Vesimaksu as-oy:ssä
Timo Neuvonen
Tällä hetkellä vesi sisältyy hoitovastikkeeseen, eli erillistä vesimaksua ei
peritä. Asuin- ja liikehuoneistojen vastikkeiden välinen riippuvuus on
määrätty yhtiöjärjestyksessä mainitulla kertoimella, eli jos
asuinhuoneistojen hoitovastike laskee, niin käy myös liikehuoneistoissakin
(ja laskee siis euroina/sentteinä enemmän per neliö kuin asuinnoissa).
Nyt on heitetty esille ajatus, että tulisi siirtyä vesimaksussa per neliö-
perusteesta (siis hoitovastikkeeeseen sisältyvästä) per asukas-
perusteeseen. Onko käytännön kokemuksia, miten tällaisessa tilanteessa
ratkaistaan liikehuoneistojen vesimaksun määräytymisperuste? Siellähän ei
ketään asu, mutta vettä käytetään kuitenkin -toimintaa on haarukassa
toimisto-hammaslääkäri-kampaamo, ei kuitenkaan esim. kahvilaa/ravintolaa.
Vesimittareiden asennus edes liiketiloihin ei liene realistista.
Itselleni ei tule oikein mieleen muuta kuin määrätä niille neliöperustainen
vesimaksu, joka likimain vastaisi niiden hoitovastikkeen putoamista -missä
määrin siellä vettä käytetään, sitä ei kukaan osanne sanoa. Kun
yhtiöjärjestys ei asiasta sano mitään ihmeempää, likimain "hallitus määrää
mahdollisen vesimaksun ja maksu voi perustua mittareihin jos sellaiset
asennetaan", niin onko luvallista määrätä liikehuoneistoille
neliöperusteinen ja asuinhuoneistoille asukasmääräperusteinen maksu?
Isännöitsijän näkemyksiä en ole vielä kysynyt, asia kiinnostaa minua hall.
pj:n roolissa eli pitäisi osata muotoilla esitetystä suurpiirteisestä
ajatuksesta äänestyskelpoinen esitys yhtiökokoukseen.
--
TiN
Helge Eskelinen
> Kyseessä as-oy, jossa pääosin asuinhuoneistoja, sekä muutama
> liikehuoneisto. Tällä hetkellä vesi sisältyy hoitovastikkeeseen, eli
>
Pitäishän se olla järkeenkäypää että vesimaksu menee nuppiluvun eikä
neliöiden mukaan.
Otetaan ny 100 neliön kämppä jossa asuu yksi vanhus ja toinen samankokoinen
jossa asuu 15 henkinen pakolaisperhe niin onhan se nyt tyhmänkin tajuttava
että sama vesimaksu molemmille kämpille on pahimman luokan vääryys.
Onneksi nykypäivänä ei enää kai paljoa ole sellaisia aivottomia taloyhtiöitä
jotka neliöiden mukaan vesimaksun veloittavat.
Mitä tulee niihin liikehuoneistoihin niin eikö paras ratkaisu ole lämmätä
niihin vedenkulutus mittarit ja tempaista vesimaksut niiltä todellisen
kulutuksen mukaan.
Olli
> ...
> Nyt on heitetty esille ajatus, että tulisi siirtyä vesimaksussa per neliö-
> perusteesta (siis hoitovastikkeeeseen sisältyvästä) per asukas-
Varmaankin joku yksin isossa asunnossa asuva on moisen ajatuksen heittänyt.
Itse asun nykyään yhtiössä, jossa vesimaksut menee neliöiden mukaan,
mutta olen myös asunut sellaisessa, missä maksut menee nuppiluvun
mukaan. Mieti tarkkaan haluatko edistää muutosta, sillä edellisissä
yhtiöissäni oli aina riitaa aiheista:
* "Tuossa naapurissa käy vähän väliä/asuu viikkokausia
yövieraita/sukulaisia ja ne lotraa vettä"
* "Olemme kesäkaudet/talvet/... mökillä/ulkomailla/... ja emme sinä
aikana kuluta vettä, joten ei meidän pidä maksaakaan"
* "Tuo susipari on muuttanut yhteen, mutta ei ne maksa molemmista
vesimaksuja ja elää vielä synnissä! Kyllä pj:n pitää jotain tehdä tälle
nykyajan moraalittomuudelle!"
Jne. jne. On nautinto asua nykyään talossa, jossa naapurit eivät saa
taloudellista hyötyä toistensa kyttäämisestä eikä keskinäisestä
juoruilusta. Sen vaikutuksen huomaa ihan oikeasti.
Itse vastustan yhtiössämme voimakkaasti näitä samoja pyrkimyksiä juuri
ylläolevat asiat kokeneena (vaikkakin minulle tulisi varmaan
henkilökohtaisesti halvemmaksi nuppiluvun mukainen vesimaksu.)
Tuo ylläoleva on koettua, mutta nyt siirrytään spekuloinnin puolelle.
Osakeyhtiölaki vaatii, että osakkaita kohdellaan tasapuolisesti
esimerkiksi osinkojen jaossa, ja myös kustannukset jaetaan
tasapuolisesti ja niiden perusteiden mukaan, mitä perustamiskirjassa on
määritelty (eli esim. omistusosuuksien (=neliöiden) suhteessa). Vaikka
nuppiluvun mukaan jaettavat vesimaksut ovat "maan tapa", niin en
todellakaan tiedä ovatko ne osakkaiden tasapuolista kohtelua ja millä
tavoin sellaiseen laskemisperusteeseen voi edes siirtyä.
En ole edes varma onko liikehuoneistojen ja asuinhuoneistojen erilainen
kohtelu hoitovastikkeessa tiukasti ottaen nykyisen osakeyhtiölain
mukaista. Olisin aika varovainen kaikissa muutoksissa ja indikoisin myös
muutoksia haluaville, että tässä on riskejä.
Kannattaisi varmaan kysellä myös lakiryhmässä.
Olli (ei juristi, joten yllä olevat kannanotot lain tulkintoihin
kannattaa jättää omaan arvoonsa)
Matti Grönroos
message news:BLoZb.955$HG4...@reader1.news.jippii.net...
> Isännöitsijän näkemyksiä en ole vielä kysynyt, asia kiinnostaa
minua hall.
> pj:n roolissa eli pitäisi osata muotoilla esitetystä
suurpiirteisestä
> ajatuksesta äänestyskelpoinen esitys yhtiökokoukseen.
Jos lopputulos on se, että yhdenkin osakkaan vesimaksu nousisi,
käytännössä hanke kannattaa unohtaa, koska tällainen päätös
edellyttää kaikkien niiden hyväksynnän, joiden maksuosuus nousee.
Suomeksi sanottuna päätös edellyttää yksimielisyyttä.
Vedenlaskutuksessa voidaan yksinkertaisella enemmistöllä siirtyä
kulutuspohjaiseen maksuperusteeseen, mutta tämä edellyttää
huoneistokohtaisia mittareita. Yleensä tällaista ei tehdä kuin
isomman remontin osana, koska investointikustannus on oleellisesti
suurempi kuin saavutettavissa olevat säästöt.
Matti
--
Matti Grönroos - http://www.iki.fi/mjg
Pekka Pessi
>En ole edes varma onko liikehuoneistojen ja asuinhuoneistojen erilainen
>kohtelu hoitovastikkeessa tiukasti ottaen nykyisen osakeyhtiölain
>mukaista.
Jos yhtiöjärjestyksessä on niin määrätty, niin mikä ettei?
--Pekka
K Magnusson
Timo Neuvonen <timo...@tee-en.net.no-spam.invalid> kirjoitti
viestissä:BLoZb.955$HG4...@reader1.news.jippii.net...
ove
> vesimaksu, joka likimain vastaisi niiden hoitovastikkeen putoamista
ennen kuin enempää, niin - käsitteet selviksi :
vaikkakin ns. vesimaksu peritään usein eri nimikkeellä tai -perusteella,
kuin vastikeen muut osat, niin sekin on aina OSA hoitovastiketta,
eli sisältyy hoitovastikkeeseen nimikkeestään ja perusteestaan huolimatta
kaikki muut kuin huoneistokohtaisiin mittareihin perustuvat
vesimaksun määräytymisperusteet ovat epäoikeudenmukaisia
- jos eivät yhdelle niin sitten toiselle
ja ongelma on melkoinen varsinkin silloin jos liikehuoneistojen vesimaksut
jäävät alle niiden todellisuudessa aiheuttamien kustannusten
vastikkeita rukatessa kannattaa pitää mielessä että aina kun liikehuoneistoja
rakennetaan asuntokiinteistöihin, niin koko homman tarkoituksena on yleensä
myös se, että asukkaiden asumiskustannukset tuon johdosta hieman alenisivat
niinpä on hyvin tavallista, että liikehuoneistojen vastike on asuinhuoneistojen
vastikkeita selvästi suurempi, ja esimerkiksi vesimaksut jopa kolminkertaiset
sen sijaan osake-asukkaiden ei koskaan tulisi - eikä myöskään kannattaisi -
ryhtyä omilla asumis-vastikkeillaan subventoimaan kenenkään liiketoimintaa
vastikeperusteiden määräytyminen on esitetty yhtiöjärjestyksessä,
eikä hallituksella ole yleensä tuossakaan asiassa ns. "vapaita käsiä"
itse en hyväksyisi vastikeperusteiden muuttamista ainakaan siihen suuntaan,
että asukkaiden asumiskustannukset voisivat tuon muutoksen vuoksi nousta
- edes tulevaisuudessa - tai että niiden voitaisiin kuvitella jossain tilanteessa
nykyisestään muutoksen vuoksi nousevan
koska liikehuoneistoissa ei ole "asukkaita", niin esitetty vesimaksun
muutos asukasperusteiseksi lienee melko vaikeasti perusteltavissa, ja
jos muutoksia tehdään jouduttanee myös yhtiöjärjestystä rukkaamaan
vastikemuutos-hankkeen alulle panija on ilmeiseti kokenut vesimaksun
itselleen epäoikeudenmukaiseksi, mutta urputus on turhaa koska hän
on ollut tietoinen tuosta "vääryydestä" jo asuntoaan hankkiessaan;
joten
suurempien riitojen välttämiseksi vesimaksuperuste kannattanee
yrittää pitää vain ennallaan eli nykyisellään
Olli
Olen jostain saanut käsityksen, että uusi osakeyhtiölaki ei enää sallisi
esimerkiksi eri äänivallalla olevia osakesarjoja tai osinkojen jakoa eri
perustein eri osakesarjoille tai osakkaille.
Jos tuon alkuperäisen kysyjän tapauksessa yhtiöjärjestystä ja siinä
mainittua kustannusten jakoa joudutaan muuttamaan, muutos pitää tehdä
tietenkin nykyisen lain mukaan ja jos osinkoja ei enää saa jakaa muuten
kuin tasaperustein, tuskin kustannuksiakaan.
Mutta kuten sanoin, en ole asiantuntija ja nuo ylläolevatkin perustuvat
vain muistikuviin jostain lehtijutusta, joka käsitteli erään osakeyhtiön
(ei taloyhtiön) osakkeiden uudelleenjärjestelyjä. Voin aivan hyvin olla
myös väärässä.
Olli
Amiook
wrote:
>Timo Neuvonen wrote:
>> ...
>> Nyt on heitetty esille ajatus, että tulisi siirtyä vesimaksussa per neliö-
>> perusteesta (siis hoitovastikkeeeseen sisältyvästä) per asukas-
>> perusteeseen...
>
>Varmaankin joku yksin isossa asunnossa asuva on moisen ajatuksen heittänyt.
Epäilemättä, kokiessaan ymmärrettävästi kärsivänsä vääryyttä.
>
>Itse asun nykyään yhtiössä, jossa vesimaksut menee neliöiden mukaan,
>mutta olen myös asunut sellaisessa, missä maksut menee nuppiluvun
>mukaan. Mieti tarkkaan haluatko edistää muutosta, sillä edellisissä
>yhtiöissäni oli aina riitaa aiheista:
>* "Tuossa naapurissa käy vähän väliä/asuu viikkokausia
>yövieraita/sukulaisia ja ne lotraa vettä"
Eli siis isoissa asunnoissa saisi käydä yövieraita lotraamassa, jos
asukas maksaa "ylisuurta" vesimaksua ?
>* "Olemme kesäkaudet/talvet/... mökillä/ulkomailla/... ja emme sinä
>aikana kuluta vettä, joten ei meidän pidä maksaakaan"
Nii-in ..
>* "Tuo susipari on muuttanut yhteen, mutta ei ne maksa molemmista
>vesimaksuja ja elää vielä synnissä! Kyllä pj:n pitää jotain tehdä tälle
>nykyajan moraalittomuudelle!"
Eli susiparit hyväksytään, jos maksavat vesimaksua neliöiden mukaan?
>
?? Mitenkä nuo esimerkkinä heittämäsi riidan aiheet siihen liittyvät,
meneekö vesimaksu pääluvun vai neliöiden mukaan. Kyllä noista kaikista
riidan saa aikaiseksi molemmissa tapauksissa yhtä "helposti".
>Jne. jne. On nautinto asua nykyään talossa, jossa naapurit eivät saa
>taloudellista hyötyä toistensa kyttäämisestä eikä keskinäisestä
>juoruilusta. Sen vaikutuksen huomaa ihan oikeasti.
Minulle on nautinto asua taloyhtiössä, jossa kustannukset jaetaan
oikeudenmukaisesti.
>
HML
Pekka Taipale
> Isännöitsijän näkemyksiä en ole vielä kysynyt, asia kiinnostaa minua hall.
> pj:n roolissa eli pitäisi osata muotoilla esitetystä suurpiirteisestä
> ajatuksesta äänestyskelpoinen esitys yhtiökokoukseen.
Suosittelen että unohdat asian (neuvottuasi asiassa aloitteellisia
tahoja siitä, että ehdotus ei tule onnistumaan). Ei kannata ottaa
yhtiökokouksen asialistalle, se olisi vain riesaa sinulle itsellesi.
Maksuperusteen muutos vaatii yhtiöjärjestyksen muutoksen, vieläpä
niin, että jos yhdenkin osakkaan vesimaksu nousisi ja tämä
sitä vastustaisi, muutos jäisi tekemättä. Jos yhtiö tekisi
lainvastaisen päätöksen, se häviäisi jutun automaattisesti oikeudessa
ja joutuisi vielä maksamaan valittajan oikeudenkäyntikulutkin.
Asunto-osakeyhtiölaki:
42 §
Yhtiövastikkeen määräytymisperusteen muuttaminen
Päätös yhtiöjärjestykseen otetun vastikeperusteen muuttamisesta jo
annettujen osakkeiden osalta vaatii 40 §:n mukaisen määräenemmistön
kannatuksen lisäksi niiden osakkeenomistajien suostumuksen, joiden
maksuvelvollisuus muutoksen johdosta kasvaisi.
Päätös vastikeperusteen muuttamisesta siten, että vastikkeen
perusteeksi otetaan muun perusteen tilalle luotettavasti mitattavissa
tai arvioitavissa oleva hyödykkeen todellinen kulutus, on kuitenkin
pätevä, jos päätös on tehty 40 §:ssä säädetyllä tavalla.
Kakkosmomentti tarkoittaa, että vesimaksujen siirtäminen
mittariperusteisiksi onnistuu enemmistöpäätöksellä, vaikka joku sitä
vastustaisikin.
--
Pekka Taipale
p...@iki.fi -- http://www.iki.fi/pjt/
Olli
> On Fri, 20 Feb 2004 18:42:06 +0200, Olli <auto...@hushmail.org>
> wrote:
>
>
>>Timo Neuvonen wrote:
>>
>>>...
>>>Nyt on heitetty esille ajatus, että tulisi siirtyä vesimaksussa per neliö-
>>>perusteesta (siis hoitovastikkeeeseen sisältyvästä) per asukas-
>>>perusteeseen...
>>
>>Varmaankin joku yksin isossa asunnossa asuva on moisen ajatuksen heittänyt.
>
>
> Epäilemättä, kokiessaan ymmärrettävästi kärsivänsä vääryyttä.
>
Ymmärrettävästi?
>>Itse asun nykyään yhtiössä, jossa vesimaksut menee neliöiden mukaan,
>>mutta olen myös asunut sellaisessa, missä maksut menee nuppiluvun
>>mukaan. Mieti tarkkaan haluatko edistää muutosta, sillä edellisissä
>>yhtiöissäni oli aina riitaa aiheista:
>>* "Tuossa naapurissa käy vähän väliä/asuu viikkokausia
>>yövieraita/sukulaisia ja ne lotraa vettä"
>
>
> Eli siis isoissa asunnoissa saisi käydä yövieraita lotraamassa, jos
> asukas maksaa "ylisuurta" vesimaksua ?
>
Niin. Minun mielestäni se kuka käy kenenkin luona vierailulla isossa tai
pienessä asunnossa ei naapureille kuulu. Sanaa "ylisuurta" en ymmärrä
tässä yhteydessä.
>
>>* "Olemme kesäkaudet/talvet/... mökillä/ulkomailla/... ja emme sinä
>>aikana kuluta vettä, joten ei meidän pidä maksaakaan"
>
>
> Nii-in ..
>
Et esittänyt väitettä, joten en voi kommentoida.
>
>>* "Tuo susipari on muuttanut yhteen, mutta ei ne maksa molemmista
>>vesimaksuja ja elää vielä synnissä! Kyllä pj:n pitää jotain tehdä tälle
>>nykyajan moraalittomuudelle!"
>
>
> Eli susiparit hyväksytään, jos maksavat vesimaksua neliöiden mukaan?
>
Niin se näyttää olevan. Ainakaan niistä ei silloin valiteta samalla tavalla.
>
> ?? Mitenkä nuo esimerkkinä heittämäsi riidan aiheet siihen liittyvät,
> meneekö vesimaksu pääluvun vai neliöiden mukaan. Kyllä noista kaikista
> riidan saa aikaiseksi molemmissa tapauksissa yhtä "helposti".
>
Ihmiset ovat kummallisia. Tottakai riidan saa aikaiseksi jos haluaa joka
tapauksessa, mutta jos riidasta ei itse mitään hyödy, niin harva
vaivautuu riitelemään.
Jokaisessa esimerkissäni riidan haastaja saisi nuppiluvun mukaan
laskettua vesimaksua siirrettyä muille osapuolille mikäli pärjäisi
riidassa. Tämän takia nämä riidat näyttivät syntyvän aiemmissa
taloyhtiöissäni. Neliöiden mukaan vesimaksua maksavissa taloyhtiöissä
kukaan ei hyödy tällaisten riitojen aloittamisesta ja näitä riitoja ei
näytä syntyvän.
>
>>Jne. jne. On nautinto asua nykyään talossa, jossa naapurit eivät saa
>>taloudellista hyötyä toistensa kyttäämisestä eikä keskinäisestä
>>juoruilusta. Sen vaikutuksen huomaa ihan oikeasti.
>
>
> Minulle on nautinto asua taloyhtiössä, jossa kustannukset jaetaan
> oikeudenmukaisesti.
>
Juuri tuota haluan korostaa. Ei hissien kustannuksiakaan jaeta eri
tavalla eri kerroksissa asuville tai lämmityskustannuksia isompina
päätyasuntojen omistajille (joiden kylmät seinät päästävät läpi enemmän
lämpöenergiaa). Lestadiolaisperheet maksavat yhteisantennikulut
neliöiden mukaan, vaikka televisioita eivät tunnusta omistavansa.
Taloyhtiön parvekeremontteja maksavat myös ne asunnot, joilla parveketta
ei ole. Oikeudenmukaistako?
On olemassa yksi oikeudenmukainen tapa jakaa taloyhtiön kustannukset ja
jostain kumman syystä on maan tapa, että siitä poiketaan vesimaksujen
kohdalla.
Olli
>
> HML
Sidi
wrote:
>Amiook wrote:
>> Minulle on nautinto asua taloyhtiössä, jossa kustannukset jaetaan
>> oikeudenmukaisesti.
>>
>
>Juuri tuota haluan korostaa. Ei hissien kustannuksiakaan jaeta eri
>tavalla eri kerroksissa asuville tai lämmityskustannuksia isompina
>päätyasuntojen omistajille (joiden kylmät seinät päästävät läpi enemmän
>lämpöenergiaa). Lestadiolaisperheet maksavat yhteisantennikulut
>neliöiden mukaan, vaikka televisioita eivät tunnusta omistavansa.
>Taloyhtiön parvekeremontteja maksavat myös ne asunnot, joilla parveketta
>ei ole. Oikeudenmukaistako?
>
>On olemassa yksi oikeudenmukainen tapa jakaa taloyhtiön kustannukset ja
>jostain kumman syystä on maan tapa, että siitä poiketaan vesimaksujen
>kohdalla.
>
> Olli
>
>>
>> HML
Rinnastaisin veden kulutuksen ennemminkin sähkön kulutukseen kuin
hissin rakentamiseen. Tuntuisipa oudolta ratkaisulta, että koko
talolle tulisi yhteinen sähkölasku joka sitten jaettaisiin neliöiden
mukaan kullekin asunnolle.
Nuppiluvun mukaan määräytyvä vesilasku on ainakin askel oikean tavan
eli huoneistokohtaisen mittauksen suuntaan.
HML
Markku Vainio
> Päätös vastikeperusteen muuttamisesta siten, että vastikkeen
> perusteeksi otetaan muun perusteen tilalle luotettavasti
> mitattavissa tai arvioitavissa oleva hyödykkeen todellinen kulutus,
> on kuitenkin pätevä, jos päätös on tehty 40 §:ssä säädetyllä
> tavalla.
Kiinnitä huomiota sanaan "arvioitavissa". Kun koko yhtiön kulutus mitataan
mittarilla ja kunkin asunnon osuus määritellään suhteessa asukaslukuun
("luotettavasti mitattavissa tai arvioitavissa"), niin henkilöperusteiseen
vesimaksuun siirtyminen määritellään käytännössä 40 §:ssä.
> Kakkosmomentti tarkoittaa, että vesimaksujen siirtäminen
> mittariperusteisiksi onnistuu enemmistöpäätöksellä, vaikka joku sitä
> vastustaisikin.
Tarvitaan kahden kolmasosan enemmistö.
"Yhtiöjärjestyksen muuttamisesta päättää yhtiökokous. Jollei jäljempänä
toisin säädetä tai yhtiöjärjestyksessä 38 §:n mukaisesti toisin määrätä,
päätös yhtiöjärjestyksen muuttamisesta on pätevä, mikäli osakkeenomistajat,
joilla on vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa
edustetuista osakkeista, ovat sitä kannattaneet." (Asunto-osakeyhtiölaki 40
§)
MTV
Olli
> Rinnastaisin veden kulutuksen ennemminkin sähkön kulutukseen kuin
> hissin rakentamiseen. Tuntuisipa oudolta ratkaisulta, että koko
> talolle tulisi yhteinen sähkölasku joka sitten jaettaisiin neliöiden
> mukaan kullekin asunnolle.
>
Mutta talollehan tulee yhteinen sähkölasku yhteisten tilojen
valaistuksen ja juuri tuon mainitun hissin ylös alas kuljettamisen
takia. Se jaetaan neliöiden mukaan kuten kaikki muutkin kustannukset.
Olli
ove
> Mutta talollehan tulee yhteinen sähkölasku yhteisten tilojen
> valaistuksen ja juuri tuon mainitun hissin ylös alas kuljettamisen
> takia. Se jaetaan neliöiden mukaan kuten kaikki muutkin kustannukset.
no nyt kyllä eksyit aiheesta, sillä
jokaiselle sähkönkuluttajalle tulee oma sähkölasku ... ainakin vielä meillä
Olli
Niin tulee, mutta sen lisäksi tulee *yhteisten tilojen* sähkönkäytöstä
lasku taloyhtiölle. Etkö vaivautunut lukemaan?
Olli
ove
> mittarilla ja kunkin asunnon osuus määritellään suhteessa asukaslukuun
> ("luotettavasti mitattavissa tai arvioitavissa"), niin henkilöperusteiseen
> vesimaksuun siirtyminen määritellään käytännössä 40 §:ssä.
kyllähän asia on nyt niin, että ...
... eri perheiden ja henkilöiden talousvedenkulutus on täysin yksilöllistä,
eikä jonkun asunnon asukkaiden lukumäärällä ja vedenkulutuksella ole
todellisuudessa (= ikävä reaalimaailma) yhtään mitään tekemistä keskenään
ja tuossakin tapauksessa muka "luotettava arviointi" jää
aivan pelkäksi arvailuksi, joka kyllä menee IHAN metsään ... valitettavasti
ja on vain vilkkaan ( ja sairaan ... ja kateellisen ! ) mielikuvituksen tuotetta
ns. keskimääräisiä kulutustunnuslukuja ns. "korrelaatioita" sen sijaan kyllä
voi ja saa määriteltyä ja laskettuakin ihan mitä tahansa muuttujia käyttäen
ja "keskimääräinen vedenkulutus asukasta kohti" on eräs sellainen
(vrt. esim. perinteinen: jäätelönsyöntimäärät ja hukkumiskuolemat kesällä)
ja aivan eri asia sitten on, että
mikä mahdollisesti olisi tuolle se ns. "parempi vaihtoehto"
mutta joka tapauksessa
asukasmäärään perustuva vedenkulutuksen laskutus on lähes yhtä tyhmää,
kuin jos jokainen saisi tankata huoltoasemalta bensaa ilmaiseksi,
ja aiheutuneet polttoainekustannukset perittäisiin vuosittain jokaiselta
perheeltä bensankulutusverona ... esim. perheen jäsenten lukumäärän
perusteella ... tai vaikka auton moottorin iskutilavuuteen perustuen
ja kyllä asunnon pinta-alakin korreloi talousvedenkulutuksen kanssa ihan
yhtä hyvin kuin henkilölukumäärä, ja sitäkin käyttäen voi - ja saa - laskettua
tuon samaisen - mutta luonnollisesti ihan yhtä tyhmän ! - vedenkulutuksen
tunnusluvun
mutta liikehuoneistot ... ne ne vasta vettä tuhlaavat - ja vallan hulvattomasti
ja niille suosittelen vakavasti asennettavaksi vesimittareita - sekä kylmään
että kuumaan vesijohtoon, ja määrätä molempien kulutusten kustannukset
erikseen (vedenlämmitysenergia laskennallisesti - mieluimmin yläkanttiin)
on vallan tyhmää subventoida minkään pizzanpaisto-yrityksen tai jonkin
piirustustoimiston vedenkulutusta ja tulosta - vain asumalla samassa talossa
nimimerkki:
mittausdataa ja kokemusta tuostakin asiasta on jo ... vaikka hepat söis'
huoneistokohtaiset kylmä- ja kuumavesimittarit jo vuodesta 1986
Kare Pietilä
> ns. keskimääräisiä kulutustunnuslukuja ns. "korrelaatioita" sen
> sijaan kyllä voi ja saa määriteltyä ja laskettuakin ihan mitä
> tahansa muuttujia käyttäen ja "keskimääräinen vedenkulutus
> asukasta kohti" on eräs sellainen (vrt. esim. perinteinen:
> jäätelönsyöntimäärät ja hukkumiskuolemat kesällä)
Verrata toki voi, mutta asukasmäärä ja vedenkulutus eivät ole
riippumattomia tekijöitä; asukkaat kuitenkin aiheuttavat sen
vedenkulutuksen ja vieläpä kohtalaisen korkealla korrelaatio-
kertoimella.
> asukasmäärään perustuva vedenkulutuksen laskutus on lähes yhtä
> tyhmää, kuin jos jokainen saisi tankata huoltoasemalta bensaa
> ilmaiseksi, ja aiheutuneet polttoainekustannukset perittäisiin
> vuosittain jokaiselta perheeltä bensankulutusverona ... esim.
> perheen jäsenten lukumäärän perusteella ... tai vaikka auton
> moottorin iskutilavuuteen perustuen
Höpö höpö. Ongelma on huomioitu mm. sillä tavalla, että päälukuun
perustuvalla vesimaksulla katetaan yleensä alle puolet todelli-
sista kuluista. Näin yksinasuvat saavat edes hiukan tasoitusta
samalla kun suuret lapsiperheet maksavat edes vähän enemmän kuin
maksaisivat pelkän neliömääränsä perusteella.
--
Byrgcn hgryvnf!
ove
> riippumattomia tekijöitä; asukkaat kuitenkin aiheuttavat sen
> vedenkulutuksen ja vieläpä kohtalaisen korkealla korrelaatio-
> kertoimella.
ns. "korrelaatio"kerroin on melkoinen myös
jäätelönsyöntimäärien ja hukkumiskuolemien välillä
eikä noilla silti ole mitään tekemistä keskenään
ove
> perustuvalla vesimaksulla katetaan yleensä alle puolet todelli-
> sista kuluista. Näin yksinasuvat saavat edes hiukan tasoitusta
> samalla kun suuret lapsiperheet maksavat edes vähän enemmän
> kuin maksaisivat pelkän neliömääränsä perusteella.
Höpsistä !
ONGELMA tuossa esimerkkitapauksessasi on pelkästään siinä
että tuo "yksinasuva" myös ASUU AIVAN LIIAN LEVEÄSTI
ja jos tuota typerystä siitä hiukan muita enemmän rokotetaankin,
niin se on hänelle vain IHAN OIKEIN !
Tuollaisesta leveilystä on aina maksettava ... ja mieluiten vielä
viimeisen päälle !
Kare Pietilä
> ns. "korrelaatio"kerroin on melkoinen myös
> jäätelönsyöntimäärien ja hukkumiskuolemien välillä
Pointtipa olikin siinä, että on aika alkeellista verrata kahden
toisistaan riippumattoman tekijän tapausta tilanteeseen, jossa
aiheuttamisperiaate on selkeä.
--
Byrgcn hgryvnf!
ove
> toisistaan riippumattoman tekijän tapausta tilanteeseen, jossa
> aiheuttamisperiaate on selkeä.
jaa ettäkö "aiheuttamis-"... ja juuri sen korvikettahan tarjoat ratkaisuksi
tuota MUKA "aiheuttamis"periaatetta voit myös tutailla seuraavasta
esimerkistä:
asukasmäärään perustuva vedenkulutuksen laskutus on lähes yhtä tyhmää,
kuin jos jokainen saisi tankata huoltoasemalta bensaa ilmaiseksi,
ja aiheutuneet polttoainekustannukset perittäisiin vuosittain jokaiselta
perheeltä bensankulutusverona ...
... vaikkapa auton moottorin iskutilavuuteen, auton kokonaipainoon
tai kesämökin etäisyyteen ... perustuen
m.o.t.
Pekka Taipale
> Kiinnitä huomiota sanaan "arvioitavissa". Kun koko yhtiön kulutus mitataan
> mittarilla ja kunkin asunnon osuus määritellään suhteessa asukaslukuun
> ("luotettavasti mitattavissa tai arvioitavissa"),
Vedenkulutus ei ole luotettavasti mitattavissa tai arvioitavissa
asukkaiden lukumäärän perusteella.
Ks. KKO 1986-II-25: taloyhtiössä päätettiin vahvistaa talon sähköjohto
3x80 A:sta 3x315 A:han, sekä ottaa käyttöön asukkaiden määrään
perustuva vesimaksu. Korkeimmassa oikeudessa sähköjohdon vahvistaminen
hyväksyttiin, mutta vesimaksujen periminen hylättiin.
Tuomo Matilainen
>> Verrata toki voi, mutta asukasmäärä ja vedenkulutus eivät ole
>> riippumattomia tekijöitä; asukkaat kuitenkin aiheuttavat sen
>> vedenkulutuksen ja vieläpä kohtalaisen korkealla korrelaatio-
>> kertoimella.
>
>
>
> ns. "korrelaatio"kerroin on melkoinen myös
> jäätelönsyöntimäärien ja hukkumiskuolemien välillä
Ei ole. Miehet hukkuvat, naiset ja lapset syövät jäätelöä.
> eikä noilla silti ole mitään tekemistä keskenään
Juu ei.
--
Tuomo Matilainen
t u m a @ i k i . f i
Timo Neuvonen
> 3x80 A:sta 3x315 A:han, sekä ottaa käyttöön asukkaiden määrään
> perustuva vesimaksu. Korkeimmassa oikeudessa sähköjohdon vahvistaminen
> hyväksyttiin, mutta vesimaksujen periminen hylättiin.
>
"
Yhtiöjärjestyksessä ei ollut mainintaa, että veden kulutuksesta aiheutuvien
kustannusten kattamiseen voitaisiin periä erillistä korvausta. Päätös
vesimaksun perimisestä henkilöluvun mukaan oli näin ollen yhtiöjärjestyksen
vastainen.
"
Alkuperäisen kysymyksen tapauksessa ainakin yhtiöjärjestys antaa
hallitukselle valtuudet päättää maksusta, ja erityisesti toteaa että maksu
voi perustua myös mittareihin jos sellaiset asennetaan. Mainittu KKO päätös
ei siten alkuolettamaltaan sovellu tähän tapaukseen.
--
TiN
Timo Neuvonen
> yhtiöissäni oli aina riitaa aiheista:
>
Katsoisin pj:n roolissa tehtäväkseni kuitenkin tuoda toivottu asia
yhtiökokouksen käsittelyyn, ja sellaisessa muodossa että siitä ei tulisi
pelkkää loputonta keskustelua, vaan että siitä voitaisiin äänestää -sehän on
varma, että yksimielisesti päätöstä ei synny. Ja ajattelin, että olisi ollut
kiva tietää taustoja, miten asiat ovat muissa vastaavissa taloyhtiöissä
hoidettu.
Toinen asia sitten on, miten suhtaudun asiaan osakkeenomistajan roolissa ja
yhtenä äänioikeutetuista. Mielestäni pj ei saa yrittää ajaa omaa näkemystään
esim. vaikeuttamalla asian esilletuloa yhtiökokouksessa.
> Jne. jne. On nautinto asua nykyään talossa, jossa naapurit eivät saa
> taloudellista hyötyä toistensa kyttäämisestä eikä keskinäisestä
> juoruilusta. Sen vaikutuksen huomaa ihan oikeasti.
>
Epäilemättä näin.
> Itse vastustan yhtiössämme voimakkaasti näitä samoja pyrkimyksiä juuri
> ylläolevat asiat kokeneena (vaikkakin minulle tulisi varmaan
> henkilökohtaisesti halvemmaksi nuppiluvun mukainen vesimaksu.)
>
En usko että asia edes meillä menisi läpi, mutta jos asiaa ei oteta esille,
niin siihen palataan joskus toiste. Siksi mielestäni on parempi käsitellä
asia ja saada pöytä puhtaaksi.
> Kannattaisi varmaan kysellä myös lakiryhmässä.
>
Tuskinpa :-(
Tuntuu siellä olevan aika yleistä, että asiallisia vastauksia ei tule kuin
kyselyihin miten pumpata ilmaista rahaa tms joltain kasvottomalta taholta
(hankkia jotain tukia, valittaa sakoista jne). Muut asiat menevät helposti
epäasiallisuuksiin, vähän kuten paikoin tässäkin threadissa tyyliin "no
onhan niillä ison kämpän omistajilla varaa maksaa, joten maksakoot", ja
samalla unohtuu koko alkuperäinen aihe.
--
TiN
Tuomo Matilainen
>> mukaan. Mieti tarkkaan haluatko edistää muutosta, sillä edellisissä
>> yhtiöissäni oli aina riitaa aiheista:
>>
> Riitoja voidaan toki saada aikaan monista asioista, ja epäilemättä tästäkin.
> Katsoisin pj:n roolissa tehtäväkseni kuitenkin tuoda toivottu asia
> yhtiökokouksen käsittelyyn, ja sellaisessa muodossa että siitä ei tulisi
> pelkkää loputonta keskustelua, vaan että siitä voitaisiin äänestää -sehän on
> varma, että yksimielisesti päätöstä ei synny. Ja ajattelin, että olisi ollut
> kiva tietää taustoja, miten asiat ovat muissa vastaavissa taloyhtiöissä
> hoidettu.
Erittäin hyvin ajateltu. Asunto-oaskeyhtiölaissa kerrotaan millä
edellytyksillä asia on otettava yhtiökokouksen käsiteltäväksi:
---
31 §
Asian saattaminen yhtiökokoukseen
Osakkeenomistajalla on oikeus saada asia yhtiökokouksessa käsiteltäväksi,
jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että
asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
---
Kannattaa muutenkin tutustua ko lakiin. Löytyy netistä www.finlex.fi,
sieltä lainsäädäntö ja hakusanaksi vaikkapa asunto-osakeyhtiölaki.
> Toinen asia sitten on, miten suhtaudun asiaan osakkeenomistajan roolissa ja
> yhtenä äänioikeutetuista. Mielestäni pj ei saa yrittää ajaa omaa näkemystään
> esim. vaikeuttamalla asian esilletuloa yhtiökokouksessa.
Asia on tuotava esille, jos sitä kirjallisesti hyvissä ajoin vaaditaan ja
se pitää sisällyttää kokouskutsuun, että asiasta voidaan tehdä päätös.
PJ ei pysty vaikeuttamaan asian esilletuloa, jos toimii lain mukaan.
Jos kirjallinen pyyntö puuttuu ja pj ottaa asian esityslistalle, niin
toimiiko pj enää lain mukaan, vai ajaako omaa asiaa?
>> Itse vastustan yhtiössämme voimakkaasti näitä samoja pyrkimyksiä juuri
>> ylläolevat asiat kokeneena (vaikkakin minulle tulisi varmaan
>> henkilökohtaisesti halvemmaksi nuppiluvun mukainen vesimaksu.)
>>
> En usko että asia edes meillä menisi läpi, mutta jos asiaa ei oteta esille,
> niin siihen palataan joskus toiste. Siksi mielestäni on parempi käsitellä
> asia ja saada pöytä puhtaaksi.
Jos näin on asia, niin eihän tuossa mitään ihmettelemistä ole. Esityslistaan
kohta vesimaksuperusteen muuttaminen. Käsitellään kokouksessa ja todetaan
ettei muuteta.
Tietenkin on hyvä että asiaa on valmisteltu ja otettu eri asioita huomioon
jo etukäteen ja hienoa jos pj tämän tekee, ettei jää palkatun isännöitsijän
tehtäväksi, jolla ei välttämättä ole hajuakaan siitä mitä kannattaisi
tehdä. Ehdottaa/ajaa läpi oman ehdotuksen, joka ei välttämättä aja kenenkään
etua.
Timo Neuvonen
> se pitää sisällyttää kokouskutsuun, että asiasta voidaan tehdä päätös.
> PJ ei pysty vaikeuttamaan asian esilletuloa, jos toimii lain mukaan.
>
otettavaksi esille. Eli se tulee ottaa, ja myös otetaan esille. Pyyntö ei
kuitenkaan sisältänyt aivan toteutuskelpoista ja loppuun hiottua esitystä,
siksi näitä eri ratkaisumalleja lähdin haeskelemaan.
> Jos kirjallinen pyyntö puuttuu ja pj ottaa asian esityslistalle, niin
> toimiiko pj enää lain mukaan, vai ajaako omaa asiaa?
>
Laki ei tuossa tilanteessa edellyttäne asian esilleottamista, mutta ei toki
kieltänekään vaikka pyyntö olisi esitetty esim. vain suullisesti. Eikä kai
pj:ltä itseltään mikään kiellä myöskään esityksen tekoa samassa
järjestyksessä, esim. tilanteessa jossa hallitus ei olisi esityksen takana.
Eri juttu on, olisiko tuolla lailla käyttäytyvän hallituskokoonpanon syytä
enää jatkaa toimintaansa ko. kokouksen jälkeen. Eikä tällaista pj:n
henkilökohtaista esitystä suinkaan saa mainita hallituksen esityksenä tai
äänestää asiasta siinä järjestyksessä kuin kyseessä olisi hallituksen
esitys.
--
TiN
riku
> Timo Neuvonen wrote:
>> ...
>> Nyt on heitetty esille ajatus, että tulisi siirtyä vesimaksussa per neliö-
>> perusteesta (siis hoitovastikkeeeseen sisältyvästä) per asukas-
>> perusteeseen...
>
> Varmaankin joku yksin isossa asunnossa asuva on moisen ajatuksen heittänyt.
>
> mutta olen myös asunut sellaisessa, missä maksut menee nuppiluvun
> yhtiöissäni oli aina riitaa aiheista:
> yövieraita/sukulaisia ja ne lotraa vettä"
> aikana kuluta vettä, joten ei meidän pidä maksaakaan"
> vesimaksuja ja elää vielä synnissä! Kyllä pj:n pitää jotain tehdä tälle
> nykyajan moraalittomuudelle!"
>
Valittipa joku vanhempieni luona silloin tällöin hoidossa olleiden
koirieni kuluttamasta vedestä! :>
riku
riku
> Kakkosmomentti tarkoittaa, että vesimaksujen siirtäminen
> mittariperusteisiksi onnistuu enemmistöpäätöksellä, vaikka joku sitä
> vastustaisikin.
Ja koska mittarien asennus maksaa voisi tuota käyttää painostuskeinona,
jos pieni vähemmistö vastustaa maksuperusteen muutosta.
Ei nuo muutokset kovin isoja ole suuntaan eikä toiseen, joten ainakin
minulle on yksi lysti peritäänkö maksut nuppiluvun vaiko neliöiden
mukaan.
riku
ove
> hallitukselle valtuudet päättää maksusta, ja erityisesti toteaa että maksu
> voi perustua myös mittareihin jos sellaiset asennetaan. Mainittu KKO
> päätös ei siten alkuolettamaltaan sovellu tähän tapaukseen.
no tuskinpa kuitenkaan antaa (jos ilmoitetut alkuarvot pitävät paikkansa)
... jos vain joku osakas ymmärtää tuota (laitonta) päätöstä vastustaa
sillä katsoppas, mitä tuollaisestakin täysin mielivaltaisesta vesimaksun
määräämis-asiasta aivan yksiselitteisesti sanotaan:
finet.binaries 25.02.2004 "vesimaksu"
Pekka Taipale
> Alkuperäisen kysymyksen tapauksessa ainakin yhtiöjärjestys antaa
> hallitukselle valtuudet päättää maksusta, ja erityisesti toteaa että maksu
> voi perustua myös mittareihin jos sellaiset asennetaan. Mainittu KKO päätös
> ei siten alkuolettamaltaan sovellu tähän tapaukseen.
Ahaa -- alkuperäisessä viestissä et kertonut tätä. Kannattaisi varmana
kertoa, mitä siellä yhtiöjärjestyksessä lukee, koska se vaikuttaa
asiaan oleellisesti. Oletin, että nykyinen kustannusten jako on
kirjattu yhtiöjärjestykseen ja sitä halutaan muuttaa.
Tosin sittenkään vesimaksujen jaon muuttaminen ei välttämättä mene
läpi ollenkaan riidattomasti, ja asia kannattanee selvittää
erityisesti niiden tahojen kanssa, joiden maksuosuus kasvaisi
muutoksessa.
Esa Hämäläinen
Esim. taloyhtiömme yhtiöjärjestyksessä lukee: "Hoito- ja
rahoitusvastikkeen ja vedestä suoritettavan korvauksen, maksuajan ja
-tavan määrää yhtiön hallitus."
N. 80% vesikuluista katetaan nuppiluvun mukaan ja loput
hoitovastikkeessa. Meillä on huoneistoja kuutisenkymmentä, mutta
asukasmäärä on selvästi alle 100. Tämä on mukisematta hyväksytty
vuosikokouksessa. Huoneistojen koon mukaan perintä menisi pieleen, sillä
35 neliön yksiössä saattaa asua kaksi henkilö ja toinen äärilaita on 140
neliön huoneisto, jossa myös asuu kaksi henkilöä. Pitäisikö toisen
pariskunnan maksaa nelinkertainen maksu vain siksi, että asuu hiukan
väljemmin?
Vaikka taloyhtiömme on uudehko, niin huoneistokohtaista veden mittausta
ei ole toteutettu.
Esa
Timo Neuvonen
> kertoa, mitä siellä yhtiöjärjestyksessä lukee, koska se vaikuttaa
> asiaan oleellisesti. Oletin, että nykyinen kustannusten jako on
> kirjattu yhtiöjärjestykseen ja sitä halutaan muuttaa.
>
> Tosin sittenkään vesimaksujen jaon muuttaminen ei välttämättä mene
> läpi ollenkaan riidattomasti, ja asia kannattanee selvittää
> erityisesti niiden tahojen kanssa, joiden maksuosuus kasvaisi
> muutoksessa.
>
kyse ei ollut niinkään muutoksen toteuttamisen vaatimista hallinnollisista
toimenpiteistä yhtiöjärjestyksen ym valossa, vaan hain ensisijaisesti
käytännön esimerkkejä miten talossa olevien liikehuoneistojen vesimaksu on
hoidettu jos asuinhuoneistoista peritään asukaslukuun perustuvaa vesimaksua.
Eräät asukkaat ovat tällaista muutosta ympäripyöreästi esittäneet,
ajattelematta asiaa kuitenkaan loppuun saakka (mm. liikehuoneistot
unohtaen). No, tulossa olevan yhtiökokouksen tehtäväksi jäänee mitata
kannatus muutokselle, ja jos sitä oikeasti halutaan, toteutuksesta vastaa
sitten kokouksen jälkeinen hallitus (joka ainakin teknisesti on uusi
hallitus), ja mahdollisesti tarvittava ylimääräinen yhtiökokous.
--
TiN
Esa Hämäläinen
Minkä tyylisiä liikehuoneistot ovat, eli onko kyseessä paljon vettä
kuluttava ravintola vai pelkäntoimiston sosiaalitilojen vessan
vedenkulutus? Miten helppo on teknisesti toteuttaa
liikehuoneistokohtainen kylmän ja lämpimän veden mittaus?
Otetaan esim. uusi taloyhtiömme. Siinä on putkitukset toteutettu niin,
ettei huoneistokohtaista mittaria edes kunnolla pystytä asentamaan.
Huoneiston jakotukilta lähtee myös yläkerran asunnon vesiputkia, joten
kukapa olisi halukas kustantamaan myös naapurin vedenkulutusta. Ilman
uudelleenputkitusta ei mittaria saada paikalleen, joten on helpointa
tyytyä nykyiseen asukasperustaiseen vesimaksuun.
Esa
Jaani Räty
"Esa Hämäläinen" <esa.ham...@kolumbus.fi> wrote in message
news:c1i6fa$s8$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Huoneistojen koon mukaan perintä menisi pieleen, sillä
> 35 neliön yksiössä saattaa asua kaksi henkilö ja toinen äärilaita on 140
> neliön huoneisto, jossa myös asuu kaksi henkilöä. Pitäisikö toisen
> pariskunnan maksaa nelinkertainen maksu vain siksi, että asuu hiukan
> väljemmin?
Minusta tuntuu selvältä, että vesimaksu on jaettava asukkaiden eikä
neliöiden suhteessa. Eiväthän neliöt vettä kuluta vaan ihmiset.
> Vaikka taloyhtiömme on uudehko, niin huoneistokohtaista veden mittausta
> ei ole toteutettu.
Niinhän se taitaa olla, että mittareiden asentaminen jälkikäteen ei ole
viisasta muuten kuin kokonaisvaltaisen putkiremontin yhteydessä.
Mielenkiintoista on, että niissä yhtiöissä joihin mittarit on asennettu,
veden kulutus on pudonnut merkittävästi - viimeistään ensimmäisen laskun
jälkeen. Ja onpa tainnut käydä niinkin että mittariyhtiön mies on
välttämättä vaadittu paikalle kun asukas ei ole voinut uskoa mittarin olevan
oikein kalibroitu. Sitten on yhdessä luettu mittari, valutettu 50 litran
sammio täyteen vettä ja luettu mittari uudestaan.. Meitä on moneen lähtöön.
Minun käsitykseni on, että taloissa joissa vedenkulutusta ei
huoneistokohtaisesti mitata, neljännes asukkaista kuluttaa yli puolet
käytetystä vedestä.
ove
> neliöiden suhteessa. Eiväthän neliöt vettä kuluta vaan ihmiset.
tässä tapauksessa ei ole mitään merkitystä sillä, miltä "musta tuntuu"
tai kuka vettä as.yhtiössä kuluttaa,
koska yhtiöoikeudellisesti ratkaiseva on vain yhtiöjärjestys, jonka
mukaan vastikkeet lasketaan, ja
vastikeperuste on aina määriteltävä yhtiöjärjestyksessä
vastikeperusteita voi olla samassa yhtiössä joko yksi tai useita
tyypillisin vastikeperuste on huoneistojen lattiapinta-ala
myös yhtiön eri kuluille voi olla määritelty eri vastikeperusteet
tyypillisesti eri perusteella katetaan huoneistossa käytetystä
vedestä tai lämpimästä vedestä aiheutuneet kustannukset
jotka on usein yhtiöjärjestyksen määräyksen perusteella määritelty
maksettavaksi joko huoneistossa asuvien henkilöiden lukumäärän
tai mitatun kulutuksen perusteella
mikäli tällaista mainintaa ei yhtiöjärjestyksessä ole, ei erillistä
vesimaksua voida periä
m.o.t.
se, että maksuperuste täytyy mainita yhtiöjärjestyksessä, käy ilmi
esimerkiksi korkeimman oikeuden päätöksestä KKO 1985 II 52
osakkaat voivat kuitenkin myös vapaaehtoisesti suostua
vastikeperusteesta poikkeavaan maksujakoonkin
esimerkiksi vesimaksuja peritään usein siitä riippumatta, että
yhtiöjärjestyksessä ei ole asiasta mainintaa, mutta
vesimaksun määrääminen osakkaille yhtiöjärjestyksessä määritellyn
(tai siitä puuttuvan) vastikeperusteen vastaisesti ei ole sen enempää
isännöitsijän, yhtiön hallituksen kuin yhtiökokouksenkaan päätettävissä
mikäli joku osakas ei tuota päätöstä ja sen omaa vastikettaan lisäävää
vaikutusta hyväksy
Esa Hämäläinen
>>Minusta tuntuu selvältä, että vesimaksu on jaettava asukkaiden eikä
>>neliöiden suhteessa. Eiväthän neliöt vettä kuluta vaan ihmiset.
>
>
>
>
> tässä tapauksessa ei ole mitään merkitystä sillä, miltä "musta tuntuu"
> tai kuka vettä as.yhtiössä kuluttaa,
> koska yhtiöoikeudellisesti ratkaiseva on vain yhtiöjärjestys, jonka
> mukaan vastikkeet lasketaan, ja
> vastikeperuste on aina määriteltävä yhtiöjärjestyksessä
>
Meillä on yhtiöjärjestyksessä maininta, että hoito- ja
rahoitusvastikkeen sekä vedestä suoritettavan korvauksen määrää hallitus.
Huoneistokohtaisesta veden mittauksesta on haittapuolensa. Tuttava
kertoi, että heidän taloyhtiössään aloitti "vihreä" perhe näyttää
mallia, kuinka taloudellisia he voivat olla ja pesuvesi kierrätettiin
taloudessa: Kun on kasvot pesty, niin siinä voi pestä pyykit, jne.
Tuloksena oli, että viemäri tukkeutui heidän liittymästään ja parin
imutankin käynnin jälkeen muut osakkaat ilmoittivat, että säästäminen
saa loppua siihen. Heillä ei ole varaa tilata imutankkia 1-2 kertaa
vuodessa imuroimaan "säästäjän" putket auki. Nyt on rauha saatu ko
taloyhtiöön ja vettä kulutetaan sen verran, että putkien huuhtelu toimii.
Esa
ove
> rahoitusvastikkeen sekä vedestä suoritettavan korvauksen määrää hallitus.
eli siis as.yhtiön hallitus määrää nuo kaikki ... ja tähän asti kaikki on OK,
mutta
koska yhtiöjärjestyksessä on AINA määrättävä PERUSTEET yhtiövastikkeelle
JA erillisenäkin perittävä vesimaksu ON aina OSA tuota vastiketta,
NIIN jos yhtiöjärjestyksessä EI OLE määrätty eri perustetta vesimaksulle
kuin yhtiövastikkeelle yleensä (joka siis tässä tapauksessa on määrätty
asunnon pinta-alan perusteella ... olettaisin)
NIIN
hallituksellakaan ei valitettavasti ole mitään muuta (ainakaan laillista)
vaihtoehtoa,
kuin että se määrää sekä hoitovastikkeen (yleensä),
että hoitovastikkeeseen osana kuuluvan vesimaksun aivan samanperusteisia
(eli tässätapauksessa pinta-alaperusteisuna)
JOTEN
ei hallitus voi käyttää - yhtiöjärjestyksessä esitetystä vastikkeenmääräyty-
misestä poiketen - erillisen vesimaksunkaan määräämisperusteena
asunnossa asuvien henkilöiden lukumäärää, vaikka kuinka haluaisi
yhtiöjärjestys on as.yhtiössä aina kaikkein "ylin laki"
eikä siinä määrätyistä seikoista poikkeaminen ole mahdollista myöskään
vastikeperusteita määrätessä ... määräsipä nuo vastikkeet sitten kuka tahansa
sen sijaan mitattuun kulutukseen perustuva vesimaksu on sallittu
on tyhmää maksaa liikaa ... suhteessa muihin maksajiin
Timo Neuvonen
> kuluttava ravintola vai pelkäntoimiston sosiaalitilojen vessan
> vedenkulutus? Miten helppo on teknisesti toteuttaa
>
> liikehuoneistokohtainen kylmän ja lämpimän veden mittaus?
>
> Otetaan esim. uusi taloyhtiömme. Siinä on putkitukset toteutettu niin,
> ettei huoneistokohtaista mittaria edes kunnolla pystytä asentamaan.
>
En ole tarkemmin tutkinut asiaa, mutta pelkään samanlaista tilannetta. Ja
toinen asia tietysti on, että käytännössä asukkaat (>90% vastiketta
maksavista neliöistä) maksaisivat ne mittarit.
--
TiN