Olemme asuneet asunnossa reilut 3kk ja käyttäneet jatkuvaa lämmitystä
päällä. Sähkönkulutuksesta tietysti kiinnostuneena kyselisinkin nyt neuvoja
miten taloa kannattaisi lämmittää edullisimmin. Asiasta on varmaankin
aikasemminkin
täällä keskusteltu, mutta en nyt heti löytänyt siitä viestiketjua.
Kun tuollainen yösähkömahdollisuus on, niin mielellään sitä kokeilisi
varsinkin jos sillä saadaan säästöjä sähkölaskussa.
Miten on kärsiikö asumismukavuus tällöin. Lämmityshän on päällä vain klo
22-07.00
välisen ajan, joten onko loppuillasta havaittavissa viileä lattiaa?
Hinnallisesti yösähkö olevan n. 27% edullisempaa kuin päiväsähkö.
Mutta miten yösähkölämmitys käytännössä sitten toimii. Pitääkö
termostaatteja nostaa isommalle kuin jatkuvalla lämmityksellä? Tarkoitan
että saadaanko
tällöin lämmintä ulottumaan pidemmälle iltaa kohden. Tuleeko tällä tavalla
vain enemmän sähkönkulutusta ja se syö saatavaa säätöä pienemmäksi. Miten
tällaisen yhtälön saisi parhaiten balanssiin. Onko olemassa jotain
suosituksia (webbisivuja) yms joista voisi näitä tarkastella?
Voidaanko yösähkölämmitystä käyttää ympäri vuoden, riittääkö se myös kovilla
pakkasilla? Entä kesänaika?
Minkälaisia kokemuksia teillä on asiasta, kuulisin mielelläni kommenttejanne
ennenkuin alan
kokeilemaan yösähkölämmitystä käytännössä.
Ai niin. Asunto on 150 neliöä josta 101 neliöä on asuinpinta-alaa - loput
lämmitä
autotallia ja lämmintä varastoa. Talo on rakennettu v. 2001.
Asunnossa on varaava takka. Jokaisessa huoneessa on omat termostaatit joiden
anturit mittaavat vain
lattian lämpötilaa, ei huoneilmaa. Myös koneellinen ilmanvaihto on lämmön
talteenotolla.
Kiitoksia jo etukäteen.
t:Veli-Matti
Periaatteessa näin, mutta minusta suuruusluokka on aivan väärä. Tämä tietty
riippuu hiukan siitä, paljonko varaavia lattiapintoja on, ja miten hyvin
talon seinät ja katto on eristetty. Meillä on 100 m2 alakerrassa noin 60 m2
varaavia lattioita. Käytämme niitä pääsääntöisesti yösähköllä. Lisäksi on
jonkin verran kattolämmityksiä vaihtelua tasaamassa. Noin yleensä lattian
lämpö on aamulla jotain 25 - 30 astetta, ja ilman lämpö noin 21 astetta.
Illalla kymmenen aikaan lattian lämpö on pudonnut jonnekin 20 asteen
kieppeille ja ilman lämpö myös, eli pudotus ilman lämpötilassa on noin 1
aste, aika usein jopa vähemmän. Ei tätä edes huomaa. Pahimmilla
talvipakkasilla joskus joutuu lämmittämään lattioita päiväsähkölläkin (tai
laittamaan villasukat).
Homma selviää ihan kokeilemalla. Ei siitä kokeilusta juuri muuta voi
seurata, kuin että illalla tarvitsee villapaidan. Hiukka kannattaa tosin
katsoa lattiamateriaaleja. Parketit ja laminaatit ei välttämättä tykkää
lattian lämpötilan seilaamisesta. Ja jos on suurikokoisia klinkkereitä
(esim. 30 * 30 cm2) niin ne saattaa ajan myötä irtoilla. ( Niitä irtoilee
Suomessa aika paljon, eikä tähän oikein kukaan ole esittänyt yhtä hyvää
syytä. Tämä on yksi teoria, että lattialämmön seilaaminen aiheuttaa
jännityksiä, joka irroittaa pikku hiljaa laatat).
Sähkölasku on meillä huidellut siinä 80 euron kieppeissä kuussa. Alakerran
lisäksi talossa on yläkerta jota ei lämitetä. Lämpö siellä pysyy alakerran
hukkalämmöllä noin 15 asteessa. Lämmityksen lisäksi myös astioiden ja pyykin
pesu hoidetaan yösähköllä. Meillä on puusauna, mutta edellisessä kämpässä
saunakin laitettiin päälle aina yösähkön rapsashtaessa. Veikkaisin, että
suoralla lämmityksellä sähkölasku voisi nousta jonnekin 90 - 100 euron
kieppeille. En ole tosin kokeillut, mutta suuruusluokka säästöille lienee
tätä luokkaa. Yösähkö kun ei enää ole järin paljon päiväsähköä halvempaa.
Peté
Normaalisti lattialaatta on ~80mm, mutta varaavissa lattiossa se on yleensä
paksumpi; ~150mm (tai jopa 200mm). Paksumpaan laattaan saadaan yön aikana
varattua enemmän energiaa, eikä laatan lämpötilaa tarvii tämän takia nostaa
niin korkeaksi.
Meillä oli talo Kirkkonummella (150m^2, 1 1/2 kerrosta) jota lämmitettiin
pelkästään yösähköllä (ma-pe 22-07 ja viikonloppuna pe klo 22 - ma klo 07),
ohjaus suoraan sähköverkosta. Yläkerrassa oli parit sähköpatterit suoralla
sähköllä, joita ei paljoo tarvinnut. Lisäksi talossa oli varaava takka, jota
lämmitettiin talvis aikaan joka toinen päivä. Omasta mielestäni talon
lämpötila ei vaihdellut liikaa. Ainoa ongelma oli että termostaatit oli
huonekohtaiset eikä mitenkään älykkäät, joten niitä piti säätä itse
ulkolämpötilan mukaan lähes jatkuvasti.
Typeräähän tässä on se että talo on lämpimin silloin kun siellä ei olla (klo
8-16) ja lämmitys menee päälle vasta klo 22 ja vaikuttaa viiveellä ehkä
joskus yöllä kun ollaan jo vällyjen alla.
Ai niin, sähköä kului 18.000 kWh/vuosi, josta yösähköä 15.000kWh. (4
henkinen perhe, sähkösauna etc.).
-Sakke K-
"P. Kärhä" <petri...@tkk.fi> wrote in message
news:dv8fu6$eei$1...@epityr.hut.fi...
Siellä sähköpääkeskuksessa saattaisi olla kytkin, jolla voit vaihtaa tuon
lattialämmityksen päälle vain yösähköllä tai jatkuvasti. Kokeile jäähtyykö
asunto liikaa päivällä, jos kytkin on vain yösähköasennossa.
>
> Mutta miten yösähkölämmitys käytännössä sitten toimii. Pitääkö
> termostaatteja nostaa isommalle kuin jatkuvalla lämmityksellä? Tarkoitan
> että saadaanko
> tällöin lämmintä ulottumaan pidemmälle iltaa kohden. Tuleeko tällä tavalla
> vain enemmän sähkönkulutusta ja se syö saatavaa säätöä pienemmäksi. Miten
> tällaisen yhtälön saisi parhaiten balanssiin. Onko olemassa jotain
> suosituksia (webbisivuja) yms joista voisi näitä tarkastella?
> Voidaanko yösähkölämmitystä käyttää ympäri vuoden, riittääkö se myös
> kovilla
> pakkasilla? Entä kesänaika?
>
Jossain huoneessa saattaa lämpötila aamulla olla hiukan "turhan" korkea,
mutta iltalämmön mukavuus lienee ratkaiseva. Kokeile.
>
> Ai niin. Asunto on 150 neliöä josta 101 neliöä on asuinpinta-alaa - loput
> lämmitä
> autotallia ja lämmintä varastoa. Talo on rakennettu v. 2001.
> Asunnossa on varaava takka. Jokaisessa huoneessa on omat termostaatit
> joiden anturit mittaavat vain
> lattian lämpötilaa, ei huoneilmaa. Myös koneellinen ilmanvaihto on lämmön
> talteenotolla.
>
Sähkönkäytön optimoimiseksi takka kannattaa lämmittää aamupäivällä ja
lattiaa sähköllä yöllä.
11 cm siitä taisi tulla. Tämä tosiaan hieman vaikuttaa. Lisäksi meillä on
lämmön talteenotto ilmastoinnissa. Sekin vaikuttaa. Hommassa on niin paljon
muuttujia, ettei homma kertakaikkiaan ratkea internetissä. Se on vaan kohde
kerrallaan kokeiltava, että seilaako lämpötila häiritsevästi. Minun
käsitykseni on, että pääsääntöisesti lämpötilan seilaus ei ole häiritsevää.
> lämmitettiin talvis aikaan joka toinen päivä. Omasta mielestäni talon
> lämpötila ei vaihdellut liikaa. Ainoa ongelma oli että termostaatit oli
> huonekohtaiset eikä mitenkään älykkäät, joten niitä piti säätä itse
> ulkolämpötilan mukaan lähes jatkuvasti.
Teillä lienee ollut alakerrassa pelkästään lattialämmitystä? Sitä ei minun
mielestäni saa toimimaan kunnolla. Lattiassa on niin iso aikavakio, ettei
lämpötila reagoi tarpeeksi nopeasti ympäristön muutoksiin. Meillä tehtiin
tästä syystä lattialämmitys (sähköllä) ainoastaan yhteisiin tiloihin:
keittiö, eteinen, aula, WC, kylppäri, sauna. Makuuhuoneissa ja olkkarissa on
kattolämmitys, eli systeemi on osittain varaava (niinkuin muuten tuossa
kohteessakin, mistä tämä threadi alkoi). Juju on siinä, että lämpötilaa
tasataan kattolämmöillä, jotka reagoi todella nopeasti. Jos ympäristön
lämpötila nousee, niinkuin se päivällä tekee, niin kattolämmöt menee pois
päältä. Ne alkaa illalla sitten taas pikkuhiljaa naksumaan, kun ulkona
kylmenee. Todella tyytyväinen olen. Ei ole pariin vuoteen tarvinnut
termostaatteihin koskea.
> Typeräähän tässä on se että talo on lämpimin silloin kun siellä ei olla
> (klo 8-16) ja lämmitys menee päälle vasta klo 22 ja vaikuttaa viiveellä
> ehkä joskus yöllä kun ollaan jo vällyjen alla.
No joo. Minusta on kiva, kun aamulla sängystä noustessa lattia on paljaan
jalan alla lämmin. Ei sitä sitten illalla niin kaipaa, kun on vaatteet
päällä.
> Ai niin, sähköä kului 18.000 kWh/vuosi, josta yösähköä 15.000kWh. (4
> henkinen perhe, sähkösauna etc.).
Paljonkos tuo tekee euroina kuussa? Minä en jotenkin ikinä ole tajunnut,
että miten ihmiset voi muistaa noita kilowattitunteja :-)
Peté
Meillä taitaa olla 8cm ja heilahtelu ei ole häiritsevää, pääsääntöisesti.
> Teillä lienee ollut alakerrassa pelkästään lattialämmitystä? Sitä ei minun
> mielestäni saa toimimaan kunnolla. Lattiassa on niin iso aikavakio, ettei
> lämpötila reagoi tarpeeksi nopeasti ympäristön muutoksiin. Meillä tehtiin
> tästä syystä lattialämmitys (sähköllä) ainoastaan yhteisiin tiloihin:
> keittiö, eteinen, aula, WC, kylppäri, sauna. Makuuhuoneissa ja olkkarissa
> on kattolämmitys, eli systeemi on osittain varaava (niinkuin muuten tuossa
> kohteessakin, mistä tämä threadi alkoi). Juju on siinä, että lämpötilaa
> tasataan kattolämmöillä, jotka reagoi todella nopeasti. Jos ympäristön
> lämpötila nousee, niinkuin se päivällä tekee, niin kattolämmöt menee pois
> päältä. Ne alkaa illalla sitten taas pikkuhiljaa naksumaan, kun ulkona
Meillä n. 140m2 ja varaavalämmitys kaikkialla, 3s "piirissä", joista 2
kytkimen
takana (off/on/yö) ja 1 (on/off). On = huonekohtainen termostaatti
katkaisee, kun
säädetty lämpötila saavutettu.
=> tässä ph, khh ja keittiö.
Lisäksi keittiö/oh samaa tilaa, joiden välissä muuratut leivinuuni/takka
vierekkäin,
joita pakkasella lämmitetään 2-3 päivän välein. Kovalla jopa joka päivä
(vuorotellen)..
Ainut huonpuoli tässä on sen "älyn" puute, eli tosiaan jos pakkanen kiristyy
tai
laihtuu reilusti, niin huonekohtaisia termareita pitää säätää, mutten katso
tämän
olevan liian vaivalloista :D
>> Ai niin, sähköä kului 18.000 kWh/vuosi, josta yösähköä 15.000kWh. (4
>> henkinen perhe, sähkösauna etc.).
>
> Paljonkos tuo tekee euroina kuussa? Minä en jotenkin ikinä ole tajunnut,
> että miten ihmiset voi muistaa noita kilowattitunteja :-)
n. 15500 kWh/vuosi ja n. 86e/kk....
JM
vuonna 2003 (muutettiin poin 2004) tais olla 100?/kk, mutta sähkölasku tuli
10 kertaa vuodessa eli 1000?/vuosi => 83?/kk, niin ja lämminvesi oli kans
pelkästään yösähköllä (joo, riitti hyvin, vaikka oli vain 150l varaaja).
kWh on helppo muistaa, kun seuraa sähkönkulutusta kuukausittain. pieni
operaation mutta hyödyllinen esim. taloa myytäessä.
-Sakke K-
"Jari" <jara...@suomi24.fi> wrote in message
news:BfSRf.23978$Nb2.4...@news1.nokia.com...
> Hankimme vast-ikää omakotitalon jossa on sähkölämmitys (sähkövastukset
> lattian sisässä).
> Sähköpääkeskuksessa lukee kylläkin "osittain
> varaava", tarkoitetaanko kuitenkin samaa asiaa?
> Olemme asuneet asunnossa reilut 3kk ja käyttäneet jatkuvaa lämmitystä
> päällä. Sähkönkulutuksesta tietysti kiinnostuneena kyselisinkin nyt
> neuvoja
> miten taloa kannattaisi lämmittää edullisimmin.
> Asunto on 150 neliöä josta 101 neliöä on asuinpinta-alaa - loput lämmitä
> autotallia ja lämmintä varastoa.
Vähän outo ilmaisu tuo "osittain varaava", jos muuta lämmitystä ei ole.
Meilläkin on osittain varaava sähkölämmitys, jossa on yösähköllä lämpiävien
lattioiden lisäksi normaalit radiaattorit ikkunoiden alla. Taloudellisimmin
homma toimii siten, että lattialämmitys on pois päältä siihen aikaan
vuodesta, kun lämmitystarve on pieni, muuten lattia lämpenee liikaa.
Termostaatti mittaa vain lattian lämpötilaa ja lattian massan vuoksi
hystereesi on aikamoinen. En tiedä, voisiko vanhojen Danfossien tilalle
laittaa älykkäämmän systeemin, joka osaisi huoneilman lämpötilan perusteella
pätkiä lämmitystä fiksummin.
Tapsa
se on sähkölaitoksen suunnittelijoiden ja ekonomien keksintöä
ja tarkoittaapi sitä
ettei lämmitystehoa/lämmitys-synsteemiä muutoinkaan
ole mitoitettu sellaiseksi että se varattu sähkölämpö riittäisi aina
ja joka tarkoitukseen
esim. kun pakkaset hiemankaan paukkuu, niin suihkulämmintä vettä
ei saa suihkusekoitushanasta enää ilta-viiden (n. klo 17) jälkeen
ko' liian pieneksi mitoitetulta lämpövaraajalta on "takki tyhjänä"
ja niinpä huoneetkin alkaa uhkaavasti jäähtyä kun ilta pimenee
(ennenkuin vasta klo 22-23 naksahtaa ohjattu YÖsähkö taas
toimintaan ... ja joskus noin klo 03-04 aikaan ovat huoneetkin
jälleen passelinlämpöisiä ja voi potkia paksun untuvatäkin sivuun)
ja kovemmilla pakkasilla onkin viimeistään jo klo 17 naksautettava
JATKUVA (=kalliimpi päivä)sähkö lisäksi lämmittämään synsteemiä
(="varaajaa" tms.)
eli
se on sitä "muuta lämmitystä"
Meillä on vain lattialämmitys eikä edes termostaatteja kuin parissa
huoneessa. Lämpötila on pysynyt yhden asteen sisällä ulkolämpötilan
heitellessä 20 astetta.
-jm