puuta huonona, jota ei
kannata polttaa ja 15% hyvänä. Saatava lämpöenergian ero on aivan mitätön.
>Tämä taitaa olla pelkän veden olomuodon (vesi->höyry) muutoksen
>vaatima energia? Eli tuosta puuttuu vielä ainakin haihdutettavan veden
>lämmitykseen menevä energia
Juu, mutta nuo suuruusluokaltaan mitättömiä.
> ja se energia joka käytetään veden
>siirtämiseen soluista niiden seinämien läpi pois puusta.
Ja eiköhän tuo muutu lämmöksi tulipesässä - siis tuo tehty työ lopulta !
Lisäksi löytyi vielä netistä faktaa siitä, että polttopuun ei hyvä olla 10%
kosteutta kuivempaa, koska alkaa palaa niin voimalla, ettei happi riitä
palamiseen ja syntyy päästöjä. Eli puusepänverstaan jätepuuta olisi jopa
liki hyvä hieman kostuttaa.
http://www.tulisijaopas.com/polttopuu.htm
www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2000/T2045.pdf
MSe
"Markku Lehtola" <tukk...@gmail.com> kirjoitti
viestissä:1165347661....@80g2000cwy.googlegroups.com...
Jostain syystä kostea puu kuitenkin palaa hyvin kituliaasti, jos ollenkaan
ja lämmöntuotto on ehkä juuri tästä johtuen huonompi kuin laskelmasi antavat
odottaa. Ehdin jo melkein hajottaa uuden vuolukivitakan, kun lämpöä ei
meinannut tulla millään, mutta sitten tuli testattua kuivemmilla poltto-
puilla ja kas, takkahan alkoi lämmetäkin.. ;-)
-jm
On näin
> *Siis käytännössä, koska kuiva on helpompi sytyttää ja keskimäärin on
> vähähomeisempaa ja kevyempää kantaa näin tehdään. Toisaalta tiedän
> miten keskuslämmittäjät systemaattisesti suosii kasvumärkää. Siitä
> tulee esim vähemmän haketuspölyä jopa.
Eivät suosi. Märkä puu kun ei pala kunnolla eikä siten tuota
lämpöä kun saatu energia kuluu veden höyrystämiseen.
Mistäkö tiedän? No lämmitän puulla.
Sahaus halkominen yms tehdään käsin.
>> Kosteus
>> Netistä hakemistani ohjeista käy ilmi, että kosteusprosentti
>> tarkoittaa veden paino-osuutta puun painosta - joten puun
>> kosteusprosentti maksimissaan ei voi olla lähellekään 100%.
>
> Puun kosteus lasketaan puusepänteollisuudessa aina suhteessa
> absoluuttisen puun painoon jolloin kosteusprosentti voi olla yli 100.
> En tiedä sitten miten tässä tapauksessa pitäis laskea.
>
> *Voisi olettaa näin lonkalta silloin painosta olevan 50% vettä ja
> edustavan sun tiedoillas 100% kosteusarvoa tällöin.
>
>
>> Itselläni on sellainen tuntuma "asiaa harrastaneena", että kosteaa
>> puuta ja jopa siis hyvin märkääkin voi polttaa hyvinkin
>> täydellisesti ja puhtaasti.
>
> Niin kuin itsekkin totesti, vaatii tutkimuksia, millään mutulla et
> minua ainakaan saa vakuuttuneeksi että palaminen on puhdasta.
>
> *Minut kyllä saa! Jos kiehutat puhdasta vettä, nin on takuusti
> varmaa, ettei vesi "sinällään" mitään haittaalisää tee. Teoriassa
> kyse on vaan siitä, että lämmität tiilien sijaan vesikattilaa. Ja
> toisaalta itse liekin sisäinen lämpötila on koko prosessin ajan
> käytännössä liekin lämpö silti.
Miksi niitä tiiliä pitäisi lämmittää?
>> Toki sen märkänä saa helposti palamaan todella huonostikin, mutta
>> tietyllä tavalla poltettuna palaa myös mainiosti
>
> Minäkin tiedän miten metrin halko halkeaa AINA, mutta en kerro :-)
Niin tiedän minäkin. Kirveellä se halkeaa aina.
Ja sahalla katkeaa.
Tuomo
Itse nopeasti laskien sain lukemaksi 1,1 kWh/kg vettä olettaen
savukaasujen lämpötilaksi 850 astetta. Jokatapauksessa lukema on hyvin
pieni verrattuna puukilon energiamäärään (5,2-5,5 kWh/kg).
Käytännössä ero tuleekin varmasti siitä että märkä puu palaa huonommin
tuottaen erilaisia hiilipäästöjä ja siten poltettavaa materiaalia häviää
ilman palamista.
Täällä todetaan näin;
> http://www.tulisijaopas.com/polttopuu.htm
> Ilmansaanti ja kosteus vaikuttavat luonnollisesti myös päästöihin.
> Ruotsissa on tehty 1980-luvulle polttokokeita kuivilla puilla
> (kosteuspitoisuus 19%) sekä märillä puilla (kosteuspitoisuus 41%).
> Kostealla polttoaineella savukaasujen koostumus muuttui seuraavan
> mukaan:
>
> * CO-pitoisuus kasvoi 3-kertaisesti.
> * Tervan määrä kasvoi keskimäärin 10-kertaisesti
> * VOC kasvoi 10-kertaisesti.
> * PAH kasvoi 30-kertaisesti.
Sinänsä pitää yhtyä siihen että kosteaa puuta on helpompi polttaa, puita
saa latoa reilusti pesään, kun taas kuivilla puilla pitää puumäärä pitää
pienenä jottei tuli innostu liian kovaksi.
En lähde nyt laskelmaa tarkistamaan - tuossa on lisää vesihöyryn
lämmittäminen 100 asteesta 850 asteeseen eli 750 astetta lisää - varmaan
lähelle oikein muistaakseni vesimäärän lämpötilan nostaminen 0:sta sataan on
noin 1/5 osaa sata asteisen saman vesimäärän muuttaminen sata-asteiseksi
höyryksi, joten tuo 750 astetta tarkoittaisi lisää noin 1,5 kertaa
höyrystämisen energia....vaikuttaa lähelle oikealta.
VIRHE kuitenkin tuossa on se, että hyvä tulisija ottaa talteen lämpöenergiaa
niin hyvin, että savukaasujen lämpötila on max. 300 astetta ja keskimäärin
200 asteen himan molemmin puolin. Öljykattiloiden savukaasulämpötilat
lienevät himan sadan asteen päälle?
MSe
20% ei minusta ole kovin pieni, mutta olkoot.
> Käytännössä ero tuleekin varmasti siitä että märkä puu palaa huonommin
> tuottaen erilaisia hiilipäästöjä ja siten poltettavaa materiaalia häviää
> ilman palamista.
Lisäksi noki sotkee tulisijan ja on erittäin hyvä eriste ja muutenkin
ikävää ainetta piipussa (nokipalot).
--
@jhol
Jep, oletkin oikeassa tuossa. Tuli mokattua tuolta pohjalta.
Joka tapauksessa pelkkä veden lisäys poltossa ei voi selittää kostean
puun pienempää lämpöarvoa - ero on niin pieni.
> > Lainaus aikaisemmasta viestistä: ...litran vettä haihduttamiseen
> > tarvitsemalla (0,628 kWh/litra) energiamäärällä. Joten siis noinkin
> > "sikamärän" puun energia sisältö tippuu n.12% (0,628 kWh/ 5,3 kWh).
> >
>
> Itse nopeasti laskien sain lukemaksi 1,1 kWh/kg vettä olettaen
> savukaasujen lämpötilaksi 850 astetta. Jokatapauksessa lukema on hyvin
> pieni verrattuna puukilon energiamäärään (5,2-5,5 kWh/kg).
>
Tuo 5.x on rutikuivalle puulle jota tuskin kukaan uuniinsa tunkee, eli
jos energiasisältö tippuu n. 4:stä vielä 1.1 on vähennys kuitenkin
yli 25% joka on mielestäni jo jotain mitä ei ole syytä "unohtaa".
No eihän se tietenkään enää siitä 4:stä ole tuohon täyteen 1.1:een,
kun siinä 4:ssä on jo osa vedestä mukana.
*Niin ongelmana kiteytyy tässä vaan se, ettei juuri
valtiotiedotusmonopolistamme löydy mainittua "asiallista!"
> ja sullon myös
> muutamia peruskäsitteitä ja -tietoja vielä hieman hakusessa,
> kuten esim. tuo "kosteus"
*Meinaatko, että "sormitunnossa"?
> mutta jokainenhan saa kärryyttää niin märkiä puita kuin ikinä
> vain haluaa - kunhan ei kärryytä niitä mun lähinaapurustossani
>
> ettei mun tartte turvautua ... lievää törkeämpään väkivaltaan
*Juupanoin ai ydininsinöörien tapa puhua on "haulikolla otsaan?" Noin
jassos, empä ihmettele heitin mielialatasoja enää !
> ja
> Brasiliassakin net polttaa sokeriruokopeltojen viherkasvuston
> jottas' köyhillä sadonkorjaaja-orjilla olis' helpompi henkittää ...
> ... keuhkoihinsa sitä joka-s:atanan-paikkaan-tunkeutuvaa
> tuhkapölyä
*Ruokopelto poltetaan, jotta käärmeesmölkit, hämyhäkkyräiset ja
pyrstöpistiset skorpparit ei latais korjuukansaa tuottamattomaan
lahtipenkkiin kaikkii. Myös korjuuhukkakilot nousee ja sokerin säilyvyys
paranee kans.
> ja niin met
> äveriäämmät saamme Hummereihimme halpaa bio-etanoolia
> (ainaski sen 5 % ... heh-heh!)
*Juu maalaisia sorretaan, riistetään ja tapetaan poliittisin vainoin näemmä
maasta riippumatta kyllä.
> ja olisittepas' nähneet öylön TV1:ssä niitten pers-aukisten
> beduiinien väkästämien etanolitehtaiden savukaasupäästöt!
*Biotuotannosta ei tunneta mitään päästöjä, koska kaikki on luonnon omaa
tuotantokiertoa vaan arvon lulleroisemme.
> tummuusasteen perusteella arvioituna (tällasen kokeneen
> "haukan"katse) CO-pitoituus ylitti reippaasti 50 000 ppm
*Noin tosiaan jopa huonosti haallittu pesäpoltto kyllä tuottaa osia siitä
savusta, kuin valtoimenaan palava mettäpalo biotuoton kasatessa sinne
riittävät polttomäärät homeistumaan ja sieneistymään!
> kyllä nyt "maailma pelastuu":
> mikä bio-etanolia käyttäessä jää päästämättä, se päästellään
> vähintään kymmenkertaisesti bio-etanoolia valmistettaessa:
*Sanomatta on selvää, että biopolttoaineiden kohdalla päästöt on
Kioto-sopimuksen mainitsemat CO2 nollatasossa aina.
> onko olemassa enää mitään tuon pöhkömpää puuhastelua ?
*Bioenergia on nollasaasteista kuten Kioto sen klaaristi korkkaa. Maailman
pöhköin energia , kuinkas muuteen on Uudenmaan uraanista 14 200 000 000kg/v
ikijätettä 10 000kertaa säteilevämpänä tuottava ydinpommila taasen. Niin tai
koska jopa hesaheraskaiset jo avorotjaillen projektia ei halua
kotinurkilleen, niin saas nähä tuleeko nyt ihankohta tämä
massamurhasysteemi.
UJT
*Niin siis , mutta sinä! Et lainkaan halua ymmärtää, että muodostuu ensin
+100C lämpöistä vesihöyryä, joka kuumottaa +20C lämmintä tiiltä siististi
ihan sikana. Suljetusta systeemistä kas kun ei tunnetusti energia karkaa
riippumatta kulkeutuuko vetenä, tai vaikka Anna-Kaisa Hermusen
palkkaennakkoshekkeinä!
*Ensin tiili lämpee tosiaan vesienergialla vallan hyvästi. Sitten möhemmin
lisää jo kuivilla puilla. Juuri tämä perusmekaniikka takaa pesän
hyötysuhteen säännönmukaisesti 90%< päälle heittämällä. Kyllä siis MSe oli
aivan oikeassa veikatessaan, ettei tilanteessa liikuta kuin korkeintaan
prosenttiluokan haittasiirteissä.
UJT
*Maailmassa on myös maita, joisa puun poltto on myös kokonaan kielletty.
Nuohoojamestari lienee valtion "varankerääjä" tollaisella valjastamisella
kyllä.
UJT
*Ydinsekohankkeetpas ihkapuhki kybällä! Ai jospa ik-man olis aina näin
"leutoleukainen" niin maailma pelastus. )
UJT
no ensinnäkin: NÄYTÄ!
... nyt mulle ees' yks'kin tollane' "hyvä" tulisija ... heh-heh!
ja
tulisijan "talteen" ottama lämpöenergia riippuu myös useammasta
eri tekijästä kuin vain savukaasun poistolämpötilasta
ja toiseks:
sahamiehen kosteus-% ("f") on puun sisältämän vesimäärän suhde
kuivan sahapuun määrään (osiensa massasuhteet)
mutta
talonmiehen (eli puilla-lämmittäjän) käsittämä kosteus-% ("w")
on polttopilkkeen (= klapin) sisältämän vesimäärän suhde
koko kostean polttopuun massaan (= vesi-kg / (puu-kg + vesi-kg) )
jotenska siis
sahamiehen käsittämä puun kosteus (f) on jo 100 % sillon, kun
talonmies (=lämmittäjä) puhuu vasta 50 %:n kosteudesta (w)
(= asiaa paremmin kuvaavalla termillä: "vesipitoisuudesta")
eipä siis sekoiteta vahingossa noita kosteus-prosentteja keskenään
sitten kolmanneks:
ja kyse on nyt siis lämmittäjän käsittämästä puun kosteudesta (%)
eli polttopuun vesipitoisuudesta ("w")
useimmissa "virallisissa" - ja ns. epävirallisissakin - ohjeissa
suositellaan lämmittäjää kai käyttämään "mahdollisimman kuivaa"
polttopuuta
kaikissa takoissa, kamiinoissa ja kattiloissa, kyseisen käyttäjän
laitteen konstruktiota edes tuntematta ja siten siitä ilmeisesti
myöskin riippumatta
polttokokeiden, tutkimusten ja "hyötysuhde"mittausten
(= poltettaessa hyödyksi saadun lämpömäärän määrittämisen)
mukaan
tuo ohje ei kuitenkaan ole mikään "tarkka", vaan hyödyn eli
energiasaaliin kannalta paras polttopuun kosteus riippuu
useasta eri tekijästä (ja paljon myös polttolaitteen rakenteesta)
"mahdollisimman kuiva" puu on vapaasti, sateelta suojatussa
katoksessa, ulkona, noin parivuotta ilma-kuivuttuaan vesi-
pitoisuudeltaan noin 15 % ... mikä on useimmissa nykyisin
valmistettavissa tulisijoissa "hyvän ja puhtaan palamisen"
kannalta jo hieman liian kuivaa
(ja "ulkokuivat" klapit kuivuvat tuohon "liikaan" kuivuuteen
jo noin yhdessä kuukaudessa kun/jos ne tuo sisälle
tuuletettuihin ja lämmitettyihin huonetiloihin kuivumaan)
parhaat palamistulokset (ja siis parhaat energiasaaliit) on
polttokokeissa lähes poikkeuksetta saavutettu käytettäessä
w = 20 - 25 % "kosteata" polttopuuta
ja muuten:
tällaisen "polton kannalta HYVÄn" polttopuun energia-
sisältö on vain noin 4 kWh/kg (tässä: kg = kokonaismassa)
(... eikä siis 5 kWh/kg)
ulkona, halkopinossa (= motissa) yhden kokonaisen vuoden
kuivunut - halkaistu, metrin mittainen kalko on "kosteudeltaan"
24 % ("tasan") mikäli sadevesi ei ole päässyt sitä kastelemaan
(ne päällimmäiset halot asetetaan halkopinoon "sadesuojaksi")
mikäli poltettavien klapien kosteus nousee yli w = 27 % niin
palaminen (ja myös energiasaalis) alkaa pikku-hiljaa huonontua,
johtuen käytännössä USEISTA! eri syistä
mm. seuraavista, jotka ovat ns. "täydellisen palamisen" kannalta
ne kolme (3) aivan PERUStavaa laatua olevaa tekijää:
lämpötila
sekoittuminen
aika (= viipymä)
joiden JOKAISEN tulee toteutua "SAMANAIKAISESTI"
eli jos yksikin niistä puuttuu, niin palamisen lopputulokseen
vaikuttaa silloin ratkaisevasti se "huonoin lenkki"
mutta siis:
parhaan energiasaaliin kannalta "paras" kosteus on pitkälti myös
polttolaitekohtainen ominaisuus
ja nykyisissä, Suomessa kaupiteltavissa tulisijoissa kannattaakin
useimmiten - ainakin vielä toistaiseksi - käyttää hieman
kosteampaa polttopuuta kuin tuota kirjaviisaiden suosittelemaa
"mahdollisimman kuivaa" ... ellei joku nyt sitten TODELLAkin
"osaa" lämmittää (ja vain harvat osaa)
PS:
puun kosteuden vaikutusta kaikkiin pienpoltossa taivaalle
päästeltyihin eri myrkkyihin ei tosin ole vielä edes selvitetty
>>> onko olemassa enää mitään tuon pöhkömpää puuhastelua ?
>
> *Bioenergia on nollasaasteista kuten Kioto sen klaaristi korkkaa.
... VIRHE !!! ... se on vain nolla-CO2-päästöistä
(ja mikä sekin on pelkkää v-hörhöjen mielikuvituksen tuotetta)
SAASTEITA ja (super?)MYRKKYJÄ bio-helppien ja muidenkin
vihertuotteiden kärryyttely tuottaa yhteensä jopa PALJON
enemmän, kuin mun mainitsemani HUMMEREILLA cruisailu
saastutetaan tyhmässä naiiviudessamme koko maailma (yhdessä) !
tai ... (se täysin puhdas vaihtoehto) rakennetaan lisää YDINvoimaa
Silti ollaan ihan muissa lukemissa kuin alunperin on esitetty.
>
> *Ensin tiili lämpee tosiaan vesienergialla vallan hyvästi. Sitten möhemmin
> lisää jo kuivilla puilla. Juuri tämä perusmekaniikka takaa pesän
> hyötysuhteen säännönmukaisesti 90%< päälle heittämällä. Kyllä siis MSe oli
> aivan oikeassa veikatessaan, ettei tilanteessa liikuta kuin korkeintaan
> prosenttiluokan haittasiirteissä.
>
No mikä esim. Tulikiven graafeissa sitten mielestäsi mättää,
siellä kun on esitetty vallan toisenlaisia arvoja?
Tuossa oli siis laskennallisesti uunikuivattu puu sekä suunnilleen
metsästä otettu kuivaamaton puu. Siis 100% kuiva-aine vs 50% kuiva-aine,
tuosta kukin laskekoon omanlaisensa kosteusprosentin.
Laskennan perusteella märän puun energiasisältö olisi hyvinkin lähellä
täysin kuivan puun arvoa mikä ei varmastikaan pidä paikkaansa näin
empiirisellä tarkastelulla.
Jos oikein tarkkaan pohtii, mitenkähän se menee tuon vesihöyryn kanssa.
Jos polttaa kuivaa puuta eikä vesihöyryä tarvitse lämmittää 100 -> 850
(tai edes se 300) astetta, niin säästetäänkö suoraan tuohon menevä
energia, vai joudutaanko kuitenkin lämmittämään vastaavasti suurempi määrä
ympäröivää ilmaa ihan samalla lailla?
Tosin näkyy tuo vesihöyryn lämpökapasiteetti olevan kaksinkertainen ilmaan
nähden kuitenkin.
http://en.wikipedia.org/wiki/Specific_heat_capacity#Table_of_specific_heat_capacities
Ei niin.
Pyrolyysi ei saavuta tehokasta lämpötilaa, jos tavara on märkää.
Osa kaasuuntuneesta puusta ei silloin pala, vaan menee piipusta pihalle.
Polttoprosessin pitää olla kuuma ja riittävän happipitoinen, että se toimii
tehokkaasti. Märillä puilla nämä nämä ehdot eivät toteudu.
Toiveajattelua, UJT-ryhmän valehtelu tullaan tutusti jatkossakin
paljastamaan ja fysikaalinen totuus tuomaan lukijoiden luettavaksi viittein.
-- IK
No, siitä olen samaa mieltä, että yhteistä ilmaa ei saa surutta saastuttaa.
Ja sepä juuri ikävää onkin, että kaikki keksivät lämmittää täällä
pääkaupunkiseudullakin omia puu-uunejaan yhtä aikaa ja samana tyynenä
pakkasiltana, jolloin savukaasut inversion ansiosta jää alas killumaan.
(Kivihiilen katkuakin tulee tuolloin nokkaan - kuinka hiton paljon
omakotitaloissa on vielä kivihiilellä olevia pienkattiloita
kitu-käryttämässä miljoonan sierainparin hengitysilmaa pääkaupunkiseudulla.
Se jos mikä tulisi kieltää !)
Tilanne oli tässä viimeksi seuraava, kun uunia polttelin; nunnan
vuolukiviuuni lasiluukulla. Hiiliä uunissa reilusti kun lisäsin sinne
vähintään arvio 30% kosteaa puuta (koivua ja haapaa) varmaan oli
kosteampaakin. Lähes välittömästi nämä lisätyt puut paloivat todella
voimakkaasti. Kostea puu pitää olla harvakseltaan ja siis himan vähemmän ja
veto voimakas. Ei näkyvää savua piipusta ja savukaasumittari hormissa näytti
300 astetta, jolloin savuna oltiin jo menty uunin lävitse ja vielä
puolitoistametriä lämmitetty tiilipiippua. Taatusti uunissa oli lämpötilat
sellaiset, että palaminen varsin täydellistä - siis yllättävän täydellistä
itsekin olen yllättynyt ja siksi tämän asian kanssa vaahtoankin.
Osaamaton saa sen kuivankin puun palamaan käryisästi !
Kaikki havainnot tietysti silmä- ja aistinvaraisia paitsi piipun
savukaasumittarin lukema- joten voihan VTT laitteillaan noin tuottamani
kirkkaan savun joukosta löytää vaikka kuinka paljon PAH:eja ja VOC:eja ?
Viestini onkin, että voi polttaa yllättävän hyvin muutakin kuin optimikuivaa
puuta - siis yllättävän kosteaakin kun on tarkka polttohommissaan. Yleisesti
viljellään ja on vallalla käsitys liki niin, ettei kosteaa puuta suorastaan
saa polttaa / hirveän huono hyötysuhde / karmeat savukaasupäästöt. Tuon
jyrkän käsitystavan vain haluan kyseenalaistaa.
Polttakaa ihmeessä kuivaa jos vain sitä suinkin on ja aina kuivinta mitä
löytyy.
**********************************************************************
Mutta kostean puun soveltuvuutta on mielestäni pahasti liioiteltu - ja se on
pointtini. !!!!!
**********************************************************************
.............kuin jäitä polttelis.....
MSe
PS. keveistä löylyistä tykkäävänä totean, etten ainakaan omassa kiukaassani
saa poltettua tarpeeksi rauhallisesti ja puhtaasti ns. kuivaa puuta vaan
palaa rynnäten ja happi tuppaa loppumaan ja nokea syntyy. Sitten kiukaan
sisukset hehkuu ja tiilipiippuun taatusti menee suositusta kuumempaa
savukaasua. Sauna ylikuumenee ja ainut millä voi säätää on jarruttamalla
imuilmaa, jolloin taas syntyy nokea. Kuivilla puilla toki homma toimii niin,
että heittää yhden klapin uuniin kerrallaan, mutta sitä sakin sitten tehdä
liki 5-10 min välein - unohdapa itsesi järveen hetkeksi tai kuistille
kaljapullon kanssa on uunissa musta kissa - tuskin ne silmät kiiluu.
Sytyspesällisen jälkeen kosteat isot puut toimii tosi hyvin ja pitkään ja
tasaisesti ja puhtaasti.
UJT 9S wrote:
Ei varmaan mikään - vaan suuri ero tulee siksi, että tarkastellaan kiloja.
Tällöin korvattaan poltettavaa komponenttia vedellä. Käytännössähän "lisäät
halkoon vettä" etkä tee niin, että "lisäät halkoon vettä ja sahaat siitä
veden painon verran puuta pois".
Terveisin vääräuskoinen kostean puun polttaja.
MSe
Ote aikaisemmasta viestistä:
Olisit nyt lukenut tarkasti. Keskeinen viestini oli, että tuo harha syntyy
juuri tuosta kilotarkastelusta.
Siinähän palavaa ainetta korvataan vedellä. Tilavuustarkastelulla eli
otetaan kuiva halko ja täsmälleen saman kokoinen märkä ja verrataan näitä
keskenään.
Eli jos sinulla on kilo etanolia ja kilo etanolia, jonka kosteusprosentti on
50% (joka tarkoittaa vain 500g etanolia ja 500g vettä) ja vertaa näiden
energiamäärää niin tietysti erosta tulee suuri, kun toisessa on vain puolet
energiaa tuottavaa ainetta ja vielä lisäksi puolet ainetta, joka lisäksi
kuluttaa energiaa höyrystyäkseen eli vettä.
Oikeampi tarkastelu on, että palavaa komponenttia on sama osuus eli yllä
olevassa kilo etanolia versus kiloetanolia + kilo vettä. Eli puun kanssa; on
määrä kuivaa puuta versus sama puumäärä sovitulla vesimäärällä höystettynä.
Toisin sanoen kuinka polttoaineeseen lisätty vesimäärä heikentää saman
vedettömän polttoeinemäärän palo-ominaisuuksia. Tämähän on juuri
polttopuunosalta käytännön tilanne.
Motti halkoja on motti halkoja märkänä tai kuivana ja halko on halko märkänä
tai kuivana - joten se vesi on vain lisä siinä halossa. Uuniin laitetaan
tilavuuksia ei kiloja !
Kilotarkastelu on käytännölle täysin vieras !
Minä en ketään patista märän puun polttamiseen tai halkojen kastelemiseen.
Ainoastaan se jatkuva hoilotus kuivan puun ylivoimaisuudesta ehkä voitaisiin
lopettaa. SE OLI KESKEINEN VIESTI.
Kukaanhan ei polta tuoretta puuta, jonka senkin kosteusprosentti on vain
siinä 40%-50%. Laskennallisesti, senkin polttaminen ei kuivaan verrattuna
ole kovinkaan kannattamatonta.
Lainaus aikaisemmasta viestistä:
Jos vettä polttopuussa 500g/litra, niin kahden puulitran (=kilo puuta)
"energiasisältö pienenee" litran vettä haihduttamiseen tarvitsemalla (0,628
kWh/litra) energiamäärällä. Joten siis noinkin "sikamärän" puun energia
sisältö tippuu n.12% (0,628 kWh/ 5,3 kWh).
Siis laskennallisesti käytäntöön sovellettuna tarkoittaa nyrkkisääntönä
sitä, että illalla laittaa täysin kuivan halon yöksi veteen likoamaan ja
polttamalla sen seuraavana päivänä menettää suunnilleen 10% energiaa - eli
yllättävän vähän.
On sitten makuasia, jos pitää 25% kosteusarvon puuta huonona, jota ei
kannata polttaa ja 15% hyvänä. Saatava lämpöenergian ero on aivan mitätön.
>Tämä taitaa olla pelkän veden olomuodon (vesi->höyry) muutoksen
>vaatima energia? Eli tuosta puuttuu vielä ainakin haihdutettavan veden
>lämmitykseen menevä energia
Juu, mutta nuo suuruusluokaltaan mitättömiä.
> ja se energia joka käytetään veden
>siirtämiseen soluista niiden seinämien läpi pois puusta.
Ja eiköhän tuo muutu lämmöksi tulipesässä - siis tuo tehty työ lopulta !
Lisäksi löytyi vielä netistä faktaa siitä, että polttopuun ei hyvä olla 10%
kosteutta kuivempaa, koska alkaa palaa niin voimalla, ettei happi riitä
palamiseen ja syntyy päästöjä. Eli puusepänverstaan jätepuuta olisi jopa
liki hyvä hieman kostuttaa.
http://www.tulisijaopas.com/polttopuu.htm
www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2000/T2045.pdf
MSe
"Markku Lehtola" <tukk...@gmail.com> kirjoitti
viestissä:1165347661....@80g2000cwy.googlegroups.com...
Nunnauunit: Jenni !
Vaikka kolme pesällistä putkeen, niin ei saa nousemaan täydellä vedolla 400
asteeseen. Kyllä se ihmeen hyvin lämpö sinne uunin kiviin ja poskiin
tarttuu. Siis, ihan uskomattoman hyvin.
> ja
> tulisijan "talteen" ottama lämpöenergia riippuu myös useammasta
> eri tekijästä kuin vain savukaasun poistolämpötilasta
>
Varmasti, mutta kaikki se lämpö mikä ei puupusta karkaa on jäänyt jonnekin
hyödyksi talteen. Kertoo varmaan hyvinkin paljon savulämpötila - kun sitä
paljon käytetetään.
> "mahdollisimman kuiva" puu on vapaasti, sateelta suojatussa
> katoksessa, ulkona, noin parivuotta ilma-kuivuttuaan vesi-
> pitoisuudeltaan noin 15 % ... mikä on useimmissa nykyisin
> valmistettavissa tulisijoissa "hyvän ja puhtaan palamisen"
> kannalta jo hieman liian kuivaa
Näin epäilenkin - pragmaatikkona.
> parhaat palamistulokset (ja siis parhaat energiasaaliit) on
> polttokokeissa lähes poikkeuksetta saavutettu käytettäessä
> w = 20 - 25 % "kosteata" polttopuuta
Mistä tällaisia tuloksia läytyy ?
Tätä juuri olen epäillyt !
> ja muuten:
> tällaisen "polton kannalta HYVÄn" polttopuun energia-
> sisältö on vain noin 4 kWh/kg (tässä: kg = kokonaismassa)
> (... eikä siis 5 kWh/kg)
Juu - aivan kokonaiskilotarkastelussa - mutta ei kilo kuivaa puuta + vesi !
> mikäli poltettavien klapien kosteus nousee yli w = 27 % niin
> palaminen (ja myös energiasaalis) alkaa pikku-hiljaa huonontua,
> johtuen käytännössä USEISTA! eri syistä
Ihan uskottavaa - että on piste, jossa haitat jyrkästi kasvaa kosteudesta.
> parhaan energiasaaliin kannalta "paras" kosteus on pitkälti myös
> polttolaitekohtainen ominaisuus
> ja nykyisissä, Suomessa kaupiteltavissa tulisijoissa kannattaakin
> useimmiten - ainakin vielä toistaiseksi - käyttää hieman
> kosteampaa polttopuuta kuin tuota kirjaviisaiden suosittelemaa
> "mahdollisimman kuivaa" ... ellei joku nyt sitten TODELLAkin
> "osaa" lämmittää (ja vain harvat osaa)
Tätä minäkin epäile - eli varmaan on noin !
MSe
Ei todista juuri mitään puhtaudesta.
> puolitoistametriä lämmitetty tiilipiippua. Taatusti uunissa oli lämpötilat
> sellaiset, että palaminen varsin täydellistä - siis yllättävän täydellistä
> itsekin olen yllättynyt ja siksi tämän asian kanssa vaahtoankin.
Idiootti, ole jo vaiti.
> Kaikki havainnot tietysti silmä- ja aistinvaraisia paitsi piipun
> savukaasumittarin lukema- joten voihan VTT laitteillaan noin tuottamani
> kirkkaan savun joukosta löytää vaikka kuinka paljon PAH:eja ja VOC:eja ?
Äsken vielä oli aivan varma, että "taatusti palaminen oli varsin
täydellistä". Tässä se nyt nähdään millä tiedoilla asiasta meuhkaat.
> Viestini onkin, että voi polttaa yllättävän hyvin muutakin kuin
> optimikuivaa puuta - siis yllättävän kosteaakin kun on tarkka
> polttohommissaan. Yleisesti
Hohhoijaa.
Tuukka osuu naulan kantaan.
No, nyt en tiedä kuka kirjoitti mitä, mutta;
Vaikkapa VTT:n tutkimuksissa on kilot kyllä ihan kuivia puukiloja, ei
kokonaiskiloja. Ja niissäkin vesi tiputtaa saatavaa lämpöenergiaa
reilusti enemmän kuin pelkkä veden haihduttaminen vie. VTT:llä hyville
takoille saatiin 75% hyötysuhde.
Sivuhuomautuksena;
Keväällä otin pari halottuja pyöreitä klapeja ja testasin niistä
kuiva-aineen; Ulkoa, pinosta saatujen klapien kuiva-aine oli 83% (vettä
siis 17%). Kun kapuloita oli säilytelty noin viikon sisällä (normaali
puulaatikkokierto) oli halkaistujen klapien kuiva-aine noussut 90% ja
pyöreiden n. 87%:tiin.
Noilla lukemilla lämpöarvo oli siis ulkoa 4,2 kWh/puukilo ja
halkaistuilla se nousi sisällä 4,6 kWh/puukilo.
Ainakin noilla perusteilla tuollainen puun säilytyslaatikko on ihan
perusteltavaa sisätiloissa.
montako "pesällistä" ? - riippuu yhden pesällisen ja vuolukivikasan
massasta; ja 400 oC on jo hiukka korkee - eli jo (=yhä) noin tuplaten
se mikä sen pitäisi, sekä "hyöty"suhteen kannalta että etenkin kun
Suomen rakentamismääräyskokoelman edellyttämä maximi = 350 oC
> ... kaikki se lämpö mikä ei puupusta karkaa on jäänyt jonnekin hyödyksi
> talteen. Kertoo varmaan hyvinkin paljon savulämpötila - kun sitä paljon
> käytetetään.
ei kerro! (aina)
savukaasulämpötila on toki erinomainen indikaattori - edellyttäen
kuitenkin että tuo poltettava puu myöskin "palaa"
(... siis ns. "loppuun" asti)
mutta ellei se palakaan ("kunnolla"), niin
häviö palamattomina (= vain osittan palaneina) kaasuina saattaa
olla jopa yli kaksinkertainen savukaasun lämmön mukanaan
viemään (suureenkin!) häviöön verrattuna:
puunpoltossa savukaasun "lämpö"häviöhän on ns. "normaalisti"
10-15 %, ja mainittu palamattomien kaasujen häviö n. 1 % tasoa
mutta viimeksi mainittu voi myös nousta - esim. "kitupoltossa" -
helposti jopa >30 %:iin (ja se nimenomaan! ei näy savukaasun
"liian" korkeana lämpötilana, vaan yleensä juuri päinvastoin,
sillä ne palamattomat eivät tietenkään tuota lämpöäkään)
ja molempiin edellisiin vielä yhteisenäkin kommenttina:
jos työnnät takkaasi "tarpeeksi" (= aivan hulvattomasti) ns.
yli-ilmaa (= olet lämmittäjänä tumpelo) niin saat savukaasusi
lämpötilankin "vaikka kuinka matalaksi" - ja jopa ihan helposti
niinpä kehumasi savukaasun matala (= "vain" 400 oC) lämpötila
voi kertoa meille myös erittäin tumpelosta lämmittäjästä sekä
oikein h:lvetin SUURESTA savukaasuhäviöstä ... heh-heh!
eikä sen siis välttämättä tarvitse ollenkaan osoittaa sitä, että
tuo "erinomaisen hyvä takka" imee kaiken lämmön hyvin
massaansa, vaan
että
1) sä oot vain pitänyt polttopuita kärryyttäessäsi esim.
ne takkasi (sekundääri-)ilmaluukut ihan "sepposen-selällään"
(ikäänkuin avotakkaa simuloiden) tai
että
2) sä ootkin pitänyt ne sekundääri-ilmaluukut kii' ja
kärryyttänyt ja savustanut puoli pitäjää keuhkoastman
partaalle, antamalla polttopuittesi hiljaa issekseen "kitua"
riittävän hapen, lämmön ja sekoittumisen puutteessa
kuten nyt (toivottavasti!) hokaat, niin ei edes kaikki mittaus-
DATA:kaan ole AINA ihan niin helposti ja yksinkertaisesti
tulkittavaa, kuin mitä usein nopeesti kelattuna kuvitellaan ...
ja että mua sä et kykene puutteellisilla dato:illa kusettamaan,
sano:
konstruktrolli - se ikäväksikin osoittautunut spekulaattori
Edellä esitetty on yksi asia, joka useasti aiheuttaa väärinkäsityksiä
puunpolton hyötysuhteesta. Tuo veden haihduttaminen sisätiloissa on sitonut
täsmälleen saman määrän lämpöä kuin mitä se sitoisi puun palaessa uunissa.
Puun kuivattaminen pitäisi siis pystyä tekemään muualla kuin sisätiloissa.
Tuollaisessa tapauksessa 4,2kWh/puukilo ja 4,6kWh/puukilo on siis vienyt
sisäilmasta energiaa 0,4kWh/puukilo. Energiaahan ei mistää tule itsestään.
Tällä kommentilla en ota kantaa siihen, onko märän puun palaminen muuten
vähemmän energiatuottavaa kuin tuon veden haihduttamiseen kuluneen energian
osalta.
>No, siitä olen samaa mieltä, että yhteistä ilmaa ei saa surutta saastuttaa.
>Ja sepä juuri ikävää onkin, että kaikki keksivät lämmittää täällä
>pääkaupunkiseudullakin omia puu-uunejaan yhtä aikaa ja samana tyynenä
>pakkasiltana, jolloin savukaasut inversion ansiosta jää alas killumaan.
>(Kivihiilen katkuakin tulee tuolloin nokkaan - kuinka hiton paljon
>omakotitaloissa on vielä kivihiilellä olevia pienkattiloita
>kitu-käryttämässä miljoonan sierainparin hengitysilmaa pääkaupunkiseudulla.
>Se jos mikä tulisi kieltää !)
Eikös Salmisaareen juuri rakennettu suuri maanalainen hiilivarasto,
joten eiköhän sitä hiiltä siellä polteta. Inversion alla savukaasut
voivat levitä laajalle alueelle ja pahimmillaan kertyä joihinkin
maastokohtiin. Enpä ole vuosikausiin nähnyt koksia pientaloalueille
kuljettavia kuorma-autoja, joten nuo kivihiilivoimalat ovat
todennäköisempi selitys.
Paul
> Energiasisältö:
> 19 MJ/kg = 5,3 kWh/kg
>
Pakko kommentoida vielä kun jäi vaivaamaan, tuo arvo on rutikuivalle
puulle. Huonekuivan puun kosteus on luokkaa 10-15% ja energiasisältö
tipahtanut tuosta arvosta n. 1 kWh/kg (Tulikiven Uunikirjan graafi)
> Puun sisältämän veden haihduttaminen;
> 0,628 kWh/litra
>
Tämä taitaa olla pelkän veden olomuodon (vesi->höyry) muutoksen
vaatima energia? Eli tuosta puuttuu vielä ainakin haihdutettavan veden
lämmitykseen menevä energia ja se energia joka käytetään veden
siirtämiseen soluista niiden seinämien läpi pois puusta.
Uunikirjan graafista: lämpöarvo tippuu lineaarisesti alkupisteestä
täysin kuiva puu / 5...5.3 kWh/kg --> suht. kosteus 50% / 2 kWh/kg
*Etkös nyt tajua tosta. Siis ekassa on vaikka 2kg puuta ja tokassa on 1kg
puuta ja 1kg vettä! MSe juuri meinasi että vaikka äkkiseltään "näyttää"
katoavan siis -60%, niin tarkemmin tuumittuna näennäiskato on -20% noin
karkeesti. Tämä kolminkertaistumisnäennäisharha tulee siis pelkästään siitä,
ettei todellinen poltettu puumäärä ollut sama. Kun huomioidaan, että
pesässä myös vesihöyry lämmittää, niin kato liikkunee maksimissan -10% ja
todellisuudessa tuskin prosenteissakaan. Kun polttelet esim "ohjeen mukaan"
menetät jo pelkkänä liikailmanvirtauksena 1-2 kolmasosan energiasta. Tästä
taas ei puhuta tarkoitushakuisesti kas kummaa mitään!
Eli metsään mentiin, menetys huonekuivan puun lämmitystehosta joka
oli n. 4 --> tuoreen puun lämmitysteho (n. 50%) 2 kWh/kg
*Kuten UJT usein sanoo katso yltä ja kastu alta. Pätee myös rennosti tähän.
UJT
*Joo, joo on tosiaan totta, että jos takassa ei ole valua, se tuppaa olemaan
kylmempi kanssa.
*Taas UJT-vinkki. Kun olet siis totality märässä metsässä, niin koetapa
poltella läpimärkiä katajan vihreitä oksia. Jos yhä olet sitä mieltä, ettei
märkä lämmitä ja sytytä niin et tunne mistä just kerroin.
>
> -jm
UJT
*No ni! Mitäs ne pojat. On täällä myös aivan tervettä juttua. Noin ja
mitäs tuumaat hyötysuhteesta. Itte veikkaisin, että tuplaa normaalipolton
kWh kertymän? Kuvaavaa tässä on se, ettei asiasta tuttuun sensoorityyliimme
täällä ydinDDR:ssä milläänllailla perehdytä tai opasteta. Minulla on
sellainen näppituntuma, että systeemillä hyötysuhde nousee ihan
teoreettiseen maksimiinsa, on se ero senverran karsee kyllä.
> Uskaltaminen-termi tarkoittaa epäilystä siitä mitä siinä voisi olla
> väärin kun ei siitä kovin paljon ole tekstiä netissä.
*Survasit ampiaispesään kyllä! Maamme ns. "virallinen
valtioydintiedotusmonopoli" kun on 100% palvellakseen ja vain erkkoherraa
hesasta ja kourallistaa SD-remmieliittiläisiä. Vastakkainasettelu ei ole
sini vs. puna, vaan hesa vastaan maakunnat! Tilanteissa on järkevin se, joka
uskoo omiin havaintoihinsa ja unohtaa tyystin sen sonnanlinkoamisaparaatin
jota "julkiseksi tiedotukseksi" erheellisesti myös mainitaan. Mm.
meikäläinen on jo pienestä asti kyennyt kyseenalaistamaan
harvinaislaatuisesti k a i k e n sellaisen jota tiedotusvälineissämme
silmille linkotaan. Mitä suurempi on asian kauppaamisen ääni, niin sitä
suurempi on sen takana odotteleva sarvipää. Arvaatkos jo miksen kannata
"täydellisintä"valtioydinvoimaharhoja ja vastaavia?
Päästöjä saattaa
> tulla vähähappisella poltolla enemmän.
*Noin Kioto kas kummaa määritteli kaiken biopolton tavasta riippumatta 100%
puhtaaksi. Opi ja nauti oivalluksesi hedelmistä huoletta! Ainoa mitä hiukan
kannattaa vahtia on se että piippu nokeentuu hiukkasen enemmän, kun et
pumppaa savukaasuja surutta luontoon vaan pidät ne päinvastoin palamassa
pesässäs.
*Prosessin onnistuminen näkyy muuten siinä, että pitemmän päälle saattaa
pesäään jäädä niinpaljon tervaa, että valuu joskus jopa lattialle. Oletko
pannut merkille?
> Rajoitan imun lisäksi myös vetoa tässä polttomodessa. Häkämittari
> antaa lopussa 20-30 ppm lukemat, jollei peltiä täysin avaa hiilipalon
> aikana.
*Ai sää olet oikeen "mitannu"! On varmaan ihan totta, että
yläpeltirajoituksella mennään vielä parempaan hyötysuhteeseen. Mutta kuten
myös olet huomannut, riski kasvaaa hiukan. Itse olen kokeillut myös samaa.
Mutta päädyin pitään ylhäältä ihan auki koko ajan, kas kun joku tuulespyörre
saattaa teoriassa sinkaista kalmakaasua sisään, eikä yhtään hianoa. Tämä on
varmaan nyanssia ja liiallista varomista. Mutta riski on minimoitu kun
yläosan pitää nyt edes sitten samana hyväksi koetun palon koko keston
aikana.
Eli et ilmeisesti myös pahemmin siirtele, kun se "oikea " taso on
yläpelleille
etsittynä silti?
> Matti R.
>
UJT
*Niin joo pahasti kävis jo hengen päälle jos vaikka Saturnuksen viidennessä
renkaassa, joo joo! Tämä on kyllä hyllyllä tää.
> > *Huomioi muuten tähän lisäksi, että +100C lopputuote
> > lämmittää sinällään jo aika kiivaasti +20C huonetta!
>
> no tuskinpa nyt sentään niitä huoneita ... mennessään savupiipusta
> suoraan harakoille
*Noimusta mutta jos on närhinpenteles? Nii taikka arapaija Amerikan läntiltä
vastassa katolla, niin meneekös suus mutruun, tä?
*Kautta aikain kyllä höyryenergialla on maailman sivu lämmitetty ja tehty
vähän muuta kuumiiivaa jotosta kyllä. Vaan lieneekö maailman lait sen nyt
sitten ihkapuhki hutoksi tehny? Noin empä kehtas uskoo nyte, vaikka
atoomilla ammuttas!
> > *Ilman muuta tarkoitushakuista harhaanjohtamista. Ilmeisesti
> > pyritään haittaamaan vain "maallikkopuunmyyjiä maakunnista".
>
> ... maakunnissa mitään maallikkopuunmyyjiä ole; vaan
> päätoimisesti ja ansainta-tarkoituksessahan net kaikki niitä siellä
> kaupittelevat
>
> tuon-asian maallikot bunkkaavat
*Elmokelmee sana toi? ?
kyllä kaikki täällä kaupungissa
*Eli? .. .. ..Juju on yksinkertaisesti se, että maallikkomyyjien hake on
aina korjuumärkää ja hesaherraskaiset laskee läpiä realiteeteistään
kaapatakseen kasvavan hyvän biobisneksen itselleen. Nimenonomaan näin
mennään! Törkeetä vaarnaamistaa siis vain. Poltelkaa immeiset huoleti
nihkeenä, jos ette halua pelletistä tuttua valtiomonopolista hinnan
triplaamista maksettavaksenne. Mitään haittaa vesitipoista ei tasan tuu.
> > *Pikku vinkki muuten! Kokeilkaas ensi kerralla polttaa pesänne ihan
> > "järjenvastaisesti" seuraavalla pikku kikalla. Yläpellit auki, pistätte
> > piisi palamaan "vain senverran, että pääsee kunolla alkuun.
> > Ja vastoin kaikkia sääntöjä täysillä palavassa pesässä alaluukut kiinni!
> > Yläluukut toki auki pitäen. Syntyy mielenkiintoinen "kituvaluefekti"
> > uskomattoman hyvän palotuloksen tuoden. Suoraan aiheuttaa tuplan
> > lämpiämisen, vaikkei saattaisi uskoa.
>
> no ei todellakaan ! ... ennemmin sitä uskoo vaikka keijukaisiin ja
> menninkäisiin ...
*.. ..Just ja ydinvoimaan. ; )
ja mitkä ihmeen yläpellit, yläluukut ja alaluukut ?
*Noin ai teilläkö ei pesissä oo koiratopparii lain? Noin siis se, joka sanoo
"kilk" ja saattaapi, siis toisinaan olla klasilevyllä eheytetty? Pannaas nyt
yläharmmaalla hakuseen, että jospa sittenkin olis mummun peruja, tai
vaarinaikuisesti? Noin josei löytyne, niin aika reva suuli sulla siten,
joskohta ei kipinöiden palaessa liene torppaa kohta ensijouluun. Ai
yläklappuja sentään lienee? Noin hyvä sentään, ettei norsut tuu ineen.
> ei mun takassani oo' kuin yks' luukku (ja vain yks' pelti - ylhäällä)
*Käyttele sitä kuule site kahen eestä. Ja pöristele penteleesti mukana kun
Allisenpojan punatukkanen Mikko. Siinä kule räkää paiskoo ja muita
naurattaa, kun poika matkii pellipauketta oikeen kiihkolla toimitusta
seuraten.
> ja vain tuo "uskomattoman"-sana piti edellä paikkansa
*Sori siis ihan tosi. Pitää tähän remakasti lisätä, ettei
säteilyvammautettuja ydininsuja koske tää! Niille kun tosissaan pitää
piirtää ja paksulla kynällä eteen. Näyttää jo tossa jatkokirjoittelussa
myös "ei ydinvammautetuille" olevan koettua ja tokkiisa hyväst on palant.
> > *Jos homma toimii oikeen, niin pesä on kuuma kun hel.. .. ja
> > muuten häkävaaraa ei ole, koska ylhäältä pääsee pois.
> > Ovelaa on tuhkan pikeentymisefekti ...
>
> no onhan tuo toki huisin UJT- ove-laa, että päästellään jo kaikki
> palamattomat kaasut suoraan pihalle ... ja että jopa ihan tuhkankin
> saapi pikeentymään
*Siis sormivärit ei tässä sulleasti toimi. Mut koetellaan atraimella. Noin
normipoltossa on s e k ä ylähutslaari, että alahngaarin luukut levällään,
kon Ernestivainaan. .. no jääköön sanomati. Käy sellanen tuulespyörre
pesätakassa, jotta motillinen halkoja mene jo pelkkiin sytyttäjäisiin
piipusta naapuriin. Mie tässä toppuumielellä, että alakaappi het kiinni!
Siis in inne ranskaks. Tai ta bo tagen tai noinmain? No melko vesiselvää, et
jos vetopelleistä on keskimäärin joka toinen kiinnes, niin ihan tasan
ilmavirtaukset taseentuu enemmän kun viinakortissas on ees varaa
lulleroiseni, pienokaiseni.
*Teknisk data: Ilmassa on happee mitälie 20% ja loput liikakaasuja. Kun palo
tapahtuu vaikka 1tunnin aikana kiiveten kätelyssä maksimiinsa, niin turhaan
yli-ilmaan tuhlaantuu ja tuulettuu savukaasuina pois vaikka nyt puolikas
energiasta. Toisaalta jos palotapahtuma alkaa matalalla peruspoltolla ja
lämpö kiipee vaikka 2 tuntiseksi venytetyssä poltossa pesän lämpöjä
mukaellen pikkuhiljaa maksimiinsa. Ja kituuttamalla annetaan palolle vain ja
ainoastaan sen minimissään kaipaama happimäärä, niin karkeasti tilanteesssa
sadan jopa 50% suurempi realistinen lämmön talteenotto! Lisänä tulee vielä
se, että prosessissa myös märän puun matalinkin alkuvesihöyry tekee
lämmitystyönsä. Maksimissaan systeemissä, jossa on koko ajan täysveto etu
voi nousta triplaan. Toisaalta jos kyseessä on tarkoin hallittu
jatkuvapolttolämmityssysteemi ero ei ole näin suuri.
> > *Juuri noin. Olet asian ytimessä. Polton suurin vihollinen on
> > muuten ylenpalttinen liiallinen perusilma. Juuri tähän perustuu
> > esim. esittämäni kitupolton vallankumouksellinen tuplahyötysuhde.
> > Paras poltto tapahtuu nimenomaan ilman typpijäähdytystä
> > pelkässä hapessa, myös tämä fakta tekee päästöttömän polton
> > niin hyvätoimiseksi.
>
> Voikoskelta voi vuokrata happipulloja ... myös puiden polttoa varten
> ja säästää pitkän pennin pelkissä typpipulloissa
*För bannare! Ja pitääkö AGA:t sitten lepikkoon heivata. Juukeliskuukelis..
...
> > *Vesilisäsuihkutus tehostaa todistetusti myös polttomoottorin
> > toimintaa.
>
> paa nyt sekottaen vettä kinnerisi bensatankkiin, niin todistat asian
> ... mullekin
*Oli kuule kova sana jahre -73. Ja kulema jatkuvasti käytössä venepuolella
ja noin.
> > *Tunnen erään kaverin, joka poltti satakilowattiluokkaisesa
> > puukattilassaan ensin kuivaa haketta ja kattila sanoi poks!
> > Sitten kaveri huomasi sekottaa vain märkää haketta koneeseensa
> > ja ongelmat kaikkos kerralla.
>
> heh-heh ! ... vai että ihan "kaverin"
*Niin joo jos punakansijäsenkirjalla niin "toverin"! Ai kadit it.
> mäkin taidan NYT tuntea sen saman ...
*Älä hemmetissä tänneasti! Henna ei limojas kyllä pyykkää!!
joka ei tiennyt, ettei
> PUUkattilassa sentään mitään haketta saa polttaa
*Jou , teillä "ydinmaakareilla" kun paremmin palaa "molokeissanne" ja
uraanitatinamiiluissanne noi nitkuset pikulapset ja imeväiset vaan? Noin ai
sii se suun, min Lee.
> > *Noin se tosiaan näyttää olevan. Itse veikkaan, että syy hyökätä
> > kosteaa puuta vasten perustuu kaupunkien "suurmyyjätukkurien"
> > ja pesäfirmojen protektionismiin, maallikkomyyjiä vastaan.
>
> joopa-joo ... ja täällähän noita polttopilkkeiden SUURmyyjiä riittää:
> Tattarinsuollakin on yks' sellane' 2 x 3 m2 kokoinen tönö, josta käsin
> eräs vanha, jalkavammane' rintamaveteraani-eläkeläinen tuota tukku-
> kauppaa harjottaa ... ja tietysti mainitsemisine triplahinnoin:
>
> siltä äijältä voipi kuka tahansa suurpolttaja ostaa kuorman tahi kaksi
> ja kotiinkuletettuna tahi ilman
*Just noita vastaan miljardöörit hesasta tätä "ydinmuilutuspohjaistaan"
harrastaa. On ne , on, etten paremmin sano!
*Ydinsähkö, kuten tunnettua on ei tripla, vaan theripla,triplan elikäs 8
kertaa puunpolttoa tyyriimpää. Jottei koko totuus unehtuis.
> > Kun puu poltetaan miltei suoraan metsästä tuotuna tuoreena,
> > niin näistä itseasiassa vältytään jopa paremmin.
>
> polttopuut pitäs'kin saada suoraan harvennushakkuutyömaalta
> päivittäiskaupan tuoretavara-hyllyyn, etteivät net ehdi päätä
> vanhetessaan pilaantumaan
> ja eikös net sahoillakin ruiskuttele vettä niitten sahausta
> oottavien tukkien päälle?
*Ruiskutuksen takana on hyönteistentorjuntamääräykset.
> onneksi meillä on tällane' -siantuntija: UJT
*Niin muuten ei netissä totuus kukkis päivänä, kun Hennan kutrit autereen
koissa . Vaan ankkstinen ydinvisva vaan päiväämme talmais. Ja ei olis
hauskaa
ees kaloilla. No näin.
... vitsi ... vitsi !
Missä? .. Missä? UJT
*Toi ei takuusti pidä paikkansa. Kun palo on hallittua, niin se on. Eli vesi
ei milläänlailla muuta puun "kemiallisia" perusteita. Juu toki jos polttoa
ei kyetä suorittamaan, prosessi muuttuu enemmän kuivatislaukseksi. Mutta
tällöin irtoavat partikkelit, jotka eivät pala ykköspaloalueella sitten jo
kyllä parempien pesien
kakkosvyöhykkeessä.
> Täällä todetaan näin;
> > http://www.tulisijaopas.com/polttopuu.htm
>
> > Ilmansaanti ja kosteus vaikuttavat luonnollisesti myös päästöihin.
> > Ruotsissa on tehty 1980-luvulle polttokokeita kuivilla puilla
> > (kosteuspitoisuus 19%) sekä märillä puilla (kosteuspitoisuus 41%).
> > Kostealla polttoaineella savukaasujen koostumus muuttui seuraavan
> > mukaan:
*Kosteusero on jopa ennakoitua olemattomampi siis tossa.
> > * CO-pitoisuus kasvoi 3-kertaisesti.
> > * Tervan määrä kasvoi keskimäärin 10-kertaisesti
> > * VOC kasvoi 10-kertaisesti.
> > * PAH kasvoi 30-kertaisesti.
*Tämä harha tulee siis siitä, että huonoissa "lyhytliekkisissä" poltoissa
aine ei ikäänkuin ehdi palaa. Kun puhutaan edes hiukan nuotiota paremmista
systeemeistä, niin palamati jää jo varsin vähän. Hyvissä "pitkäliekkisissä"
peruskattilasysteemeissä ja monikiertotakoissa muodostuu täyspoltto. Tossa
puhutaan suomeksi vähän samasta erosta, joka muodostuu arinallisen ja
arinattoman polton välistä. Koko idis on siinä, että palaako, vaiko ei ja
kuinka vaativalla rakenteella sitten.
> Sinänsä pitää yhtyä siihen että kosteaa puuta on helpompi polttaa, puita
> saa latoa reilusti pesään, kun taas kuivilla puilla pitää puumäärä pitää
> pienenä jottei tuli innostu liian kovaksi.
*Asiaa.
UJT
*Juju on siinä, että märän puun ei tarkoitushakuisesti "anneta" palaa
aikaavievämmällä ja "pitemmänliekin" prosessissaan!
UJT
*Kiotossa kaikki biopoltto on määritelty 100% päästövapaaksi. Koska on
kaikissa tilanteissa luonnon omaa. Vähän yhtä naurettavaa kun alettaisiin
puhumaan vesivoimaloiden "mutageenipäästötonneista vetenä!" Puupoltto ei
siis missään tapauksessa ole likaamista. Ydinvoima sitävastoin on ja muuten
sitten a i n a !
UJT
*Lullero se taas osasi vetäistä koko halkosetin revasti auki. Ja paiskoo
tuttuun tyyliin "insutietoa" ovesta ulos, jotta karmit linkoo. Hyyvä
lullero, susta toisinaan on ihan ilosta lukukelpoa irtoomassa!
> ja muuten:
> tällaisen "polton kannalta HYVÄn" polttopuun energia-
> sisältö on vain noin 4 kWh/kg (tässä: kg = kokonaismassa)
> (... eikä siis 5 kWh/kg)
*Varmaaan noin just. "Insunpenteleillä" kun tuppaa toi venkosvääntö aina
jäämään päälle kansaa naruttaakseen.
> ulkona, halkopinossa (= motissa) yhden kokonaisen vuoden
> kuivunut - halkaistu, metrin mittainen kalko on "kosteudeltaan"
> 24 % ("tasan") mikäli sadevesi ei ole päässyt sitä kastelemaan
> (ne päällimmäiset halot asetetaan halkopinoon "sadesuojaksi")
>
> mikäli poltettavien klapien kosteus nousee yli w = 27 % niin
> palaminen (ja myös energiasaalis) alkaa pikku-hiljaa huonontua,
> johtuen käytännössä USEISTA! eri syistä
*Siehän nyt pentelespenttiksi äidyit. Aikasa kun sua lukee, niin taitaa
noissa hesaherrasheitoissa olla kaikki väärin. Ja muuten.. ..tässä olet
himmlwetterin oikeessa viälä.
> mm. seuraavista, jotka ovat ns. "täydellisen palamisen" kannalta
> ne kolme (3) aivan PERUStavaa laatua olevaa tekijää:
>
> lämpötila
> sekoittuminen
> aika (= viipymä)
*No jus, tota myös tarkootin, vaikken ihan puukoola.
> joiden JOKAISEN tulee toteutua "SAMANAIKAISESTI"
> eli jos yksikin niistä puuttuu, niin palamisen lopputulokseen
> vaikuttaa silloin ratkaisevasti se "huonoin lenkki"
>
> mutta siis:
> parhaan energiasaaliin kannalta "paras" kosteus on pitkälti myös
> polttolaitekohtainen ominaisuus
*Siinä tul, kun tul tuluskukkaroon!
> ja nykyisissä, Suomessa kaupiteltavissa tulisijoissa kannattaakin
> useimmiten - ainakin vielä toistaiseksi - käyttää hieman
> kosteampaa polttopuuta kuin tuota kirjaviisaiden suosittelemaa
> "mahdollisimman kuivaa" ... ellei joku nyt sitten TODELLAkin
> "osaa" lämmittää (ja vain harvat osaa)
*On luonnollista, etä pesät viritetään palamaan parhaillan siis 27% märkään
peruspuuhun , jota se optimaallisimmin poltelee. Tämä klaari.
> PS:
> puun kosteuden vaikutusta kaikkiin pienpoltossa taivaalle
> päästeltyihin eri myrkkyihin ei tosin ole vielä edes selvitetty
*Kiotossa k a i k e n biopolton tuotos on 100% päästötöntä ja luonnon omaa
tuotosta. Eli bio ei tuota päästöjä lainkaan! Kuten hyvin tiedämme.
UJT
> > Tästähän et tule saamaan mitään lopullisia vastauksia ikinä,
> > koska asiasta ollaan eri mieltä, faktoistakin. Mutta eiköhän ole
> > syytä polttaa päästöjen takia sitä kuivempaa puuta kuitenkin?
>
> On näin
>
> > *Siis käytännössä, koska kuiva on helpompi sytyttää ja keskimäärin on
> > vähähomeisempaa ja kevyempää kantaa näin tehdään. Toisaalta tiedän
> > miten keskuslämmittäjät systemaattisesti suosii kasvumärkää. Siitä
> > tulee esim vähemmän haketuspölyä jopa.
>
> Eivät suosi.
*No kyllä muuten sitten ja t a s a n !
*Syitä on toki myös muita. Kun hakkeensa tilaava saa kuorman puolet
halvempana paikalliselta riistetyltä, eli maanviljelijältä. Niin nöyrästi
menee Paavo Peltotilkku mettäänsä ja hakettaa tilatun kuorman kotiin
vietäväksi. Paavo kun on tunnetusti maalaisena hemmetin käyhä, mutta sitä
nöyrempi ei toki voi missään kuivatella hakettaan ja toimittaa kuten aina
kuormansa Erkki Takakireen luxusmiljadööritorpan hakekuilusta sisään. Siinä
vaiheessa kun Takakiree ihmettelee hakkeen kostuavaa pintaa Paavo sanoo,
ettei maha mittään. Puu kun on pakko tuoda aina märkänä ja palaa lisäksi
yhtä hyvin kuin kuivana myös. Takakiree aikansa vertaillessaan
triplahintasta valtiomonopolihintahakelaskelmaansa tarjottuna totee, että
kyllä se sitten on klaari. Ja riistää taas talonpojan selkänahasta, kuten
herranpenteleillämme on tapana!
Märkä puu kun ei pala kunnolla eikä siten tuota
> lämpöä kun saatu energia kuluu veden höyrystämiseen.
> Mistäkö tiedän? No lämmitän puulla.
> Sahaus halkominen yms tehdään käsin.
*Piisipohjilla puolestaan suurempi ongelma-ala tulee vaikeammasta
sytyttelystä, pikeentymisestä ja noklivaluvaaroista. Irtopuita sentään on
edes mahdollisuus hiukan kuivatella. Mietin täällä ympäristössäni olevia
puukattilapolttajia ja käytännössä vähintään 2/3 osalla ihan mettätuoreena
poltteelee kyllä. Musta kyllä suosivat märkää ja vaihtoehtoja ei myös ole.
Käytännössä klapipohjilla poltellaan kuivempana kyllä, muttei ongelmatomissa
kattilalaitoksissa kyllä.
----------------
> > Niin kuin itsekkin totesti, vaatii tutkimuksia, millään mutulla et
> > minua ainakaan saa vakuuttuneeksi että palaminen on puhdasta.
> >
> > *Minut kyllä saa! Jos kiehutat puhdasta vettä, nin on takuusti
> > varmaa, ettei vesi "sinällään" mitään haittaalisää tee. Teoriassa
> > kyse on vaan siitä, että lämmität tiilien sijaan vesikattilaa. Ja
> > toisaalta itse liekin sisäinen lämpötila on koko prosessin ajan
> > käytännössä liekin lämpö silti.
>
> Miksi niitä tiiliä pitäisi lämmittää?
*Usein niitä on pesässä kyllä raudan lisäksi siis? Noin teilläkö on Oreganon
oravia sitte? Käheetä!
> >> Toki sen märkänä saa helposti palamaan todella huonostikin, mutta
> >> tietyllä tavalla poltettuna palaa myös mainiosti
> >
> > Minäkin tiedän miten metrin halko halkeaa AINA, mutta en kerro :-)
>
> Niin tiedän minäkin. Kirveellä se halkeaa aina.
> Ja sahalla katkeaa.
>
> Tuomo
*Kyllä nyt tuomaskuona ei ymmärtänyt "kyykän pelisääntöjä" tossa
mutjakkeessa kyllä.
UJT
*MSe on taas asian nävereessä. Paina päälle, kun luuvalo Ilpoon.
> Oikeampi tarkastelu on, että palavaa komponenttia on sama osuus eli yllä
> olevassa kilo etanolia versus kiloetanolia + kilo vettä. Eli puun kanssa;
on
> määrä kuivaa puuta versus sama puumäärä sovitulla vesimäärällä
höystettynä.
> Toisin sanoen kuinka polttoaineeseen lisätty vesimäärä heikentää saman
> vedettömän polttoeinemäärän palo-ominaisuuksia. Tämähän on juuri
> polttopuunosalta käytännön tilanne.
>
> Motti halkoja on motti halkoja märkänä tai kuivana ja halko on halko
märkänä
> tai kuivana - joten se vesi on vain lisä siinä halossa. Uuniin laitetaan
> tilavuuksia ei kiloja !
>
> Kilotarkastelu on käytännölle täysin vieras !
*Mutta kun palvelee tässä tahallista "valtioeliittiä" niin toki 100%
lehdistä ja vastaavistas ei siis v a h i n k o s s a k a n suorita
asiallisempaa ja valaisevampaa vertailua noin . Oletttekos muuten
huomanneet? Kun DDR:ssämme erkko on puhunut, niin kukaan ei virkanöyränä ja
pelosta asiaa uskalla milläänlailla kyseenalaistaa. Samaa käyttää toki
ydinala ja ties mitkä ilmastopellemannet kanssa. On se törkeetä, että
faktaan törmää ehkä vain netissä koko maassamme. Ei siis ihme, että nettiä
halutaan suppelipuppelivoimin ja ydinterrorein kaikin keinoin rajoittaa!
Ush, fy faan okso!
> Minä en ketään patista märän puun polttamiseen tai halkojen kastelemiseen.
>
> Ainoastaan se jatkuva hoilotus kuivan puun ylivoimaisuudesta ehkä
voitaisiin
> lopettaa. SE OLI KESKEINEN VIESTI.
*Jonka myös viisaammat tajus kyllä.
> Kukaanhan ei polta tuoretta puuta, jonka senkin kosteusprosentti on vain
> siinä 40%-50%. Laskennallisesti, senkin polttaminen ei kuivaan verrattuna
> ole kovinkaan kannattamatonta.
*Juu kuulin, että kuiva puu on tyypillisesti 20-30%. Eli Big deal koko
pelleily "kuivan ihanuuksista" siis. Mutta se on tärkeetä, että saadaan
ostelemaan vaan "hesaeliitistä" eikä maalaisilta suin surmin! Juuri tää on
pointdogi.
> Lainaus aikaisemmasta viestistä:
> Jos vettä polttopuussa 500g/litra, niin kahden puulitran (=kilo puuta)
> "energiasisältö pienenee" litran vettä haihduttamiseen tarvitsemalla
(0,628
> kWh/litra) energiamäärällä. Joten siis noinkin "sikamärän" puun energia
> sisältö tippuu n.12% (0,628 kWh/ 5,3 kWh).
>
> Siis laskennallisesti käytäntöön sovellettuna tarkoittaa nyrkkisääntönä
> sitä, että illalla laittaa täysin kuivan halon yöksi veteen likoamaan ja
> polttamalla sen seuraavana päivänä menettää suunnilleen 10% energiaa - eli
> yllättävän vähän.
> On sitten makuasia, jos pitää 25% kosteusarvon puuta huonona, jota ei
> kannata polttaa ja 15% hyvänä. Saatava lämpöenergian ero on aivan mitätön.
*Muuta en lisää fiksuun plariin, kuin sen, että kun huomioidaan myös höyryn
lämmittävän, niin erot senkuin tippuu ja puolittuu noista.
> >Tämä taitaa olla pelkän veden olomuodon (vesi->höyry) muutoksen
> >vaatima energia? Eli tuosta puuttuu vielä ainakin haihdutettavan veden
> >lämmitykseen menevä energia
>
> Juu, mutta nuo suuruusluokaltaan mitättömiä.
*On kuin saivare Kaalepissa.
> > ja se energia joka käytetään veden
> >siirtämiseen soluista niiden seinämien läpi pois puusta.
>
> Ja eiköhän tuo muutu lämmöksi tulipesässä - siis tuo tehty työ lopulta !
*Huhhuh, jopas sai MSe viimein myös ton jutuistani linkottua.
> Lisäksi löytyi vielä netistä faktaa siitä, että polttopuun ei hyvä olla
10%
> kosteutta kuivempaa, koska alkaa palaa niin voimalla, ettei happi riitä
> palamiseen ja syntyy päästöjä. Eli puusepänverstaan jätepuuta olisi jopa
> liki hyvä hieman kostuttaa.
>
> http://www.tulisijaopas.com/polttopuu.htm
>
> www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2000/T2045.pdf
*No, ni! Eli juuri tästä syystä liian kuivalla tohonsa pilanneet
käyttäjät ei suin surmin pane fiksuuttaan kattilaansa kuivaa puuta. Hianoa ,
että tuli tää selvitettyä myös.
> MSe
UJT
> "Markku Lehtola" <tukk...@gmail.com> kirjoitti
> viestissä:1165347661....@80g2000cwy.googlegroups.com...
> MSe kirjoitti:
>
> >
> > Energiasisältö:
> > 19 MJ/kg = 5,3 kWh/kg
> >
>
> Pakko kommentoida vielä kun jäi vaivaamaan, tuo arvo on rutikuivalle
> puulle. Huonekuivan puun kosteus on luokkaa 10-15% ja energiasisältö
> tipahtanut tuosta arvosta n. 1 kWh/kg (Tulikiven Uunikirjan graafi)
>
> > Puun sisältämän veden haihduttaminen;
> > 0,628 kWh/litra
> >
>
> Tämä taitaa olla pelkän veden olomuodon (vesi->höyry) muutoksen
> vaatima energia? Eli tuosta puuttuu vielä ainakin haihdutettavan veden
> lämmitykseen menevä energia ja se energia joka käytetään veden
> siirtämiseen soluista niiden seinämien läpi pois puusta.
>
> Uunikirjan graafista: lämpöarvo tippuu lineaarisesti alkupisteestä
> täysin kuiva puu / 5...5.3 kWh/kg --> suht. kosteus 50% / 2 kWh/kg
>
>
>MSe kirjoitti:
>
>>
>> Energiasisältö:
>> 19 MJ/kg = 5,3 kWh/kg
>>
>
>Pakko kommentoida vielä kun jäi vaivaamaan, tuo arvo on rutikuivalle
>puulle. Huonekuivan puun kosteus on luokkaa 10-15% ja energiasisältö
>tipahtanut tuosta arvosta n. 1 kWh/kg (Tulikiven Uunikirjan graafi)
>
>> Puun sisältämän veden haihduttaminen;
>> 0,628 kWh/litra
>>
>
>Tämä taitaa olla pelkän veden olomuodon (vesi->höyry) muutoksen
>vaatima energia? Eli tuosta puuttuu vielä ainakin haihdutettavan veden
>lämmitykseen menevä energia ja se energia joka käytetään veden
>siirtämiseen soluista niiden seinämien läpi pois puusta.
Ennenvhaanhan esim. hitsauksessa käytettiin vesikaasua
(generaattorikaasua), jota tehtiin ruiskuttamalla vettä tai vesihöyryä
hehkuvan hiilikerroksen lävitse, jolloin synty vetykaasua ja häkää
(hiilimonoksidia), jota sellaisenaan poltettiin lisäilman/lisähapen
kanssa esim. hitsausliekissä. Vaihoehtoisesti erotettiin vety
generaattorikaasusta ja käytettiin sitä hitsaukseen yms.
Mitähän mahtaa tapahtua poltettaessa märkää puuta, syntyykö siinä
generaattorikaasua ?
Jos syntyy ja puita poltetaan niukalla ilmalla, silloinhan piipusta
poistuu hiiltä nokisena savuna, vetyä ja hiilimonoksiidia, joilla
kullakin on oma polttoarvonsa, joka tässä tapauksessa menetetään.
Kuinka paljon energiaa hukataan vesikaasun syntymisessä, verrattuna
vaikkapa veden höyrystämiseen ?
Paul
>
>"Toni" <us...@domain.invalid> kirjoitti
>viestissä:ol8eh.30$0h2...@read3.inet.fi...
>>
>> Sivuhuomautuksena;
>>
>> Keväällä otin pari halottuja pyöreitä klapeja ja testasin niistä
>> kuiva-aineen; Ulkoa, pinosta saatujen klapien kuiva-aine oli 83% (vettä
>> siis 17%). Kun kapuloita oli säilytelty noin viikon sisällä (normaali
>> puulaatikkokierto) oli halkaistujen klapien kuiva-aine noussut 90% ja
>> pyöreiden n. 87%:tiin.
>>
>> Noilla lukemilla lämpöarvo oli siis ulkoa 4,2 kWh/puukilo ja halkaistuilla
>> se nousi sisällä 4,6 kWh/puukilo.
>>
>> Ainakin noilla perusteilla tuollainen puun säilytyslaatikko on ihan
>> perusteltavaa sisätiloissa.
>
>Edellä esitetty on yksi asia, joka useasti aiheuttaa väärinkäsityksiä
>puunpolton hyötysuhteesta. Tuo veden haihduttaminen sisätiloissa on sitonut
>täsmälleen saman määrän lämpöä kuin mitä se sitoisi puun palaessa uunissa.
>Puun kuivattaminen pitäisi siis pystyä tekemään muualla kuin sisätiloissa.
Ei tuo ihan noin suoraviivaisesti mene. Jos otat litran 20 asteista
vettä ja laitat kattilaan ja lämmität sen ensin 100 asteeseen, johon
tarvitaan tietty veden ominaislämmöstä riipuva energia. Kun sitten 100
asteinen vesi kiehuu kattilassa kuiviin, tarvitaan höyrystymislämmön
verran energiaa.
Jos sen sijaan jos 20 asteinen vesilitran annetaan haihtua
huoneenlämmössä kaikessa rauhassa, on tarvittava energiamäärä hieman
pienempi kuin pikainen kuumennus ja keitto. Toki hitaan haihduttamisen
energiakulutus on suurempi kuin 100 asteisen veden muuttaminen 100
asteiseksi höyryksi, mutta haihdutuslämpötilan ollessa tätä alempi,
energiakulutus ei kasva niin nopeasti kuin ominaislämmöstä laskien
voisi päätellä. Muistaakseni tämä kasvu oli vain luokkaa puolet siitä,
mitä veden ominaislämmöstä olisi voinut päätellä.
Kun märköö puuta poltetaan, veden lämpötila todennäköisesti nousee
nopeasti 100 asteeseen, ennenkuin se alkaa höyrystymään, vastaten
tuota kattilassa keittämistä. Hitaassa kuivamisessa tuota vettä ei
koskaan tarvitse nostaa 100 asteeseen, sillä nopeimmat vesimolekyylit
karkaavat aikaisemminkin, joten osa tästä kulutuksesta jää pois.
Mutta toki höyrystymislämpö on dominoivampi tässäkin tapauksessa.
Paul
>> PS:
>> puun kosteuden vaikutusta kaikkiin pienpoltossa taivaalle
>> päästeltyihin eri myrkkyihin ei tosin ole vielä edes selvitetty
>
> *Kiotossa k a i k e n biopolton tuotos on 100% päästötöntä ja luonnon
> omaa
> tuotosta. Eli bio ei tuota päästöjä lainkaan! Kuten hyvin tiedämme.
>
> UJT
Niin, hiilidioksidin suhteen, mutta paljon muita päästöjä on mahdollista
saada aikaiseksi - päästöt ihmisen terveydelle vaarallisia, mutta tuskin
vuoden päästä minun kiukaan lämmityksestä on missään mitään
jäämiä...korkeintaan nokea piipussa ja metsään heitetty tuhkakin on jo maan
ravinteina? Kun on iso laitos ja leijupedit ja pesurit, niin varmaan
erittäin päästötöntä. Pienpoltossa onkin sitten kirjava tuotos - tosin hyvin
puhdas poltto lienee siinäkin mahdollista.
PS. tuhkaahan ei kokeiden raskasmetallipitoisuuden takia saanut vai oliko
vain suositus, levittää takaisin metsään. Oli oikeastaan järjen vastaista,
mutta toisaalta ymmärrettävääkin ettei palautetta myrkkyjä metsään. Mutta
nyt selvinnyt tutkimuksessa, että arvio ollut niin sanotusti metsässä tuhkan
sijaan. Sillä tuhka nostaa PH-arvoa ja kasveihin ja ravintoketjuun
maaperästä haitta-aineiden siirtyminen väheneekin. Tuhkan "vastamyrkky"
onkin tehokkaampaa ja enemmän kuin varsinainen "myrkky".
Hyvä opettavainen esimerkki siitä, että aivan minustakin itsestään selvältä
tuntuva asia, josta logiikka äkkiseltään sanoo aivan muuta kuin sitten
tutkittu todellisuus onkaan.
Eli tutkia täytyy ja kannattaa - ja epäillä pitää.
Itse olen jo vuosia sitten vääntänyt kättä energiatuotannon suurien
yksiköiden ja suuryhtiöiden ongelmallisuudesta markkinoille - ja mikäs nyt
on sitten tilanne. Tarvitaan jokin Purasjoki selvä asia sanomaan, että
herätään ja aletaan uskoa.
Onneksi Puras jokin !
UJT:llä aika lennokasta monesti energiasektorilta ja ytimistä - mutta
mikähän mahtaa olla lopullinen totuus?
Soraäänet on hyvä asia jopa ihan hatusta vedetyt, koska jokin toinen
"täysjärkinen" saattaa saada niistä jonkin uuden idean tai löytää uuden
polun. Edellinen ei ison U:n järkisyyteen ota kantaa.
MSe
......mutta tankki se on siitä huolimatta.......totesi veteraani
Jyväskylässä !
--
- EPPÄILLÄ TUOTA SOPPII !
- SOPII, SOPII. AINA EPÄILLÄ SOPII...!
" Suota läheni kaksi miestä, Kaarna ja Mielonen.
Mielonen käveli muutaman askeleen takana ja puheli:
- Herra kapteeni. Panssarintorjuntatykillä sivaltelloo.
- Ei. Se on tankki.
- Lieneekö tuo.
- Onpa niinkin. Lähtölaukaus on sen tuntuinen.
- Tuollaista tietä sitä tankki tuskin.
- Kyllä, ei se ole mahdotonta.
- Eppäillä tuota soppii.
- Sopii, sopii. Aina epäillä sopii, mutta tankki se on siitä huolimatta. "
Ote eräästä "kansalliskirjasta" !
agnostikkoskeptikko-metsikkölepikko
Tarkoitan provosointia ja kokeellista tilannetta.
Siis, ääritilanne - mutta ei siis nouse millään korkeammaksi, eli pointti,
että ei saa kovin honolla hyötysuhteella ajettua uunia vaikka yrittäisi.
Hiilipalon aikana lämpö on siinä 150 ja normaalissa poltossa 150-250 ja
hetkittäin käy kolmessa sadassa.
Kiukaalla pääsee 4-500 helposti ja jopa yli 600 !
Siis todella "hyvä" hyötysuhne ja "tiilipiippu tykkää" !
Ja siis tarkoitin vain tuossa, että nyky uunit ottavat hyvin lämmön
talteen - eikä koko asia liittynyt lainkaan kosteaan polttopuuhun vaan
ainoastan vuolukiviuunin lämmön talteen ottoon kovassakin poltossa -
anteeksi epäselvä ilmaisuni. Suositushan on, että poltetaan vain pesällinen
kaksi - useampien pesällisten polttamien ei kannattavaa. Lisäpesällinen
sitten muutaman tunnin päästä. ja mieluumin sama puumäärä kaksikertaa
vuorokausessa kuin yhdellä poltolla.
Joo - kaiken tuon olen huomioinut, eli savukaasumittariin voi luottaa kun on
kunnon palotapahtuma ja siis mahdollisimman oikein säädetty. Lisäksi
päästöjä voi vain piipusta silmällä ja ulkoilmasta nenällä tarkkailla -
siinä maallikon mittauspahdollisuudet.
Tilaston ja mittaustulosten tulkinnassa tulee olla aina tarkka. Vale,
emävale, tilasto - on huono vertaus, koska tilasto on käytännössä aina
oiken, monesti vaan tulkinta voi olla aivan pielessä. Hukkumisella ja
mansikoiden myynnillä selvä tilastollinen yhteys ja korreloivat, mutta ovat
toisistaan täysin riippumattomia - sen sijaan molemmat syy-seuraus-suhteessa
kesään ja ajanhetkeen.
Tsäppä-däppä
MSe
> Noilla lukemilla lämpöarvo oli siis ulkoa 4,2 kWh/puukilo ja halkaistuilla
> se nousi sisällä 4,6 kWh/puukilo.
>
> Ainakin noilla perusteilla tuollainen puun säilytyslaatikko on ihan
> perusteltavaa sisätiloissa.
Siis, kuivataan sisällä?
Kostutetaan huoneilmaa ja viilennetään sitä haihduttamalla vettä ?
Ensin puilla viilennetään huoneilmaa ja sitten niillä uunissa sitä
lämmitetään.
Aika viksua.
MSe
Juu, voi hyvinkin olla - en lainkaan kiellä, mutta savu sen hajuista, että
epäilyttää, että voimalan piipusta tulisi sen hajuista. Sepän ahjon vieressä
nuuskineena käry vastaavaa.
Tuskin se voimalan piipun savukaan hajutonta, mutta onhan siitä rikkiä ja
yhtä jos toista yritetty pestä pois.
Mitkä muuten mahtaa olla savukaasujen aineet ja pitoisuudet hyvän
hiilivoimalan osalta verrattuna suodatinta vaille olevan
maakaasukaukolämpökattilaan verrattuna - tai puhumattakaan sillin kun
samaisessa kattilassa poltetaan raskasta polttoöljyä ?
Onko hajua ?
Juu..varmaan on - tarkoitin siis tietoa, pläjäyttäkää tietävät faktoja !
MSe
> "Toni" <us...@domain.invalid> kirjoitti
> >
> > Ainakin noilla perusteilla tuollainen puun säilytyslaatikko on ihan
> > perusteltavaa sisätiloissa.
>
> Siis, kuivataan sisällä?
> Kostutetaan huoneilmaa ja viilennetään sitä haihduttamalla vettä ?
> Ensin puilla viilennetään huoneilmaa ja sitten niillä uunissa sitä
> lämmitetään.
>
> Aika viksua.
>
> MSe
On viksua kaikissa vanhemmissa taloissa joissa ei ole näitä nykyajan
härpättimiä kuten ilmastointi, lämmöntalteenotto jne. tuoda paria
päivää ennen polttoa se ulkokuiva puu sisälle jolloin sisäilman
kosteus talvisaikaan pysyy mukavasti miellyttävänä ilman
lisälaitteita tai muita temppuja. Viilentävää vaikutusta ei edes
huomaa, mutta saahan siitäkin sodan aloittaa jos haluaa :-)
Kilo vettä kuluttaa 4,2kJ lämmitessään asteen. Siis 80 astetta vastaisi noin
350kJ. Kilo vettä haihtuessaan kuluttaa 2260 kJ. Pelkkä haihtuminen vie
suuruusluokkaa 7 kertaa enemmän kuin 80 asteen lämpeneminen.
Siksi pyykki kannattaa kuivatta ulkona tai kondensoivassa
rumpukuivaimessa....
> Ennenvhaanhan esim. hitsauksessa käytettiin vesikaasua
> (generaattorikaasua), jota tehtiin ruiskuttamalla vettä tai vesihöyryä
> hehkuvan hiilikerroksen lävitse, jolloin synty vetykaasua ja häkää
> (hiilimonoksidia), jota sellaisenaan poltettiin lisäilman/lisähapen
> kanssa esim. hitsausliekissä. Vaihoehtoisesti erotettiin vety
> generaattorikaasusta ja käytettiin sitä hitsaukseen yms.
>
> Mitähän mahtaa tapahtua poltettaessa märkää puuta, syntyykö siinä
> generaattorikaasua ?
Jaa, minä kun olen ymmärtäny, että asetyleeni siksi hapen kanssa niin jees,
kun tietysti kuumaa mutta, siis siksi, että palamistuoteessa vähän vettä ja
paljon hiilidioksidia oliko se etyyni C2H2 kun eteeni C2H6, joten kolme
kertaa enemmän vetyä ja siis vettä. Ja tuo vesi/vety olisi jotenkin
hitsauksen kanssa onkelmallista ja sauman mikrorakenne muodostuu
huonommaksi. Muistelen tuollaista joskus kuulleeni - vai olenko unia nähnyt
? Kuka hitsauksesta tietää.
Vesikaasussa kai myös typpeä - vai onko? Palaako superkuuma hiilimassa
tulistetulla höyryllä 2 H2O + C2 = 2 H2 + 2 CO ...nonhan se kai menee ?
Olisi kai aika hyvää löpöä moottoriinkin?
> Jos syntyy ja puita poltetaan niukalla ilmalla, silloinhan piipusta
> poistuu hiiltä nokisena savuna, vetyä ja hiilimonoksiidia, joilla
> kullakin on oma polttoarvonsa, joka tässä tapauksessa menetetään.
> Kuinka paljon energiaa hukataan vesikaasun syntymisessä, verrattuna
> vaikkapa veden höyrystämiseen ?
>
> Paul
Tuskin ihmeemmin - eikös sen vesihöyryn oltava tosi kuumaa ja mentävä
perskuleen kuuman hiilimassan läpi, jotta vesikaasua syntyisi?
Lisäksi vety ja häkä todella reaktiivisia - ja jos ovat kuumia reagoivat
pienenkin tarjolla olevan hapen kanssa ja sen puutteessa pelkistävät
oksideja kaappaamalla hapen niiltä. Palavaa matskua huonoimmassakin
tilanteessa käsittääkseni tosi hintsusti piipunpäässä !
MSe
MSe wrote:
> "Toni" <us...@domain.invalid> kirjoitti
*Tuo voi olla totta ja tehköön kukin niin kuin hyvältä tuntuu. Sitäpaitsi,
kun olen sitä mieltä, että pieni kostesero puissa ei energiataloudellisesti
ongelma, niin empä astu miinaan ja väitä sen puun veden haihduttamista
huoneeseenkaan merkittävänä energiaongelmaksi. Ja halpa ilmankostutinhan
halot on - jos huoneilma liaan kuivaa !
MSe
Itse kuivaan ne teknisessä tilassa, jossa ei ole muuta lämmitystä kuin
kaukolämpölaitteiden vuotolämpö.
> Edellä esitetty on yksi asia, joka useasti aiheuttaa väärinkäsityksiä
> puunpolton hyötysuhteesta. Tuo veden haihduttaminen sisätiloissa on sitonut
> täsmälleen saman määrän lämpöä kuin mitä se sitoisi puun palaessa uunissa.
Tämä menee suht lähelle oikein, tosin tuo lämpötila on hiukan eri, joten
puun kuivatus viileämmässä jo hiukan energiataloudellisempaa.
> Tuollaisessa tapauksessa 4,2kWh/puukilo ja 4,6kWh/puukilo on siis vienyt
> sisäilmasta energiaa 0,4kWh/puukilo. Energiaahan ei mistää tule itsestään.
Ja tämä meni väärin, asia joka on juuri tämän keskustelun pointti: Kuiva
puu tuottaa palaessaan huomattavasti enemmän energiaa kuin kostea puu.
Edellisessä esimerkissä vesimäärän (17% -> 10%) haihduttaminen huoneessa
vie 0,04 kWh/puukilo kun se poltettaessa uunissa veisi 0,4 kWh/puukilo
eli kymmenkertaisen energiamäärän. Nuo energialukemat siis VTT:n
tutkimuksen mukaan.
Ainakin tutkimuksien mukaan se on fiksua koska energiaa säästyy
huomattavasti. Jos se meni ohi niin todetaan vielä uudestaan että
ainakin VTT:n tutkimuksen mukaan puun polton energiasisältö putoaa
jyrkästi myös silloin kun lasketaan energiaa _puukiloa_ kohden. Pudotus
on todella paljon suurempi kuin pelkän veden haihduttamiseen kuluu.
> *Tuo voi olla totta ja tehköön kukin niin kuin hyvältä tuntuu. Sitäpaitsi,
> kun olen sitä mieltä, että pieni kostesero puissa ei energiataloudellisesti
> ongelma, niin empä astu miinaan ja väitä sen puun veden haihduttamista
> huoneeseenkaan merkittävänä energiaongelmaksi. Ja halpa ilmankostutinhan
> halot on - jos huoneilma liaan kuivaa !
Jokaisella olkoon se oma mielipiteensä, mutta onneksi tästäkin on
tutkittua tietoa joka kyllä jyrää ainakin omakohtaisesti mutun ohi.
Mutta, tosiaan paremman palamisenergian hyödyntäminen vaatii hiukka
erilaista polttotekniikkaa kuin kosteampien kalikoiden.
Puiden säilytys sisällä voi olla jopa pieni terveysriski, kosteahkon
puun mukana voi tulla vaikkapa hometta tai muuta kasvustoa, tai
saattaahan klapien mukana tulla myös jotain pikkuötököitä.
> Puiden säilytys sisällä voi olla jopa pieni terveysriski, kosteahkon
> puun mukana voi tulla vaikkapa hometta tai muuta kasvustoa, tai
> saattaahan klapien mukana tulla myös jotain pikkuötököitä.
Tuleehan sieltä jokunen ötökkä talven aikana, viime talvena tuli
hyttysiä joista tosin ei tuntunut olevan edes imijöiksi. Ja pari
muuta tuntematonta siipiveikkoa, mutta kun en kaupungissa asu niin en
osaa niitä pelätä, hui :-)
> Puiden säilytys sisällä voi olla jopa pieni terveysriski, kosteahkon puun
> mukana voi tulla vaikkapa hometta tai muuta kasvustoa, tai saattaahan
> klapien mukana tulla myös jotain pikkuötököitä.
Olin eräänä iltana työhuoneessa puuhailemassa. Lapset olivat yläkerrassa
nukkumassa.
Vaimo kiljui järkyttävän vertahyytävästi. Repäisin kiväärin asekaapista
(lippaassa 30 kpl "kodinturvareikäpäitä"), liikkuvat taakse ja torrakko
tanassa kohti olohuonetta.
Pulssi 200.
Seisoin olohuoneen ovella Saiga kädessä valmiina kohtaamaan suunnilleen itse
pääpirun.
Halkokorista oli lähtenyt kipittämään sellainen pitkäjalkainen hämähäkki...
Kyllähän kuule UJT se on niin että märät / kosteat puut ei tuota kuin kylmää
höyryä
jos edes saat syttymään.
Että silleen.
Voit tietenkin sähkölämmittäjänä edelleen vääntää namikasta
ja lämmitellä Ydinsähköllä.
> *Syitä on toki myös muita. Kun hakkeensa tilaava saa kuorman puolet
> halvempana paikalliselta riistetyltä, eli maanviljelijältä. Niin
> nöyrästi menee Paavo Peltotilkku mettäänsä ja hakettaa tilatun
> kuorman kotiin vietäväksi. Paavo kun on tunnetusti maalaisena
> hemmetin käyhä, mutta sitä nöyrempi ei toki voi missään kuivatella
> hakettaan ja toimittaa kuten aina kuormansa Erkki Takakireen
> luxusmiljadööritorpan hakekuilusta sisään. Siinä vaiheessa kun
> Takakiree ihmettelee hakkeen kostuavaa pintaa Paavo sanoo, ettei maha
> mittään. Puu kun on pakko tuoda aina märkänä ja palaa lisäksi yhtä
> hyvin kuin kuivana myös. Takakiree aikansa vertaillessaan
> triplahintasta valtiomonopolihintahakelaskelmaansa tarjottuna totee,
> että kyllä se sitten on klaari. Ja riistää taas talonpojan
> selkänahasta, kuten herranpenteleillämme on tapana!
Hakkeella ei lämmittele ok-talo omistajat.
Maanviljelijöille ehkä soveltuu kun tarviivat sitä lämpöä hiukan
suuremmassa mittakaavassa.
> Märkä puu kun ei pala kunnolla eikä siten tuota
>> lämpöä kun saatu energia kuluu veden höyrystämiseen.
>> Mistäkö tiedän? No lämmitän puulla.
>> Sahaus halkominen yms tehdään käsin.
>
> *Piisipohjilla puolestaan suurempi ongelma-ala tulee vaikeammasta
> sytyttelystä, pikeentymisestä ja noklivaluvaaroista. Irtopuita
> sentään on edes mahdollisuus hiukan kuivatella. Mietin täällä
> ympäristössäni olevia puukattilapolttajia ja käytännössä vähintään
> 2/3 osalla ihan mettätuoreena poltteelee kyllä. Musta kyllä suosivat
> märkää ja vaihtoehtoja ei myös ole. Käytännössä klapipohjilla
> poltellaan kuivempana kyllä, muttei ongelmatomissa kattilalaitoksissa
> kyllä.
No sinä tunnet sitten aika idioottikansaa.
Ja tuo kattilan ja hormiston nokeentuminen ei ole ihan vaaratonta.
Sun nokivalus on murhe sieltä pienimmästä päästä.
Et ole tainnut nähdä ikinä nokipaloa?
Sitä minäkin...
>>> Niin kuin itsekkin totesti, vaatii tutkimuksia, millään mutulla et
>>> minua ainakaan saa vakuuttuneeksi että palaminen on puhdasta.
>>>
>>> *Minut kyllä saa! Jos kiehutat puhdasta vettä, nin on takuusti
>>> varmaa, ettei vesi "sinällään" mitään haittaalisää tee. Teoriassa
>>> kyse on vaan siitä, että lämmität tiilien sijaan vesikattilaa. Ja
>>> toisaalta itse liekin sisäinen lämpötila on koko prosessin ajan
>>> käytännössä liekin lämpö silti.
>>
>> Miksi niitä tiiliä pitäisi lämmittää?
>
> *Usein niitä on pesässä kyllä raudan lisäksi siis? Noin teilläkö on
> Oreganon oravia sitte? Käheetä!
Meillä on pesässä kyllä puita. Ainakin hetken aikaa.
No joo PIENI myönnytys. On siellä tulitiiliä muutama kappale itse
tulipesässä.
>>>> Toki sen märkänä saa helposti palamaan todella huonostikin, mutta
>>>> tietyllä tavalla poltettuna palaa myös mainiosti
>>>
>>> Minäkin tiedän miten metrin halko halkeaa AINA, mutta en kerro :-)
>>
>> Niin tiedän minäkin. Kirveellä se halkeaa aina.
>> Ja sahalla katkeaa.
>>
>
> *Kyllä nyt tuomaskuona ei ymmärtänyt "kyykän pelisääntöjä" tossa
> mutjakkeessa kyllä.
Ei haittaa.
älä nyt ryhdy taas ite "tulkitsemaan", sillä ei niitä pesiä juurikaan
viritellä, ja
se ns. "perus"polttopuu (eli se ulkokuiva, "ylivuotinen") on kylläkin
vesipitoisuudeltaan vain w = 24 % (tasan!)
vesi-kg / (puu-kg + vesi-kg)
mutta
monet tulipesät polttelee parhaiten (ilman lämmittäjän omia taitoja)
n. w = 20 % kosteaa ( siis = "KUIVAA"!) puuta, eli sellasta joka
on jo noin yhden (1) viikon verran kuivunut sisällä puulaatikossa
...josta se kosteus on päässyt myös jhelposti haihtumaan pois,
ko' sisätiloissakaan tiiviissä muovikassissa varastoitua ei lasketa
ja tulisijan tulipesän jäähdytyksestä / lämpöeristyksestä riippuen
ei useinkaan kykene huomaamaan mitään suuria eroja, vaikka sen
polttopuun kosteus olisi niinkin suuri kuin w = 24 % tai toisaalta
jopa hieman allekin tuon "optimaalisen" kosteuden, eli w < 20 %
karkea nyrkkisääntö:
lämpöeristetyssä pesässä (TULIKIVI) palaa yleensä hyvin myös
hieman kosteampi puu, mutta vesijäähdytettyyn pesään (JÄMÄ)
kannattaisi yleensä etsiä hieman keskimääräistä kuivempaa puuta
joskus "ennen-vanhaan"
tommosta (ei-sisätila-kuivuri) -rakennelmaa kutsuttiin Liiteriksi
> Tuollaisessa tapauksessa 4,2kWh/puukilo ja 4,6kWh/puukilo on siis vienyt
> sisäilmasta energiaa 0,4kWh/puukilo. Energiaahan ei mistää tule itsestään.
> Tällä kommentilla en ota kantaa siihen, onko märän puun palaminen muuten
> vähemmän energiatuottavaa kuin tuon veden haihduttamiseen kuluneen
> energian osalta.
ja sen melko pian sen "ennen-vanhan" jälkeen
asuntoja kostutettiin talvisin UFOX-nimisellä rimpulalla, joten
sitä kantaa ei nyt kai kannata juuri ottaakaan ...
... etteivät nuot pöhköt ns. "ikäihmiset" kovin syvästi LUOkkaannu
no onneksi net hörhöt eivät siellä Kiotossa vielä kirjoottele
fysiikan (tai tekniikan muidenkaan alojen) oppikirjoja, vaan vain
näitä poliittisia propaganda-julistuksiaan ... ko'
... suoranainen valehtelukaan kun ei politiikassa ole kielletty, vaan
tavoite ja mitä ilmeisimmin myös eräs kaikkein suurimpia hyveitä
Joo voi semmoisiakin paikkoja olla, vaikka Islanti tai Grönlanti.
Antarktiksellakin voi olla puun poltto kielletty
Niin ja tietenkin Atlantis.
Sehän löytyisi jos sinne joku nuotion kyhää ;-)
Joo UJT:llä näkyy olevan noita pelkoja enmmänkin.
Kaiken tuhoava säteilykammo, ötökkä ja käärmekammo, bakteerikammo...
Tuomo
On tässä saanut pidätellä, ettei nauraisi kuollakseen. :)
-- IK
*Jeah. Ihan mielettömiä hyötysuhteita 90-93%! Passaa siinä tehä energiaa
triplasti ydinsekoilua paremmilla hyötysuhteilla kyllä.
> Vaikka kolme pesällistä putkeen, niin ei saa nousemaan täydellä vedolla
400
> asteeseen. Kyllä se ihmeen hyvin lämpö sinne uunin kiviin ja poskiin
> tarttuu. Siis, ihan uskomattoman hyvin.
*Pitää paikkansa.Ei mikään ihme, että Saksassa on "Mersuja"!
> > ja
> > tulisijan "talteen" ottama lämpöenergia riippuu myös useammasta
> > eri tekijästä kuin vain savukaasun poistolämpötilasta
> >
>
> Varmasti, mutta kaikki se lämpö mikä ei puupusta karkaa on jäänyt jonnekin
> hyödyksi talteen. Kertoo varmaan hyvinkin paljon savulämpötila - kun sitä
> paljon käytetetään.
*Näin on.
> > "mahdollisimman kuiva" puu on vapaasti, sateelta suojatussa
> > katoksessa, ulkona, noin parivuotta ilma-kuivuttuaan vesi-
> > pitoisuudeltaan noin 15 % ... mikä on useimmissa nykyisin
> > valmistettavissa tulisijoissa "hyvän ja puhtaan palamisen"
> > kannalta jo hieman liian kuivaa
>
> Näin epäilenkin - pragmaatikkona.
*Siis pesät viritetään tosiaan "normikeskiverrolle".
> > parhaat palamistulokset (ja siis parhaat energiasaaliit) on
> > polttokokeissa lähes poikkeuksetta saavutettu käytettäessä
> > w = 20 - 25 % "kosteata" polttopuuta
>
> Mistä tällaisia tuloksia läytyy ?
> Tätä juuri olen epäillyt !
>
>
>
>
> > ja muuten:
> > tällaisen "polton kannalta HYVÄn" polttopuun energia-
> > sisältö on vain noin 4 kWh/kg (tässä: kg = kokonaismassa)
> > (... eikä siis 5 kWh/kg)
>
> Juu - aivan kokonaiskilotarkastelussa - mutta ei kilo kuivaa puuta + vesi
!
>
>
> > mikäli poltettavien klapien kosteus nousee yli w = 27 % niin
> > palaminen (ja myös energiasaalis) alkaa pikku-hiljaa huonontua,
> > johtuen käytännössä USEISTA! eri syistä
>
> Ihan uskottavaa - että on piste, jossa haitat jyrkästi kasvaa kosteudesta.
>
>
> > parhaan energiasaaliin kannalta "paras" kosteus on pitkälti myös
> > polttolaitekohtainen ominaisuus
> > ja nykyisissä, Suomessa kaupiteltavissa tulisijoissa kannattaakin
> > useimmiten - ainakin vielä toistaiseksi - käyttää hieman
> > kosteampaa polttopuuta kuin tuota kirjaviisaiden suosittelemaa
> > "mahdollisimman kuivaa" ... ellei joku nyt sitten TODELLAkin
> > "osaa" lämmittää (ja vain harvat osaa)
>
> Tätä minäkin epäile - eli varmaan on noin !
>
> MSe
UJT
No mikä esim. Tulikiven graafeissa sitten mielestäsi mättää,
siellä kun on esitetty vallan toisenlaisia arvoja?
*Panin "pojan" eli MSe:n vaihteeksi asialleni. Ja tälläkertaa näyttää jotain
oleellisempaa oppineen. ; )
*No ensinnä, että tässä puhuttu energiahukkahaarukka laakeroi välillä
80%-93%. Ja koska liikutaan koko ajan esim. triplassa ydinsekoon, niin
kyseessä jo sinällään on nyanssi. Tossa jo aiemmin toisaalta mainittin, että
ilmakaasuylijäämä hukkaa 10% siinä, kun palamaton aines 1% paikkeilla. No
joo käsitteellä "kitupoltto" tuli siten vähän konstikkaampi kuvio, jos
viitsit vastauksiani etsiä. Puhuisin käsitteestä "viivästyneen polton
harhasta". MSe puolestaan keskityy pelkkään kiloharhaan. Jo sillä hän
kompreessoi kuivan ja märän todelliset erot 10% ja kun mukaan otetaan se
fakta, että myös höyryn lämmöstä suurin osa palautuu silti takkaan, niin
putoo 5%. Ja kun tajutaan, kitupolttoefektin nerokkuus, eli se, että vaikka
tervaa jää palamatta, niin se jo seuraavalla poltolla palaa. Näin huomaamme
ympyrän sulkeutuneen. Jos nyt ylipäätään liikavesi mitään haittaa poltossa,
niin sen vaikutus kokonaisuutena on symboolisen 1% hujakoilla!
Energiasbesialiseerung UJT).
*Sanonko? .. ..No totta maares .. ..Ei, eiii se noi mää. Kun tuot puolestasi
märkiä puita sisälle kuivuun, niin totta kai huoneen lämpimyys sitoutuu
viilentyen sun jokaiseen haihduttamaas vesilitraas. Ja kun sitten päästät
tään 23,8C kosteemmaksi tulleen ilman niineen ulos, niin menetät kWh:t tasan
kaikki. Eli oikein toimien kuivatat kesäauringon energialla ulkona, tai
sisällä, kesällä ei väliä kyllä, kun on ylijäämälämpöö. Mutta jos kuivatat
puus pirtin lämmöllä sisäilmaas talvipakkasella, niin ihan turhaa. Mutta jos
oot inen fiksumpi niin kuivatat edes pesässäs sielä piilossa viipyilevällä
hukkalämmöllä. Saat selvästi paremman kokonaishyödyn. Tilanne on kiteyttäen
vähän sama kun suurisa teollisuussysteemeissä, joissa sisään tuleva märkä
poltettava esikuivataan piippuun muuten menevällä ilmaisella hukkalämmöllä.
Prosessin hyötysuhde nousee tilanteessa molemmissa päissä suoraan. Tästä man
oppia, kun osaavammilta saat. Ei tarvii ujostella, ei meinaan tieto
leviimällä lopu: ).
UJT
*Lienee se, että puhutaan tilanteesta jossa uuniin tulee vallan mahdoton
yli-ilmanveto. Hyötysuhde lienee n.80%. Mutta jos tilanteessa pannaan
alaluuku kiinni ja annetan kituliekittää, niiin poistokaasut romahtaa 238,3C
ja hyötysuhde heittää +93%! Eli aivan keskeisintä on demota optimipiste,
eikä pelata vaan tunnottomalla tykityksellä. Toisaalta onko saavutettu 13,2%
lisähyöty sinällään mielekästä, kun ollaan silti 2,5 kertaa ydinsekoilun
hyödyn ylityksissä jo alkutilassa?
> > ... kaikki se lämpö mikä ei puupusta karkaa on jäänyt jonnekin hyödyksi
> > talteen. Kertoo varmaan hyvinkin paljon savulämpötila - kun sitä paljon
> > käytetetään.
>
> ei kerro! (aina)
>
> savukaasulämpötila on toki erinomainen indikaattori - edellyttäen
> kuitenkin että tuo poltettava puu myöskin "palaa"
> (... siis ns. "loppuun" asti)
>
> mutta ellei se palakaan ("kunnolla"), niin
> häviö palamattomina (= vain osittan palaneina) kaasuina saattaa
> olla jopa yli kaksinkertainen savukaasun lämmön mukanaan
> viemään (suureenkin!) häviöön verrattuna:
>
> puunpoltossa savukaasun "lämpö"häviöhän on ns. "normaalisti"
> 10-15 %, ja mainittu palamattomien kaasujen häviö n. 1 % tasoa
>
> mutta viimeksi mainittu voi myös nousta - esim. "kitupoltossa" -
> helposti jopa >30 %:iin (ja se nimenomaan! ei näy savukaasun
> "liian" korkeana lämpötilana, vaan yleensä juuri päinvastoin,
> sillä ne palamattomat eivät tietenkään tuota lämpöäkään)
*Juu ei noin! Kitupoltto ei todella toimi noin, ei ei! Juu alan ymmärtää nyt
yhtä ja toista. Siis ensimmäisissä kitupolttosysteemeissä aivan varmasti on
niin, että palamatontas tervaa ja tällaistä nokea tosiaan tarttuu nähdysti
uunin sisätiloihin. Mutta homma ei ole pitemmän päällä näin, nää intte. Vaan
kun palavaa ainetta aikansa kokkoontuu alkaa vallan ihmeitä syntyyn. Kun
seuraaviina kertoina pesää aina vaan kitupoltetaan alkaa laajemmissa
alueissa prosessit. Eli kun tarkkailemme tilannettta kokonaisuutena , niin
teoriassa toki voi palamattomia u u s i a terpiineja jäädä hormistoon yhä
mainitut 25%. Mutta kas kummaa lisäpoltoissa vanhoja "syntejä" palaa yhtä
paljon pois. Ja volaa, meillä on suljettu kierto, jossa savukaasuina
lämpöpoistuma on romahtanut ja myös palotapahtuma kasvaneena
palovyöhykealana on kumonnut näennäispalamattomuuden! Juuri näin se siis
menee.
> ja molempiin edellisiin vielä yhteisenäkin kommenttina:
>
> jos työnnät takkaasi "tarpeeksi" (= aivan hulvattomasti) ns.
> yli-ilmaa (= olet lämmittäjänä tumpelo) niin saat savukaasusi
> lämpötilankin "vaikka kuinka matalaksi" - ja jopa ihan helposti
*Hyöty mitä lie 40-50%? Mutta ytimet voittaa kyllä tuplasti.
> niinpä kehumasi savukaasun matala (= "vain" 400 oC) lämpötila
> voi kertoa meille myös erittäin tumpelosta lämmittäjästä sekä
> oikein h:lvetin SUURESTA savukaasuhäviöstä ... heh-heh!
*Juu muttei kyllä firman miehet tota ittelleen tee mainostesteissään. Siitä
olen vissivirkku kyllä!
> eikä sen siis välttämättä tarvitse ollenkaan osoittaa sitä, että
> tuo "erinomaisen hyvä takka" imee kaiken lämmön hyvin
> massaansa, vaan
> että
>
> 1) sä oot vain pitänyt polttopuita kärryyttäessäsi esim.
> ne takkasi (sekundääri-)ilmaluukut ihan "sepposen-selällään"
> (ikäänkuin avotakkaa simuloiden) tai
> että
>
> 2) sä ootkin pitänyt ne sekundääri-ilmaluukut kii' ja
> kärryyttänyt ja savustanut puoli pitäjää keuhkoastman
> partaalle, antamalla polttopuittesi hiljaa issekseen "kitua"
> riittävän hapen, lämmön ja sekoittumisen puutteessa
*Sulla on sekosuhde tohon kitupolton jaloon maailmaan karvaslullero nyt.
Arvaatkos mikä on kituliekkien "kunkku"? Aivan, nokipalo. Ja voin muuten
vakuuttaa, etei oo tuhkan tuhkaa, saati löydy saappanpohjia takasta, kun käy
kylässä. Palaa meinaan jossei koko onkapannu, niin miltei paikat suusta. Ja
sellaisella lämmöllä ja kohinalla, ettei savun kiehkuraa. Hyöty tasan yli
90% mennen tullen. Siitä olen vissii! Kyllä jälkilämmössä makkara piipussa
oikeen paistuu.
> kuten nyt (toivottavasti!) hokaat, niin ei edes kaikki mittaus-
> DATA:kaan ole AINA ihan niin helposti ja yksinkertaisesti
> tulkittavaa, kuin mitä usein nopeesti kelattuna kuvitellaan ...
> ja että mua sä et kykene puutteellisilla dato:illa kusettamaan,
> sano:
>
> konstruktrolli - se ikäväksikin osoittautunut spekulaattori
*Mutta kuten ydinorjana tunnettu Tiruli sanoisi, niin metsään menee, kuten
sun ydinosaamisesta jo tiedämme. No joo myönnettäköön ettei puutietos alita
sun kyltymnätöntä ydintietoalitustas kyllä.
UJT
*Taaviseno oikeesa, minnes ruksia riimuumaan?! )
> Puun kuivattaminen pitäisi siis pystyä tekemään muualla kuin sisätiloissa.
*Enää vain tutummin sinnepäin. Kun kuivaa pesän hukkalämmöllä, niin hyöty on
jo vaasin kokoinen man! Luve mitä esitin tossa yllä.
> Tuollaisessa tapauksessa 4,2kWh/puukilo ja 4,6kWh/puukilo on siis vienyt
> sisäilmasta energiaa 0,4kWh/puukilo. Energiaahan ei mistää tule itsestään.
> Tällä kommentilla en ota kantaa siihen, onko märän puun palaminen muuten
> vähemmän energiatuottavaa kuin tuon veden haihduttamiseen kuluneen
energian
> osalta.
*Noo ooin o ohan se tollakulmilla , oon.
UJT
*Jaa siis tuukikate? HeeHhHuUu hHHaA! Voi pientä täitä! Never koskaan!
Niemans!!
UJT
*Samma bo häär okso!
> Polttakaa ihmeessä kuivaa jos vain sitä suinkin on ja aina kuivinta mitä
> löytyy.
> **********************************************************************
> Mutta kostean puun soveltuvuutta on mielestäni pahasti liioiteltu - ja se
on
> pointtini. !!!!!
> **********************************************************************
*Ja hemmetin totta myös mietittynä kans. Ei pääse mihnään, ei.
> .............kuin jäitä polttelis.....
> MSe
>
> PS. keveistä löylyistä tykkäävänä totean, etten ainakaan omassa
kiukaassani
> saa poltettua tarpeeksi rauhallisesti ja puhtaasti ns. kuivaa puuta vaan
> palaa rynnäten ja happi tuppaa loppumaan ja nokea syntyy. Sitten kiukaan
> sisukset hehkuu ja tiilipiippuun taatusti menee suositusta kuumempaa
> savukaasua. Sauna ylikuumenee ja ainut millä voi säätää on jarruttamalla
> imuilmaa, jolloin taas syntyy nokea. Kuivilla puilla toki homma toimii
niin,
> että heittää yhden klapin uuniin kerrallaan, mutta sitä sakin sitten tehdä
> liki 5-10 min välein - unohdapa itsesi järveen hetkeksi tai kuistille
> kaljapullon kanssa on uunissa musta kissa - tuskin ne silmät kiiluu.
> Sytyspesällisen jälkeen kosteat isot puut toimii tosi hyvin ja pitkään ja
> tasaisesti ja puhtaasti.
*Juu fiksu poltelee märkänä. Ei maistu ees eukko kuivana , näin se on
nähtävä.
UJT
*Eho, noin ai ei savu oo nokimerkkii? Himmeetä kaaliin.
> > puolitoistametriä lämmitetty tiilipiippua. Taatusti uunissa oli
lämpötilat
> > sellaiset, että palaminen varsin täydellistä - siis yllättävän
täydellistä
> > itsekin olen yllättynyt ja siksi tämän asian kanssa vaahtoankin.
>
> Idiootti, ole jo vaiti.
*Noin sovittaisko ihan ilman palopuheita, että idiotismia täällä tasan
viljelee vaan ydinalan insinööriröörit. Niillä kun on siihen sopivimmat
"välineet"!? Katos ei tartte panna sitten Hennaa hakeen kaltaistas
lattialuutuks, eiks veiviselvä, TÄ?!
> > Kaikki havainnot tietysti silmä- ja aistinvaraisia paitsi piipun
> > savukaasumittarin lukema- joten voihan VTT laitteillaan noin tuottamani
> > kirkkaan savun joukosta löytää vaikka kuinka paljon PAH:eja ja VOC:eja ?
>
> Äsken vielä oli aivan varma, että "taatusti palaminen oli varsin
> täydellistä". Tässä se nyt nähdään millä tiedoilla asiasta meuhkaat.
*Satasesta vetoo, että 100% myös sää ja muut? Poissulkien toki . ..Öö öö, no
olkoon sanomati tälkertaa. : 1
> > Viestini onkin, että voi polttaa yllättävän hyvin muutakin kuin
> > optimikuivaa puuta - siis yllättävän kosteaakin kun on tarkka
> > polttohommissaan. Yleisesti
>
> Hohhoijaa.
*Mitä , mitä paa letkeesti vaateriin jos alaläppäs taipuu!
UJT
>
> ... VIRHE !!! ... se on vain nolla-CO2-päästöistä
> (ja mikä sekin on pelkkää v-hörhöjen mielikuvituksen tuotetta)
*CO2.. ..Virhe, kyllä mutta kun ydinala halusin tekaista keinotekoisen syyn
saadakseen kelvottomille ydinpommiloilleen muutaman räjähdettyä vielä syyn
tehdä niitä lisää. Siis ydinsekoja. Vihreillä puolestaan ei asiassa ollut
mitään osaa ei arpaa vallan kahvoista poistettuina.
> SAASTEITA ja (super?)MYRKKYJÄ bio-helppien ja muidenkin
> vihertuotteiden kärryyttely tuottaa yhteensä jopa PALJON
> enemmän, kuin mun mainitsemani HUMMEREILLA cruisailu
*Noin fysiikassa opetetaan kyllä, että polton perusajatus on muuttaa
monimutkaiset myrkky- ja vastaavat yhdisteet lyhyemmiksi ja myös
myrkyttömiksi alkuaineiksiin. Kuten asiallisessa poltossa myös käy. Polton
jälkeen jäävät aineet ovat vaarallisia vain käytännössä raskasmetalleina, ja
kuinkas olla nimenomaan säteilyalkuaineina. Biopoltossa puolestaan on se
"juttu" että koska radioaktiivisuus tappaa kaiken, bio karttaa jo
kasvaessaan henkeen ja vereen kaikkea uraanivetoista raskasmetallimaista.
Siksi juuri esimerkiksi miljardien vuosien aikana ei koskaan ole kehittynyt
elämänmuotoa, joka radioaktiivista esim. uraania olisi kasannut. Juuri tästä
hyödyllisestä syystä ei maailmaan ole luonnonmenetelmin kasvun rikastuttamia
uraanialueita muodostunut koskaan! Loppukommunikeasssa voimme todeta siis
biopolton perusjujun ja Kiotopäästöttömyyden aivan oikein todenneen
biopolton saasteettomaksi! Näin helppoa, kun sen vain tajuaa.
> saastutetaan tyhmässä naiiviudessamme koko maailma (yhdessä) !
*Noin tuleeko sulla olo "polttelusta"? Katopa lullero seuraavaan kertaan,
mitä hasaa hommaat! Perulaista porukka yleensä diggaa, mutta malavilainen on
kuulema halvempaa. Noin siis tosiaan jos et saa kikksejä itselles
viljelystä, niin varmaan vika on se, että käytät siemeninä niitä
EU-pilattuja, jotka on tarkoitettu vaan kuitukasveiksi. Eli älä himmeemmin
vaahtoo, jos ei "perusrehusta" pönähdä pilviveikoksi. Jos taas toisaalta
"terästelet" venakkojen tallium/poloniumpohjilla, niin voin taata, ettei se,
ettet saa isoa O:ta ole jatkossa suurin ongelma, vaan nimenomaan se, että
sekoilullas tapatat ittes, kun kala koukkuun. Kato huimausaineet on out ja
uraani on syvältäääÄ!
> tai ... (se täysin puhdas vaihtoehto)
*On tuuli-, vesi-, bio-, aurinkopohjilla kyllä. En siis kiistä kyllä. Näin
se on naputettu. Toisaalta toisessa ääripäässä tampiot paohaa toisilleen,
että.. ..
rakennetaan lisää YDINvoimaa
* .. Ja kun yhtä väkerretään jo kuin Iisakin kirkkoo alkaa melkonen molotus
siitä, että kuka on niin tyhmä, että ostelee jo nyt kymmenen kertaa
kalliimpaa ydinsekoenergiaa. Siinä riittää maamme eliitille pähkäiltävää,
että mistä saadaan (8miljardin purkuineen) 15 miljardin sekomyllylle
kustantajat. Kun jopa fuusiovoimala lohkee selkeesti alle! Eikä tässä kun
tilkkeeks. Nyt jo -08 starttaava päästötön puhdas ruskohiilivoimala Saksasta
uhkaa viedä sen vähän, mitä teollisuudesta vielä ydinsekotekohaluja piisaa.
On se karseeta kattoo kun maailma lemppasi tässä ja nyt illuusiot 1000
ydinsekostanne. Kun osottautui, että jo yksi pommila on mahdotonta saada
toimimaan. Et muuten usko, kuinka hianoa on havaita miten ydinalan
syöksykierre 4v siirtymisineen taas kerrran aiheutti mukavaa aavistelua.
Mutta ei nuolaista sentään, lohikäärme on ydinalalta vielä tappamatta silti,
mutta toivossa jo!
UJT
juuri ! ... ja jos vielä viitsit tsiikata sinne piipun yläpäähänkin,
niin hokaat helposti, minne kaikki ne vajaa-kärtsätyt kaasut
katoaa: läpinäkymättömän mustina saaste-pilvinä ... Kiotoon?
ei tuu piipusta kamalaa (koko maailman tuohoavaa) CO2:sta,
mutta sitäkin enemmän vielä paljon kamalampaa CO:ta, joka
tuhoaa - paitsi sen maailman, niin - myös ihmiset ...
... niistä muista, vielä sitäkin kamalammista myrkyistä mitään
ees' puhumattakaan
enpä ryhtyis' ainakaan nokipalolla kämppääni lämmittämään
(enkä suosittele sitä sullekkaan, - niin kituliasta kuin se onkin)
>> jos työnnät takkaasi "tarpeeksi" (= aivan hulvattomasti) ns.
>> yli-ilmaa (= olet lämmittäjänä tumpelo) niin saat savukaasusi
>> lämpötilankin "vaikka kuinka matalaksi" - ja jopa ihan helposti
> *Hyöty mitä lie 40-50%? Mutta ytimet voittaa kyllä tuplasti.
jottako vain tuplasti ? ... eihän tällä onnettomalla nykytekniikalla
niistä neon-sinisinä hehkuvista ytimistä revitä energiaa irti kuin vain
noin 1%:n verran
ja kun nuot
nopeat hyötöreaktorit (ihan kohta-pikaa ?) valtaavat maailman, niin
pian sen jälkeen sitten niistä nykysistä, ns. "ongelma?"-jätteistä vielä
pari-kolme prosenttiyksikköä enämmän, jollonkas' taas ... hm ...
... "koko maailma pelastuu" ... ?
"jätteet kierrätykseen" ! ... vai oisko tuo ihan oikeeta "uusiokäyttöä"
sano
konstruktrolli
Toivottavasti en saa tartuntaa ;-)
Joskus tuntuu että itekin kirjoittaa puutaheinää...
Tuomo
Seura tekee kaltaisekseen? ;)
-- IK
Näin sitä sanotaan. Huhhuh...
*Kiitos lämmittää kyllä. Erityisesti kun sen sanoit lompuukkis pohjilta asti
ja aidosti.
> Tosissaan alkaa hymyilyttää kun perehtyy teitin kirjoituksiin.
*Olen kanssa huomannut saavani asioista tietämättömät ydininsinöörit
yleisesti hämmentyneenä tosiaan hymyilemään omaa tietämättömyytttään kyllä.
>
> Tuomo
UJT
*Japanissa on esim punpolttokielto. Norjasa on kanssa jonkintasoista
rajoittamista, vaikka pesä on silti turvana. Myös monissa asuinkeskittymissä
ja noin. Kyllä löytyy.
UJT
*Mukavaa huomata, että täällä 95% kirjoittajista on oivaltanut, että märkä
se on mikä myös käytännössä palaa. No jos tumppu tajuaisi elämää, niin ei
ydinklingoni kyllä tosiaan edes olis. )
> Voit tietenkin sähkölämmittäjänä edelleen vääntää namikasta
> ja lämmitellä Ydinsähköllä.
*Miksi/miten? Kukaann yksityinen kun ei edeas KTM:ltä pyydellen ydinsähköä
käyttöönsä saa! Tiruli den taannoin myös faktaksi osoitti. Lisäksi miksi
ihmeessä lämmittää tappotatinalla säteillen tuhkaksi, kun vähintään 8
kertaa jo nyt halvempaa bioenergiaa massoittain saa.
> > *Syitä on toki myös muita. Kun hakkeensa tilaava saa kuorman puolet
> > halvempana paikalliselta riistetyltä, eli maanviljelijältä. Niin
> > nöyrästi menee Paavo Peltotilkku mettäänsä ja hakettaa tilatun
> > kuorman kotiin vietäväksi. Paavo kun on tunnetusti maalaisena
> > hemmetin käyhä, mutta sitä nöyrempi ei toki voi missään kuivatella
> > hakettaan ja toimittaa kuten aina kuormansa Erkki Takakireen
> > luxusmiljadööritorpan hakekuilusta sisään. Siinä vaiheessa kun
> > Takakiree ihmettelee hakkeen kostuavaa pintaa Paavo sanoo, ettei maha
> > mittään. Puu kun on pakko tuoda aina märkänä ja palaa lisäksi yhtä
> > hyvin kuin kuivana myös. Takakiree aikansa vertaillessaan
> > triplahintasta valtiomonopolihintahakelaskelmaansa tarjottuna totee,
> > että kyllä se sitten on klaari. Ja riistää taas talonpojan
> > selkänahasta, kuten herranpenteleillämme on tapana!
>
> Hakkeella ei lämmittele ok-talo omistajat.
> Maanviljelijöille ehkä soveltuu kun tarviivat sitä lämpöä hiukan
> suuremmassa mittakaavassa.
*hesan ulkopuolella maakunnissa hakelämpö on yleisin lämmitysmuoto.
Yksityisistä kunnallisiin hakekaukolämpövoimaloihin ja suurempien
kaupunkikeskuksien massiivisiin hakekaukolämpölaitoksiin asti. Hake on
varsin rajusti syrjäytellyt myös turvekaukolämpöä myös. Mainittakoon, että
esim Rauman 73MW uudisvoimalasa hake on merkittävä energianlähde
kuorijätteen ja turpeen lisänä.
> > *Piisipohjilla puolestaan suurempi ongelma-ala tulee vaikeammasta
> > sytyttelystä, pikeentymisestä ja noklivaluvaaroista. Irtopuita
> > sentään on edes mahdollisuus hiukan kuivatella. Mietin täällä
> > ympäristössäni olevia puukattilapolttajia ja käytännössä vähintään
> > 2/3 osalla ihan mettätuoreena poltteelee kyllä. Musta kyllä suosivat
> > märkää ja vaihtoehtoja ei myös ole. Käytännössä klapipohjilla
> > poltellaan kuivempana kyllä, muttei ongelmatomissa kattilalaitoksissa
> > kyllä.
>
> No sinä tunnet sitten aika idioottikansaa.
*Voi kuule ydinalalla niitä piisaa kyllä! Oups .. ..Noin täällä niitä myös
laisinas palloilee etsien millon hukkaamiaan ruumiinosiaan (kuten päätään),
tai tolkkkua ydinharhaansa ylipäätään.
> Ja tuo kattilan ja hormiston nokeentuminen ei ole ihan vaaratonta.
> Sun nokivalus on murhe sieltä pienimmästä päästä.
> Et ole tainnut nähdä ikinä nokipaloa?
> Sitä minäkin...
*Paras vakuutus nokivalua vastaan tällä hetkellä on toki
uudisenergiasähkölämppäri, mutta eristetty rosteriteräsputkipiippu (sillä
Shhidel-tyylinen) on mun kokemuksissani ollut ihan toimiva. Mitä "hianoa"
näkemistä nokivalussa olis ? Lähinnä tuskailla, että meneekö mukana koko
torppa kanssa!
> >> Miksi niitä tiiliä pitäisi lämmittää?
> >
> > *Usein niitä on pesässä kyllä raudan lisäksi siis? Noin teilläkö on
> > Oreganon oravia sitte? Käheetä!
>
> Meillä on pesässä kyllä puita. Ainakin hetken aikaa.
> No joo PIENI myönnytys. On siellä tulitiiliä muutama kappale itse
> tulipesässä.
*10-0 mulle kuten aina! )
> >> Niin tiedän minäkin. Kirveellä se halkeaa aina.
> >> Ja sahalla katkeaa.
> >>
> >
> > *Kyllä nyt tuomaskuona ei ymmärtänyt "kyykän pelisääntöjä" tossa
> > mutjakkeessa kyllä.
>
> Ei haittaa.
*Noin sua ei tässä elämässä realiteeetit näemmä millään tasolla flotkauta.
Mutta kun seisot akkas edessä "lorpallas" niin sentään ees joku. Noin sitä k
i n kyvyttömyyttä se ydin ydininsuille näemmä ylämuhjuuntumisen lisäksi
massoin teettää. Kun ydininsupoloilla siellä Fortumissa pettää molemmat
päät, niin egojensa jatkeeksi pitää täällä päätään tauotta paukuttaa
UJT-honkan kylkeen paiskoa iku simmussa. Että elo on ankeeta, vaikka
ydionoptioissa kieris.
UJT
*Niomenomaan tätä tarkoitin. Totta kai myrskyssä päähän pudonnut puunlatva
tappa, vaikka olisi 100% biota.
Kun on iso laitos ja leijupedit ja pesurit, niin varmaan
> erittäin päästötöntä. Pienpoltossa onkin sitten kirjava tuotos - tosin
hyvin
> puhdas poltto lienee siinäkin mahdollista.
*Just noin.
> PS. tuhkaahan ei kokeiden raskasmetallipitoisuuden takia saanut vai oliko
> vain suositus, levittää takaisin metsään. Oli oikeastaan järjen vastaista,
*Todellisuudessa kyse on valtiomoniopoliapulannan suosimiskokonaisuudesta.
Kuten valtiomonopolit aina on härskejä valehtelemaan. Todellisuudessa
biotuhka on erityisen vähäraskasmetallista, koska bio raskaita tieten
välttelee. Kultaa bio sietää hyvin, mutta ensimmäinen raskįampi
säteilykykyinen elohopea jo on kartettu myrkky. Ovelinta, että juuri tässä
massarajavälissä myös fissiointimahdollisuus aineessa alkaa!
> mutta toisaalta ymmärrettävääkin ettei palautetta myrkkyjä metsään.
*Polton perusajatus on pilkkoa myrkyt vaarattomiksi. Juuri siksi jätteet
ehdottomasti aina pitäisi polttaa, aina! Biossa nyt ei mitään myrkkyjä
yleisesti kulje.
Mutta
> nyt selvinnyt tutkimuksessa, että arvio ollut niin sanotusti metsässä
tuhkan
> sijaan. Sillä tuhka nostaa PH-arvoa ja kasveihin ja ravintoketjuun
> maaperästä haitta-aineiden siirtyminen väheneekin. Tuhkan "vastamyrkky"
> onkin tehokkaampaa ja enemmän kuin varsinainen "myrkky".
> Hyvä opettavainen esimerkki siitä, että aivan minustakin itsestään
selvältä
> tuntuva asia, josta logiikka äkkiseltään sanoo aivan muuta kuin sitten
> tutkittu todellisuus onkaan.
*Olet asian ytimessä nyt. Hyvin nirkkokannossa kyllä.
> Eli tutkia täytyy ja kannattaa - ja epäillä pitää.
*Näin.
> Itse olen jo vuosia sitten vääntänyt kättä energiatuotannon suurien
> yksiköiden ja suuryhtiöiden ongelmallisuudesta markkinoille - ja mikäs nyt
> on sitten tilanne. Tarvitaan jokin Purasjoki selvä asia sanomaan, että
> herätään ja aletaan uskoa.
>
> Onneksi Puras jokin !
>
>
> UJT:llä aika lennokasta monesti energiasektorilta ja ytimistä - mutta
> mikähän mahtaa olla lopullinen totuus?
*Ei epäilykselle sijan sikaa, UJT sanoo niinkuin asiat kylkimyyryssään on!
> Soraäänet on hyvä asia jopa ihan hatusta vedetyt, koska jokin toinen
> "täysjärkinen" saattaa saada niistä jonkin uuden idean tai löytää uuden
> polun. Edellinen ei ison U:n järkisyyteen ota kantaa.
>
>
>
> MSe
> ......mutta tankki se on siitä huolimatta.......totesi veteraani
> Jyväskylässä !
> --
> - EPPÄILLÄ TUOTA SOPPII !
> - SOPII, SOPII. AINA EPÄILLÄ SOPII...!
>
> " Suota läheni kaksi miestä, Kaarna ja Mielonen.
> Mielonen käveli muutaman askeleen takana ja puheli:
> - Herra kapteeni. Panssarintorjuntatykillä sivaltelloo.
> - Ei. Se on tankki.
> - Lieneekö tuo.
> - Onpa niinkin. Lähtölaukaus on sen tuntuinen.
> - Tuollaista tietä sitä tankki tuskin.
> - Kyllä, ei se ole mahdotonta.
> - Eppäillä tuota soppii.
> - Sopii, sopii. Aina epäillä sopii, mutta tankki se on siitä huolimatta. "
>
> Ote eräästä "kansalliskirjasta" !
>
> agnostikkoskeptikko-metsikkölepikko
Juu,juu juurrutti UJT
*Pelko on kuule enemmän maailmassa pelastanut , kun edes ymmärrät.
> Kaiken tuhoava säteilykammo,
*Siis hei ei! Ei kammo mitään tuhoa? Se on tasan se siviiliydinvoimainen
säteily joka tällä hetkellä maailmassa tappaa jo nyt lasketut
7,3miljoonaa/vuosi.
ötökkä ja käärmekammo, bakteerikammo...
*Kuulin tutuilta, että Australiassa sellainen, joka ei noita tunnista kuolee
kuulema viikossa. Maailmassa on toiki ollut edellämainitun pelkäämättömiä.
muttei kovin pitkään hengissä pysyen. Toisalta jos ydinvaaraa luoinnehtisi
"A:na" , niin noi kolme jälkimäistä sais kirjaimen "Ä".
*Vanha Sveitsissä kuulemani viisaus tähän: "Ei se ole tyhmä, joka säteilyä
välttää, vaan se joka siihen tieten ittensä tapahtaa". Näpsyyttä löytyy siis
juustomaasta kyllä!
UJT
*Aika hyvin tiesin tutusti ton "nokihiilipalon" tason näemmä.
> Kiukaalla pääsee 4-500 helposti ja jopa yli 600 !
> Siis todella "hyvä" hyötysuhne ja "tiilipiippu tykkää" !
--------
>
> Tsäppä-däppä
> MSe
Tsä.. .? Käkön UJT
*Tasan sama. Ei ole mitään väliä onko puussa vettä enemmän. Kuten sanottiin
jopa päinvastoin, koska kuivamisessa katoaa eteerisempiä osia hukkaan.
> Pyrolyysi ei saavuta tehokasta lämpötilaa, jos tavara on märkää.
> Osa kaasuuntuneesta puusta ei silloin pala, vaan menee piipusta pihalle.
*VTT:n pyrolyysiprosessissa saavutetaan 80% hyöty-ylitys täysin riippumatta
vesipitoisuudesta. Pyrolyysin juju nimenomaan on se, että vesi jatkaa noin
25% vetenä muodostuneessa polttoliemessä eteenpäin. Suoraan näemme jopa sen,
että ilman lisävesiä ei edes tule polttolientä!
> Polttoprosessin pitää olla kuuma ja riittävän happipitoinen, että se
toimii
> tehokkaasti. Märillä puilla nämä nämä ehdot eivät toteudu.
*Kun puhutaan pyrolyysistä niin aivan e h d o t o n edellytys on
hapettomuus! On tämä nyt ihme mokellusta sulla taasen man.
UJT
*Uskotaan nyt hesaväljänä vaan, että liiterit on kyllä ihan käytössä yhä.
> > Tuollaisessa tapauksessa 4,2kWh/puukilo ja 4,6kWh/puukilo on siis vienyt
> > sisäilmasta energiaa 0,4kWh/puukilo. Energiaahan ei mistää tule
itsestään.
> > Tällä kommentilla en ota kantaa siihen, onko märän puun palaminen muuten
> > vähemmän energiatuottavaa kuin tuon veden haihduttamiseen kuluneen
> > energian osalta.
>
> ja sen melko pian sen "ennen-vanhan" jälkeen
> asuntoja kostutettiin talvisin UFOX-nimisellä rimpulalla, joten
> sitä kantaa ei nyt kai kannata juuri ottaakaan ...
>
> ... etteivät nuot pöhköt ns. "ikäihmiset" kovin syvästi LUOkkaannu
UJT
*Ovelaa! VTT sakin hämärää rahotustaan suoraan ydinsähköalan
hanslankaroinnista. Joo varmaan W"viksua" tuoda lumiset klapinsa kuumaan
pirttiin sähkölämmällä sulamaan ja haihduttamaan valtaavalla energiahukalla
vetensä ydinsähkölämmitetuetussa talossa. KWh-mittari suoltaa
liljendaalille nannasti ydinoptioita sitä mukaan kun kostuneessa ilmassa
kWh:t lentelee esteittä räppänästä harakoille. Kun näin toimiva koettaa
sitten korjata jostan "kumman" syystä pilviin nousseita sähkölaskujaan
klapilämmityksin, niin Fortum on jo korkoineen omansa saanut. .. .. Noin en
kyllä tosiaan ole typerämpää tapaa toimia juuri nähnyt. Mutta esittäjä oli
toki ydininsirööri, joilta ei kaikkea voi nauramatta kuunnella.
> > *Tuo voi olla totta ja tehköön kukin niin kuin hyvältä tuntuu.
Sitäpaitsi,
> > kun olen sitä mieltä, että pieni kostesero puissa ei
energiataloudellisesti
> > ongelma, niin empä astu miinaan ja väitä sen puun veden haihduttamista
> > huoneeseenkaan merkittävänä energiaongelmaksi. Ja halpa ilmankostutinhan
> > halot on - jos huoneilma liaan kuivaa !
>
> Jokaisella olkoon se oma mielipiteensä, mutta onneksi tästäkin on
> tutkittua tietoa joka kyllä jyrää ainakin omakohtaisesti mutun ohi.
> Mutta, tosiaan paremman palamisenergian hyödyntäminen vaatii hiukka
> erilaista polttotekniikkaa kuin kosteampien kalikoiden.
>
> Puiden säilytys sisällä voi olla jopa pieni terveysriski, kosteahkon
> puun mukana voi tulla vaikkapa hometta tai muuta kasvustoa, tai
> saattaahan klapien mukana tulla myös jotain pikkuötököitä.
*Kerrataan, että suurin mahdollinen energiatappio saadaan talossa jossa
sähköllä lämmitystä tuetaan ja puu on "apuna". Eli fiksu joko kuivaa
kesäaurinkoenergialla, tai polttaa , kuten yleensä suoraan märkänä.
UJT
*Aika hyvä! Noin kumpa teistä kuali? ; )
UJT
*Selkeesti tupakuivaamista fiksumpaa siis.
UJT