Lämpösäteilyn heijastuminen
toke lahti
valkoinen vai hopeinen sälekaihdin?
Voiko näkyvän valon aallonpituuksien heijastavuudesta
suoraan päätellä lämpösäteilyn heijastavuuden?
heikki....@varaventtiili.fi
>Kumpi pitää sisätilan viileämpänä:
>valkoinen vai hopeinen sälekaihdin?
Riippuu siitä onko se puhdas valkoinen vaiko jokin kerman värinen tai vastaava. Ja myös siitä
tarkoittaako hopeinen kiiltävää alumiinia vaiko jotain metallihohto harmaata. Veikkaan että kiiltävä
alumiini on paras ja puhdas valkoinen seuraava. Ero on luultavasti marginaalinen.
>Voiko näkyvän valon aallonpituuksien heijastavuudesta
>suoraan päätellä lämpösäteilyn heijastavuuden?
Ilmeisesti ei. Ymmärtääkseni lasi ei juurikaan läpäise lämpösäteilyä. Sitähän voi kokeilla
laittamalla jonkin lämmönlähteen eteen lasiruudun. Juuri mitään ei tule lävitse. Siksi ei ole
merkitystä miten sälekaihtimet heijastavat lämpöä.
toke lahti
> Ilmeisesti ei. Ymm�rt��kseni lasi ei juurikaan l�p�ise l�mp�s�teily�. Sit�h�n voi kokeilla
> laittamalla jonkin l�mm�nl�hteen eteen lasiruudun. Juuri mit��n ei tule l�vitse. Siksi ei ole
> merkityst� miten s�lekaihtimet heijastavat l�mp��.
Nyt menee huti aika pahasti.
Sekoittanet ruskettavaan UVB-s�teilyyn,
jonka tavallinen lasi blokkaa l�hes kokonaan.
K�ypp� joku kerta ikkunan edess�, josta paistaa aurinko sis��n.
Jos aistinvarainen havainnointi tuntuu turhan subjektiiviselta,
ota l�mp�mittari mukaan...
Lu-lu
> Ymmärtääkseni lasi ei juurikaan läpäise lämpösäteilyä.
nyt mä hiffasin miks' aurinkokerääjät on suojattu lasilla
Kare Pietilä
> Nyt menee huti aika pahasti.
> jonka tavallinen lasi blokkaa lähes kokonaan.
Aika huolellisesti pitäisi nyt määritellä tuo "lähes". 60-luvulla
tiedettiin, että ikkunalasin läpi ei rusketu, mutta itse olen lu-
kuisissa eri elämänvaiheissa huomannut, että lasin läpi - olipa
se sitten auton karkaistu sivulasi tai himan kolminkertainen läm-
pölasi - palaa oikein komeasti.
--
Byrgcn hgryvnf.
heikki....@varaventtiili.fi
>On 27.6.2010 21:46, heikki....@varaventtiili.fi wrote:
>> Ilmeisesti ei. Ymmärtääkseni lasi ei juurikaan läpäise lämpösäteilyä. Sitähän voi kokeilla
>> laittamalla jonkin lämmönlähteen eteen lasiruudun. Juuri mitään ei tule lävitse. Siksi ei ole
>> merkitystä miten sälekaihtimet heijastavat lämpöä.
>
>Nyt menee huti aika pahasti.
>Sekoittanet ruskettavaan UVB-säteilyyn,
>jonka tavallinen lasi blokkaa lähes kokonaan.
>
>Käyppä joku kerta ikkunan edessä, josta paistaa aurinko sisään.
>Jos aistinvarainen havainnointi tuntuu turhan subjektiiviselta,
>ota lämpömittari mukaan...
Kyseessä on valo joka muuttuu iholla lämmöksi. :)
Tiedän että lämpökameroiden linssit tehdään germaniumista koska tavallinen lasi ei läpäise lämpöä.
Tavallinen lasi läpäisee vain näkyvän valon, ei infra- eikä ultraalueelle osuvaa säteilyä.
heikki....@varaventtiili.fi
Aurinko säteilee lähinnä valoa.
Ippe
<heikki....@varaventtiili.fi> wrote in message
news:mftg26112ikostsmq...@4ax.com...
Mutta silti kameroihin myydään erikseen suotimia noita alueita varten,
ainakin mun kamerani ottaa IR-kuvia ikkunalasin takaa ja 500w
halogeenilamppu lämmittää lasinsa takaa.
Taas kerran, Heikki älä puhu paskaa, kun et kerran taida paljoa mistään
mitään ymmärtää.
Sälekaihtimista sen verran että peilinomaiset heijastavat paremmin kuin
valkoiset, mutta valkoisetkin yleensä auttavat pahimpaan kuumuuteen.
-Ippe
heikki....@varaventtiili.fi
>
><heikki....@varaventtiili.fi> wrote in message
>news:mftg26112ikostsmq...@4ax.com...
>> On Mon, 28 Jun 2010 00:39:29 +0300, toke lahti <to...@iki.finvalid> wrote:
>>
>>>On 27.6.2010 21:46, heikki....@varaventtiili.fi wrote:
>>>> Ilmeisesti ei. Ymmärtääkseni lasi ei juurikaan läpäise lämpösäteilyä.
>>>> Sitähän voi kokeilla
>>>> laittamalla jonkin lämmönlähteen eteen lasiruudun. Juuri mitään ei tule
>>>> lävitse. Siksi ei ole
>>>> merkitystä miten sälekaihtimet heijastavat lämpöä.
>>>
>>>Nyt menee huti aika pahasti.
>>>Sekoittanet ruskettavaan UVB-säteilyyn,
>>>jonka tavallinen lasi blokkaa lähes kokonaan.
>>>
>>>Käyppä joku kerta ikkunan edessä, josta paistaa aurinko sisään.
>>>Jos aistinvarainen havainnointi tuntuu turhan subjektiiviselta,
>>>ota lämpömittari mukaan...
>>
>> Kyseessä on valo joka muuttuu iholla lämmöksi. :)
>>
>> Tiedän että lämpökameroiden linssit tehdään germaniumista koska tavallinen
>> lasi ei läpäise lämpöä.
>> Tavallinen lasi läpäisee vain näkyvän valon, ei infra- eikä ultraalueelle
>> osuvaa säteilyä.
>
>Mutta silti kameroihin myydään erikseen suotimia noita alueita varten,
>ainakin mun kamerani ottaa IR-kuvia ikkunalasin takaa ja 500w
>halogeenilamppu lämmittää lasinsa takaa.
Se säteilee lämpöä koska lasin pinta on kuuma.
>Taas kerran, Heikki älä puhu paskaa, kun et kerran taida paljoa mistään
>mitään ymmärtää.
Puhun paskaa jos muutkin puhuu.
Kim Fallström
Ei voi päätellä kuin tietyissä tapauksisssa. Johteilla on usein
hyvä heijastavuus tasasähköstä tiettyyn rajataajuuteen asti,
eristeillä taas saattaa olla matalammilla taajuuksilla eli
pitkäaaltoisella ir - alueella suuri absorptio, vaikka näkyvässä
valossa materiaali näyttäisikin kirkkaan valkealta tai materiaali
olisi valolle lähes täysin läpinäkyvää. Mitä pienempi emissiviteetti
sitä vähemmän säteilyä aine lähettää tai absorboi jollakin tietyllä
aallonpituudella.
Wikipedian sivulta
http://en.wikipedia.org/wiki/Thermography
löytyy viitteistä linkki ir - emissiviteettitaulukkoon
http://www.monarchserver.com/TableofEmissivity.pdf
josta eri materiaalien ominaisuuksia ir - alueella voi karkeasti
arvioida. Kohdasta Paints löytyy mm tieto siitä, että maalien
emissiviteetti lämpösäteilylle on väristä riippuen luokkaa
0.9 ... 0.95 eli ne ovat lähes "mustia", vaikka näkyvän valon
kannalta valkoinen ja musta maali käyttäytyvätkin hyvin eri
lailla. Alumiinimaali taasen näyttää valkoista pigmenttiä
himmeämmältä näkyvässä valossa, mutta sen emissiviteetti
ir - alueella onkin vain 0.3.
Tyhjiössä auringonvalolle altistuvan kappaleen lämpötila määräytyy
siitä, mikä sen näkyvän valon ja uv - säteilyn emissiokerroin (eli
absorptiokyky) on verrattuna sen lämpösäteilyn emissiokertoimeen.
Tasapainotilassa lämpötila nousee niin suureksi, että emissio ja
absorptio ovat yhtäsuuria.
Alkuperäiseen kysymykseen yksikäsitteistä vastausta ei ole olemassa.
Jos (kun) kaihdin on ikkunalasin takana niin mukaan tulee lasiruudun
vaikutus asiaan. Näkyvälle valolle läpinäkyvä ruutu heijastaa ja
absorboi lämpösäteilyn pitkaäaaltoista (3...10 um) infrapunaa,
jolloin kaikki kaihtimeen absorboituva näkyvän valon energia jää
kahtimen puolelle lasia riippumatta kaihdinmateriaalin itsensä
emissiokertoimesta ir - alueella. Kaihtimen lämpötiloissa ilmavirtaus
(convection) on yleensä niin paljon säteilyä tehokkaampi tapa energialle
siirtyä että ir - emissiviteetti ei tulokseen paljoa vaikuta.
[ jätin energiaryhmän jakeluun, sieltä voisi tulla kommentteja ]
Kim
nospa...@supertel.fi
> Kumpi pit sis tilan viile mp n :
> valkoinen vai hopeinen s lekaihdin?
>
> Voiko n kyv n valon aallonpituuksien heijastavuudesta
> suoraan p tell l mp s teilyn heijastavuuden?
Ei kovin paljoa. Hopeinen tai kullattu heijastaa myös IR:ää hyvin,
samoin rosterikattila ei "hohka" kovin paljoa lämpöä. Mutta esim
alumiinioksidi on IR:n kannalta käsittääkseni aika mustaa, jolloin
alumiininen jäähdytysripa toimii aika hyvin ilman mustaustakin.
Toisaalta, auringon säteistä suurin osa on näkyvää valoa, ja päivällä
nimenomaan näkyvän valon estäminen on tarpeen. Yöllä taas IR-musta
lisää viilentymistä tai lämpövuotoa.
Jos ikkuna on selektiivilasinen, se on IR-peili, eli se estää
molempiin suuntiin pitkäaaltoisen IR_säteilyn joka tapauksessa. Lähi-
IR taitaa mennä läpi selektiivilasistakin.
toke lahti
> Jos ikkuna on selektiivilasinen, se on IR-peili, eli se estää
> molempiin suuntiin pitkäaaltoisen IR_säteilyn joka tapauksessa. Lähi-
> IR taitaa mennä läpi selektiivilasistakin.
Onko tavallinen uusi asuinkerrostalon ikkuna selektiivilasia?
Kim Fallström
Voi olla, riippuen siitä mitä rakennusvaiheessa on valittu.
Jos ikkunaelementissä on täysin umpinainen ja kaasutiivis
(ei voi avata) osa niin silloin se todennäköisemmin on
selektiiviviritelmä. Uusissa laseissa kaihtimet ovat yleensä
valmiiksi asennettuina. Talon isännöitsijän pitäisi osata asia
kertoa.
Selektiivilasi vaikuttaa vain ir - alueella. Kuten jo aiemmin
kirjoitin niin sisälle tulevasta valosta joka tapauksessa
jää kaihtimeen ja siitä ympäröivään ilmaan lähes kaikki se
energia, joka ei näyvänä valona heijastu takaisin. Ulos
virtaavan lämpösäteilyn vaikutus on suorassa auringonpaisteessa
joka tapauksessa pieni. Läpäisevyydellä tai heijastavuudella
pitkäaaltoisella ir - alueella ei ole suurta merkitystä siinä
vaiheessa, kun sisään tuleva energia mitataan useina satoina
watteina per neliömetri. Talviaikaan pimeällä lämpösäteilyn
vaikutuksen suhteellinen osuus kasvaa, jolloin selektiivilasin
vaikutukset tuntuvat.
Kim
toke lahti
> Selektiivilasi vaikuttaa vain ir - alueella. Kuten jo aiemmin
> kirjoitin niin sisälle tulevasta valosta joka tapauksessa
> jää kaihtimeen ja siitä ympäröivään ilmaan lähes kaikki se
> energia, joka ei näyvänä valona heijastu takaisin. Ulos
> virtaavan lämpösäteilyn vaikutus on suorassa auringonpaisteessa
> joka tapauksessa pieni. Läpäisevyydellä tai heijastavuudella
> pitkäaaltoisella ir - alueella ei ole suurta merkitystä siinä
> vaiheessa, kun sisään tuleva energia mitataan useina satoina
> watteina per neliömetri. Talviaikaan pimeällä lämpösäteilyn
> vaikutuksen suhteellinen osuus kasvaa, jolloin selektiivilasin
> vaikutukset tuntuvat.
http://en.wikipedia.org/wiki/Infrared
:"Bright sunlight provides an irradiance of just over 1 kilowatt
per square meter at sea level. Of this energy, 527 watts is
infrared radiation, 445 watts is visible light, and 32 watts is
ultraviolet radiation."
"Infrared light from the Sun only accounts for 49% of the heating
of the Earth, with the rest being caused by visible light that is
absorbed then re-radiated at longer wavelengths."
Tosiaan, kun sälekaihdin on ikkunan sisällä, sen lämpeneminen ei
lämmitä suoraan sisäilmaa.
Jos taas sälekaihdinta ei ole, niin selektiivilasin heijastaessa
IR:n pois läpi pääsee vain näkyvä valo eli noin puolet energiasta.
Eli merkitys on merkittävä.
Jos taas esimerkkinä on aurinkoon pysäköity auto, niin sisätilan
kuumenemisen kannalta taitaa olla hyvin merkityksellistä,
millasta maalia käytetään ja hopean värinen sitten kai kuumenee
hitaiten?
Tuon taulukon mukaan useiden valkoisten maalien emissiivisyys on tosi iso...
Kim Fallström
> http://en.wikipedia.org/wiki/Infrared
> :"Bright sunlight provides an irradiance of just over 1 kilowatt
> per square meter at sea level. Of this energy, 527 watts is
> infrared radiation, 445 watts is visible light, and 32 watts is
> ultraviolet radiation."
> "Infrared light from the Sun only accounts for 49% of the heating
> of the Earth, with the rest being caused by visible light that is
> absorbed then re-radiated at longer wavelengths."
Katsopa kuinka suuri osa tuosta ir - säteilstä on pitkäaaltoista
infrapunaa. Tässä on spektrin lyhytaaltoinen pää eli noin 2.5 um asti.
Yksikkövalinnan vuoksi säteilyn määrä on suoraan punaisella väritetty
käyrän alle jäävä pinta-ala.
http://en.wikipedia.org/wiki/File:Solar_Spectrum.png
Jotta lasista olisi kunnolla hyötyä niin sen pitäisi blokata
jo 1 um alkaen. Tässä suhteessa ikkunamateriaaleissa on suuria
eroja eli käyrät pitää olla selvillä ennen kuin lähtee miettimään
emissiviteettejä ja läpäisyä. Spectral low-E.
Hintana auringon ir - valoa heijastavalla lasilla on toki se, että
heijastus tapahtuu myös kylmällä säällä. Lämmityskaudella ei siis
saada lisäapua auringosta.
> Jos taas esimerkkinä on aurinkoon pysäköity auto, niin sisätilan
> kuumenemisen kannalta taitaa olla hyvin merkityksellistä,
> millasta maalia käytetään ja hopean värinen sitten kai kuumenee
> hitaiten?
Kokonaisabsorptio ratkaisee. Se maali joka vähiten ottaa vastaan
auringon säteilyenergiaa pitää auton viileimpänä. Peilipinnoitettu
auto ei vaan taitaisi mennä läpi katsastuksesta ja valkea maalikin
näyttää härskiltä ensimmäisen pölypilven ja sateen jälkeen. Lika
tietenkin nostaa absorptiota.
> Tuon taulukon mukaan useiden valkoisten maalien emissiivisyys on tosi
> iso...
Kyllä, nimenomaan pitkäaaltoiselle ir - säteilylle. Lyhytaaltoinen ir
kuten esimerkiksi telkkarin kaukosäätimen ledit paahtavat lasista
läpi varin ongelmitta.
Auringon säteilyenergiasta lasin pinnan kohdalla suurin osa on
joko näkyvää valoa tai lyhytaaltoista ir - säteilyä. Nuo ir -
emissiivisyydet taulukossa on annettu pitkäaaltoiselle ( > 3 um)
säteilylle eli sellaiselle, joka vastaa tavanomaisten huonepintojen
lämpötilassa olevan kappaleen emittoimaa lämpösäteilyä.
Kim
toke lahti
> Hintana auringon ir - valoa heijastavalla lasilla on toki se, että
> heijastus tapahtuu myös kylmällä säällä. Lämmityskaudella ei siis
> saada lisäapua auringosta.
Ilmeisesti on pähkäilty, että IR-säteilyn sisällä pitäminen ja
näkyvän valon sisälle päästäminen maksimoi energian säästön.
> Auringon säteilyenergiasta lasin pinnan kohdalla suurin osa on
> joko näkyvää valoa tai lyhytaaltoista ir - säteilyä. Nuo ir -
> emissiivisyydet taulukossa on annettu pitkäaaltoiselle ( > 3 um)
> säteilylle eli sellaiselle, joka vastaa tavanomaisten huonepintojen
> lämpötilassa olevan kappaleen emittoimaa lämpösäteilyä.
Eli kyseinen taulukko on tähän hommaan täysin turha.
Summa summarum: puolet auringon energiasta on IR-alueella ja tästä
huomattava valtaosa lyhytaaltoisessa päässä.
Ja materiaalin/maalin väristä ei voi päätellä IR-emissiviteettiä
juuri lainkaan.
Kim Fallström
> Summa summarum: puolet auringon energiasta on IR-alueella ja tästä
> huomattava valtaosa lyhytaaltoisessa päässä.
> Ja materiaalin/maalin väristä ei voi päätellä IR-emissiviteettiä
> juuri lainkaan.
Juuri näin. Emissiviteetit ovat naimisissa aineen kiteiden ja pinnan
elektronirakenteiden kanssa eli "Solid state physics". Aiheesta
aineiden optiset ominaisuudet on kirjoitettu paljon paksuja kirjoja.
Metallipinnat ovat aika helppoja (heijastaa melkein kaiken myös
ir - alueella) mutta kaikki muu onkin sitten tapauskohtaista.
Kim
Mika Iisakkila
>> Jos taas esimerkkinä on aurinkoon pysäköity auto, niin sisätilan
>> kuumenemisen kannalta taitaa olla hyvin merkityksellistä,
>> millasta maalia käytetään ja hopean värinen sitten kai kuumenee
>> hitaiten?
>
> Kokonaisabsorptio ratkaisee. Se maali joka vähiten ottaa vastaan
> auringon säteilyenergiaa pitää auton viileimpänä. Peilipinnoitettu
> auto ei vaan taitaisi mennä läpi katsastuksesta ja valkea maalikin
> näyttää härskiltä ensimmäisen pölypilven ja sateen jälkeen. Lika
> tietenkin nostaa absorptiota.
Kokolailla monen (ja varsinkin useamman valkoisen) auton kokemuksella
väittäisin ettei auton värillä ole juurikaan merkitystä sisätilojen
kuumenemiseen, sillä kuumat niistä tulee joka tapauksessa. Syynä se,
että ikkunoista menee lämpöenergiaa enemmän sisään kuin tulee enää
niiden kautta takaisin ulos. Kuumissa maissa asuvat ihmiset tietävät
tämän, ja virittelevät alumiiniheijastimia yms. ikkunoiden
sisäpuolelle kun auto jää parkkiin.
Nykyisissä autoissa sisustus on korin väristä riippumatta melkein aina
mattamustaa tai ainakin hyvin tummaa.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
-=A.McYnen=-
Käsittääkseni kiiltävä metallipinta on aina "kiiltävä" myös
infrapuna alueella, ja siten kirkas kiilloitettu pinta on kai
poikkeuksetta parempi pitämään lämpösäteilyn ulkona.
Valkoinen ei ole enää niin yksiselitteinen asia... Siinä vaikuttaa
materiaali ja pinnan tasaisuus oleellisesti.
Valkoisella sopivalla pinnallakin päästään kuitenkin ihan kohtuuliseen
heijjastavuuteen.
Löysin sitten tuollaisen taulukon:
wep.fi/pic/emissiivisyys.pdf
Olen nyt vähän ihmeissäni, että voiko tuota taulukkoa lukea
niin, että kiilloitettuihin pintoihin absorboituu tyypillisesti alle
10% lämpösäteilystä ja tummiin sitten yli 95%. Noh,
tuohon saakka sen on uskottavaa, mutta pitääkö paikkaansa
että valkoisiinkin pintoihin imeytyy 65-85% lämpösäteilystä ??
Tuo ei oikein tunnu matsäävän omakohtaisiin kokemuksiin.
On se musta paita meinaan niin paljon kuumempi hellepäivänä,
että tuossa täytyy olla jokin virhes.
toke lahti
> Metallipinnat ovat aika helppoja (heijastaa melkein kaiken myös
> ir - alueella) mutta kaikki muu onkin sitten tapauskohtaista.
Jep, metallipinnat ja metallipitoiset maalit onkin
tästä säikeestä saatu ainoa nyrkkisääntö.
Informatiivista keskustelua!
toke lahti
> Löysin sitten tuollaisen taulukon:
> wep.fi/pic/emissiivisyys.pdf
>
> Olen nyt vähän ihmeissäni, että voiko tuota taulukkoa lukea
> niin, että kiilloitettuihin pintoihin absorboituu tyypillisesti alle
> 10% lämpösäteilystä ja tummiin sitten yli 95%. Noh,
> tuohon saakka sen on uskottavaa, mutta pitääkö paikkaansa
> että valkoisiinkin pintoihin imeytyy 65-85% lämpösäteilystä ??
> Tuo ei oikein tunnu matsäävän omakohtaisiin kokemuksiin.
Jos valkoinen pinta blokkaa näkyvän valon, niin siihen imeytyy
vain IR eli puolet mustan pinnan imemästä energiasta.
Tuntuuko kohtuulliselta?
heikki....@varaventtiili.fi
>
>
>Kokolailla monen (ja varsinkin useamman valkoisen) auton kokemuksella
>väittäisin ettei auton värillä ole juurikaan merkitystä sisätilojen
>kuumenemiseen, sillä kuumat niistä tulee joka tapauksessa. Syynä se,
>että ikkunoista menee lämpöenergiaa enemmän sisään kuin tulee enää
>niiden kautta takaisin ulos. Kuumissa maissa asuvat ihmiset tietävät
>tämän, ja virittelevät alumiiniheijastimia yms. ikkunoiden
>sisäpuolelle kun auto jää parkkiin.
>
>Nykyisissä autoissa sisustus on korin väristä riippumatta melkein aina
>mattamustaa tai ainakin hyvin tummaa.
Mythbusters testasi tuota ja musta auto oli kuumempi.
Olli
>> Nykyisissä autoissa sisustus on korin väristä riippumatta melkein aina
>> mattamustaa tai ainakin hyvin tummaa.
>
> Mythbusters testasi tuota ja musta auto oli kuumempi.
Löytyipä se Hönösenkin tietolähde.
Olli
heikki....@varaventtiili.fi
Et taida ymmärtää miksi ne on aina oikeassa.
Kim Fallström
> Löysin sitten tuollaisen taulukon:
> wep.fi/pic/emissiivisyys.pdf
>
> Olen nyt vähän ihmeissäni, että voiko tuota taulukkoa lukea
> niin, että kiilloitettuihin pintoihin absorboituu tyypillisesti alle
> 10% lämpösäteilystä ja tummiin sitten yli 95%. Noh,
> tuohon saakka sen on uskottavaa, mutta pitääkö paikkaansa
> että valkoisiinkin pintoihin imeytyy 65-85% lämpösäteilystä ??
> Tuo ei oikein tunnu matsäävän omakohtaisiin kokemuksiin.
Mätsää se kun muistat, että lämpösäteilyn aallonpituus riippuu
säteilijän lämpötilasta. Mitä kuumempi säteilijä sitä lähempänä
säteilyn spektri on sitä minkä silmilläsi näet ja sitä paremmin
sinun havaitsemasi värit vastaavat säteilyn havaitsemia
emissiivisyyksiä.
Lämpökameran läpi katsottuna maailma on aika toisennäköinen.
Taulukossa mainittu tuotenimi on työn puolesta varsin tutuksi.
> On se musta paita meinaan niin paljon kuumempi hellepäivänä,
> että tuossa täytyy olla jokin virhes.
Musta paita kerää näkyvän valon, lyhytaaltoisen ir - säteilyn
ja pitkäaaltoisen lämpösäteilyn.
Valkea paita kerää pitkäaaltoisen lämpösäteilyn.
Kummassa paidassa hikoilee riippuu lopulta siitä, onko tarjolla
näkyvää valoa, lyhytaaltoista lähi-ir - säteilyä vai pitkäaaltoista
lämpösäteilyä. Auringonpaisteessa näkyvä ja lähi-ir ovat vahvoja
ja musta hikoiluttaa. Hiilloksen tai kamiinan ääressä energia
tarjoillaan pitkäaaltoisempana säteilynä jolloin molemmat paidat
hikoiluttavat suunnilleen yhtä paljon.
Lämpökameralla katsottuna vaatteiden värierot eivät juurikaan näy.
Kim
Akseli M�ki
>Olen nyt v�h�n ihmeiss�ni, ett� voiko tuota taulukkoa lukea
>niin, ett� kiilloitettuihin pintoihin absorboituu tyypillisesti alle
>10% l�mp�s�teilyst� ja tummiin sitten yli 95%. Noh,
>tuohon saakka sen on uskottavaa, mutta pit��k� paikkaansa
>ett� valkoisiinkin pintoihin imeytyy 65-85% l�mp�s�teilyst� ??
>Tuo ei oikein tunnu mats��v�n omakohtaisiin kokemuksiin.
>On se musta paita meinaan niin paljon kuumempi hellep�iv�n�,
>ett� tuossa t�ytyy olla jokin virhes.
Tuossahan puhuttiin l�hinn� metalleista, ei vaatteista.
Asko Ikävalko
> Ymmärtääkseni lasi ei juurikaan läpäise lämpösäteilyä. Sitähän voi
> kokeilla
> laittamalla jonkin lämmönlähteen eteen lasiruudun. Juuri mitään ei tule
> lävitse.
Kerrataanpas lukiofysiikasta kolme eri tapaa, joilla lämpö voi siirtyä:
Säteily (esim. aurinko tai tuli säteilee runsaasti)
Johtuminen (esim. metallitankoa pitkin)
Siirtyminen (esim. kuumaa vettä liikuteltaessa)
Ikkunalasi läpäisee lämpösäteilyä varsin hyvin. Esim. lasi-ikkunaisen
tulisijan tai auringonpaisteen lämpösäteilyn tuntee poskillaan ihan selvästi
kolminkertaisen ikkunalasinkin takaa.
Sen sijaan lasi johtaa lämpöä huonosti. Voit kokeilla lämmittää jotain 10 cm
mittaista lasitankoa toisesta päästä, niin toinen pää pysyy ihan viileänä.
Tämän ominaisuuden vuoksi lasi on taloissakin huomattavasti parempi
lämmöneriste kuin esim. pelti.
Lasi ei myöskään sido itseensä lämpöä kovinkaan hyvin, joten ei kannata
käyttää lasimöhkäleitä kiuaskivinä.
Lämmön sitoutumiseen ja johtumiseen liittyy myös tarina sotakorvauksista,
joita Suomi joutui Venäjälle suorittamaan. Venäläiset tilasivat herrain
käyttämään junanvaunuun aidon Suomalaisen saunan, mutta asettivat ehdoksi,
että lauteet pitää sitten olla kunnon terästä eikä mitään nopeasti mätänevää
puuta. Ei tainnut sauna montaa kertaa lämmetä, kun Suomalainen timpuri sai
käydä nakuttelemassa lautavuorauksen teräsistuinten päälle. :-)
-Asko
Akseli M�ki
>Tosiaan, kun s�lekaihdin on ikkunan sis�ll�, sen l�mpeneminen ei
>l�mmit� suoraan sis�ilmaa.
>Jos taas s�lekaihdinta ei ole, niin selektiivilasin heijastaessa
>IR:n pois l�pi p��see vain n�kyv� valo eli noin puolet energiasta.
>Eli merkitys on merkitt�v�.
Mulla on mit� ilmeisemminkin tuollaiset selektiivilasit. Olen aiemmin
tulkinnut ett� ne ovat sellaiset kolminkertaiset, koska koko lasi/t on
yht� puuta k�yt�nn�ss�. Merkkin� lukee T�htilasi.
No, 34 neli�n k�mpp�, toisiksi pisin sein� l�hes kokonaan lasia,
ikkunapinta-alaa jotain 8-10 neli�metri�, ikkunat eritt�in optimaaliseen
suuntaan niin ett� iltap�iv�st� l�hes auringonlaskuun paistaa kunnolla
sis��n.
N�in iltaisin l�mp�tila helposti 30 astetta, sitten kun ulkona on
l�mpim�mp�� enn�tyslukemat sis�ll� ovat liki 35 astetta. Eik� se edes
aamuksi juuri viilene.
Muutama vuosi sitten ostin sinisten verhojen tilalle valkoiset, ei ne
taida juuri silti vaikuttaa. Koska nuo valkoiset verhot ovat sen verran
herkemm�t ilmassa leijuvalle m�hn�lle, en ole voinut ikkunoitakaan en��
pit�� auki, toisaalta ei ikkunan auki pit�minen juuri ole viilent�nyt,
koska ylh��ll� ei puhalla niin paljon. Vuokrak�mp�n ikkunoihin ei viitsi
mit��n kalvojakaan hankkia.
Timo Neuvonen
> joita Suomi joutui Venäjälle suorittamaan. Venäläiset tilasivat herrain
> käyttämään junanvaunuun aidon Suomalaisen saunan, mutta asettivat ehdoksi,
> että lauteet pitää sitten olla kunnon terästä eikä mitään nopeasti
> mätänevää puuta. Ei tainnut sauna montaa kertaa lämmetä, kun Suomalainen
> timpuri sai käydä nakuttelemassa lautavuorauksen teräsistuinten päälle.
> :-)
>
En tiedä mikä versio tarinasta on oikea, jos mikään, mutta minun
muistamassani versiossa lauteet olivat joko kuparia tai verhoillut
kuparipellillä.
--
TiN
Mikko Saukkoriipi
Minun kuulemissani ne ovat yleensä olleet matkustajalaivassa,
mahdollisesti Arabimaihin ostetussa.
nospa...@supertel.fi
spam.net.invalid> wrote:
>
> En tiedä mikä versio tarinasta on oikea, jos mikään, mutta minun
> muistamassani versiossa lauteet olivat joko kuparia tai verhoillut
> kuparipellillä.
>
Itse kuulin tuon Wärtsilän laivojen rakentajilta. Kuparilauteita
ihmetelleelle saunanlämmittäjälle oli kommentoitu: "lämmitä sinä vaan
kunnolla, me katsotaan että lauteille istuu ryssän perse.."
Wärsilän patut kehuivat myyneensä jääkaappeja Grönlantiin
(kalanpakastuslaiva), hiekkaa saharaan (valuhiekkaa kuin ei siltä päin
löydy), ja kuparilauteet ryssän perseen istua.
Kim Fallström
> On 2 hein�, 08:02, "Timo Neuvonen"<timo-n...@tee-en.no-
> spam.net.invalid> wrote:
>>
>> En tied� mik� versio tarinasta on oikea, jos mik��n, mutta minun
>> muistamassani versiossa lauteet olivat joko kuparia tai verhoillut
>>
>
> Itse kuulin tuon W�rtsil�n laivojen rakentajilta.[...]
Kuin my�s W�rtsil�n suunnalta kuultu. Jos paikkansapit�v� niin
sik�li todenn�k�isempi, ett� j��nmurtajiin muutenkin rakennettiin
vakiona saunat, juniin sen sijaan aika harvakseltaan.
Kim
heikki....@varaventtiili.fi
>
>Mulla on mitä ilmeisemminkin tuollaiset selektiivilasit. Olen aiemmin
>tulkinnut että ne ovat sellaiset kolminkertaiset, koska koko lasi/t on
>yhtä puuta käytännössä. Merkkinä lukee Tähtilasi.
>No, 34 neliön kämppä, toisiksi pisin seinä lähes kokonaan lasia,
>ikkunapinta-alaa jotain 8-10 neliömetriä, ikkunat erittäin optimaaliseen
>suuntaan niin että iltapäivästä lähes auringonlaskuun paistaa kunnolla
>sisään.
>Näin iltaisin lämpötila helposti 30 astetta, sitten kun ulkona on
>lämpimämpää ennätyslukemat sisällä ovat liki 35 astetta. Eikä se edes
>aamuksi juuri viilene.
No voi helvetti. Osta rullakaupalla alumiinifoliota ja teippaa se ikkunoihin. Ei tuollaisesta
kuumuudesta kannata kärsiä.
heikki....@varaventtiili.fi
>
>Kerrataanpas lukiofysiikasta kolme eri tapaa, joilla l�mp� voi siirty�:
>S�teily (esim. aurinko tai tuli s�teilee runsaasti)
>Johtuminen (esim. metallitankoa pitkin)
>Siirtyminen (esim. kuumaa vett� liikuteltaessa)
>
>Ikkunalasi l�p�isee l�mp�s�teily� varsin hyvin. Esim. lasi-ikkunaisen
>tulisijan tai auringonpaisteen l�mp�s�teilyn tuntee poskillaan ihan selv�sti
>kolminkertaisen ikkunalasinkin takaa.
>
>Sen sijaan lasi johtaa l�mp�� huonosti. Voit kokeilla l�mmitt�� jotain 10 cm
>mittaista lasitankoa toisesta p��st�, niin toinen p�� pysyy ihan viile�n�.
>T�m�n ominaisuuden vuoksi lasi on taloissakin huomattavasti parempi
>l�mm�neriste kuin esim. pelti.
Argh. Uunin lasi kuumenee ja s�teilee l�mp��. L�mp� ei siis siirry sen l�pi s�teilyn�. Ikkunan l�pi
tuleva auringonpaiste koetaan l�mp�n� koska iholla valo muuttuu l�mm�ksi. Auringon l�mp�s�teily ei
p��se iholle asti.
Sin�ns� mielenkiintoista ett� t��ll� Suomessa on kuulemma maailman paras peruskoulu ja n�ist�
asioista ollaan silti niin montaa eri mielt�. Mitenk�h�n sellaisissa maissa miss� koulussa oppii
h�dintuskin lukemaan. Suomessakin voitaisiin alkaa opettaa tiedett� ihan omana oppiaineenaan. Lapset
voisivat tunnilla kiistell� vaikka auringonpaisteesta ja opettaja sitten lukisi kirjasta miten asiat
on oikeasti.
nospa...@supertel.fi
>
> Kuin my s W rtsil n suunnalta kuultu. Jos paikkansapit v niin
> sik li todenn k isempi, ett j nmurtajiin muutenkin rakennettiin
> vakiona saunat, juniin sen sijaan aika harvakseltaan.
>
Jäänmurtajan saunan muistaisin olleen kyseessä. Faija oli insinöörinä
Wärtsilällä jostain 60-luvulta alkaen ja oli myös mukana
myyntineuvotteluissa ja käyttöönotossa. Eli vajaa 20-vuotta vanhemmat
kollegat olisivat olleet mukana rakentamassa ja "myymässä"
korvauslaivoja. Faijalla oli kyllä omiakin juttuja venäläisistä.
Vaativat vielä 80-luvulla kaikkea vähänmmän fiksua. hulluimpia mieleen
tulevia oli pakastimen lämpötila-alue, kuukauden matkaa varten kun
pitää -5 astetta tjsp. riittää, eikä suomalainen pakastin vakiona
moiseen suostu. Eli -16 astetta ei kelvannut alarajaksi.
Puu mätänee kosteassa saunassa, joten tietty kupari on parempaa, ja
ainakin arvokkaampaa kuin kuusilauta. Kuulemma neuvotteluissa
sovittiin materiaalin lisäksi lähtiäissaunoista ja saunan
tarkastajasta, tai perseensä polttajasta..
nospa...@supertel.fi
> Vuokrak mp n ikkunoihin ei viitsi
> mit n kalvojakaan hankkia.
Teekkarikylässä aikoinaan porukka teki ikkunoita pientäviä verhoja
alumiinifoliosta. Teippillä kiinni ulompaan ruutuun helleajaksi,
jätetään vain osa ikkunasta jäljelle.
Tehokkain olisi kokonaan ikkunan ulkopuolinen varjostus, esim markiisi
tai eteläikkunoiden yläpuolella yläparveke/katos. Tai sitten
ulkopuolinen verho tai kaihdin. Niitäkin myydään keskieuroopassa ja
jopa Etelä-Saksassa, jossa tulee paljonkin lunta.
Ari H
> Sin�ns� mielenkiintoista ett� t��ll� Suomessa on kuulemma maailman
> paras peruskoulu ja n�ist� asioista ollaan silti niin montaa eri mielt�.
Ei "silti", vaan "siksi". Jotta voisi olla jotain mielt�, pit�� ensin
tiet�� asiasta edes jotain...
--
From-kent�n email-osoite on validi, siit� ei tarvitse poistaa mit��n.
Kim Fallström
> On Thu, 1 Jul 2010 20:38:55 +0300, Asko Ikävalko<ikaval...@poista.pp.inet.fi.invalid> wrote:
>> Ikkunalasi läpäisee lämpösäteilyä varsin hyvin. Esim. lasi-ikkunaisen
>> tulisijan tai auringonpaisteen lämpösäteilyn tuntee poskillaan ihan selvästi
>> kolminkertaisen ikkunalasinkin takaa.
[...]
> Argh. Uunin lasi kuumenee ja säteilee lämpöä. Lämpö ei siis siirry sen läpi säteilynä. Ikkunan läpi
> tuleva auringonpaiste koetaan lämpönä koska iholla valo muuttuu lämmöksi. Auringon lämpösäteily ei
> pääse iholle asti.
Auringon säteilyssä on näkyvän valon lisäksi (joka siis muuttuu
iholla lämmöksi) myös lyhytaaltoista ( < 1.5 um ) ir - säteilyä,
joka pääsee lasin läpi ja tuntuu iholla lämpönä. Tuota lyhytaaltoista
ir - säteilyä usein kutsutaan Auringon lämpösäteilyksi. Jos tarkkoja
ollaan niin myös näkyvä valo on Auringon lämpösäteilyä.
Kylmemmät kappaleet, kuten esimerkiksi hiillos, säteilevät suurimman
osan energiastaan paljon pidemmillä aallonpituuksilla (luokkaa useita
mikrometrejä). Tuo pitkäaaltoinen säteily ei pääse lasista läpi. Jos
(kun) hiillos on niin kuuma että se säteilee näkyvää valoa niin se
säteilee myös pitkäaaltoista ir:ää (jää lasiin) ja lyhytaaltoista
ir:ää (läpäisee lasin).
Lämpösäteily on yleisnimi kaikelle sille lämpötilasta riippuvalle
mustan kappaleen säteilylle, jota materia lähettää. Sitä ei ole
rajattu tarkoittamaan pitkäaaltoista infrapunasäteilyä.
Kim
Akseli Mäki
>No voi helvetti. Osta rullakaupalla alumiinifoliota ja teippaa se ikkunoihin. Ei tuollaisesta
>kuumuudesta kannata kärsiä.
Siihen on jo tottunut, seuraavassa kämpässä ei kyllä tälläistä ongelmaa
tule olemaan. Ja käyhän suomalaiset saunassakin, saunassa on paljon
lämpimämpää.
-=A.McYnen=-
> Musta paita kerää näkyvän valon, lyhytaaltoisen ir - säteilyn
> ja pitkäaaltoisen lämpösäteilyn.
>
> Valkea paita kerää pitkäaaltoisen lämpösäteilyn.
>
> Kummassa paidassa hikoilee riippuu lopulta siitä, onko tarjolla
> näkyvää valoa, lyhytaaltoista lähi-ir - säteilyä vai pitkäaaltoista
> lämpösäteilyä. Auringonpaisteessa näkyvä ja lähi-ir ovat vahvoja
> ja musta hikoiluttaa. Hiilloksen tai kamiinan ääressä energia
> tarjoillaan pitkäaaltoisempana säteilynä jolloin molemmat paidat
> hikoiluttavat suunnilleen yhtä paljon.
>
> Lämpökameralla katsottuna vaatteiden värierot eivät juurikaan näy.
>
> Kim
Kiitti... Taas oppi jotain uutta.... ja noinhan se tosiaan on,
mutta ei sitä ole koskaan tullut tuotakautta mieltäneeksi, vaikka
sitä lämpökameran näyttöä on tullut kohtuullisessa määrin toljotettua.
Se kyllä on oppinut, että kiiltävien metallipintojen lämpökuvaaminen
on ainakin kohtuullisen matalissa lämpötiloissa varsin toivotonta
puuhaa ilman kikkailuja, kun kiilloitettu metallipinta näyttää
lähinnä kuvaa kameran käyttäjän naamavärkistä tai seinästä seläntakana.
Ongelma toki ratkeaa sotkemalla pinta jollain, mutta sitten ei olekkaan
enää kyse kiiltävän metallipinnan kuvaamisesta.
heikki....@varaventtiili.fi
>
>Auringon säteilyssä on näkyvän valon lisäksi (joka siis muuttuu
>iholla lämmöksi) myös lyhytaaltoista ( < 1.5 um ) ir - säteilyä,
>joka pääsee lasin läpi ja tuntuu iholla lämpönä. Tuota lyhytaaltoista
>ir - säteilyä usein kutsutaan Auringon lämpösäteilyksi. Jos tarkkoja
>ollaan niin myös näkyvä valo on Auringon lämpösäteilyä.
>
>Kylmemmät kappaleet, kuten esimerkiksi hiillos, säteilevät suurimman
>osan energiastaan paljon pidemmillä aallonpituuksilla (luokkaa useita
>mikrometrejä). Tuo pitkäaaltoinen säteily ei pääse lasista läpi. Jos
>(kun) hiillos on niin kuuma että se säteilee näkyvää valoa niin se
>säteilee myös pitkäaaltoista ir:ää (jää lasiin) ja lyhytaaltoista
>ir:ää (läpäisee lasin).
>
>Lämpösäteily on yleisnimi kaikelle sille lämpötilasta riippuvalle
>mustan kappaleen säteilylle, jota materia lähettää. Sitä ei ole
>rajattu tarkoittamaan pitkäaaltoista infrapunasäteilyä.
Jonkun pitäisi vielä huomauttaa että kyseessä on kvantti-ilmiö.
Kare Pietilä
> Wärsilän patut kehuivat myyneensä jääkaappeja Grönlantiin
> (kalanpakastuslaiva), hiekkaa saharaan (valuhiekkaa kuin ei siltä päin
> löydy), ja kuparilauteet ryssän perseen istua.
Tokko siellä Saharassa mitään mainittavia valimoita on, mutta
"kahden piikin hiekkaa" on viety kaikenlaisia rakennusprojek-
teja varten varmasti ziljoona laivalastillista.
--
Byrgcn hgryvnf.
heikki....@varaventtiili.fi
"Lisätietoja Ei tuloksia hakusanoilla "kahden piikin hiekka"."
Kare Pietilä
> "Lisätietoja Ei tuloksia hakusanoilla "kahden piikin hiekka"."
Parhaat hiekat on sekoitettu kahdesta eri raekoosta, mikä
näkyy raekokojakaumassa kahtena selkeänä piikkinä ja loppu-
tuotteessa selkeästi paremana lujuutena.
Tuulen riepomasta hiekasta ei saa tehtyä edes kunnollista
hiekkakakkua, minkä esim. kaikki Yyterissä lomailleet lie-
nevät harmikseen huomanneet.
--
Byrgcn hgryvnf.
nospa...@supertel.fi
> Parhaat hiekat on sekoitettu kahdesta eri raekoosta, mikä
> näkyy raekokojakaumassa kahtena selkeänä piikkinä ja loppu-
> tuotteessa selkeästi paremana lujuutena.
>
Tai useammastakin raekoosta. Betoniveneiden hiekan muistaisin olevan
aika konstikas koktail.
> Tuulen riepomasta hiekasta ei saa tehtyä edes kunnollista
> hiekkakakkua, minkä esim. kaikki Yyterissä lomailleet lie-
> nevät harmikseen huomanneet.
>
Kiteiden takia särmikäs hiekka kovettuu myös paremmin. Pyöreä
tasakokoinen pallo toimii hyvin tiimalasissa tai pallomeressä.
Esim kivituhka on särmikästä ja siinä on montaa reakokoa ja se
kovettuu, kun taas leikkipaikkojen turvahiekka on vain yhtä raekokoa,
eikä se kovetu.
toke lahti
> Mulla on mitä ilmeisemminkin tuollaiset selektiivilasit. Olen aiemmin
> tulkinnut että ne ovat sellaiset kolminkertaiset, koska koko lasi/t on
> yhtä puuta käytännössä. Merkkinä lukee Tähtilasi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ekorakentaminen#Ikkunat_ja_ovet
Umpiolasissa lasilevyt ovat kiinteästi kiinni toisissaan.
Selektiivilasi on sitten kalvopinnoitettu umpiolasi.