Ikkunat höyryssä sisäpuolelta
riikka
Mitäs pitäisi tehdä, kun kerrostaloasunnon makuuhuoneen ikkunoihin
tiivistyy vettä? Märällä kelillä enemmän, mutta kuivallakin joskus.
Pyykkiä ei yleensä kuivatella sisällä.
Aamuisin kun herää, on tosi usein ikkuna märkä, vaikka makkarin ovi on
ollut auki koko yön. Ja vaikka olisi vaan nukuttu. ;)
Pitäisikö vähentää tiivisteitä vai mikä auttaisi?
nimim. Steamy Windows,
eli riikka
Hannu Pihlajaviita
Moi,
> Mitäs pitäisi tehdä, kun kerrostaloasunnon makuuhuoneen ikkunoihin
> tiivistyy vettä?
Sisäilmassa on "liikaa" kosteutta. Tähän ei auta kuin ilmanvaihdon tehostaminen.
Oletus: asunnossanne on koneellinen poistoilmanvaihto.Onko asuntonne ilmanvaihto aina päällä? Kaikkein yksinkertaisin tapa tutkia tämä on laittaa talouspaperi poistoilmaventtiilin eteen. Paperin tulisi _aina_ pysyä imun voimasta kiinni venttiilissä. Venttiilit löytää yleensä keittiöstä, vessasta, kylppäristä ja / tai vaatehuoneesta. Jos näin ei ole, ottakaa yhteys isännöitsijään ja pyytäkää tehostamaan ilmanvaihtoa. Lisäksi pitäisi ilmanvaihdossa olla ns. tehostettuja jaksoja, jolloin ilmanvaihto on suuremmalla teholla muutaman kerran päivässä.
Lisäksi pitää korvausilman saanti olla hoidossa. Jollei seinissä ole venttiilejä, yksinkertainen keino on poistaa pala ikkunatiivistettä sisäkarmin yläreunasta. Pätkän mitta löytyy kokeilemalla, mutta yleensä noin 10 - 20 cm riittää.
> Ja vaikka olisi vaan nukuttu. ;)
Hih :-)
>
> nimim. Steamy Windows,
coming out bodyheat
> eli riikka
t. Hannu
Merja Sippola
Monessa kerrostaloyhtiössä ilmanvaihto pelaa huonosti. Syitä a) liian
pieneksi mitoitetut hormit b) ilmanvaihtokone säädetty siten että
ns. puoliteholla (esim. yöllä) lähes nollateho c) ilmanvaihtokone
kokonaan pois päältä d) liian tiivis rakenne (ei pääse mistään korvaus-
ilmaa).
Näistä saa usein tapella isännöitsijän ja huoltoyhtiön kanssa.
Joskus ongelman perussyy on se että yöllä asunnon lämpötila laskee
liian paljon ja lämpimään ilmaan sitoutunut kosteus tiivistyy.
Tämä on vaikeasti korjattava juttu, mutta kannattaa jutella
isännöitsijän kanssa, jos lämpötilanmittaus osoittaa yli parin asteen
lämpötilanmuutosta.
Paperitapetit saattavat tasata huoneilman kosteusvaihteluita hiukan.
Itse kannattaa tsekata nämäkin:
Jos makuuhuoneen tai vaatehuoneen tai wc:n, jossa poisto on oven alla
ei ole riittävää rakoa, ei ilma kulje huoneiden välillä kun ovi on
kiinni.
Joskus ongelmat on kiinni säädöistä. Jos on liesituulettimessa
ilmanvaihdon säätö, niin kannattaa säätää se siten että se ei vedä
pääosaa asunnon ilmasta liesituulettimen kautta (paitsi ruuanlaitto-
aikana).
Ikkunoista pitäis päästä tulemaan korvausilmaa ylhäältä. Jos siinä
ikkunan yläpuolella on semmoinen ritilä, se kannattaa avata.
Tarkista myös ettei ikkunoita ole joku vilukissa tiivistänyt liikaa.
Ikkunan yläpuolta ei saisi lisätiivistää, jotta sieltä pääsee korvaus-
ilmaa (jos ei ole noita em. ritilöitä). Ainakin 30 cm rako pitäisi olla,
josta pääsee korvausilmaa.
Merja
TeeTee
>Ikkunoista pitäis päästä tulemaan korvausilmaa ylhäältä. Jos siinä
>ikkunan yläpuolella on semmoinen ritilä, se kannattaa avata.
>
>Tarkista myös ettei ikkunoita ole joku vilukissa tiivistänyt liikaa.
>Ikkunan yläpuolta ei saisi lisätiivistää, jotta sieltä pääsee korvaus-
>ilmaa (jos ei ole noita em. ritilöitä). Ainakin 30 cm rako pitäisi olla,
>josta pääsee korvausilmaa.
>
>Merja
>
Eikös sisemmän ikkunan pidäkin olla tiivis. Sitävastoin ulomassa ikkunassa
aukot tuuletusta varten. Saatan olla väärässäkin, viisaammat korjatkaa.
Tepi.
>
>
>
>
>
>
>
Merja Sippola
Periaatteessa ulommassa ikkunassa rako ylhäällä ja alemmassa alhaalla.
Silloin ilma ehtii vähän lämmetä siellä ikkunan välissä sisään tullessaan.
Mutta jos ilmanvaihto (poisto) on heikko, niin tällä tavoin ei ehkä saa
riittävästi korvausilmaa. Eihän se riitä jos se ilma pääsee ikkunan väliin,
sisälle sen pitää päästä.
Merja
Timo K.
Asumme rivitalossa (2 kerrosta), joissa olohuoneen ikkunoissa
tuplalasit. Uloin näyttyy olevan tällainen yksikertainen ja sisin on ns.
lämpölasi (paksumpi). Uloin lasi on täysin ilman tiivistystä ja veto käy
vapaasti ikkunoiden väliin tehden sisimmän lämpöikkunankin melko
kylmäksi. Kosteuden kerääntymistä ei ole esiintynyt.
Lämmityslasku hirvittää ja aion nyt tiivistää ulompaa ikkunaa, mutta
tuuletus aukko lienee parasta jättää. Eli tiivistän muut osat, paitsi
yläosaan n. 20-30cm tiivistämätön alue. Kuulostaako hyvältä?
+timo
Merja Sippola
Juu, jos ilma pääsee sisemmän lasin raosta sisälle.
Merja
Markku Seppänen
Merja Sippola <mksi...@vipunen.hut.fi> kirjoitti
viestissä:rvwy9z6...@vipunen.hut.fi...
>
> Juu, jos ilma pääsee sisemmän lasin raosta sisälle.
>
Tuo Merjan neuvo käy kyllä siinä tapauksessa, että talo on vanha tai
korvausilman saanti muun asian vuoksi on heikkoa. Vielä 1970-luvun
taloissa saattaa korvausilman saanti olla ihan suunnitelmienkin mukaan
ko. tavalla. Uudemmissa taloissa, joissa on erilliset
korvausilmaventtiilit korvausilma kannattaa ehdottamasti ottaa
venttiileistä. Sinun MSE-ikkunasi sisäpuitteen pitäisi olla
mahdollisimman tiivis, ja ulkopuitteen tuulettua riittävän hyvin. Voit
kokeilla tiivisteitäkin, mutta välitilan pitää päästä tuulettumaan
ulospäin.
markku
Jouko Pettersson
<8tkbgq$mbu$1...@news.kolumbus.fi>:
>Tuo Merjan neuvo käy kyllä siinä tapauksessa, että talo on vanha tai
>korvausilman saanti muun asian vuoksi on heikkoa. Vielä 1970-luvun
>taloissa saattaa korvausilman saanti olla ihan suunnitelmienkin
>mukaan ko. tavalla.
En tiedä kuinka yleinen käytäntö on ollut panna korvausilmaventtii-
lit jääkaappipakastimen taakse. Meidän talossamme (50-luvulla raken-
nettu) on näin. Aika moni ymmärtämätön on energiansäästöinnossaan
pannut ne umpeen tai varpuset ovat kantaneet ne täyteen pesämateri-
aalia, kun ritilät on menneet rikki. Nyt kun muut ovat availleet
venttiileitä, niin ne asunnot, joissa ei tätä ole tehty, jäävät
huonolle tuuletukselle tai korvausilma revitään muista raoista:
parvekkeen ovesta, ikkunoista, postiluukusta, naapurin vessasta
tai pahimmassa tapauksessa viemäreistä.
Jouko Pettersson
Merja Sippola
Hupsista. Tais mennä väärinpäin. Siis ulommassa rako pitäs kai olla
alhaalla ja sisemmässä ylhäällä, jotta sisälläolija ei tuntis vetoa.
Tämä tietty edellyttää, että sisempi on kunnolla tiivistetty alhaalta.
Muuten ilma etsii suorimman reitin ja kylläpäs vetää.
Mr Murphy, taas.
Merja
Harri V
"Merja Sippola" <mksi...@vipunen.hut.fi> wrote in message
news:rvwog02...@vipunen.hut.fi...
Korvausilma voidaan ottaa muualtakin kuin ikkunan kautta, esim. erillisistä
venttiileistä. Sen sijaan uloin ikkuna jätetään aina tiivistämättä tai
varustetaan erillisillä tuuletusaukoilla ikkunarakenteen sisään tiivistyvän
kosteuden kuivattamiseksi.
Eikö niin?
Harri
Harri V
"Timo K." <timo.j....@nokia.com_eimainos> wrote in message
news:39FD8BD2...@nokia.com_eimainos...
> Moi
>
> Asumme rivitalossa (2 kerrosta), joissa olohuoneen ikkunoissa
> tuplalasit. Uloin näyttyy olevan tällainen yksikertainen ja sisin on ns.
> lämpölasi (paksumpi). Uloin lasi on täysin ilman tiivistystä ja veto käy
> vapaasti ikkunoiden väliin tehden sisimmän lämpöikkunankin melko
> kylmäksi. Kosteuden kerääntymistä ei ole esiintynyt.
>
> Lämmityslasku hirvittää ja aion nyt tiivistää ulompaa ikkunaa, mutta
> tuuletus aukko lienee parasta jättää. Eli tiivistän muut osat, paitsi
> yläosaan n. 20-30cm tiivistämätön alue. Kuulostaako hyvältä?
>
pitäisi minusta jättää sekä ala- että yläreunaan rako, ainakin jos kyseessä
ei ole ns. korvausilmaikkuna. Tälläisiä ikkunoitahan ei ole jos korvausilman
saanti on varmistettu muulla tavoin tai jos kyseessä on ns. likainen tila
(wc, keittiö, vaatehuone). Jos kyseessä on korvausilmaikkuna, heikennät
kaikennäköisellä lisätiivistyksellä korvausilman saantia. Lienee mitoitus-
ja makukysymys onko siihen varaa....
Harri
Merja Sippola
Erillisiä venttiileitä suositaan nykyään ja mikäs siinä. Voidaan käyttää
vaikka argontäytteisiä lämpöikkunoita, jolloin sisällä tuntuu mukavammalta.
Mutta esim. 70-ja 80-luvun kerrostaloissa erillisiä venttiilejä ei juuri
ole.
Miksi se ulompi ikkuna pitäisi kokonaan tiivistämätön olla? Minä kyllä
kirjoitin aiemmassa viestissäni väärinpäin. Siis oikeasti pitää olla
ulommassa rako alhaalla ja sisemmässä ylhäällä.
Jos kosteudentiivistymistä lasien väliin esiintyy, voidaan tarvita jotain
tuuletusaukkoja tai sitten voi riittää vanha konsti: täysinäinen
tulitikkulaatikko lasien väliin imemään liika kosteus. Tai joku moderni
vastine sille.
Lisätiivistyshomma tehtiin meillä siellä 70-luvun kerrostalossa
LVI-insinöörin johdolla.
Merja
Hannu Pihlajaviita
> >
> Jos kosteudentiivistymistä lasien väliin esiintyy, voidaan tarvita
jotain
> tuuletusaukkoja tai sitten voi riittää vanha konsti: täysinäinen
> tulitikkulaatikko lasien väliin imemään liika kosteus.
>
>
Vanhoissa kaksinkertaisissa puuikkunoissa on usein ulommassa karmissa
pienet reiät tuuletusta varten. Lisäksi karmien - ulko ja sisä -
tiivistys tehtiin liimapaperilla, joka ainakin jonkin verran päästi
höyryjä lävitseen.
Ja kesäksi sisäpokat vintille ja kukkaset ikkunoille :-)
t. Hannu
riikka
Mitään erillisiä korvausilmaräppänöitä ei asunnossa ole.
Poistoventtiilit tuntuvat vetävän ihan hyvin. Siispä aloitan kokeilut
ikkunatiivisteillä, katsotaan kuinka käy.
Isännöitsijään en millään viitsisi ottaa yhteyttä, se kun on sanonko
mikä. (Sain juuri päätökseen yli puoli vuotta kestäneen sodan kylppärin
lattian vesieristyksen korjaamisesta. Tilanne 1-0 aukkaan hyväksi ;) )
Merjalle vielä; Olin epäselvä, vesi tiivistyy siis huoneen puolelle, ei
ikkunoiden väliin. Ei varmaan muuta asiaa miksikään?
Hyviä jatkoja,
t. riikka
Markku Seppänen
Merja Sippola <mksi...@vipunen.hut.fi> kirjoitti
viestissä:rvwsnpd...@vipunen.hut.fi...
[..klips...]
> Jos kosteudentiivistymistä lasien väliin esiintyy, voidaan tarvita
jotain
> tuuletusaukkoja tai sitten voi riittää vanha konsti: täysinäinen
> tulitikkulaatikko lasien väliin imemään liika kosteus. Tai joku
moderni
> vastine sille.
[..klips...]
Tuohon hommaan ei löydy high tech -maailmastakaan parempaa tuotetta kuin
puhdistettu jäkälä, mieluiten se pallonmuotoinen. Jäkälä imee
käsittämättömän määrän kosteutta itseensä ja on vielä tosi kaunis
katsella lasien välissä. Sitä ei olisi insinjööri keksinyt ;)
markku
Timo K.
olohuoneessakin (maataso) on ilmaventtiilit (2kpl) ilmeisesti
korvausilman saannin takia. Ilmaimu on meillä lähes kokoajan päällä
minimillä. Juuri olohuoneen uloimpia ikkunoita olen tiivistämässä ja
aionkin, mutta seuraan tarkasti kosteuden kertymistä. Jos näyttää
pahalta, alan poistaa tiivistystä pikkuhiljaa alkaen uloimmasta lasista
alhaalta. Korvausilma tosiaan on hoidettu venttiilien välityksellä niin
minun ei tarvitse ottaa sitä huomioon.
Kiitos kaikille vinkkien antajille. Ne ovat olleet arvokkaita ja
opettavaisia.
+timo
Niilo Siljamo
>Meillä tosiaan on -95 rakennettu 2.kerroksen rivari, joten alhaalla
>olohuoneessakin (maataso) on ilmaventtiilit (2kpl) ilmeisesti
>korvausilman saannin takia. Ilmaimu on meillä lähes kokoajan päällä
>minimillä. [...]
Miksi minimillä? Ainakin me saimme asunnon mukana käyttöohjeen, jossa
sanotaan, että ilmanvaihtoa ei saa sammuttaa. Laitteessa on neljä
tehoa ja sitä ohjataan liesituulettimen kytkimillä. Liesituulettimessa
on lisäksi oma ajastimella toimiva pelti, jolla saadaan kohdistettua
teho lieden päälle.
Pienintä tehoa käytetään vain, kun asunto on tyhjänä (me käytämme
silloinkin toiseksi pienintä tehoa ainakin ensimmäisen vuoden).
Suurinta tehoa käytetään, kun laitetaan ruokaa, käytetään suihkua tai
saunotaan. Muina aikoina käytetään jompaakumpaa keskimmäisistä
tehoista.
--
Niilo....@fmi.FI + http://www.iki.fi/siljamo/
Ilmatieteen laitos + sil...@iki.fi
Jarno Kylä-Kaila
>
> Erillisiä venttiileitä suositaan nykyään ja mikäs siinä. Voidaan käyttää
> vaikka argontäytteisiä lämpöikkunoita, jolloin sisällä tuntuu
mukavammalta.
> Mutta esim. 70-ja 80-luvun kerrostaloissa erillisiä venttiilejä ei juuri
> ole.
>
> Miksi se ulompi ikkuna pitäisi kokonaan tiivistämätön olla? Minä kyllä
> kirjoitin aiemmassa viestissäni väärinpäin. Siis oikeasti pitää olla
> ulommassa rako alhaalla ja sisemmässä ylhäällä.
Jos tiivistetään noin että ulompaan reikä alas ja sisempään ylös. Eli se
toimii korvausilman lähteenä. Silloinhan kaikki ikkunoiden väliin syntyvä
kosteus imetään sisälle ja se ei ole MIELESTÄNI hyvä asia!
Jarno
Jukka Marin
>"Timo K." <timo.j....@nokia.com_eimainos> writes:
>
>>Meillä tosiaan on -95 rakennettu 2.kerroksen rivari, joten alhaalla
>>olohuoneessakin (maataso) on ilmaventtiilit (2kpl) ilmeisesti
>>korvausilman saannin takia. Ilmaimu on meillä lähes kokoajan päällä
>>minimillä. [...]
>
>Miksi minimillä? Ainakin me saimme asunnon mukana käyttöohjeen, jossa
>sanotaan, että ilmanvaihtoa ei saa sammuttaa. Laitteessa on neljä
>tehoa ja sitä ohjataan liesituulettimen kytkimillä. Liesituulettimessa
>on lisäksi oma ajastimella toimiva pelti, jolla saadaan kohdistettua
>teho lieden päälle.
>
>Pienintä tehoa käytetään vain, kun asunto on tyhjänä (me käytämme
>silloinkin toiseksi pienintä tehoa ainakin ensimmäisen vuoden).
Edellisessä asunnossamme oli sama systeemi. Korvausilma otettiin ikku-
noiden päällä olevista venttiileistä. Kun ulkolämpötila oli -30 astetta,
oli pakko laittaa ilmastointi minimiin ja vielä säätää korvausilmavent-
tiilit lähes tai kokonaan kiinni, jos aikoi pärjätä sisällä normaaleissa
sisävaatteissa. Varsinkin lattiat menivät kylmiksi, kun pakkasilma tunki
huoneisiin. Ei puhettakaan, että olisi voinut käyttää pysyvästi kakkos-
asentoa huippuimurin säädöstä talviaikaan.
Lisäksi ao. taloyhtiössä oli tolkuttomat lämpölaskut, minkä takia ura-
koitsija ja rakennuttaja aikoivat säätää ilmanvaihtoa muutenkin pienem-
mäksi (kun eivät muutakaan keksineet).
Nykyisessä asunnossa on LTO ja korvausilma tulee sen läpi. Saa nähdä,
miten homma toimii pakkasella - LTO ei nosta sisääntulevan ilman lämpö-
tilaa lähellekään 20 astetta edes nollakeleillä, vaan avuksi tarvitaan
jo jälkilämmitysvastusta. Miten käyneekään, kun ulkona on -35 astetta..
-jm
Harri V
"riikka" <rii...@earthling.net> wrote in message
news:39FF0113...@earthling.net...
Kiitos kaikille avusta!
Mitään erillisiä korvausilmaräppänöitä ei asunnossa ole.
Poistoventtiilit tuntuvat vetävän ihan hyvin. Siispä aloitan kokeilut
ikkunatiivisteillä, katsotaan kuinka käy.
Isännöitsijään en millään viitsisi ottaa yhteyttä, se kun on sanonko
mikä. (Sain juuri päätökseen yli puoli vuotta kestäneen sodan kylppärin
lattian vesieristyksen korjaamisesta. Tilanne 1-0 aukkaan hyväksi ;) )
Merjalle vielä; Olin epäselvä, vesi tiivistyy siis huoneen puolelle, ei
ikkunoiden väliin. Ei varmaan muuta asiaa miksikään?
Hyviä jatkoja,
t. riikka
Jos vesitiivistyy ikkunoiden sisäpuolelle, niin se on varmaankin merkki
puutteellisesta ilmanvaihdosta. Vaikka ikkunaa kuinka tiivistää, on sen
pinta kylmempi kuin muut pinnat asunnossa ja silloin ilmassa oleva
ylimääräinen kosteus tiivistyy siihen. Asiaan vaikuttaa varmaan monet
muutkin muuttujat, mutta kyllä mun mielestä suurin asia on riittävän
ilmanvaihdon varmistaminen.
Harri
Harri V
"Jarno Kylä-Kaila" <jarno.ky...@pp.inet.fi> wrote in message
news:SSWL5.200$WY3....@read2.inet.fi...
>
> Jos tiivistetään noin että ulompaan reikä alas ja sisempään ylös. Eli se
> toimii korvausilman lähteenä. Silloinhan kaikki ikkunoiden väliin syntyvä
> kosteus imetään sisälle ja se ei ole MIELESTÄNI hyvä asia!
>
> Jarno
>
> >
Harri
TeeTee
Jarno Kylä-Kaila wrote in message ...
>Jos tiivistetään noin että ulompaan reikä alas ja sisempään ylös. Eli se
>toimii korvausilman lähteenä. Silloinhan kaikki ikkunoiden väliin syntyvä
>kosteus imetään sisälle ja se ei ole MIELESTÄNI hyvä asia!
>
>Jarno
Niin niin, mutta kun ikkunan väliin ei pääse edes syntymään kosteutta mikäli
tuuletus toimii.
Olen tosin edelleenkin sitä mieltä että tuuletusaukot ulommassa ikkunassa
riittää mikäli talo ei ole pullo. Ainakin itsellä vanhassa hirsirunkoisessa
talossa tämä toimii.
Tepi
Timo K.
En tiedä imureiden tehoeroista, mutta meillä tuo minimikin tuntuu
humisevan ja imevän ilmaa ihan kohtuullisesti - säätö portaaton.
imuventtiilit ovat alakerrassa: sauna, pesuhuone ja wc ja yläkerrassa
wc. Ainakin pesuhuoneesta vesihöyryt saunomisen jälkeen haihtuu
nopeasti, vaikka imu on minimillään. Yläkertakaan ei tunnut mitenkään
tunkkaiselta. Liesituulettimessa on meillä ihan oma imurinsa, jota
ruoanlaiton yhteydessä käytetään tehokkaammalla ja ompi tuota yleensa
minimillä käytetty keittiön ilmaimuun.
Voisihan tuota kokeilla, kuinka vaikuttaa pitemmänpäälle, kun imureiden
tehoa hiukan lisäisi.
+timo
Jukka Marin
>Olen tosin edelleenkin sitä mieltä että tuuletusaukot ulommassa ikkunassa
>riittää mikäli talo ei ole pullo. Ainakin itsellä vanhassa hirsirunkoisessa
>talossa tämä toimii.
Näin se uusissakin taloissa on tehty, kun korvausilman saanti on järjestetty
jotain muuta kautta kuin ikkunoiden raoista. Edellisessä asunnossa uloin
ruutu oli täysin tiivisteittä (jolloin lasien väliin pääsi kaikkea pölystä
30-vuotiaisiin mäntyihin). Nykyisessä uloinkin lasi on tiivistetty, mutta
tiivisteestä on leikattu ala- ja yläreunasta pieni pätkä pois. Ei huurru
ikkunat eikä myöskään tarvitse lapioida sotkua pois ikkunoiden välistä.
-jm
Jarno Kylä-Kaila
"Harri V" <harri.valtiala@nokia_NoSpam.com> kirjoitti viestissä
news:VB7M5.14681$oL4.3...@news2.nokia.com...
Enmpä mä perusteluista tiedä. Se oli mun mielipiteeni, jos kerran höyryö
tiivistyi ikkunoihin jo muutenki, miksi lisätä niihin tulevaa kosteaa ilmaa.
Mutta se ilma olikin tiivistynyt sisäpuolelle eikä väliin, niinkuin aiemmin
oletin.
Olen kerran ollut remotoimassa kohdetta jossa kaksi ekaa taloa tehtiin
kunnolla ja sitte loppuikin valtion tuki ja kaupungin rahat, joten kahdesta
viimeisestä talosta tingittiin. Näihin joissa ei tarvinnut säästellä tuli
korvausilmaventtiilit ja sitte säästöihin ryhdyttäessä ne jätettiin pois ja
otettiin korvausilma ikkunoiden tiivisteistä palaset poistamalla.
No vuositarkastuksessa asukkaat valittivat ku huoneistojen ovia meinannu
saada auki kuin apuvälineitä käyttämällä ja jotku sanoivat että huoneistossa
vinkuu. No jossain vaiheessa tuli ilmi että asukkaat olivat valittaneet
huoltomiehille ku ikkunoiden yläpuolelta vetää kylmää ilmaa. Ja siitä
huoltomiehet ammattimaisesti päättivät laittaa puuttuvat tiivisteen pätkät
ikkunoihin takaisin ja samalla kirosivat että rakennusurakoitsija on tyhmä
ku ei ole huomannu puuttuvia tiivisteen kohtia ikkunoista!
Tulipa tarinoitua asiasta ja ainakin asian vierestä!
Jarno
Jarno Kylä-Kaila
"TeeTee" <n...@n.com> kirjoitti viestissä
news:Ge8M5.14684$oL4.3...@news2.nokia.com...
>
> Jarno Kylä-Kaila wrote in message ...
>
> >Jos tiivistetään noin että ulompaan reikä alas ja sisempään ylös. Eli se
> >toimii korvausilman lähteenä. Silloinhan kaikki ikkunoiden väliin syntyvä
> >kosteus imetään sisälle ja se ei ole MIELESTÄNI hyvä asia!
> >
> >Jarno
>
>
> Niin niin, mutta kun ikkunan väliin ei pääse edes syntymään kosteutta
mikäli
> tuuletus toimii.
Totta, kuin kirkon rotta!
> Olen tosin edelleenkin sitä mieltä että tuuletusaukot ulommassa ikkunassa
> riittää mikäli talo ei ole pullo. Ainakin itsellä vanhassa
hirsirunkoisessa
> talossa tämä toimii.
Kyllähän ne riittää, mutta en mä sinne laittais yhtään tiivistettä, siis
sinne uloimpaan karmiin. Eikös sillä ole jokin tarkoitus että se uloin
ikkuna suojaa vain sadetta ja tuulta vastaa, sekä tuulettaa sen välin.
> Tepi
>
Jarno
Jouko Pettersson
>Mitään erillisiä korvausilmaräppänöitä ei asunnossa ole.
>Poistoventtiilit tuntuvat vetävän ihan hyvin. Siispä aloitan kokeilut
>ikkunatiivisteillä, katsotaan kuinka käy.
Meillä on makuuhuoneen ikkunasta jätetty n. 20 cm:n pätkä tiivistettä
pois ulkolasin alareunasta ja sisälasin yläreunasta. Kovimmilla pakka-
silla huoneen puolelle hiukan tiivistyy kosteutta siihen kohtaan, jos-
ta kylmä ilma tulee ikkunoiden väliin, mutta esim. tähän aikaan vuo-
desta ikkuna on kuiva sateillakin. Tiivistymiseen vaikuttaa lähinnä
kaksi asiaa: lasipinnan lämpötila ja sisäilman suhteellinen kosteus.
Ostin joskus marketista halvan suhteellisen kosteuden mittarin. En tie-
dä, miten oikein se enää näyttää, mutta kyllä se jonkin verran näyt-
täisi reagoivan kosteuteen. 65% siinä on tänään. Pyykkien kuivatus si-
sällä ei kovin paljon vaikuta. Kasvit, joita meillä on paljon, vaikut-
tavat, ne pitävät yllä tasaista kosteutta. Keittäminen sen sijaan nos-
taa suhteellista kosteutta välittömästi.
Vaimo ei ensin meinannut uskoa, että perunoiden keittämiseen riittää
pieni teho (1-2) heti, kun kiehuminen alkaa ja että kansi kannattaa
pitää päällä. Lämpötila ei kiehuessa nouse yli sadan asteen, vaikka
paahtaisi kattilaa kuutosella. Ruoanlaitossa minä käytän mielelläni
kannellisia astioita ihan senkin takia, että maut säilyisivät. Turha
huoneilmaa on ruoankäryillä pilata. Tietysti, jos haluaa ilmaa kostut-
taa, niin silloin vedenkeitto on paikallaan.
--
Jouko Pettersson
Hannu Pihlajaviita
>
> d) liian tiivis rakenne (ei pääse mistään korvaus-
> ilmaa).
>
Tähän vielä pieni lisäys.
Jos korvausilman tuloa ei ole järjestetty venttiileillä, tiivisteiden
raosta, tms. imee ilmanvaihto korvausilman rakenteiden läpi ja niiden
raoista. Tällöin rakennusmateriaalien päästöt, ilmavuotokohdissa
viihtyvät pöpöt, yms. ei toivottu materia pääsee leviämään sisäilmaan.
Eli kannattaa järjestää korvausilmalle reitti, tai se järjestää sen
itse.
t. Hannu
Jouko Pettersson
>Tulipa tarinoitua asiasta ja ainakin asian vierestä!
Ei ollenkaan vierestä. Juuri tuollaisia omakohtaisia kokemuksia
ainakin minä lukisin mielelläni.
--
Jouko Pettersson
anneli
sijaitsevien venttiilien tarkoituksen. Eivät ne mitään
yleisilmanvaihtoventtiileitä ole.
1950 luvulla tuossa kohden oli "kylmä"komero, joka korvasi
jääkaapin, jota ei oltu silloin vielä keksittykään. Toinen paikka
joka toimi jääkaapin korvikkeena oli ikkunan väli ja kolmas
ruoan kylmäsäilytyspaikka oli parveke. Tosin nuo kaikki
toimivat hyvin? vain talvella.
"Jouko Pettersson" <pett...@mappi.helsinki.fi> kirjoitti viestissä
news:8FDE7AD7Dpette...@128.214.205.17...
Markku Seppänen
"anneli" <kyoto_p...@hotmail.com> wrote in message
news:8u01k6$e6b$1...@news.kolumbus.fi...
| Luulen että olet käsittänyt väärin noiden jääkaapin takana
| sijaitsevien venttiilien tarkoituksen. Eivät ne mitään
| yleisilmanvaihtoventtiileitä ole.
|
| 1950 luvulla tuossa kohden oli "kylmä"komero, joka korvasi
| jääkaapin, jota ei oltu silloin vielä keksittykään. Toinen paikka
| joka toimi jääkaapin korvikkeena oli ikkunan väli ja kolmas
| ruoan kylmäsäilytyspaikka oli parveke. Tosin nuo kaikki
| toimivat hyvin? vain talvella.
Noinhan se oli, ei tullut mieleen vaikka lapsena kotona oli samanlainen
kaappi ja talvella usein harmittelin inhottavaa jääriitettä maidon päällä.
Huh, kyllä jääkaappi on hyvä keksintö.
markku
PS. Jääkaapin tuuletus on kyllä tähdellinen asia; sähkönkulutus vähenee ja
kaapin käyttöikä pitenee hyvän tuuetuksen myötä -olkoonkin että hukkalämpö
saadaan huonetilaan.