Takuuvuokra ASO-asunnossa
Anna Anonyymi
omistajalle olen joutunut asuntoon muuttaessa luovuttamaan
asumisoikeusmaksun lisäksi takuuvuokran, mikä vastaa kahden kuukauden
vuokraa. Asumisoikeuden irtisanomisaikahan on kolme kuukautta.
Minkälaisiin toimiin annan mahdollisuuden jos nyt käytännössä jätän kahden
viimeisen asuinkuukauden vuokran maksamatta? Mikä on toiminnan riski?
Ilmeisesti tällä ei olisi merkitystä itse asumisoikeusmaksun (yli 20teur)
palautukseen?
Tietysti sopimusrikkomushan se on, mutta sopimushan on jo irtisanottu. Em.
menettelyllä haluaisin varmistua takuuvuokran palautuksesta, koska tiedän
talosta muuttaneilla olleen ongelmia maksun takaisinsaamisessa. Perusteena
vuokran pidättämiselle on ollut talon omistajan näkemys asunnon kunnon
huonontumisesta vaikka kyse olisi ollut asunnon normaali kuluminen vuosien
asumisen tuloksena. Yksityinen harvoin lähtee haastamaan oikeuteen 1000
euron takia, jolloin talon omistaja voittaa lähes poikkeuksetta. Itsekään en
lähtisi käräjille.
Ari Laitinen
> Minkälaisiin toimiin annan mahdollisuuden jos nyt käytännössä jätän
> kahden viimeisen asuinkuukauden vuokran maksamatta? Mikä on toiminnan
> riski? Ilmeisesti tällä ei olisi merkitystä itse asumisoikeusmaksun
> (yli 20teur) palautukseen?
Voi sillä ollakin... miksei velkaasi voisi siitä lyhentää?
Matti Auer
> viimeisen asuinkuukauden vuokran maksamatta? Mikä on toiminnan riski?
> Ilmeisesti tällä ei olisi merkitystä itse asumisoikeusmaksun (yli 20teur)
> palautukseen?
>
Jos jätät asunnon vuokran tai omistusasunnon lyhennykset maksamasta niin
vaikeuksiin joudut.
Tosin Suomessa ihmisen katoaminen ei ole lailla kiellettyä, joten voi
"kadota" vaikka muutamaksi vuodeksi eri nimellä, niin velkasi on sillä
kuitattu. Näin se käy kuitenkin Suomessa.
-
Anna Anonyymi
> Jos jätät asunnon vuokran tai omistusasunnon lyhennykset maksamasta niin
> vaikeuksiin joudut.
>
Mitä siitä sitten voisi seurata, ehkä haastehakemus käräjille? Rahaahan
asunnon omistaja ei tempauksessa kuitenkaan menetä vaan joutuu hieman
aikaistamaan takuuvuokran palautusta.
Asumisoikesmaksun palautukseen vuokrien maksamatta jättämisellä ei
nähdäkseni voi olla merkitystä. Laki asumisoikeudesta 5:23.2 § "... talon
omistaja on asumisoikeuden haltijan vaatimuksesta velvollinen lunastamaan
asumisoikeuden 24 §:n mukaisesta luovutushinnasta." Poikkeus tähän on vain
jos asunnon tosiasiallista hallintaa ei olla luovutettu.
Timo Neuvonen
> nähdäkseni voi olla merkitystä. Laki asumisoikeudesta 5:23.2 § "... talon
> omistaja on asumisoikeuden haltijan vaatimuksesta velvollinen lunastamaan
> asumisoikeuden 24 §:n mukaisesta luovutushinnasta." Poikkeus tähän on vain
> jos asunnon tosiasiallista hallintaa ei olla luovutettu.
>
h-hetkellä katsotaan olevan maksurästejä 2kk verran, ja ne (ynnä korot)
vähennetään siitä summasta joka menee "joskus-1" maksuun. Eikös erääntyneitä
ei-riidanalaisia saatavia pääsääntöisesti ole lupa kuitata toiseen suuntaan
liikkuvista maksuista? Ja sitten syntynyttä rästisekameteliä selvitään n
viikkoa, kunnes huomataan, että nyt on vuokratakuurahatkin saatu kuitattua
tuosta palautussummasta, joten ne voidaan palauttaa hetkellä "joskus-2".
Korkoja ja selvittelykuluja voisi sitten kadota matkalla.
Lainmukaisuuteen en ota kantaa, mutta periaatteena ylläoleva lienee
mahdollinen, ellei jopa todennäköinen.
--
TiN
Anna Anonyymi
> Ei varmaan koko maksu jää kaniin, mutta mahdollinen skenaario on, että
> h-hetkellä katsotaan olevan maksurästejä 2kk verran, ja ne (ynnä korot)
> vähennetään siitä summasta joka menee "joskus-1" maksuun. Eikös
> erääntyneitä
> ei-riidanalaisia saatavia pääsääntöisesti ole lupa kuitata toiseen
> suuntaan
> liikkuvista maksuista? Ja sitten syntynyttä rästisekameteliä selvitään n
> viikkoa, kunnes huomataan, että nyt on vuokratakuurahatkin saatu kuitattua
> tuosta palautussummasta, joten ne voidaan palauttaa hetkellä "joskus-2".
> Korkoja ja selvittelykuluja voisi sitten kadota matkalla.
>
> Lainmukaisuuteen en ota kantaa, mutta periaatteena ylläoleva lienee
> mahdollinen, ellei jopa todennäköinen.
>
Tässä on nyt nähdäkseni kahdenlaista rahaa liikkeellä:
1. asumisoikeusmaksu, mikä perustuu lakiin asumisoikeudesta
2. vuokratakuu, mikä on annettu sitä tapausta varten, että asumisoikeuden
haltija jättää noudattamatta sopimuksenmukaisia velvoitteita.
Vuokran maksamatta jättäminen on sopimusrikkomus ja sopimuksen mukaan
takuusummasta voidaan veloittaa sellaiset kulut. Sen sijaan
asumisoikeusmaksu ei ole lain mukaan maksuerä, josta voidaan vähentää
erinöisiä kuluja vaan sopimusrikkomustapauksessakin asumisoikeusmaksu on
palautettava asumisoikeuden haltijalle täysimääräisenä ja vieläpä indeksillä
korotettuna. ASO-maksuhan voisi olla myös lainan takuuna pankissa ja
aso-sopimusta käsitellään siten rahamarkkinoilla kuten osakekirjaa.
Olenkohan olenkaan jäljillä...
Ari Laitinen
> asumisoikeusmaksu ei ole lain mukaan maksuerä, josta voidaan vähentää
> erinöisiä kuluja vaan sopimusrikkomustapauksessakin asumisoikeusmaksu
> Olenkohan olenkaan jäljillä...
Veikkaan että jäljillä, mutta käytännössä seteleissä ei ole mitään varauksia
että tämä seteli on palautettava ja tämä seteli voidaan kuitata veloista.
Siis asumisoikeusmaksu on toki palautettava mutta samoin kuin
veronpalautuksissa käy, velkoja, jos pääsee tähän rahaan käsiksi, hän voi
siitä napata omansa pois.
Siinähän asukas sitten vikisee ja uhkaa raastuvalla, jossa lopputulos
kuitenkin on sama: Velat on maksettava - eikös juu?
Matti Suhonen
jotenkin määritelty asumisoikeussopimuksessa vai mikä se paperi nyt on,
jonka allekirjoititte. Ei taloa hallinnoiva voi ihan oman näkemyksensä
mukaan toimia. Hänen kanssaan kannattaisi keskustella. Ja jos olette
rikkoneet asunnon, oikeinhan on maksattaa korjaus teillä.
--
Takaan ja alleviivaan!
T.S
"Anna Anonyymi" <ne...@email.com> kirjoitti
viestissä:c2SMg.125$zm3...@read3.inet.fi...
>asumisoikeusmaksu on palautettava asumisoikeuden haltijalle täysimääräisenä
>ja vieläpä indeksillä korotettuna.
Nyt menee OFF topic linjalle..
Mikähän näissä ASO asunnoissa on tuo indeksi? rakennus indeksistä puhutaan,
mutta mikä niiden mahdolliset rosentit ovat, esmes pk-seudulla?
T.S
Anna Anonyymi
> jotenkin määritelty asumisoikeussopimuksessa vai mikä se paperi nyt on,
> jonka allekirjoititte. Ei taloa hallinnoiva voi ihan oman näkemyksensä
> mukaan toimia. Hänen kanssaan kannattaisi keskustella. Ja jos olette
> rikkoneet asunnon, oikeinhan on maksattaa korjaus teillä.
Niin, asumisoikeussopimuksessa todetaan, että vuokratakuu voidaan pidättää
jos sopijaosapuoli ei täytä sopimusvelvoitteitaan. Tälläinen on esim.
"asunnon normaalista kulumisesta poikkeava kuluminen".
Tiedossani olevissa tapauksissa ei ole asuntoa rikottu tai muutenkaan
telottu. Asunto kuluu käytössä, mutta kaikki paikat ovat olleet ehjät jne.
Yhtiö eli omistaja on ottanut tavakseen rahoittaa asukkailla saneeraustyöt
jotka johtuvat asunnnon vanhenemisesta. Tämän sopimukseen kuulumattoman ja
perusteettoman veloituksen haluan välttää jättämällä vuokran maksamatta
kahdelta viimeisteltä kuulta, jotka siis ulosmitataan vuokravakuudesta ja
loppusaldoksi tulee plus-miinus nolla.
Minusta asumisoikeusmaksuun liittyy paljon vahvempi suoja kuin esim.
vuokratakuuseen. Olenko oikeassa?
Anna Anonyymi
> Mikähän näissä ASO asunnoissa on tuo indeksi? rakennus indeksistä
> puhutaan, mutta mikä niiden mahdolliset rosentit ovat, esmes pk-seudulla?
Indeksinä on tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksi. Uusin taulukko
löytyy osoitteesta:
http://www.stat.fi/til/rki/2006/07/rki_2006_07_2006-08-11_tau_001.html.
Taulukosta saadaan, että 01/2002 20teur sijoitus on tänään n. 2776 eur
suurempi, mikä tarkoittaa n. 13,8% korkoa neljän ja puolen vuoden aikana.
kaj.st...@helsinki.fi.invalid
> Yhtiö eli omistaja on ottanut tavakseen rahoittaa asukkailla saneeraustyöt
> jotka johtuvat asunnnon vanhenemisesta.
Itse kuulin tällaisen kauhutarinan (suoraan asukkaalta): Eteiseen oli
rakennettu vaatekaappi. Muuton yhteydessä vaatekaappi purettiin. Lattian
muovimatossa oli reikiä missä oli ollut ruuvit. Yhtiö vaati korvausta
korjausta varten MUTTA vetosi johonkin "tekniseen syyhyn" että samalla
piti vaihtaa muovimatot saman kerroksen kaikkien asuntojen kaikkiin
huoneisiin. No, jonkinlaiseen sopuun päädyttiin mutta tuttavani oli
tietenkin ensin hieman ymmällään. Kyllä sitä aina voi yrittää..
Meidän sopimuksessa taas lukee että "muuton yhteydessä pitää asunnon
palauttaa alkuperäiseen malliin, normaalikulumista lukuunottamatta".
Olen ollut hieman huolissani koska maalattiin seinät erivärisiksi
muuttaessamme sisään (upouuteen). Mutta löysin sitten kohdan missä oli
että n vuoden (n oli jotain 5-7 vuotta) jälkeen seinien
uudelleenmaalaaminen on normaalia.
Näissä kannattaa olla tarkkana. Aina kun olen muuttanut kämpästä on
tullut valitus että on jätetty epäsiivoon kuntoon. Koskaan ei ole sitten
tullut siivouslaskua. Olen tulkinnut tämän niin että valitus tulee
"varmuuden vuoksi" mikäli sitten uusi asukas jostain valittaa.
Tästä vuokratakuujutusta en valitettavasti tiedä mitään. Meidän ASOssa
vuokratakuuta ei enään pyydetä. Mutta meille "vanhoille" ei ole kyllä
palautettu takuuraha minkä me aikoinamme maksoimme..
--
Kaj
Matti Grönroos
Indeksin korotus 102,3 pisteestä 116,5 pisteeseen nostaa kyllä
sijoituksen euromääräistä arvoa mainitun 13,8%:n verran, mutta
vuosittaista korkoa ei tästä synny kuin 2,93%.
Matti
--
Matti Grönroos -- http://www.mattigronroos.fi
timppa
Sitäpaitsi aika huono arvonnousu, omassa kämpässä liki tuplaantu hinta
seisemässä vuodessa (vuositasolla n. 12% korko).
:)
--
timppa
T.S
"timppa" <no_...@saviruukku.fi> kirjoitti
viestissä:45046f4c$0$17129$39db...@news.song.fi...
> Sitäpaitsi aika huono arvonnousu, omassa kämpässä liki tuplaantu hinta
> seisemässä vuodessa (vuositasolla n. 12% korko).
HöpöHöpö
Matti Grönroos
> Sitäpaitsi aika huono arvonnousu, omassa kämpässä liki tuplaantu hinta
> seisemässä vuodessa (vuositasolla n. 12% korko).
Ottamatta sen enempää kantaa tämän tapauksen yleiseen
sovellettavuuteen, en saa lasketuksi korkokannaksi kuin 10,4%
silloin, kun hinta muuttuu kaksinkertaiseksi seitsemässä vuodessa.
timppa
On kokemusta, kolmion arvo nousi yli 1000e joka kuukausi seitsemän
vuoden ajan. Ja arvonnousu on realisoitu jo :)
Ja nekin rahat käytetty isompaan kämppään :(
--
timppa
timppa
> timppa wrote:
>
>> Sitäpaitsi aika huono arvonnousu, omassa kämpässä liki tuplaantu hinta
>> seisemässä vuodessa (vuositasolla n. 12% korko).
>
> Ottamatta sen enempää kantaa tämän tapauksen yleiseen sovellettavuuteen,
> en saa lasketuksi korkokannaksi kuin 10,4% silloin, kun hinta muuttuu
> kaksinkertaiseksi seitsemässä vuodessa.
Paljon mahdollista, itse laskin vain ekan vuoden prosentin.
(n. 100000e kämpän arvo nousi reilu 12000e vuodessa.)
--
timppa
J.Kilpinen
viestissä:450478d9$0$17126$39db...@news.song.fi...
> On kokemusta, kolmion arvo nousi yli 1000e joka kuukausi seitsemän
> vuoden ajan. Ja arvonnousu on realisoitu jo :)
>
> Ja nekin rahat käytetty isompaan kämppään :(
Samanlainen kokemus täällä. Asunnon arvo n. kaksinkertaistui
euromääräisesti laskien hieman alle 7 vuodessa. Vaikka se
suhteutettaisiin hinnannousuunkin, arvonnousu on silti hulppea.
Ihmettelen, että miksi se olis höpöhöpö, koska tiedän tapauksia joissa
samassa ajassa edes tuplaantuminen ei riitä, ollaan jopa 2,5-kertaisissa
hinnoissa.
--
J.K.
Petri JJ
wrote:
>Tässä on nyt nähdäkseni kahdenlaista rahaa liikkeellä:
>1. asumisoikeusmaksu, mikä perustuu lakiin asumisoikeudesta
En ota kantaa, kun en tunne ASO-periaatetta
>2. vuokratakuu, mikä on annettu sitä tapausta varten, että asumisoikeuden
>haltija jättää noudattamatta sopimuksenmukaisia velvoitteita.
Vuokran maksamatta jättäminen onkin sitten jo eriasia. Jos jätät vuokraa
maksamatta, niin sitä seuraa että perästä seurannee joka tapauksessa
maksumuistutus, jossa on viivästyskorkoa mukana. Tällöin masettava summa
kohoaa jo oletetun ajantasaisen vuokravakuuden yli. Joka tapauksessa
useamman vuoden vanha vuokratakuu on luultavasti kuitenkin alle sen
kk-vuokran määrän jota nykyään maksat. Joten siitä ei pysty koko summaa
kuittaamaan. Maksettavaa jää joka tapauksessa enemmän kuin takuita on
tilillä.
Luulisin että vuokran antajasi jäädyttää takuutilin käytön ja laittaa
ulosottoon maksamatta jätetyn vuokran, joka luonnollisesti juoksee
korkoa hänen edukseen. Vasta hyvin pitkän ajan kuluttua kun ja jos
ulosoton kautta ei ole saatu karhuttua maksua hän kuittaa nuo
vuokratakuut itsellensä, tappiolla.
Myös asunnon kunnon parantaminen vuokralaisen tikkuun on silti
mahdollista ohi kaiken muun takuuvuokrien/maksamattomineen vuokrineen
erillisellä laskulla, jonka myös saa ulosottoon pahimmassa tapauksessa.
Lopullisesti asia voi ratketa vasta käräjillä jos menet riitauttamaan
hänen korjauksista lähettämänsä laskun. tätäkin varten
vuokranantajallasi (jos suur vuokraaja) on luultavasti
oikeusturvavakuutus asian varalta.
Yhteenvetona tästä päästään siihen että ilman käräjöintiä tuosta
mahdollisesta asunnon korjauslaskusta ei pääse luikertelemaan eroon,
tuntematta sen paremmin vuokranantajasi toimintaperiaatteita.
P
JTs
"Anna Anonyymi" <ne...@email.com> kirjoitti
viestissä:DVXMg.328$zm3...@read3.inet.fi...
Näissä kannattaa olla tarkkana. Muistan lukeneeni
lähiaikoina jostain julkaisusta (olisiko ollut Helsingin
Sanomat, en ole varma), että viime aikoina on
huolestuttavasti yleistynyt menettely, jossa jotkut
vuokranantajat koittavat säännönmukaisesti pidättää
vuokratakuun itsellään. Syyksi tietenkin esitetään juurikin
remontoimistarvetta, vaikka asunnossa ei olisikaan laissa
määriteltyä "normaalista poikkeavaa kulumista".
Jotkut vuokranantajat ilmeisesti luulevat keksineensä helpon
tavan rahoittaa remontteja tai saada ylimääräistä tuloa
laittamatta omaa rahaa kiinni lainkaan. Todellisuudessahan
noista pidätetyistä vuokratakuista kaikkia ei taatusti
käytetä edes asunnon kunnostamiseen, vaan se otetaan
ylimääräisenä tulona, kun todellista remontin tarvetta ei
edes ole.
Tähän ei pidä nöyrtyä, koska menettely on selkeästi lain
hengen vastainen.
Täytyy kyllä todeta, että silloin kun itse vielä asuin
useassa eri asunnossa vuokralla, ei koskaan ollut ongelmia
vuokravakuuden palautumisessa. Minulla ja vuokranantajilla
oli aina sama käsitys "normaalista kulumisesta" ja kättä ei
tarvinnut vääntää.
Asiasta jotain:
http://www.vuokralaistenkeskusliitto.fi/01092004vakuudenkaytosta.htm
Anna Anonyymi
Selvitin taustat ja asia on jotakuinkin kuten arvelin; lain mukaan
ASO-asunnon omistaja on velvollinen lunastamaan asunnon asumisoikeuden
haltijalta kolmen kuukauden kuluttua irtisanomisesta laissa mainitulla
rahasummalla (=asomaksu tarkistettuna rakennuskustannusindeksillä). Tästä
velvollisuudesta ei voi perääntyä vaikka ei olisi maksanut vastikkeita
(vuokria) puoleen vuoteen. Se liittyy kiinteästi asumisoikeuteen ja sen
oikeuden purkaantumiseen. Asumisoikeusmaksu on panttauskelpoinen ja sen
rahallinen arvo on lailla suojattu. Asumisoikeuden haltijan oikeuksia
heikentävät sopimukset ovat mitättömiä.
Mitä tulee takuuvuokraan ja vuokrarästeihin niin kyse ei ole automaattisesti
ulosottokelpoisesta saatavasta vaan ulosmittaaminen vaatii oikeuden tuomion.
Tuomiota ei esittämässäni tapauksessa taida ehtiä tulla, koska
todellisuudessa asunnon omistaja ei menetä senttiäkään. Aion maksaa
vastikkeet pilkulleen oikein, mutta sieltä loppupäästä vähennän takuuvuokran
verran. Voin jopa mieluusti maksaa muutaman kympin niitä korkoja ja
toimistokuluja jos voin säästää tällä menettelyllä yli 1000 eur laittomasti
perittyä rahaa. Mikäli yhdessä omistajan kanssa toteamme
muuttotarkastuksessa (jossa muuten asukas on oikeutettu olemaan läsnä), että
jotain asunnossa on pielessä niin toki kannan vastuuni ja maksan
tuottamuksella aiheuttamani vahingot. Mikäli olemme vaurioista ratkaisevasti
erimieltä niin sitten mennään vaikka oikeuteen ratkomaan asiaa.
Ari Laitinen
> asumisoikeuteen ja sen oikeuden purkaantumiseen. Asumisoikeusmaksu on
> panttauskelpoinen ja sen rahallinen arvo on lailla suojattu.
> Asumisoikeuden haltijan oikeuksia heikentävät sopimukset ovat
> mitättömiä.
Entäpä jos kaikesta huolimatta maksusta vähennettäisiin velkasi?
Panttauskelpoisuuden vuoksi näin ei voisi menetellä jos raha maksettaisiin
esim. pankille, mutta siinä vaiheessa kun käteinen alkaa siirtyä henkilölle,
joka on velkaa, saattaa yllättäen rahasta kadota velan verran pois.
Toisaalta asia ei liene kovinkaan oleellinen koska maksuhan palautetaan
vasta myöhemmin etkä sinä käytännössä ole velkaa, koska takuu kattaa sen
velan.
Petri JJ
wrote:
>Mitä tulee takuuvuokraan ja vuokrarästeihin niin kyse ei ole automaattisesti
>ulosottokelpoisesta saatavasta vaan ulosmittaaminen vaatii oikeuden tuomion.
Tämä on selviö, voivat kyllä ilman oikeuden tuomiotakin laittaa
perintään esim. sinne Turkulaisten Contantiin (taitaa nykyään olla
jonkun muun niminen). Valtion toimittama ulosotto sitten tarvitseekin jo
tuomarin päätöksen.
>Tuomiota ei esittämässäni tapauksessa taida ehtiä tulla, koska
>todellisuudessa asunnon omistaja ei menetä senttiäkään.
Niin, riippuu siitä pitääkö hän takuu vuokran jäädytettynä tilillä ja
koittaa periä korkoineen maksamatta jättämäsi vuokran. Vai onko
kuitenkin miellyttävä vuokranantaja ja kuittaa kiltisti maksurästin
takuusummasta. Tämä riippuu täysin vuokranantajastasi etkä oikein voi
vaikuttaa asiaan.
> Aion maksaa
>vastikkeet pilkulleen oikein, mutta sieltä loppupäästä vähennän takuuvuokran
>verran. Voin jopa mieluusti maksaa muutaman kympin niitä korkoja ja
>toimistokuluja jos voin säästää tällä menettelyllä yli 1000 eur laittomasti
>perittyä rahaa.
Tuo ei auta, jos vuokranantaja lähtee ensisijaisesti sille tielle että
koittaa peirä vuokrarästin muuta kautta kuin tililtä. Sinä olet tässä
tapauksessa selvästi "syyllinen". En kehoita lähtemään tälle tielle
ellei sinulla ole onnistunutta esimerkkiä tiedossasi samalta
vuokranantajalta.
>Mikäli yhdessä omistajan kanssa toteamme
>muuttotarkastuksessa (jossa muuten asukas on oikeutettu olemaan läsnä), että
>jotain asunnossa on pielessä niin toki kannan vastuuni ja maksan
>tuottamuksella aiheuttamani vahingot.
Mitäs luulet kuunteleeko vuokranantaja eriäviä mielipiteitä jos hän on
ns. vaikea vuokranantaja? Ymmärsin että tässä tapauksessa on kyse
vaikeasta tapauksesta.
>Mikäli olemme vaurioista ratkaisevasti
>erimieltä niin sitten mennään vaikka oikeuteen ratkomaan asiaa.
Hyvä että olet varautunut tähän ratkaisuun. Antaa sinulle
parhaassa/pahimmassa tapauksessa edes jonkinmoisen pelikortin jolla
voitte päästä sopuun ennen käräjöintivaihetta. Ilmeisesti kotivakuutus
kunnossa. Tosin vakuutus ei todennäköisesti korvaa käräjöinnistä
aiheutuvia kuluja jos kyse vuokrien maksamatta jättämisestä. Kannattaa
tarkistuttaa vakuutusyhtiöltä ja pyytää kirjallinen lausunto asiasta,
ennenkuin soittelee lakimiehelle.
Toivotaan nyt kuitenkin että kaikki menee hienosti ja vältytte ikäviltä
prosesseilta oikesuasteissa.
P