Kiinnitys kipsilevykattoon
Janne Raekallio
ruuvilla. Onnistuuko homma tavallisilla muovisilla tai metallisilla
kipsilevyankkureilla (niillä tavallisilla itseporautuvilla) vai
pitääkö turvautua järeämpiin ankkureihin?
Janne
Kallu
Jos minä olisin sinä, en edes suunnittelisi kinnittäväni noin painavaa
valaisinta suoraan kipsilevyyn. En ainakaan yksinkertaiseen. Jos
kyseessä on tuplalevykatto, homma saattaisi jotenkin onnistua
semmoisilla isoilla kierrettävillä kipsilevyankkureilla.
Jos suinkin mahdollista, kiinnitä kattoon ruuveilla ensin jokin lauta,
lastulevy, liimapuulevy tms. ruoteiden kohdista. Siis niiden
tavallisimmin 50x50 mm puiden kohdista johin kipsilevyt on ruuvattu
kiinni. Siihen apulautaan voi sitten jo kiinnittää painavammankin
valaisimen.
--
/Kallu < khmi at nic fi >
Jari Arkko
> Jos suinkin mahdollista, kiinnitä kattoon ruuveilla ensin jokin lauta,
> lastulevy, liimapuulevy tms. ruoteiden kohdista. Siis niiden
> tavallisimmin 50x50 mm puiden kohdista johin kipsilevyt on ruuvattu
> kiinni. Siihen apulautaan voi sitten jo kiinnittää painavammankin
> valaisimen.
Kait sinne ruoteesen (puu tai metalli) voi nyt kiinnittaa suoraankin
sen valaisimen, jos sattuu tietamaan missa ne menee.
A-J
vaan toivoa että ovat sopivalla kohdalla lampun sjoitusta ajatellen.
t. A-J
JEK
"Janne Raekallio" <j_rae...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:86887354.05070...@posting.google.com...
Kyllä uskallat, kun käytät vaan kipsarilevylle tarkoitettuja kiinnikkeitä.
Jos 5 kg on paino ja neljällä kiinnikkeellä voit laittaa, niin ei
tosiaankaankaan tarvitse etsiä ruoteita tai mitään muutakaan.. Kiinni vaan
ja varmasti pysyy.
JEK
Janne Raekallio
Lauta ei ulkonäkösyistä oikein tule kysymykseen.
Valaisin täytyy saada peittämään valaisinpistorasian reikä ja
muutenkin tällättyä katon keskikohdalle, joten liikkumavaraa ei ole
kovin paljon esim. ruoteisiin kiinnittämistä varten.
Seinäkiinnityksiinhän luvataan kipsilevykiinnikkeillä kymmenien
kilojen kantavuuksia, mutta en ole löytänyt mistään vastaavia lukemia
kattokiinnityksiin.
Janne
JEK
"Janne Raekallio" <j_rae...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:86887354.0507...@posting.google.com...
Jos oikein ulkomuistista vetelen niin 6-11 kg saa laskee / kiinnike (riippuu
mallista, mitä noita on meikän johtamilla työmailla käytetty. Kunhan vaan on
sitten kipsarille vaan tarkoitettu se kiinnike.
Niin kuin tuossa jo aikaisemmin sanoinkin, niin kiinni vain, jos kerran
neljä kiinnikettä voit käyttää. Mutta jos et vieläkään usko, niin tee mitä
tykkäät.
JEK
Kallu
> Valaisin täytyy saada peittämään valaisinpistorasian reikä ja
> muutenkin tällättyä katon keskikohdalle, joten liikkumavaraa ei ole
> kovin paljon esim. ruoteisiin kiinnittämistä varten.
Luultavimmatusti se valaisinpistorasia on joltakin sivultaan kiinni
ruoteessa. Ja jos tarkoituksesi on peittää pistorasia valaisimella,
niin se ruode on ainakin käytettävissä. Rautakaupoissa on myynnissä
semmoisia 'tutkia', joilla ruoteet löytyvät katosta ja runkotolpat
seinistä. Eivätkä ole edes kalliita. Suosittelen sellaisen hankkimista
jos kipsilevytalossa aiot asua.
Pertti
"JEK" <jek...@gmail.poista.com> kirjoitti
viestissä:rV9Ae.3535$VL...@reader1.news.jippii.net...
> tosiaankaankaan tarvitse etsiä ruoteita tai mitään muutakaan.. Kiinni vaan
> ja varmasti pysyy.
Niin kauan kunnes tippuu... ;)
Hantte
>
>
> Seinäkiinnityksiinhän luvataan kipsilevykiinnikkeillä kymmenien
> kilojen kantavuuksia, mutta en ole löytänyt mistään vastaavia lukemia
> kattokiinnityksiin.
>
> Janne
Seinäkiinnitys on aivan eri asia kuin kattokiinnitys. Seinäkiinnitys
repii kiinnityselementtiä leikkaamalla levyn suuntaisesti, kun taas
kattokiinnityksessä tulee sekä leikkausta että taivutusta, joka on
"tuplaten" rankempi kuormitustapa.
Lueskele tarkkaan kiinnitysoppaita.
--
Hantte
So many fantastic colours, I feel in a wonderland
Many fantastic colours, makes me feel so good
Janne Raekallio
No uskon toki jos sanot. Muistaisitko vielä, minkä tyyppisiä ne
käyttämänne kiinnikkeet ovat olleet, esim. tästä listasta:
http://www.gyproc.fi/gyproc/content.nsf/0/7F25E112D6CE50D4C2256DC0001FDF8E?OpenDocument&m=mjmcmjmb
Joillekin noista lukee jopa 15 kg:n kuorma kattokiinnityksessä, mutta
vain EK-kipsilevyn kanssa. Meillä ei todennäköisesti ole EK:ta vaan
tavallista.
Janne
>
> JEK
Janne Raekallio
> In sfnet.keskustelu.rakentaminen Janne Raekallio <j_rae...@hotmail.com> wrote:
>
> > Valaisin täytyy saada peittämään valaisinpistorasian reikä ja
> > muutenkin tällättyä katon keskikohdalle, joten liikkumavaraa ei ole
> > kovin paljon esim. ruoteisiin kiinnittämistä varten.
>
> Luultavimmatusti se valaisinpistorasia on joltakin sivultaan kiinni
> ruoteessa.
Epäilemättä, kun se koukkukin kestää 15 kilon kuormituksen.
> Ja jos tarkoituksesi on peittää pistorasia valaisimella,
> niin se ruode on ainakin käytettävissä.
Ruuveja tulee neljä neliön muotoon siihen pistorasian ympärille, joten
kaikkia ruuveja ei ainakaan saa ruoteeseen osumaan. Hyvällä tuurilla
pari voisi kyllä saada.
> Rautakaupoissa on myynnissä
> semmoisia 'tutkia', joilla ruoteet löytyvät katosta ja runkotolpat
> seinistä. Eivätkä ole edes kalliita. Suosittelen sellaisen hankkimista
> jos kipsilevytalossa aiot asua.
Kiitos vinkistä. Kunnolliset näyttävät maksavan satasen luokkaa,
löytyisiköhän jostain välttävää halpisversiota? Kyllähän noilla on
käyttoä ihan muidenkin seinien kanssa kun niillä pystyy paikantamaan
myös sähköjohdot ja betoniraudoitukset.
Janne
ask@kolumbus.fi ove-la
kipsiin ripustat: alas se tulee joka tapauksessa ...
se kannattaa kiinnittää kipsin takana oleviin lautoihin? !
Markkis
Lyödään nyt omakin lusikka tähän soppaan. Laitoin kipsilevykattoon
hieman alle 10 kilosen valkokankaan fischerin salpatulppa KD:llä.
Valkokangas on kiinnitetty molemmista päistä yhdellä kiinnikkeellä, eli
koko komeus on kahden kiinnikkeen varassa. Kun kangasta vedetään alas,
on painoa ainakin 10 kiloa.
http://www.fischer.co.uk/english/befestigung/expert/cavity/kkd.pdf ja
näitä kiinnikkeitä löytyy ihan rautakaupasta, taisin ostaa Oulunkylän
K-raudasta. Tosin tuo kiinnitys kattolampulle on jo melkoista
varmistuksen varmistusta.
En toki lupaa, että sulla lamppu katossa pysyy, mutta itse laittaisin
ihan niillä itseporautuvilla metallisilla ankkureilla, esim fischer
kipsilevytulppa GKM. Kokeile ensin porata tulevan kiinnikkeen kohdalle
parin millin terällä reikä, jotta tiedät onko tuolla levyn takana
koolaus juuri siinä. Ne itseporautuvat ei oikein toimi koolingin
kohdalla... Ja en ole mikään fischerin myyntimies, mutta itse olen niitä
menestyksellisesti (useimmiten) käyttänyt.
Markkis
Petteri Soikkonen
> se kannattaa kiinnittää kipsin takana oleviin lautoihin? !
On tosiaan melko todennäköistä, että jakorasia on kiinni laudassa tai
vanerilevyssä tms., joka on puolestaan kiinni kattokoolauksessa.
Riippuen koolauksesta, lauta on joko 47mm päässä (koolaus 47x47mm
puutavaralla) tai 22mm päässä (koolaus 22x100mm laudoilla) kipsilevystä.
Kattokoolausväli on ehkä k400.
Jos kiinnität osan ruuveista kyseiseen lautaan, kiinnityksestä tulee
huomattavasti vahvempi.
Jos avaat jakorasiassa kiinni olevan peitelevyn (joka toimii samalla
lampun kiinnityszysteeminä), saatat nähdä, minkälaiseen lautaan rasia on
kiinnitetty ja mihin suuntaan lauta menee, jos jakorasianreikä ei ole
kovin nafti. (sitä en tiedä, saatko avata peitelevyn, ehkäpä tarvitset
siihen sähkömiehen)
Petteri
P. Kärhä
"Petteri Soikkonen" <ijusth...@my.mail> wrote in message
news:datcql$323$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> ove-la wrote:
>> se kannattaa kiinnittää kipsin takana oleviin lautoihin? !
> On tosiaan melko todennäköistä, että jakorasia on kiinni laudassa tai
> vanerilevyssä tms., joka on puolestaan kiinni kattokoolauksessa.
Ei nyt kyllä mulle selvinnyt ollenkaan, että miksei sitä valaisinta voi
kiinnittää normaalisti siihen jakorasiaan? Jakorasia on kiinni
kattoruoteiden päällä olevassa laudassa, ja jakorasiassa on reiät kahdelle
koneruuville. Yleensä valaisimet suunnitellaan niin, että niissä on
ruuvinreijät joiden jako sopii jakorasiaan. Kahdella ruuvilla saa pysymään
parikymmentä kiloa ihan kivasti katossa, eikä tarvitse pelleillä.
Peté
ask@kolumbus.fi ove-la
> sitä valaisinta voi kiinnittää normaalisti siihen jakorasiaan?
no siihenhän se normaalisti ... mutta
kysyjä ei kait halunnut valaisintaan juuri siihen rasian kohdalle
koskapa hän tiedusteli sen kiinnitysmahdollisuutta ja -menetelmää
kipsi(katto)levyyn ?
> Jakorasia on kiinni kattoruoteiden päällä olevassa laudassa,
> ja jakorasiassa on reiät kahdelle koneruuville. Yleensä valaisimet
> suunnitellaan niin, että niissä on ruuvinreijät joiden jako sopii
> jakorasiaan. Kahdella ruuvilla saa pysymään parikymmentä
> kiloa ihan kivasti katossa, eikä tarvitse pelleillä.
joo ... jakorasiaan voi (=ohje) ripustaa suoraan
tietyn kokoisen valaisimen
en nyt muista ulkoa (täytyy luntata) kuinka painavan,
mutt'ei kuitenkaan ihan kahtakymmentä(20)kiloa ...
... johan tuon kertoo jo tavallinen maalaisjärkikin
tollane' vinku-intialainen kattopotkuri painaa vajaat 10kg
enkä uskalla sitäkään suoraan jakorasian kannen ruuveilla ...
Ilkka Määttä
> enkä uskalla sitäkään suoraan jakorasian kannen ruuveilla ...
On tuollainen vatkannut ilmaa jo hyvän tovon yötä päivää ilman
mitään ongelmia suoraan kattorasian ruuveihin kiinnitettynä.
Sen verta toki kannattaa kiinnitystä suunnitella ettei tuuletin "keiku"
pyöriessä, ainakin omassa mallissa tuulettimen pohjalevy oli sen mallinen,
pyöreän mallinen pohjalevy, että vaati hieman sovitusta ettei keiku.
Jukka-Göran von Fittenborg
"Janne Raekallio"
> Joillekin noista lukee jopa 15 kg:n kuorma kattokiinnityksessä, mutta
> vain EK-kipsilevyn kanssa. Meillä ei todennäköisesti ole EK:ta vaan
> tavallista.
Olinpa juuri sanomassa, että kipsilevyäkin on niin montaa sorttia, mutta
huomasit näköjään itsekin. EK saattaa jotain kestääkin, tavallinen
tuulipukulaatu ei. Lisäksi EK-levyjenkin välillä on ihan mitattaviakin eroja
lujuudessa. Tästähän oli joskus Rakentelijain Maailmassa oikein
insinöörityyliin testiäkin. Lujinta taisi olla Norgipsin levy, joka oli niin
lujaa, että TM:n sedät meni ihan rikki moisesta lujuudesta eivätkä antaneet
kyseiselle levylle max-pinnoja, koska se oli niin lujaa eikä
TM-partiopoikien Ole-valmis-veitsi pystynyt niihin.
Jukka-Göran von Fittenborg
"Petteri Soikkonen"
> kovin nafti. (sitä en tiedä, saatko avata peitelevyn, ehkäpä tarvitset
> siihen sähkömiehen)
Et saa. Lisäksi asennustyömaalle pitää olla palkattuna sähkötöiden valvoja,
jolla on vähintään DI-tutkinto sähkötekniikassa. (Uusia rakennusmääräyksiä
2005/7)
Ilkka
ilmeisesti tekemässä kiinnityksiä rasian lähelle, ota pääkytkimellä
sähköt pois huoneistosta ja kurkkaa sen kannen alle (ylle). Siellä
rasiassa sitten havaitset johtoja, jotka lähtevät eri suuntiin. Älä
ainakaan sovita kiinnikettä siihen johdon suuntaan. Tapauksen
hankaluutta lisää se, että johtimet saattavat tulla rasiaan
vinkkelinysän kautta, jolloin johtimet eivät lähdekään suoraan sivulle,
vaan menevät rasian vierestä.
Ja niistä kiinnikkeistä. Olisiko mahdollista tehdä oma koe jollain
vastaavalla kipsilevyn palasella ja valitsemallasi kiinnikkeellä? Siis
jos sitä kipsilevyä, jota kattoon on käytetty, on jossain varaston
nurkissa nojaamassa.
Ja laita kansi takaisin ja sähköt päälle ennen kuin lähdet kotiin ;)
Ilkka
Pertti
> Et saa. Lisäksi asennustyömaalle pitää olla palkattuna sähkötöiden
> valvoja, jolla on vähintään DI-tutkinto sähkötekniikassa. (Uusia
> rakennusmääräyksiä 2005/7)
Nyt sulla kyllä meni höpöksi tuo homma.
Miten tämä sähkötöiden valvoja liittyy valaisimen kiinnittämiseen?
Jukka-Göran von Fittenborg
"Pertti"
> Nyt sulla kyllä meni höpöksi tuo homma.
> Miten tämä sähkötöiden valvoja liittyy valaisimen kiinnittämiseen?
Hän valvoo, että kaikki sujuu lakien, paragraaffien ja TUKESin ohjeiden
mukaisesti tietty. Lisäksi hän työllistyy tuossa hommassa, hölmö.
Työttömyys on saatava kuluvan hallitusohjelman aikana puolitettua ja siksi
meillä on kyttääjiä ja valvojia kohta joka paikassa ja hommassa.
Janne Raekallio
Mitähän sähkömies sanoisi, jos tilaisin irrottamaan peitelevyn, että
voin kurkistaa sen alle ;-) Vaikka noinhan se virallisesti menisi.
Pitää yrittää kurkkia viikonloppuna hyvällä päivänvalolla, josko
niistä tukirakenteista tosiaan näkyisi jotain.
Janne
ask@kolumbus.fi ove-la
> mitään ongelmia suoraan kattorasian ruuveihin kiinnitettynä.
huh - huh ! ... enpä uskaltaisi nukkua tuon potkurin alapuolella,
ja on ehkä vain ajan sykymys, kunnes ...
ja kuten tuli jo todettuakin, rasiaan voi (ja saa) rasian kannen
kiinnitysruuveilla kiinnittää (kevyehkön) valaisimen ... kyllä ne
ruuvit yleensä kestää katkeamatta, mutta
se rasia kun ei välttämättä ole edes kiinni missään ... millään
ask@kolumbus.fi ove-la
Jukka on (ilmeisesti ainoana?) hiffannut JuJu:n ...
hm ... mahtaakohan hän itsekin puuhastella ministeriössä
... uusia rakentamismääräyksiä nikkaroiden
pientalojen omatoimirakentajat ovat vapaata riistaa;
talopakettien tehdastelijoilla on sentään sertifioidut laatujärjestelmät
- ISO:t ja pienet
Jukka-Göran von Fittenborg
"ove-la"
> hm ... mahtaakohan hän itsekin puuhastella ministeriössä
> ... uusia rakentamismääräyksiä nikkaroiden
Jep, täytyyhän se meikäläisenkin jotain elääkseni tehdä :-)
> pientalojen omatoimirakentajat ovat vapaata riistaa;
Ihmettellen olen pannut merkille, että ns. paikallarakentamista vielä
esiintyy. Nooh, keksitään pari turhaa virkaa lisää. Säädetään määräys, että
omatoimi-hartiapankkilaisen hääriessä raksallaan täytyy aina läsnä olla
EU-komission hyväksymä ns. pyöriäisten tarkkailija. Pyöriäisten tarkkailijan
minimipäiväpalkka olkoon vaikka 500 juuroo per päivä. Eiköhän rupee per...le
loppumaan omatarverakentelu ja taas rakennusteollisuuspisnes kukoistaa.
Janne Raekallio
>[Petri Kärhä:]
> > Ei nyt kyllä mulle selvinnyt ollenkaan, että miksei
> > sitä valaisinta voi kiinnittää normaalisti siihen jakorasiaan?
>
> no siihenhän se normaalisti ... mutta
> kysyjä ei kait halunnut valaisintaan juuri siihen rasian kohdalle
> koskapa hän tiedusteli sen kiinnitysmahdollisuutta ja -menetelmää
> kipsi(katto)levyyn ?
Haluan kyllä valaisimen rasian kohdalle. Mutta valaisimen pohjassa on
reiät neljälle ruuville kanttiinsa n. 25 cm:n kokoisena
neliömuodostelmana, joten ei niitä saa kattorasiaan kiinni. Yhden ehkä
voisi saada, jos laittaa valaisimen kattoon siten että kattorasia on
lähellä valaisimen nurkkaa.
> > Jakorasia on kiinni kattoruoteiden päällä olevassa laudassa,
> > ja jakorasiassa on reiät kahdelle koneruuville. Yleensä valaisimet
> > suunnitellaan niin, että niissä on ruuvinreijät joiden jako sopii
> > jakorasiaan. Kahdella ruuvilla saa pysymään parikymmentä
> > kiloa ihan kivasti katossa, eikä tarvitse pelleillä.
>
> joo ... jakorasiaan voi (=ohje) ripustaa suoraan
> tietyn kokoisen valaisimen
> en nyt muista ulkoa (täytyy luntata) kuinka painavan,
> mutt'ei kuitenkaan ihan kahtakymmentä(20)kiloa ...
> ... johan tuon kertoo jo tavallinen maalaisjärkikin
Kattokoukussa lukee 15 kg. Pitää vielä tutkia, josko jonkin valaisimen
kiinnityspisteen saisi johonkin sellaiseen kattorasian sisällä olevaan
reikään, jossa tuo koukku on kiinni.
Janne
Janne Raekallio
> Ja niistä kiinnikkeistä. Olisiko mahdollista tehdä oma koe jollain
> vastaavalla kipsilevyn palasella ja valitsemallasi kiinnikkeellä? Siis
> jos sitä kipsilevyä, jota kattoon on käytetty, on jossain varaston
> nurkissa nojaamassa.
Itse asiassa tein sitten kyselyn asiasta Gyprocin valmistajalle, ja
heidän mukaansa levy kestää 5 kg:n pistekuorman, jos ruoteet on 60
sentin välein tai tiheämmässä. Ankkurina pitää käyttää levysokkaa tai
vastaavaa (joka jakaa vedon laajalle alueelle).
Onko tuo 60 sentin jako tavanomainen nykymääräyksillä tehdyssä
talossa?
Janne
A.C
"Jukka-Göran von Fittenborg" <Ca...@Jii.Jurpola> kirjoitti
viestissä:2LuAe.146$ub3...@read3.inet.fi...
>
> Olinpa juuri sanomassa, että kipsilevyäkin on niin montaa sorttia, mutta
> huomasit näköjään itsekin. EK saattaa jotain kestääkin, tavallinen
> tuulipukulaatu ei. Lisäksi EK-levyjenkin välillä on ihan mitattaviakin
eroja
> lujuudessa. Tästähän oli joskus Rakentelijain Maailmassa oikein
> insinöörityyliin testiäkin. Lujinta taisi olla Norgipsin levy, joka oli
niin
> lujaa, että TM:n sedät meni ihan rikki moisesta lujuudesta eivätkä
antaneet
> kyseiselle levylle max-pinnoja, koska se oli niin lujaa eikä
> TM-partiopoikien Ole-valmis-veitsi pystynyt niihin.
>
"Knauf Kipso", jonka normaalilevy sai suurinpiirtein samat arvot, kuin
Gyprokin erikoiskova, korjatkaa jos löydätte parempaa tietoa.
A.C
Jukka-Göran von Fittenborg
"A.C"
> Ellen nyt ihan väärin muista, niin se vahvin oli lähes kaikissa testeissä
> "Knauf Kipso", jonka normaalilevy sai suurinpiirtein samat arvot, kuin
> Gyprokin erikoiskova, korjatkaa jos löydätte parempaa tietoa.
Pakko korjata kun tuo TM:n testinumero on nokan alla (mistähän sekin siihen
tupsahti) ja Knauf valittiin tosiaan testivoittajaksi mutta ei lujuutensa
vuoksi. Lujinta oli Norgips, jolta siis rokotettiin pinnoja sen vuoksi,
etteivät TM:n partiopojat pystyneet työstämään sitä linkkuveitsillään. Levy
nimettiin "tosirakentajan levyksi", ts. jos omistaa sirkkelin ja viitsii
käyttää sitä, niin kovimmat gipsiseinät saa tosta Norgipsin levystä (ja
pölypilvi sirkkelöidessä on mahtava, don't try it at home or inside, terv.
onpa tullut joskus kokeiltua sitäkin - tosin raksalla ulkona)
Jukka-Göran von Fittenborg
"Janne Raekallio"
> Onko tuo 60 sentin jako tavanomainen nykymääräyksillä tehdyssä
> talossa?
Nix. Kolmisatanen on tavanomaista koolingin välimittaa nykyään (jottei
tuulipukujen halvat levyt roikkuisi katossa)
MarkoV
"Hantte" <han...@invalido.lehmussaari.com> kirjoitti
viestissä:das4is$e2t$2...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Janne Raekallio wrote:
>>
>>
>> Seinäkiinnityksiinhän luvataan kipsilevykiinnikkeillä kymmenien
>> kilojen kantavuuksia, mutta en ole löytänyt mistään vastaavia lukemia
>> kattokiinnityksiin.
>>
>> Janne
>
> Seinäkiinnitys on aivan eri asia kuin kattokiinnitys. Seinäkiinnitys repii
> kiinnityselementtiä leikkaamalla levyn suuntaisesti, kun taas
> kattokiinnityksessä tulee sekä leikkausta että taivutusta, joka on
> "tuplaten" rankempi kuormitustapa.
> Lueskele tarkkaan kiinnitysoppaita.
>
> --
> Hantte
>
Marko
Petteri Soikkonen
> "Hantte" <han...@invalido.lehmussaari.com> kirjoitti
>>Seinäkiinnitys on aivan eri asia kuin kattokiinnitys. Seinäkiinnitys repii
>>kiinnityselementtiä leikkaamalla levyn suuntaisesti, kun taas
>>kattokiinnityksessä tulee sekä leikkausta että taivutusta, joka on
>>"tuplaten" rankempi kuormitustapa.
>>Lueskele tarkkaan kiinnitysoppaita.
> Jaa tuliskohan siinä kattokiinnityksessä ihan vaan vetoa...
Ei ole kerrottu onko kyseessä vino vai suora katto, vinossa katossa
kipsilevykiinnitykseen kohdistyy varmaan noita molempia voimia.
Petteri
Janne Raekallio
> Ei ole kerrottu onko kyseessä vino vai suora katto, vinossa katossa
> kipsilevykiinnitykseen kohdistyy varmaan noita molempia voimia.
Katto on suora.
Janne
Janne Raekallio
> In sfnet.keskustelu.rakentaminen Janne Raekallio <j_rae...@hotmail.com> wrote:
>
> > Valaisin täytyy saada peittämään valaisinpistorasian reikä ja
> > muutenkin tällättyä katon keskikohdalle, joten liikkumavaraa ei ole
> > kovin paljon esim. ruoteisiin kiinnittämistä varten.
>
> Luultavimmatusti se valaisinpistorasia on joltakin sivultaan kiinni
> niin se ruode on ainakin käytettävissä. Rautakaupoissa on myynnissä
> semmoisia 'tutkia', joilla ruoteet löytyvät katosta ja runkotolpat
> seinistä. Eivätkä ole edes kalliita. Suosittelen sellaisen hankkimista
> jos kipsilevytalossa aiot asua.
No niin, nyt on tutka hankittu. Halpa sellainen (24 €). Hyvin se
näyttää seinistä runkotolpat ja ruuvinkannat, mutta sähköjohtoihin
vehje ei tunnu reagoivan oikein mitenkään vaikka pitäisi.
Pistorasioiden kohdalla piipittää, ympärillä ei.
Tuo kattorasia on melko lailla kahden ruoteen puolivälissä, mikä
tarkoittaa sitä, että ruoteisiin sitä valaisinta ei saa kiinnitettyä.
Täytyy vielä ilmeisesti tutkia, voiko jonkun valaisimen nurkista
kiinnittää toiseen niistä rei'istä joissa valaisinkoukku on kiinni.
Jos ei, niin roikkukoon lamppu levyssä ja pidetään kädet ristissä.
Reiät siihen kattorasian ympärille pitää sitten skannerista huolimatta
porailla ihan vaiston varassa ja toivoa, ettei terä osu johtoon. Ei
ole ennenkään osunut...
Janne
Petteri Soikkonen
> No niin, nyt on tutka hankittu. Halpa sellainen (24 €). Hyvin se
> näyttää seinistä runkotolpat ja ruuvinkannat, mutta sähköjohtoihin
Mistä hankit, minkä merkkisen?
Vaikuttaisiko siltä, että tutka löytäisi kohtuu tarkasti tolpan keskikohdan?
Petteri
Keijo Länsikunnas
> Reiät siihen kattorasian ympärille pitää sitten skannerista huolimatta
> porailla ihan vaiston varassa ja toivoa, ettei terä osu johtoon. Ei
> ole ennenkään osunut...
Jos siinä on tavallinen 13 millin kipsilevy, niin kun merkkaa poraan
teipillä syvyyden, niin ei tarvitse pelätä että poraa jotain asiatonta
puhki. Levyn paksuuden voi katsoa sen rasian reunan kohdalta, kun
siellä kuitenkin on vähän rakoa.
--
** Keijo Länsikunnas
MarkoV
"Janne Raekallio" <j_rae...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:86887354.05071...@posting.google.com...
No niin mähän tiesisn sen ;-)
Marko
Petteri Soikkonen
> Nix. Kolmisatanen on tavanomaista koolingin välimittaa nykyään (jottei
> tuulipukujen halvat levyt roikkuisi katossa)
No meillä on kuitenkin k400 ja levytys kattoon oli suunniteltu vaikka
paneelit laitoinkin.
Petteri
Jukka-Göran von Fittenborg
"Petteri Soikkonen"
> No meillä on kuitenkin k400 ja levytys kattoon oli suunniteltu vaikka
> paneelit laitoinkin.
No hyvä että laitoit, olisi ollut ikävä varmasti katsella halpojen
gipsilevyjen rötköttämistä katosta alaspäin. Vaikka nykyinen paneeli onkin
köyhää haperomäntyä, lannoitteilla kasvatettua, niin eiköhän se just ja
just pysy suorana tolla koolinkivälillä.
Janne Raekallio
Hong Kongista. Merkkiä en muista, joku kiinalaiselta kuulostava. Samaa
laitetta myytiin myös toisen värisenä eri merkillä. Tarkkuutta en ole
vielä kummemmin testannut. Black & Deckerin vastaavaa laitetta on
marketeissa myynnissä reilulla 30 eurolla.
Janne
Janne Raekallio
No näinhän se tosiaan kannattaa tehdä. Ja sitten vielä sellaiset
levyankkurit, joissa ei ole teräväkärkisiä ruuveja.
Janne
Lauri Uusitalo
> No näinhän se tosiaan kannattaa tehdä. Ja sitten vielä sellaiset
> levyankkurit, joissa ei ole teräväkärkisiä ruuveja.
Ja jos on putketon asennus tehty sääntöjen mukaan siten, että johdolla
on liikkumatilaa... Putkikin kyllä yleensä väistää.
--
Lauri
Hantte
Kiinnike pyrkii leikkautumaan levyn läpi, taivuttamaan levyä ja tosiaan
myöskin taipuessaan vetämään levyä. Siis paljon muutakin kuin vain
vetojännitystä.
--
Hantte
So many fantastic colours, I feel in a wonderland
Many fantastic colours, makes me feel so good
ask@kolumbus.fi ove-la
> ja tosiaan myöskin taipuessaan vetämään levyä. Siis paljon
> muutakin kuin vain vetojännitystä.
juuri ! ... ja terve maalaisjärkikin jo kertoo, että 13mm:n paksuun
kattokipsilevyyn kannattaa kiinnittää enintään 500 g:n massainen
mötikkä ...
Hantte
Joo, mutta kun kiinnitysoppaassa on hienoja kuvia ja kun kuvia kääntää
90 astetta niin seinät muuttuu katoksi (tai lattiaksi) ja vieressä
olevat kuormituluvut ovat edelleen samat....
Kattolevyyn kohdistuu puhdas vetojännitys vain silloin, kun sen yläpinta
on liimattu (tms. vast.) kiinni riittävän isolta alalta yläpuolella
olevaan johonkin ja alapinnassa ol liimaamalla (tms. vast. aineeseen
tunkeutumaton kiinnitystapa) kiinnitetty kuorma. Tosin se pintapaperi
taitaa revetä irti aika helposti...
Pekka Huhta
>Kiinnike pyrkii leikkautumaan levyn läpi, taivuttamaan levyä ja tosiaan
>myöskin taipuessaan vetämään levyä. Siis paljon muutakin kuin vain
>vetojännitystä.
Aika harvoin tulee kiellettyä ketään höpöttämästä, mutta tuo nyt on jo
aika silkkaa jaskaa.
Mikrotasolla niiden kipsinhitusten välillä voi olla vaikka mitä
jännitystiloja mutta sikäli kun puhutaan kiinnikkeestä johon kohdistuu
ainoastaan pinnan tangentin suuntainen vetorasitus niin se on pelkkää
vetoa. LEVYYN voi kohdistua taivutusmomentteja tuosta vedosta riippuen
mutta kiinnikkeeseen kohdistuu siltikin vain vetoa. Lujarin kurssille mars
ennekuin höpötellään sekavia.
Jotta vastaus ei menisi ihan paskanjauhannaksi niin vastataan nyt siihen
alkuperäiseen kysymykseen kun siihen ei vielä kukaan ole oikeaa vastausta
antanut.
Kattokiinnityksessä ankkuriruuvit kestävät _yksitellen_ 5-15 kiloa vetoa
suoraan alaspäin. Jos niitä laittaa sen neljä rinnakkain niin kriittinen
tekijä ei ole yksittäisen ruuvin kantokyky vaan koolausväli, sieltä tulee
isompi levynpala kerralla alas jos neljän ankkurin varaan laitetaan liikaa
painoa. Joissain tapauksissa siellä pettää ennen levyn kiinnitys niskoihin
ennen kuin ankkurit.
Virallinen Lähde: Knaufin tuoteopas, sivut 25-26,
http://www.knauf.fi/tiedostot/Levyopas%2Epdf
Pa sinne vaan, ei se alas tule.
Pekka
--
http://www.puuvene.net/
otto
"Pekka Huhta" <pekka...@puuvene.net> kirjoitti
viestissä:phuhta.1...@kosh.hut.fi...
muuten jo ala kestämään.
Hantte
>
> Tässä on jo viikko yhtä lamppua ripustettu. Kierretanko katon läpi jos ei
> muuten jo ala kestämään.
>
Hosumalla ei tule kuin....
Hantte
> Hantte <han...@invalido.lehmussaari.com> writes:
>
>
>>Kiinnike pyrkii leikkautumaan levyn läpi, taivuttamaan levyä ja tosiaan
>>myöskin taipuessaan vetämään levyä. Siis paljon muutakin kuin vain
>>vetojännitystä.
>
>
> Aika harvoin tulee kiellettyä ketään höpöttämästä, mutta tuo nyt on jo
> aika silkkaa jaskaa.
>
> Mikrotasolla niiden kipsinhitusten välillä voi olla vaikka mitä
> jännitystiloja mutta sikäli kun puhutaan kiinnikkeestä johon kohdistuu
> ainoastaan pinnan tangentin suuntainen vetorasitus niin se on pelkkää
> vetoa. LEVYYN voi kohdistua taivutusmomentteja tuosta vedosta riippuen
> mutta kiinnikkeeseen kohdistuu siltikin vain vetoa. Lujarin kurssille mars
> ennekuin höpötellään sekavia.
> Pekka
Et ole tainnut kuulla koskaan yhdistetystä jännityksestä?
Sinun yksinkertaistetulla vastauksella ei kukaan järkevä uskalla ottaa
mitään vastuuta. Tuolla ajatusmallilla ne katot sortuvat ja palkit
katkeavat. Joskus suurien kokonaisuuksien hahmottaminen näyttää olevan
vaikeata toisille ja sinnoin jäädään näpertelemään pienien
yksityiskohtien kanssa.
Eli mene vain sinne lujarin peruskurssille, ettei tule suuronnettomuuksia.
Niin, ne mainitut maksimikuormat ovat mahdollista, kun käytetään sitä
erikoislujaa/kovaa levyä levyä.
ask@kolumbus.fi ove-la
> ainoastaan pinnan tangentin suuntainen vetorasitus niin se on
> pelkkää vetoa.
... no just' ...! ?
> ... Lujarin kurssille mars ennekuin höpötellään sekavia ...
... no just' ...!
> Kattokiinnityksessä ankkuriruuvit kestävät _yksitellen_ 5-15 kiloa
> vetoa suoraan alaspäin. Jos niitä laittaa sen neljä rinnakkain niin
> kriittinen tekijä ei ole yksittäisen ruuvin kantokyky vaan
> koolausväli ...
... no just' ...!
kukaan on tuskin epäillyt yksittäisen ankkuriruuvin kantokykyä
... tahi sisäkattolevyjen kiinnityksen koolausväliä, vaan
vetolujuus 13mm syvyisessä kipsireiässä on nyt ollut hämmästelyn
aiheena
Pekka Huhta
>Et ole tainnut kuulla koskaan yhdistetystä jännityksestä?
>Sinun yksinkertaistetulla vastauksella ei kukaan järkevä uskalla ottaa
>mitään vastuuta. Tuolla ajatusmallilla ne katot sortuvat ja palkit
>katkeavat. Joskus suurien kokonaisuuksien hahmottaminen näyttää olevan
>vaikeata toisille ja sinnoin jäädään näpertelemään pienien
>yksityiskohtien kanssa.
"Yksinkertaistettu" vastaus on kuitenkin se johon on syytä pitäytyä kun
nyt kuitenkin tässä kuulijakunnasta valtaosa ei niitä lujarin kursseja ole
läpi käynyt.
Yksinekertaistaa pitää myös sen takia että lähtötilannetta ei ole
määritelty. Koolausväli, levyn ruuvausväli kattoon, koukkujen sijainti
koolinkeihin nähden ym.
Ei liene tarpeellista tehdä jotain FEM-mallia kun kyseessä on joku niinkin
mitätön juttu kuin yksi kipsilevyproppu. Mulle piisaa tässä yhteydessä
valmistajan empiiriset kokeet.
>Eli mene vain sinne lujarin peruskurssille, ettei tule
suuronnettomuuksia.
Kyllä niitä tuli tuossa opiskeluaikana TKK:lla useampi käytyä
yhdeksänkymmentäluvun alussa, kiitos vaan. Sitä vaan on niinko työn myötä
oppinut että asioilla ei yleensä tarvitse kikkailla kun helpoissa hommissa
ihan suorakin reitti piisaa.
Ei taida olla riitelyn väärti tää homma. Lamppu pysyy katossa joka
tapauksessa ja muulla ei nyt niin taida olla väliä.
Pekka
--
http://www.puuvene.net/
Hantte
> Hantte <han...@invalido.lehmussaari.com> writes:
>
>
>>Kiinnike pyrkii leikkautumaan levyn läpi, taivuttamaan levyä ja tosiaan
>>myöskin taipuessaan vetämään levyä. Siis paljon muutakin kuin vain
>>vetojännitystä.
>
>
> Aika harvoin tulee kiellettyä ketään höpöttämästä, mutta tuo nyt on jo
> aika silkkaa jaskaa.
>
> Mikrotasolla niiden kipsinhitusten välillä voi olla vaikka mitä
> jännitystiloja mutta sikäli kun puhutaan kiinnikkeestä johon kohdistuu
> ainoastaan pinnan tangentin suuntainen vetorasitus niin se on pelkkää
> vetoa.
>
>
Olematta pikkutarkka jäi kuitenkin vaivaamaan, että mikä on pinnan
tangentti?
Meille opetettiin matikassa, fysiikassa ja lujuusopissa, että pinnalla
on tässä tapauksessa kohtisuora normaali. Ympyrällä on tangentti, joka
on kohtisuora säteeseen.
Kare Pietilä
> Meille opetettiin matikassa, fysiikassa ja lujuusopissa, että pinnalla
> on tässä tapauksessa kohtisuora normaali. Ympyrällä on tangentti, joka
> on kohtisuora säteeseen.
Kaikkein helpointa on kun mittaa valmiin kiinnityksen kantokyvyn
e-mittarilla ja jakaa sitten kattolampuille yleisemminkin käyte-
tyllä varmuuskertoimella 1,7. Mittaus kannattaa suorittaa uuden
kuun aikana, ettei kuusäteily pääse aiheuttamaan yllätyksiä. Maa-
säteilyä ei kattolampun tapauksessa tarvitse ottaa huomioon, sillä
säteilyvaikutus on yli kahden metrin korkeudessa merkityksetön.
--
Byrgcn hgryvnf!
Janne Raekallio
Se on sitten pienempi ongelma, jos on putki tiellä mutta sitä ei
ehditä rikkoa. Pitää sitten vain yrittää siirtää reiän paikkaa.
Janne
Janne Raekallio
> Joo, mutta kun kiinnitysoppaassa on hienoja kuvia ja kun kuvia kääntää
> 90 astetta niin seinät muuttuu katoksi (tai lattiaksi) ja vieressä
> olevat kuormituluvut ovat edelleen samat....
Kyllä niissä itse asiassa on pienempiä lukuja kattokiinnityksille.
Ainakin Gyprockin ja Knaufin oppaissa.
Janne
Janne Raekallio
> Lyödään nyt omakin lusikka tähän soppaan. Laitoin kipsilevykattoon
> hieman alle 10 kilosen valkokankaan fischerin salpatulppa KD:llä.
> Valkokangas on kiinnitetty molemmista päistä yhdellä kiinnikkeellä, eli
> koko komeus on kahden kiinnikkeen varassa. Kun kangasta vedetään alas,
> on painoa ainakin 10 kiloa.
> http://www.fischer.co.uk/english/befestigung/expert/cavity/kkd.pdf ja
> näitä kiinnikkeitä löytyy ihan rautakaupasta, taisin ostaa Oulunkylän
> K-raudasta. Tosin tuo kiinnitys kattolampulle on jo melkoista
> varmistuksen varmistusta.
>
> En toki lupaa, että sulla lamppu katossa pysyy, mutta itse laittaisin
> ihan niillä itseporautuvilla metallisilla ankkureilla, esim fischer
> kipsilevytulppa GKM.
Sainkin tuohon Gyprocilta ohjeen, että ruuvitulpan sijaan ankkuri,
jossa riittää vetolujuuskin.
> Kokeile ensin porata tulevan kiinnikkeen kohdalle
> parin millin terällä reikä, jotta tiedät onko tuolla levyn takana
> koolaus juuri siinä. Ne itseporautuvat ei oikein toimi koolingin
> kohdalla...
Koolaukset on paikallistettu, eivätkä ne satu kohdalle.
>Ja en ole mikään fischerin myyntimies, mutta itse olen niitä
> menestyksellisesti (useimmiten) käyttänyt.
Ihan hyviä kamoja ovat, joitain olen käyttänytkin. Hintaakin niillä
tosin on.
Janne
Janne Raekallio
> Niin, ne mainitut maksimikuormat ovat mahdollista, kun käytetään sitä
> erikoislujaa/kovaa levyä levyä.
Knauf vahvisti, että koskevat tavallista levyä. Suoraan niitäkään
arvoja ei voi tosin hyödyntää, kun en tiedä meillä käytetyn levyn
merkkiä.
Janne
Janne Raekallio
> Jotta vastaus ei menisi ihan paskanjauhannaksi niin vastataan nyt siihen
> alkuperäiseen kysymykseen kun siihen ei vielä kukaan ole oikeaa vastausta
> antanut.
>
> Kattokiinnityksessä ankkuriruuvit kestävät _yksitellen_ 5-15 kiloa vetoa
> suoraan alaspäin. Jos niitä laittaa sen neljä rinnakkain niin kriittinen
> tekijä ei ole yksittäisen ruuvin kantokyky vaan koolausväli, sieltä tulee
> isompi levynpala kerralla alas jos neljän ankkurin varaan laitetaan liikaa
> painoa. Joissain tapauksissa siellä pettää ennen levyn kiinnitys niskoihin
> ennen kuin ankkurit.
>
> Virallinen Lähde: Knaufin tuoteopas, sivut 25-26,
> http://www.knauf.fi/tiedostot/Levyopas%2Epdf
Gyproc vielä selitti tuon kysyttäessä niin, että 60 sentin
koolausvälillä painoa levyssä saa roikkua painoa tuo 5 kg. Meillä
tuntuisi vieläpä olevan 40 cm:n koolausväli.
> Pa sinne vaan, ei se alas tule.
Niin teen, kyllä se on nyt uskottava.
Kiitos.
Janne
Janne Raekallio
> Tässä on jo viikko yhtä lamppua ripustettu.
Ei ole lamppuakaan vielä tilattu. Itse asiassa niitä tulee monta
samanlaista. Ajattelin kerrankin tehdä oikein päin eli ensin miettiä,
voiko näitä asentaa, ja vasta sitten sännätä ostoksille.
Janne
Jukka-Göran von Fittenborg
"Pekka Huhta"
> "Yksinkertaistettu" vastaus on kuitenkin se johon on syytä pitäytyä kun
> nyt kuitenkin tässä kuulijakunnasta valtaosa ei niitä lujarin kursseja ole
> läpi käynyt.
> tapauksessa ja muulla ei nyt niin taida olla väliä.
>
> Pekka
> --
> http://www.puuvene.net/
Hähhää Pekka, hävisit selvästi väittelyn. Tais olla itsellä lujarit
käymättä? :-)
terv. JGF, puolueeton nettiväittelytuomari
Jukka-Göran von Fittenborg
"Janne Raekallio"
> Knauf vahvisti, että koskevat tavallista levyä. Suoraan niitäkään
> arvoja ei voi tosin hyödyntää, kun en tiedä meillä käytetyn levyn
> merkkiä.
Voin kertoa, että teillä käytetyn levymerkin nimi on Höttögips TP.
terv. JGF kaikkitietävä