vesivaraajan tehot
Markku Lehtola
Meillä on lämminvesivaraaja jossa on tehovaihtoehtoina 1 kW tai 3 kW, kokoa
pöntöllä muistaakseni n. 300 l.
Kysymys kuuluu..jos lämmin vesi riittää 1 kW asetuksella, niin olisiko
laitteen käyttöiän kannalta parempi pitää pienemmällä vaihtoehdolla vai
ei?
Entä pitäisikö moista laitetta huoltaa jotenkin, esim. tyhjentää kerran
vuodessa tms.?
--
Markku Lehtola
CAD Instructor and consultant
Cadpool Training Center
www.cadpool.fi
Jouni Saari
"Markku Lehtola" <markku@markkulehtola_NOSPAM.com> kirjoitti viestissä
news:slrnanb6qe...@uusi.web3.vip.fi...
>
> Meillä on lämminvesivaraaja jossa on tehovaihtoehtoina 1 kW tai 3 kW,
kokoa
> pöntöllä muistaakseni n. 300 l.
>
Onko sulaketaulussa kolme sulaketta? Siis onko kytketty kolmeen vaiheeseen?
Sitten vielä onko yösähköä? ONko sähköt muuten riittävät?
> Kysymys kuuluu..jos lämmin vesi riittää 1 kW asetuksella, niin olisiko
> laitteen käyttöiän kannalta parempi pitää pienemmällä vaihtoehdolla vai
> ei?
Todennäköisesti käytetään kolmesta vastuksesta yhtä kerrallaan, mutta kolme
kertaa pitempään kuin kaikkien vastusten yhteiskäytöllä. Siis ei tunnu
merkittävältä "säästöltä". Polttaa kait sitten vastukset yksi
kerrallaan(=3kW muuttuu 2kW:ksi), ne vaihdetaan kuitenkin kaikki yhdessä.
Jos kytkentä käyttää tosiaan eri kokoisia vastuksia tai kytkee niitä
sarjaan, niin voi olla eroakin kestoajoissa.
JOs on yösähkö, kannattaa varmaan käyttää suurempaa tehoa, niin saa lämmöt
varmasti ylös yön aikana. Muuten kait lähinnä on kyse sulakkeiden
mitoituksista, 1kW vie alle 5 A, joten sen kanssa voi 16 nousujohdossa
toimia samaan aikaan vaikka pesukone samassa vaiheessa. (Max noin 2kW
ottoteho pesukoneessa). Vanhoissa taloissa voi nousujen mitoituksista tulla
ongelmia.
> Entä pitäisikö moista laitetta huoltaa jotenkin, esim. tyhjentää kerran
> vuodessa tms.?
Jos siinä on sinkkianodi, niin se pitäisi vaihtaa silloin tällöin. Jos on
kunnon rosteria ilman anodia, niin kaiketi ei ole huoltotarvetta. Siis ennen
kuin jotain hajoaa.
Markku Lehtola
>
>"Markku Lehtola" <markku@markkulehtola_NOSPAM.com> kirjoitti viestissä
>news:slrnanb6qe...@uusi.web3.vip.fi...
>>
>> Meillä on lämminvesivaraaja jossa on tehovaihtoehtoina 1 kW tai 3 kW,
>kokoa
>> pöntöllä muistaakseni n. 300 l.
>>
>
>Onko sulaketaulussa kolme sulaketta? Siis onko kytketty kolmeen vaiheeseen?
Muistaakseni on.
>Sitten vielä onko yösähköä?
On.
ONko sähköt muuten riittävät?
>
Ööö, ei ne mitenkään kesken ole loppuneet :-), mitä nyt välillä pätkivät
kuten maalla ilmajohtojen kanssa on tapana. Talo on ent. koulu, joten
luulenpa, että sähköt on mitoitettu alunperinkin aika isolle käytölle.
>> Kysymys kuuluu..jos lämmin vesi riittää 1 kW asetuksella, niin olisiko
>> laitteen käyttöiän kannalta parempi pitää pienemmällä vaihtoehdolla vai
>> ei?
>
>Todennäköisesti käytetään kolmesta vastuksesta yhtä kerrallaan, mutta kolme
>kertaa pitempään kuin kaikkien vastusten yhteiskäytöllä. Siis ei tunnu
>merkittävältä "säästöltä". Polttaa kait sitten vastukset yksi
>kerrallaan(=3kW muuttuu 2kW:ksi), ne vaihdetaan kuitenkin kaikki yhdessä.
>Jos kytkentä käyttää tosiaan eri kokoisia vastuksia tai kytkee niitä
>sarjaan, niin voi olla eroakin kestoajoissa.
>
>JOs on yösähkö, kannattaa varmaan käyttää suurempaa tehoa, niin saa lämmöt
>varmasti ylös yön aikana. Muuten kait lähinnä on kyse sulakkeiden
olen käsittänyt että tolla ei ole merkitystä kuin vasta sitten kun säiliön
koko on jotain 1000 l tai enemmän..tommonen 300 l ei vielä hirmusti
varastoida jaksa..ja käyttöhuippukin on vasta illalla.
Jouni Saari
"Markku Lehtola" <markku@markkulehtola_NOSPAM.com> kirjoitti viestissä
> olen käsittänyt että tolla ei ole merkitystä kuin vasta sitten kun säiliön
> koko on jotain 1000 l tai enemmän..tommonen 300 l ei vielä hirmusti
> varastoida jaksa..ja käyttöhuippukin on vasta illalla.
>
Voihan tuon laskeskella aika äkkiä, lämmitetään vettä 5 asteesta 90
asteeseen, termostaattiventtiili sitten sekottaa sitä 60 asteista vettä
vesijohtoihin. Kuuma vesi kerrostuu tankin yläosaan, joten kuumaa vettä
tulee vielä kun tankissa on suurin osa vettä kylmää. LÄmmitykseen nähden
erona on suurempi siis lämpötilaero. Lisäksi vettä menee kesät talvet.
Mulla riittää 3kW pelkällä yösähköllä pitämään 300 litran tankin lämpimänä.
Kolmen hengen talous, tiskikone kuumassa vedessä, muksu 2.5 v, ennen siis
lutrattiin vedellä paljon enemmänkin. Pari kertaa pääsi loppumaan vesi
kesken, muksun kylvyt ja vieraiden lutraukset tarvitaan normaalin kulutuksen
päälle. KÄytännössä siis isomman saunaporukan takia pitää kytkeä päiväsähkö
päälle.
Muutaman tunnin (2-4) tulee vettä varoventtiilin putkesta, esim 3.3 tuntia
päivässä 3kW tehoa tekisi jo 3650 kWh/ vuosi. Mun veikkaus on, että menee
ainakin tuo keskimäärin, todennäköisesti paljon enemmän, koska
varaamattomalla lämmityksellä meillä menee selvästi yli puolet yösähköä, on
pakko olla joukossa aika lailla yölle siirrettyä tehoa, pelkkä pyykkikoneen
ym iltakäyttö ei riitä selittämään. Meillä on tosin kulutushuippu ilta+aamu,
eli vain aamusuihkut saa siirtymään yösähkön puolelle, mutta tuokin maksaa
jo kellokytkimen + kontaktorin hinnan takaisin viimeistään parissa vuodessa.
(Riippuu tietty, kuinka suolaisen hinnan sähkäri ottaa asennuksesta..)
1 kw koko ajan vastaa muuten samaa määrää kuumaa vettä, mitä saa aikaan 3
kW:lla yön aikana. Näppituntumalla laskematta jouleja ja kilowatteja tuntuu,
että nuo kilowatit ja veden määrä on aika lailla tasapainossa niin, että
kylmän tankin saa päivässä/yössä lämpimäksi vain pienellä marginaalilla.
Markku Lehtola
>
>Mulla riittää 3kW pelkällä yösähköllä pitämään 300 litran tankin lämpimänä.
>Kolmen hengen talous, tiskikone kuumassa vedessä, muksu 2.5 v, ennen siis
>lutrattiin vedellä paljon enemmänkin. Pari kertaa pääsi loppumaan vesi
>kesken, muksun kylvyt ja vieraiden lutraukset tarvitaan normaalin kulutuksen
>päälle. KÄytännössä siis isomman saunaporukan takia pitää kytkeä päiväsähkö
>päälle.
>
eli kaiken järjen mukaan meille (2 hlöä) riittää hyvin pelkkä yösähkö.
>eli vain aamusuihkut saa siirtymään yösähkön puolelle, mutta tuokin maksaa
>jo kellokytkimen + kontaktorin hinnan takaisin viimeistään parissa vuodessa.
>(Riippuu tietty, kuinka suolaisen hinnan sähkäri ottaa asennuksesta..)
>
sähköhommista paljonkaan tietämättä; eikö siihen voi itse laittaa normaalia
ajastinta joka katkaisee virran päiväksi? Tavallinen pistorasia siellä
muistaakseni käytössä kuitenkin on..
Matti
> Todennäköisesti käytetään kolmesta vastuksesta yhtä kerrallaan, mutta
kolme
> kertaa pitempään kuin kaikkien vastusten yhteiskäytöllä. Siis ei tunnu
> merkittävältä "säästöltä". Polttaa kait sitten vastukset yksi
> kerrallaan(=3kW muuttuu 2kW:ksi), ne vaihdetaan kuitenkin kaikki yhdessä.
> Jos kytkentä käyttää tosiaan eri kokoisia vastuksia tai kytkee niitä
> sarjaan, niin voi olla eroakin kestoajoissa.
>
taipunut ja vaippa rikkoutunut,silloin tuli ajatus että jos kolmen vastuksen
elementtiä käyttää niin että vain yksi vastus lämpenee ,saattaa
epätasaisesta lämpenemisestä aiheutua vastuksen taipuminen ja
rikkoutuminen,ainakin sellaisissa vastuselementeissä jotka on tuettu
toisiinsa parista kohtaa.Nämä on 2 tuuman putkikierteellä kiinni
varaajassa.Että voi käydä näinkin.
Terv Matti
Rami
> Meillä on lämminvesivaraaja jossa on tehovaihtoehtoina 1 kW tai 3 kW, kokoa
> pöntöllä muistaakseni n. 300 l.
>
> Kysymys kuuluu..jos lämmin vesi riittää 1 kW asetuksella, niin olisiko
> laitteen käyttöiän kannalta parempi pitää pienemmällä vaihtoehdolla vai
> ei?
Lisäkysymys vastaavalle pöntölle:
Lämpötilansäätö on tällä hetkellä tapissa eli 80C, onko tälle jotain
perusteita jättää tuolle asetukselle (bakteeriongelmat,tmv..),
vai voinko sähkönsäästöä ajatellen ruuvata sen esim. 60C:een ??
-r-
Jukka Marin
> Lisäkysymys vastaavalle pöntölle:
> Lämpötilansäätö on tällä hetkellä tapissa eli 80C, onko tälle jotain
> perusteita jättää tuolle asetukselle (bakteeriongelmat,tmv..),
> vai voinko sähkönsäästöä ajatellen ruuvata sen esim. 60C:een ??
Lämmintä vettä ainakin riittää vähemmäksi aikaa (vesi on kylmempää ->
sitä pitää sekoittaa kylmään veteen enemmän saman lämpötilan saavut-
tamiseksi). Kai 60 astetta muuten riittää.
-jm
Jouni Saari
"Jukka Marin" <jma...@pyy.jmp.fi> kirjoitti viestissä
news:al59bm$1gs$1...@news.jmp.fi...
> Lämmintä vettä ainakin riittää vähemmäksi aikaa (vesi on kylmempää ->
> sitä pitää sekoittaa kylmään veteen enemmän saman lämpötilan saavut-
> tamiseksi). Kai 60 astetta muuten riittää.
>
60 on minimi. Legionella viihtyy sitä viileämmässä. Jos kuumaa vettä
käytetään vähän, saa tuolla pienemmällä lämmöllä aikaan veden nopeamman
vaihtumisen, kun kylmää ei sekoteta joukkoon.
Pienempi lämpötila myös pienentää varaajan seinän läpi "hukkaan" valuvaa
tehoa. Minä väänsin tappiin, että pysyy kosteat tilat hiukan lämpimämpänä
yösähkön voimalla:-).Jos varaaja on kylmässä tilassa, ei tappiin
lämmittäminen kuulostaisi kovin fiksulta.
Jouni Saari
"Markku Lehtola" <markku@markkulehtola_NOSPAM.com> kirjoitti viestissä
> On Wed, 04 Sep 2002 10:12:22 GMT, Jouni Saari <spam...@jippii.fi> wrote:
sähkäri ottaa asennuksesta..)
> >
>
> sähköhommista paljonkaan tietämättä; eikö siihen voi itse laittaa
normaalia
> ajastinta joka katkaisee virran päiväksi? Tavallinen pistorasia siellä
> muistaakseni käytössä kuitenkin on..
>
Jos se on kytketty kolmeen vaiheeseen, ei ole tavallinen pistorasia. JOs
tavallinen töpseli, niin pitää katsoa että kellokytkin kestää 16 A kuorman,
suurin osa taitaa olla tehty 10A:lle. Kuormana tuo vastus on helppo
kytkimelle, joten vaikka autokäyttöön tarkoitettu halpis käy sen puolesta.
Mulla oli remppa-aikana tuollainen tilapäisvirityksenä. Niin ja
suojamaadoitus on MUST.
Jos on kolmivaihekytketty, tarvitaan yleensä joko keskukseen tai jonnekin
matkan varrelle keskuksesta varaajalle kellokytkin ja kontaktori tai kolmeen
vaiheeseen kytkettävä kellokytkin. Sähkäri kytkee ne parissa kymmenessä
minuutissa, ongelmana onkin löytää joku tekemään noin pieni homma
kohtuuhinnalla. Osia voi katsella vaikka finnparttiasta.
http://www.finnparttia.fi
Jouni
ps. reply-osoite toimii.
Markku Lehtola
Mulla on jossain 70 asteessa..ja se alkaa omassa tapauksessani ainakin olla
aika alarajoilla, koska hanasta loppuu säätövara (ei saa tarpeeksi lämmintä
vettä aikaiseksi). Bakteereitten kannalta tuntuisi maalaisjärjellä ajatellen
olevan ihan sama, suurin osa niistä kuitenkin taitaa kaivata sen 100 astetta
kuollakseen(?)
Jouni Saari
"Antti Salmenlinna" <antti.sa...@iki.fi> kirjoitti viestissä
news:pMCd9.6088$EL6....@news.kpnqwest.fi...
>
> "Rami" <raimo...@nokiaNO.SPAMcom> wrote in message
> news:3D7613DB...@nokiaNO.SPAMcom...
> > >Markku Lehtola wrote:
>
> -----------------------------8<---------------------
>
> > Lisäkysymys vastaavalle pöntölle:
> > Lämpötilansäätö on tällä hetkellä tapissa eli 80C, onko tälle jotain
> > perusteita jättää tuolle asetukselle (bakteeriongelmat,tmv..),
> > vai voinko sähkönsäästöä ajatellen ruuvata sen esim. 60C:een ??
> > -r-
>
Niin vielä sen verran, se ero 60 asteen ja 80 asteen välillä aiheuttaa
sähkönsäästöä vain sen pöntön eristeiden läpi vuotavan energian muodossa.
Hyvin eristetty pönttö ei paljoa vuoda missään tapauksessa kovin paljoa
energaa ulos. Mulla on suorasähkövesikierotolämmitys, joten pieni vuoto vaan
säästää rahaa talvella, kun säästyy päiväsähköä:-)
> Jos heti varaajassa on sekoitusventtiili, joka sekoittaa säiliöstä
tulevaan
> veteen kylmää vettä siten, että putkistoon menevä vesi on 55...60
asteista,
> ei säiliön lämpötilalla pitäisi olla juurikaan väliä. Todennäköisesti myös
> säiliön tyyppikilvestä löytyy arvoja sallituista lämpötiloista ja
paineista.
>
Vielä yksi syy 60 asteen vedenlämpötilaan putkissa: pöpöt ei viihdy niin
kuumassa, mutta 60 astetta ei aiheuta välitöntä palohaavaa, jos vaikka
suihkussa tulee moka. JOku 80 astetta on jo paljon pahempi.
Jouni Saari
"Markku Lehtola" <markku@markkulehtola_NOSPAM.com> kirjoitti viestissä
> Mulla on jossain 70 asteessa..ja se alkaa omassa tapauksessani ainakin
olla
> aika alarajoilla, koska hanasta loppuu säätövara (ei saa tarpeeksi
lämmintä
> vettä aikaiseksi). Bakteereitten kannalta tuntuisi maalaisjärjellä
ajatellen
> olevan ihan sama, suurin osa niistä kuitenkin taitaa kaivata sen 100
astetta
> kuollakseen(?)
>
Suurimmalle osalle on 50 astetta olla jo liian kuumaa. LEgionella on
pahimman pään vesijohdoissa viihtyvä pöpö. Se ei kestä yli 55 asteen
lämpötiloja. Useat tartuntatautien pöpöt alkaa voida huonosti kuumeisen
ihmisen lämpötiloissa, 42 astetta riittää pysäyttämään suuriimman osan
lisääntymisen kokonaan. Kaikki itiöt ei kuole sadassakaan asteessa, mutta
eipä sillä niin väliä olekaan.
Vesijohtovedessä ei ole muutenkaan kovin hyvät olot bakteerien kasvulle.
Lisäksi ei sen veden tarvitse olla täysin steriiliä, riittää, ettei
bakteerit lisäänny liikaa. Mulla on "varmuuden vuoksi" lämmöt jossain 95
asteessa, on sitten suurimman osan aikaa iso marginaali lähtevän veden ja
tuon 55 asteen välillä. Eikä pöntön alareunaankaan pääse kertymään
pöpökantoja, kun sekin lämpenee taatusti yli 60 asteen. LEgionellan
välttämiseen riittää kyllä, että lämpö käy jossain 60 asteessa, ei se pöpö
hetkessä lisäänny. Jatkuva 50 astetta on pahin tilanne.
Mulla on lämmöt tapissa pääasiassa kapasiteetin takia. Ja koska vuotolämpö
on mukavaa kylppärissä:-).
Rami
> Mulla on lämmöt tapissa pääasiassa kapasiteetin takia. Ja koska vuotolämpö
> on mukavaa kylppärissä:-).
OK, taidanpa vääntää tuonne 65-70C nurkille, meillä kun tuota
vuotolämpöä ei siinä eteisen naulakon nurkilla pahemmin tarvita :)
Niin ja kahdella hengellä sitä ei edes saa kulutettua niin paljon
että kapa loppuisi kesken. Eikä saunailloissakaan vielä ole lämmin
vesi kesken loppunut.
-r-
MJ
"Rami" <raimo...@nokiaNO.SPAMcom> wrote in message
Mulla on se ongelma, että jos väännän lämpötilan tappiin eli n. 80 C, niin
lämpötilarele menee päälle. Täytyiskö vaihtaa se anturi varaajan kyljestä?