Takasta
HeikkiM
sisälle mutta saadaan maksimaalinen lämpö talteen? Minkälaista puumäärää
kannattaa kerralla polttaa? Mistäs sais halvalla laadukkaat takka
välineet (hiilihanko jne.)?
Tommi
Jos harjoittelee takan polttamista ekaa kertaa niin häkävaroittimen osto
voi tuoda kummasti mielenrauhaa ensimmäisille vuosille. Rautakaupoista saa.
HeikkiM
Tänään kävinkin sellaisen ostamassa :). Mihinkähän se kannattaa
sijoittaa, kattoonko vai takan korkeudelle, eli mihin suuntaan se häkä
menee?
Ari H
Eikö ollut mukana ohjetta? Yhden varoittimen asennusohjeesta
*muistelisin*, että noin puolentoista metrin korkeuteen, ja
parin metrin päähän tulisijasta. Voi tosin olla että muistan
täysin väärin ohjeen yksityiskohdat, mutta joku tuommoinen ohje
varmaan tuli sen sinunkin varoittimesi mukana.
--
"Ja pilkut huusivat tuskissaan: 'Lisää vaseliinia, lisää vaseliinia!'"
asko
"HeikkiM" <
Muutama perustieto ja vähän enemmänkin
http://www.motiva.fi/attachment/f16d4d543f99d7a59f54560a69063a0e/92e4618677c78947b116b77870e71583/COMBI+tulokset+23.12.2002.pdf
löytyy googlella sanoilla varaava tulisija tutkimus
sivuilla 15 -16 hyvä kuvaus kysymyksiisi
pelti kiinni kun ei ole näkyviä liekkejä hiilloksen kohentamisen jälkeen.
Itse huolehdin siitä että hiillos on kokonaisuudessaan arinan päällä ja
liekkiä ei ole ennekuin laitan pellin kiinni.
Jos ei kokemusta takan käytöstä, niin pelti aina kiinni mahdollisimman
myöhään juuri tuo häkävaaran vuoksi. Häkävaroitin jonka taisit on hankkia on
laite.
Häkävaroittimen sijoituspaikkaan tällainen vastaus TUKESilta (Risto Raitio
ylitarkastaja)
TUKES"
"Häkävaroittimen sijoitukseen vaikuttaa se onko kyseessä pelkkä häkävaroitin
vai yhdistetty häkä- ja palovaroitin. Jos kyseessä on yhdistelmävaroitin,
tulee se aina sijoittaa kattoon palovaroittimen sijoitusohjeiden mukaisesti.
Häkävaroitin tulisi asentaa huonetilaan, jossa sijaitsee tulisija.
Häkä on vain hiukan ilmaa kevyempää, eikä sen kulkeutuminen kattoon
mahdollisten ilmavirtausten yms. vallitessa ole välttämättä riittävän
nopeaa. Lämmin ilma taasen nousee ylöspäin nopeammin.
Häkävaroittimen sijoittamisessa kannattaa ensisijaisesti luottaa
käyttöohjeisiin. Jos käyttöohjeet ovat ristiriidassa edellä mainittujen
ohjeiden kanssa on syytä noudattaa yllä olevia neuvoja. Tärkeintä on
kuitenkin opetella käyttämään tulisijaa siten, että häkää ei pääse
syntymään.
-asko-
asko
"asko"
Häkävaroitin jonka taisit on hankkia on
> laite.
-asko-
>
Tommi
Kannattaa ihan oikeasti lukea ne ohjeet. Muistaakseni ei kuitenkaan
katon korkeammalle kohdalle koska häkä on joko raskaampaa tai ainakin
saman painoista kuin ilma. Omani oli aikanaan muistaaksen noin 1,5m
korkeudella lattiasta.
Kannattaa ensimmäisiä polttokokeiluja tehdä mieluiten viikonloppuisin
että on ilta aikaa katsella mitä tapahtuu. Useimmat onnettomuudet
lienevät tapahtuneen kun on lämmitetty illalla ja nukkumaan mennessä on
suljettu pellit liian aikaisin kun ei ole jaksettu odottaa sammumista.
Tapio V.
Pellin sulkemiasajankohdalla tuntia aiemmin tai myöhemmin ei ole
mitään käytännön vaikutusta takan jäähtymisnopeuteen, joten on aivan
turha ryhtyä sitä optimoimaan.
Häkäkuolemien välttämiseksi pellin nurkasta yleensä nykyään
napsaistaan pala pois, jotta pieni veto jää vaikka pelti olisi
suljettukin.
Laadukkaita takkavälineitä ei saa halvalla, ainakaan rauta- ja
rihkamakaupoista ei ylipäänsä saa laadukkaita takkavälineitä. Sepällä
teettämällä voi saada. Laadukkuudella ymmärrän tässä tarkoitettavan
visuaalista laadukkuutta. Käytettävyyden kannaltahan on ihan sama,
millä ranstakalla sitä hiillosta ronkkii.
Tapsa
Heikki Heinonen
>
>sivuilla 15 -16 hyvä kuvaus kysymyksiisi
>pelti kiinni kun ei ole näkyviä liekkejä hiilloksen kohentamisen jälkeen.
>Itse huolehdin siitä että hiillos on kokonaisuudessaan arinan päällä ja
>liekkiä ei ole ennekuin laitan pellin kiinni.
>Jos ei kokemusta takan käytöstä, niin pelti aina kiinni mahdollisimman
>myöhään juuri tuo häkävaaran vuoksi. Häkävaroitin jonka taisit on hankkia on
>laite.
Häh? Häkäkuolemathan tapahtuvat juuri niin että joku katsoo että liekki on
sammunut eikä huomaa tuhkan alla kytevää hiillosta. Vähässä hapessa kytevä
hiilihän sen hä'än tuottaa.
Mitenhän tuokin kuuluu taivuttaa? :)
HeikkiM
Tarkoitatko että sinne tuhkaluukkuunkin voi jäädä kytevä hiilipala?
Pitäisikö hiililuukku jättää varmuuden vuoksi auki vaikka on pellin
laittanut kiinni? Jos häkä on hajuton, niin tuleeko hään mukana myös
muuta savua, joka ilmoittaisi häästä?
asko
"Heikki Heinonen>
kyse oli takasta, ja olettaen hiillosta ei juurikaan mene arinan läpi
tuhkaluukkuun. Tämä tietenkin täytyy itse tarkistaa.
-asko-
Antti Häikiö
> On 3 huhti, 20:20, HeikkiM <kamalaa_...@gmail.com> wrote:
>
>> Milloinka varaavan takan pelti kannattaa sulkea, ettei tule häkää
>> sisälle mutta saadaan maksimaalinen lämpö talteen? Minkälaista puumäärää
>> kannattaa kerralla polttaa? Mistäs sais halvalla laadukkaat takka
>> välineet (hiilihanko jne.)?
>
> Pellin sulkemiasajankohdalla tuntia aiemmin tai myöhemmin ei ole
> mitään käytännön vaikutusta takan jäähtymisnopeuteen, joten on aivan
> turha ryhtyä sitä optimoimaan.
Tuosta olen kyllä eri mieltä, meillä ainakin entisen kämpän takkasydämen
ympärille muuratussa uunissa ero oli huomattava. Itse toimin siten, että
kun on hiilet jäljellä, laitan pellin melkein kiinni (noin
tulitikkuaskin leveyden verran jätän auki). Sitten viimeisenkin hiilen
sammuttua pelti kokonaan kiinni.
--
AH
http://www.viipotin.net/aih
http://www.akaanpiha-apu.net
Kare Pietilä
> Häh? Häkäkuolemathan tapahtuvat juuri niin että joku katsoo että liekki on
> sammunut eikä huomaa tuhkan alla kytevää hiillosta. Vähässä hapessa kytevä
> hiilihän sen hä'än tuottaa.
Höpö-höpö. Ei kytevästä hiilloksesta mitään häkää tule. Tai tulee,
mutta jos ruvetaan molekyylitasolla tutkimaan, niin sitten sitä
tulee vielä mustastakin pesästä. Vaaralliset häkäpitoisuudet synty-
vät palamisen loppuvaiheessa kun puukaasu palaa jäähtyvässä pesässä
jäähtyen liian nopeasti vajaahappisessa nousuvirrassa niin, että
palaminen jää vaillinaiseksi.
Itse olen aina sulkenut pellit kun "häkäliekki" ei syty enää hiil-
loksen hämmentämisen jälkeenkään ja tässä sitä vaan kirjoitellaan.
Samalla kannattaa varmistaa, ettei pesässä taatusti ole nokaretta-
kaan palamatonta tai osin palanutta puuta joka voisi vielä kyteä
tai syttyä.
Toki häkä on niin vaarallinen aine, että kehotan suureen varovaisuu-
teen. Peltien aikasempi sulkeminen säästää tuntuviakin määriä läm-
pöenergiaa, mutta säästö ei ole minkäänlaisen riskinoton arvoinen.
Jos ei ole varma niin, peltejä kannattaa pitää auki vähän pitempään
ja mitä pienempi mökki, sitä huolellisempi pitää olla!
--
Abj gung lbh xabj, V unir gb xvyy lbh!
nos...@supertel.fi
> Toki häkä on niin vaarallinen aine, että kehotan suureen varovaisuu-
> teen. Peltien aikasempi sulkeminen säästää tuntuviakin määriä läm-
> pöenergiaa, mutta säästö ei ole minkäänlaisen riskinoton arvoinen.
> Jos ei ole varma niin, peltejä kannattaa pitää auki vähän pitempään
> ja mitä pienempi mökki, sitä huolellisempi pitää olla!
>
Itse kuristan vetoa jo alkupalon jälkeen, hiillosvaiheessa ei ilmaa
tarvita paljoa. Hiilet voi loppuvaiheessa kohentaa keoksi arinaritilän
päälle, palavat nopeasti ja kuumana.
Mutta jos haluaa jättää arpomisen, hiilet ja tuhkat voi lapioida
peltiämpärissä pihalle ja sulkea pelti. Pihalla hiilet eivät tapa kuin
korkeinaan lämmittelemään tulevan harakan:-).
HeikkiM
Ari H
> Onko maitopurkkien ja sanomalehtien poltto takassa kuinka järkevää?
Riippuu mittakaavasta ja polton tarkoituksesta ja siitä
onko pihalla paperin ja/tai pahvinkeräysastia... Ja myös
siitä miten "järkevä" määritellään. Noilla pohjatiedoilla
vastaus olisi luultavasti "ei ole"... ;-)
HeikkiM
> On 2007-04-06, HeikkiM <hehe...@gmail.com> wrote:
>> Onko maitopurkkien ja sanomalehtien poltto takassa kuinka järkevää?
>
> Riippuu mittakaavasta ja polton tarkoituksesta ja siitä
Hävittää maitopurkit ja samalla lämmittää kämppää, jos vaan ei tule
hajuja sisälle.
> onko pihalla paperin ja/tai pahvinkeräysastia... Ja myös
Ei ole.
Heikki Heinonen
>Onko maitopurkkien ja sanomalehtien poltto takassa kuinka järkevää?
Maitopurkeista tulee aivan mieletön katku. Jos haluat pysyä väleissä naapurien
kanssa niin älä polta. Sanomalehtiä voi kyllä polttaa ja parhaiten ne palaa puun
seassa. Pelkän paperin polttaminen on sellaista näpräämistä että ei se kannata.
Ari H
> Ari H kirjoitti:
>> On 2007-04-06, HeikkiM <hehe...@gmail.com> wrote:
>>> Onko maitopurkkien ja sanomalehtien poltto takassa kuinka järkevää?
>>
>> Riippuu mittakaavasta ja polton tarkoituksesta ja siitä
>
> Hävittää maitopurkit ja samalla lämmittää kämppää, jos vaan ei tule
> hajuja sisälle.
Maitopurkeissa on vahaa (tms) että ovat nestetiiviitä. Varmaan ok
polttaa runsaan puun kanssa kuumassa pesässä (toisessa pesällisessä
pari tölkkiä puun seassa), mutta nenähän sen kertoo. Niin ja yhtä
oleellista on, että hajuja ei tule myöskään ulos, jos on naapureita
200m sätellä... :-)
Sanomalehdistä voi rullata "halkoja", kun vielä kastelee ja
antaa kuivua puristuksessa, niin on tiivis paketti, joka kai
palaa melkein kuin puu (suositeltavaa varmaan polttaa puun
seassa). Omaa kokemusta ei ole.
Omaa nenää kannattaa varmaan tässä uskoa jos ei ole naapuria.
Jos on naapuri, niin kannattaa miettiä myös naapurin astmaisen
vieraan nenää kun naapuri on tuulen alapuolella...
>> onko pihalla paperin ja/tai pahvinkeräysastia... Ja myös
>
> Ei ole.
Sitten polttaminen lienee ekologisempaa kuin muut vaihtoehdot.
Tosin jos esim. työmatkalla on keräyspiste, niin kannattaa
harkita sinne tiputtamista. On se varmaan helpompaa kuin
polttelu, tosin ei ehkä yhtä kivaa (meissä kaikissa asuu
pikku pyrömaani).
Tommi
> Sanomalehdistä voi rullata "halkoja", kun vielä kastelee ja
> antaa kuivua puristuksessa, niin on tiivis paketti, joka kai
Sanomalehtiä ei kannata ainakaan lämmityksen vuoksi polttaa. Lämpäarvo
on mitätön (sauna ei tahdo lämmetä) ja tuhkaa tulee älyttömästi.
Maitopurkeissa lienee jotain muovin sekaista joka ainakin haisee pahalle
jos ei lisäksi aiheuta jotain negatiivista hormin kestävyydelle.
Molemmat siis jonnekin muualle kuin takkaan.
Ari H
> Ari H kirjoitti:
>> Sanomalehdistä voi rullata "halkoja", kun vielä kastelee ja
>> antaa kuivua puristuksessa, niin on tiivis paketti, joka kai
>
> Sanomalehtiä ei kannata ainakaan lämmityksen vuoksi polttaa. Lämpäarvo
> on mitätön (sauna ei tahdo lämmetä) ja tuhkaa tulee älyttömästi.
Eiköhän se lämpöarvo ole aika tarkkaan se mitä selluloon lämpöarvo
on, eli ei voi kauheasti puun lämpöarvost poiketa. Ja ei tukaakaan
pitäisi kauheasti tulla, jos perus-sanomalehtipaperista puhutaan
(kiiltävä aikauslehtipaperi on sitten erikseen). Sanomalehti ihan
sellaisenaan on vaan sen verran höttöistä, että jos heittää vaan
pesään lehtiä, niin eihän niitä mene sinne kuin parin klapin painon
verran, eikä niistä lämpöäkään irtoa kuin enintään paria klapia
vastaava määrä...
Ja oma juttunsa on, että miten sanomalehden saa palamaan niin
että se palaa kunnolla eikä jätä tuhkaa... Jos siitä irtoilee
isoja hiiltyneitä palasia leijailemaan palotilan ilmaan, niin
silloin homma ei tosiaan toimi.
Mutta paperi kyllä palaa jos sen sopivasti polttaa tavallisen
tulisijan pesässäkin. Mitä lehtien painomuste sitten saa aikaan,
tervaako se piipun nokipalolle otolliseksi tms ikävää, siitä en
sano mitään...
John Smith
"Ari H" <em...@ei.saatavilla.invalid> wrote in message
news:evfmnd$p4v$1...@news.cc.tut.fi...
sl-paperissa on niin paljon savea ja täyteaineita, ettei sitä kannata
polttaa.
nos...@supertel.fi
> "Ari H" <e...@ei.saatavilla.invalid> wrote in message
>
> sl-paperissa on niin paljon savea ja täyteaineita, ettei sitä kannata
> polttaa.
Tavallinen sanomalehtipaperi on mekaanisesta massasta tehtyä, eikä
siinä ole kaoliineja joukossa. Hesari jne on siis sellua ja
ligniiniäkin on seassa. Sensijaan esim Tekniikka ja Talous on
kiiltävää paperia, jota ei pysty käyttämään kunnolla edes sytykkeenä.
Lienee enemmän savea kuin puuta. Eron huomaa kyllä polttamalla
molempia pienen koepalan.
Paperin polttaminen on muistakin syistä vaikeaa, vaikka siinä ei ole
kaoliinia joukossa. Jos ei saa polttoa toimimaan kunnolla, lienee
parasta tosiaan jättää polttamatta. Nokipalot ja pienhiukkaset
keuhkoissa voi tulla kalliimmaksi kuin jätepaperinkeräykseen viennin
polttoainekulut+menetetty energian säästö.
Ari H
> "Ari H" <em...@ei.saatavilla.invalid> wrote:
>> Eiköhän se lämpöarvo ole aika tarkkaan se mitä selluloon lämpöarvo
>> on, eli ei voi kauheasti puun lämpöarvost poiketa. Ja ei tukaakaan
>> pitäisi kauheasti tulla, jos perus-sanomalehtipaperista puhutaan
>> (kiiltävä aikauslehtipaperi on sitten erikseen). Sanomalehti ihan
>> sellaisenaan on vaan sen verran höttöistä, että jos heittää vaan
>> pesään lehtiä, niin eihän niitä mene sinne kuin parin klapin painon
>> verran, eikä niistä lämpöäkään irtoa kuin enintään paria klapia
>> vastaava määrä...
>>
>> Ja oma juttunsa on, että miten sanomalehden saa palamaan niin
>> että se palaa kunnolla eikä jätä tuhkaa... Jos siitä irtoilee
>> isoja hiiltyneitä palasia leijailemaan palotilan ilmaan, niin
>> silloin homma ei tosiaan toimi.
>>
>> Mutta paperi kyllä palaa jos sen sopivasti polttaa tavallisen
>> tulisijan pesässäkin. Mitä lehtien painomuste sitten saa aikaan,
>> tervaako se piipun nokipalolle otolliseksi tms ikävää, siitä en
>> sano mitään...
>
> sl-paperissa on niin paljon savea ja täyteaineita, ettei sitä kannata
> polttaa.
Yllä puhun siis koko ajan tavallisesta hieman harmaasta, ohuesta ja
mattapintaisesta sanomalehtipaperista, jossa ei noita täyteaineita
juuri ole.
Sanomalehteähän suositellaan jopa sytyttämiseen joissakin (jopa
useimmissa?) puiden poltto-ohjeissa, tarkoittaen nimenomaan
"vähiten hienolle" sanomalehtipaperille painettuja sanomalehtiä.
Tommi
> Yllä puhun siis koko ajan tavallisesta hieman harmaasta, ohuesta ja
> mattapintaisesta sanomalehtipaperista, jossa ei noita täyteaineita
> juuri ole.
>
> Sanomalehteähän suositellaan jopa sytyttämiseen joissakin (jopa
> useimmissa?) puiden poltto-ohjeissa, tarkoittaen nimenomaan
> "vähiten hienolle" sanomalehtipaperille painettuja sanomalehtiä.
No kyllähän se syttyy ja palaa tietenkin. Kuitenkin alkuperäiseen
kysymykseen "kannattaako sanomalehdet hävittää polttamalla tavoitteena
talon lämmitys" niin oma vastaukseni on että ei kannata.
Vanhemmilla oli aikoinaan joku semmonen kokeilu 80-luvulla että
sanomalehtiä kasteltiin ja tehtiin jotain hemmetin brikettejä ja niitä
sitten sullottiin saunan pesään puiden joukkoon. Lopputuloksena oli
hillitön määrä tuhkaa ja tuplasti pitempi saunalämmitys aika kuin
pelkillä haloilla lämmittäessä. Oma näkemys perustuu siis empiiriseen
tutkimukseen.
Toni
> No kyllähän se syttyy ja palaa tietenkin. Kuitenkin alkuperäiseen
> kysymykseen "kannattaako sanomalehdet hävittää polttamalla tavoitteena
> talon lämmitys" niin oma vastaukseni on että ei kannata.
Oma vastaukseni on että kannattaa.
Sanomalehdet on nykyään tehty suurimmaksi osaksi mekaanisesta massasta
ilman suurta määrää täyteainetta/päällystettä (savea/kiveä). Ennen
taidettiin käyttää enemmin sellu+mek.massa+täyteainetta.
Sanomalehteä poltettaessa hiiltä jää alkuun paljon, jos takka on kuuma
palaa hiili pois ja tuhkaa jää vähän. Jos palon lämpötila on kovin
matala jää lehdenmuotoista hiili-tuhkaa paljon.
Maitopurkit on tehty kartongista jonka päällä molemmin puolin on ohut
muovikerros. Täyteainetta ei siinäkään paljoa ole joten ei tuhkaakaan
muodostu.
Aikakausilehtipaperia, eli sellaista kiiltävää tyyliin TM ei kannata
polttaa. Siinä tuhkan osuus voi olla jo luokkaa 40%.
Meillä poltetaan kaikki sanomalehdet ja pahvit (ei ole kierrätyspistettä
ihan lähellä), paljon elintarvikkeiden pakkauksia (muovia siis). Siten
jätteen määrä on tippunut niin paljon että roskista voi tyhjentää
harvemmin. Oikeaoppinen noiden jätteiden poltto on silloin kun takka on
jo kuuma. Eli ensimmäisen pesällisen jälkeen jotta roippeet palavat
tarpeeksi korkeassa lämpötilassa ja savua/hajuja heikosta palamisesta ei
silloin synny.
Jätteen poltolla saa pienen määrän energiaa säästöön sekä samalla
roskiskeikat harvenevat.
nos...@supertel.fi
> harvemmin. Oikeaoppinen noiden jätteiden poltto on silloin kun takka on
> jo kuuma. Eli ensimmäisen pesällisen jälkeen jotta roippeet palavat
> tarpeeksi korkeassa lämpötilassa ja savua/hajuja heikosta palamisesta ei
> silloin synny.
>
Edellyttää sitä, että myös roskista irtoavien kaasujen lämpötila on
riittävän korkea ja happea on sopivasti tarjolla. Muovien kanssa
yllättävän vaikeaa, esim maitopurkkien suhteen auttaa, jos laittaa
purkit sisäkkäin, jolloin ne kaasuuntuu hitaammin ja kaasut ehtii
palaa. Muovikassitkin palaa puhtaasti, jos vaan saa ne kaasuuntumaan
vähän hitaammin kuin suoraan hiillokselle heitettäessä käy ja kuumaa
palamisilmaa riittävästi.
Polyeteenin polttoarvo on hyvä, öljyn luokkaa. Mutta kun se haihtuu
hiilloksella hetkessä ja vie enemmän polttoilmaa kuin tavallisen takan
läpi saa kulkemaan. Jos happi loppuu kesken, palotuloksena on nokea ja
käryä..
Ari H
Ehkä liikaa paperibrikettejä suhteessa puun määrään, tai
paperibrikettejä kylmään saunan pesään ennen sytyttämistä?
Tai sitten hieno teoria ei vaan vastaa käytäntöä ;-)
Noh, pitänee itsekin kesällä kokeilla, että tuleeko samat
empiiriset tulokset kuin teillä 80-luvulla...
nos...@supertel.fi
>
> Ehkä liikaa paperibrikettejä suhteessa puun määrään, tai
> paperibrikettejä kylmään saunan pesään ennen sytyttämistä?
> Tai sitten hieno teoria ei vaan vastaa käytäntöä ;-)
>
Briketit taitaa olla sen verran höttösiä, että hiillos ei jaksa palaa
yksin loppuun.
Täyteaineeton paperi palaa helposti mustaksi hiileksi, joka taitaa
olla kemiallisesti lähes samaa kuin puuhiili. Kaasuuntumisen jälkeen
lämpötila laskee liikaa, ja hiillos sammuu.
Eli ensin pitäisi ehkä polttaa sen verran puuta, että saa hiilloksen
aikaan arinan päälle, sitten vasta prikettejä perään. Silloin alla
oleva hiillos pitää lämpötilan riittävänä ja hiillos voi myös estää
paperihiilen putoamisen arinan läpi ennen aikojaan.
Niin ja paperin "tuhka" voi tuottaa pitkään häkää.