Vaneriveneen pintakäsittely
Vellu Martikainen
ainakin ulkopinnaltaan vettäpitäväksi, ja mieluusti halvalla, sillä koko
projektin budjetti on 200e ja se sisältää jo rungon, maston, purjeet jne
jne. :-)
Eli mikä on hyvä aine pohjan ja kylkien käsittelyyn? Itselle tuli mieleen
josko sen maalaisi TopCoat-mömmöllä, se ainakin muodostaisi vedenpitävän
pinnan. Pysyykö TopCoat vanerissa?
Muita ehdotuksia vastaanotetaan mielihyvin, myös sisäpuolen käsittelyyn!
-vellu-
Tapio V.
<vellu.martikai...@POISTA.kolumbus.fi> wrote:
> Työn alla 3-metrinen jolla koivuvanerista. Jollain aineella se pitäisi saada
> ainakin ulkopinnaltaan vettäpitäväksi, ja mieluusti halvalla, sillä koko
> projektin budjetti on 200e ja se sisältää jo rungon, maston, purjeet jne
> jne. :-)
Suosittelisin käsittelemään sitä puuveneenä. Eli kyllästys + lakkaus.
Kyllästysainetta ei paljon kulu, koska ainoastaan ulommainen viilu
kyllästyy. Vernissaa viiluun niin paljon kuin imee, ylimääräisten
pyyhintä pois, sitten lakkaa muutama kerros, ensimmäinen reilusti
ohentaen ja seuraavat aina vähän paksumpina.
Tapsa
Tapio V.
> Kyllästysainetta ei paljon kulu, koska ainoastaan ulommainen viilu
> kyllästyy.
Niin ja tietenkin reunoista imevät kaikki viilut, mutta määräänhan se
ei silti vaikuta. Kannattaa vain olla huolellinen niiden nurkkien
kanssa, jos sinne ei imeydy kylläste, niin sitten sinne imeytyy vesi.
Tapsa
Kari Mannermaa
"Vellu Martikainen" <vellu.ma...@POISTA.kolumbus.fi> kirjoitti
viestissä:JdTCi.217454$pB4.1...@reader1.news.saunalahti.fi...
TopCoat ei pysy kunnolla eikä ole vesitiivis.
Montako vuotta sen pitää kestää ja paljonko annat arvoa tehdylle työlle?
Kyllästys ei vanerin kanssa kunnolla toimi. Jos saat jostakin edullisesti
epoksiprimeriä, niin sillä pääsee taatusti parempaan lopputulokseen. Jos
siihen ei ole varaa, niin pieni määrä lasikuitukangasta nauhaksi leikattuna
avoimiin viilukohtiin sekä saumoihin epoksihartsilla liimattuna ja joku
perus öljy-/alkydimaali voisi toimia aikansa.
Paljonko pintakäsittelyyn on käyttää rahaa?
Kari
Pekka Nykänen
EEEEIIII koivuvaneria vaan havupuuta.
Koivu on huonoin mahdollinen veneenrakennuspuu.
Toivottavasti ei ole liian myöhäistä.
pekka
--
Pekka Nykänen, Stenbackantie 169, 02550 Evitskog, Finland
phone +358 9 2563 960
reply to: pekka nykanen at mips fi
mle
>>
> EEEEIIII koivuvaneria vaan havupuuta. Koivu on huonoin mahdollinen
> veneenrakennuspuu. Toivottavasti ei ole liian myöhäistä.
>
> pekka
Miksi olisi? Olen elänyt siinä käsityksessä että koivuvaneri on ihan
käypää tavaraa veneerakennuksessa, kunhan kyllästää sen kunnolla.
Tämä tosin pätee ihan mihinkä tahansa puulajikkeeseen. Ei siis kerrota
tuolle paatille ettei vaan hajoa.
Koivuvanerista on kokemusta nyt jo useamman veneen kohdalta, ja ainoa
missä se on mennyt piloille, oli sedän paatti, johon hän ei vetänyt
lainkaan kyllästeitä. Huonoin vanerilaatu tähän mennessä oli
vietävän kallis levy mahonkivaneria, jonka liimasaumat pettivät parissa
vuodessa...
Pienellä budjetilla lienee vernissa/lahosuoja-sekoitus melko hyvä
kylläste, tämän päälle reilusti lakkaa.
mle.
Vellu Martikainen
> TopCoat ei pysy kunnolla eikä ole vesitiivis.
>
> Montako vuotta sen pitää kestää ja paljonko annat arvoa tehdylle työlle?
Olisiko 5 v realistinen aikajana?
> Paljonko pintakäsittelyyn on käyttää rahaa?
Alle satanen, runko maksoin 50 ja hartsit ynnä muut heepelit toisen mokoman,
joten 500 e pintakäsittelyyn tuntuu hieman overkilliltä.
>
> Kari
Vellu
>
Vellu Martikainen
> Koivu on huonoin mahdollinen veneenrakennuspuu.
> Toivottavasti ei ole liian myöhäistä.
>
No eihän ikinä ole liian myöhäistä, mutta runko on kyllä jo valmis ja
liimattu kasaan... :-)
Saumat tulee joka tapauksessa hartsilla ja kuidulla vahvistettavaksi, joten
siinä mielessä kyllästäminen on vähän vaikea juttu. Mutta ehkä se tästä
selkenee...
-v-
Ville Sallinen
hyvät vanerivenesivut ao. linkissä. Asiaa mm. pintakäsittelystä yms.
VS
http://www.gsahv.pp.fi/index_fi.htm
Pekka Nykänen
> No eihän ikinä ole liian myöhäistä, mutta runko on kyllä jo valmis ja
> liimattu kasaan... :-)
>
> Saumat tulee joka tapauksessa hartsilla ja kuidulla vahvistettavaksi, joten
> siinä mielessä kyllästäminen on vähän vaikea juttu. Mutta ehkä se tästä
> selkenee...
>
>
No mikset sitten vedä ohutta mattoa koko höskän yli ja sen päälle
toppari, niin poistuu samalla se hartsipinnan tahmeus.
Heikki Hämäläinen
> Vellu Martikainen wrote:
>
>> No eihän ikinä ole liian myöhäistä, mutta runko on kyllä jo valmis ja
>> liimattu kasaan... :-)
>>
>> Saumat tulee joka tapauksessa hartsilla ja kuidulla vahvistettavaksi,
>> joten siinä mielessä kyllästäminen on vähän vaikea juttu. Mutta ehkä
>> se tästä selkenee...
>>
>>
>
>
> No mikset sitten vedä ohutta mattoa koko höskän yli ja sen päälle
> toppari, niin poistuu samalla se hartsipinnan tahmeus.
>
>
>
> pekka
>
>
Jospa vetäisi sen ohuen maton epoksilla, tulisi samalla vesitiivis
pintakäsittely. Ajan kanssa auringossa liituuntuneenakin voittaisi
ulkonäössä ryhmyisen topparikerroksen ja kevyemmäksikin jäisi. Ei ole
edes hieman suuremmalla hartsin kilohinnalla merkitystä noilla määrillä.
Ja maton tilalle vielä tarkoitukseen tehty pintakangas.
Pekka Nykänen
>
> Jospa vetäisi sen ohuen maton epoksilla, tulisi samalla vesitiivis
> pintakäsittely. Ajan kanssa auringossa liituuntuneenakin voittaisi
> ulkonäössä ryhmyisen topparikerroksen ja kevyemmäksikin jäisi. Ei ole
> edes hieman suuremmalla hartsin kilohinnalla merkitystä noilla määrillä.
> Ja maton tilalle vielä tarkoitukseen tehty pintakangas.
Budjetista päätellen epoksiin ei ollut investoitu.
Maksaa tuo sentään 50e/kilo. Ja jos nurkat on jo vedetty polyesterillä,
niin myöhäistä on....
Toni
> Budjetista päätellen epoksiin ei ollut investoitu.
> Maksaa tuo sentään 50e/kilo. Ja jos nurkat on jo vedetty polyesterillä,
> niin myöhäistä on....
Jep, epoksi(+kuitu) ei mahdu hintahaarukkaan. Mitään muuta estettä
epoksin käytölle polyesterihartsin päällä ei kyllä ole, itseasiassa ei
siinä paljon muukaan pysy.
Kannattaa tsekata nuo Vartialan Hannut sivut, tässä yhteydessä:
http://www.gsahv.pp.fi/white/whitef.htm
Eli pohjamaali+maali pintaan ja menoksi. Valumareiät niin ettei
veneeseen jää vettä, ja säilytys mielellään jossain vajassa, teltassa
tai vastaavassa jottei paljoa vettä sataisi päällekään.
PTM
> Työn alla 3-metrinen jolla koivuvanerista.
> Muita ehdotuksia vastaanotetaan mielihyvin, myös sisäpuolen käsittelyyn!
PTM: Yksi purtilo tuli kokeiksi käsiteltyä kosteiden tilojen
vesierityksiin tarkoitetulla lateksilla, eli kumilla, jota oli
keittiöremontissa jäänyt käsiin. Tuntui ihan hyvältä tavaralta
erityisesti fanerin reunojen tukkimiseen. Fanerihan yleensä vetää, kuten
muukin puu, veden sisäänsä nimenomaan reunoista. En kuitenkaan
suosittele vakavaan rakenteluun.
Purtilo oli kasattu sekatekniikalla, eli ruuveilla, pölyesterihartsilla
ja lasikuidulla. Laatikon sisäsaumat hartsin ja talkin sotkulla. Kaiken
päälle tuota lateksia muutamia kertoja. Paati on vieläkin satunnaisesti
rantaleluna, eikä ole lahonnut. Veneenä tuo tekele oli käyttökelvoton.
Mitä muuta voi odottaa paatilta, jonka tein aikani kuluksi viikossa
saunan penkin päälle yhdestä faneriarkista vähääkään suunnitelematta.
Vanerille paras pintakäsittely on kuivaaminen. Kaikki rakenteet pitää
suunnitella tuulettuviksi ja paatti helposti katoksen alle kuljetettavaksi.
Tuomas
Kyllästys epoksipohjaisella 2-komponenttikyllästeellä joka puolelta
2-komponenttilakkaa 7 kierrosta päälle. Tai mitä tahansa 2-komponenttimaalia
joka kestää uv-säteilyä.
TR
"Vellu Martikainen" <vellu.ma...@POISTA.kolumbus.fi> wrote in message
news:JdTCi.217454$pB4.1...@reader1.news.saunalahti.fi...
JiiPee
wrote:
> Kyllästys epoksipohjaisella 2-komponenttikyllästeellä joka puolelta
> 2-komponenttilakkaa 7 kierrosta päälle. Tai mitä tahansa 2-komponenttimaalia
> joka kestää uv-säteilyä.
>
> TR
Tuolla käsittelyllä saadaan aikaan jo sellainen flyygeli-pinta, joka
oikeuttaa venemessuille pääsyn ...
Maalivalmistajien käsitykset vedenpitävän 2k-epoksimaalikavon
paksuudesta vaihtelevat välillä 200... 400 um (mikrometriä). Kyse on
siis kuivakalvon paksuudesta.
Pari esimerkkiä. Hinnoissa on todistettavasti eroja:
www.tikkurilacoatings.fi/pdf/coatings/esitteet/Vene_esite.pdf
www.hempel.fi
--JiiPee