Omakotitalon lämmitys.
Elina Komulainen
Parinsadan neliön puolitoistakerroksisessa talossamme on varaava
yösähkölämmitys. Sähkölaskut on suuret ja häiröt sähkönjakelussa
huolestuttavat. Mietiskelemme, minkälaista muutosta kannattaisi ruveta
suunnittelemaan. Yksi vaihtoehto olisi maalämpö. Se on vaan niin kovin
kallis ja maksaa itsensä hitaasti takaisin. Jonkinlainen puulämmitys tämän
entisien lisänä voisi myös tulla kysymykseen. Takaisihan se jonkinasteisien
katastrofivalmiuden. Se voisi olla esim. pönttöuuni. Tai sitten, mikäli
mahdollista lisäpuulämmitys sille 3000 litran varaajalle, siis yösähkön
lisäksi. Onkohan sellaisia/kokemusta kenelläkään? Onko kellään kokemuksia
maalämmöstä? Pärjääkö sillä pelkästään kovilla pakkasilla?
pekka
"Elina Komulainen" <elina.ko...@pp.inet.fi> kirjoitti viestissä:
> Näin ankarilla paukkupakkasilla on taas tullut mieleen lämmitysasait.
> Parinsadan neliön puolitoistakerroksisessa talossamme on varaava
> yösähkölämmitys. Sähkölaskut on suuret ja häiröt sähkönjakelussa
> huolestuttavat. Mietiskelemme, minkälaista muutosta kannattaisi ruveta
> suunnittelemaan. Yksi vaihtoehto olisi maalämpö. Se on vaan niin kovin
Se ainakin on varmaa että maalämmön käyttövarmuus on aivan samaa luokkaa
kuin sähkölämmityksen, tai öljylämmityksen, tai puukeskuslämmityksen tai
minkätahansa lämmityksen jossa kiertovettä liikuttaa sähkäpumppu. Nykyään ei
kaikissa kunnissa saa rakennuslupaa sähkölämmitykselle jollei ole uunia tai
muuta varalämmönlähdettä. Joo ja kummasti motivoi minuakin kantamaan halkoja
uuniin kun kaukolämpö hajosi, eikä perkuleet säry kesällä ku olisi aikaa
korjailla.
pekka
Sami
* sähkölämmitystalosta saattaa puuttua esim. lämmönjakohuone ja piipun
rakentaminen saattaa olla mielenkiintoinen tehtävä.
* varaajan sijoitus saattaa tuottaa ongelmia
Varaava takka saattaa olla helpoin vaihtoehto
Sitten ehkä patteriverkosto ja lämmönlähteeksi esim. öljykattila (ei tarvita
varaajaa, mutta öljysäiliö pitää sijoittaa johonkin)
Puukattila vaatii varaajan.
Maalämpö tietääkseni toimii, mutta perustamistustannukset ovat mittavat.
Sami
Ps. Itse lämmitän öljyllä, kaksi kerrosta, yhteensä n. 250 neliötä. Vuodessa
kuluu öljyä n. 2200-2500 litraa eli lämmityskustannukset vuodessa n. 900
Eur. Täytyy vain toivoa ettei öljyn hinta kauheasti nousisi :(
Paukkupakkasia (yli -20) varten on alakerrassa varaava takka.
"Elina Komulainen" <elina.ko...@pp.inet.fi> wrote in message
news:v4_Q9.961$HU1...@read3.inet.fi...
Sami
> kuin sähkölämmityksen, tai öljylämmityksen, tai puukeskuslämmityksen tai
> minkätahansa lämmityksen jossa kiertovettä liikuttaa sähkäpumppu. Nykyään
ei
> kaikissa kunnissa saa rakennuslupaa sähkölämmitykselle jollei ole uunia
tai
> muuta varalämmönlähdettä.
Kiertovesipumpun ja öljypolttimen saa helposti liikkeelle.
Laitoin kesällä pannuhuoneeseen rican automaattisen varavirtalähteen,
testieni mukaan nyt sähköt saavat katketa kahdeksi päiväksi ja pirtti pysyy
lämpimänä.
Virtalähteessä on akut eli se ei pärise aggrigaatin lailla.
Sami
Jorma Oinonen
"Elina Komulainen" <elina.ko...@pp.inet.fi> kirjoitti
viestissä:v4_Q9.961$HU1...@read3.inet.fi...
Itselläni on samankokoinen talo ja samankokoinen varaaja jossa vastuksia
yhteensä
13kW. Ongelmana itselläni oli ettei yösähkö lämmittänyt tarpeeksi varaajaa
kovilla
pakkasilla vaan varaaja käytti melkoisesti myös kallista päiväsähköä.
Aloin viime kesänä vertailemaan eri vaihtoehtoja joilla saisi parennettua
nykyistä
systeemiä.
Mietin juuri maalämmitystä mutta sen toimivuus vanhassa "energiasyöppö"
talossa
epäilytti liikaa, tai lähinnä tiedon puute siitä miten maalämpö riittää
vanhaan taloon.
Itselläni on myös vanha öljy-/puukattila jolla olen aikoinaan yrittänyt
lämmittää
varaajaa mutta itselläni ei tuo ainakaan kannattanut, puita sai polttaa
kattilassa
koko päivän eikä varaaja lämmennyt kuin parikymmentä astetta.
Päädyin itse vuolukivi takka/leivinuuniin joka on ollut nyt käytössä 3
viikkoa.
Enää ei tarvitse varaajaa lämmittää päiväsähköllä vaan varaajan kapasiteetti
riittää
hyvin koko päiväksi vaikka pakkasta on parhaillaankin -31 astetta,
lähiaikoina teen
vielä aukon uuniin päälle jotta saan myös lämmintä ilmaa nousemaan
yläkertaankin.
Jos miettii ainoastaan taloudelliselta kannalta niin ei tuota uunia olisi
kannattanut
hankkia koska ei se koskaan tule säästämään hintaansa takaisin, mutta jos
ottaa
huomioon muut sen tuomat hyödyt, ( enää ei ole täysin riippuvainen sähkösta,
asumisviihtyvyys paranee näin pakkasilla kun sisälämpötila ei laske enää,
ym.),
niin itse olen tyytyväinen päätökseeni.
Jorma Oinonen
Matti
sähköä.Tuli viime yönä mieleen kun alueelta katosivat sähköt muutamaksi
tunniksi ja ulkona oli -31 pakkasta.Kyllä nämä nykyaikaiset asumukset ovat
todella riippuvaisia sähkön saannista,näillä pakkasilla parisen vuorokautta
ilman sähköä aiheuttaa melkoisen varmasti
jäätymisongelmia,vesijohdot,viemärit ja vesipatteriverkot.
Tuolle 3000 litran varaajalle sopisi mielestäni hyvin suuritehoinen 40-60 kw
puukattila jolla varaajan saa parissa kolmessa tunnissa kuumaksi että menee
vuorokauden ihan sillä lämmöllä.Tuli tuota itsekin pari vuotta harrastettua
mutta puukattila lämmityksesä tulee aikamoinen lisähomma kattilan
putsauksesa,sen joutuu suunnilleen kerran viikossa tekemään että säilyy
hyötysuhde kohtuullisena.Me sitten vaihdettiin maalämpö,oli kallis
investointi,käyttö taas osoittautunut vaivattomaksi ja
energiataloudellisesti hyvinkin edulliseksi lämmitysmuodoksi.Mutta
yhtälailla sähköä pitää olla että kone toimii...
Terv Matti
Timo Neuvonen
>
muotoinen (kuten jotenkin käsitin) ja hormi olisi valmiina keskellä taloa,
niin on aika toimiva ja helposti järjestettävä ratkaisu varalämmitykseen -ei
tietysti pidä taloa itsekseen lämpimänä jos asukkaat lähtevät vaikka
viikoksi pakkasta pakoon etelään.
> Maalämpö tietääkseni toimii, mutta perustamistustannukset ovat mittavat.
>
Maalämpö vaatii sähköä kaverikseen, vieläpä aika paljon (verrattuna esim.
öljylämmitykseen). Suuruusluokkana voisi heittää, että kolmasosa
tarvittavasta energiasta tulee sähköverkosta, loput maasta. Erityisesti
pitkän pakkaskauden jälkeen maa putkiston ympäriltä on jo jäässä, ja
lämpöpumpun hyötysuhde jää heikommaksi kuin esim. kesäaikaan. Eli ei ole
mahdollista varmistaa esim. akkusähköllä kuten öljypoltin.
--
TiN
M.T
aika kannattavaa
Ostokuutio haketta 13? vastaa noin 70L polttoöljyä.Käyttö ei vaadi varaajaa
T:Tepukka
"Sami" <s.pel...@luukku.com> kirjoitti
viestissä:_n%Q9.2706$d7.9...@reader1.news.jippii.net...
pekka
"Jorma Oinonen" <jorma....@luukku.com.POIS> kirjoitti viestissä:
> Jos miettii ainoastaan taloudelliselta kannalta niin ei tuota uunia olisi
> kannattanut
> hankkia koska ei se koskaan tule säästämään hintaansa takaisin, mutta jos
> ottaa
> huomioon muut sen tuomat hyödyt, ( enää ei ole täysin riippuvainen
sähkösta,
> asumisviihtyvyys paranee näin pakkasilla kun sisälämpötila ei laske enää,
> ym.),
> niin itse olen tyytyväinen päätökseeni.
Joskus tuntuu olevan periaate ruveta säästämään kustannuksia
kaihtamatta/laskematta. Mutta varaavan puutulisijan laitto sähkälämmitys
taloon on varmaan eräs järkevimmistä vaihtoehdoista. Ja koittakaapa arvotta
rahaksi sitä fiilistä kun viikonloppuaamuna juo aamukaffetta lämpimän uunin
kupeella ja katselee huurteisia puita ikkunasta.
pekka
Timo Hyvonen
> kaihtamatta/laskematta. Mutta varaavan puutulisijan laitto sähkälämmitys
> taloon on varmaan eräs järkevimmistä vaihtoehdoista. Ja koittakaapa arvotta
Eiköhän tuo ole ihan hyvä ajatus mihin tahansa ei-itsenäisellä lämppärillä
toimivaan taloon.
Nykyisin saa ihan fiksunoloisia piippuelementtejäkin, jotka voi viedä suht
siististi talon ulkopintaa pitkin ylös asti. Naapurilla on tuollainen vanhassa
(1916) talossaan öljypolttimen piippuna. Ei huomaa jos ei tiedä, musta, siisti
peltikuorinen piippu.
> rahaksi sitä fiilistä kun viikonloppuaamuna juo aamukaffetta lämpimän uunin
> kupeella ja katselee huurteisia puita ikkunasta.
Mukavuushan tuosta se paras hyöty on. Ja kyllä pakkasella ois kiva pitää
nuotiota olkkarin nurkassa vaikka talo (vielä) lämmin onkin :)
t. Timo
jp
Meillä vastaava tilanne, tosin varaaja on tuplasti suurempi.
Sähköhäiriöitä on ollut vain pari, nekin kesällä ukkosella. Olen
uusimassa koko hoitoa koska pelkään että systeemi pettää vanhuuttaan, ja
uskon että hyötysuhde paranee.
Meillä tulee jatkossakin olemaan vastaava järjestelmä, tosin sillä
erotuksella että varaaja on pienempi ja käyttövesi otetaan eri
varaajasta.
Esitteissä olen nähnyt myös kattiloita, jotka lämpenevät suunnilleen
kaikella mistä energiaa irtoaa.
Öljyyn en halua siirtyä vaikka se suhteellisen yksinkertaisesti
onnistuisikin.
Maalämpöä jo harkitsin, se vaan vaatisi melkoisen porakaivon pihaan
meidän tapauksessa. Eiköhän silläkin talo lämpene, mutta mitoitussyistä
kovilla pakkasilla ymmärtääkseni on käyttävä sähköä suoraan lämmitykseen.
Sähkölämmityksestä vielä: kannattaa muistaa että ei se yösähkö ole enää
niin mahdottoman edullista päiväsähköön verrattuna (ainakaan Espoossa).
Hinnat on 5,15 vs. 7,78. Ei se budjettia mullista jos pahimmilla
pakkasilla joutuu avittamaan lämmitystä päivätaksalla. Meidän
ylimitoitetulla varaajalla tähän ei ole tarvetta mutta optimaalisen
kokoisella (kuten meilläkin jatkossa...) näin tapahtuu.
jussi
"Sami" <s.pel...@luukku.com> wrote in message
news:mx%Q9.2712$d7.9...@reader1.news.jippii.net...
> Kiertovesipumpun ja öljypolttimen saa helposti liikkeelle.
> Laitoin kesällä pannuhuoneeseen rican automaattisen varavirtalähteen,
> testieni mukaan nyt sähköt saavat katketa kahdeksi päiväksi ja pirtti
pysyy
> lämpimänä.
>
> Virtalähteessä on akut eli se ei pärise aggrigaatin lailla.
Mikä tämä rica on, ja paljonko akkuja tarvitaan? Mitä maksoi?
Olen miettinyt samaa ratkaisua, mutta en ole saanut itselleni riittävästi
perusteltua. Olen enemmänkin ollut aggregaatin kannalla.
Lisäksi pitäisi saada porakaivon pumppu liikkeelle.
-Jussi-
Sami
> Olen miettinyt samaa ratkaisua, mutta en ole saanut itselleni riittävästi
> perusteltua. Olen enemmänkin ollut aggregaatin kannalla.
> Lisäksi pitäisi saada porakaivon pumppu liikkeelle.
Virtalähde on valmis paketti, joka vaatii vain sähkökytkentöjen teon.
Laite toimii automaattisesti eli se kytkeytyy päälle kun sähkönsyöttö
keskeytyy ja lataantuu kun sähköt palaavat.
Bongasin laitteen Tekniikan Maailmasta, valmistajan kotisivut
www.ricadesign.com
Hinta oli about 1400 Eur, mutta laskeskelin että pirtin jäätyminen tulee
maksamaan vielä enemmän.
Mietin myös aggregaattia, mutta se ei toimi automaattisesti eli sitä pitää
käynnistellä, tankata yms. Ja se pitää meteliä.
Varavirtalähteen teho riittää kiertovesipumpuille ja polttimelle muutamaksi
päiväksi. Luulisin, että sillä saa myös porakaivon pumpun liikkeelle jos
tehot riittävät.
Sami
Harri Markkula
> > Mikä tämä rica on, ja paljonko akkuja tarvitaan? Mitä maksoi?
> > Olen miettinyt samaa ratkaisua, mutta en ole saanut itselleni
riittävästi
> > perusteltua. Olen enemmänkin ollut aggregaatin kannalla.
> > Lisäksi pitäisi saada porakaivon pumppu liikkeelle.
>
> Virtalähde on valmis paketti, joka vaatii vain sähkökytkentöjen teon.
> Laite toimii automaattisesti eli se kytkeytyy päälle kun sähkönsyöttö
> keskeytyy ja lataantuu kun sähköt palaavat.
>
> Bongasin laitteen Tekniikan Maailmasta, valmistajan kotisivut
> www.ricadesign.com
>
> Hinta oli about 1400 Eur, mutta laskeskelin että pirtin jäätyminen
tulee
> maksamaan vielä enemmän.
Ajaisikohan ihan tavallinen UPS-laite saman asian?
Katselin 300W invertteriä, joka maksaisi 99 euroa, mutta sen lisäksi
tarvitaan akku, latausjärjestely jne. UPS:ssa kaikki olisi valmiina
samassa läjässä.
Terv: Harri
niko
> onnistuisikin.
> Maalämpöä jo harkitsin, se vaan vaatisi melkoisen porakaivon pihaan
> meidän tapauksessa. Eiköhän silläkin talo lämpene, mutta mitoitussyistä
> kovilla pakkasilla ymmärtääkseni on käyttävä sähköä suoraan lämmitykseen.
Öljylämmitys on mielenkiintoinen puheenaihe :) Mietin joskus lämmitysmuodon
vaihtamista kun vanha öljykattila veti viimeisiään. Asuntomessuilla törmäsin
Rica Combi öljylämmityskattilaan, nyt sellainen on ollut käytössä yli 4
vuotta. Öljynkulutus laski vuositasolla n. 3500 litrasta n. 2200 litraan.
Öljylämmityksestä voidaan olla mitä mieltä tahansa, mutta minun tapauksessa
se on ehdottomasti edullisin vaihtoehto.
Niko
niko
> > > Olen miettinyt samaa ratkaisua, mutta en ole saanut itselleni
> riittävästi
> > > perusteltua. Olen enemmänkin ollut aggregaatin kannalla.
> > > Lisäksi pitäisi saada porakaivon pumppu liikkeelle.
> >
> > Virtalähde on valmis paketti, joka vaatii vain sähkökytkentöjen teon.
> > Laite toimii automaattisesti eli se kytkeytyy päälle kun sähkönsyöttö
> > keskeytyy ja lataantuu kun sähköt palaavat.
> >
> > Bongasin laitteen Tekniikan Maailmasta, valmistajan kotisivut
> > www.ricadesign.com
>
Tutkin valmistajan kotisivuja: laitteen teho on 600 W ja akusto 460 Ah.
Epäilen ettei tavallisen UPS:n teho riitä tai sitten sen pitää olla
kertaluokkaa suurempi.
Niko
Harri Markkula
"niko" <nikoki...@hotmail.com> wrote in message
news:J_eR9.2906$d7.10...@reader1.news.jippii.net...
600 watin teho riittää taatusti polttimen ja kiertovesipumpun
tarpeisiin. Veikkaanpa, että puoletkin riittää.
Tarkoitus olisi tarkistaa asia, kunhan löydän kätköistäni polttimen
paperit.
Wattitunnit eivät tietenkään riitä, joten akustoa pitää hankkia lisää.
Jos se on lähellekään tavallista lyijyakkua ja mieluiten 12 volttista,
niin eihän tuokaan tuota ongelmaa.
Itse kyselin juuri 500VA, eli n. 300W tehoista UPS:ia ja hinta hyllyssä
oli myyjän mukaan inan yli 100 euroa.
Terv: Harri
niko
> tarpeisiin. Veikkaanpa, että puoletkin riittää.
>
> Tarkoitus olisi tarkistaa asia, kunhan löydän kätköistäni polttimen
> paperit.
>
> Wattitunnit eivät tietenkään riitä, joten akustoa pitää hankkia lisää.
> Jos se on lähellekään tavallista lyijyakkua ja mieluiten 12 volttista,
> niin eihän tuokaan tuota ongelmaa.
Luulis ton toimivan :)
Saatan olla väärässä, mutta jostain muistelen että varavirtalähteen / UPS:n
tai aggregaatin liittäminen kattilaan vaatii väliin jonkin releistön. Joku
sähköpykälä(?). Vahingon sattuessa vakuutusyhtiö saattaa sylkästä jos se on
kytketty väärin.
Epäilen, että rican liitäntälaite on juuri tämä (?).
Niko
Harri Markkula
"Harri Markkula" <til...@netti.fi> wrote in message
news:dOfR9.2926$d7.10...@reader1.news.jippii.net...
Polttimen papereita en enää löytänyt, mutta suurin sähkön kuluttaja
siinä lienee moottori ja sen kyljessä lukee tehon olevan 90W. Kyseessä
on Oilon Junior Pro, eli se tavanomaisimman kokoinen omakotitalon
poltin.
Kiertovesipumppu kuluttaa tyyppikilven mukaan max 65W tehoa, joten
näiden yhteinenkin tehontarve alittanee varsin reilusti tuon 300 wattia.
Toisin sanoen tuo pieni 300 wattinen UPS riittää varsin hyvin teholtaan
ja loppu onkin sitten siitä akkujen määrästä kiinni.
Rica Powerin akkujen jännitettä en löytänyt nopeasti mistään, mutta se
lienee 12 volttia.
Lyijyakkuina 12V@460Ah kustantanee hatusta temmattuna 300 - 400 euroa.
Siihen lisäksi pikkuisen näpertelyä ja systeemi on valmis. Toisaalta
vähemmänkin, kuin tuo 460Ah riittäisi varsin pitkään, eli yksikin 135Ah
lyijyakku olisi varsin riittoisa olettaen keskimääräisen tehontarpeen
jäävän 70-100W tietämiin.
Terv: Harri
Harri Holopainen
Timo Hyvonen <t...@iki.fi> wrote:
>"pekka" <pekka...@POIS.mail.suomi.net> writes:
>
>> kaihtamatta/laskematta. Mutta varaavan puutulisijan laitto sähkälämmitys
>Nykyisin saa ihan fiksunoloisia piippuelementtejäkin, jotka voi viedä suht
>siististi talon ulkopintaa pitkin ylös asti. Naapurilla on tuollainen vanhassa
>(1916) talossaan öljypolttimen piippuna. Ei huomaa jos ei tiedä, musta, siisti
>peltikuorinen piippu.
itse pusasin juuri teräselementtipiipun kakluunille vintin kautta:
piippu pydessä puolessa päivässä (päälle tosin piipun juuren
pellitys). ullakko tosin oli kylmä, mutta ei se merkittävästi
hankalampi homma ole käyttöullakonkaan läpi. koko höskän paino jää
niin pieneksi että sen voi huoletta nakata suoraan uunin
päälle. haittapuolet? kolme noin miehen mittaista peltitötteröä maksoi
750 euroa, ja päälle pellityskulu (en itse jaksanut tuhertaa peltejä
pyöreälle piipulle).
>
>> rahaksi sitä fiilistä kun viikonloppuaamuna juo aamukaffetta lämpimän uunin
>> kupeella ja katselee huurteisia puita ikkunasta.
>
>Mukavuushan tuosta se paras hyöty on. Ja kyllä pakkasella ois kiva pitää
>nuotiota olkkarin nurkassa vaikka talo (vielä) lämmin onkin :)
jep :)
>t. Timo
>
>
--
o Harri Holopainen
o Hybrid Graphics Ltd.
Harri Markkula
UPS on juuri tehty verkkovirran ja sähkölaitteen välissä käytettäväksi.
Eli siinä on kaikki 'tekninen' puoli valmiina.
En näe mitään syytä siihen, miksi jokin pykälä sallisi laitteen
käyttämisen tietotekniikassa, muttei sallisi sen käyttämistä
lämmityslaitteistossa.
Rican laite on epäilemattä hyvä, mutta sehän on periaatteessa ihan
tavallinen UPS. Miten lienee hinnan ja tehon suhde verrattuna muihin
ratkaisuihin?
Terv: Harri
pekka
"Harri Markkula" <til...@netti.fi> kirjoitti viestissä:
>
> En näe mitään syytä siihen, miksi jokin pykälä sallisi laitteen
> käyttämisen tietotekniikassa, muttei sallisi sen käyttämistä
> lämmityslaitteistossa.
>
> Rican laite on epäilemattä hyvä, mutta sehän on periaatteessa ihan
> tavallinen UPS. Miten lienee hinnan ja tehon suhde verrattuna muihin
> ratkaisuihin?
>
onhan niitä niitä kiinteitäkin mutta luulen niidenkin olevan jatkuvasti
tuossa välissä jäännitettä tasaamassa. Öljypoltin pitää olla kiinteästi
kytkimellä ja sulakkeella verkkoonkytketty, kiertovesipumpulla myös omat
sulakkeet, lisäksi vielä säätöautomatiikka. Tämä rican laite taitaa syöttää
häiriötapauksessa virtaa laitteille normaali syötön sivusta ollen todellakin
varavirtalaite eikä osa normaalia tehonsyöttöä, ja varmaan tarkoitukseen
hyväksytty. Näitä upseja voisi siis joutua panemaan jopa kolme kpl, tai
rakennella jonkun laisen relesysteemin. Olisiko minkään määräyksen mukainen.
pekka
Harri Markkula
"pekka" <pekka...@POIS.mail.suomi.net> wrote in message
news:av4a18$c9i$1...@plaza.suomi.net...
>
> "Harri Markkula" <til...@netti.fi> kirjoitti viestissä:
> >
> > En näe mitään syytä siihen, miksi jokin pykälä sallisi laitteen
> > käyttämisen tietotekniikassa, muttei sallisi sen käyttämistä
> > lämmityslaitteistossa.
> >
> > Rican laite on epäilemattä hyvä, mutta sehän on periaatteessa ihan
> > tavallinen UPS. Miten lienee hinnan ja tehon suhde verrattuna muihin
> > ratkaisuihin?
> >
> UPS kytketään "töpseliin" ja tietokone upsiin, näin siis pienet
laitteet,
> onhan niitä niitä kiinteitäkin mutta luulen niidenkin olevan
jatkuvasti
> tuossa välissä jäännitettä tasaamassa. Öljypoltin pitää olla
kiinteästi
> kytkimellä ja sulakkeella verkkoonkytketty, kiertovesipumpulla myös
omat
> sulakkeet, lisäksi vielä säätöautomatiikka.
Missä sanotaan, että polttimen _pitää_ olla kiinteästi kytketty?
Terv: Harri
erkki kukkonen
lämmitysjärjestelmän laitteille syöttäisi?
ei sähköverkkoon liitetyissä Oilon:issa,
Grundfoss:issa eikä Kallis&Dyr:issäni
mitään sellaista "sivua" ole,
joka mahdollistaisi ylimääräisen sähkönsyötön
vaan on vain nuo ruuvit (3kpl)
ruskealle, siniselle ja keltavihreälle johtimelle
"sivu"syöttäjän liitäntäkaavio kiinnostaisi
ja miten paljon se eroaa tavallisesta UPS:ista
"pekka" <pekka...@POIS.mail.suomi.net> kirjoitti
viestissä:av4a18$c9i$1...@plaza.suomi.net...
pekka
"erkki kukkonen" <erk...@hotmail.com> kirjoitti viestissä:
> mistä ihmeen "sivusta" se sähköä talon
> lämmitysjärjestelmän laitteille syöttäisi?
"sivusta" on ehkä epätarkka ja hämäävä sana tässä yhteydessä, tarkoitin
sanoa että sähköä syötetään häiriötapauksessa normaali reitin ohi ottaen
huomioon esim. määräys pääkytkimen paikasta.
pekka
Harri Markkula
Sivusta on kieltämättä _pikkuisen_ epätarkka ilmaisu. Sähköhän voi tulla
vaikkapa Loviisasta tai esim. Venäjän puolelta. Eli kieltämättä se
syöttö on kyllä pikkuisen _sivussa_.
Katkaisimen sijoituskaan ei tätä asiaa muuta yhtään miksikään.
Selvittelin itse asiaa vielä sen verran, että tuossa mainitsemassani
300W tehoisessa UPS:ssa on todellakin ihan tavallinen 12V lyijyakku,
joten sen 'jatkaminen' olisi aikamoisen yksinkertaista.
Terv: Harri
pekka
Kun ei vartissa löytynyt netistä niin ei varmaan missään, tämä tieto ei
sitten sido minua mihinkään
pekka
ps sähköturvallisuumääräykset A1-A89 ( korvattu SFS-6000 standartilla)
kannatta lukea ennekuin alkaa viritellä, ja jossain sanottiin jotain
öljypolttimen pääkytkimestä.
pekka
"Harri Markkula" <til...@netti.fi> kirjoitti viestissä:
> Sivusta on kieltämättä _pikkuisen_ epätarkka ilmaisu. Sähköhän voi tulla
Meinasikin vastata: Tuntematon sotilas s. 132 ;-)
pekka
Paitsi vakavia asioitahan nämä näillä pakkasilla. Omat kokemukset ovat kun
vaihdettiin kaukolämpöpannua n. 30 asteen pakkasilla. Näppejä paleli mutta
leivinuuilla saatii pidettä lämpö aika hyvin, itseasiassa talon päädyissä
oli vain pari astetta kylmempää kuin keskellä. ja vaihto kesti 16h. Ja
sähkölämmittäjille linkki
http://www.fingrid.fi/fin/markkinainfo/markkinainfo_vaakajako.html
Esa Hämäläinen
Venäjän varassa on menty jatkuvasti ja sieltä vedetään tehoa minkä
siirtojärjestelmä kestää. Mitoitus on kookkaan ydinvoimalan verran 1400
MW, mutta käytännössä juuri tällä hetkellä sieltä saadaan 1524 MW tehoa.
Se on varmasti halvempaa kuin ostaa markkinahintaan muista
pohjoismaista. Päinvastoin, nyt menee ulospäin päälle 300 MW
pörssihintaan 118 euroa/MWh. Vieläkö joku politiikko kehtaa puhua, ettei
tarvita lisää ydinvoimaa (=vaalit lähellä)? Nythän vastaava tehomäärä
tuotetaan vähemmän valvoituissaolosuhteissa Viipurin lähellä.
Tämä tarkoittaa sitä, että verkkoa on ajettu rajamailla toista
kuukautta, siinä sivussa ovat sähköyhtiöt maksaneet korkeaa hetkittäistä
ja matalampaa pysyvää pörssihintaa sähköstä, ja jossain vaiheessa se
siirretään kuluttajan maksettavaksi. Kunhan loppiaisen jälkeen
paiskataan kaikki kulutus päälle, niin katsotaan, miten Fingrid alkaa
notkua. Keväälle on suunniteltu Venäjän siirtoyhteyksiin huoltoja, mutta
tässä tilanteessa niiden toteutusta varmaan siirretään. Nyt ei tarvita
kuin pieni käyttöhäiriö vaikkapa Loviisan voimalassa, niin säännöstely
on ihan todellista asiaa. Vesitöissä ei ole vettä, minkä juoksutusta
lisäämällä saadaan korvaavaa kapasiteettia. Tällä hetkellä vesivoimaa
tuotetaan 1750 MW, mutta jo nyt öisin säästetään vähäisiä vesivarantoja
ja silloin tuotetaan vain jotain 900 MW vesivoimalla.
Eli kannattaa rakennella varalämmitysmahdollisuus, jos siihen vain on
tilaisuus. Energian hinnalla ei ole kuin yksi suunta -> ylöspäin.
Kerrostaloasukkaana ei voi toivoa kuin että sähköä tulee edelleen
kohtuulliseen hintaan "töpselistä", vaikkakin sähkölaitos lähestyi jo
joulukuulla uusilla korkeammilla hinnastoillaan.
Timo Neuvonen
> näiden yhteinenkin tehontarve alittanee varsin reilusti tuon 300 wattia.
>
> Toisin sanoen tuo pieni 300 wattinen UPS riittää varsin hyvin teholtaan
> ja loppu onkin sitten siitä akkujen määrästä kiinni.
>
lisäakuilla, lienee turvallisinta valita myös nimellisteholtaan ainakin
numeroa ylisuuri ups. Mulla on tuntuma, että hintakilpailu on painanut
noiden upsien sisäelimet aika kriittisesti mitoitetuiksi, ja luulenpa että
jostain löytyisi maininta millä käyttösuhteella niitä saisi maksimiteholla
käyttää -veikkaan ettei montaa minuuttia kunnes pitäisi olla vähintään
samanmittainen tauko jäähtymistä varten. Mutta ehkä tätä ei edes suoraan
kerrota missään, koska sellaisenaan kuin niitä myydään, tuota aikaa ei voi
ylittää -niiden akusto kun on yleensä mitoitettu pitämään maksimikuormalla
tietokoneita pystyssä muutamia minuutteja, jonka jälkeen koneet ajaetaan
hallitusti alas jos katkos yhä jatkuu (harvinaista). Tyypillinen
tietokoneita kiusaava sähkökatkos kun kestää luokkaa sekunteja,
perinteiselle (tietokoneistamattomalle) lämmitysjärjestelmälle nuo eivät
yleensä ole taaseen mikään ongelma.
Eli käyttö on luonteeltaan aivan toisen tyylistä, lämmitystä varmennettaessa
oleellista olisi laitteen toiminta silloin kun katkos on mahdollisimman
pitkä. Powerware voisi olla hyvä paikka mistä voi kysellä erään merkkisten
upsien osalta lisätietoa ennen suurten lisäakkujen asennusta, niihin kun
löytynee Suomestakin aika hyvää teknistä asiantuntemusta. Muiden merkkien
kohdalla voi olla elettävä oman peukalotuntuman varassa.
Mitä sitten tulee siihen luvallisuuspuoleen, tämä on ihan mutu-tietoa. Mutta
muistelen että ainakaan aikaisemmin periaatteessa ei edes
perus-säköasentajalla ollut lupa tehdä öjlypoltinten sähkötöitä, vaan
(käytännössä muodollisesti) asennukset teki sähköasennuspätevyydenkin omaava
öljypoltinasentaja. Joten useimpien omatoimiasennukset saattavat
vakuutusyhtiön silmissä olla vähän syynin alla jos jokin vahinko sattuu.
Toisaalta, jos tuo systeemi ei ole teipattuna ihan polttimen kylkeen, niin
ei kai se sitten niin nuukaa ole -saahan vaikka koko talon sähkönsyötön
varmistaa ilman öljypoltinasentajan käyntiä. Varmistus pitää kuitenkin olla
ilman muuta siten, että ups on ennen öljypolttimen pääkytkintä. Lisäksi, jos
haluaa olla perusteellinen, niin polttimen viereen tulee kilpi jossa
kerrotaan varmistuksesta, ettei outo asentaja tyydy vain ruuvaamaan
polttimen sulaketta irti ryhmäkeskuksesta (joo, eihän kukaan niin tee kun se
kytkin on lähempänä, mutta kuitenkin...).
Yksi pointti on, että ups pitää myös olla tilassa johon se on
käyttöympäristönsä puolesta tarkoitettu. Mulla on mielikuva, että silloin se
kuiviin sisätiloihin tarkoittuna laitteena (jos on kyse noista halvoista
toimistokäyttöön tarkoitetuista upseista) pitää ainakin viedä pannuhuoneen
ulkopuolelle. Ja jos siiheen liittää vaikkapa auton akun tms. muun avoimen
lyijyakun lisäakuksi, niin akkutila pitää myös olla asianmukaisesti
tuuletettu latauksessa syntyvän vedyn räjähdysherkkyyden takia. Tästä taisi
tullakin jo näyttöä Lahdesta joulun aikoihin. Ainakaan sitä akkua ei saa
laittaa öljypolttimen kanssa samaan huonetilaan. Luulen, että aiankin
palotarkastaja seuraavalla käynnillään puuttuisi moiseen, vaikkei
vakuutusyhtiö vielä asiaan mitenkään liittyisikään.
--
TiN
Harri Markkula
"Timo Neuvonen" <timo...@tee-en.net.no-spam.invalid> wrote in message
news:GVVR9.3510$d7.13...@reader1.news.jippii.net...
> > Kiertovesipumppu kuluttaa tyyppikilven mukaan max 65W tehoa, joten
> > näiden yhteinenkin tehontarve alittanee varsin reilusti tuon 300
wattia.
> >
> > Toisin sanoen tuo pieni 300 wattinen UPS riittää varsin hyvin
teholtaan
> > ja loppu onkin sitten siitä akkujen määrästä kiinni.
> >
> Jos tietokoneelle tarkoitettua upsia alkaa vahvistella merkittävillä
> lisäakuilla, lienee turvallisinta valita myös nimellisteholtaan
ainakin
> numeroa ylisuuri ups. Mulla on tuntuma, että hintakilpailu on painanut
> noiden upsien sisäelimet aika kriittisesti mitoitetuiksi, ja luulenpa
että
> jostain löytyisi maininta millä käyttösuhteella niitä saisi
maksimiteholla
> käyttää -veikkaan ettei montaa minuuttia kunnes pitäisi olla vähintään
> samanmittainen tauko jäähtymistä varten.
Aivan. Toisaalta 300 watin tehoisen laitteen luulisi kestävän silloin,
kun polttimen ja kiertovesipumpun käydessä yhdessä kuorma jäisi n. 200
wattiin ja pelkän vesipumpun kuorma selvästi alle 100 watin.
> Varmistus pitää kuitenkin olla
> ilman muuta siten, että ups on ennen öljypolttimen pääkytkintä.
Näin sen itsekin ajattelin.
> Lisäksi, jos
> haluaa olla perusteellinen, niin polttimen viereen tulee kilpi jossa
> kerrotaan varmistuksesta, ettei outo asentaja tyydy vain ruuvaamaan
> polttimen sulaketta irti ryhmäkeskuksesta (joo, eihän kukaan niin tee
kun se
> kytkin on lähempänä, mutta kuitenkin...).
>
> Yksi pointti on, että ups pitää myös olla tilassa johon se on
> käyttöympäristönsä puolesta tarkoitettu.
Viereiseen varastoon sen ajattelinkin sijoittaa. Se on kuiva, mutta
tavallista huonetta viileämpi, mikä ei liene haitaksi.
> Ja jos siiheen liittää vaikkapa auton akun tms. muun avoimen
> lyijyakun lisäakuksi, niin akkutila pitää myös olla asianmukaisesti
> tuuletettu latauksessa syntyvän vedyn räjähdysherkkyyden takia.
Tavallista akkua ei kannata sisätiloihin laittaa lainkaan juuri tuon
ongelman ja toisaalta sen takia, että aina siitä piemiä määriä happoa
kuitenkin haihtuu ja se on harmillista erilaisille metallipinnoille sekä
eräille keinokuituvaatteille.
Ajattelinkin toteuttaa systeemin 'huoltovapaalla' täysin suljetulla
akulla, jollaisia autoihinkin saa.
Pikku-UPS:eissa käytettävät akut taitavat olla lähes järjestään
suljettuja hyytelöakkuja, jotka toiminnan kannalta ovat juuri tavallisia
huoltovapaita lyijyakkuja.
UPS:in kylkeen pitänee liittää plugi, johon ulkoisen virransyötön saa
sitten kytkettyä.
Terv: Harri
Matti
> Sivusta on kieltämättä _pikkuisen_ epätarkka ilmaisu. Sähköhän voi tulla
> vaikkapa Loviisasta tai esim. Venäjän puolelta. Eli kieltämättä se
> syöttö on kyllä pikkuisen _sivussa_.
>
> Katkaisimen sijoituskaan ei tätä asiaa muuta yhtään miksikään.
>
> Selvittelin itse asiaa vielä sen verran, että tuossa mainitsemassani
> 300W tehoisessa UPS:ssa on todellakin ihan tavallinen 12V lyijyakku,
> joten sen 'jatkaminen' olisi aikamoisen yksinkertaista.
häiriötilanteessa syöttää varavoima lähteestä.Siihen tarvitaan automaattinen
syötönvaihto yksikkö joka hoitaa häirötilanteessa kytkemisen varavoimalle ja
verkkosähkön palauduttua takaisin verkon puolelle.Yleensä nämä ovat
suuremmille systeemeille kuin yksittäinen öljypoltin ja kiertopumppu mutta
minusta ei ole estettä käyttää siihenkin jos tuntuu
tarpeelliselta.Automatiikalla ohjattuna saattaa tulla turhan kalliiksi,mutta
käsiohjauksella menis esim siten että laittaa vaikka pari pistorasiaa ja
poltin seka kiertopumppu puolikiinteällä(pistotulppa) syötöllä,yksi tai
kolmivaihe.
Toista pistorasiaa syöttää valtakunnan verkko ja toista varavoima
,häiriötilantessa sitten käyttäjä vaihtaa pistotulpan varavoiman puolelle,ja
takaisin verkkopuolelle kun sähkö palautuu.Polttimon palokytkimen on sitten
oltava pistotulpan ja polttimon välissä että sähkön voi katkaista
syöttötavasta riippumatta.
Terv Matti
pekka
"Harri Markkula" <til...@netti.fi> kirjoitti viestissä:
> Aivan. Toisaalta 300 watin tehoisen laitteen luulisi kestävän silloin,
> kun polttimen ja kiertovesipumpun käydessä yhdessä kuorma jäisi n. 200
> wattiin ja pelkän vesipumpun kuorma selvästi alle 100 watin.
Ja sitten kannattaa kokeilla jaksaako antaa sähkömoottorin käynnistyksen
aiheuttaman virta piikin.
pekka
Timo Neuvonen
> kun polttimen ja kiertovesipumpun käydessä yhdessä kuorma jäisi n. 200
> wattiin ja pelkän vesipumpun kuorma selvästi alle 100 watin.
>
käyttäytyy esimerkiksi polttimen sytytyksen yhteydessä. Moottori ja
sytytysmuuntaja saattavat ottaa aika ison hetkellisen virtapiikin pienestä
nimellistehostaan huolimatta, ja offline-upsit on ajateltu syöttämään
lähinnä valmiiksi käynnissä olevia laitteita.
> UPS:in kylkeen pitänee liittää plugi, johon ulkoisen virransyötön saa
> sitten kytkettyä.
>
Akkujen lataus voisi olla mielekästä tehdä jollain erikoisjärjestelyllä.
Esimerkiksi alkuperäiseen verrattuna kymmenkertaisen lisäakuston asennus
voisi aiheuttaa sen, että systeemi ei olekaan täydessä varmistusvalmiudessa
vielä pitkään aikaan edellisen katkoksen jälkeen -latausvirta on kuitenkin
rajoitettu akkujen koon kannalta järkeväksi.
Kaiken tämän wirittelyn jälkeen tietysti tulee mieleen, paljonko jää
todelliseksi säästöksi verrattuna tuohon tarkoitukseen alunperin tehtyyn
laitteeseen, jos sellaisia todella on olemassa. Ja paljonko tuo säästö
merkitsee suhteessa asumismukavuuteen/ putkikorjauksiin/ talon arvoon jne
jos varmistus ei sitten kuitenkaan toimikaan tiukan paikan tullen -vaikka
siksi, että kesäksi veneeseen lainattu akku olikin unohtunut tuoda
paikoilleen ja ladata ennen sähkökatkosta.
--
TiN
Harri Markkula
Totta. Virtapiikki voi nousta melko suureksikin ellei jännite riitä.
Terv: Harri
pekka
"Timo Neuvonen" <timo...@tee-en.net.no-spam.invalid> kirjoitti viestissä:
> Kaiken tämän wirittelyn jälkeen tietysti tulee mieleen, paljonko jää
> todelliseksi säästöksi verrattuna tuohon tarkoitukseen alunperin tehtyyn
> laitteeseen, jos sellaisia todella on olemassa.
Tässä on kysymyksessä säästö, ja kun teese-itsemies rupeaa säästämään niin
siinä ei kustannuksia juurikaan säästellä ;-).
pekka
Niin mistäkö tiedän.......................
Jukka Ruotsalainen
"Elina Komulainen" <elina.ko...@pp.inet.fi> wrote in message
news:v4_Q9.961$HU1...@read3.inet.fi...
> Näin ankarilla paukkupakkasilla on taas tullut mieleen lämmitysasait.
> Parinsadan neliön puolitoistakerroksisessa talossamme on varaava
> yösähkölämmitys. Sähkölaskut on suuret ja häiröt sähkönjakelussa
> huolestuttavat. Mietiskelemme, minkälaista muutosta kannattaisi ruveta
> suunnittelemaan. Yksi vaihtoehto olisi maalämpö. Se on vaan niin kovin
> kallis ja maksaa itsensä hitaasti takaisin. Jonkinlainen puulämmitys
tämän
> entisien lisänä voisi myös tulla kysymykseen. Takaisihan se
jonkinasteisien
> katastrofivalmiuden. Se voisi olla esim. pönttöuuni. Tai sitten, mikäli
> mahdollista lisäpuulämmitys sille 3000 litran varaajalle, siis yösähkön
> lisäksi. Onkohan sellaisia/kokemusta kenelläkään? Onko kellään
kokemuksia
> maalämmöstä? Pärjääkö sillä pelkästään kovilla pakkasilla?
Tuo katastrofivalmius on hyvä olla olemassa, ja kuten joku tuossa
mainitsikin on nykyisin pelkälle sähkölämmitteiselle talolle vaikea saada
rakennuslupaa. Koska mitään vesikiertoa tuskin on järkevä alkaa rakentamaan,
tulisi mielestäni esim tyylikäs vuolukivinen takka/leivinuuni kysymykseen.
Kokemuksella voin suositella nunnauunin tai tulikiven uuneja, molemmat ovat
suuria toimittajia ja laatu on kohdallaan.
Ja kyllä noille takoille löytyy käyttöä ilman tulipalopakkasiakin, jos puuta
löytyy edullisesti tai "omasta takaa". Kokoa ja näköä löytyy jokaiseen
lähtöön, kun unohtaa kaikkein kallimmat koristellut design mallit ja ottaa
riittävän kokoisen niin vuolukivi on huomattavan miellyttävä, se luovuttaa
lämmön tasaisesti ja kestää pitkään, ei rapaudu ja on todella tyylikkään
näköinen. Riittävän kokoiseen takkaan ei edes tarvitse mättää jatkuvasti
puuta vaan pari pesällistä vuorokaudessa riittää, vaikka palaa suhkot
nopeasti, lämpö jää todella tehokkaasti talteen siihen kivimassaan, josta se
sitten hiljaa lämmittää.
Jukka Ruotsalainen
Jukka Marin
Harri Markkula wrote:
> Aivan. Toisaalta 300 watin tehoisen laitteen luulisi kestävän silloin,
> kun polttimen ja kiertovesipumpun käydessä yhdessä kuorma jäisi n. 200
> wattiin ja pelkän vesipumpun kuorma selvästi alle 100 watin.
Esim. 1500 VA UPS ei kauheita maksa - turha nuukailla väärässä paikassa.
Isommissa UPSeissa on usein myös jäähdytyspuhallin, joka jatkuvassa
käytössä voi olla välttämätön.
Miten kranttuja lienevät öljypolttimet ja muut moottorit jännitteen aalto-
muodolle - ainakin halvimmissa UPSeissa lähtöjännite on kaikkea muuta kuin
siniä.
> UPS:in kylkeen pitänee liittää plugi, johon ulkoisen virransyötön saa
> sitten kytkettyä.
300 wattia 12 voltilla tekee 25 ampeeria, siihen vielä UPSin hyötysuhteen
vaikutus jne. eli kannattaa olla jämerät liittimet ja kaapelit.. Tosin
yhtään isommissa UPSeissa akkujännite onkin vähintään 24 V.
-jm
Jouko Holopainen
> Aivan. Toisaalta 300 watin tehoisen laitteen luulisi kestävän silloin,
> kun polttimen ja kiertovesipumpun käydessä yhdessä kuorma jäisi n. 200
> wattiin ja pelkän vesipumpun kuorma selvästi alle 100 watin.
Niin luulisi.
En tiedä öljypolttimen käynnistymisestä aiheutuvaa jännitepiikkiä,
mutta mulla UPS (jonka tehoa en nyt muista) jaksaa kivutta kaksi
tietsikkaa ja näytön, muttei yhtä tietsikkaa k.o. näytön päällemenoa.
Lisäksi UPSit eivät tykkää loistehosta, ja yleensä tuottavat
kanttiaaltoa (tms ei-siniä). Näillä voi olla vaikutusta
lopputulokseen.
--
@jhol
.net.my.ass
Harri Markkula
"Jukka Marin" <jma...@pyy.jmp.fi> wrote in message
news:avaaha$h0g$1...@muikku.jmp.fi...
> In article <DaWR9.3516$d7.13...@reader1.news.jippii.net>,
> Harri Markkula wrote:
> > Aivan. Toisaalta 300 watin tehoisen laitteen luulisi kestävän
silloin,
> > kun polttimen ja kiertovesipumpun käydessä yhdessä kuorma jäisi n.
200
> > wattiin ja pelkän vesipumpun kuorma selvästi alle 100 watin.
>
> Esim. 1500 VA UPS ei kauheita maksa - turha nuukailla väärässä
paikassa.
> Isommissa UPSeissa on usein myös jäähdytyspuhallin, joka jatkuvassa
> käytössä voi olla välttämätön.
>
> Miten kranttuja lienevät öljypolttimet ja muut moottorit jännitteen
aalto-
> muodolle - ainakin halvimmissa UPSeissa lähtöjännite on kaikkea muuta
kuin
> siniä.
Kanttiaaltoa tekevät varmaankin ihan järjestään. En ole ehtinyt
selvitellä miten tuo vaikuttaa asiaan, mutta MuTu-tuntumalta siitä ei
pitäisi tulla ylitsepääsemätöntä ongelmaa.
> > UPS:in kylkeen pitänee liittää plugi, johon ulkoisen virransyötön
saa
> > sitten kytkettyä.
>
> 300 wattia 12 voltilla tekee 25 ampeeria, siihen vielä UPSin
hyötysuhteen
> vaikutus jne. eli kannattaa olla jämerät liittimet ja kaapelit.
Tuskin niiden tarvitsee kovasti järeämmät olla, kuin johdot UPS:n
sisälläkään. Jännitehäviön mahdollisuus tietenkin pitää huomioida mikäli
kaapelista tulee pitkähkö.
Terv: Harri
erkki kukkonen
suositellaan tutustumaan sähköturvallisuusmääräyksiin:
Sähköturvallisuuslaki (410/96) ja -asetus (498/96)
KTM:n päätös sähköalan töistä (516/96, 1194/99)
KTM:n päätös sähkölaitteistojen käyttöönotosta ja käytöstä (517/96)
KTM:n päätös sähkölaitteistojen turvallisuudesta (1193/99)
SFS-käsikirja 139 Pienjännitesähköasennukset SFS 6000
D1-98 Käsikirja rakennusten sähköasennuksista
SFS-standardi 6001 Suurjänniteasennukset
SFS-standardi 6002 Sähkötyöturvallisuus
A4-93 Vahvavirtailmajohtomääräykset
Sähköturvallisuusasioista vastaa Suomessa
Turvatekniikan keskus (TUKES).
Sen kotisivuilta, www.tukes.fi , löytyy tiedotteita ja ohjeita
sekä mm. edellä mainitut lait, asetukset ja KTM:n päätökset.
Tietoja koulutuspalveluista, julkaisuista ja muita alan tietoja
saa mm. sivuilta www.fimtekno.fi sekä www.stul.fi .
sekä öljylämmityksen sähköasennuksista annettuihin
suosituksiin, esim:
Teknillinen suositus TS-2/2000 Lämmityslaitteistojen
sähköasennukset:
Tarkoitettu suunnittelijoiden, valmistajien, rakentajien,
huoltajien ja myyjien käyttöön. Suosituksen tehtävänä
on helpottaa suunnittelua ja asennustyötä sekä varmistaa
turvallisen lopputuloksen saavuttaminen.
Saatavana myös ruotsinkielisenä. Hinta ÖKY:n jäsenille
10 euroa (+ alv. 8%), muille 15 euroa (+ alv. 8 %)
vielä lisää OIKEAA asennustietoa omatoimisille sähkömiehille,
öljylämmittäjille ja virittelijöille löytyy ÖKY:n oppaista
http://www.oljylammitys.fi/julkaisut/index.php3?index
TS-7/2002 Lämmitysöljysäiliöiden tarkastus ja huolto
TS-5/2001 Pientalon öljylämmityslaitteiston perusparannus
Teknillinen suositus TS-3 Lämmityslaitteistojen asennus-,
korjaus- ja huoltotöiden edellytykset ja vastuupätevyydet
Öljylämmitystekniikka -kirja
Poltinasentajan Taskuopas
Teknillinen suositus TS-1/1999 Pientalon öljylämmitys-
laitteiston rakentaminen
Teknillinen suositus TS-4/2000 Öljylämmityslaitteistojen
määräaikaishuoltotyöt ja lämmitystekniikan mittaukset
Teknillinen suositus TS-6/1999 Öljylämmityslaitteistojen
katsastus
Öljylämmitysalan turvallisuustutkinnon julkaisukooste
Lomakkeita - öljylämmitysurakointipätevyyden omaaville liikkeille
Urakointipätevyystunnustarrat - pätevyyden omaaville liikkeille
slobber
Elina Komulainen wrote:
> Näin ankarilla paukkupakkasilla on taas tullut mieleen lämmitysasait.
> Parinsadan neliön puolitoistakerroksisessa talossamme on varaava
> yösähkölämmitys. Sähkölaskut on suuret ja häiröt sähkönjakelussa
> huolestuttavat. Mietiskelemme, minkälaista muutosta kannattaisi ruveta
> suunnittelemaan. Yksi vaihtoehto olisi maalämpö. Se on vaan niin kovin
> kallis ja maksaa itsensä hitaasti takaisin. Jonkinlainen puulämmitys tämän
> entisien lisänä voisi myös tulla kysymykseen. Takaisihan se jonkinasteisien
> katastrofivalmiuden. Se voisi olla esim. pönttöuuni. Tai sitten, mikäli
> mahdollista lisäpuulämmitys sille 3000 litran varaajalle, siis yösähkön
> lisäksi. Onkohan sellaisia/kokemusta kenelläkään? Onko kellään kokemuksia
> maalämmöstä? Pärjääkö sillä pelkästään kovilla pakkasilla?
Ostin viime kesänä ilmalämpöpumpun kun asunnon lämpötila alkoi
lähennellä 40 astetta. Asun tällä hetkellä kerrostalossa jossa
on vesikeskuslämmitys jotenka tuota lämmityspuolta en varsinaisesti
tarvitse. Pelkkä ilmastoiti ei olisi ollut paljoakaan halvempi jotenka
tulevaisuuden varalle investoin myös tuohon lämmityspuoleen.
Olen testaillut laitetta pakkasilla ja -15 asteeseen se vielä toimii
moitteettomasti. Jos pakkanen kovenee edelleen laitetta ei voi enään
käyttää järkevästi.
Laite toimii periaateessa samalla tavalla kuin maalämpöpumppu
mutta ottaa energiaa ilmasta. Sen asentaminen on paljon halvempaa
ja nopeampaa kuin maalämmön ja itse laitekkin on paljon edullisempi.
Oman laitteeni hyötysuhde on 3 ulkolämpötilan ollessa +7 astetta.
Eli se ottaa 1kw verkosta ja tuottaa lämpöä 3kw.
Tästä on olemassa vielä eräs muunnos joka ottaa energiansa
ulospuhallettavasta likaisesta ilmasta ja siinä on se hyväpuoli
että se ei ole riippuvainen ulkoilman lämpötilasta.
Käsitykseni mukaan suurin osa ruotsalaisista talopaketeista
varustetaan nykyään tälläisella laitteella.
-$loBBer-
Jari Kaponen
> meidän tapauksessa. Eiköhän silläkin talo lämpene, mutta mitoitussyistä
> kovilla pakkasilla ymmärtääkseni on käyttävä sähköä suoraan lämmitykseen.
Jos sen niin haluaa mitoittaa.
Ruotsalaisia pumppuja kauppaavat (esim IVT) tapaavat alimitoittaa mitoittaa
järjestelmän pitääkseen kustannuksia alempina, mutta ilmoittavat
lämpökertoimen silti pelkän maalämmön mukaan. Kotimaiset valmistajat
puolestaan mitoittavat täystehoisia järjestelmiä, eivätkä silti hinnassa
häviä.
Harri Markkula
"erkki kukkonen" <erk...@hotmail.com> wrote in message
news:avcg57$h4a$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> ennen UPS:in tms. "sivusyöttäjän" virittelyn aloitusta
> suositellaan tutustumaan sähköturvallisuusmääräyksiin:
Älä hassuttele. En tee sähkökytkentöjä ensimmäistä kertaa.
Kokeilla aion miten homma pelittää ja systeemin mahdollisesti toimiessa
saa serkkupoika tulla tekemään virallisemmat kytkennät.
Sen verran selvittelin asiaa taas eteenpäin, että poltin ja
kiertovesipumppu ovat samassa vaiheessa ja vieläpä saman sulakkeen
takana. Näinollen väliaikaisen sähkönsyötön voi hoitaa yhdellä
kytkennällä, kunhan sen tekee mihin tahansa kattilan termostaatin ja
kiertovesipumpun väliin. Sulake pitää muistaa irrottaa, ettei nouse
sininen savu ;-)
Terv: Harri
Harri Markkula
"Jouko Holopainen" <jh...@gnosis.pp.invalid> wrote in message
news:m3of6va...@gnosis.pp.invalid...
Nyt se on sitten toteutettu ja seuraavassa ensimmäisiä kokemuksia
niille, jotka tästä ovat kiinnostuneet.
Eli kytkennäthän menivät ensin hiukan pieleen, mutta sinisen savun
hälvennyttyä päästiin vaurioita korjaamaan ;-)
No, ei toki, vaan kyllä tuo tuntuu pelaavan tuolla 300W UPS:illa, jonka
merkki on APC ja tyyppi BK500EI.
Laitteen oma 12V 7Ah akku ei tietenkään riitä mihinkään, mutta kytkin
sen rinnalle huonokuntoisen, eilen autosta hylkäämäni akun. Se taitaa
olla n. 60Ah kapasiteetiltaan ja jännite vaikuttaa kuormittamattomana
olevan OK, mutta virtapuoli oli autoon jo riittämätön.
Kiertovesipumpun ollessa päällä (täysillä) jaksaa poltin lähteä käyntiin
kuten kuuluukin. Vähän minusta tuntuu, ettei ylimääräistä kapasiteettia
kuitenkaan juuri jää, mutta toisaalta laitteen oma akku ei vielä ole
läheskään täydessä latingissa.. Pitää vielä testata laitteen
riittävyyttä laittamalla rinnalle vaikkapa 100W hehkulamppu polttimen
käynnistyksen ajaksi.
Tuon loppuun käytetyn auton akun ja UPS:n välinen liitäntä tosin on
varsin heikko, joten täyttä virtaa systeemi ei pääse lisäakusta
ottamaan.
Joka tapauksessa lopputuloksena toistaiseksi on se, että tasan 100 euroa
maksanut UPS on mahdollista saada tekemään tehtävänsä. Pari sataa
lisäwattia eivät varmasti olisi pahitteeksi, mutta kovin paljon tuskin
lisätehoa tarvittaisiin.
Minulla ei ole juuri minkäänmoista lisälämmitysmahdollisuuttä, paitsi
tietysti sähkö ;-) joten aion viedä tämän projektin loppuun asti. Meidän
talo on sen verran hatara, että 25 asteen pakkasella tunninkin katkos
sähkössä olisi taatusti katastrofi pienten lasten kanssa. Eli pelkästä
mielenkiinnosta en tätä ole toteuttamassa.
Pykälää isomman UPS:n mahdollisuuden ja hinnan aion myös vielä
kartoitella. Hätätilassa 12V lisävirtaa saanee vaikka automobiilista
varsin pienin lisäinvestoinnein.
Terv: Harri
Marko Vainiomaa
mitoittaa
> järjestelmän pitääkseen kustannuksia alempina, mutta ilmoittavat
> lämpökertoimen silti pelkän maalämmön mukaan. Kotimaiset valmistajat
> puolestaan mitoittavat täystehoisia järjestelmiä, eivätkä silti hinnassa
> häviä.
>
toiset lisävastuksen muodossa. Mitä olen nyt (puolueettomasti) itse pystynyt
selvittämään, niin lämmityskustannuksissa ei ole merkittävää eroa ottaako
osa- vai täysitehoisen. Kuitenkin vaikka täysitehoisen hankintahinta ei ole
juurikaan kalliimpi kuin osatehoisen, tulee täyteen mitoitettu esim.
porakaivo kalliimmaksi. Minulle esitetyt tarjoukset täysitehoisen ja
osatehoisen välillä eroavat kokonaiskustannuksiltaan noin 1000e ja tätä
summaa sekä siihen liittyviä pääomakuluja ei pysty säästämään pumpun
"elinaikana". Ilmeisesti valitsen osatehopumpun tulevaan talooni...
--
=======================================================
Marko Vainiomaa R a l l i s a t i a i n e n
mailto:markova@jaiko(dot)fi http://www.adastraracing.com/
=======================================================
Jari Kaponen
> toiset lisävastuksen muodossa.
Annoin kotimaisen pumpun kauppiaan uskotella itselleni, että isomman pumpun
pyörittäminen ei olisi sen kalliimpaa, koska sen käyttösuhde jää alemmaksi
kuin osatehopumpussa. Ja siitä oli helppo sitten luoda mielikuva mitoituksen
vaikutuksesta pumpun elinikään. Taitaa olla mahdotonta todistaa suuntaan tai
toiseen.
Osatehoinen järjestelmä pitää ainakin mitoittaa taitavasti, jotta pystyy
optimoimaan investoinnin ja käyttökustannuksen suhteen. Ilman riittävää
laskutaitoa päätin, että jos säästän investoinnissa, lämmitän suoralla
sähköllä ja jos investoin säästääkseni käyttökustannuksissa, lämmitän
maalämmöllä myös silloin kun lämpöä eniten tarvitsen ja myös käyttöveden.
Mitään laitetta en hanki sillä periaatteella, että siitä vingutetaan
viimeisetkin tehot irti.
paakari
Ei öljyllä olisi päästy lähellekään tuota kulutuslukemaa..
-paakari-
paakari
> > Varaava takka saattaa olla helpoin vaihtoehto
> >
> Tämä mullakin tuli ensin mieleen. Varsinkin, jos talo on likimain kuution muotoinen (kuten jotenkin käsitin) ja hormi
> olisi valmiina keskellä taloa, niin on aika toimiva ja helposti järjestettävä ratkaisu varalämmitykseen -ei tietysti
> pidä taloa itsekseen lämpimänä jos asukkaat lähtevät vaikka viikoksi pakkasta pakoon etelään.
>
> > Maalämpö tietääkseni toimii, mutta perustamistustannukset ovat mittavat.
> >
> Maalämpö vaatii sähköä kaverikseen, vieläpä aika paljon (verrattuna esim. öljylämmitykseen). Suuruusluokkana voisi
> heittää, että kolmasosa tarvittavasta energiasta tulee sähköverkosta, loput maasta. Erityisesti pitkän pakkaskauden
> jälkeen maa putkiston ympäriltä on jo jäässä, ja lämpöpumpun hyötysuhde jää heikommaksi kuin esim. kesäaikaan. Eli ei
> ole mahdollista varmistaa esim. akkusähköllä kuten öljypoltin.
>
> --
> TiN
>
Siinä teille kallista maalämpöä, 230m2 asuinpita-alaa +23'C
vuosi 2002.
VUODESSA KUUKAUDESSA
Sähkö 2 918,20 mk 40,90€
Lämpö 1 715,40 mk 24,04€
Lisävastus 105,60 mk 1,48€
Vesi 1 755,60 mk 24,61€
Kokeilkaapa repiä öljylämmityksellä samat lukemat ;)
-paakari-