Varokaa sähköllä lämpiäviä kaukolämpötaloja
Ephraim
Rakennusliikkeet markkinoivat nykyään kerros-, rivi- ja paritaloja, joita sanotaan kaukolämpötaloiksi. Silti niissä esimerkiksi kylpyhuoneen lattialämmitys voikin toimia sähköllä.
Pienelläkin lattiapinta-alalla toimiva sähkölattialämmitys voi nostaa koko asunnon lämmityslaskua jopa kolmanneksella. Sähkölattialämmityksen korvaaminen kaukolämmöllä rakennusvaiheessa maksaisi asukkaalle itsensä takaisin 2-3 vuodessa.
Tästä on tutkittua tietoa Motivan verkkosivuilla:
http://motiva.fi/ajankohtaista/muut_tiedotteet/2007/energiateollisuus_sahkolammitys_yllattavan_yleista_kaukolampotaloissa.html?printer=1
Tiedotusvälineiden kannattaisi pitää meteliä tästä kansantaloudellekin kalliiksi tulevasta sähkön tuhlauksesta.
"P. Kärhä"
> Varokaa sähköllä lämpiäviä kaukolämpötaloja
> Rakennusliikkeet markkinoivat nykyään kerros-, rivi- ja paritaloja, joita sanotaan kaukolämpötaloiksi. Silti niissä esimerkiksi kylpyhuoneen lattialämmitys voikin toimia sähköllä.
Onhan niissä kylppäreissä yleensä kai kakukolämpöpatterikin sen
lattialämmityksen lisäksi? Jos sähkölasku hirvittää, niin sen
lattialämmityksen voi laittaa kiinni. Veikkaisin, että nuo tehdään
sähköllä sen takia, että lattian voi lämmittää kaukolämmityskauden
ulkopuolellakin. Joidenkin mielestä kun kaakelilattia voi olla
kesälläkin kylmä.
Asko Ikävalko
> Veikkaisin, että nuo tehdään
> sähköllä sen takia, että lattian voi lämmittää kaukolämmityskauden
> ulkopuolellakin.
Kyllä meidän rättipatteri lämpiää kesälläkin kaukolämmöllä. Miksei se
kaukolämpö voisi lattiassakin kiertää kesät/talvet?
-Asko
Juhani Varemo
>> sähköllä sen takia, että lattian voi lämmittää kaukolämmityskauden
>> ulkopuolellakin.
> Kyllä meidän rättipatteri lämpiää kesälläkin kaukolämmöllä. Miksei se
> kaukolämpö voisi lattiassakin kiertää kesät/talvet?
Kesäaikaisen pienen kulutuksen tuotanto ja siirto kaukolämpöverkossa on
hyvin epätaloudellista. Minimikulutuksella häviöt lienevät suuremmat kuin
hyödyksi käytetty määrä.
Tyypillisesti verkoston häviöt lähellä mitoitustehoa ovat 4-20%, riippuen
mm. eristysten laadusta, verkon pituudesta ja putkikoosta (pienillä
verkoilla suhteelliset häviöt ovat isommat koska putkella on enemmän pinta-
alaa suhteessa siirrettyyn energiaan). Jos hyödyksi menevä teho on lähes 0
niin lämmön ylläpidossa laajassa järjestelmässä kaikki menee häviöihin.
Kaupunkimittakaavassa verkostoa on vähintään kymmeniä kilometrejä, ja
pelkkään verkon käynnissä pitämiseen hukkuu pienemmän voimalan koko
kapasiteetti.
Pienen tehon siirtäminen asuntoihin kesällä (käyttövesi + muu lämmitys)
kaukolämmön avulla on kokonaisuutta ajatellen melkoista haaskuuta.
Kaukolämpöveden lämpötilaakaan ei voi loputtomiin laskea jos käyttövesi
lämmitetään samalla kaukolämmöllä.
Energiateollisuus Ry:n materiaalista lunttasin esimerkin:
Iso runkolinja, DN500
menovesi 85 C
Paluuvesi 55 C
Maaperän lämpötila 5 C
1,5 kilometrin pituinen edellä kuvattu linja kuluttaa häviöihin koko ajan
reilut 100 kW. Vuodessa hukkuu 877 MWh pelkkiin tuon pätkän häviöihin. Ja
noin lyhyellä pätkällä ei pitkälle mennä. Kesällä menoveden lämpöä voitaneen
jonkin verran laskea, ja maa on lämpimämpää, mutta suuruusluokan tuosta
näkee hyvin.
Helsingissä on Helenin mukaan kaukolämpöputkea 1230 km..... olisi
mielenkiintoista tietää paljonko menee hukkaan :-)
<juhani>
Ephraim
Asumme tällä hetkellä kaukolämpötalossa, jossa kylpytilojen lattialämmitys tulee kaukolämmöllä, epäilisin että se on kytketty lämpimän talousveden kiertoon. Systeemissä on säädin, jonka avulla lattialämmitystä voi pienentää tai lopettaa. Miksi rakentajat eivät käytä samaa systeemiä uusissa taloissa?
Asuntoalueellamme on paljon kaukolämmitystaloja, ehkä sen vuoksi lämmityskustannuksemme eivät ole niin pelottavan korkeita kesälläkään, kuin edellisissä kommenteissa esitettiin. Kesälläkin täällä kuluu lämmintä talousvettä.
Joka tapauksessa kiinnostavia näkemyksiä on tässä jo esitetty.
Pyytäisin vielä kommentoimaan Motivan laskelmia sivulta
http://motiva.fi/ajankohtaista/muut_tiedotteet/2007/energiateollisuus_sahkolammitys_yllattavan_yleista_kaukolampotaloissa.html?printer=1
Jukka Marin
> Kiitoksia mielenkiintoisista vastauksista.
>
> Asumme tällä hetkellä kaukolämpötalossa, jossa kylpytilojen
> lattialämmitys tulee kaukolämmöllä, epäilisin että se on kytketty
> lämpimän talousveden kiertoon. Systeemissä on säädin, jonka avulla
> lattialämmitystä voi pienentää tai lopettaa. Miksi rakentajat eivät
> käytä samaa systeemiä uusissa taloissa?
Koska se on kielletty.
-jm
Lu-lu
> Helsingissä on Helenin mukaan kaukolämpöputkea 1230 km..... olisi
> mielenkiintoista tietää paljonko menee hukkaan :-)
no suunnilleen näin paljon: 350 000 MWh/a
Lu-lu
> Koska se on kielletty.
ei, vaan koska se on kalliimpaa rakentaa, jollonkas
rakentamis-puuhastelun katteet jäävät pienemmiksi, tai
asuntojen hinnat nousee (nykyiseltä kohtuulliselta? tasoltaan)
lämpimän käyttöveden kierrätys huonetilojen
(lattia- yms.)lämmityksissä kiellettiin uudisasennuksissa
legionella-riskin vuoksi:
ettei lämpimän käyttöveden lämpötila missään olosuhteissa
laskisi liian matalaksi
mikään ei kaukolämmitetyissä taloissa kuitenkaan estäisi
vesikiertoisen lattialämmityksen kytkemistä esim. varsinaiseen
patterilämmityskiertoon, sillä kaukolämpövesihän ei
"kierrä" missään muualla kuin vain kaukolämmönsiirtimissä,
joissa lämpö siirtyy aina ERIKSEEN lämpimään käyttöveteen
ja huonelämmitys(= yleensä vesipatterit)kiertoon
kaukolämpövesi
on tullessaan AINA vähintään +70 oC (siis kesällä), joten
kyllä sillä voidaan ihan helposti lämmittää myös
erikseen säädettyä lattialämmityskiertoa vaikka ne varsinaiset
- siis seinille sijoitetut - lämmityspatterit olisivat kylmiäkin
kyse on siis vain rakentamiskustannusten minimoinnista:
muutaman metrin pituinen sähkölämmityskaapeli
pesuhuoneen lattiassa tulee PALJON halvemmaksi, ja
kuluttajahan lämmitys(sähkö)energian maksaa, mikä
ei siis ole rakentajan onkelma
PS:
omakotitaloissa homma vielä joillain kohtuullisilla kustannuksilla
ehkä toimisikin, mutta kerrostaloissa lattialämmitys(Xtra)putkistot
pitäisi vetää (kaikkiin) asuntoihin aina jostain h-lkutin kaukaa,
kellarista asti, jollonkas tuollaiset ylimääräiset asennukset tulisi
ihan SIKA-kalliiksi
"P. Kärhä"
> Pyytäisin vielä kommentoimaan Motivan laskelmia sivulta
> http://motiva.fi/ajankohtaista/muut_tiedotteet/2007/energiateollisuus_sahkolammitys_yllattavan_yleista_kaukolampotaloissa.html?printer=1
Aika härskiä propagandaa. Kaukolämpöä on vuosikymmenet markkinoitu
argumenteilla, jotka eivät kestä tarkempaa tutkimusta. Fakta kuuluu
"Sähkön ja kaukolämmön yhteistuotannolla päästään parempaan
hyötysuhteeseen, kuin jos tuotettaisiin sähkö ja kaukolämpö eri
laitoksissa." Lause tarkoittaa juuri sitä mitä se sanoo, eikä mitään muuta.
Tuossa Motivan jutussa on tehty se tavallinen (tahallinen)
tulkintavirhe, että edellisestä faktasta seuraa, että kaukolämpö olisi
jotenkin ympäristön kannalta edullisempaa, kuin sähkölämmitys on.
Näinhän ei suoraan ole. Sähköä tehdään pääsääntöisesti vesivoimalla ja
ydinvoimalla, kun taas kaukolämpö tehdään kivihiilellä ja pölttoöljyllä.
Sähkölämmitys kaukolämmön sijaan vähentää päästöjä, toisin kuin tuossa
jutussa annetaan ymmärtää.
Tuo fakta on varmaan joskus aikoinaan ollut merkittävä, ja varmaan
aikoinaan kannattikin suosia laitoksia, jotka tuottavat sekä
kaukolämpöä, että sähköä. Sittemmin on vaan maailma muuttunut. Nykyään
sähkön tuotannossa on muitakin vaihtoehtoja kuin kivihiili. Kaukolämpö
kannattaa enää oikeastaan vain sen takia, kun infrastruktuuri on jo
olemassa. Kannattavuuteen vaikuttaa olennaisesti se, että kaukolämpöä
kulutetaan paljon. Tämän takia tuo lause on alkanut elää ihan omaa
elämäänsä ja sitä tulkitaan tahallaan väärin. Bisness is bisness.
Itse laskelmaan en ota kantaa. Kaukolämpöä ei kuitenkaan yleensä tuoteta
kesällä, joten silloin lattiat ovat kylmät. Haittaako tämä, on sitten
asukkaasta kiinni.
Jukka Marin
> "Jukka Marin" <> kirjoitti
>> Koska se on kielletty.
>
>
> ei, vaan koska se on kalliimpaa rakentaa, jollonkas
Kysyjä kertoi, että heillä lattia lämpenee käyttövedellä ja
kuten itsekin toteat, kyseinen ratkaisu on kielletty. ;)
> kaukolämpövesi
> on tullessaan AINA vähintään +70 oC (siis kesällä), joten
> kyllä sillä voidaan ihan helposti lämmittää myös
> erikseen säädettyä lattialämmityskiertoa vaikka ne varsinaiset
> - siis seinille sijoitetut - lämmityspatterit olisivat kylmiäkin
Taitaa olla aika kylmää se patteriverkoston vesi kesäaikaan...
vaatisi lämmönsiirtimeen oman lähdön lattialämmitykselle ja
omat putket koko kiinteistöön.
-jm
Mika Iisakkila
> Itse laskelmaan en ota kantaa. Kaukolämpöä ei kuitenkaan yleensä
> tuoteta kesällä, joten silloin lattiat ovat kylmät. Haittaako tämä, on
> sitten asukkaasta kiinni.
Siis mitä ihmettä? Auringossako se käyttövesi sitten lämpenee?
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
nospa...@supertel.fi
>
> Pienen tehon siirtäminen asuntoihin kesällä (käyttövesi + muu lämmitys)
> kaukolämmön avulla on kokonaisuutta ajatellen melkoista haaskuuta.
> Kaukolämpöveden lämpötilaakaan ei voi loputtomiin laskea jos käyttövesi
> lämmitetään samalla kaukolämmöllä.
>
Se siirtoputkiston tehohukka on samaa luokkaa joka tapauksessa, jos käyttövettä varten pitää kuitenkin siirtää lämpöä. Jos otetaan matalaa lämpöä talteen, edes paluuputkissa virtaisi viileämpää vettä.
Toisaalta kesällä suurin osa laudelämmöstä mene joka tapauksessa mereen. Eli aika sama, paljonko siirtohäviöt on.
Yksi energianäkökulma tuohon kesälämmitykseen on myös se, että vesiputket talon sisällä vuotavat lämpöä, ja kesällä sitä lämpöä usein pumpataan lämpöpumpulla pois tai ylilämmöstä on muuten haittaa. Silloin voi kaukolämpölattia olla energiataloudeltaan huonompi kuin sähkökaapeleilla lämmitetty. Eli ne putket pitäisi eristää todella hyvin, kerrostalossa monen kämpän läpi menevä putkisto hukkaa silti puolet lämmöstä matkan varrelle. Toki, jos lattialämmölle tehdään oma esim 27 asteen eristetty kierto, hukka on aika pientä.
"P. Kärhä"
> Siis mitä ihmettä? Auringossako se käyttövesi sitten lämpenee?
Käyttövesi tulee eri putkia pitkin.
Mika Iisakkila
Kuin mikä? Kaukolämpölaitokselta tulee erilliset putket kerrostalon
lämmönvaihtimeen lämmittämään käyttövettä? Vai miten tämä osuu siihen
poisleikkaamaasi omaan sanomaasi, että "kaukolämpöä ei yleensä tuoteta
kesällä"? Se on ihan eri asia kuin se, että talossa pistettäisiin
lämmityskierto poikki kesäksi.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Lu-lu
"Jukka Marin" < kirjoitti
> Kysyjä kertoi, että heillä lattia lämpenee käyttövedellä ja
> kuten itsekin toteat, kyseinen ratkaisu on kielletty. ;)
ratkaisua vanhoissa - siis jo olemassa olevissa toteutuksissa -
ei kai ole missään "kielletty"; vain vastaavia uudis-asennuksia
ei hyväksytä
> Taitaa olla aika kylmää se patteriverkoston vesi kesäaikaan...
> vaatisi lämmönsiirtimeen oman lähdön lattialämmitykselle ja
> omat putket koko kiinteistöön.
riippuu kokonaan lämmönsäätöjärjestelmästä, mutta TIETYSTI
se vaatii "oman lähdön" (= siis sen PUTKEN) lattialämmitykselle,
eli huonelämmityksen menoputkeen yhden ainoon T-haaran
- nimittäin HUONEENLÄMMITYSkiertoon, jossa
3-tiesäätöventtiili eli vanhan-kansan kielellä: "shuntti" säätää
lämmityskiertoon menevän veden lämpötilan automaagisesti
halutun-sopivaksi, eli jos patterikierrossa on oma shuntti (no:1) ja
lattilämmitysputkelle on oma shuntti (no:2), niin ... "no proplem"
vaikkas noille edellä mainituille "kierroille" YHTEISESTÄ
lämmönsiirtimestä tulisi ulos kuinka kuumaa (tai kylmää) vettä
tahansa
ja sen
kuuman huoneen-lämmitysveden mahdollinen max. lämpötilahan on
kaukolämpösiirtimen jälkeen kesällä n. >65 oC, mikä riittää hyvin
lattiakierron vaatimuksiin, jossa lämpötilat pörrää vain 30-35 oC
tasolla
ja ne seinäpatterit
ne nyt saavat ja voivat olla samaan aikaan mun puolestani vaikka
umpi-jäässä - ei vaikuta lattiakiertoon menevän veden lämpötilaan
yhtikäs mittään
mutta kuten on todettu, niin lämmintä käyttövettä ei mielellään
enää jäähdytetä legionella-yhdyskunnan viihtyvyystasolle, joten ...
lattialämmitysputki tulisi siis kytkeä kaukolämmön
huoneenlämmitys-lämmönsiirtimellä lämmitettävään kiertoon
eikä yrittää enää ympätä sitä lämpimän käyttöveden kiertoon
mutta
mikä ei halvalla onnistu myöskään rivitaloissa, joissa on yksi
yhteinen yhteinen kaukolämpökeskus
Ephraim
Lattiasähkölämmityksen puolustajien mielestä kaukolämmitys on varsinkin kesällä suurta energiataloudellista tuhlausta.
Tarkastellaanpa asiaa vielä asukkaan talouden näkökulmasta. Miksi sähkölattialämmitys on kuluttajalle niin kovin kallista, jos se on energia-kansantaloudellisesti niin edullista?
Tämän alla olevan linkin taustalla olevassa selvityksessä tutkittiin kustannuksia eri lämmitysmuodoissa, ja sähkölattialämmitys osoittautui kuluttajan kannalta kalliiksi vaihtoehdoksi.
Onko niin, että grynderit säästävät omia kustannuksiaan asukkaan pitkän aikavälin kustannusten hinnalla? Rakentavat sähkölattialämmityksen, vaikka tulevan asukkaan kannalta muu vaihtoehto olisi edullisempi?
"P. Kärhä"
> "P. Kärhä"<petri...@tkk.fi> writes:
>> Käyttövesi tulee eri putkia pitkin.
>
> Kuin mikä? Kaukolämpölaitokselta tulee erilliset putket kerrostalon
> lämmönvaihtimeen lämmittämään käyttövettä? Vai miten tämä osuu siihen
> poisleikkaamaasi omaan sanomaasi, että "kaukolämpöä ei yleensä tuoteta
> kesällä"? Se on ihan eri asia kuin se, että talossa pistettäisiin
> lämmityskierto poikki kesäksi.
Taisinpa olla väärässä. Eli käyttövesi toki tulee eri putkia pitkin,
mutta lämpö siihen otetaan käukolämmöstä. Eli kaukolämpö siis ilmeisesti
tulee taloon asti ympäri vuoden, mutta taloyhtiö / isännöitsijä
katkaisee sen jakelun asuntoihin kesäksi?
Kare Pietilä
> Onko niin, että grynderit säästävät omia kustannuksiaan asukkaan
> pitkän aikavälin kustannusten hinnalla? Rakentavat
> sähkölattialämmityksen, vaikka tulevan asukkaan kannalta muu
> vaihtoehto olisi edullisempi?
Grynderi rakentaa sen lattialämmityksen sen takia, että se
varusteena nostaa asuntoon kohdistuvaa kysyntää ja siten hin-
taa ennemmän kuin ne rojut maksavat. Nykyihminen haluaa kaik-
kea sellaista mitä se voi kuvitella ehkä joskus tarvitsevansa
ja siinä suhteessa käyttökustannuksillä ei ole mitään merki-
tystä.
Mitäänhän sillä lattialämmityksellä ei kyllä tee, ellei nyt
satu olemaan vaihtolömpöisiä lemmikkieläimiä taloudessa.
--
Byrgcn hgryvnf.
Otto J. Makela
> Mitäänhän sillä lattialämmityksellä ei kyllä tee, ellei nyt
> satu olemaan vaihtolömpöisiä lemmikkieläimiä taloudessa.
Mitä suotta mitään asumismukavuutta, aikaisemmin tultiin toimeen
maalattialla ja niin nykyäänkin pitää...
--
/* * * Otto J. Makela <o...@iki.fi> * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, ICBM: N 60 10' E 24 55' */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FI-00100 Helsinki */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * */
Kare Pietilä
> Mitä suotta mitään asumismukavuutta, aikaisemmin tultiin toimeen
> maalattialla ja niin nykyäänkin pitää...
Hitusen hämäräksi on jäänyt mitä asumismukavuutta kylpyhuoneen
lattian lämmittämisellä saavutetaan kun matotkin on keksitty,
mutta kaipa naapurit luulee köyhäksi jos ei siihen kaakeliin
kärytetä kaikkea sitä sähköä mikä hienoilla energiansäästölam-
puilla on saatu säätetyksi.
Olisinkohan omani laittanut päälle 2-5 kertaa kuluneen 10
vuoden aikana.
--
Byrgcn hgryvnf.
Otto J. Makela
> Hitusen hämäräksi on jäänyt mitä asumismukavuutta kylpyhuoneen lattian
> lämmittämisellä saavutetaan kun matotkin on keksitty, mutta kaipa
> naapurit luulee köyhäksi jos ei siihen kaakeliin kärytetä kaikkea sitä
> sähköä mikä hienoilla energiansäästölampuilla on saatu säätetyksi.
Nytkö olikin sitten puhe vain sähkökäyttöisestä lattialämmityksestä?
Omalta kohdaltani mukavuutta edustaa se, että parin asteen lämpötilaeron
ansiosta lattia tuntuu jaloissa mukavalta ennen suihkua ja nopeuttaa
lastakuivatun lattian kuivahtamista; suihkutilassa matto ei mielestäni
ole erityisen toimiva ratkaisu.
> Olisinkohan omani laittanut päälle 2-5 kertaa kuluneen 10
> vuoden aikana.
Kerrostalomme kylpyhuoneissa on lämminvesikiertoon kytketyt
rättipatterit sekä lattialämmitys, jotka voi lämpimäksi kaudeksi vääntää
pienemmälle. Erillisessä vessassa lattialämmitystä ei ole.
Kare Pietilä
> Omalta kohdaltani mukavuutta edustaa se, että parin asteen lämpötilaeron
> ansiosta lattia tuntuu jaloissa mukavalta ennen suihkua ja nopeuttaa
> lastakuivatun lattian kuivahtamista; suihkutilassa matto ei mielestäni
> ole erityisen toimiva ratkaisu.
Maton toimivuus riippuu tietysti kylppäriratkaisusta.
Mulla lattialämmityksestä tekee erityisen tarpeettoman paino-
voimainen ilmanvaihto ja suurimman osan vuodesta auki oleva
ikkuna. Mutta edelleen olen sitä mieltä, että useiden kymme-
nien wattien töröttäminen per neliö antaa aika vähän vasti-
netta jos ainoa konkreettinen hyöty on se, että lattia kuivuu
hiukan nopeammin ja tuntuu lämpimältä suihkuun tassutellessa.
> Kerrostalomme kylpyhuoneissa on lämminvesikiertoon kytketyt
> rättipatterit sekä lattialämmitys, jotka voi lämpimäksi kaudeksi vääntää
> pienemmälle. Erillisessä vessassa lattialämmitystä ei ole.
Jos tuo on luvallinen ja sigua tulkiten Helsingissä, niin kyseessä
on melkoinen harvinaisuus. Vastaavia ratkaisujahan ei saa yleisellä
tasolla enää edes korjata ellei järjestelmä ole käytössä kiinteis-
tössä yleisemminkin. Funkkisajalta alkaen noita kai rakennettiin
jonkun verran, suurin osa onneksi jo romutettu.
--
Byrgcn hgryvnf.
Otto J. Makela
> Otto J. Makela wrote:
>> Kerrostalomme kylpyhuoneissa on lämminvesikiertoon kytketyt
>> rättipatterit sekä lattialämmitys, jotka voi lämpimäksi kaudeksi
>> vääntää pienemmälle. Erillisessä vessassa lattialämmitystä ei ole.
>
> Jos tuo on luvallinen ja sigua tulkiten Helsingissä, niin kyseessä
> on melkoinen harvinaisuus. Vastaavia ratkaisujahan ei saa yleisellä
> tasolla enää edes korjata ellei järjestelmä ole käytössä kiinteis-
> tössä yleisemminkin.
Tämä ratkaisu toteutettiin kaikkiin talon kylppäreihin 90-luvulla tehdyn
talon vesihuollon täysremontin yhteydessä. Joudun myöntämään, että
itsellenikin on hieman syntynyt epäilyjä ettei sen lattian laatan olisi
_tarkoitus_ paljoakaan lämmitä, rättipatterin kierron hoitavat putket
vaan sattuvat kulkemaan sen läpi jolloin lopputulos on tämä.
> Funkkisajalta alkaen noita kai rakennettiin jonkun verran, suurin osa
> onneksi jo romutettu.
Mikä tekee tilanteen "onnelliseksi", legionellan pelko?
Kare Pietilä
> Mikä tekee tilanteen "onnelliseksi", legionellan pelko?
Erittäin vaikeasti diagnosoitavat ja korjattavat vesivahingot.
--
Byrgcn hgryvnf.
Fuji
@uutiset.elisa.fi:
> Olisinkohan omani laittanut päälle 2-5 kertaa kuluneen 10
> vuoden aikana.
Ihmisillä on eri tarpeita ja huusholleissakin on eroja. Meillä pesuhuoneen
lämmitys on ollut pois päältä vain kun ollaan oltu lomalla pois kotoa. Olen
aivan varma siitä että muu perhe nostaisi mekkalan jos sen nyt sammuttaisi.
Etenkin talvella pesuhuoneen minimaalinen patteri ei pidä pesuhuonetta niin
lämpimänä että suihkuttelu olisi mukavaa.
Bonuksena saan lattian nopea kuivuminen, ja painovoimaisen ilmanvaihdon
tehostuminen (näin ainakin kuvittelen). Kulujahan siitä kyllä tulee, mutta
termostaatti pitää sen maltillisessa lämpötilassa.
Jukka Marin
> Taisinpa olla väärässä. Eli käyttövesi toki tulee eri putkia pitkin,
> mutta lämpö siihen otetaan käukolämmöstä. Eli kaukolämpö siis ilmeisesti
> tulee taloon asti ympäri vuoden, mutta taloyhtiö / isännöitsijä
> katkaisee sen jakelun asuntoihin kesäksi?
Kyllä meillä okt:ssä lämmitystä säätelee automatiikka, joka ajaa lattiaan
sitä viileämpää vettä, mitä lämpimämpi sää (ja sisälämpötila) on. Lisä-
säästöä toisi lämpimän käyttöveden kierron katkaisu, mutta sitten saa
suihkussa laskea vettä minuutin ennen kuin tarkenee hypätä alle..
-jm
Olli
> On 1.6.2011 11:59, Otto J. Makela wrote:
>> Mikä tekee tilanteen "onnelliseksi", legionellan pelko?
>
> Erittäin vaikeasti diagnosoitavat ja korjattavat vesivahingot.
Näin. Rivitaloyhtiössä havaittiin kylppäreissä vesivahinkoja, jotka
jouduttiin korjaamaan. Talot oli tehty joskus 80-luvun lopulla ja
työtapa oli ajankohtaan nähden normaali.
Muutamiin kylppäreihin oli tehty lisätyönä lattialämmitys. Korjausten
laajuutta kartoitettaessa havaittiin, että näiden lattiasta oli jäänyt
vesieristys kokonaan pois. Silti yhdessäkään lattialämmitetyssä
kylppärissä ei havaittu kosteutta tai kosteusvaurioita. Lattialämmitys
on ilmeisen immuuni vesivahingoille ja jopa rakennusvirheille (kop, kop...)
Olli
Lu-lu
"Olli" <orko...@gmail.com> kirjoitti
viestissä:ispkb5$jv5$1...@dont-email.me...
no aivan ! ... eli siis
Suomen Rakentamismääräyskokoelman säädökset "kosteus"
kaipaavat ilmeisesti pikaista saneerausta:
kylppärien lattioihin ei enää vaadita "turhaa" vesieristystä, vaan
jatkossa homma toimii paremmin, kun asentaa lattialämmityksen
näin
menetellen poistuvat kaikki nykyiset vesivahingot ja homeongelmat
ja yli-suurella innolla aloitettu "hometalkoot" voidaan myös
välittömästi tarpeettomana lopettaa
äkkiä nyt sitä viestiä myös vapaavuorelle !