Miksi vesijohto jäätyy
Näsä
siinä vaiheessa kun pakkanen pienenee.
Useinkin vesijohdot jäätyy vasta ilman lauhduttua?
Asko Ikävalko
> Useinkin vesijohdot jäätyy vasta ilman lauhduttua?
Jaa, enpä ole tuollaista kuullut kertaakaan käyneen.
Sen sijaan olen monestikin kuullut, että kovalla pakkasella jäätyneet
vesijohdot halkeavat usein vasta ilman lauhduttua. Tämä johtuu siitä, että
kaikki aineet (myös jää) laajenevat lämmetessään.
-Asko
Markus Strand
> "Näsä" <konen...@hotmail.com> wrote
>> Useinkin vesijohdot jäätyy vasta ilman lauhduttua?
>
> Jaa, enpä ole tuollaista kuullut kertaakaan käyneen.
Yksi teoria on, että umpeen jäätyminen sään lauhtuessa saattaa johtua
siitä, että jäätä on lähtenyt liikeelle jostain toisaalta ja kerääntyy
tukkien putken...
> Sen sijaan olen monestikin kuullut, että kovalla pakkasella jäätyneet
> vesijohdot halkeavat usein vasta ilman lauhduttua. Tämä johtuu siitä,
> että kaikki aineet (myös jää) laajenevat lämmetessään.
Tai alkavat vuotaa vasta sulaessaan.
++MStr
Näsä
wrote:
> On 17.12.2010 17:42, Asko Ik valko wrote:
>
> > "N s " <konenikk...@hotmail.com> wrote
> >> Useinkin vesijohdot j tyy vasta ilman lauhduttua?
>
> > Jaa, enp ole tuollaista kuullut kertaakaan k yneen.
>
> Yksi teoria on, ett umpeen j tyminen s n lauhtuessa saattaa johtua
> siit , ett j t on l htenyt liikeelle jostain toisaalta ja ker ntyy
> tukkien putken...
>
> > Sen sijaan olen monestikin kuullut, ett kovalla pakkasella j tyneet
> > vesijohdot halkeavat usein vasta ilman lauhduttua. T m johtuu siit ,
> > ett kaikki aineet (my s j ) laajenevat l mmetess n.
>
> Tai alkavat vuotaa vasta sulaessaan.
>
> ++MStr
"veden tiheysmaksimi on makeassa vedessä poikkeuksellisesti
jäätymispisteen yläpuolella +4 °C:ssa: kun lämpötila laskee tämän
alapuolelle, vesimolekyylit alkavat jo hakeutua kuusikulmaiseen
muotoon, jolloin tiheys pienenee. Puhtaan jään tiheys on noin 0,9 kg/
dm³. Koska vesi laajenee jäätyessään"
Vesi siis noinollen myös lämmetessään 0´C-- +4`C
supistuu, mitähän se vaikuttaa jäätymiseen.
Jukka Marin
> " Samasta syystä veden tiheysmaksimi on makeassa vedessä
> poikkeuksellisesti jäätymispisteen yläpuolella +4 °C:ssa: kun
> lämpötila laskee tämän alapuolelle, vesimolekyylit alkavat jo hakeutua
> kuusikulmaiseen muotoon, jolloin tiheys pienenee. Puhtaan jään tiheys
Hyvin suunniteltu. Näin järvet eivät jäädy talvella umpijäähän.
-jm
nospa...@supertel.fi
>
> Vesi siis noinollen myös lämmetessään 0´C-- +4`C
>
Ei taida paljoa vaikuttaa. Jäätymiseen nähden muutos on hyvin pieni.
Ja supistuminen ei paikkoja riko, korkeintaan vesi alkaa kiehua, jos
paine menee tarpeeksi pieneksi.
Pahin tilanne putken kannalta on, jos suljettu putki jäätyy niin, että
jäätulppa etenee kohti suljettua päätä, tai toista jäätynyttä kohtaa.
Siksi esim sivurakennuksen vedet kannattaa sulkea talveksi ja jättää
hanat auki, vaikka systeemiä yrittäisi tyhjentää. (Toisaalta moni
vipuhana ei kestä jäätymistä kuin kuivana.)
Näsä
Saattaisko neste lämmetessään paineenalaisena ja paineen laskiessa/
purkautuessa
kylmentyä?
Eli vesi paineenalaisena pysyy nesteenä
ja paineen laskiessa jäätyy?
Otto J. Makela
> Saattaisko neste lämmetessään paineenalaisena ja paineen laskiessa/
> purkautuessa kylmentyä? Eli vesi paineenalaisena pysyy nesteenä ja
> paineen laskiessa jäätyy?
Vesijohtoveden tapauksessa ei tunnu erityisen uskottavalta, koska
siinä ei ole kovin suuria määriä liuenneita kaasuja, mutta runsaasti
hiilidioksidia sisältävien juomien kanssa tuota tapahtuu.
--
/* * * Otto J. Makela <o...@iki.fi> * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, ICBM: N 60 10' E 24 55' */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FI-00100 Helsinki */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * */
nospa...@supertel.fi
> Näsä <konenikk...@hotmail.com> wrote:
> > Saattaisko neste lämmetessään paineenalaisena ja paineen laskiessa/
> > purkautuessa kylmentyä? Eli vesi paineenalaisena pysyy nesteenä ja
> > paineen laskiessa jäätyy?
>
> Vesijohtoveden tapauksessa ei tunnu erityisen uskottavalta, koska
> siinä ei ole kovin suuria määriä liuenneita kaasuja, mutta runsaasti
> hiilidioksidia sisältävien juomien kanssa tuota tapahtuu.
>
Puhtaan veden sulamispisteeseen ei juuri normaaliolojen paineet
vaikuta, vesi kun ei juurikaan puristu kasaan. Jään saa sulamaan
puristamalla sitä 10% kasaan, eikä vesi jäädy, jos se ei pääse
laajenemaan jäätyessään. Mutta tarvittava paine on iso, paljon
suurempi kuin mitä tavalliset paineastiat tai putket kestää. Siksi
jäätyvällä vedellä pystyy rikkomaan kallioita.
Hiilidioksidiveden jäätymisessä (tai kuohuviinin/kivennäisveden tms)
tapahtuu kyllä kummia, hyhmäsen pullon paine voi olla iso.. Kannattaa
olla varovainen, jos jäädyttää kivennäisvettä tms. Taitaa olla CO2:n
liukoisuus jäähän pienempi kuin veteen, ja ehkä liuennut kaasu
vaikuttaa jäätymiseenkin, tai sitten mulla oli vaan alijäähtynyttä
vettä..
nospa...@supertel.fi
<nospam.n...@supertel.fi> wrote:
>
> Puhtaan veden sulamispisteeseen ei juuri normaaliolojen paineet
> vaikuta, vesi kun ei juurikaan puristu kasaan.
Löytyy tuosta numerodataakin.
http://en.wikipedia.org/wiki/Water_(data_page)#Melting_point_of_ice_at_various_pressures
Eli 2.5 asteen pakkasessa jään pitäminen vetenä vaatii melkein 600 bar
paineen. Sitä ei kestä normaalit putket.
heikki....@varaventtiili.fi
Pakkasella routa menee syvemmälle muutaman sentin vuorokaudessa. Jos sää yhtäkkiä lauhtuu, maan
pinta on edelleen hyvin kylmää ja routa etenee edelleen syvemmälle. Vasta parin päivän päästä
eteneminen pysähtyy.
Vesijohdot pidetään sulina juoksuttamalla vettä kovilla pakkasilla. Jos juoksuttaminen lopetetaan
heti pakkasen lauhduttua, etenevä routa jäädyttää putket. Sulattaminen voi maksaa monta sataa. Alkaa
selittelyvaihe missä otetaan mukaan ufot ja maasäteily ja niin edelleen.
Lu-lu
> Pakkasella routa menee syvemmälle muutaman sentin
> vuorokaudessa. Jos sää yhtäkkiä lauhtuu, maan pinta
> on edelleen hyvin kylmää ja routa etenee edelleen
> syvemmälle. Vasta parin päivän päästä eteneminen pysähtyy.
kiinteistön
vesiputki kannattaa aina ympäröidä ja kuoppa täyttää märällä
savimaalla, niin silloin routakaan ei mene ja jäädytä putkessa
olevaa vettä
kuiva soramaa routii syvälle, mutta kostea savi vain pinnalta
ja niin vesiputki ei jäädy kovallakaan pakkasella ... eikä - tietty -
sen jälkeenkään tulevalla suojakelillä, vaikkas putki olisi
asennettu aivan liian? lähellekin maan pintaa
vain tyhmä rakentaja täyttää kaivuukuopat kuivalla soralla
mutta viksu heivaa ne pois-kaivetut savet takaisin kuoppiin
jollonkas nuot täytötkin tulee sillon paljon edullisemmiksi
kun ei tartte maksella turhasta täyttömaasta sorakeisareille
Asko Ikävalko
> kuiva soramaa routii syvälle, mutta kostea savi vain pinnalta
> ja niin vesiputki ei jäädy kovallakaan pakkasella ... eikä - tietty -
> sen jälkeenkään tulevalla suojakelillä, vaikkas putki olisi
> asennettu aivan liian? lähellekin maan pintaa
Jos kostea savi on noinkin ihmeitätekevää, niin saisikohan niihin
kiinteistön vesiputkiin jostain hankkia saven kostuttimia, jotta savi pysyy
jatkuvasti kosteana? :-)
Vai pitäiskö ne vesiputket tehdä Roomalaisittain hieman valskaavina
avoränneinä? Olishan se kuitenkin paljon uudempaa tekniikkaa, kuin
savimajojen aikakausi.
Tällä 2000-luvulla taidetaan suosia luomusaven sijasta styroxia yms.
synteettisiä aineita eristeiksi. Ja kokemuksen kautta monet rakentajat ovat
huomanneet, että styroxlevyt tuppaavat pysymään paremmin ehjinä kuivalla ja
elottomalla alustalla, kuin märällä ja eläväisellä savipatjalla?
-Asko
-=A.McYnen=-
>
> kiinteistön
> vesiputki kannattaa aina ympäröidä ja kuoppa täyttää märällä
> savimaalla, niin silloin routakaan ei mene ja jäädytä putkessa
> olevaa vettä
>
> kuiva soramaa routii syvälle, mutta kostea savi vain pinnalta
> ja niin vesiputki ei jäädy kovallakaan pakkasella ... eikä - tietty -
> sen jälkeenkään tulevalla suojakelillä, vaikkas putki olisi
> asennettu aivan liian? lähellekin maan pintaa
>
> vain tyhmä rakentaja täyttää kaivuukuopat kuivalla soralla
> mutta viksu heivaa ne pois-kaivetut savet takaisin kuoppiin
> jollonkas nuot täytötkin tulee sillon paljon edullisemmiksi
> kun ei tartte maksella turhasta täyttömaasta sorakeisareille
>
>
Ajatuksessasi on totta vähintäänkin toinenpuoli, mutta perustelusi
menee pahasti kivillle... Ei soran ja saven eristävyydessä tai
hiemommin sanottuna lämmönjohtavuudessa ole sanottavaa eroa.
http://www.finlex.fi/pdf/normit/1931-C4s.pdf
Paljon oleellisempaa on se, että missä siellä on kosteutta ja pohjaveden
liikettä.
Savimaa on yleensä märkää niissä syvyyksissä, jonne vesiputkia pistetään ja
silloin lämpöä johtuu alhaatapäin pitämään putkea sulana...
Sora oja taas toimii kuin salaoja, ja silloin ainakin se korkeimman
nyppylänkohta
jää kuiville, jolloin kylmyys ylhäältä pääsee alaspäin yhtähyvin kun
lämpö alhaata
ylöspäin... Jolloin kuiva hiekkaoja jäätyy syvemmälle.
nospa...@supertel.fi
wrote:
>
> Ajatuksessasi on totta v hint nkin toinenpuoli, mutta perustelusi
> menee pahasti kivillle... Ei soran ja saven erist vyydess tai
> hiemommin sanottuna l mm njohtavuudessa ole sanottavaa eroa.http://www.finlex.fi/pdf/normit/1931-C4s.pdf
>
> Paljon oleellisempaa on se, ett miss siell on kosteutta ja pohjaveden
> liikett .
Olennasita on minusta ennemmin se, että savessa on jäätyvää vettä, ja
jäätyminen luovuttaa energiaa. Siis roudan kestää kauemmin jäädyttää
savea kuin kuivaa soraa, koska savessa pitää voittaa myös
muutoslämpöä.
Märän maan routiminen tai sulaminen etenee hitaammin kuin soran, koska
nollan asteen ylittäminen vaatii enemmän energiaa. Samoin vaikka lampi
jäätyy hitaammin metrin syvyydelle kuin sora ruotii. Vaikka vesi on
parempi lämmönjohde..
Routaeriste muuten kannatta laittaa pintaan, jolloin sen alle jää
enemmän maata putkea suojaamaan. Eristeen alla olevan maan
jäähdyttäminen tai lämmittäminen kun on paljon hitaampaa, kuin
eristeen päällä olevan maan. Eli jos putki on 1m syvyydellä, ja eriste
on putken päällä, routa menee normivauhtia tuohon 1m syvyyteen, ja
melko nopeasti eristeen toisella puolellakin on pakkanen. Pinnassa
olevan eriste taas suojaa sitä metrin maakerrosta jäätymiseltä. Putki
jäätyy vasta, kun maakerros on jäässä. Lämpöeristettyä
lämpökapasiteettia (maata) on siis enemmän. Toki eristeen pitiää
ulottua tarpeeksi leveälle, kun pohjassa olevan eriste voisi olla
kapeampikin. Putken tapauksessa voisi teitty laittaa molemmatkin, eli
vaikka 0.5 m leveä styrox myös putken päälle kaivannon pohjalle
varmuuden vuoksi. Putki kun myös lämmittää ympäristöään, ja
yläpuolinen eriste pitää tämän lämmön ympäröivässä maassa, jolloin
routa kiertää eristeen paljon huonommin.
Jonh Smtih
> Millähän ehdoilla kylmän rajapinta siirtyy
> siinä vaiheessa kun pakkanen pienenee.
> Useinkin vesijohdot jäätyy vasta ilman lauhduttua?
Katso tätä animaatiota lämmön siirtymisestä. Jäätyminen jatkuu jonkin aikaa
vaikka ulkona lauhtuu.
http://www.youtube.com/watch?v=ey1LgUu1q3Y&feature=related
Jos taas tarkoitat sitä että vesijohdot halkeaa vasta kun lauhtuu niin se
selviää vaikkapa katsomalla taulukkoa jään tilavuudesta suhteessa
lämpötilaan. esim tässä:
http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/5luonnontieteet/kemia/kemia1/vesi
Kun putki jäätyy niin jää paisuu mutta silloin väistyvällä puolella vesi on
vielä nestettä joten paisumistilaa on. Jäätyminen siis ei aiheuta putkeen
vielä yhtään mitään jännitystä. Kun jäätynyt jäätulppa edelleen pakastuu se
jatkaa kutistumista lämpimällä puolella oleva vielä nestemäinen vesi pääsee
syntyneeseen kutistumisrakoon jäätyen ja täyttäen sen.
Niin kauan kuin lämpötilan laskee putki pysyy edelleen ehjänä eikä siihen
kohdistu yhtään mitään jännitystä.
Vasta siinä vaiheessa kun lämpötila rupeaa nousemaan syntyy ongelma koska
silloin jää jälleen paisuu eikä nestettä enää ole millään puolella joka
pystyisi tämän paisumisen ottamaan vastaan.
Putki on optimaalinen muoto ja siksi myös ikävä muoto että kun sisällä oleva
tilavuus kasvaa vähän niin ympyrämitta kasvaa paljon enemmän eikä muoto voi
antaa enää periksi. Putken seinämä venyy vain rajallisesti ja venymä
kohdistuu johonkin kohtaan joka venytessään edelleen heikkenee jolloin loput
voimasta menee tähän kohtaan joka ohenee kunnes repeää.
Pitäisikö ruveta valmistamaan soikion muotoisia putkia ? (ei neliskulmaisia
koska kulman terävät muodot altistuvat murtumille )
-otk
i79...@fake.uwasa.fi.invalid
> Putki on optimaalinen muoto ja siksi myös ikävä muoto että kun sisällä oleva
> tilavuus kasvaa vähän niin ympyrämitta kasvaa paljon enemmän eikä muoto voi
> antaa enää periksi. Putken seinämä venyy vain rajallisesti ja venymä
> kohdistuu johonkin kohtaan joka venytessään edelleen heikkenee jolloin loput
> voimasta menee tähän kohtaan joka ohenee kunnes repeää.
> Pitäisikö ruveta valmistamaan soikion muotoisia putkia ? (ei neliskulmaisia
> koska kulman terävät muodot altistuvat murtumille )
Putken ympärysmitan suhteellinen kasvu ei riipu putken koosta
eikä paljon muodostakaan, joten pelkkä muodonmuutos ei paljoa hyödytä.
--
JS
nospa...@supertel.fi
>
> Putken ymp rysmitan suhteellinen kasvu ei riipu putken koosta
> eik paljon muodostakaan, joten pelkk muodonmuutos ei paljoa hy dyt .
>
Ellei sitten putkeen tee koveraa ulkopintaa, eli vaikka neliapilan tai
kahdeksikon muotoinen putki on vaikea jäädyttää rikki.
Soikean putken tilavuus kasvaa paineen kasvaessa, kun putken muoto
muuttuu pyöreämmäksi. Voi olla, että sekin pelastaisi putkirikolta,
jos putki pääsee laajenemaan yli 10%, jää ehkä muotoutuu putken uuteen
muotoon jäätymisen aikana putken kestämillä voimilla tai
muodonmuutosvara riittää jäätulpan edeltään painaman veden varalle.
Tuo jään kutistuminen ja putken lämpölaajeneminen on muuten samalla
hehtaarilla, kun veden muuttuminen jääksi on paljon isompi muutos. Eli
jo jäätyneen putken jäähdyttäminen tekee raon jään ja putken väliin
vain, jos jään lämpölaajenemiskerroin on isompi kuin putken.
Jos täyttä putkea alkaa jäädyttää umpinaisesta päästä alkaen, ja
toinen pää on auki, tulee 1/10 vedestä ulos kun putki on umpijäässä.
Silloin jää pääsee laajenemaan aina vapaaseen suuntaan, eikä putkeen
tule suurta painetta. Jos vesi ei pääse ulos, putken tilavuus kasvaa
10% tai vesi tulee ulos silti. Jään tilavuuden muutos on olematon
putkien kestämissä paineissa, eli vesi ja jää laajenee joka
tapauksessa.
Jos aloittaa jäädyttämisen putken keskeltä tau avonaisesta päästä,
umpinaisen pään vesi ei pääse karkuun ja putken on joustettava,
käytännössä sen seinämä venyy. Jos putki on tarpeeksi joustava tai
vaikka litteä, se ei ehkä repeä. Mutta litteäkin putki voi joutua
koville jäätymisen loppuvaiheessa.
Lu-lu
> Kun putki jäätyy niin jää paisuu mutta silloin väistyvällä puolella vesi
> on vielä nestettä joten paisumistilaa on.
milläkö ihmeen "väistyvällä" puolen ? eihän putkissa mitään
sellasta puolta ole; on vain putken ulkopuoli ja sen sisäpuoli
eli
mistä putkesta sä tommotten puolen oot muka löytäny?
> Jäätyminen siis ei aiheuta putkeen vielä yhtään mitään jännitystä.
totta-maar aiheuttaa - ja halkaisee putken (jos se on haljetakseen)
> Kun jäätynyt jäätulppa edelleen pakastuu se jatkaa kutistumista
> lämpimällä puolella oleva vielä nestemäinen vesi pääsee syntyneeseen
> kutistumisrakoon jäätyen ja täyttäen sen.
> Niin kauan kuin lämpötilan laskee putki pysyy edelleen ehjänä eikä siihen
> kohdistu yhtään mitään jännitystä.
höpsistä!
täytäpäs ekaks' vaikka vedellä ja tulppaa messinkiventtiileillä
molemmista päistään vaikka joku musta paksuseinäinen
kierteitettävä (teräs)putkenpätkä ja paa sama viritys sen jälkeen
arkkupakastimeesi jäähtymään jonnekin - 18 oC lämpötilaan
ja niin:
halki on - sekä putki ettäs ne molemmat venttiilit - kun seuraavana
aamuna otat ja tsiigaat niitä (eikä niitä tartte vielä yhtään ees'
lämmittää)
mutta esim.
musta (joustava) muoviputkenpätkä saattaa kyllä kestää
pakastamisen ja saattaa se kestää myös sen jälkeen tapahtuvan
lämmittämisenkin (muttei kestä enää samaa painetta kuin ennen
eikä sitä voi enää käyttää kuin vain lappona, joten sekin on siis
"entinen" (=piloilla)
i79...@fake.uwasa.fi.invalid
Tämä kaikki on puhdasta teoriaa. Käytännössä jäätyminen tapahtuu
aika satunnaisesti eri suunnista ja lopputulosta on mahdoton
ennustaa. Kokeile laittaa vedellä täytettyjä muovipulloja
pakkaseen. Tulee aika mielenkiintoisen näköisiä variaatioita.
--
JS
nospa...@supertel.fi
>
> T m kaikki on puhdasta teoriaa. K yt nn ss j tyminen tapahtuu
> aika satunnaisesti eri suunnista ja lopputulosta on mahdoton
> pakkaseen. Tulee aika mielenkiintoisen n k isi variaatioita.
>
Ennustaminen on silloin helppoa, jos metalliputki on suljettu ja se
jäätyy kokonaan. Pehmeä kupari ehkä kestää muutaman kerran moisen
venytyksen. Jos kolmiulotteisen kappaleen tilavuus kasvaa 10%,
pituusmitat venyy joka suuntaan runsaat 3% (kuutiojuuri 1.1 :stä). Tuo
on siis pienin muutos millä putki voi selvitä. Jos joku kohta jäätyy
muuttamatta muotoaan, vastaavasti suurempi tilavuuden muutos tapahtuu
toisessa kohtaa putkea.
Kuparin tapauksessa 3% venymä ei palaudu, eli toistuvat jäätymiset
venyttää putkea aina vaan lisää. Muoviputken kimmoisuus voi riittää,
esim ristiinsilloitettu PEX kestää jäätymistä välttävästi, mutta sekin
väsyy.
http://www.rakentaja.fi/pdf/Uponor/1010_04_07_PEX_putket.pdf
ks. sivu 21
Jäätymisen kestävän putken materiaalin pitää siis kestää useamman
prosentin venytyksen ja säilyttää elastisuutensa pakkasessa. Ja
vesijohdon pitää kestää luotettavasti melkoisia paineita. Ei taida
jäädä paljoa jäljelle hyväksyttyjä materiaaleja, ainakaan
diffuusiosuojattuna..
heikki....@varaventtiili.fi
>Kuparin tapauksessa 3% venym� ei palaudu, eli toistuvat j��tymiset
>venytt�� putkea aina vaan lis��. Muoviputken kimmoisuus voi riitt��,
>esim ristiinsilloitettu PEX kest�� j��tymist� v�ltt�v�sti, mutta sekin
>v�syy.
>
>http://www.rakentaja.fi/pdf/Uponor/1010_04_07_PEX_putket.pdf
>ks. sivu 21
>
>J��tymisen kest�v�n putken materiaalin pit�� siis kest�� useamman
>prosentin venytyksen ja s�ilytt�� elastisuutensa pakkasessa. Ja
>vesijohdon pit�� kest�� luotettavasti melkoisia paineita. Ei taida
>j��d� paljoa j�ljelle hyv�ksyttyj� materiaaleja, ainakaan
>diffuusiosuojattuna..
Jos sinne putken sis�lle ujuttaisi ohuen umpinaisen muoviputken jossa olisi ilmaa ja jonka tilavuus
olisi noin 20% putken tilavuudesta? Veden j��tyess� se puristuisi kasaan ja avautuisi taas sulaessa.
Kare Pietilä
> Jos sinne putken sisälle ujuttaisi ohuen umpinaisen muoviputken jossa olisi ilmaa ja jonka tilavuus
> olisi noin 20% putken tilavuudesta? Veden jäätyessä se puristuisi kasaan ja avautuisi taas sulaessa.
Ei maksa vaivaa kun on olemassa älykkäitä lämmityskaapeleita,
jotka lämpiävät niistä osistaan, joiden lämpötila laskee nol-
laan. Tällä saavutetaan se lisäarvo, että putki toimii aina.
--
Byrgcn hgryvnf.
nospa...@supertel.fi
>
> Jos sinne putken sis lle ujuttaisi ohuen umpinaisen muoviputken jossa olisi ilmaa ja jonka tilavuus
> olisi noin 20% putken tilavuudesta? Veden j tyess se puristuisi kasaan ja avautuisi taas sulaessa.
Jos tuollaista virittelee, samalla voisi laittaa molempiin päihin
paineilmalle liittimet. Sitten puhaltaa lämmitä paineilmaa tai vaikka
viinaa putken läpi, niin saisi putken vielä sulaksikin. Mutta
sähköjohto on tuossa mielessä helpompi. Tosin ei taida löytyä
kokoonpuristuvaa sähköjohtoa..
Pelkkä jousto syntyy yhtä helposti vaahtomuovipötkön kanssa. Sekin on
tilavuudeltaan pääosin ilmaa, ja menee kasaan.
Otto J. Makela
> mill�k� ihmeen "v�istyv�ll�" puolen ? eih�n putkissa mit��n
> sellasta puolta ole; on vain putken ulkopuoli ja sen sis�puoli
> eli
> mist� putkesta s� tommotten puolen oot muka l�yt�ny?
Koitapa taas k�ynnist�� aivosi ennenkuin kirjoittelet l�pin�it�si.
Lu-lu
> Koitapa taas käynnistää aivosi ennenkuin kirjoittelet löpinöitäsi.
emmä ainaskaan
"putki-opin alkeet tumpeloille"-oppikirjasta bongannu mitään
putken väistyvää puolta, joten jos nyt sä - viksumpana,
ja aivosi siis aina aktiivisesti raksuttaen - voisit vaikka yrittää
jotenkin kuvailla mokoman puolen ns. selko-suomella
ettei vaan tuo hyvin yleinen onkelma: yli-vilkas-mielikuvatus
olisi tehnyt tommotten puolen ideoitsijalle omia tepposiaan
ja
jokos sä ite pistit sen putken pätkän pakastimeesi jäähtymään
jottas näkisit, mikä puoli siellä muka väistyy ja mihnäkä
Otto J. Makela
Jos sinulla on jotain kysyttävää, esitä kysymyksesi suomeksi.
En jaksa tulkata mitä tuollaisella pure bullshitillä halutaan sanoa.
Lu-lu
> Jos sinulla on jotain kysytt�v��, esit� kysymyksesi suomeksi.
> En jaksa tulkata mit� tuollaisella pure bullshitill� halutaan sanoa.
usa:ssa bongattu
lintujen mystinen joukkokuolema on nyt selvitetty
linnut kuolivat nauruun
luettuaan netin keskustelupalstalta sun juttusi
ja
joenrantaan ajautuneet kuolleet kalat
olivat lukeneet sen jo aikaisemmin