Aaneneristys kerrostalossa (pitkia kysymyksia)
Markus Lang
Talossamme tehtiin pyynnöstäni hiljattain melutason mittauksia huonon
ääneneristyksen ja LVIS-melun takia. Kysymyksessä on v. 1998 valmistunut
helsinkiläinen kerrostalo. Normit tuntuivat ylittyvän ainakin hiukan
useimpien mittauskohteiden osalta, mutta kaupungin ympäristökeskus ei
katsonut tulosten antavan aihetta toimenpiteisiin. Onko Helsingin
kaupunki tulkinnut normeja liian väljästi seuraavissa kohdissa, vai
voiko talon asukas itse tehdä jotain? (Kuvitellaan hetken aikaa, että
asukkaalla olisi varaa parhaaseen mahdolliseen asianajajaan.)
1. Yläkerran naapurit viettävät melko rauhatonta elämää, ja kaikki
lattiaan osuvat potkut, iskut, raskaat askelet ja kolahdukset kuuluvat
voimakkaasti alakertaan. Yläkerrassa on parkettilattia.
Mittaustulosten mukaan askenääneneristysluvun L'(n,w)(Ci) arvo on "60
(-3 dB)". Mittauspöytäkirja löytyy kuvana (n. 240 kB) osoitteesta
<http://www.mv.helsinki.fi/home/mlang/poytak2.gif>.
(Voin kertoa, että kun yläkerrassa pantiin askeläänikone käyntiin, siitä
kuului alakertaan niin jumalaton räminä, että se kyllä ylitti kaikki
terveys- ja sivistysnormit... 500 Hz:n taajuudella melutaso oli 63 dB.
Ja kyseiset naapurit aiheuttavat samanlaisia rämähdyksiä.)
En ole ihan varma edes tuosta merkinnästä. Kai se tarkoittaa
askeläänitasoluvun arvoa desibeleinä? Onko -3 dB asunnon
jälkikaiunta-ajan ym. ominaisuuksien perusteella tehty korjaus?
Kiinnostavaa on se, että tuo luku ei täyttäisi tämänhetkistä normia
(Suomen rakentamismääräyskokoelma C1 [1998]), jonka mukaan suurin
sallittu arvo on 53 dB (astui voimaan v. 2000). Nyt tulevat varsinaiset
kysymykset:
(a) Mikä oli aikaisempi normi, joka pätee tähän taloon? (Oliko se ehkä
55 dB?)
(b) _Jos_ mittaustulos tosiaankin tarkoittaa, että välipohjan
ääneneristys ei täytä sitäkään normia, joka oli rakentamisaikana
voimassa, niin voitaisiinko asialle tehdä jotakin? Iskuäänet kuulunevat
alakertaan niin selvästi juuri sen takia, että parketti on pantu suoraan
betonin päälle eikä välissä ole mitään eristekerrosta. Parketti
asennettiin huoneistoon jo rakennusaikana. Voidaanko urakoitsija
velvoittaa korjaamaan parketin asennus sellaiseksi, että se täyttää
rakennusajankohtana vallinneen normin?
Rakentamismääräyskokoelman ohjeet ovat velvoittavia, ja ne perustuvat
rakennuslain (1999/132) 13. §:ään. Rakentamismääräyskokoelma löytyy
PDF-muodossa täältä: <http://www.vyh.fi/raken/rakmk/index.htm>.
Helsingin kaupunki kuitenkin sovelsi tapaukseen omaa normiaan, jonka
mukaan vasta 64 dB tai suurempi arvo on terveydelle haitaksi. Ilmeisesti
rakentamismääräyskokoelman säädösten valvominen ei kuulu
ympäristökeskukselle? Voiko jokin muu kaupungin viranomainen,
esimerkiksi rakennusvalvontavirasto, vaatia rakennuslain mukaista normia
noudatettavaksi tässä ja seuraavissa kohdissa, jos ja kun on mustaa
valkoisella siitä, että normit eivät täyty?
2. Toinen kysymykseni koskee vesikalusteiden aiheuttamaa häiriötä.
Talossamme vesiputket ovat ns. pinta-asennuksena, ja termostaattihanat
("Vårgårda") ovat äänekkäitä (kohina sekä kolahdukset, kun vedenjuoksu
katkaistaan yht'äkkiä). Yläkerran keittiön vesihana aiheuttaa mittauksen
mukaan jopa 36 dB:n melun asuntooni (L(A,max)) laskettaessa vettä.
Rakentamismääräyskokoelman mukaiset suurimmat sallitut melutasot ovat
muualla kuin keittiössä 28 dB (keskimäärin) ja 33 dB (enintään).
Mittauspöytäkirja näytteillä osoitteessa
<http://www.mv.helsinki.fi/home/mlang/poytak3.gif>.
Tässäkin ylitettiin rakentamismääräyskokoelman enimmäisarvot, mutta
ympäristökeskus ei katsonut, että melusta olisi terveyshaittaa, koska
yläkerrassa on vain yksiö. Yläkerrassa kuitenkin lasketaan vettä myös
yöllä, ja siitä aiheutuu siis 36 dB:n melu alakertaan (siihen herää!).
Vnp 993/1992 sanoo, että asuinhuoneessa melutaso ei saisi öisin ylittää
30 desibeliä (onko tämä asiaankuuluva säädös?).
Voidaanko urakoitsijaa tai taloyhtiötä velvoittaa korjaamaan
vesikalusteen aiheuttama häiriö? Tosiasiallisestihan
rakentamismääräyskokoelman ohjearvot ylittyvät mittaustarkkuuden
rajoissakin.
Isännöitsijä on selvillä mittaustuloksesta, ja hän _lupasi_, että tähän
ongelmaan puututtaisiin: "Isännöitsijä [N. N.] on puhelinkeskustelussa
27.6.2002 ilmoittanut, että vesijohtoverkon paine tarkastetaan ja
selvitetään mahdollisuuksia vähentää veden virtauksen aiheuttamaa melua
painetta alentamalla."
Talon monivuotisena asukkaana tiedän, että kaunis lupaus ei käytännössä
toteudu. Ympäristötarkastajan sinisilmäisyys lähinnä ärsyttää. Koska
isännöitsijälle ei koidu mitään sanktiota, vaikka hän jättää asian
sikseen, minusta on kokemuksen nojalla perusteltua olettaa, että asia
tosiaankin jää sikseen (ja toistaiseksi ei olekaan tapahtunut mitään).
Mitä asukas voi tehdä, jos isännöitsijä lupaa tuollaisen tarkistuksen
mutta ei pidä sanaansa?
3. Kolmas kysymys koskee hissin melua. Hissikorin pysähtymisestä
aiheutuu kolahdus, joka ylittää asunnossani säädöksenmukaisen normin 33
dB hiukan: 34-36 dB. Olennaista tässä on kuitenkin se, että kolahdus
kuuluu 4. kerroksessa sijaitsevasta hissin konehuoneesta ja mittaus
tehtiin 1. kerroksessa. Vaikuttaa selvältä, että kolahdus kuuluu
voimakkaammin 3.-4. kerroksen asuntoihin. Ääni kantautuu nimenomaan
talon rakenteita pitkin. (Hissin on valmistanut Kone Oy.)
Voidaanko hissin valmistajaa velvoittaa korjaamaan hissiä niin, että
pysähtymiskolahdus jää pois? Tuommoinen on vähintäänkin huonoa mainosta
valmistajalle; olen asunut ennenkin hissitaloissa, mutta tämä on
ensimmäinen kerta, kun hissin ääni häiritsee. (Yöaikaan se "pamahdus"
ärsyttää.) Ennen vanhaan jopa Kone Oy osasi rakentaa äänettömiä hissejä
asuintaloihin.
Asunnossa mitattiin myös ilmaääneneristys, koska yläkerrasta kuuluu
kovaääninen puhe rakenteita ja liesituulettimen hormia pitkin.
Pöytäkirja:
<http://www.mv.helsinki.fi/home/mlang/poytak1.gif>.
Mittaustuloksen mukaan normi täyttyy niukin naukin: 55 dB. Matalien
äänten osalta vaimennus on kuitenkin alle 40 dB, mikä selittää, miksi 3.
tai 4. kerroksesta kuuluu rokin jumputus (matalat äänet) niin selvästi.
Kiitos paljon, Skanska, erinomaisesta rakentamisesta! Suomalaisen työn
laatu jne.
------------------------------
ml...@elo.helsinki.fi
http://www.helsinki.fi/~mlang/
Make
"Markus Lang" <marku...@pp.nic.fi.inval.id> kirjoitti
viestissä:3D4C132B...@pp.nic.fi.inval.id...
> Kiitos paljon, Skanska, erinomaisesta rakentamisesta! Suomalaisen työn
> laatu jne.
Luulen, että syy ei ole Skanskassa vaan rakennuttajassa? Rakentaja
varmaan tekee juuri niin kuin tilaaja vaatii?
Itse asun -64 rakennetussa talossa jossa makuuhuoneeni 1 seinä on
naapurin olohuoneen kanssa yhteinen. Tämä ko seinä on selkeästi ohuempi
verrattuna muihin asunnon seiniin. Seinä tuskin on yhtä tiilikertaa
paksumpi ja voitte uskoa, että haukotuskin kuuluu läpi:)
Onhan yleisesti tunnettua, että samassa huoneessa kuorsaava ihminen
häiritsee toisen unta, mutta kun naapurinkin kuorsaus häiritsee,
oikeesti.
Tässä meikäläisen luukussa on ajateltu, että makuuhuoneeni on vuokrattu
alivuokralaiselle, eikä sen asumismukavuuden niin väliä?
Onneksi mun seinänaapuri on kiltti ja hiljainen tyttö joka osaa asua
kerrostalossa, mutta kauhulla odotan sitä päivää kun siihen naapuriin
tulee joku häirikkö?
Mun asunnon puolelta seinän eristettä on aika hankala lisätä johtuen
oviaukosta. Olen kyllä asiaa pohtinut usein, mutta en tiedä mitä
tekisin?
Eräs vaihtoehto lienee se, että kun asunto seuraavan kerran on
tyhjillään, niin otan yhteyden omistajaan ja omalla kustannuksellani
rakennutan sinne koolaukset ja levytykset yms jotta haitasta pääsen
eroon?
En oikein tiedä, että onko kyseessä rakeenteellinen vika vai vaan
ominaisuus vanhassa talossa johon täytyy olla tyyminen vai voinko vaatia
taloyhtiötä tekemään korjauksen ja saada muiden osakkeenomistajien vihat
päälleni?
Aiemmin asuin tampereen VTS:n -91 valmistuneessa talossa jossa kuului
kaikki samassa rivissä asuvien naapureiden äänet toisilleen keittiön
hormin kautta. Samoin myös vesiputkien kohina ja viemärien lorina oli
tosi kovaa ja häiritsevää.
Joo, ja nyt joku sanoo, että pitää sopeutua kerrostaloasumiseen, mutta
ei tässä olekaan siitä kysymys, vaan siitä, että joku jossain vaiheessa
on tehnyt virheitä? Joko tietämättömyyttä, taitamattomuutta tai
välinpitämättömyyttä?
Make
Petri Nurminen
Markus Lang kirjoitti:
>
> Talossamme tehtiin pyynnöstäni hiljattain melutason mittauksia huonon
> ääneneristyksen ja LVIS-melun takia. Kysymyksessä on v. 1998 valmistunut
> helsinkiläinen kerrostalo. Normit tuntuivat ylittyvän ainakin hiukan
> useimpien mittauskohteiden osalta, mutta kaupungin ympäristökeskus ei
> katsonut tulosten antavan aihetta toimenpiteisiin. Onko Helsingin
> kaupunki tulkinnut normeja liian väljästi seuraavissa kohdissa, vai
> voiko talon asukas itse tehdä jotain? (Kuvitellaan hetken aikaa, että
> asukkaalla olisi varaa parhaaseen mahdolliseen asianajajaan.)
>
Kun rakennus on valmistunut niin siitä on tehty tarkastuspäytäkirja ja
rakennuttaja on hyväksynyt asunnon, sekä rakennustarkastaja antanut
käyttöönottoluvan.
Ensiksi kannattaisi mielestäni käydä vaikka kunnan
rakennusvalvontavirastossa pyytämässä nähtäväksi nuo asiakirjat, niin
voisi tarkastaa onko virheet havaittu jo tuossa vaiheessa, ja onko
niihin edelllytetty korjauksia, kenen tekeminä, ja mihin mennessä ?
--
Petri Nurminen - virallinen ammattivalittaja (1998 - 2002)
http://www.nurmisen.net tai http://nurmisen.net
http://valtakunta.suomiweb.com http://harjavalta.suomiweb.com
Kossu
>
> 2. Toinen kysymykseni koskee vesikalusteiden aiheuttamaa häiriötä.
> Talossamme vesiputket ovat ns. pinta-asennuksena, ja termostaattihanat
> ("Vårgårda") ovat äänekkäitä (kohina sekä kolahdukset, kun vedenjuoksu
> katkaistaan yht'äkkiä). Yläkerran keittiön vesihana aiheuttaa mittauksen
> mukaan jopa 36 dB:n melun asuntooni (L(A,max)) laskettaessa vettä.
> Rakentamismääräyskokoelman mukaiset suurimmat sallitut melutasot ovat
> muualla kuin keittiössä 28 dB (keskimäärin) ja 33 dB (enintään).
> Mittauspöytäkirja näytteillä osoitteessa
> <http://www.mv.helsinki.fi/home/mlang/poytak3.gif>.
>
> Tässäkin ylitettiin rakentamismääräyskokoelman enimmäisarvot, mutta
> ympäristökeskus ei katsonut, että melusta olisi terveyshaittaa, koska
> yläkerrassa on vain yksiö. Yläkerrassa kuitenkin lasketaan vettä myös
> yöllä, ja siitä aiheutuu siis 36 dB:n melu alakertaan (siihen herää!).
> Vnp 993/1992 sanoo, että asuinhuoneessa melutaso ei saisi öisin ylittää
> 30 desibeliä (onko tämä asiaankuuluva säädös?).
>
> Voidaanko urakoitsijaa tai taloyhtiötä velvoittaa korjaamaan
> vesikalusteen aiheuttama häiriö? Tosiasiallisestihan
> rakentamismääräyskokoelman ohjearvot ylittyvät mittaustarkkuuden
> rajoissakin.
>
Sen kummemmin ottamatta kantaa tuohon juridiseen puoleen tulee väistämättä
mieleen että jos on noin herkkäuninen ihminen niin kannattasiko harkita
muuttoa omakotitaloon? Kerrostalossahan ääniä kuitenkin aina syntyy, jos
nämä esittämäsi asiat korjataisiin jollakin tapaa niin olisitko sen jälkeen
tyytyväinen vai alkaisiko jotkut muut äänet häiritsemään?
PJK
"Kossu" <jarkko_ko...@hotmail.com> wrote in message
news:aiiio6$392$1...@ousrvr3.oulu.fi...
Olen eri mieltä.
Kerrostalojen äänieristystasojen täytyy olla jollakin järjellisellä tasolla.
Ne tasot on määritelty.
Jossain venäjällä nyt menee läpi mikä tahansa...
Kossu
> >
> >
> > Sen kummemmin ottamatta kantaa tuohon juridiseen puoleen tulee
väistämättä
> > mieleen että jos on noin herkkäuninen ihminen niin kannattasiko harkita
> > muuttoa omakotitaloon? Kerrostalossahan ääniä kuitenkin aina syntyy, jos
> > nämä esittämäsi asiat korjataisiin jollakin tapaa niin olisitko sen
> jälkeen
> > tyytyväinen vai alkaisiko jotkut muut äänet häiritsemään?
> >
>
> Olen eri mieltä.
>
> Kerrostalojen äänieristystasojen täytyy olla jollakin järjellisellä
tasolla.
> Ne tasot on määritelty.
>
> Jossain venäjällä nyt menee läpi mikä tahansa...
>
>
No ne rajathan eivät tässä tapauksessa (kai) ylittyneet?
Jotkut ihmiset ovat ilmeisesti melulle aika herkkiä, paras (pahin) esimerkki
oli kun tutulle valitettiin siitä jos se yöllä heräsi ja kävi juomassa lasin
vettä keittiössä. Askeleet kuulemma kuuluivat naapuriin erittäin selvästi.
Luulisi että sitä omassa asunnossaan saa liikkua milloin tahansa, tahallinen
möykkääminen on asia erikseen. Kyllä muakin kypsyttää tuo naapurin rakin
räyskytys keskellä päivää kun teen kolmivuorotyötä ja yritän nukkua
päivisin.
PJK
Tiedän mistä puhut, vaikka en koskaan olekaan kolmivuorotyössä ollut.
Koiraihmisten röyhkeydelle ei ole vertaa.
Jussi
Markus Lang wrote:
> En ole ihan varma edes tuosta merkinnästä. Kai se tarkoittaa
> askeläänitasoluvun arvoa desibeleinä? Onko -3 dB asunnon
> jälkikaiunta-ajan ym. ominaisuuksien perusteella tehty korjaus?
Koetapa kysyä tuota Kari Pesoselta. Osoite löytyy
http://www.hut.fi/Yksikot/Ymparisto/laboratorio/hlosto.html.
Kossu
> > Kyllä muakin kypsyttää tuo naapurin rakin
> > räyskytys keskellä päivää kun teen kolmivuorotyötä ja yritän nukkua
> > päivisin.
> >
>
> Tiedän mistä puhut, vaikka en koskaan olekaan kolmivuorotyössä ollut.
>
> Koiraihmisten röyhkeydelle ei ole vertaa.
>
>
Joo, tai ei se oikeastaa niiden ihmisten vika ole nimittäin se koira tykkää
haukkua yksikseen silloin kun ne omistajat eivät ole paikalla ja ei se aivan
jatkuvaa räkytystä onneksi ole sentään. Lähinnä se häiritsee silloin kun on
juuri nukahtamaisillaan, sitten kun nukahtaa niin ihan sama vaikka ulvois
kurkku suorana koiran ketales :)
Tero Lehto
> Koiraihmisten röyhkeydelle ei ole vertaa.
Unohdit äänekkäät lapsiperheet, kyttäävät vanhukset, bailaavat teinit,
asunnossa tai parvekkeella tupakoivat, valkosipulia ruoanlaitossa käyttävät,
työttömät alkoholistit ja naapurit, joilla on hienompi auto kuin itsellä
(kuitenkin Soneran optioilla ostettu eli kansalta ryöstetty!).
Sellaista kerrostaloa ei ole olemassakaan, jossa joku ei löytäisi
valittamisen aihetta. Tällä en viittaa ketjun aloittajaan tai kenenkään
muuhunkaan, vaan yleisesti vain kerrostaloelämän
reaaliteetteihin..Minustakin ovat naapurit edellisissä taloissa valittaneet,
vaikka en edusta mitään em. ryhmistä lukuunottamatta valkosipulin
käyttämistä ruoanlaitossa.
Onneksi rivarin tai omakotitalon saa yleensä kerrostaloluukun hinnalla, jos
on valmis muuttamaan vähän kauemmas. Tai sitten iskee enemmän eurostoliiton
valuuttaa pöydälle ja maksaa asumismukavuudesta missä haluaa.
--
Tero Lehto
http://lehto.net/tero/
Henrik Ahlgren
> Sen kummemmin ottamatta kantaa tuohon juridiseen puoleen tulee väistämättä
> mieleen että jos on noin herkkäuninen ihminen niin kannattasiko harkita
> muuttoa omakotitaloon?
Tai sitten kannattaa opetella nukkumaan korvatulppien kanssa. Itse
asun hyvin vilkkkaasti liikennöidyn kadun varrella ja haluan pitää
ikkunat auki kesäöisin, joten meteliä on huomattavasti. Tulpat
korvissa se ei kuitenkaan kaittaa pätkääkään nukkumista. Toki
tulpat ovat alussa epämiellyttävät, mutta niihin tottuu nopeasti.
Joni Jarvenkyla
>Tai sitten kannattaa opetella nukkumaan korvatulppien kanssa. Itse
Tulppia kannattaa sitten kasitella vain pestyin ja muutenkin puhtain kasin, ja
vaihtaa riittavan usein, muuten voi saada tosi ilkeita korvapopoja.
--
Our local mailing list: http://www.megabaud.fi/%7Ejjj/maillist.html
Jukka Marin
> Ilmeisesti ongelma on maaltamuuttaneet jotka ovat tottuneet siihen
> että maalaistalossa saa mekastaa silloin kun halutaan eivätkä ymmärrä
> että muutkin asukkaat pitää ottaa huomioon.
Minä taas pidän "maalaisia" paljon fiksumpina ihmisinä kuin paljasjalkaisia
kaupunkilaisia. Yleensäkin vähän vanhempi sukupolvi osaa käyttäytyä asial-
lisesti eikä möykkää turhaan - kun taas kaupunkipelleillä rokki soi täysil-
lä, humalassa olevat teinit räyhäävät ja potkivat mummoja katuun, teini-
korollat paukkuvat ja jos joku ei tätä jaksa kuunnella, on heti ahdasmieli-
nen, suvaitsematon maalaistollo. Onko ihmisten kuulokynnyskin nykyään jos-
sain 80 dB:n nurkilla, kun vieressä seisoville pitää kaikki kertoa huutamal-
la?
Yleensäkin lähtökohta tuntuu olevan se, että kaiken pitää olla sallittua ja
jos joku uskaltaa toivoa omaa rauhaa tms. niin tämä onneton on se syyllinen,
eivät ne mekastavat idiootit. Kakaroita ei kai nykyään kasvateta ottamaan
muita huomioon eikä huolehtimaan yhteisestä omaisuudesta - esimerkiksi ker-
rostalon pihalla ja katujen varsilla olevia istutuksia raadellaan surutta,
eikä vanhemmilla tunnu olevan asiasta mitään huomauttamista.
-jm
Markus Lang
Kossu (jarkko_ko...@hotmail.com) wrote:
>>En ymmärrä, mihin pyrit tuollaisella viisastelulla.
>
> Siis millä helvetin viisastelulla?
Kuvitellaan tällainen tilanne:
"Tarjoilija, keitossani on kärpänen!"
"Vai on keitossanne kärpänen? Vaikka nyt toisin teille uuden keiton,
niin te rupeaisitte varmasti löytämään siitäkin jotain vikaa! Joten
menkää toiseen ravintolaan! Ja rahojanne ette saa takaisin!"
Pari esimerkkiä lisää:
"Kerrostalossa kuuluu aina jonkin verran ääniä toisten asunnoista.
Niinpä minulla on oikeus aiheuttaa toisten asuntoon millaista häiriötä
tahansa!"
"Autolla ajaminen ei ole laitonta! Mutta kun mä ajoin vastaantulevien
kaistaa moottoritiellä, jouduin vankilaan! Mä en tajuu! Autolla ajaminen
joko on laillista tai ei ole - välimuotoja ei ole!"
Sinun vastauksesi noudatti tuommoista pähkähullua, palikkamaista,
musta-valkoista, ääriarvoihin juuttunutta logiikkaa.
>>Et ole käynyt paikan
>>päällä etkä tiedä, millaista melu todellisuudessa on ja millaista se on
>>luonteeltaan.
>
> Joo-o, kyllähän se normi ylittyy jopa 3:lla desibelillä (hirveää, poliisi,
> palokunta ja amnesty äkkiä paikalle), kyllä tästä kannattaa haastaa
> oikeuteen kaikki mahdolliset asiaan liittyvät tahot, älä anna periksi,
> taistele, tsemppiä sotaan tuulimyllyjä vastaan.
Mikä oli todistettava...
> Varmaan kaikki teidänkin talossanne asuvat ihmiset ovat nousseet tämän asian
> takia barrikaadeille, sinä et voi olla väärässä.
Muutkin ovat kiinnittäneet huomiota vesikalusteiden meluisuuteen, mutta
minä olen toistaiseksi ainut, joka on viitsinyt mittauttaa häiriön
suuruuden, koska kyseinen hana kuuluu selvimmin minun asuntooni.
Pitäisikö muiden ryhtyä tätä hoitamaan minun puolestani, jotta kantani
osoittautuisi oikeaksi? Ilmeisen kohtuuton vaatimus.
> Ja sen kyllä huomaa, tiedän kyllä ihmistyypin. Ikinä mikään asia ei ole
> hyvin vaikka miten asia hoidettaisiin, aina löytyy jotain valittamisen
> aihetta, onnea valitsemallesi tielle.
Millaista näyttöä Sinulla on sen tueksi, että _jos_ mainitsemani kolme
vikaa korjattaisiin, niin sitten minua alkaisivat muut äänet häiritä?
Veikkaan että ei minkäänlaista - päätit vain ruveta mustamaalaamaan
jotakuta, joka kysyi neuvoa _näihin_ ongelmiin.
Logiikassa on varmaankin oma nimensä tuommoiselle päättelyvirheelle
(straw-man?) ja psykiatriassa tuommoiselle päättelylle. (Jos päättelysi
esitettäisiin syllogismin avulla, tulisi alipremissiksi sofismi, jossa
jaollista ilmiötä kohdellaan kuin se olisi jatkuva.)
> mitä jos
> ehdottaisit isännöitsijälle että naapurisi ei saa käyttää mitään
> vesikalusteitaan mihinkään vuorokaudenaikaan, sehän taitaisi ratkaista
> ainakin tämän yhden "ongelman"?
Miksi vastustat niin kauheasti sitä, että kyseinen hana korjattaisiin?
Vaikuttaa eriskummalliselta. Yrität pontevasti kääntää huomion pois
siitä, että rakentamisvaiheessa on ilmeisestikin hutiloitu. Oletko itse
rakennus- tai putkimies, kun epäilykseni tuntuu osuvan noin arkaan
paikkaan? :-)
> No, eiköhän se sisälläliikkumiskielto ympäri vuorokauden naapurillesi olisi
> tässä tapauksessa vähintäänkin kohtuullista
Älä viitsi väännellä sanojani kuin kiukutteleva pikkukakara. Hypit
päättömästi äärimmäisyydestä toiseen. Siitä, että minä toivoisin tiettyä
melua vähennettäväksi, ei seuraa, että vaatisin _kaikkien_ äänien
kieltämistä. Lisäksi ongelma korjaantuisi sillä, että rakennetta
korjataan, eikä niinkään sillä, että jonkun käyttäytymistä
rajoitettaisiin. Lisäksi korjaaminen vaikuttaisi niin, että naapuri voi
elää vapaammin - hänen ei tarvitse enää arkailla yöllisiä
vedenhakumatkoja.
> eihän siitä tosiaan mitään tule
> jos naapurista sattuu joskus joku satunnainen ääni kuulumaan, on tämä kyllä
> aivan kamalaa
Kuten todettua, olen tottunut tavanomaisen asumisen ääniin eivätkä ne
minua häiritse. Lisäksi koko kysymykseni liittyi siihen, että
rakennusvirheitä korjattaisiin, eikä siihen, että jonkun käytöstä
rajoitettaisiin. Pysy asiassa!
------------------------------
ml...@elo.helsinki.fi Yttrandefrihet=
http://www.helsinki.fi/~mlang/ klottrandefrihet?
Markus Lang
Joni Jarvenkyla wrote:
> Vaimennus tosin laskee mita alemmat taajuudet ovat kyseessa, ja liikennemeteli
> voi korvatulpilla muuttua pahemmaksi, kun bassot alkavat kumista jossain
> tarykalvon, kallon ja korvatulpan valilla.
Liikennemelu ei ole täällä ongelmana, onneksi.
> Taitaa tassakin tapauksessa paras neuvo olla se vanha, muuta muualle...ikava,
> aarimmainen toimenpide, mutta jos talo on "melutalo" ei sille paljon muuta
> voi.
Olen muutaman kerran joutunut tekemään niin. Se tulee turhan kalliiksi.
> Vaihtoehtoinen ratkaisu: rakennuta makuuhuoneesta kelluvalla rakenteella oleva
> tayseristetty nukkumahuone.
Tämä on yksiö, jossa avokeittiö, ei alkovia. Koko huoneisto pitäisi
kelluttaa - hintaa en uskalla edes ajatella. Toisaalta ääntä eristävän
kerroksen asentaminen koko laipioon saattaisi jo vaikuttaa saman verran
kuin se, että yläkerran parketti tosiaankin korjattaisiin.
> Myos jalkikaiunta-aika vaikuttaa melun tunteeseen paljon, kuinka
> tekstiilipitoinen makuuhuone on?
Seinillä ja lattialla on paksuja mattoja (kirpputorilta ą 30 mk). Ne
tekevät huoneen akustiikasta miellyttävän, vaikka tuottavat pölyä.
Niiden ensisjaisena tarkoituksena on estää ääntä kuulumasta minun
asunnostani naapureihin, koska minusta ei ole mukavaa häiritä toisia
edes "päivämelun" rajoissa (käytännön syistä joudun kuuntelemaan paljon
äänilevyjä). Valitettavasti kaikkia ei kiinnosta tällainen "ekologinen"
asuminen, jossa omasta toiminnasta koituvaa haittaa pyritään
aktiivisesti vähentämään.
Markus Lang
Sk8guy wrote:
> >On selvää, että hana on joko viallinen tai väärin asennettu. Järkevintä
> >olisi korjata vika. Sinä kuitenkin ehdotat, että pitäisi pötkiä pakoon
> >häntä koipien välissä. Aika kummallinen periaate.
>
> Nämä asiat kuuluvat kiinteistöhuollole.
Alkuperäisestä viestistäni <news:3D4C132B...@pp.nic.fi.inval.id>:
Isännöitsijä on selvillä mittaustuloksesta, ja hän _lupasi_, että tähän
ongelmaan puututtaisiin: "Isännöitsijä [N. N.] on puhelinkeskustelussa
27.6.2002 ilmoittanut, että vesijohtoverkon paine tarkastetaan ja
selvitetään mahdollisuuksia vähentää veden virtauksen aiheuttamaa melua
painetta alentamalla."
------------------------------
ml...@elo.helsinki.fi
http://www.helsinki.fi/~mlang/
Sk8guy
wrote:
>Taitaa tassakin tapauksessa paras neuvo olla se vanha, muuta muualle...ikava,
>aarimmainen toimenpide, mutta jos talo on "melutalo" ei sille paljon muuta
>voi.
Melutalotkaan eivät kehity itsestään, vaan siitä että ensin yksi
asukas metelöi ja vähitellen muutkin alkavat tuottaa ääntä jottei
muiden äänet häiritsisi. Näin syntyy kuin kostonkierre jolle ei ole
loppua.
Eli jos naapurin koira räksyttää taukoamatta niin kannattaa käydä
sanomassa asiasta mieluummin kuin luukuttaa omia stereoita täysillä
häiriön peittämiseksi.
Eli jos muuttaa taloon jossa on yllättävän rauhallista niin kannattaa
varmistua onko kyse todella rauhallisista asukkaista vai hyvästä
äänieristyksestä. Talon rakenteesta riippuen kuuluvuus saattaa olla
erilainen eri suunitiin. Esim. vanhoissa taloissa saattaa huoneistojen
väliseinät olla ohuet vaikka ulkoseinät ja välipohjat eristävät hyvin
ääntä. Kun taas elementtitaloissa voi olla eristys naapuriin hyvä,
mutta välipohjat eivät eristä riittävästi jos ovat jotain betonisia
onteloelementtejä tms.
Jani Miettinen
>> Ja sen kyllä huomaa, tiedän kyllä ihmistyypin. Ikinä mikään
>> asia ei ole hyvin vaikka miten asia hoidettaisiin, aina
>> löytyy jotain valittamisen aihetta, onnea valitsemallesi
>> tielle.
>
>
> Logiikassa on varmaankin oma nimensä tuommoiselle
> päättelyvirheelle (straw-man?)
(Aiheesta niinku kolmanteen :)
Itse asiassa tuossa on kaksi päättelyvirhettä: straw-man ja
slippery slope.
Straw-man on löytyy siitä, että on helpompaa todistaa jotain
puhumalla ammattivalittajista (puheet ihmistyypistä), joille mikään
ei riitä, ja slippery slope on tuon straw-manin käytön motiivi.
Tarkemminkin asiaa voisi tietysti analysoida, mutta eiköhän tämä
nyt riitä.
Jatkot vaikkapa nyysseihin.
--
"Mullakin on syötävää", totesi nälkäinen kannibaali kaverilleen
uskonoppineiden konferenssissa.
Riitta Niemistö
> Ainakin Kuopiossa Erkki sai muistaakseni aikaiseksi, että kaupungin
> talviaamujen lumenaurausta yms myöhäistettin nukkumarauhan takaamiseksi.
Saisikohan tuo kaveri meidän taloyhtiömme roskien hakua myöhästettyä
muutamalla tunnilla? Eihän sitä kovin usein tapahdu ja se menee
nopeasti ohi, mutta sattuvat nuo roskikset olemaan melkein suoraan
makuuhuoneen ikkunan alla :)
Joopa joo, ymmärrän kyllä harmistuksen huonosta äänieristyksestä. Kun
talot on joskus muinoin 40-50 -luvuilla osattu rakentaa kunnolla (minä
en kuule makuuhuoneen seinän takana menevää hissiä) niin miksei niitä
enää rakenneta?
--
Riitta Niemistö "Sinun kerrotaan sanoneen, että lähdet kumiveneellä
p. 3115 3863 t. kohti etelää, jos Uosukainen valitaan presidentiksi."
261 7273 k. -- toimittaja Heidi Hautalalle vaalitentissä
Laura Ahonen
news:ajfno7$d08$1...@news.cc.tut.fi...
> Joopa joo, ymmärrän kyllä harmistuksen huonosta äänieristyksestä. Kun
> talot on joskus muinoin 40-50 -luvuilla osattu rakentaa kunnolla (minä
> en kuule makuuhuoneen seinän takana menevää hissiä) niin miksei niitä
> enää rakenneta?
Maksaa liikaa ja rakentaminen kestää.
--
Laura Ahonen
laura.m...@kolumbus.fi
Pekka Siltala
news:ajgb7b$n33$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Maksaa liikaa ja rakentaminen kestää.
Ei voi maksaa liikaa, koska neliöhinta pääkaupunkiseudulla lähentelee 20 000
markkaa ;-) Kyllä sillä pitäisi saada jo hiukan villaa seiniin, seiniksi
muuta kuin lastulevyä ja huopaa lattipinnan alle.
--
Pekka
JiiHoo
> Joopa joo, ymmärrän kyllä harmistuksen huonosta äänieristyksestä. Kun
> talot on joskus muinoin 40-50 -luvuilla osattu rakentaa kunnolla (minä
> en kuule makuuhuoneen seinän takana menevää hissiä) niin miksei niitä
> enää rakenneta?
Koska huonotkin talot menevät kaupaksi.
--
#######################################
Kääk! Oletko nähnyt kamalampaa sigua?
#######################################
A.K.Arsniva
"Pekka Siltala" <ps...@ei.iki.roskaa.fi.INVALID> wrote:
> Ei voi maksaa liikaa, koska neliöhinta pääkaupunkiseudulla lähentelee 20 000
> markkaa ;-) Kyllä sillä pitäisi saada jo hiukan villaa seiniin, seiniksi
> muuta kuin lastulevyä ja huopaa lattipinnan alle.
Ai mä kun olen koko ajan luullut, että sinne pintojen alle on sullottu
muutaman sentin kerros lehtikultaa. Hinnoista päätellen vaan...
--
A.K.Arsniva
"Me miehet emme ole niin nirsoja kuin eräs toinen sukupuoli."
- Hiski sfnet.huuhaa 16.8.02
PJK
"A.K.Arsniva" <ars...@iki.fix.me.invalid> wrote in message
news:arsniva-FA31A4...@nyytiset.pp.htv.fi...
> In article <0xO69.345$wN4....@read2.inet.fi>,
> "Pekka Siltala" <ps...@ei.iki.roskaa.fi.INVALID> wrote:
>
> > Ei voi maksaa liikaa, koska neliöhinta pääkaupunkiseudulla lähentelee 20
000
> > markkaa ;-) Kyllä sillä pitäisi saada jo hiukan villaa seiniin, seiniksi
> > muuta kuin lastulevyä ja huopaa lattipinnan alle.
>
> Ai mä kun olen koko ajan luullut, että sinne pintojen alle on sullottu
> muutaman sentin kerros lehtikultaa. Hinnoista päätellen vaan...
>
> --
Hinnat ovat menneet järjettömiksi. Tuntuu eri planeetan meiningiltä. Eihän
noilla hintatasoilla nuoret pääse omaan asuntoon siitä kaikkien haaveesta;
omakotitalosta puhumattakaan.