Mikä WC-istuin?
emmel
Osaakos joku suositella wc-istuinta ts. pönttöä? Googlella en
löytänyt mainittavaa keskustelua aiheesta.
Tutun tutun putkimies manasi Idon kaksitoimista pönttöä sudeksi.
Mekanismi kuulemma hajoaa herkästi ja on inhottava korjata. Samaa kuulin
samasta pöntöstä kolmannen käden tietona muualtakin. Toinen putkimies,
joka olisi tulossa pönttöä asentamaan ei ollut samaa mieltä Idon
pöntöistä. Suositteli Idoa. Ota nyt sitten näistä kolmannen käden
huhuista selvää.
Töissä on Gustavsbergin pönttö. Se on ollut tukossa (jo minun
mennessäni WC:hen :) sen verran usein etten sellaista tahtoisi. Se on
myös kaksitoiminen. Menee hiukan tuo vedensäästöajattelu harakoille
kun tarvitsee suurinpiirtein 5 ämpärillistä vettä ja harjanvarren
jotta sen saa mukisematta "nielemään satsin" :| Puhumattakaan siitä
vi****ksesta. Ja ei, sinne ei tarvitse edes tunkea paperia tavattomasti
saadakseen sen tukkoon. Käsipyyhkeetkin osataan kyllä heittää roskiin
eikä sinne pönttöön. Vika lienee nielun muodossa ts. liian tiukka
mutka ja tavara jää pohjastaan kiinni kanttariin :)
Sitten nuo halppispöntöt mitä saa halvimmillaan satkulla...laadusta ei
ole tietoa sen paremmin kuin varaosien saatavuudestakaan.
Vai teenkö minä tästä asiasta liian vaikeaa? Menenkö vain kauppaan ja
otan sen ensimmäisen siitä vasemmalta?
Sitten loppuun leikkimielinen laskutehtävä: kuinka monta kertaa pitää
pönttö vetää, jotta 350 euron kaksitoiminen pönttö alkaa oikeasti
säästää verrattuna 100e karvalakkipönttöön? 250 eurolla saa
vedellä useamman kerran. Bonuksena sopassa vielä mahdollisesti
tukkeentuva viemäri, kun tuosta "säästöpöntöstä" tulee vettä niin
vähän ettei tavara huuhtoonnu riittävän pitkälle :)
Marko
Jarno Nurminen
> Osaakos joku suositella wc-istuinta ts. pönttöä? Googlella en
> löytänyt mainittavaa keskustelua aiheesta.
>
> Tutun tutun putkimies manasi Idon kaksitoimista pönttöä sudeksi.
> Mekanismi kuulemma hajoaa herkästi ja on inhottava korjata. Samaa kuulin
> samasta pöntöstä kolmannen käden tietona muualtakin. Toinen putkimies,
> joka olisi tulossa pönttöä asentamaan ei ollut samaa mieltä Idon
> pöntöistä. Suositteli Idoa. Ota nyt sitten näistä kolmannen käden
> huhuista selvää.
No meille hankittiin IDO, ja kaiken se on syönyt mitä käyttäjätkin ;) Sen
verran noista remppamiehistä, että niin monta mielipidettä saat kun eri
kaverilta kysyt. Ja väittävät vielä aina ihan päin vastaisia asioita...
Lauri Uusitalo
> Töissä on Gustavsbergin pönttö. Se on ollut tukossa (jo minun
> mennessäni WC:hen :) sen verran usein etten sellaista tahtoisi. Se on
> myös kaksitoiminen. Menee hiukan tuo vedensäästöajattelu harakoille
> kun tarvitsee suurinpiirtein 5 ämpärillistä vettä ja harjanvarren
> jotta sen saa mukisematta "nielemään satsin" :| Puhumattakaan siitä
> vi****ksesta. Ja ei, sinne ei tarvitse edes tunkea paperia tavattomasti
> saadakseen sen tukkoon. Käsipyyhkeetkin osataan kyllä heittää roskiin
> eikä sinne pönttöön. Vika lienee nielun muodossa ts. liian tiukka
> mutka ja tavara jää pohjastaan kiinni kanttariin :)
Nyt on paskottu puolivuotta neljän hengen voimin urakalla Gustavsbergin
piiloviemärimalliin eikä ole mennyt tukkoon. Näin meillä. Aikoinaan
vanha Arabia meni kyllä tukkoon.
--
Lauri
Juge
Viitisen vuotta kesti IDO:n kakstoiminen pönttö kunnes pieni/iso hätä
tekniikka petti.. Ei ollut kallis
fixata, joten siellä se edelleen seisoo ja kaiken se on kyllä imenyt..
--
Juge
otto
emmel
Joskus kun oli oikein universaali vi****tus päällä tuon pöntön vuoksi,
mietin että otan siitä "tilanteesta" pari kuvaa ja lähetän ne
sähköpostilla Gustavsbergille että pankaapa suunnittelu/muotoilu töihin.
;)
Marko
emmel
> http://www.biolac.se/pdf/Bristolskalan.pdf
>
> Älä ota sitä vakavasti.
Voin jonkinlaisella varmuudella sanoa että se on tuo tyyppi 3 joka on se
ongelman aiheuttaja.
Ehkä ratkoin ongelmaa "väärästä päästä". Jospa sinne työmaalle
tarvittaisiinkin luumukori :)
Marko
Sami Salonen
> Osaakos joku suositella wc-istuinta ts. pönttöä? Googlella en
> löytänyt mainittavaa keskustelua aiheesta.
Hanki komea saksalainen pönttö. Riemua ja tuoksuja koko perheelle.
http://www.spies.com/~scott/misc/toilet.htm
Sami
Juha Ruismäki
> myös kaksitoiminen. Menee hiukan tuo vedensäästöajattelu harakoille
> kun tarvitsee suurinpiirtein 5 ämpärillistä vettä ja harjanvarren
> jotta sen saa mukisematta "nielemään satsin" :|
Eikun digikamera laulamaan:
Juha
Johanna Närväinen
"emmel" <emmel...@poisphnet.fi> wrote in message
news:pan.2003.12.17....@poisphnet.fi...
>
> Sitten loppuun leikkimielinen laskutehtävä: kuinka monta kertaa
pitää
> pönttö vetää, jotta 350 euron kaksitoiminen pönttö alkaa oikeasti
> säästää verrattuna 100e karvalakkipönttöön? 250 eurolla saa
> vedellä useamman kerran. Bonuksena sopassa vielä mahdollisesti
> tukkeentuva viemäri, kun tuosta "säästöpöntöstä" tulee vettä niin
> vähän ettei tavara huuhtoonnu riittävän pitkälle :)
Miksei sitä perinteistäkin pönttöä voi vetäistä vain vähän silloin,
kun pönttöön on vain kusaistu? Ei meillä ainakaan koko vesisäiliötä
tyhjennetä muuta kuin silloin, kun huuhdottavana on kunnon jööti.
J.
Lauri Uusitalo
> Miksei sitä perinteistäkin pönttöä voi vetäistä vain vähän silloin,
> kun pönttöön on vain kusaistu? Ei meillä ainakaan koko vesisäiliötä
> tyhjennetä muuta kuin silloin, kun huuhdottavana on kunnon jööti.
Perinteisissä pöntöissä mekaniikka useimmiten aiheutta totaalisen
huuhtelun eikä välimuotoa oikein ole. Tosin joissakin saattaa löytää
jonkun liruttelu asteen, mutta yleensä se on tuo koko huuhtelu.
Sinänsä vessan vetäminen ei aiheuta lompakkoon ahistusta niinkuin ei
aiheuttanut (kaksitoimisen) pöntön ostaminenkaan. Mutta jospa se
vedensäästö näkyisi vaikka vesitornissa.
--
Lauri
Kalle Ranto
> Tutun tutun putkimies manasi Idon kaksitoimista pönttöä sudeksi.
> Mekanismi kuulemma hajoaa herkästi ja on inhottava korjata.
Meillä on tuommoinen toiminut nyt vuoden päivät ja hyvä on ollut.
Ensin sain kyllä sekundakappaleen, josta säiliö vuoti muutaman päivän
asennuksen jälkeen siitä reiästä, johon kannen kiinnikkeet työnnetään
- lasitus oli sulanut ja posliinissa oli suora reikä säiliöön. Pöntön
irroitus sikaflexistä ei ollut kauhean kivaa - no Ido hyvitti
lähettämällä hienon vessaharjan, jonka hinta oli hinnaston mukaan
reilu 50e - kuka noita oikein ostaa.
Suosittelenkin asentamaan pöntön (niinkuin se jossain sanotaan) niin,
että laittaa pöntön tikkujen päälle, sitten silikoonia tjms., annetaan
kuivua, tikut pois ja niiden tilalle samaa mössöä. Nyt lattia ja
pönttö eivät ole aivan toisissaan kiinni ja silikoonin saa sahattua
veitsellä tai "rautalangalla", jos tarve vaatii.
Mutta siis tuo Idon kaksitoiminen on pelittänyt aivan hyvin ja minua
ihmetyttää, jos ne mekanismit kovin herkästi menevät rikki: noita kun
kuitenkin on aika paljon käytössä - kuvittelisin Idoa kiinnostavan
kehittää mekanismia, jos ne koko ajan laukeavat.
> Sitten loppuun leikkimielinen laskutehtävä: kuinka monta kertaa pitää
> pönttö vetää, jotta 350 euron kaksitoiminen pönttö alkaa oikeasti
> säästää verrattuna 100e karvalakkipönttöön? 250 eurolla saa
> vedellä useamman kerran.
Muistaakseni noiden huuhteluiden ero oli semmoinen 2 litraa. Turussa
vesi maksaa 2,5e/m^3 eli 250 eurolla saa 100 kuutiota. Tuo 100
kuutiota on 100 000 litraa, joten pönttö täytyy vetää noin 50 000
kertaa, että ruvetaan säästämään. Jos vessa vedetään pienellä
huuhtelulla vaikka 5 kertaa päivässä, niin sillion riittää 10 000
päivää eli reilu 27 vuotta. Jos ollaan usealla hengellä paljon kotona,
niin rahaa alkaa virtaamaan pankkitilille jo aiemmin.
Eli kyllä kyse on enemmän mielenrauhasta kuin säästöstä - ainakin
minua itseäni hirvittää se puhtaan juomaveden määrä, mikä päivittäin
vedetään vessasta alas. Käytä kaksitoimista pönttöä - ja maailma
pelastuu!
> Bonuksena sopassa vielä mahdollisesti
> tukkeentuva viemäri, kun tuosta "säästöpöntöstä" tulee vettä niin
> vähän ettei tavara huuhtoonnu riittävän pitkälle :)
Käsittääkseni jotkut vesilaitokset huuhtelevat viemäristöjä, koska
veden kulutus on tippunut selvästi esimerkiksi 70-lukuun verrattuna,
eikä viemärit toimi aivan suunnitellusti.
Kalle Ranto
Turku
antero
Kalle Ranto wrote:
> "emmel" <emmel...@poisphnet.fi> writes:
>
>
> Muistaakseni noiden huuhteluiden ero oli semmoinen 2 litraa. Turussa
> vesi maksaa 2,5e/m^3 eli 250 eurolla saa 100 kuutiota.
Unohditko jätevesimaksun, ainakin meillä se taitaa olla _enemmän_ kuin
itse veden hinta. Laskutetaan saman mittarin mukaan kuitenkin eli taas yksi
nerokas tapa hämätä itse tuotteen hintaa näyttämään halvalta.
-A
> Kalle Ranto
> Turku
Marko
> http://www.spies.com/~scott/misc/toilet.htm
>
> Sami
>
ripulissa... Voi sitä riemua kun perseen alla olevaan pikku lätäkköön
sai päästellä varpusparven kerta toisensa jälkeen.
Se hyvä puoli siinä oli että pystyi hyvin analysoimaan jätökset
kun ne oli niinku kivasti esillä
Ilkka Haapavirta
> Hanki komea saksalainen pönttö. Riemua ja tuoksuja koko perheelle.
> http://www.spies.com/~scott/misc/toilet.htm
Kylmissä saksalaisissa vessoissa tuollaisella pytyllä on se hyvä puoli,
että työ lämmittää tekijäänsä, tai siis se työn tulos. :^)
Ilkka
Marko
> löytänyt mainittavaa keskustelua aiheesta.
>
> otan sen ensimmäisen siitä vasemmalta?
>
> Sitten loppuun leikkimielinen laskutehtävä: kuinka monta kertaa pitää
> pönttö vetää, jotta 350 euron kaksitoiminen pönttö alkaa oikeasti
> säästää verrattuna 100e karvalakkipönttöön? 250 eurolla saa
> vedellä useamman kerran. Bonuksena sopassa vielä mahdollisesti
> tukkeentuva viemäri, kun tuosta "säästöpöntöstä" tulee vettä niin
> vähän ettei tavara huuhtoonnu riittävän pitkälle :)
>
> Marko
Mitä jos ostat halvan yksöishuuhtelupöntön ja siihen vedesäästelymekanismi.
Toimivuudesta ei tietoa, muttei kalliskaan ole.
Löytyy osoitteesta:
http://personal.inet.fi/yhdistys/ekoinfo/index.htm
keksinnöt/tuotteet ja sieltä vedensäästö tai suora linkki
www.mbnet.fi/~ramino.
Jukka Marin
> Eli kyllä kyse on enemmän mielenrauhasta kuin säästöstä - ainakin
> minua itseäni hirvittää se puhtaan juomaveden määrä, mikä päivittäin
> vedetään vessasta alas. Käytä kaksitoimista pönttöä - ja maailma
> pelastuu!
Lattialämmitetyssä toiletissa huomaa lemusta, onko edellinen asiakas
käyttänyt tuota pellehuuhtelua vaiko oikeaa. Juomalasillisella vettä
ihmisperäiset tuotteet korkeintaan hieman laimenevat, eivät katoa.
Lopputulos on se, että ensin joku säästöhuuhtelee ja sitten saa laskea
sen täyden vesiannoksen perään, että jotain tulostakin syntyy.
Taas yksi ympäristönsuojelijoiden keino kiusata kunniallisia ihmisiä.
-jm
Ilkka Haapavirta
> Lopputulos on se, että ensin joku säästöhuuhtelee ja sitten saa laskea
> sen täyden vesiannoksen perään, että jotain tulostakin syntyy.
Ja kun säästöhuuhdellaan, maksetaan sitten sakokaivon tyhjennyksestä
tavallista useammin.
Ilkka
Jarno Nurminen
> Muistaakseni noiden huuhteluiden ero oli semmoinen 2 litraa. Turussa
> vesi maksaa 2,5e/m^3 eli 250 eurolla saa 100 kuutiota. Tuo 100
> kuutiota on 100 000 litraa, joten pönttö täytyy vetää noin 50 000
> kertaa, että ruvetaan säästämään. Jos vessa vedetään pienellä
> huuhtelulla vaikka 5 kertaa päivässä, niin sillion riittää 10 000
> päivää eli reilu 27 vuotta. Jos ollaan usealla hengellä paljon kotona,
> niin rahaa alkaa virtaamaan pankkitilille jo aiemmin.
Juu. Paitsi että enemmän kuluttamalla voi toki myös säästää. Esim. täällä
Salossa kun jokainen vetäisi vessaa useamman kerran, niin sittempä
vesilaskut pienenisivät huomattavasti. Nimittäin vesi loppuisi kokonaan
kesken ;)
Ehkä vessat eivät ole tuossa alueellisessa vedensäästössä no 1. sijalla,
mutta pisaroistahan ne virratkin koostuvat.
Lauri Uusitalo
> Lattialämmitetyssä toiletissa huomaa lemusta, onko edellinen asiakas
> käyttänyt tuota pellehuuhtelua vaiko oikeaa. Juomalasillisella vettä
> ihmisperäiset tuotteet korkeintaan hieman laimenevat, eivät katoa.
Hetkinen, siis onhan siinä isompi ja pienempi nappi. Kyllä meillä
keltainen neste katoaa pienelläkin huuhtelulla. Jos ei katoa niin lisää
vähän veden määrää.
--
Lauri
Ville Kinnunen
"Johanna Närväinen" <jsil...@uku.fi> wrote in message
news:brp6cv$22ms$1...@luotsi.uku.fi...
> Miksei sitä perinteistäkin pönttöä voi vetäistä vain vähän silloin,
> kun pönttöön on vain kusaistu? Ei meillä ainakaan koko vesisäiliötä
> tyhjennetä muuta kuin silloin, kun huuhdottavana on kunnon jööti.
Gustafsbergin yksinappinen malli on ainakin niellyt melkoiset pythonit
ongelmitta. Ja virtsimisen jälkeen tosiaan omatoiminen pikkuhuuhtelu toimii
kuin jun... öö, toimii hyvin.
Enkä ole saanut IDOn kaksinappistakaan tukkoon, vaikka pahalta on joskus
näyttänyt. Siinä kun sitä isoa nappia painaa pitkään, saa enemmän vettä jos
ei meinaa irrota ;)
Ville
ZeiZei
>Osaakos joku suositella wc-istuinta ts. pönttöä? Googlella en
>löytänyt mainittavaa keskustelua aiheesta.
>
>
Jaa'a, suositella ei vielä osaa, kun ei aparaatti ole vielä edes seinässä,
mutta tilasimme Idolta seinä wc:n. Jos jollakulla tällaisesta on kokemuksia,
niin ihan mielellään niistä kuulee, ennenkuin ruuvaillaan tavara seinään
kiinni.
J.
jp
> Tutun tutun putkimies manasi Idon kaksitoimista pönttöä sudeksi.
> Mekanismi kuulemma hajoaa herkästi ja on inhottava korjata. Samaa kuulin
> samasta pöntöstä kolmannen käden tietona muualtakin. Toinen putkimies,
> joka olisi tulossa pönttöä asentamaan ei ollut samaa mieltä Idon
> pöntöistä. Suositteli Idoa. Ota nyt sitten näistä kolmannen käden
Meillä on pari tuollaista. Ei parissa vuodessa ole tullut mitään ongelmia.
Kolmas on 30-v peruspönttö (Arabia?), jonka sisuskalut alkaa olla finaalissa.
Siihen saa kyllä korjaussarjoja.
> Sitten loppuun leikkimielinen laskutehtävä: kuinka monta kertaa pitää
> pönttö vetää, jotta 350 euron kaksitoiminen pönttö alkaa oikeasti
> säästää verrattuna 100e karvalakkipönttöön? 250 eurolla saa
> vedellä useamman kerran. Bonuksena sopassa vielä mahdollisesti
> tukkeentuva viemäri, kun tuosta "säästöpöntöstä" tulee vettä niin
> vähän ettei tavara huuhtoonnu riittävän pitkälle :)
Ennenkuin lasken esitän epäilyni ettei se kaksitoiminen noin paljon maksa.
Otto J. Makela
jotakin unisex-muotoiltua vessanpönttöä, kun kaikki "perusmallit" ovat
vain naaraiden ehdoilla toteutettuja? Miehillä kun on hieman eri
laitevaatimukset sekä istualtaan että seisaaltaan käytettäessä...
--
/* * * Otto J. Makela <o...@iki.fi> * * * * * * * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, FAX: +358 42 7655772, ICBM: 60N 25E */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FIN-00100 Helsinki, FINLAND */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * * * * * * * */
otto
"Ilkka Haapavirta" <ilkka.ha...@nokia.com> kirjoitti viestissä
news:lvXDb.5011$g4.1...@news2.nokia.com...
Antti Peltola
news:brpo1b$fp1$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> > Sitten loppuun leikkimielinen laskutehtävä: kuinka monta kertaa
pitää
> > pönttö vetää, jotta 350 euron kaksitoiminen pönttö alkaa oikeasti
> > säästää verrattuna 100e karvalakkipönttöön? 250 eurolla saa
> > vedellä useamman kerran.
>
maksa.
Joo. Jos en ihan väärin muista, niin Bauhaus tarjoili kaksitoimipytyn n.
vuosi sitten 159 euroa kansineen. Merkki on Villeroy & Boch (niin
käsittämättömältä kuin se kuullostaakin). Kansikin on ihan tukeva,
joskin paksu ja painava rinkula on aika kylmä.
Tuo oli joku speciaalitarjous, muut kaksoishuuhtelulliset alkoivat
hintaluokasta n.200 euroa. Niissä 350 euron pytyissä olisi ollut tefloni
tms. siivousta helpottavia pinnotteita.
-antti
Tuomo Matilainen
> Johanna Närväinen wrote:
>
>> Miksei sitä perinteistäkin pönttöä voi vetäistä vain vähän silloin,
>> kun pönttöön on vain kusaistu? Ei meillä ainakaan koko vesisäiliötä
>> tyhjennetä muuta kuin silloin, kun huuhdottavana on kunnon jööti.
>
> Perinteisissä pöntöissä mekaniikka useimmiten aiheutta totaalisen
> huuhtelun eikä välimuotoa oikein ole. Tosin joissakin saattaa löytää
> jonkun liruttelu asteen, mutta yleensä se on tuo koko huuhtelu.
Nyt pitäisi määritellä perinteinen pönttö. Äänestetäänkö IDO 59 ja
sen jälkeläiset, joissa ei ole kaksitoimisuutta? Jätetään perinteiset
valurautaiset "tehot" (en muista kirjoitusasua) pois laskuista.
Meillä on löytynyt toimiva välimuoto ainakin malleihin
joita on löytynyt -73, -77, -93 rakennetuista aravakerrostaloista,
70-luvulla sisävessoilla varustetusta rintamamiestalosta, ja nykyään
-81 valmistuneesta rivarinpätkästä. Kaikki ovat olleet Arabian/Ido
pöttöjä. Mallistosta ei äkkiseltään löytynyt netistä tietoa, mutta
aika kattava yksitoimisten pönttöjen otos on kyseessä. Perusrakennehan
noissa on melkolailla samanlainen.
Mielestäni pitäisi keskittyä myös istuinmukavuuteen ;-) Gustavsbergin
pöntöt on mielestäni enemmän naisille suunnattuja.
Kannet ovat vaihtotavaraa, mutta mielestäni kannattaisi tingata kauppaan
sellainen käsinojallinen malli (niitäkin jossain asuntomessuilla näin).
> Sinänsä vessan vetäminen ei aiheuta lompakkoon ahistusta niinkuin ei
> aiheuttanut (kaksitoimisen) pöntön ostaminenkaan. Mutta jospa se
> vedensäästö näkyisi vaikka vesitornissa.
Hyvä omatunto tulee, kun ei sitä pientä keltaista noroa huuhdo täydellä
teholla. Toisaalta erään posliinivalmistajan tehtaalla Tammisaaressa
käydessäni esittelijä kertoi, että veden säästäminen vaikuttaa hygieniaan,
kun liruttelemalla ei vesivirrat kohtaa pytyn etuosassa ja siihen jää
huuhtelematon paikka (tuo tosin koskee vain ikämiehiä, kunnon ruiskulla
saa sinne veteen asti laskettua).
Oli ihan hieno kierros, kuin pyhiinvaellusmatka Al Bundylle ;-)
Ja selvisi sekin miten valussa tehdään se vesilukon mutka...
--
Tuomo Matilainen
t u m a @ i k i . f i
Pauli Laaksonen
No meinasinkin juuri aloittaa suosittelemaan seinämallia mutta joku
toinenkin sentään sellaisia aikoo käyttää..
Juu muu Eurooppahan pääasiassa käyttää näitä seinämalleja mutta täällä
ne on lähes vieras käsite jopa putkimiehille.
IDOn seinämalli ollut vuoden käytössä, ei pahaa sanottavaa. Mulla tuo
matalakoteloinen malli siten että pönttö ja lavuaari ovat vierekkäin
115cm levyisessä kaapistossa, pieni wc kun on niin sain emännälle
pöytätasoa siihen kohtaan jossa normaalisti on vain pytyn vesisäiliö.
Seinämallin painonapit on siinä etuseinässä. Pytynkansi nousee tosin
siihen eteen mutta tuleepa muistettua laskea kansi aina alas..
Tuplahuuhtelulla, pieni huuhtelu 3L ja suorastaan ihmettelen miten
pyyttoni lähtee noinkin pienellä vesimäärällä pois aina lähes 100%:sti.
Suurta huuhtelua ei juuri tarvitse.
Seinäwc:llä saa tehtyjä hienoja asennuksia jos vain viitsii, joko
piilottamalla koko asennusteline seinän sisään tai kuten minulla, tason
jatkeena. Hintakaan ei ole huimasti suurempi. Joku designpytty reilusti
kalliimpi.
Vessan siivous helpompaa kuin imuri mahtuu pytyn alta eikä jää mitään
"pimeää kulmaa" jonne ei imurilla pääse.
En tavallista pyttyä kyllä enää huoli.
Jos joku haluaa suttuiset kännykamerakuvat, pyyntö mailitse kiitos.
Lauri Uusitalo
> Juu muu Eurooppahan pääasiassa käyttää näitä seinämalleja mutta täällä
> ne on lähes vieras käsite jopa putkimiehille.
Ehkä ei kannata noin voimakkaasti yleistää. Ehkä hotellihuoneissa kyllä,
mutta ei yksityisasunnoissa.
Itsekin harkitsin, mutta en jaksanut funtsia sen pidempään.
--
Lauri
Kare Pietilä
> Ehkä ei kannata noin voimakkaasti yleistää. Ehkä hotellihuoneissa kyllä,
> mutta ei yksityisasunnoissa.
Paremmissa kodeissa noita on kyllä käytetty aika yleisesti jo 20-luvulta
alkaen. Pienemmissä asunnoissa ovat harvinaisempia, kolossi kun vie aika
paljon enemmän tilaa kuin lyhyimmät perinteiset pytyt.
--
Byrgcn hgryvnf!
ZeiZei
>Paremmissa kodeissa noita on kyllä käytetty aika yleisesti jo 20-luvulta
>alkaen. Pienemmissä asunnoissa ovat harvinaisempia, kolossi kun vie aika
>paljon enemmän tilaa kuin lyhyimmät perinteiset pytyt.
>
>
Aika paljon? Leveyssuunnassa juu, mutta syvyyssuunnassa mitta lienee
suurinpiirtein sama.
Lisäksi vesisäiliön päällisen puolen voi halutessaan käyttää hylly /
pöytätasona.
J.
Kare Pietilä
> Aika paljon? Leveyssuunnassa juu, mutta syvyyssuunnassa mitta lienee
> suurinpiirtein sama.
Kerro heti mistä saa alle 60 senttiä syvän vessanpytyn upotettavalla
säiliöllä! Lyhyimmät näkemäni perinteiset vessat menevät johonkin
45 sentin hujakoille (takaseinästä pöntön etureunaan).
> Lisäksi vesisäiliön päällisen puolen voi halutessaan käyttää hylly /
> pöytätasona.
Eipä se hyllytila kauheasti lohduta, jos pöntön etureuna on sitten
vessan oven ulkopuolella.
--
Byrgcn hgryvnf!
ZeiZei
>ZeiZei wrote:
>
>
>>Aika paljon? Leveyssuunnassa juu, mutta syvyyssuunnassa mitta lienee
>>suurinpiirtein sama.
>>
>>
>
>Kerro heti mistä saa alle 60 senttiä syvän vessanpytyn upotettavalla
>säiliöllä! Lyhyimmät näkemäni perinteiset vessat menevät johonkin
>45 sentin hujakoille (takaseinästä pöntön etureunaan).
>
>
Ok. Ei sitten. Ainakin tuo Idon malli taitaa vaatia 515 + 145 minimissään.
>>Lisäksi vesisäiliön päällisen puolen voi halutessaan käyttää hylly /
>>pöytätasona.
>>
>>
>
>Eipä se hyllytila kauheasti lohduta, jos pöntön etureuna on sitten
>vessan oven ulkopuolella.
>
>
Tuossa lienee vähän totuudenpoikasta :-)
--
Janne Janhunen
Lauri Uusitalo
> Lauri Uusitalo wrote:
>
>>Ehkä ei kannata noin voimakkaasti yleistää. Ehkä hotellihuoneissa kyllä,
>>mutta ei yksityisasunnoissa.
>
>
> Paremmissa kodeissa noita on kyllä käytetty aika yleisesti jo 20-luvulta
> alkaen.
Niitähän (siis parempia koteja) suurin osa Keski-Euroopan asunnoista on...
--
Lauri
Jarkko Järvikivi
"Kare Pietilä" <kpie...@cc.hut.fi> wrote in message
news:3FE18C40...@cc.hut.fi...
> ZeiZei wrote:
> > Aika paljon? Leveyssuunnassa juu, mutta syvyyssuunnassa mitta lienee
> > suurinpiirtein sama.
>
> Kerro heti mistä saa alle 60 senttiä syvän vessanpytyn upotettavalla
> säiliöllä! Lyhyimmät näkemäni perinteiset vessat menevät johonkin
> 45 sentin hujakoille (takaseinästä pöntön etureunaan).
Huuhteluvesisäiliö lienee sitten jossain muualla, kuin istuimen takana?
45 cm on meinaan sen verran lyhyt, että taitaa istuin viedä koko tilan?!?
- Jarkko -
MiKiE
> sen jälkeläiset, joissa ei ole kaksitoimisuutta? Jätetään perinteiset
> valurautaiset "tehot" (en muista kirjoitusasua) pois laskuista.
>
(tussilla, yleensä musta).
Ainakin niissä mitä itse olen nähnyt. Enkä itse ole loppuliitettä tehnyt,
vaan ainoastaan nähnyt.
MiKiE
otto
Pekka Palosuo
Toinen valtamerkki oli Siro. Kirjoitusasuna S I R O (valuraudasta
kohokirjaimin), liitteet lyijy- tai värikynällä: etuliitteenä K U
ja jälkiliitteenä T T A
--
**************************************************************************
Pekka Palosuo DI lab.ins. email: pekka....@hut.fi
TKK/Konepajatekniikan laboratorio puh-job: 09-451 3521 GSM: 050-560 6695
Puumiehenkuja 3, 02015 TKK fax-job: 09-451 3518
Kare Pietilä
> 45 cm on meinaan sen verran lyhyt, että taitaa istuin viedä koko tilan?!?
Alle 50-senttisissä on ollut yläsäiliö (joissakin malleissa mahdollista
siirtää myös seinän taakse mikäli takana on tilaa) ja lyhyimmät "saneeraus-
pöntöt" ovat jotain 55 sentin luokkaa. Sekin on merkittävästi vähemmän kuin
piilosäiliöllisen normaalisti vaatima 70-75 cm. Olihan ennen vanhaan myös
säiliöttömiä painevessoja.
--
Byrgcn hgryvnf!
Kare Pietilä
> Toinen valtamerkki oli Siro. Kirjoitusasuna S I R O (valuraudasta
> kohokirjaimin), liitteet lyijy- tai värikynällä: etuliitteenä K U
> ja jälkiliitteenä T T A
Meidän kylällä käytettiin kusiromuja ja jätehomoja. Vieläkun muistaisi
sen saksalaisen (?) tuontimallin nimen ja miten se sotkettiin...
--
Byrgcn hgryvnf!
jape
>
> >Yleensä kirjoitusmuoto on T E H O (valuraudasta kohokirjaimin) ja T O N
> >(tussilla, yleensä musta).
> Toinen valtamerkki oli Siro. Kirjoitusasuna S I R O (valuraudasta
> kohokirjaimin), liitteet lyijy- tai värikynällä: etuliitteenä K U
> ja jälkiliitteenä T T A
Aikoinaan suosittu tekstitaiteilun kohde oli WC-paperirulla, johon
oli sinisellä tekstillä tekstattu, kahdella kielellä, ohje miten
paperiRULLA vaihdetaan. Tästä näkyi monenlaisia väännöksiä, "Kun Ulla
on lopussa, vaihda Ulla painamalla Ullan kyljessä olevaa koloa,
jolloin Ullan..."
Harjoitteluaikana huvitti, miten tehtaan yövuoron äijät viitsivät
aina silmän välttäessä liittää tussilla YHTYNEET PAPERITEHTAAT OY:n
nimen alkuun KÖ -etuliitteen.
Jussi
viestissä:m3brq7b...@tigger.otto.net...
> Voisin esittää jatkokysymyksen... onko Suomessa missään myynnissä
> jotakin unisex-muotoiltua vessanpönttöä, kun kaikki "perusmallit" ovat
> vain naaraiden ehdoilla toteutettuja? Miehillä kun on hieman eri
> laitevaatimukset sekä istualtaan että seisaaltaan käytettäessä...
Tämä kysymys on minuakin askarruttanut, kk:n kokemuksella Svedbergsin
kaksitoimisesta 90230:sta. Muuten toimii hyvin, mutta miehinen istunto,
johon kuuluu tuote kahdesta lähteestä, ts. kuspa, aiheuttaa minulla hyvin
helposti kultaisen suihkun tuoreelle kaakelilattialle pöntön reunan ja
istuinsuojuksen välistä. Osatekijänä lienee liian lyhyt poistoletku, mutta
ongelma on ilmennyt vasta uuden pytyn kohdalla. Ongelma poistuu istunnon
aikaisella käsiohjauksella, joka on ollut pakko opetella. Vanhoissa
Arabioissa suuntaus oli automaattinen.
j.
Kalle Kivimaa
> istuinsuojuksen välistä. Osatekijänä lienee liian lyhyt poistoletku, mutta
> ongelma on ilmennyt vasta uuden pytyn kohdalla. Ongelma poistuu istunnon
> aikaisella käsiohjauksella, joka on ollut pakko opetella. Vanhoissa
> Arabioissa suuntaus oli automaattinen.
Kokeilepa vaihtaa istuinsuojus. Itsellänikin oli ongelmia vessan
vanhalla istuinsuojuksella mutta kun uusin sen toisenlaiseen, ongelma
katosi.
--
* Sufficiently advanced magic is indistinguishable from technology (T.P) *
* PGP public key available @ http://www.iki.fi/killer *
Jussi
viestissä:87y8t9a...@killer.killeri.net...
> Kokeilepa vaihtaa istuinsuojus.
Loistavaa, siinähan se vika piilee! Kiitos!
Meidän pönttömme kansi on siis mallia Svedbergs 90339, jossa on (ilmeisesti)
rämähtämistä vaimentavat (kumi?)tapit istuinsuojuksen ja pöntön reunan
välillä. Se siis jättää istujan vähän tavallista korkeammalle. Minut liian
korkealle.
Kaikenlaista.
j.
Otto J. Makela
pohjalla olevaan veteen ei oikein voi laskea (roiskuu liikaa takaisin)
ja pystysuoraan seinään osuminen ilman että myöskin roiskuu reunoille
vaatii enemmän tähtäystaitoja kuin ainakaan minulla suuren hädän
sattuessa riittää. Onko pisuaari todellakin ainoa ratkaisu, eikö
vessanpönttöjä voisi muotoilla niin että miehetkin voisivat käyttää?
Jukka Kivimäenpää
"Pekka Palosuo" <ppal...@cc.hut.fi> wrote in
> In article <8iiEb.266$0l5...@read3.inet.fi>, MiKiE
<skyd...@jippii.fi> wrote:
> >
> >> sen jälkeläiset, joissa ei ole kaksitoimisuutta? Jätetään
perinteiset
> >> valurautaiset "tehot" (en muista kirjoitusasua) pois laskuista.
> >>
> >Yleensä kirjoitusmuoto on T E H O (valuraudasta kohokirjaimin) ja T
O N
> >(tussilla, yleensä musta).
> >Ainakin niissä mitä itse olen nähnyt. Enkä itse ole loppuliitettä
tehnyt,
> >vaan ainoastaan nähnyt.
> >
> >MiKiE
>
> Toinen valtamerkki oli Siro. Kirjoitusasuna S I R O (valuraudasta
> kohokirjaimin), liitteet lyijy- tai värikynällä: etuliitteenä K U
> ja jälkiliitteenä T T A
Kun tämä näyttää nyt muodostuneen vessataiteiluaiheiseksi ketjuksi, niin
pistänpä minäkin oman suosikkini. Eräässä WC:ssä oli sellisen
jättikokoisen wc-paperirullan ympärillä olevan suojapellin serla -teksti
muokattu laserlaite -tekstiksi, jopa niin että fonttikin oli pysynyt
samana.
Jukka
Mika Koivusaari
>sattuessa riittää. Onko pisuaari todellakin ainoa ratkaisu, eikö
>vessanpönttöjä voisi muotoilla niin että miehetkin voisivat käyttää?
Hyvin minä ainakin olen olen onnistunu osumaan pönttöön, tosin istun
myös pissalla, maailmassa kun on muutenkin turhaa työtä niin miksi
seisoa jos voi istuakkin.
Tuomo Matilainen
> Kun tämä näyttää nyt muodostuneen vessataiteiluaiheiseksi ketjuksi, niin
> pistänpä minäkin oman suosikkini. Eräässä WC:ssä oli sellisen
> jättikokoisen wc-paperirullan ympärillä olevan suojapellin serla -teksti
> muokattu laserlaite -tekstiksi, jopa niin että fonttikin oli pysynyt
> samana.
Samaa fonttia oli tavoiteltu myös Sikaram tekstillä Sanitan
vessapaperitelineessä.
ove
> piiloviemärimalliin eikä ole mennyt tukkoon. Näin meillä. Aikoinaan
> vanha Arabia meni kyllä tukkoon.
olis varmaan kannattanut sitäkin "vetää" joskus "tukkoon"paskomisten välillä
ove
ja posliinipytty oli silloinkin IDO
Harri Toivonen
"emmel" <emmel...@poisphnet.fi> wrote in message
news:pan.2003.12.17....@poisphnet.fi...
>
> Osaakos joku suositella wc-istuinta ts. pönttöä? Googlella en
> löytänyt mainittavaa keskustelua aiheesta.
Alakertaan ostettiin Swedsbergin tarjouspönttö 150 e 1,5 v sitten ja
on oltu tyytyväisiä. Mukana on kova kansi, metallivahvisteinen
taipuisa putkenpätkä ja sulkuventtiili. Valitettavasti nyt kun kävin
hakemassa yläkertaankin pöntön hinta oli noussu jo 170 e - tosin
kaksoishuuhtelulla. Ei ole mennyt tukkoon kertaakaan.
> Tutun tutun putkimies manasi Idon kaksitoimista pönttöä sudeksi.
> Mekanismi kuulemma hajoaa herkästi ja on inhottava korjata. Samaa kuulin
> samasta pöntöstä kolmannen käden tietona muualtakin. Toinen putkimies,
> joka olisi tulossa pönttöä asentamaan ei ollut samaa mieltä Idon
> pöntöistä. Suositteli Idoa. Ota nyt sitten näistä kolmannen käden
> huhuista selvää.
Ei ole tietoa aiheesta, mutta väittäisin IDO olevan heikko
hinta/laatu suhde - kun hinta noin 2-kertainen. Kyllä niitä pyttyjä
osataan muuallakin tehdä.
Harri
NN
Svedun kaksitoiminen huuhtelulaite vasta lelu on. Muovinen
tikku hoitaa venttiilin noston ja meillä katkesi 2.5 vuoden kohdalla
eli juuri takuun loputtua. Varaosassa muistaakseni 50E lähtöhinta. Pitää
hommata koko laite, ei varaosia irtona.
Itse mielellään ottaisin vaikka vanhan Gustavsbergin, joka porukoilla on
toiminut >20 vuotta ilman suurempia murheita. Kunnon vetonuppi metallisella
tangolla. Viime kesänä vaihdettiin alaosan kuminen sulkuventtiili vai mikä
osan virallinen nimi nyt onkaan ja taas toimii vuotamatta.
Jussi
"Harri Toivonen" <Harri.T...@utu.fi> wrote in message
news:btgdlq$7ja$2...@bowmore.utu.fi...
Juha
Juha
"NN" <N...@NN.com> wrote in message news:<v1QKb.52$mY...@read3.inet.fi>...
Lauri Uusitalo
> Svedu-pönttö hajalla joten tietääkö kukaan mistä voi kysyä Svedu-pönttöjen varaosia?
Jos tarkoitat Svedbergsin pönttöä niin http://www.svedbergs.fi/
Jos taas Gustavbergin niin vaikka http://www.gustavsberg.com/
--
Lauri
Jari Pakkanen
news:pan.2003.12.17....@poisphnet.fi...
>
> Osaakos joku suositella wc-istuinta ts. pönttöä? Googlella en
> löytänyt mainittavaa keskustelua aiheesta.
>
> Mekanismi kuulemma hajoaa herkästi ja on inhottava korjata. Samaa kuulin
> samasta pöntöstä kolmannen käden tietona muualtakin. Toinen putkimies,
> joka olisi tulossa pönttöä asentamaan ei ollut samaa mieltä Idon
> pöntöistä. Suositteli Idoa. Ota nyt sitten näistä kolmannen käden
> huhuista selvää.
>
(yitetty) korjata pikkuhädän toimimattomuuden takia.
Toimi korjauksen jälkeen pari viikkoa, nyt ei ole kuin isohätänappi
käytössä jonkun vuoden.
Ja naapurilla samat pöntöt ja samat ongelmat. En kyllä hanki
jos joskus pääsee vielä päättämään.
Jari
Toni Arte
> "emmel" <emmel...@poisphnet.fi> wrote in message
> news:pan.2003.12.17....@poisphnet.fi...
> (yitetty) korjata pikkuhädän toimimattomuuden takia.
> Toimi korjauksen jälkeen pari viikkoa, nyt ei ole kuin isohätänappi
> käytössä jonkun vuoden.
Meillä on myös tuollainen (vuodesta 2000, yläkerran WC:ssä samanlainen
syksystä saakka). Jotain häikkää sen huuhtelumekanismissa on, aina ei
tahdo tulla edes sitä pikkuhuuhtelua ellei paina vähän pidempään. Ja
säiliön venttiili ei tahdo sulkeutua kunnolla kun säiliö on taas täynnä,
pihisee vielä hiljaa pari minuuttia ennenkuin sulkeutuu kunnolla.
--
Toni
Petri Majava
"Jari Pakkanen" <jari.p...@digivideo.org> wrote in message
news:bv3dt9$h5k$1...@plaza.suomi.net...
>
> Idon kaksitoiminen on ollut vuodesta -98 ja kerran on toinen
> (yitetty) korjata pikkuhädän toimimattomuuden takia.
> Toimi korjauksen jälkeen pari viikkoa, nyt ei ole kuin isohätänappi
> käytössä jonkun vuoden.
>
> Ja naapurilla samat pöntöt ja samat ongelmat. En kyllä hanki
> jos joskus pääsee vielä päättämään.
Pönttöjä taloomme valitessa tuttavapiirin LVI-ihmiset olivat hämmästyttävän
yksimielisiä vessanpöntön valinnasta, kaikki kielsivät ostamasta
ruotsalaisia pönttöjä ja kehoittivat välttämään tuota tuplahuuhtelu idoa, se
kun on melkoisen herkkä vikaantumaan ja kallis korjata, ja kun se vielä
maksaakin 20% enemmän kuin tavallinen yksinappinen ido.
No kun tukusta menin sitten ostamaan LVI-kamoja niin ahlsselin myyjäkin
vielä intoutui tuplahuuhtelua haukkumaan ja kertoi ihmettelevänsä miksi
kukaan moista taloonsa ostaa kun kerran parempi on vielä selvästi
halvempikin. Tuosta tuplahuuhtelun veden säästöstä kertoivat että ihmiset
painavat ensin pikkuhätää ja kun huomaavat että se ei vaikuttanut mitään
niin sitten uudelleen pikkuhätää ja kun vieläkään ei tapahtunut mitään niin
sitten painetaan isoahätää jolloin vettä onkin mennyt reilusti enemmän kuin
tuossa tavallisessa yksinappisessa idossa.
t. Petu
Lauri Uusitalo
> Tuosta tuplahuuhtelun veden säästöstä kertoivat että ihmiset
> painavat ensin pikkuhätää ja kun huomaavat että se ei vaikuttanut mitään
> niin sitten uudelleen pikkuhätää ja kun vieläkään ei tapahtunut mitään niin
> sitten painetaan isoahätää jolloin vettä onkin mennyt reilusti enemmän kuin
> tuossa tavallisessa yksinappisessa idossa.
Muuten kommentoimatta tätä, ihmettelen että miksei pikkuhuuhtelulla
mitään tapahdu? Onko Idossa pikkuhuuhtelu säädetty jollekin mitättömälle
vai mikä siinä sitten on. Oma G antaa riittävästi vettä molemmilla
tavoilla siihen mihin se on tarkoitettukin.
--
Lauri
Toni Arte
No meillä ainakin tuo vakio 2l huuhtelu jättää veden aika likaisen
näköiseksi. Samoin WC:n malja alkaa olla aika kellanruskea jo parin
päivän jälkeen jos käyttää pikkuhuuhtelua pienempien asioiden hoitoon.
Enpä muista vastaavaa "tavallisista" pöntöitä.
Tuostakin saa tosin huuhtelumäärää säädettyä, esim. julkisissa tiloissa
sama pönttö pitää säätää niin että molemmat huuhtelut ovat vähintään 6l.
--
Toni
Marko Björkroth
> Muuten kommentoimatta tätä, ihmettelen että miksei pikkuhuuhtelulla
> mitään tapahdu?
Tapahtuuhan siinä; vettä lorahtaa ja kaikki näyttää olevan (pienemmän
hädän jälkeen) kunnossa. Vaan G:n pikkuhuuhtelu lakkasi toimimasta
vuoden kuluttua (yhden hengen käytössä!), ja aika pian huomasin, että
pyttyä tarvitsi kouluttaa kemikaaleilla ja harjalla _paljon_ harvemmin
kuin ennen. Eli ainakin G:n pytyssä pikkuhuuhtelu vain *näyttää*
vaihtavan kaiken veden, mutta todellisuudessa osa jää jäljelle muhumaan
ja sulotuoksuja levittämään.
Ja jos kaivelette vanhoja juttuja, niin aiheesta keskusteltiin n. vuosi
sitten. Silloin kuului useammaltakin hajonneen G:n pikkuhuuhtelu jo
parissa kuukaudessa.
Marko
Kare Pietilä
> Ja jos kaivelette vanhoja juttuja, niin aiheesta keskusteltiin n. vuosi
> sitten. Silloin kuului useammaltakin hajonneen G:n pikkuhuuhtelu jo
> parissa kuukaudessa.
Ostin hiljattain Gustavsbergin lavuaarin ja tavaraa odotellessani
ihastelin tiskillä mallina lojunutta huuhtelulaitteeksi paljastu-
nutta aivan käsittämättömän monesta heiveröisestä osasta koottua
muovitötteröä. Lähinnä jäin ihmettelemään sitä, että missäköhän
sen suunnitellut kaveri on syntynyt ja miksi.
Vanhan kunnon pomminkestävän IDO59:n venttiilirunkokin oli sentään
messinkiä! Oi niitä aikoja!
--
Byrgcn hgryvnf!
Kalle Ranto
> Muuten kommentoimatta tätä, ihmettelen että miksei pikkuhuuhtelulla
> mitään tapahdu? Onko Idossa pikkuhuuhtelu säädetty jollekin
> mitättömälle vai mikä siinä sitten on.
Aika mitättömälle se on alunperin säädetty. Ei mennyt kauaa muutosta,
kun vaimo alkoi jo sanomaan, että tämä peli ei vetele. Sitä on ihan
helppo säätää varsinkin, jos selaa ohjekirjan läpi. Oletusarvot ovat
jotakin 6/3 litraa ja säädin sen johonkin 6/4 litraa (nämä ovat
erittäin huonossa muistissa) eli lisäsin pikkuhuuhtelua noin
litran. Nyt on vuosi asuttu, eikä huomautuksia ole enempää tullut.
Voihan se olla, että tuota pikkuhuuhtelua käyttämällä joutuu useammin
pöntön pesemään tai harjaamaan, mutta "pitkässä juoksussa" "maailma
pelastuu".
Kalle Ranto
Turku
Toni Arte
> Aika mitättömälle se on alunperin säädetty. Ei mennyt kauaa muutosta,
> kun vaimo alkoi jo sanomaan, että tämä peli ei vetele. Sitä on ihan
> helppo säätää varsinkin, jos selaa ohjekirjan läpi. Oletusarvot ovat
> jotakin 6/3 litraa ja säädin sen johonkin 6/4 litraa (nämä ovat
> erittäin huonossa muistissa) eli lisäsin pikkuhuuhtelua noin
> litran. Nyt on vuosi asuttu, eikä huomautuksia ole enempää tullut.
Täytyy varmaan itsekin tehdä sama. Muistaakseni IDOn pikkuhuuhtelu olisi
vain 2 litraa ja iso 4 litraa. Mutta nämä vain kotitalouksissa,
julkistiloissa ym. minimihuuhtelumäärät pitäisi olla 6/6 litraa.
--
Toni