Polttopuu mietiskelyä...
MarkoV
Eli vertaillaampa suoralla sähkölämmityksellä ja varaavalla takalla
varustettua ok-taloa ja sitä onko kannattavaa lämmittää ostopuulla?
Ensin sähkö: sanotaan lämmitykseen käytettävän 7500kWh sähköä hintaan
0,072e/kWh jolloin kustannukseksi tulee 540e.
Sitten ostopuut: oletetaan, että varaavan takan hyötysuhde on 65% jolloin
yhdestä sekapuuirtokuutiosta saadaan energiaa 530 kWh ja yksi i-kuutio
maksaa 25e. Jotta saadaan tuo 7500 kWh energiaa, tulee polttaa 14,15m3 puuta
jolloin energian hinnaksi tulee n. 350e. Eli näin ollen ostopuulla
lämmittäminen tulee kannattavaksi.
Vertailun vuoksi koivupuuta: 670 kWh/i-m3 hinta 40e/i-m3. Vaaditaan 11,2i-m3
jolloin kustannus on n. 450e. Eli vieläkin kannattaa mutta ei niin hyvin.
Kaksi kysymystä:
Meneekö laskelmissa joku muuttuja viduralleen vain ollaanko edes siellä päin
esim. puun/takan energian tuotannossa?
Ja jos laskelmat ovat OK, niin voidaanko päätellä, että ei se koivu nyt
kuitenkaan ole hintansa väärti?
Ajatuksia?
Marko
Markku Lehtola
Kokemukseni mukaan ostopuun kannattavuus on siinä ja siinä, jos on hyvin
varaava takka ja ei laske omalle työlle hintaa (puun roudaaminen sisään,
sytytys jne.) niin pääsee kyllä plussan puolelle, mutta ei kovin paljon.
Itse olen päättänyt että kun puuta on saanut käytännössä ilmaiseksi tähän
asti ja halon hakkuu yms. toiminta korvaa kaikenlaisen omituisen
punttisaliliikunnan olen reilusti plussan puolella.
Taitaa olla aika pitkälti kiinni mukavuusvaatimuksista...toisaalta onhan
tuo tulikin olkkarissa mukava katsella ja siinä vieressä lämmitellä
takapuolta...ja näyttää pitkää nenää Fortumille..
--
regards
Markku
Hantte
Suuri muuttuja tuossa yhtälössä on hyötysuhde, joka voi vaihdella
suurestikin.
Samaten puun hinta vaihtelee. Jossainpäin saa koivua lähes noutohintaan
ja KehäIII:n sisällä huoltoasemalla hinta on yli 500 e/m3.
Toinen ongelma on lämmön jakaminen asuntoon. Takan lähellä on hiki ja
nurkissa palelee.
Jos haluaa lämmittää puulla, kannattaa hoitaa se kattilan kautta ja
varata se lämpö vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Kattiloiden
hinnat lienevät samassa kuin takkojenkin - en tiedä, niin arvaan - mutta
hyötysuhde on parempi.
--
Hantte
So many fantastic colours, I feel in a wonderland
Many fantastic colours, makes me feel so good
MarkoV
"Hantte" <han...@invalido.lehmussaari.com> wrote in message
news:5pwKd.443$Xu6...@read3.inet.fi...
> Jos haluaa lämmittää puulla, kannattaa hoitaa se kattilan kautta ja
> varata se lämpö vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Kattiloiden
> hinnat lienevät samassa kuin takkojenkin - en tiedä, niin arvaan - mutta
> hyötysuhde on parempi.
>
> --
> Hantte
Jep, kattila vs. takka voi olla samanhintainen, mutta tuon vesikiertoisen
lämmitysjärjestelmän tekeminen kaikkine vaikutuksineen maksaakin sitten
pitkän pennin. Nyt lähinnä vertailin omaa tilannetta kun on talo jossa on
suora sähkö ja varaava takka.
Marko
ask@kolumbus.fi ove-la
> saadaan energiaa 530 kWh ...
joo ... niinpä varmaan
minäkin olin juuri päiväunilla ... irtokuutioita laskeskelemassa
no more comment
Matti
> Mitä mahdoit tehdä? Poltitko märkiä puita vai oliko jokin muu asia
> pielessä mikäli viikoittain piti putsata?
Kuivia sekapuita,vuodessa meni n 20 kuutioita .Poltto maksimiteholla ja
lämpö kiertopumpulla varaajaan.Itse lämmitys sujui todella kätevästi,40kw:n
Jämän yläpalokattilalla ,reilun kokoinen tulipesä,70 X 70 X 40 senttiä,
riitti 2 pesällistä nostamaan 1,2 kuution varaajan +60 asteesta tuonne+ 110
asteeseen.Lämmitys kerran päivässä ja systeemissä on termostaattiventtiili
siten että kattilan vesi alkaa kiertää varaajan kautta vasta kun on yli +80
asteista.Vaikka tuossa kattilamallissa on aika suorat ja lyhyet savukanavat
niin viikossa niihin kertyi 1-1,5 senttiä vaaleata tuhkaa kauttaaltaan ja
tulipesän seinämiin varsinkin alaosiin muodostui pikeä ja karstaa joka ei
lähtenyt kuin petkeleellä raapimalla pois.Tai jos jätti putsaamatta niin
seuraavalla viikolla tarvi jo kolme pesällistä jne.Mä luulen että sama juttu
on kaikissa teräslevykattiloissa,levyn pinta on liian kylmä (max
+100astetta) ja palamisesta tarttuu seinämiin osa tervasta yms.Tiiliuunissa
ei tätä ongelmaa ole kun tulipesän ja hormin pinnat voi lämmetä satoja
asteita niin toimii katalysattorin tapaan ja suurinpiirtein kaikki palaa.
Harri Markkula
>> Jos haluaa lämmittää puulla, kannattaa hoitaa se kattilan kautta ja
>> varata se lämpö vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Kattiloiden
>> hinnat lienevät samassa kuin takkojenkin - en tiedä, niin arvaan -
>> mutta hyötysuhde on parempi.
>
> viikonloppu jos aikoo jonkinlaista hyötysuhdetta saada,pari vuotta
> tuli kokeiltua ja enpä suosittele.
Mitä mahdoit tehdä? Poltitko märkiä puita vai oliko jokin muu asia
pielessä mikäli viikoittain piti putsata?
Terv: Harri
MarkoV
"ove-la" <ovela a...@kolumbus.fi> wrote in message
news:ctf4g7$709$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
No kommentoi nyt sen verran, että mitä se sinun mielestäsi on. Itse katsoin
arvot tuolta: http://www.mottinetti.com/mottinetti/asp/laskuri_ksoy.html
Marko
Matti
> Jos haluaa lämmittää puulla, kannattaa hoitaa se kattilan kautta ja
> varata se lämpö vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Kattiloiden
> hinnat lienevät samassa kuin takkojenkin - en tiedä, niin arvaan - mutta
> hyötysuhde on parempi.
On siinä ainakin sellainen ero että kattilan saa putsata joka viikonloppu
jos aikoo jonkinlaista hyötysuhdetta saada,pari vuotta tuli kokeiltua ja
enpä suosittele.Kyllä varaava takka keskelle taloa lienee paras puulämmitys
vaihtoehto.Toimii jopa ilman sähköä tarvittaessa
ask@kolumbus.fi ove-la
> suurestikin.
hyötysuhde voi vaihdella eri tulisijoissa paljonkin,
mutta lienee tuossa kuitenkin kohtalaisen hyvin oikealla hehtaarilla
> Samaten puun hinta vaihtelee. Jossainpäin saa koivua lähes noutohintaan
> ja KehäIII:n sisällä huoltoasemalla hinta on yli 500 e/m3.
polttopuun hintahan on aivan hirveä, - samalla rahalla saa täällä
"ihmisten ilmoilla" jo tuplaten polttoöljyä ... ainakin kWh:ssa mitaten
> Toinen ongelma on lämmön jakaminen asuntoon.
> Takan lähellä on hiki ja nurkissa palelee.
jos talossa on nykyaikainen ilmanvaihto iv-kojeella, niin takankin lämpö
leviää ja jakaatuu kyllä ihan tasaisesti joka nurkaan ... ei siis mikään
iso
ongelma
> Jos haluaa lämmittää puulla, kannattaa hoitaa se kattilan kautta ja
> varata se lämpö vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Kattiloiden
> hinnat lienevät samassa kuin takkojenkin - en tiedä, niin arvaan -
> mutta hyötysuhde on parempi.
puuta polttavien keskuslämmityskattiloiden hyötysuhde ei vielä ole
- ainakaan keskimäärin - lainkaan parempi kuin varavien takkojenkaan
vaan ehkä usein juuri päinvastoin: se voi olla jopa paljon huonompikin
mutta "toiveikkaasti" metsään meni "heitto"(eli irto-)kuutiometrin
kokoisen sekapuu-kasan energiasisältö ... mutta saahan kaikkea toki
toivoa
MarkoV
http://lyhytlinkki.net/?2isie48h
Lainaus:
Hyvälaatuisen kuivan polttopuun energiasisältö on siis noin 4,3kWh/kg kun
puun kosteus on 15%. Kun tälläistä puuta poltetaan 75% polttohyötysuhteella,
saadaan puusta hyödyksi 3,2 kWh/kg.
Lainaus loppu.
Aiemmin samassa raportissa käy ilmi, että olisin voinut käyttää
laskelmissani 75%:n hyötysuhdetta tuon 65%:n tilalla eli alkuperäinen
tilanne paranee vielä hieman.
Paljonko se irtomotti mäntyä/kuusta painaa ove? Onko 250 kg ((500kg x 0,8) /
1,6) liian optimistinen arvio? Eli 250kg x 3,2kWh/kg = 800kWh. Taitaa mennä
jo liian hyväksi tulokseksi...
Marko
Harri Markkula
Paitsi että jos tulipesän ja hormin pinnat lämpenevät 'satoja asteita',
niin polttamisen hyötysuhde lämmittämistä ajatellen lähenee kyllä
nollaa.
Tulipesän pitää tietenkin olla mahdollisimman kuuma rakenteiltaan, mutta
pitää palamisessa syntynyt lämpö jossakin sentään talteenkin ottaa.
Terv: Harri
ask@kolumbus.fi ove-la
> kun puun kosteus on 15%. Kun tälläistä puuta poltetaan
> 75% polttohyötysuhteella, saadaan puusta hyödyksi 3,2 kWh/kg.
joo ... täyttä "asia"tietoa ... jonka tarkoitus on vain johtaa polttopuun
ostajaa harhaan, sillä edellä kuvattua
a) "hyvänlaatuista" polttopuuta ei ole käytännössä edes olemassakaan
b) mainittuun puun kosteuteen päästää sahatavaran uunikuivauksella
... jolloin se puu on jo ollut siellä "uunissa" ... ... hah - hah - haa !
c) kun otetaan heittokuutio (= yksi MUULI:n lavallinen) halkotarhasta
tai viljelijältä hommattuja "oikeita" sekapuita, niin kaikki nuo hyvälle
polttopuulle esitetyt markkinointi-arvot saat kyllä heti kättelyssä
unohtaa, koska kyseessä on nyt "ihan oikea" polttopuu-erä
... joka ei koskaan ole "hyvä"
> Aiemmin samassa raportissa käy ilmi, että olisin voinut käyttää
> laskelmissani 75%:n hyötysuhdetta tuon 65%:n tilalla
no, nyt alkaa hyötysuhdekin mennä jo aika railakkaasti - ns. "överiksi"
fakta on, että pientalojen puunpolttajille toimitetut polttopuu-erät ovat
käytännössä 45 - 35 % kosteita, joista kuivimmat ovat "erittäin hyviä"
ja kosteimmat ovat "niitä normaaleja" ja vain "tavallisia"... ja kaikki
loput
asettuvat 98 %: sti - ja kiltisti - esittämääni kosteushaarukka-väliin
heittokuution puumäärä on käytännösä enintään 75 % mainoksissa
luvatusta puutilavuudesta ...
mutta painoahan sillä toki voi olla hyvinkin vaikka tuplaten lupailtuun
painoon verrattuna, - mutta se taas johtuu yksinomaan polttopuiden
aivan liian suuresta kosteudesta (vesi painaa - ja paljon)
luvatulla lämpöarvolla eli puiden energiasisällöllä ei ole mitään muuta
kuin vain ns. "p:rseen pyyhkimis"-funktio ...
ja kaikkien tulisijojen hyötysuhdekin tippuu kuin lehmän häntä, kun
tulipesään ei heitelläkään mainitsemaasi "hyvänlaatuista" polttopuuta,
vaan siellä yritetään kituliaasti käryttämällä saada edes palamaan
tuota halkotarhalta hankittua, lähes "uuni"tuoretta ja aivan litimärkää
sellunkeitto-massatavaraa
tikkuviinaa siitä olisi hyvä keittää ... kun soppaan ei tarttis lisätä vettä
lainkaan
MarkoV
"ove-la" <ovela a...@kolumbus.fi> wrote in message news:ctg5b7$p68$1@phys-
Äääh, ovelta tuli taas paljon tekstiä mutta ei vastausta kysymykseen, kerro
kerro ovenstein mitä kWh-arvoa voin laskelmissani käyttää?
Marko
ask@kolumbus.fi ove-la
se (= kWh / kg puuta) vaihtelee paljon, ja riippuu pääasiassa
puun kosteudesta ...
en minä niitä ulkoa muista ... (niinkuin en mitään muutakaan)
mun on käytävä kellarissani koluamassa sulle esille laskentakaava
tai "polttopuun lämpöarvo"-diagrammi
Vesa
> en minä niitä ulkoa muista ... (niinkuin en mitään muutakaan)
> mun on käytävä kellarissani koluamassa sulle esille laskentakaava
> tai "polttopuun lämpöarvo"-diagrammi
>
-VJ-
Harri Ilmari Toivonen
"MarkoV" <viik....@poista.pp.inet.fi> wrote in message
news:USuKd.382$Xu6...@read3.inet.fi...
> Ja jos laskelmat ovat OK, niin voidaanko päätellä, että ei se koivu nyt
> kuitenkaan ole hintansa väärti
Kuten jo joku mainitsikin niin hinta ratkaisee. Itse olen joutunut vain
kerran polttopuita ostamaan kun silloin omat olivat liian kosteita. Silloin
kun noita hintoja vertasin niin koivusta sai maksaa 1,5 kertaisen hinnan
sekapuuhun nähden ja sillä suhteella on aivan selvää, että koivua ei kannata
ostaa - ainakin jos noi lämpöarvot pitävät edes osapuilleen paikkaansa.
Sopiva suhde lienee enintään 1.25x, joskin sillä varauksella, että jos
mäntyoksaa sattuu saamaan niin se on kuivana kyllä parasta mitä olen
takassani kokeillut polttaa - selkeästi koivua parempaa.
Harri
Vesa
> Sopiva suhde lienee enintään 1.25x, joskin sillä varauksella, että jos
> mäntyoksaa sattuu saamaan niin se on kuivana kyllä parasta mitä olen
> takassani kokeillut polttaa - selkeästi koivua parempaa.
Sinulla taitaa olla takassa jonkinlainen kipinänlentosuoja?
-VJ-
Jukka-Göran von Fittenborg
"Harri Markkula"
> Paitsi että jos tulipesän ja hormin pinnat lämpenevät 'satoja asteita',
> niin polttamisen hyötysuhde lämmittämistä ajatellen lähenee kyllä
> nollaa.
Ei välttämättä. Jos palokammiossa ei saavuteta riittävän korkeaa lämpötilaa,
jää varsinkin koivupuussa paljon tervan ja pien tyyppisiä aineita palamatta
tai ne palavat epätäydellisesti (muodostuu karsinogeenejä ym. paskaa, joka
menee piipun kautta ulos). Jos levypinnoille kertyy pikeä ym. niin se on
selvä merkki siitä, että kaikki palamiskelpoinen ei ole palanut vedeksi ja
hiilidioksidiksi.
> Tulipesän pitää tietenkin olla mahdollisimman kuuma rakenteiltaan, mutta
> pitää palamisessa syntynyt lämpö jossakin sentään talteenkin ottaa.
Vitsi onkin oikeastaan mitoittaa palokammion seinämien rakenteet ja
ainesosat niin, että pinnoiltaan ne pysyvät riittävän kuumina pysyäkseen
puhtaina. Lämmön johtuminen sisemmälle uuniin on oltava mitoitettu
optimaaliseksi siten, että myös lämmön talteenottoa tapahtuu tarpeellisessa
määrin. Kuten varmasti ymmärrät, tuon kaiken yhteensovittaminen on erittäin
vaativa optimointiprosessi. Myös materiaalin ominaisuudet (vuolukivi,
valumassa jne) vaikuttavat. Sille joka osaa tuon homman, on luvassa rahaa ja
mainetta. Ainakin osa suomalaisista vuolukiviuunivalmistajista osaa tuon
homman kohtalaisen hyvin.
Jukka-Göran von Fittenborg
"ove-la"
> b) mainittuun puun kosteuteen päästää sahatavaran uunikuivauksella
> ... jolloin se puu on jo ollut siellä "uunissa" ... ... hah - hah - haa !
Äläpä nyt trollaa taas, ovely. Polttopuun kosteus tipahtaa 15% aivan
helposti, jos nk. pinokuiva (ulkona katteen alla suojassa vähintään 12 kk
kuivattu tavara) klapi otetaan sisälle huonetiloihin 2 päivää ennen polttoa.
Jukka-Göran von Fittenborg
"Harri Ilmari Toivonen"
> Sopiva suhde lienee enintään 1.25x, joskin sillä varauksella, että jos
> mäntyoksaa sattuu saamaan niin se on kuivana kyllä parasta mitä olen
> takassani kokeillut polttaa - selkeästi koivua parempaa.
Aivan juuri noin kyllä vaan. Itse en ole vähään aikaan joutunut puuta
ostamaan, mutta eräänä vuonna sitä tarjottiin ja itsellä ei ollut sopivaa
harvennusta sinä vuonna omissani. Muistaakseni hinnat olivat sekapuulle 9
e/pinom3 ja 16 e/pinom3 (pitkää rankaa). Päädyin ottamaan sekapuuta.
Käytännössä kun kuorma pihaan tuli, niin sekapuun seassa osoittautui olevan
noin 20% koivua mukana. Seka eli käytännössä havupuun polttamisella
varaavassa uunissa on sekin etu, että se ikäänkuin puhdistaa uunia.
Varsinkin kuusta on erinomaista käyttää silloin tällöin varaavassa uunissa
uunin puhdistuspolttoon, jos kuorimatonta koivua käyttää pääasiallisena
polttoaineena.
Harri Markkula
> "Harri Markkula"
>> Paitsi että jos tulipesän ja hormin pinnat lämpenevät 'satoja
>> asteita', niin polttamisen hyötysuhde lämmittämistä ajatellen
>> lähenee kyllä
>> nollaa.
>
> Ei välttämättä.
Aivan välttämättä. Sitä kuumempaa ilmaa harakoille menee, mitä kuumempi
hormi on. Lämpö harakoille on sama, kuin huono hyötysuhde, kuten
varmasti ymmärrät ;-)
> Jos palokammiossa ei saavuteta riittävän korkeaa
> lämpötilaa, jää varsinkin koivupuussa paljon tervan ja pien tyyppisiä
> aineita palamatta tai ne palavat epätäydellisesti (muodostuu
> karsinogeenejä ym. paskaa, joka menee piipun kautta ulos). Jos
> levypinnoille kertyy pikeä ym. niin se on selvä merkki siitä, että
> kaikki palamiskelpoinen ei ole palanut vedeksi ja hiilidioksidiksi.
>
>> Tulipesän pitää tietenkin olla mahdollisimman kuuma rakenteiltaan,
>> mutta pitää palamisessa syntynyt lämpö jossakin sentään talteenkin
>> ottaa.
>
> Vitsi onkin oikeastaan mitoittaa palokammion seinämien rakenteet ja
> ainesosat niin, että pinnoiltaan ne pysyvät riittävän kuumina
> pysyäkseen puhtaina. Lämmön johtuminen sisemmälle uuniin on oltava
> mitoitettu optimaaliseksi siten, että myös lämmön talteenottoa
> tapahtuu tarpeellisessa määrin. Kuten varmasti ymmärrät,
Ymmärrän. Siitähän minä juuri kirjoitin.
> tuon kaiken
> yhteensovittaminen on erittäin vaativa optimointiprosessi.
Juu, mm. Tampereen tekninen korkeakoulu tai mikä yliopisto se nykyään
onkaan, on asiaa tutkinut Hervannassa nääs.
> Myös
> materiaalin ominaisuudet (vuolukivi, valumassa jne) vaikuttavat.
> Sille joka osaa tuon homman, on luvassa rahaa ja mainetta. Ainakin
> osa suomalaisista vuolukiviuunivalmistajista osaa tuon homman
> kohtalaisen hyvin.
Vuolukiviuuneissa savukaasu kyllä kiertää usein varsin pitkän reissun
muurin sisällä. Muusta optimoinnista en niiden osalta osaa sanoa mitään.
Ehkä itse tiedät enemmän.
Velimies laittoi vesikiertoiseen keskuslämmitykseen n. 3000 litran
varaajan kymmenkunta vuotta sitten ja samaan rakennukseen vielä
vuolukiviuunin, jota minä silloin kovasti ihmettelin. Harvoin uunissa
kuitenkaan tulta on ollut varsinkaan lämmitysmielessä.
Terv: Harri
Matti
"
> puun kosteuskäyttäytymisen laajoista ja varsin yksityiskohtaisista
> tutkimuksista on "Pienpuualan toimikunta" julkaissut jo 1950-luvulla
> noin sata (100) kpl erilaista "kuluttajalle"kin tarkoitettua opasta
> ... kannattaisi ehkä tutustua !
Noin käytännön kokemuksena sanoisin ettei liian kuiva puu ole oikein hyvä
polttoaineena,kaasuuntuu jumalattomasti ja liekki menee pitkälle piippuun
,lisäksi palamis aika on enintään puolet normaali pinokuivattuihin
verrattuna .
ask@kolumbus.fi ove-la
> helposti, jos nk. pinokuiva (ulkona katteen alla suojassa vähintään 12 kk
> kuivattu tavara) klapi otetaan sisälle huonetiloihin 2 päivää ennen
polttoa.
joopajoo ... eipä se kosteus nyt kyllä mihnäkään varsinaisesti "tipahda",
vaan se vain alenee - niinku' melko hitaasti ja "hissuksiin" ... ja
sellaisilla
"normaali"kokoiseksi pilkotuilla, ja HALKAISTUILLA! noin yhden
kilon/kpl painoisilla koivuklapeilla keskimäärin noin yhden (1) ainoan
prosenttiyksikön verran vuorokaudessa, ja pyöreällä (seka)kuoripuulla
(harvennushakkuutähteellä) tuskin sitäkään
finet.binaries 31.1.2005 "puun lämpöarvo" -kaaviosta löydät sinäkin ne
oikeat lämpöarvot [kWh/puu-kg] ns. seka(poltto)puu-rangoille; ja kun
tiedät, että halkotarhasta tai metsänomistaja-isännältä ostamasi, ja aina
nykykäytännössä ns. "ei-ylivuotiset" puut ovat keskimäärin 35 - 45 %
kosteita, eli:
kun käytät polttopuittesi keskimääräisenä energiasisältönä 3 kWh/kg ,
niin kovin syvälle et "mene metsään" - muutoin kuin niitä puita hakiessasi
täältä "ihmisten ilmoilta" et yli 12 kk pinossa kuivunutta puuta kyllä
ikinä mistään (- ainakaan halkotarhasta -) löydä ... ellei
se pino ole sattumoisin ollut jo koko tuon ajan oman saunasi nurkalla
puun kosteuskäyttäytymisen laajoista ja varsin yksityiskohtaisista
tutkimuksista on "Pienpuualan toimikunta" julkaissut jo 1950-luvulla
noin sata (100) kpl erilaista "kuluttajalle"kin tarkoitettua opasta
... kannattaisi ehkä tutustua !
hyvällä tuurilla nuokin tarinat saattaa vielä löytää jonkun kirjaston
pölyttyneiltä mikrofilmeiltä
halkopino-trollaattori allahin armosta
Vesa
> No normaalit takkaluukut tietysti ja eihän männystä mitään kipinöitä lennä
Siis sinulla ei ole normaali avotakka vaan jokin muu tulisija?
-VJ-
Reiska
"Jukka-Göran von Fittenborg" <Ca...@Jii.Jurpola> kirjoitti viestissä
news:_R1Ld.55$HC1...@read3.inet.fi...
Hah, tässä menee kyllä monilla pieleen ja pahasti kun laskeskelee puun
käyttöä lämmityksenä. Jos tuot puun sisälle kuivamaan, niin se veden
haihduttaminen siitä puusta tarvitsee lämpöä. No mistähän se lämpö otetaan,
no sisäilman lämmöstä tietenkin. Mistähän sitten sisäilmaan saadaan sitä
lämpöä, no polttamalla niitä sisällä kuivatettuja puita tai ihan millä
muulla tavalla tahansa. Joten ei ole mitään hyötyä kuivattaa puuta sisällä
vaan päinvastoin haittaa. Suurempi lämpöhukka tulee siitä puun kuivaamisesta
sisällä, kuin kuivaamisella saavutettava palamisen tehostumisesta saatava
hyöty.
Harri Ilmari Toivonen
"Vesa" <kaste...@pp.inet.fi> wrote in message
news:XQUKd.571$2p....@read3.inet.fi...
No normaalit takkaluukut tietysti ja eihän männystä mitään kipinöitä lennä
kuten kuusesta vaikka aika monessa lehdessä näkyy olevan käsitys, että
kaikki havupuut kipinöi.
Harri
Harri Ilmari Toivonen
Mikä sitten on normaali, mutta kyllä kai jo usean vuoden ajan 'kaikissa'
varaavissa takoissa on ollut luukut eli varmaan 80%:sti se sellainen Upon
valurautainen lasillinen takkaluukku, joka päästää vain tunnelman läpi ja
jättää keklut takkaan;-)
Harri
ask@kolumbus.fi ove-la
> käyttöä lämmityksenä. Jos tuot puun sisälle kuivamaan, niin se veden
> haihduttaminen siitä puusta tarvitsee lämpöä. No mistähän se lämpö
> otetaan, no sisäilman lämmöstä tietenkin. Mistähän sitten sisäilmaan
> saadaan sitä lämpöä, no polttamalla niitä sisällä kuivatettuja puita tai
> ihan millä muulla tavalla tahansa. Joten ei ole mitään hyötyä kuivattaa
> puuta sisällä vaan päinvastoin haittaa. Suurempi lämpöhukka tulee
> siitä puun kuivaamisesta sisällä, kuin kuivaamisella saavutettava
> palamisen tehostumisesta saatava hyöty.
pelko liian kosteasta polttopuusta ei pidä ihan tarkkaan paikkaansa,
ja on siis mielestäni täysin turhaa
sillä poltettavaksi hankitut puut ovat "normaalisti" liian kosteita ...
ja ne nimenomaan kannattaa aina kantaa (lämpimiinkin) sisätiloihin
kuivumaan
optimi polttopuun kosteus on aina tulisijakohtainen, yksilöllinen
suure, mutta vain aniharvoin puun "liiasta" kuivattamisesta on
haittaa, mutta sellainenkin mahdollisuus on toki olemassa ... silloin
kun kuivuvan puun kosteus alkaa jo lähennellä 10 %:a
lämpöenergiaa puun kosteuden haihduttaminen toki myös hieman
sitoo, muttei sen mahdollisella energiankulutusta lisäävällä, vähäisellä
vaikutuksella ole käytännössä mitään merkitystä - ja lisäksi
tuon - huoneilman tilavuuteen ja vaihtuvuuteen verrattuna - varsin
"vähäisen" kosteuden haihtuminen polttopuista huoneilmaan on
talvisaikaan vain tervetullut ilmiö, sillä sisäilmahan on silloin lähes
aina liian kuivaa
polttopuut kannattaa (jos mahdollista) kantaa sisälle jo noin 2 viikkoa
ennen niiden käyttöä, jolloin voidaan olettaa ja uskoa että hyvin
märkienkin puiden kuivuessa ainakin jo lähestytään ns. "ylivuotista"
25 % vesipitoisuutta
"tasapainokosteus" eli jo kauan kuivaneiden polttopuiden
vesipitoisuus lämmitetyissä sisätiloissa on noin 10 % ja jossain
katetussa, hyvin tuuletetussa mutta lämmittämättömässä "sisätila"-
varastossa (esim. kylmäsä polkupyörävarasto-kopissa) noin 15 %
Jukka-Göran von Fittenborg
"Harri Markkula"
> Aivan välttämättä. Sitä kuumempaa ilmaa harakoille menee, mitä kuumempi
> hormi on. Lämpö harakoille on sama, kuin huono hyötysuhde, kuten
> varmasti ymmärrät ;-)
Kyllä ymmärrän, mutta toisaalta jos ne pinnat ovat kylmiä (kuten kysyjän
tapauksessa) niin jotain jää palamatta (ts. hyötysuhde sitä kautta huono,
kuten varmasti ymmärrät :-)
Eikä se kuuma palokaasu polttokammiosta suoraan hormiin mene eikä edes
E3-määräysten mukaan saakaan mennä. Joten siinäkin suhteessa olet
harhateillä.
> Juu, mm. Tampereen tekninen korkeakoulu tai mikä yliopisto se nykyään
> onkaan, on asiaa tutkinut Hervannassa nääs.
Äskettäin vai joku vanha tutkimus?
Vanhan tutkimuksen merkittävin löydös taisi olla: "Varsinkin muuratuilla
tulisijoilla on edullista, jos lämmityskerran jakaa kahteen osaan
vuorokauden sisällä".
Jukka-Göran von Fittenborg
"ove-la"
> täältä "ihmisten ilmoilta" et yli 12 kk pinossa kuivunutta puuta kyllä
> ikinä mistään (- ainakaan halkotarhasta -) löydä ... ellei
> se pino ole sattumoisin ollut jo koko tuon ajan oman saunasi nurkalla
Siksi kannattaakin ostaa se puu rankoina. Jätä kuntosalikortti tänä vuonna
lunastamatta. Pätki, halo ja pino ne rangat polttopuiksi itse ;-)
Tiedät mitä saat.
Jukka-Göran von Fittenborg
"Matti" <
> Noin käytännön kokemuksena sanoisin ettei liian kuiva puu ole oikein hyvä
> polttoaineena,kaasuuntuu jumalattomasti ja liekki menee pitkälle piippuun
> ,lisäksi palamis aika on enintään puolet normaali pinokuivattuihin
> verrattuna .
Ihan oikein olet asian havannoinut. Tuo asiahan selvisi jopa tiedemiehille
äskettäin, kun tekivät polttokokeita. Liian kuiva puu ei useimmille uuneille
ole optimaalinen poltettava. Kaasuuntuminen on hallitsemattoman kiivasta,
kaikki kama ei kerkiä palamaan ja paskaa painuu pihalle!
Mieltäkää nykyaikainen (ja vanhanaikainenkin) vastavirtauuni koneena. Se on
optimoitu tietylle polttotapahtumalle ja polttoaineelle (ainakin jos se on
valmisuuni, jos se on muurarin muuraama, niin "optimointi" voi olla
mutua...)
Jos menette liiaksi muuttelemaan olosuhteita,joissa uunin on toimittava,
esim. hormiston alipainetta tai polttoaineen kaasuuntumisnopeutta, niin
uuni-parka ei välttämättä toimi oikein. Siten nämä kaikenlaiset kyläseppien
väsäämät "polta pellettejä vuolukiviuunissasi" viritykset ovat vähintäänkin
epäilyttäviä, koska kuka on suunnitellut ja varmistanut, että kyseinen
polttoaine toimii OIKEIN uunissasi?
Jukka-Göran von Fittenborg
"Reiska"
> Hah, tässä menee kyllä monilla pieleen ja pahasti kun laskeskelee puun
> käyttöä lämmityksenä. Jos tuot puun sisälle kuivamaan, niin se veden
> haihduttaminen siitä puusta tarvitsee lämpöä. No mistähän se lämpö
otetaan,
> no sisäilman lämmöstä tietenkin. Mistähän sitten sisäilmaan saadaan sitä
Juuri niin, mutta sisäilmahan on monessa talossa talvisin liian kuivaa,
joten tuo voi olla toivottu efekti.
> lämpöä, no polttamalla niitä sisällä kuivatettuja puita tai ihan millä
> muulla tavalla tahansa. Joten ei ole mitään hyötyä kuivattaa puuta sisällä
> vaan päinvastoin haittaa. Suurempi lämpöhukka tulee siitä puun
kuivaamisesta
> sisällä, kuin kuivaamisella saavutettava palamisen tehostumisesta saatava
> hyöty.
Et ole ihan asiassa kärryillä nyt. Ei asia noin yksiviivainen ole.
Polttoaineen ominaisuuksien modifiointi muuntaa itse palotapahtumaa. Muutos
voi olla huonompaan tai parempaan suuntaan. Jos se on parempaan, niin
palotapahtuman hyötysuhde (täydellisyys) esim. paranee. Tällöin samasta
määrästä polttoainettta saadaan enemmän energiaa ulos ja pikku
haihduttelujen vaatimat energiasisällöt ovat mitättömyyksiä siihen
verrattuna.
Sinänsä heittämäsi ajatus on muutenkin pöhkö. Jos logiikkasi pitäisi
paikkansa, niin silloinhan uuneissa kannattaisi poltella kaatomärkiä puita,
eikö vain? :-) Vidunkos väliä sillä on, haihtuuko ne vedet uunissa vaiko
pinossa - ainakin jos sinua on uskominen :-)
Harri Markkula
> "Harri Markkula"
>> Aivan välttämättä. Sitä kuumempaa ilmaa harakoille menee, mitä
>> kuumempi hormi on. Lämpö harakoille on sama, kuin huono hyötysuhde,
>> kuten varmasti ymmärrät ;-)
>
> Kyllä ymmärrän, mutta toisaalta jos ne pinnat ovat kylmiä (kuten
> kysyjän tapauksessa) niin jotain jää palamatta (ts. hyötysuhde sitä
> kautta huono, kuten varmasti ymmärrät :-)
>
> Eikä se kuuma palokaasu polttokammiosta suoraan hormiin mene eikä edes
> E3-määräysten mukaan saakaan mennä. Joten siinäkin suhteessa olet
> harhateillä.
En suinkaan, vaan sinä olet täysin pihalla.
Mietipäs nyt oikein tarkkaan vielä kertaalleen, mitä kuuma _hormi_
tarkoittaa. Siitähän tässä oli kyse.
Enkä edelleenkään epäile yhtään, ettekö ymmärtäisi ;-)
>> Juu, mm. Tampereen tekninen korkeakoulu tai mikä yliopisto se nykyään
>> onkaan, on asiaa tutkinut Hervannassa nääs.
>
> Äskettäin vai joku vanha tutkimus?
>
> Vanhan tutkimuksen merkittävin löydös taisi olla: "Varsinkin
> muuratuilla tulisijoilla on edullista, jos lämmityskerran jakaa
> kahteen osaan vuorokauden sisällä".
Muutama vuosi on jo aikaa. Kehittivät jonkin uuden palotilankin samaan
syssyyn.
Terv: Harri
Jukka-Göran von Fittenborg
"Harri Markkula"
> Mietipäs nyt oikein tarkkaan vielä kertaalleen, mitä kuuma _hormi_
> tarkoittaa. Siitähän tässä oli kyse.
Miten hormi voi olla kuuma, jos uuni on varaava ja toimii kunnolla?
> Muutama vuosi on jo aikaa. Kehittivät jonkin uuden palotilankin samaan
> syssyyn.
>
Tai löysivät "uudestaan" vanhan. Kuten löysivät uudestaan vuosi sitten
senkin tiedetyn totuuden, ettei polttopuu saa olla valmisvuolukiviuunille
liian kuivaa.
Reiska
"Jukka-Göran von Fittenborg" <Ca...@Jii.Jurpola> kirjoitti viestissä
Ei vittu...jos sä kuivaat puut sisällä niin se vaatii energiaa _paljon_ ja
se otetaan sisäilman lämmöstä, joka taas tuotetaan polttamalla öljyä, puuta,
haketta, pellettejä, sähkölämmityksellä tms. Tutkippas ihan huviksesi kuinka
paljon veden haihtuminen vaatii energiaa. Jos kuivaat ulkona pinossa, niin
se haihtumiseen tarvittava energia otetaan silloin ulkoa. Paras tilanne on
että sisälle tuodaan tarpeeksi kuivia puita, jotka voidaan suoraan laittaa
pesään, eikä turhaan ensin sisällä haihdutella niistä vettä ja samalla sitoa
energiaa siihen. Kyllä se asia vaan kuule on aika yksinkertainen.
ask@kolumbus.fi ove-la
just' ... joo ...
mutta inhoreaali-käytännösssä "paras tilanne" on se, että ylipäätään
saat jostain edes niitä märkiä puita, niin etteivät kaikki oman läänin
puukauppiaat vain ilmoita sulle puhelimessa, että: sorry, mutta kaikki
polttopuut myytiin loppuun jo viime kuussa ... mutta palatkaa taas
ensi vuonna tälle samalle polttopuidenjako-astialle - ja AJOISSA!
polttopuitaKIN (ja aina! märkiä) ostaneena tiedän, että kuivat,
"ylivuotiset" polttopuut ovat täällä "ihmisten ilmoilla"
pelkkää kaunista utopiaa ...
Petri
> > ... Paras tilanne on että sisälle tuodaan tarpeeksi kuivia puita ...
>
> "ylivuotiset" polttopuut ovat täällä "ihmisten ilmoilla"
> pelkkää kaunista utopiaa ...
>
Tuntuu olevan elämä hankalaa teillä siellä "ihmisten ilmoilla".
Kaikki vain kusettavat toisiaan.
Vesa
> Mikä sitten on normaali, mutta kyllä kai jo usean vuoden ajan 'kaikissa'
> varaavissa takoissa on ollut luukut eli varmaan 80%:sti se sellainen Upon
> valurautainen lasillinen takkaluukku, joka päästää vain tunnelman läpi ja
> jättää keklut takkaan;-)
Miten uuni ja takka eroavat toisistaan? Kun mainoksissa takoissakin on
luukut ja savunkirtosysteemeitä aivan kuten uuneissa?
-VJ-
ask@kolumbus.fi ove-la
> Kaikki vain kusettavat toisiaan.
joo ... se nyt vain on täällä tuo "pelin henki" ...
ask@kolumbus.fi ove-la
Jukka-Göran von Fittenborg
"ove-la"
> > Tuntuu olevan elämä hankalaa teillä siellä "ihmisten ilmoilla".
> > Kaikki vain kusettavat toisiaan.
>
>
> joo ... se nyt vain on täällä tuo "pelin henki" ...
>
No mitäpä muuta meiningistä Sakka-Suomessa nyt voi odottaa kun koko muu
Suomi on lähettänyt paskasakkinsa sinne pyörimään :-)
Tosin Jyväskylään on kuulemma jäänyt yksi "kuulapää" pyörimään, joka
tännekin aina kirjoittelee ja kehuu pientä merkonomin palkkaansa
Jyväshyvässä.
Markku Lehtola
Onpas, puitten kosteus siirtyy talvisaikaan monessa torpassa hieman liian
kuivaan sisäilmaan - ei tartte ilmankostuttimia tms. helvetinkoneita. 1-2
pvää sisällä on ihan ok.
--
regards
Markku
Reiska
"> > muulla tavalla tahansa. Joten ei ole mitään hyötyä kuivattaa puuta
sisällä
> > vaan päinvastoin haittaa. Suurempi lämpöhukka tulee siitä puun
kuivaamisesta
>
>
> Onpas, puitten kosteus siirtyy talvisaikaan monessa torpassa hieman liian
> kuivaan sisäilmaan - ei tartte ilmankostuttimia tms. helvetinkoneita. 1-2
> pvää sisällä on ihan ok.
>
>
> --
> regards
> Markku
>
> www.markkulehtola.net
No joo se hyöty ehkä, mutta jos asiaa ajattelee pelkästään energiatalouden
kannalta niin sisällä kuivaaminen ei kannata.
Harri Ilmari Toivonen
Höh - Takat luovat tunnelmaa ja uuneissa taas valmistetaan ruokaa, tarviiko
niissä muuta eroa olla - ainiin lämpömittari tietysti?!?
Harri
Vesa
> Höh - Takat luovat tunnelmaa ja uuneissa taas valmistetaan ruokaa, tarviiko
> niissä muuta eroa olla - ainiin lämpömittari tietysti?!?
Siis edellisessä talossani oli peltikuorinen pönttötakka makuuhuoneen
lämmittimenä. En kyllä ole kuullut kenenkään puhuvan pönttötakasta?
-VJ-
ask@kolumbus.fi ove-la
> energiatalouden kannalta niin sisällä kuivaaminen ei kannata.
ei kannata ? ... verrattuna siis mihin ? ... ulkona kuivaukseenko?
ja kannattaa takuulla, jos aiot polttaa ne puut vielä tänä vuonna!
Ilkka Haapavirta
> Onpas, puitten kosteus siirtyy talvisaikaan monessa torpassa hieman liian
> kuivaan sisäilmaan - ei tartte ilmankostuttimia tms. helvetinkoneita. 1-2
> pvää sisällä on ihan ok.
Jos puut ovat esim. kosteana kesänä kerättyjä hakkuutähteitä, niistä voi
siirtyä talvella sisäilmaan myös erinäisiä lentäviä kotieläimiä. :)
Ilkka
Markku Lehtola
Juu, meillä pörräsi pari sentin mittaista hyttystä jouluna sisällä, olivat
niin sekaisin etteivät edes pistää tajunneet - eivät menoa haitanneet,
mutta hauskaa oli katsoa sitä laiskaa lentoa :-)
--
regards
Markku