yhtiövastike, velaton hinta jne.
heiska
pitävät sisällään? kun katsoo asuntojen myynti-ilmoituksia niin siellä
mainitaan ainakin seuraavia:
yhtiövastike
rahoitusvastike
hoitovastike
vastikkeeton
myyntihinta
velaton hinta
eli jos asunnolle mainitaan myyntihinta ja velaton hinta, kumpi niistä on se
mikä maksetaan ns. könttäsummana ostohetkellä pois? eli kumpaa voi pitää ns.
oikeana myyntihintana?
jos maksaa velattoman hinnan kerralla, niin tarkoittaako se sitä että sen
jälkeen ei tarvitse maksaa enää vastiketta, ts. onko yhtiövastike sama kuin
huoneiston velkaosuus?
joissain mainitaan että hoitovastike+rahoitusvastike = yhtiövastike, onko se
aina näin vai voiko joutua maksamaan kaikki 3 vastiketta erikseen ja
kuukausittainen summa voi nousta tähtitieteelliseksi?
kiitos jo etukäteen.
Soili
"heiska" <hcj...@nospam.hotmail.com> wrote in message
news:aTjBa.62$PZ3...@read3.inet.fi...
> voisiko joku vääntää rautalangasta mitä erilaiset vastikkeet ja hinnat
> pitävät sisällään? kun katsoo asuntojen myynti-ilmoituksia niin siellä
> mainitaan ainakin seuraavia:
>
> yhtiövastike
> rahoitusvastike
Tätä joutuu maksamaan, jos taloyhtiöllä on lainaa. Yleensä tällainen laina
on aiheutunut jostain isosta peruskorjauksesta, uusissa taloyhtiöissä se
liittyy talon rakennuskusannuksiin. Rahoitusvastike on huoneiston osuus
yhtiön lainoista, velkaosuus, tästä syystä on parempi, jos taloyhtiö on
hyvin hoidettu,
eli isoja peruskorjauksia ei ole tulossa. Esim. putkiremontin kustannukset
ovat kymmeniätuhansia euroja.
> hoitovastike
Hoitovastikkeella katetaan asunto-osakeyhtiön ylläpidosta koituvat kulut.
Näitä ovat esimerkiksi kiinteistövero, isännöitsijöiden ym.palkkiot,
muut juoksevat kulut.
> vastikkeeton
Joissain taloyhtiöissä on niin paljon vuokratuloja, että ne pystyvät
kattamaan
yhtiön hoitokulut noilla tuloilla. Tällaisia on esimerkiksi Helsingin
keskustassa.
Niillä saattaa olla jopa vaikeuksia kuluttaa rahansa, koska taloyhtiö ei saa
tuottaa voittoa.
Sitten entrataan pihaa ja rakennetaan uima-altaita.
>
> myyntihinta
Hinta kokonaisuudessaan, sisältäen myös huoneistokohtaisen velkaosuuden.
> velaton hinta
Hinta, josta on poistettu velkaosuus.
> eli jos asunnolle mainitaan myyntihinta ja velaton hinta, kumpi niistä on
se
> mikä maksetaan ns. könttäsummana ostohetkellä pois? eli kumpaa voi pitää
ns.
> oikeana myyntihintana?
Velaton hinta pitää maksaa myyntihetkellä pois, mutta usein myös
huoneistokohtaisen
velkaosuuden voi maksaa pois, ainakin jossain vaiheessa. Jos velkaosuutta ei
makseta
könttänä, se maksetaan hoitovastikkeen yhteydessä rahoitusvastikkeena.
Myyntihinta
on tavallaan oikeampi, koska se näyttää, paljonko ostaja maksaa
kokonaisuudessaan.
> jos maksaa velattoman hinnan kerralla, niin tarkoittaako se sitä että sen
> jälkeen ei tarvitse maksaa enää vastiketta, ts. onko yhtiövastike sama
kuin
> huoneiston velkaosuus?
Ei. Rahoitusvastike on sama kuin huoneiston velkaosuus. Vain
vastikkeettomissa
taloyhtiöissä voi olla maksamatta hoitovastiketta.
> joissain mainitaan että hoitovastike+rahoitusvastike = yhtiövastike, onko
se
> aina näin vai voiko joutua maksamaan kaikki 3 vastiketta erikseen ja
> kuukausittainen summa voi nousta tähtitieteelliseksi?
>
Ei niitä koskaan kolmea ole, vaan juuri hoito+(mahd) rahoitusvastike.
t. Soili
Timo Neuvonen
meni myynti- ja velattomat hinnat aika järjestelmällisesti sekaisin...
> > myyntihinta
> Hinta kokonaisuudessaan, sisältäen myös huoneistokohtaisen velkaosuuden.
>
Ei, vaan se mitä kauppaa tehdessä maksetaan. Velkaosuus jää tämän päälle
hoidettavaksi.
> > velaton hinta
> Hinta, josta on poistettu velkaosuus.
>
ei, vaan myyntihinta+velkaosuus. Eli velaton hinta kuvaa sitä rahamäärää
jonka (joskus) maksamalla asunnon saa haltuunsa siten, ettei siihen enää
liity (senhetkisen tilanteen mukaan) osuutta yhtiön veloista. Toki uutta
velkaosuutta voi syntyä lisää esim. seuraavan kesän julkisivuremontista.
Tästä esim. isännöitsijäntodistus kertoo lisää...
> > eli jos asunnolle mainitaan myyntihinta ja velaton hinta, kumpi niistä
> > on se mikä maksetaan ns. könttäsummana ostohetkellä pois?
> > eli kumpaa voi pitää ns. oikeana myyntihintana?
>
> Velaton hinta pitää maksaa myyntihetkellä pois,
>
Ei, vaan myyntihinta (joka siis on pienempi kuin velaton hinta, jos velkaa
on)
> mutta usein myös huoneistokohtaisen velkaosuuden voi maksaa
> pois, ainakin jossain vaiheessa. Jos velkaosuutta ei makseta
> könttänä, se maksetaan hoitovastikkeen yhteydessä rahoitusvastikkeena.
>
Ok.
Velkaosuutta nimenomaan ei yleensä edes voi maksaa kaupanteon yhteydessä
vaan tyypillisesti esim. kerran vuodessa kun talon ja pankin väliset
lainasopimukset sen mahdollistavat. Taloyhtiö ei tuota rahaa yleensä huoli
etukäteen haltuunsa (teoreettinen tilanne, harva korotta antaisikaan)
> Myyntihinta
> on tavallaan oikeampi, koska se näyttää, paljonko ostaja maksaa
> kokonaisuudessaan.
>
Tjaa... tästä oli oma näkemykseni jo aiempana. Siis velaton hinta näyttää
paljonko...
> > jos maksaa velattoman hinnan kerralla, niin tarkoittaako se sitä että
sen
> > jälkeen ei tarvitse maksaa enää vastiketta, ts. onko yhtiövastike sama
> > kuin huoneiston velkaosuus?
> Ei. Rahoitusvastike on sama kuin huoneiston velkaosuus. Vain
> vastikkeettomissa
> taloyhtiöissä voi olla maksamatta hoitovastiketta.
>
Vähän täsmennystä... rahoitusvastike on se maksu jolla kyseistä velkaosuutta
hoidetaan, rv. ilmoitetaan kuukausikohtaisena summana sisältäen koron ja
lyhennyksen.
> > joissain mainitaan että hoitovastike+rahoitusvastike = yhtiövastike,
onko
> se
> > aina näin vai voiko joutua maksamaan kaikki 3 vastiketta erikseen ja
> > kuukausittainen summa voi nousta tähtitieteelliseksi?
> >
> Ei niitä koskaan kolmea ole, vaan juuri hoito+(mahd) rahoitusvastike.
>
Jep. Tosin tämän lisäksi voi vielä tulla muita pikku eriä, esim. vesimaksu
ei aina kuulu hoitovastikkeeseen vaan saattaa olla esim. kiinteä hinta /
asukas. Mutta siihen ei maailma enää kaadu...
--
TiN
Soili
"Timo Neuvonen" <timo...@tee-en.net.no-spam.invalid> wrote in message
news:p2lBa.8581$M8.61...@reader1.news.jippii.net...
> Tähän asti tarina meni putkeen, mutta ellei kevätflunssani tee tepposia
niin
> meni myynti- ja velattomat hinnat aika järjestelmällisesti sekaisin...
>
Korjauksesi oli aiheen. =) Toivottavasti alkuperäinen kysyjä ei mennyt aivan
sekaisin.
t. Soili
Markku Vainio
Yhtiövastike: hoitovastike + rahoitusvastike (+ vesimaksu ym.
käyttökorvaukset).
Vastikkeeton: yhtiövastike = 0.
Velaton hinta: myyntihinta + velkaosuus.
Hoitovastike: Asunnon osuus yhtiön kuukausittaisista ylläpitäkustannuksista,
mm. huoltoyhtiö + isännöinti + lämmitys + yhtiön sähkö ym. -
liikekiinteistöjen vuokratuotot - käyttökorvaukset. Joillakin yhtiöillä on
niin paljon vuokratuottoja, että hoitovastike on käytännössä nolla. Tämä on
hyvin harvinaista.
Rahoitusvastike: asunnon osuus yhtiön velasta = yhtiön velkaosuuden
kuukaisittainen lyhennys + koronmaksu.
Myyntihinta: Hinta, joka maksetaan asunnon myyjälle. Ilmoituksissa saatetaan
ilmoittaa: "myyntihinta: 100 000 euroa (+ vo. 10 000 euroa)"
Velkaosuus: Asunnon osuus yhtiön veloista. Pienenee rahoitusvastiketta
maksamalla, mutta voidaan yleensä lyhentää enemmänkin tai maksaa kokonaan
pois.
Asuntoilmoituksissa saatetaan ilmoittaa: "mh. 100000 e (+ vo. 5000 e)", mikä
tarkoittaa, että asuntoa ostaessa maksetaan myyjälle 100.000 euroa ja tämän
jälkeen osuus yhtiön veloista on vielä 5.000 euroa.
MTV
Matti Grönroos
hinnat
> pitävät sisällään? kun katsoo asuntojen myynti-ilmoituksia niin
siellä
> mainitaan ainakin seuraavia:
Lähdetäänpä liikkeelle perusasioista esimerkin pohjalta:
Rakennusyhtiö päättää rakentaa asunto-osakeyhtiön, jonka
rakennuskustannus on 1.000.000 euroa. Yhtiö haluaa tehdä 200.000
euron voiton. Rakennusyhtiö perustaa asunto-osakeyhtiön ja
merkitsee kaikki sen osakkeet. Rakennusyhtiö sijoittaa
rakentamiseen omia varojaan 500.000 euroa ja asunto-osakeyhtiö
ottaa pankista 500.000 euron lainan, joka käytetään rakentamiseen.
Aikanaan rakennusyhtiö myy asuntojen hallintaan oikeuttavat
asunto-osakeyhtiön osakkeet 700.000 eurolla.
Yhtiölaina on siis 500.000 euroa ja se jakautuu asunnoille yleensä
osakkeiden suhteessa. Jos em. esimerkissämme yhtiö koostuu
viidestä samanlaisesta asunnosta, kunkin asunnon osuus
yhtiölainasta on 100.000 euroa. Jos asunnot myydään samaan
hintaan, niiden myyntihinta on 140.000 euroa ja velaton hinta
240.000 euroa.
Ikääntyvät yhtiöt voivat ottaa yhtiölainaa rakentamisen sijaan
suurempiin korjauksiin.
> yhtiövastike
On rahasumma, joka maksetaan kuukausittain asunto-osakeyhtiölle.
Yleensä koostuu hoitovastikkeesta, rahoitusvastikkeesta,
vesimaksuista ja autopaikkamaksuista.
> rahoitusvastike
On se osuus yhtiövastikkeesta, joka maksetaan asunto-osakeyhtiölle
yhtiölainan hoitamiseksi. Käytännössä korko omasta osuudesta ja
omaa osuutta vastaava lyhennys.
> hoitovastike
On se osuus yhtiövastikkeesta, joka kuluu yhtiön muuhun
ylläpitoon: pienempiin korjauksiin, pihojen hoitoon, hallintoon,
lumitöihin, jätehuoltoon, siivouksiin, kiinteistöveroihin jne.
> vastikkeeton
Yhtiöllä vuokratuloja tai muita tuloja hoitokuluja enemmän. Huom:
Hoitokuluylijäämällä ei kateta rahoitusvastikkeita, eli
hoitovastikkeettomassa yhtiössä voi joutua maksamaan
rahoitusvastiketta.
> myyntihinta
On summa, jonka maksamalla saa ostetuksi asunnon hallintaan
oikeuttavat osakkeet.
> velaton hinta
On myyntihinta+velkaosuus, eli asunnon "todellinen" hinta.
> eli jos asunnolle mainitaan myyntihinta ja velaton hinta, kumpi
niistä on se
> mikä maksetaan ns. könttäsummana ostohetkellä pois? eli kumpaa
voi pitää ns.
> oikeana myyntihintana?
Ks. yllä.
> jos maksaa velattoman hinnan kerralla, niin tarkoittaako se sitä
että sen
> jälkeen ei tarvitse maksaa enää vastiketta, ts. onko
yhtiövastike sama kuin
> huoneiston velkaosuus?
Ei tarkoita. Kannattaa muistaa, että myyntihinta maksetaan
myyjälle ja yhtiölainan jäljellä oleva osuus taas yhtiölle, joka
ottaa maksuja vastaan usein kahdesti vuodessa. Jos yhtiölaina
maksetaan pois, rahoitusvastiketta ei enää makseta, mutta
hoitovastike kylläkin.
> joissain mainitaan että hoitovastike+rahoitusvastike =
yhtiövastike, onko se
> aina näin vai voiko joutua maksamaan kaikki 3 vastiketta
erikseen ja
> kuukausittainen summa voi nousta tähtitieteelliseksi?
Öh? Kuten sanottu, yhtiölle maksetaan erilaisia vastikkeita ja
niiden summaa kutsutaan yhtiövastikkeeksi.
Matti
--
Matti Grönroos - http://www.iki.fi/mjg
ove
>
> On rahasumma, joka maksetaan kuukausittain asunto-osakeyhtiölle.
> Yleensä koostuu hoitovastikkeesta, rahoitusvastikkeesta,
> vesimaksuista ja autopaikkamaksuista.
autopaikkamaksut eivät yleensä ole osa yhtiövastiketta, mutta poikkeuksiakin
toki on
liian vähistä ja kaikille osakkaille riittämättömistä autopaikoista peritään
yleensä erillinen käyttökorvaus, jonka suuruus päätetään joko
yhtiökokouksessa
tai yhtiön hallituksen toimesta
autopaikkamaksua ei yleensä tarvitse maksaa jos ei ole varannut autopaikkaa
käyttöönsä - samoin kuin saunavuoromaksuakaan
vesimaksu sen sijaan on yleensä osa yhtiövastiketta, vaikka sen suuruus
päätettäisiin erikseen ja vaikka maksua perittäisiin huoneiston asukasluvun
perusteella
yhtiövastike kaikkine osineen ja määräytymisperusteineen on esitettävä
yhtiöjärjestyksessä, johon kannattaa asunnon ostoa suunnitellessa tutustua,
voihan olla että joutuu maksamaan autopaikasta vaikkei omistaisi autoakaan,
samoin kuin joutuu osallistumaan kiinteistön parvekkeiden kunnostukseen
vaikkei asunnossa olisi parvekettakaan
Jukka Marin
> vesimaksu sen sijaan on yleensä osa yhtiövastiketta,
Eipä meidänkään yhtiössä ollut, kun oli asuntokohtaiset vesimittarit.
Taitaa olla yleinen suuntaus nykyään.
-jm
heiska
kiitos kaikille vastanneille, tämä selvensi asioita huomattavasti!
MarkoV
"ove" <ove...@kolumbus.fi> wrote in message
news:bb51vp$sjt$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> > > yhtiövastike
> vesimaksu sen sijaan on yleensä osa yhtiövastiketta, vaikka sen suuruus
> päätettäisiin erikseen ja vaikka maksua perittäisiin huoneiston
asukasluvun
> perusteella
>
Hyvin on pojat asiat selventäneet. Mutta tuosta vesimaksusta on yleensä
vääriä käsityksiä. Vesimaksu ei yleensä ole osa yhtiövastiketta
(hoitovastiketta) ja sitä ei saisi edes periä, ellei siitä ole mainintaa
yhtiöjärjestyksessä. Tosin käytäntö on yleensä aina se, että hoitovastikkeen
lisäksi peritään vesi ja autopaikkamaksut samalla kertaa kun varsinainen
hoitovastikekin peritään. Mutta nuo tulisi aina erotella pankkarissa.
Vesimaksulle on olemassa määräys, että se ei saa olla kohtuuton, eli sillä
ei voi tehdä voittoa. Vesimaksun suuruus lasketaan varsinaisen veden
kustannuksista sekä lämpimän veden lämmittämiseen kuluvista
lämmitysenergiakuluista. Tämä laskelma on teoreettinen ja näytettävä
tilinpäätöksessä. Yleensä on vielä niin päin, että veloitukset vedestä on
pienemmät kuin todelliset vesikulut ovat. Eli silloin tavallaan maksetaan
hoitovastikkeella myös vesikustannuksia. Yhtiöt joissa on huoneistokohtaiset
vesimittarit ovat tietysti hyvässä asemassa, silloin jokainen maksaa
kulutuksensa mukaan, varsinkin jos lämpöiselle ja kylmälle vedelle on omat
mittarit.
Marko