Pientaloasunto 3h, k, kph ja veranta Pinta-ala 76 m2
Kysymykseni on, voiko tuon (ison) kylmän verannan laskea mukaan tuohon
pinta-alaan, joka vuokrausilmoituksessakin mainittiin? Mielestäni tuo
tapa ei anna oikeaa kuvaa asunnon koosta, jos siihen lasketaan mukaan 15
neliön veranta, jota ei voi käyttää "asumiseen" kuin pienen osan vuodesta.
Tomppa
Kerrostaloasunnoissa parvekkeen pinta-alasta lasketaan huoneiston
pinta-alan kuuluvaksi seinälinjan sisäpuolelle jäävä osuus parvekkeesta.
Sama koskenee myös verantaa ja patiota.
Voihan tuo pinta-ala olla oikeakin (=asuinpinta-ala) etenkin, jos tieto
on peräisin vain ilmoituksesta.
--
Pertti Wahlstén
Televerkon asiantuntija (ATK-harrastaja), uusia ammatillisia haasteita
etsimässä.
Toinen ääripää on laskea pinta-ala ulkoseinien ulkopinnan mukaan. Näin
toimivat ainakin osa hirsimökkikauppiaista.
Toinen on taas asuinpinta-ala, jossa mukaan otetaan ainoastaan huoneiden
nettoalat, poislukien tekniset, varasto ymv. tilat. Mukaan lasketaan myös
seinien aukot, joiden minimi korkeus on 220 cm.
Tämän jälkimmäisen mukaan pääsääntöisesti lasketaan huoneistolle neliö- ja
neliövuokrahinta. Pääsääntöisesti se on myös perusteena yhtiövastikkeessa.
"TK" <t...@domi.no> wrote in message news:3E49118D...@domi.no...
Tuolla lienee merkitystä vain yhtiövastikkeen laskennassa ja rakennuslupa-,
kaavoitus- yms asioissa. Asunnon vuokrana varmastikkin pätee kokonaissumma
ja jos laskennallisia neliöitä rukataan, muuttuu varmastikin myös
neliöhinta - ei se vuokranantajan kulut tai vuokraajan tarpeet eivät juuri
siitä muutu, miten neliöt määritellään.
TervEero
Asunnon pinta-ala tulisikin laskea standardin SFS 5139 (RT 12-10227) mukaisesti.
Vexi kirjoitti:
Kyllä tuolla on vaikutusta mm. asumistukea ja asunnon kohtuullisuutta
tarkasteltaessa (kohtuullisen asuinpinta-alan koko per henkilö on
asetuksella säädetty) jolloin tuollainen käyttökelvoton 15 neliötä 76
neliön kokoiseksi ilmoitetussa asunnossa saattaa olla hyvinkin
merkittävä.
--
Jussi
:: Te audire no possum. Musa sapientum fixa est in aure.
:: I can't hear you. I have a banana in my ear.
Esimerkiksi parvekkeen pinta-ala lasketaan mukaan asuinpinta-alaan
silloin kun kyse on ns. sisäparvekkeesta, eli parvekkeen ulkoreuna
rajoittuu rakennuksen julkisivuun. Jos taas se on julkisivusta ulos
työntyvää mallia, niin silloin lasketa mukaan.
En laittaisi päätäni pantiksi, mutta käsittääkseni verannan suhteen on
sama juttu. Jos se on vanha perinteinen harjakattoisen omakotitalon
veranta mikä on talon harjakorkeutta paljon pienempi, niin mielestäni
ei silloin kuulu asuinpinta-alaan. Jos taas esim. 60-luvun tyyliin
lasiveranta on julkisivun sisäpuolella, niin silloin se lasketaan
mukaan.
Mutta oli kuinka tahansa niin pienoista harhaanjohtamista jos ei
selvästi kerrota onko tuo 15 neliötä laskettu mukaan asuinpinta-alaan
vai ei.
Ei kai nyt ihan noinkaan.
Ei vuokranantaja ole tehnyt sopimusta Kelan tai sosiaalitoimiston kanssa.
Vuokrasopimuksessa sovitaan huoneiston/talon vuokraamisesta vuokralaiselle.
Kuitenkin koska asuinpinta-alat ja muutamat muut seikat vaikuttavat
asumistukeen, Kela usein pyytää vuokranantajaa antamaan lisäselvityksiä
rakennusvuodesta, pinta-alasta, remontoinneista, mukavuuksista jne.
Paperisodan välttämiseksi olisi tietenkin hieonoa jos vuokrasopimuksessa nuo
Kelan haluamat seikat olisi mainittu. Sopimuskaavakkeita pitäisi muokata
tarvetta vastaavaksi.
Pekka
No peijooni, eipä tullut mieleenkään -
olen aina maksanut itse omat kuluni ja siis määritellyt kohtuullisuuden
lompakkoon vilkaisemalla :-)
TervEero.
> Paperisodan välttämiseksi olisi tietenkin hieonoa jos vuokrasopimuksessa nuo
> Kelan haluamat seikat olisi mainittu. Sopimuskaavakkeita pitäisi muokata
> tarvetta vastaavaksi.
Ainahan voi valita, että vuokralainen on riittävän varakas, että Kelaa
ja sosiaaltoimistoa ei tarvitse mukana kuskata :-)
Tekniikanmaailman numerossa 12/2002 oli selvitetty pilkuntarkasti miten
rakennuksen erilaiset neliömäärät lasketaan. Kerrosneliöt, asumisneliöt,
rakennusneliöt, jne, jne. Kannattaa käydä esim kirjastossa vilkaisemassa
jos ei omasta hyllystä löydy. Itselläni ei juuri nyt ole kyseistä lehteä
käsillä mutta muistan lukeneeni jutun ja TM:n nettisivujen
artikkelihakun mukaan juttu löytyy numerosta 12/2002.
-Sami-
>Esimerkiksi parvekkeen pinta-ala lasketaan mukaan asuinpinta-alaan
>silloin kun kyse on ns. sisäparvekkeesta, eli parvekkeen ulkoreuna
>rajoittuu rakennuksen julkisivuun. Jos taas se on julkisivusta ulos
>työntyvää mallia, niin silloin lasketa mukaan.
Mitenkäs tuo muuten määritellään -- milloin parveke on "sisäparveke" ja
milloin ei? Aika tyypillisestihän talon seinä "mutkittelee" ja parvekkeet
ovat ikään kuin kulmissa. Ja entäs parveke joka työntyy osittain ulos?
Hmmm. Esim. tässä talossa:
/--------|--------|==========
/ parveke |parveke |
=====/==========|=========
me | naapuri ...
(mittakaava mitä sattuu)
Tiettävästi minkään asunnon parveketta ei ole laskettu asuinpinta-alaan...
+++ [||] Never /\ /\ +++
+++ Laura Kataja [||] trust a ( *~~~* ) +++
+++ [||] smiling \ + / +++
+++ EMAIL: kisuli miau iki.fi [||] cat! ( ) +++
Tietenkin noin jos valinnanvaraa on.
Aina ei ole, joten silloin Kela ja sossu ovat erinomaisia
"lisävuokralaisia". Kelan omistajakin on taas sellaisessa
luottoluokituksessa että yksityinen ei siihen pääsekään.
Pekka
Missäs tuollaista laskutapaa käytetään ja missä se on määritetty?
Ainakaan pinta-aloja määrittävä SFS 5139 (RT 12-10227) ei tuollaista
laskutapaa tunne.
> En laittaisi päätäni pantiksi, mutta käsittääkseni verannan suhteen on
> sama juttu. Jos se on vanha perinteinen harjakattoisen omakotitalon
> veranta mikä on talon harjakorkeutta paljon pienempi, niin mielestäni
> ei silloin kuulu asuinpinta-alaan. Jos taas esim. 60-luvun tyyliin
> lasiveranta on julkisivun sisäpuolella, niin silloin se lasketaan
> mukaan.
>
> Mutta oli kuinka tahansa niin pienoista harhaanjohtamista jos ei
> selvästi kerrota onko tuo 15 neliötä laskettu mukaan asuinpinta-alaan
> vai ei.
Vuokrasopimuksissa tulisi käyttää aina huoneistoalaa, kuten
asuntokaupassa yleensäkin. Huoneistoala on ym. standardissa tarkkaan
määritelty.