Ampiaisten ja kimalaisten karkotus?
Seppo Korhonen
kohtuullisen umpinainen säilytystila. Parina kesänä sinne on
pesiytynyt ampiaisia ja kimalaisia (mehiläisiä?)
Elukat kämpivät laudoituksen rakojen kautta ullakkotilaan. Sisällä
näkyi olevan muutamia pesiä, yksi melkein jalkapallon kokoinen.
Käyttävätkö ne samoja pesiä uudelleen vai tekevätkö joka vuosi uuden?
Olisi kai talvipakkasilla pitänyt hävittää pesät, koska nyt sinne ei
uskalla mennä häisitsemään enää
Terassilla istuskelu alkaa olla joskus epämiellyttävää ja pelottavaa
noiden jatkuvasti pörräävien otusten takia. Kuinka niistä pääsee eroon
ja kuinka voi estää niitä pesimästä uudelleen?
Nyt ovat jo ensimmäiset ilmeisesti pesäntekopuuhissa.
Kari P. Hartikainen
>Mökin terassin kattona on harvaan tehty laudotus,
>jonka yläpuolella on kohtuullisen umpinainen
>säilytystila. Parina kesänä sinne on pesiytynyt
>ampiaisia ja kimalaisia (mehiläisiä?)
Ampiaiset ja suuret karvaiset kimalaiset ovat villejä ja
vapaita. Yhdyskuntamehiläisiä ei Suomessa ole
luonnonvaraisina, vaan niille pitäisi löytyä omistaja.
>Elukat kämpivät laudoituksen rakojen kautta
>ullakkotilaan. Sisällä näkyi olevan muutamia pesiä,
>yksi melkein jalkapallon kokoinen.
>Käyttävätkö ne samoja pesiä uudelleen vai tekevätkö
>joka vuosi uuden? Olisi kai talvipakkasilla pitänyt
>hävittää pesät, koska nyt sinne ei uskalla mennä
>häisitsemään enää
Tyypillisiä ampiaispesiä. Keväällä kuningatar alkaa yksin
rakentaa pesää ja vähitellen syntyy apuväkeä. Syksyllä
pesä on tehtävänsä tehnyt, uudet kuningattaret siirtyvät
talvehtimaan ja yhteiskunta tuhoutuu. Samaa pesää ei
käytetä kahdesti, joten talviaikainen pesien hävittäminen
ei auta mitään. Jalkapallon kokoinen pesä on kyllä
sievä koriste olohuoneen katossa roikkumassa.:)
>Terassilla istuskelu alkaa olla joskus epämiellyttävää
>ja pelottavaa noiden jatkuvasti pörräävien otusten takia.
>Kuinka niistä pääsee eroon ja kuinka voi estää niitä
>pesimästä uudelleen?
>Nyt ovat jo ensimmäiset ilmeisesti pesäntekopuuhissa.
Kuningattaret keräävät puuainesta pesäänsä esim. seiniltä ja
rakenteista. Jos nyt keväällä saat tällaisen pesänperustajan
tapetuksi, niin sen yhteiskunnan taru loppuu siihen.
Hyvin pienen pesän voi litistää kattoa vasten. Suurempia
ei pidä mennä sorkkimaan ilman kunnollisia suojavarusteita,
mutta suljetuissa tiloissa myrkky tehoaa hyvin kauempaakin
suihkutettuna. Itse onnistuin kerran tuhoamaan seinänrakoa
ovenaan käyttävän pesän tukkimalla aukon pyretriinijauheella.
Jokaisen ampiaisen oli pakko ryömiä myrkyn läpi ja
päivässä tuli haudanhiljaista.
Kimalaisia kohtaan tunnen sympatiaa, enkä tiedä sellaisen
koskaan pistäneen muuten kuin puristuksiin jäätyään.
Pisto tosin tuntuu aivan yhtä ikävältä kuin ampiaisenkin.
Kari P.
Eero Augustin
"Kari P. Hartikainen" <nom...@keyboys.com> wrote :
> pesä on tehtävänsä tehnyt, uudet kuningattaret siirtyvät
> talvehtimaan ja yhteiskunta tuhoutuu.
"Yhteiskunta tuhoutuu" :-) Pikku ajatusvirhe ja aamupäivä on kerralla
pelastettu :-)
Hienoa "wanhanajan" tietoa muuten tuo kirjoituksesi!
Eero
Johanna Närväinen
"Kari P. Hartikainen" <nom...@keyboys.com> wrote in message
news:aajv3o$jfr$1...@news1.song.fi...
> Hyvin pienen pesän voi litistää kattoa vasten. Suurempia
> ei pidä mennä sorkkimaan ilman kunnollisia suojavarusteita,
> mutta suljetuissa tiloissa myrkky tehoaa hyvin kauempaakin
> suihkutettuna. Itse onnistuin kerran tuhoamaan seinänrakoa
> ovenaan käyttävän pesän tukkimalla aukon pyretriinijauheella.
> Jokaisen ampiaisen oli pakko ryömiä myrkyn läpi ja
> päivässä tuli haudanhiljaista.
Lisäksi kannattaa suorittaa tuhoamisoperaatio illalla pimeän tultua,
kun kaverit ovat mökissään. Hiivi pesän lähelle hiljaa ja rutista
rauhallisesti pesä kattoa vasten vaikkapa rikkalapiolla. Muuten
tuhotun pesän ympärillä pyörii aika kauan hämmentyneitä ja äkäisiä
surisijoita.
> Kimalaisia kohtaan tunnen sympatiaa, enkä tiedä sellaisen
> koskaan pistäneen muuten kuin puristuksiin jäätyään.
> Pisto tosin tuntuu aivan yhtä ikävältä kuin ampiaisenkin.
Ei kai? Kipeää tekee, mutta aika vähän amppariin verrattuna IMHO.
Eivätkös kimalaiset muuten pesi yleensä maassa, mättäissä tms.
kuivissa kokoilla? Kimalaiset ovat kivoja, mutta sotkeutuvat tukkaan
helposti.
Johanna
Kari P. Hartikainen
>Ei kai? Kipeää tekee, mutta aika vähän amppariin
>verrattuna IMHO. Eivätkös kimalaiset muuten
>pesi yleensä maassa, mättäissä tms. kuivissa
>kokoilla? Kimalaiset ovat kivoja, mutta sotkeutuvat
>tukkaan helposti.
Olen joskus mennyt nautinnollisesti nukkumaan sänkyyn,
johon oli jostain syystä aikaisemmin saapunut myös
kimalainen. Se jäi alle, ja herääminen puoliunesta oli
kokolailla tehokas, kun reiteen työntyi pistin ja tuuman
mittaisen karvaturrin myrkkyrauhasen sisältö. Järkytys
oli niin suuri, että tavoistani poiketen surmasin tuon
onnettoman eläimellisen raivon vallassa. Tuntui ihan
yhtä häijyltä kuin ampiainen hiirimatolla. Molemmat
omia katkeria kokemuksia, mutta kerrassaan herkullisia
mielikuvia ajateltavaksi. :)
Kimalaisethan eivät pallopesiä tee, vaan *asuvat*
(huom. keskusteluryhmä!) mainitsemissasi paikoissa ja
hyvin mielellään esim.eristevillassa ja vastaavissa
täytteissä. Tästäköhän mieltymys hiuksiin? Toisaalta
on myös ampiaislajeja, jotka pesivät maassa ja mättäissä.
Niiden pesät huomaa yleensä liian myöhään. Kakarana
satuin kerran tuommoiseen mätäspesään ja tuloksena oli
kahdeksan osumaa. Ainoana lohtuna oli tieto siitä, että
nuo patriootit kuolisivat viimeistään ensipakkasiin.
Kimalainen ei fysiikan lakien mukaan oikeastaan pysty
lentämään. Se ei kuitenkaan tiedä tätä, ja lentää vain.
- Vanha ajatelma
Kari P.
Jouni Ukkonen
Navetta Radaria kehiin niin loppuu surinat.
--Jouni
"Seppo Korhonen" <bra...@chania.zzn.com> wrote in message
news:3ccd621e...@news.tutka.net...
Antti Simola
> Seppo Korhonen kirjoitti:
>
> >Elukat kämpivät laudoituksen rakojen kautta
> >ullakkotilaan. Sisällä näkyi olevan muutamia pesiä,
> >yksi melkein jalkapallon kokoinen.
> >Käyttävätkö ne samoja pesiä uudelleen vai tekevätkö
> >joka vuosi uuden? Olisi kai talvipakkasilla pitänyt
> >hävittää pesät, koska nyt sinne ei uskalla mennä
> >häisitsemään enää
>
> Tyypillisiä ampiaispesiä. Keväällä kuningatar alkaa yksin
> rakentaa pesää ja vähitellen syntyy apuväkeä. Syksyllä
> pesä on tehtävänsä tehnyt, uudet kuningattaret siirtyvät
> talvehtimaan ja yhteiskunta tuhoutuu. Samaa pesää ei
> käytetä kahdesti, joten talviaikainen pesien hävittäminen
> ei auta mitään. Jalkapallon kokoinen pesä on kyllä
> sievä koriste olohuoneen katossa roikkumassa.:)
Miten minä olen käsittänyt, että joillekin saattaa sama pesä kelvata
seuraavanakin vuonna, ja myös talvella siellä saattaa olla "elämää"
kennossa, jos vain safkaa löytyy, ainakin täällä lauhkealla vyöhykkeellä.
>
> >Terassilla istuskelu alkaa olla joskus epämiellyttävää
> >ja pelottavaa noiden jatkuvasti pörräävien otusten takia.
> >Kuinka niistä pääsee eroon ja kuinka voi estää niitä
> >pesimästä uudelleen?
> >Nyt ovat jo ensimmäiset ilmeisesti pesäntekopuuhissa.
>
> Kuningattaret keräävät puuainesta pesäänsä esim. seiniltä ja
> rakenteista. Jos nyt keväällä saat tällaisen pesänperustajan
> tapetuksi, niin sen yhteiskunnan taru loppuu siihen.
Vuorivillakin näkyy kelpaavan, kun näköjään tekevät koloja siihen.
Ampiaiset kiusaavat myös, jos pöydässä on jotain sokerilimsaa tai jotain
kinkkuleikettä. Ne tulevat siihen häiriköimään. Jos sen tappaa, niin se
kannattaa kyllä pistää piiloon heti, kun ilmeisesti ne ampiaiset
"haistavat", jos kaveri kuolee, ja tulevat sitten kostamaan.
>
> Hyvin pienen pesän voi litistää kattoa vasten. Suurempia
> ei pidä mennä sorkkimaan ilman kunnollisia suojavarusteita,
Sen ison käytössä olevan pesän hajottamisen jälkeen kannattaa pari päivää
pysyä kauempana siltä seudulta, kun sitä pesää etsiskellään vielä.
>
> Kimalaisia kohtaan tunnen sympatiaa, enkä tiedä sellaisen
> koskaan pistäneen muuten kuin puristuksiin jäätyään.
> Pisto tosin tuntuu aivan yhtä ikävältä kuin ampiaisenkin.
Ihan sama tunne. Ihan huoletta voi kesällä kävellä jonkin kimalaisia
keräävän värikkään kukan läheltä ilman pelkoa, että sieltä jokin perään
lähtisi. Kimalaiset ovat aika rauhallisia, ja joskus, kun ne ovat vähän
"tokkurassa", eli eivät lentele, niin nehän ovat ihan kivoja tutkiskella
läheltäkin. Aika rotevilta ne kyllä vaikuttavat.
Kimalaisen pesää en olekaan nähnyt, vaikka niitä kyllä kulkee talojen
räystäiden raoista sinne väliin jatkuvasti. Eikä kimalainen ole minua
pistänyt, vaikka ampiaiset ovatkin joskus, ja ehkä mehiläinenkin.
Antti Simola
Matti Kirveskoski
lennosta suihkulla. On kai niin öljypitoista, että ei jaksa lentää ja öljy
tukkeaa tiehyet.
T. Matti
Otto J. Makela
> Olen joskus mennyt nautinnollisesti nukkumaan sänkyyn,
> johon oli jostain syystä aikaisemmin saapunut myös
> kimalainen. Se jäi alle, ja herääminen puoliunesta oli
> kokolailla tehokas, kun reiteen työntyi pistin ja tuuman
> mittaisen karvaturrin myrkkyrauhasen sisältö. Järkytys
> oli niin suuri, että tavoistani poiketen surmasin tuon
> onnettoman eläimellisen raivon vallassa. Tuntui ihan
> yhtä häijyltä kuin ampiainen hiirimatolla. Molemmat
> omia katkeria kokemuksia, mutta kerrassaan herkullisia
> mielikuvia ajateltavaksi. :)
Käsittääkseni kimalaisen myrkky on hieman vahvempaa kuin ampiaisen,
mutta koska kimalainen yleensä pistää vain henkensä hädässä ei ole
tullut kokeiltua. Mehiläinen muuten kuolee pistettyään nisäkästä,
koska väkäsekäs pistin myrkkyrauhasineen repeää irti hyönteisestä:
http://www.oi.phkk.fi/beeman/sivuja/pistin.htm
> Kimalaisethan eivät pallopesiä tee, vaan *asuvat*
> (huom. keskusteluryhmä!) mainitsemissasi paikoissa ja
> hyvin mielellään esim.eristevillassa ja vastaavissa
> täytteissä. Tästäköhän mieltymys hiuksiin? Toisaalta
> on myös ampiaislajeja, jotka pesivät maassa ja mättäissä.
> Niiden pesät huomaa yleensä liian myöhään. Kakarana
> satuin kerran tuommoiseen mätäspesään ja tuloksena oli
> kahdeksan osumaa. Ainoana lohtuna oli tieto siitä, että
> nuo patriootit kuolisivat viimeistään ensipakkasiin.
Meillä on sikäli hauska tilanne että kimalaiset ovat asettuneet
asumaan mökin ylätäytteisiin jossa aiemmin oli suuria ampiaispesiä,
mutta kimalaiset ovat nyt karkoittaneet ne.
> Kimalainen ei fysiikan lakien mukaan oikeastaan pysty
> lentämään. Se ei kuitenkaan tiedä tätä, ja lentää vain.
> - Vanha ajatelma
Urbaanilegenda.
http://www.maa.org/mathland/mathland_3_31.html
http://rotor.fb12.tu-berlin.de/technik/bumblebee.html
http://www.glencoe.com/sec/science/physics/wwwlinks/updates/ch13robofly.html
--
/* * * Otto J. Makela <o...@iki.fi> * * * * * * * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, FAX: +358 2040 64652, ICBM: 60N 25E */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FIN-00100 Helsinki, FINLAND */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * * * * * * * */
Kari P. Hartikainen
> > Kimalainen ei fysiikan lakien mukaan oikeastaan pysty
> > lentämään. Se ei kuitenkaan tiedä tätä, ja lentää vain.
> - Vanha ajatelma
>Urbaanilegenda.
>http://www.maa.org/mathland/mathland_3_31.html
>http://rotor.fb12.tu-berlin.de/technik/bumblebee.html
>http://www.glencoe.com/sec/science/physics/wwwlinks/updates/ch13robof
ly.html
Kiitos linkeistä. En osannut arvatakaan, että jutussa
olisi jonkinlaista perää. Olen aina luullut, että kyseessä
on yli-innokkaiden tutkijoiden pilkkaamiseksi keksitty
tarina. Ensimmäisen kerran tapasin jutun muistaakseni
kaskukirjassa.
Tietysti kimalaisen lentoa on vakavissaankin tutkittu, mutta
en uskonut, että joku tieteellisen koulutuksen saanut olisi
voinut esittää laskelman, jonka vilkaisu kesäiselle niitylle
todistaa auttamatta vääräksi. Tai että edes toisen alan
tutkija voisi olettaa näin tapahtuneen.
Seuraavaksi täytyykin ruveta tutkimaan arabi-isän
kamelilauman perinnönjakoa.
Kari P.