Pääkytkin, plussaan vai miinukseen?
Pasi Pouri
mitä mieltä ollaan, kannattaako pääkytkin laittaa akun plussa
vai miinusjohdon väliin. Kyseessä puurunkoinen vene, ei maasähköä
(tosin automaattinen akkulaturi asennetaan, mutta käyttö harvinaista).
-- PP
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Vastaa osoitteeseen: peepee at iki.fi
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
ERROR 4539 (page 142536): Malfuction was successfully (windows.dll)
TiLi
news:3C7A192F...@sukeltaminen.on.hauskaa.net...
> mitä mieltä ollaan, kannattaako pääkytkin laittaa akun plussa
> vai miinusjohdon väliin.
En taida vastata kysymykseen vaan heitän kommentteja ajatukseksi.
Ensinnäkin koko pääkytkimen sijoittaminen veneen sähköjärjestelmään. Eihän
henkilöautoissakaan ole, eikä tuosta juurikaan ole aiheutunut haittakaan.
Kuorma-autoissa yleensä on, mutta koska niitä käytetään.
Itseasiassa päävirtakytkimen sijainti on aika yksi lysti veneessa ((+) vai
(-) johtimeen) jos kyseessä on yksiakku järjestelmä. Itselläni on
päällekkäin 24 ja 12 V järjestelmät, joten jos tuolloin halutaan erottaa
jompi kumpi järjestelmä käytöstä on luontevaa laittaa pääkytkimet (+)
johtimeen.
Itse en muutenkaan laittaisi kytkintä (-) johtimeen vaikka olisi kyseessä
yksi akkukin. En osaa perustella, mutta tältä "tuntuu".
Muistihan että sijoitat nuo päävirtakytkimet muualle kun akkutilaan
(kaasutiiviisti suljettu akkutilasta). Tämä on muuten vakuutuksessa erikseen
mainittu asia joka useimmilta jää huomaamatta/huomioimatta.
> Kyseessä puurunkoinen vene, ei maasähköä
Vaikka olisikin, niin mitä tuolla on vaikutusta kytkimen sijoitusnapaan ?
> -- PP
>
--
* * * * * * * * *
Timo Liusvaara
timo.li...@trafox.fi
Iaakko ~;-)
> Ensinnäkin koko pääkytkimen sijoittaminen veneen sähköjärjestelmään. Eihän
> henkilöautoissakaan ole, eikä tuosta juurikaan ole aiheutunut haittakaan.
> Kuorma-autoissa yleensä on, mutta koska niitä käytetään.
Olen kerran pysäyttänyt alkavan sähöpalon veneessäni juuri tuolla
kytkimellä.
Kosteissa oloissa ja vielä omin virityksin virtaa pääsee karkailemaan,
jos katakisijaa ei ole. Tämä on helppo mitata kaapelit kiinni akussa ja
sitten irti. Jos/kun tulee eroja, asenna kytkin.
> Itseasiassa päävirtakytkimen sijainti on aika yksi lysti veneessa ((+) vai
> (-) johtimeen) jos kyseessä on yksiakku järjestelmä. Itselläni on
> päällekkäin 24 ja 12 V järjestelmät, joten jos tuolloin halutaan erottaa
> jompi kumpi järjestelmä käytöstä on luontevaa laittaa pääkytkimet (+)
> johtimeen.
>
> Itse en muutenkaan laittaisi kytkintä (-) johtimeen vaikka olisi kyseessä
> yksi akkukin. En osaa perustella, mutta tältä "tuntuu".
Eikös autossakin suositella, että virtaa annettaessa kytketään ensin -
navat ja sitten vasta plus. Estetään kipinöinti.
Siitä huolimatta minulle aikoinaan neuvottin, että - poikki
katkaisimesta.
> Muistihan että sijoitat nuo päävirtakytkimet muualle kun akkutilaan
> (kaasutiiviisti suljettu akkutilasta). Tämä on muuten vakuutuksessa erikseen
> mainittu asia joka useimmilta jää huomaamatta/huomioimatta.
Tämän lisäksi kannattaa ostaa suljettu kytkin t.s. ei kipinöi
kajuuttaan.
--
Jaakko
Mikko Lehto
Maadoitus kun pitäisi olla liitettynä peräsin-akseliin ja muihin veteen
meneviin osiin niiden sähkökemiallisen korroosion estämiseksi. Niin ja
tietenkiin ns.pohjasinkkiin.
Jos alukseen tulee jostain syystä ns.maavuotoa tai jos jostain +-johtimesta
hankautuu kuori rikki.
Silloin pääkatkaisija ollessa kytkettynä +-puolelle virrankatkaisu toimii
moitteitta.
TiLi
news:3C7A2264...@meridianx.fi...
> Olen kerran pysäyttänyt alkavan sähöpalon veneessäni juuri tuolla
> kytkimellä.
Niin, varmaan tällaisessa käytössä se on hyödyksi. Toisaalta pitää sentaa
sellaiset suojat (sulake) jotka suojaavat järjestelmää vikatapauksissa.
> Kosteissa oloissa ja vielä omin virityksin virtaa pääsee karkailemaan,
> jos katakisijaa ei ole
Kuitenkin veneissä on lähtökohtana se että asennukset tehdään niin
huolellisesti ja ammattitaidolla että se korvaa huonommat olosuhteet.
> Tämä on helppo mitata kaapelit kiinni akussa ja
> sitten irti. Jos/kun tulee eroja, asenna kytkin.
Teetkö näin autonkin kanssa - mittaappa joskus huviksesi kuinka paljon auton
järjestelmä "vuotaa" !
> Eikös autossakin suositella, että virtaa annettaessa kytketään ensin -
> navat ja sitten vasta plus.
Oikea järjestys on: Ottavan (+) - antavan (+) - antavan (-) - ottavan (-)
runkoon.
Tässä ei ole oikeastaan mitään väliä että missä järjestyksessä kytketään,
kunhan viimeinen liitos (meni se sitten minne tahansa) ei ole akun
läheisyydessä -> siksi järjestyksessäni viimeinen (-) menee auton runkoon,
riittävän kauas akusta.
> Estetään kipinöinti.
Jos virtalähde kytketään kuormaan joka on päällä, ei liitettäessä tapahtuvaa
kipinöintiä voi estää millään...
> Siitä huolimatta minulle aikoinaan neuvottin, että - poikki
> katkaisimesta.
Aika poikkeuksellinen neuvo, sillä useimmitenhan kaikkien kuormien kytkimet
ovat poikkeuksetta (+) navassa... jos kytkin on (-) navassa, on se yleensä
kaksinapainen (sekä (+) että (-)).
> Tämän lisäksi kannattaa ostaa suljettu kytkin t.s. ei kipinöi
> kajuuttaan.
Jos haluaa maksaa päävirtakytkimistään > 200 euroa, niin ehkä silloin tämä
vaatimus toteutuu (hermeettinen kytkin).
>
> --
> Jaakko
Pasi Pouri
Mikko Lehto wrote:
>
> Täytyy perustella Miksi kytketään pääsääntöisesti +-linjaan.
+-linjaan tarkoitat varmaan p-linjaan eli plus-linjaan (väliviivalla).
Kunhan tarkistin.
> Maadoitus kun pitäisi olla liitettynä peräsin-akseliin ja muihin veteen
> meneviin osiin niiden sähkökemiallisen korroosion estämiseksi.
Maadoitushan on koneessa kiinni. Näin ollen se on myös akselissa.
> Niin ja tietenkiin ns.pohjasinkkiin.
Kyllä, hyvä lisä.
> Jos alukseen tulee jostain syystä ns.maavuotoa tai jos jostain +-johtimesta
> hankautuu kuori rikki.
> Silloin pääkatkaisija ollessa kytkettynä +-puolelle virrankatkaisu toimii
> moitteitta.
Haluan nyt hiukan tarkentaa maavuotoa. Tarkoitatko tilanetta, jossa jossain
sähkölaitteessa on vuotovirta (kosteuden tms. takia, esim sen eristeen rikki
hankautumisen), jolloin luonollisesti virta kulkee positiivisesta negativiiseen
napaan. Tällöin mielestäni on ihan sama onko pääkytkin negatiivisessa vai
positiivisessa navassa, virtapiiri on aina poikki.
Pääkytkin negatiivisessa navassa:
- akulta ei ole yhteyttä veneen sähköihin tai koneeseen tai mihiinkään
metalliosaan.
- akun positiivinen napa on kytkettynä jatkuvasti sähköjärjestelmään.
(- Sähkökemiaa: sähköjärjestelmässä on paljon vapaita aukkoja odottamassa elektroneja)
Pääkytkin positiivisessa navassa:
- akun negatiivinen napa on kytkettynä kaikkeen metalliseen (moottori, sähköjärjestelmä)
- akun negatiivisesta navasta on suora yhteys veteen (potkuriakseliin yms).
(- sähkökemiallisesti kaikkialla on paljon vapaita elektroneja akun negatiivisesta
navasta).
Lähinnä kysyin asiaa juuri tuon sähkökorroosion takia (puuveneen moottori ja tilanne,
jossa
joskus tulisi maasähkö).
Kuten itse olen asiaa pähkäillät, niin on varmaan aivan sama onko kytkin miiinuksessa
vai plussassa. Paitsi jos laitan maasähköjärjestelmän. Silloin vuotovirta on
mahdollista.
Edellisessä veneessä pääkytkin oli miinuksessa. Muistaakseni joko myyjän suosituksesta
tai
sitten moottorin valmistajan (Mercury).
Mielestäni autossakin tulisi olla pääkytkin, kuten on veneissä. Tosin auto ei
välttämättä
seiso niin kauaa kuin vene, eli käyttö on päivittäistä. Ja muutenkin on helppo sammuttaa
kaikki sähköt kerralla.
Pasi Pouri
>
> Täytyy perustella Miksi kytketään pääsääntöisesti +-linjaan.
+-linjaan tarkoitat varmaan p-linjaan eli plus-linjaan (väliviivalla).
Kunhan tarkistin.
> Maadoitus kun pitäisi olla liitettynä peräsin-akseliin ja muihin veteen
> meneviin osiin niiden sähkökemiallisen korroosion estämiseksi.
Maadoitushan on koneessa kiinni. Näin ollen se on myös akselissa.
Siis yhteys on, mutta se ei tietenkään ole riittävän luotettava,
joten erillinen piuha tarvitaan.
> Niin ja tietenkiin ns.pohjasinkkiin.
Kyllä, hyvä lisä.
> Jos alukseen tulee jostain syystä ns.maavuotoa tai jos jostain +-johtimesta
> hankautuu kuori rikki.
> Silloin pääkatkaisija ollessa kytkettynä +-puolelle virrankatkaisu toimii
> moitteitta.
Haluan nyt hiukan tarkentaa maavuotoa. Tarkoitatko tilanetta, jossa jossain
TiLi
> Paitsi jos laitan maasähköjärjestelmän. Silloin vuotovirta on
> mahdollista.
On mahdollista, mutta juuri sen takia järjestelmä pitäisi erottaa
erotusmuuntajalla. Vikavirtasuojakytkin suojaa henkilöitä, erotusmuuntaja
sekä henkilöitä että venettä vuotovirroilta...
> pääkytkin oli miinuksessa. Muistaakseni joko myyjän suosituksesta
> tai sitten moottorin valmistajan (Mercury).
Tyypillisesti vain siksi "että se on siellä aina ollut...". Asia ei tuskin
sen kummempaa mietiskelya ole herättänyt, tehdään niinkuin aina on tehty -
sen kummempia miettimättä.
> Ja muutenkin on helppo sammuttaa
> kaikki sähköt kerralla.
Pilssipumppu ?
> -- PP
Markku Lukkari
"Iaakko ~;-)" <jaakko....@meridianx.fi> wrote in message
news:3C7A2264...@meridianx.fi...
>
>
> Eikös autossakin suositella, että virtaa annettaessa kytketään ensin -
> navat ja sitten vasta plus. Estetään kipinöinti.
> Siitä huolimatta minulle aikoinaan neuvottin, että - poikki
> katkaisimesta.
>
Jos tarkoitat tilannetta, missä annetaan kaapelilla virtaa toiseen autoon,
niin muistaakseni ohje on niin, että ensin kytketään akkujen +-navat yhteen
ja sitten autojen rungot yhteen mahdollisimman kaukaa akuista, ettei
kipinöinti systyttäisi akusta purkautuvaa vetyä.
-Markku
Antti Varjonen
Hmm.. ja turhaanko kaikki telakat asentavat tuon pääkytkimen??
/AnttiV
Pasi Pouri
TiLi wrote:
> On mahdollista, mutta juuri sen takia järjestelmä pitäisi erottaa
> erotusmuuntajalla. Vikavirtasuojakytkin suojaa henkilöitä, erotusmuuntaja
> sekä henkilöitä että venettä vuotovirroilta...
Toisaalta, vain henkilöitä. Vikavirtasuoja laukeaa "vasta" yli 30 mA virralla
ja sitä pienmpikin jo aiheutaa veneelle ikäviä korroosiovaurioita. No, suoja-
erotusmuuntaja on hyvä keksintö :-)
>
> > pääkytkin oli miinuksessa. Muistaakseni joko myyjän suosituksesta
> > tai sitten moottorin valmistajan (Mercury).
>
> Tyypillisesti vain siksi "että se on siellä aina ollut...". Asia ei tuskin
> sen kummempaa mietiskelya ole herättänyt, tehdään niinkuin aina on tehty -
> sen kummempia miettimättä.
Mahdollisesti.
>
> > Ja muutenkin on helppo sammuttaa
> > kaikki sähköt kerralla.
>
> Pilssipumppu ?
Juu, tuli eilen mieleen. Meinasin vetää pilssipumpun piuhat sähkökeskukselle (olisi
mennyt nätisti ilmakanavassa, siis sen reunassa), mutta onneksi pysähdyin miettimään
hetkeksi. Lisäksi kun akut ovat paljon lähempänä....
Vielä painiskelen vedänkö ladatavat fikkarit pääkytkimen/kytkimien ohi vain en.
TiLi
news:a5ddhn$5ko$1...@tron.sci.fi...
> ---clip---clip---
> Hmm.. ja turhaanko kaikki telakat asentavat tuon pääkytkimen??
Eivät, eivät suinkaan :-)
>
> /AnttiV
Jukka Patynen
ovat moottoritilassa, -pääkytkin samassa tilassa, - laturit ovat tasan saman
näköisiä avomalleja kuin vastaavissa auton koneissa, -mitä muuta
lieneekään...
Myös Wallas valmistaa tietääkseni nykyisin lämmitintä jonka perusominaisuus
on helppo asennettavuus esim. konetilaan, siis lämmitin ottaa palamisilman
vaikkapa konetilan kaasuista!
Miten vakuutusyhtiöt näihin tehdasveneisiin suhtautuvat? Myyvät
vakuutuksen tietäen että korvauksia ei ainakaan palovahinkotapauksissa
tarvitse maksaa? Entäpä veneiden katsastusjärjestelmä? En ole kuullut
yhdestäkään tapauksesta jossa olisi vaadittu tehdasvalmisteisen veneen
rakenteiden muuttamista? Ehkä joku muu on? Tai tietääkö joku tapauksen jossa
vene olisi "reputettu" em syistä?
-jtp-
TiLi
> > On mahdollista, mutta juuri sen takia järjestelmä pitäisi erottaa
> > erotusmuuntajalla. Vikavirtasuojakytkin suojaa henkilöitä,
erotusmuuntaja
> > sekä henkilöitä että venettä vuotovirroilta...
>
> Toisaalta, vain henkilöitä. Vikavirtasuoja laukeaa "vasta" yli 30 mA
virralla
> ja sitä pienmpikin jo aiheutaa veneelle ikäviä korroosiovaurioita. No,
suoja-
> erotusmuuntaja on hyvä keksintö :-)
Kirjoitanko epäselvästi... ?
Tarkoitukseni oli sanoa: Vikavirtasuojakytkin toimii vain ja ainoastaan
henkilösuojalaitteena. Eli tuolla 29,9 mA virralla hävitetään oikein
mukavasti vaikka koko peräsin jos sille päälle sattuu.
Jos halutaan todellinen galvaaninen erotus, silloin käytetään
erotusmuuntajaa. Tämän käyttö pienentää vuotovirrat jo tuhannesosiin
alkuperäisestä tilanteesta. Sitten mikä tahansa muuntaja ei ole sovelias
tähän käyttöön, vaan se on suunniteltava ja toteutettava asian vaatimalla
huolellisuudella.
> Lisäksi kun akut ovat paljon lähempänä....
Toisaalta ei itse suosi akun kengiltä "ryöstettyjä" sähköjä. Vaikka minulla
osa sähköistä onkin päällä "koko ajan" menevät ne silti sähköpääkeskuksen
kautta, omaan suojalaiteeseensa ja kytkimeen. Täytyyhän laitteet saada
turvallisesti irti sähköstä.
> Vielä painiskelen vedänkö ladatavat fikkarit pääkytkimen/kytkimien ohi
vain en.
Minä katkaisisin niistä sähkön pääkytkimellä (ja omalla suojalaitteella sekä
kytkimellä)
Pasi Pouri
TiLi wrote:
>
> Kirjoitanko epäselvästi... ?
Et kirjoittanut, luin epäselvästi :(
> Toisaalta ei itse suosi akun kengiltä "ryöstettyjä" sähköjä. Vaikka minulla
> osa sähköistä onkin päällä "koko ajan" menevät ne silti sähköpääkeskuksen
> kautta, omaan suojalaiteeseensa ja kytkimeen. Täytyyhän laitteet saada
> turvallisesti irti sähköstä.
>
> > Vielä painiskelen vedänkö ladatavat fikkarit pääkytkimen/kytkimien ohi
> vain en.
>
> Minä katkaisisin niistä sähkön pääkytkimellä (ja omalla suojalaitteella sekä
> kytkimellä)
Oma kytkin ja sulake on tietysti tulossa, mutta mahdollisesti kallistun myös
tuohon pääkytkimen taakse.
Pilssipumppua en taida kierrätää sähkökeskuksen kautta, koska johtoa tulee useita
metrejä lisää ja se pitäisi laittaa kulkemaan edes/takas samassa tilassa. Lisäksi
sähkökeskuksessa olisi kaksi järjestelmää, pääkytkimen takana oleva ja jatkuva
sähkö. No, se ei olisi suuri juttu, koska radio joka tapauksessa tarvitsee jatkuvan
sähkön.
Taidan tehdä kuten Profile (pohjoismaiden suurin ambulanssien valmistaja). Akkutilassa
on sulakerasia jossa on jatkuvasti sähkössä olevat sähköt (radion muistivarmennus ja
pilssipumppu). Toiminut 8 vuotta kyseisessä vehkeessä, niin varmaan myös veneessä.
Haitta tietysti siinä, että on kahdessa paikassa sulakkeita. Sähkö tähän kahden
sulakkeen "sulaketauluun" pääkytkimeltä (se akkuun tuleva karva), koska itsekään en
pidä akun navasta ryöstelystä.
Joakim Majander
> > Itse en muutenkaan laittaisi kytkintä (-) johtimeen vaikka olisi kyseessä
> > yksi akkukin. En osaa perustella, mutta tältä "tuntuu".
>
> Eikös autossakin suositella, että virtaa annettaessa kytketään ensin -
> navat ja sitten vasta plus. Estetään kipinöinti.
> Siitä huolimatta minulle aikoinaan neuvottin, että - poikki
> katkaisimesta.
Autossa -- ja +-navalla on se oleellinen ero, että kaikki metalliosat
ovat yhdistettynä --napaan. Tästä syystä esimerkiksi sulakkeet
laitetaan aina +-johtoon, jonka osuminen runkoon aiheuttaisi
oikosulun. Samasta syystä akun kytkeminen tehdään tietyssä
järjestyksessä, jotta johdon tai työkalun osuminen runkoon ei
aiheuttaisi oikosulkua (esim. akkua kytkettäessä --napa ensimmäisenä
irti ja viimeisenä kiinni).
Useissa veneissä taas sähköjärjestelmä on täysin eristetty, joten on
aivan sama kumpi napa katkaistaan tai sulakkeella suojataan, kunhan
kaikissa paikoissa järjestys on sama. Jos toinen napa on yhteydessä
esimerkiksi koneen runkoon laturin kautta, lienee syytä kyktkeä
sulakkeet ja pääkatkaisija eri napaan kuin kone.
Joakim
Marko Suomela
Iaakko ~;-)
pakko vähän urista takaisin:
TiLi wrote:
>
> "Iaakko ~;-)" <jaakko....@meridianx.fi> kirjoitti viestissä
> news:3C7A2264...@meridianx.fi...
> > Olen kerran pysäyttänyt alkavan sähöpalon veneessäni juuri tuolla
> > kytkimellä.
>
> Niin, varmaan tällaisessa käytössä se on hyödyksi. Toisaalta pitää sentaa
> sellaiset suojat (sulake) jotka suojaavat järjestelmää vikatapauksissa.
Tämmöinen luottamus tekniikkaan pudottaa mm. lentokoneita.
Mitä useampi varmistuksen varmistus, sitä enemmän asioita saa mennä
pieleen, ennenkuin ollaan lirissä.
Sähköpalonalku syttyi huviveneessä Atlantilla n. 1000 mpk rannasta.
>
> > Kosteissa oloissa ja vielä omin virityksin virtaa pääsee karkailemaan,
> > jos katakisijaa ei ole
>
> Kuitenkin veneissä on lähtökohtana se että asennukset tehdään niin
> huolellisesti ja ammattitaidolla että se korvaa huonommat olosuhteet.
Kuten aiemmin sanoin: tällä tavalla lentokoneetkin putoilee.
Yleensä, jos joku kyselee virtakatkaisijasta täällä nyysseissä, niin hän
tuskin on valtuutettu sähköasentaja tai on tuskin palkkaamassa edes
sellaista.
Kaasuasennuksissa olen minäkin ehdoton, mutta sähköä olen omin neuvoin
veneeseen vetänyt.
Merellä tulee aina ennen pitkää sellaiset olosuhteet vastaan, että mikä
tahansa tekniikka jää toiseksi.
Tähän kannattaa uskoa.
>
> > Tämä on helppo mitata kaapelit kiinni akussa ja
> > sitten irti. Jos/kun tulee eroja, asenna kytkin.
>
> Teetkö näin autonkin kanssa - mittaappa joskus huviksesi kuinka paljon auton
> järjestelmä "vuotaa" !
Auton kanssa tilanne on aivan toinen. Sen sähkölaitteita en sorki eikä
ole ollut tarve edes tutkia.
Autossa akku ja sen toiminta ei ole niin kriittinen kuin veneessä.
Veneellä on vaikea edes yrittää mäkilähtöä...
> > Eikös autossakin suositella, että virtaa annettaessa kytketään ensin -
> > navat ja sitten vasta plus.
>
> Oikea järjestys on: Ottavan (+) - antavan (+) - antavan (-) - ottavan (-)
> runkoon.
eikös muuten + ja - ole käännösvirheitä? muistaaksen tähän perustui
neuvo - katkaisijaan.
> > Tämän lisäksi kannattaa ostaa suljettu kytkin t.s. ei kipinöi
> > kajuuttaan.
>
> Jos haluaa maksaa päävirtakytkimistään > 200 euroa, niin ehkä silloin tämä
> vaatimus toteutuu (hermeettinen kytkin).
Kun 40 000 euron paatti ja pari tuttua lentää taivaan tuuliin,
niin on hyvä muistaa, että tulipahan säästettyä 200 euroa...
sorry, osui vaan johonkin hermoon, ikäänkuin sähköisku :-)
Jaakko
TiLi
> pakko vähän urista takaisin:
Urista ... miksi ? Eikös tämä ole keskustelupalsta, missä vaihdetaan
mielipiteitä...
> > Niin, varmaan tällaisessa käytössä se on hyödyksi. Toisaalta pitää
sentaa
> > sellaiset suojat (sulake) jotka suojaavat järjestelmää vikatapauksissa.
>
> Tämmöinen luottamus tekniikkaan pudottaa mm. lentokoneita.
Onhan se totta että kaikki koneet voivat vikaantua, vaikka kuinka
luotettavina pidetään. Kuitenkaan en pidä sitä negatiivisena asiana jos
järjestelmän varustaa sellaisin suojin että se selektiivisesti suojaa
itsensä, ennenkun savu nousee.
> > Kuitenkin veneissä on lähtökohtana se että asennukset tehdään niin
> > huolellisesti ja ammattitaidolla että se korvaa huonommat olosuhteet.
>
> Kuten aiemmin sanoin: tällä tavalla lentokoneetkin putoilee.
... nyt en ymmärrä ? Jos tavoitteena on mahdollisimman korkea laatu, niin
eikös se juuri ole omiaan pitämään sen lentokoneen ilmassa.
> Yleensä, jos joku kyselee virtakatkaisijasta täällä nyysseissä, niin hän
> tuskin on valtuutettu sähköasentaja tai on tuskin palkkaamassa edes
> sellaista.
Eikö hän sitten kaipaa hyviä neuvoja ja mielipiteitä siihen että osaa tehdä
itse oikean valinnan.
Ties vaikka valitsija tulee toisiin ajatuksiin kun huomaa että homma ei ole
ihan yksinkertaista päättää kumman ratkaisun toteuttaa ja turvautuu vaikka
ammattilaisen apuun joka tekee turvallisen asennuksen.
Se on kuitenkin fakta että vaikka kuinka paljon asiassa puhutaan puoleta tai
vastaan - tekee kukin kohdallaan oman ratkaisun, on se sitten sinun (tai
minun) mielestä vaikka kuinka typerä ratkaisu.
> Merellä tulee aina ennen pitkää sellaiset olosuhteet vastaan, että mikä
> tahansa tekniikka jää toiseksi.
> Tähän kannattaa uskoa.
Hieman vaan hämmästelen tällaisen pointin esittämistä tämän keskustelun
yhteydessä. Eiköhän tämä asia ole meille kummallekkin aika selvä asia.
Siitä olen kuitenkin erimieltä että päävirtakytkimen asennus tai sen puute
saisi veneen ratkaisevasti turvallisemmaksi (tai turvattomaksi). Kyllä se
turvallisuus syntyy monesta muustakin asiasta kuin siitä päävirtakytkimestä.
Mutta kuitenkin minulla on päävirtakytkimet omassa veneessäni, enkä ole
näitä jättämässä pois. Halusinkin vain herättää keskustelua siitä että
ovatko ne siellä akkujen välissä tarpeellisia. Mielestäni eivät jos asia
hoidetaan muuten asiallisesti.
> > Teetkö näin autonkin kanssa - mittaappa joskus huviksesi kuinka paljon
auton
> > järjestelmä "vuotaa" !
>
> Autossa akku ja sen toiminta ei ole niin kriittinen kuin veneessä.
Toisaalta ei sähköä -ei liikettä. Voihan veneenkin akku sipata satamassa,
turvallisesti köysissä kiinni. Siinä sitä ihmetellään virvokkeita siemaillen
:-)
> Veneellä on vaikea edes yrittää mäkilähtöä...
Tai automaattivaihteisella autolla ....
> eikös muuten + ja - ole käännösvirheitä?
Minkä suhteen ?
> Kun 40 000 euron paatti ja pari tuttua lentää taivaan tuuliin,
> niin on hyvä muistaa, että tulipahan säästettyä 200 euroa...
Ja jos taas saa kaiken räjähtämään käsissään, kannattaa varmaan jättää
Kroketti pallotkin pois kädestään.
Kuitenkin oleellista tässä on se, että välttämättä päävirtakytkin ei tuota
tapahtumaa ole mitenkään estämässä tai edistämässä.
> sorry, osui vaan johonkin hermoon, ikäänkuin sähköisku :-)
Pahus, kannattaa hoidattaa pois ennenkun tulee muita vahinkoja :-)
Salminen M
saa hyväksyä, jos ovat akut ja moottori samassa tilassa.
Otteita yleisistä määräyksistä.
Akut sijoitetaan vuotojen varalta happoa kestäviin koteloihin ja
kiinnitetään niin hyvin, että ne pysyvät paikoillaan kovassakin
merenkäynnissä. Akut on suojattava vedeltä. Akkutilan tulisi latauksessa
purkautuvan vetykaasun takia olla ulos tuulettuva. Akkujärjestelmät tulee
varustaa pääkytkimillä.
1- ja 2-luokissa vaaditaan erilliset käynnistys- ja käyttöakustot tai
2-akkujärjestelmä.
3.3 Polttoainejärjestelmä
Polttoainejärjestelmän pitää olla asiantuntevasti tehty ja asennettu niin,
että tulipalon ja räjähdyksen mahdollisuus on mahdollisimman pieni. Kiinteä
polttoainesäiliö ja akku eivät saa olla samassa tilassa.
Täyttöhela pitää asentaa siten, ettei vettä pääse säiliöön eikä
tankkauksessa mahdollisesti ylivuotava polttoaine veneen sisätiloihin.
Bensiinisäiliöt eivät saa muodostaa rungon rakenteellista osaa.
Bensiinisäiliö ei saa olla moottori- eikä asuintilassa, eikä myöskään
kipinöivien laitteiden kanssa samassa tilassa.
Bensiinimoottoreissa polttoainejärjestelmän osat on maadoitettava toisiinsa
ja moottoriin. Maadoitusta suositellaan myös dieselmoottoreihin nykyisten
polttoaineiden syttymisherkkyyden takia
"Jukka Patynen" <jukk...@pp.phnet.fi> kirjoitti viestissä
news:qsre8.10859$zZ5.2...@news.kpnqwest.fi...
>
Raimo Harju
TiLi wrote:
>
> > Veneellä on vaikea edes yrittää mäkilähtöä...
>
> Tai automaattivaihteisella autolla ....
>
... tai aivan tavallisella normaalivaihteisella perheautollakaan,
jos akku on päässyt niin tyhjäksi, ettei siitä riitä syöttöä syty-
tystä ohjaavalle elektroniikalle. Näin pääsi käymään, kun auto tu-
ki veneen keväthuoltoa pari päivää radio täysillä, ovet ja taka-
luukku auki (lue: muutama lamppu päällä). Onneksi veneestä saattoi
ottaa akun autoon lainaksi :-)
Rami
Hannu Turtia
> > > Niin, varmaan tällaisessa käytössä se on hyödyksi. Toisaalta pitää
> sentaa
> > > sellaiset suojat (sulake) jotka suojaavat järjestelmää vikatapauksissa.
> >
> > Tämmöinen luottamus tekniikkaan pudottaa mm. lentokoneita.
>
> Onhan se totta että kaikki koneet voivat vikaantua, vaikka kuinka
> luotettavina pidetään. Kuitenkaan en pidä sitä negatiivisena asiana jos
> järjestelmän varustaa sellaisin suojin että se selektiivisesti suojaa
> itsensä, ennenkun savu nousee.
Sulake ei välttämättä suojaa tulipalolta. Virta, joka on liian pieni
laukaistakseen sulakkeen, voi aiheuttaa tulipalon. Tästä oli hyvä juttu
parin kuukauden takaisessa Yachting Montly-lehdessä.
Toki sulakkeet ovat tärkeät, siihen en väitä vastaan.
-hannu
Ilkka Leinonen
Iaakko ~;-) wrote:
>
> > Oikea järjestys on: Ottavan (+) - antavan (+) - antavan (-) - ottavan (-)
> > runkoon.
>
> eikös muuten + ja - ole käännösvirheitä? muistaaksen tähän perustui
> neuvo - katkaisijaan.
En nyt ole ihan varma mitä tarkoitat, mutta minulla on epämääräinen muistikuva
ajalta jolloin sähköoppia tuli lueskeltua, että sähkövirta kulkisi todellisuudessa
miinuspotentiaalista kohti plussapotentiaalia.
I.L.
Tapio Viljava
"Ilkka Leinonen" <it...@yahoo.com> wrote in message
news:3C7B6A8F...@yahoo.com...
> > eikös muuten + ja - ole käännösvirheitä? muistaaksen tähän perustui
> > neuvo - katkaisijaan.
> En nyt ole ihan varma mitä tarkoitat, mutta minulla on epämääräinen
muistikuva
> ajalta jolloin sähköoppia tuli lueskeltua, että sähkövirta kulkisi
todellisuudessa
> miinuspotentiaalista kohti plussapotentiaalia.
Tässä lienee kyse siitä, että sähkövirta johteessa on elektronien virtaa,
eli juuri miinuksesta plussaan. Sinänsä on ihan sama, kummin päin sen
ajattelee. Virta kiertää joka tapauksessa täyden lenkin akusta takaisin
akkuun, ja toimilaitteet ovat siinä matkan varrella jossakin järjestyksessä.
Tapsa
Pasi Pouri
>
>
> Yleensä, jos joku kyselee virtakatkaisijasta täällä nyysseissä, niin hän
> tuskin on valtuutettu sähköasentaja tai on tuskin palkkaamassa edes
> sellaista.
Koska kysyjä olin minä, niin voisin hiukan selvittää taustaa. Ensinnäkin,
kyseessä on suojajännitte eli alle 48 V jännite, jota 12 V jännite on. Tällöin
ei lain ja asetusten perusteella tarvita asennuslupia. Toisekseen, koulutukseni
on elektroniikkaasentajan (siis ammattikoulutaso) lisäksi huomattavasti korkeampi,
ja nimenomaan kyseiseltä alalta, kuten on muuten ammattinikin.
Kysyin asiaa siksi, että edellisessä veneessä pääkytkin oli miinuksessa muistaakseni
jonkun suosituksen mukaan (myyjän?). Koska en itse keksinyt mitään järjellistä syytä
(elektroniikka, sähkökemia jne) tähän, niin kysyin täällä josko joku olisi "tiennyt"
tämän syyn. Kaikkea ei ihminen voi tietää, joten kannattaa kysyä.
>
>
> Merellä tulee aina ennen pitkää sellaiset olosuhteet vastaan, että mikä
> tahansa tekniikka jää toiseksi.
Tähän on helppo yhtyä. Tosin tekniikka helpottaa usein myös noissa olosuhteissa.
>
> Auton kanssa tilanne on aivan toinen. Sen sähkölaitteita en sorki eikä
> ole ollut tarve edes tutkia.
Sitäkin / niitäkin on tullut rakennettua. Useita raskaampiakin laitteita.
> Autossa akku ja sen toiminta ei ole niin kriittinen kuin veneessä.
> Veneellä on vaikea edes yrittää mäkilähtöä...
Minulla ainakin starrtin lisäski toimii edelleen veneessä käsikampi,
joka viime kesänä oli ainoa keino käynistää kone. Startti kun oli
irtonaisena laatikossa ostaessani veneen. Joten sähkön puute ei
ole ongelma, ainakaan vielä.
>
> eikös muuten + ja - ole käännösvirheitä? muistaaksen tähän perustui
> neuvo - katkaisijaan.
Tätä juuri halusinkin selvittää.
Pasi Pouri
Ilkka Leinonen wrote:
>
> Iaakko ~;-) wrote:
>
> >
> > > Oikea järjestys on: Ottavan (+) - antavan (+) - antavan (-) - ottavan (-)
> > > runkoon.
> >
> > eikös muuten + ja - ole käännösvirheitä? muistaaksen tähän perustui
> > neuvo - katkaisijaan.
>
> En nyt ole ihan varma mitä tarkoitat, mutta minulla on epämääräinen muistikuva
> ajalta jolloin sähköoppia tuli lueskeltua, että sähkövirta kulkisi todellisuudessa
> miinuspotentiaalista kohti plussapotentiaalia.
Näin nimenomaan on. Virta oikeasti siis kulkee miinuksesta plussaan (ne elektronit).
TiLi
news:3C7B6A8F...@yahoo.com...
> En nyt ole ihan varma mitä tarkoitat, mutta minulla on epämääräinen
muistikuva
> ajalta jolloin sähköoppia tuli lueskeltua, että sähkövirta kulkisi
todellisuudessa
> miinuspotentiaalista kohti plussapotentiaalia.
Tämä asia ei nyt välttämättä liity enää veneilyyn mitenkaan ja asiaa on
vatvottu niin moneen eri suuntaan, niin monella eri mielikuvalla että
varmaan selvempää ei enää tule...
... mutta sähkö (virta) kulkee (+) navasta (-) napaan, koska näin on
erheellisesti aikoinaan tulkittu (sovittu). Teoriasta poiketen elektronit
(jotka virran aiheuttavat) kulkevat päinvastaiseen suuntaan.
Selitys on yksinkertainen, koska elektronit ovat negatiivisesti
varautuneita, ne sijaitsevat (-) navalla (jossa niitä on yllin kyllin) ja
kulkevat täältä johtimen lävitse (+) navalle...
Jos kytkimen sijoitusta (kulumista) ajatellaan ((+) vai (-) johtoon) ei
tästä teoriasta ole apua. Palataan yksinkertaiseen teoriaan hitsauksesta,
jossa sähkövirta aikaansaa lämpöä. Yleensä perustellaan että positiivinen
kohtio lämpiää enemmän sillä elektronit törmäävät juuri tuohon kappaleeseen,
aiheuttaen sitä lämpenemistä.
Näin ollen (koko) kytkin pitäisi sijoittaa negatiiviseen varaukseen jotta
sen lämpeneminen (kuluminen, "hitsaantuminen") olisi mahdollisimman
vähäistä.... ja tämähän ei sitten käytännössa onnistu :-)
Kun kytkin on virtapiirissä, aina sen kärkien välillä on jännite-ero -
toinen napa on negatiivisesti varautunut ja toinen ei. Eli aina tuo
negatiivinen napa lämpiää enemmän kytkintä suljettaessa tai avattaessa.
Näinollen kytkimen kuormituksen tai lämpenemän kannalta on täysin yksi lysti
kummassa navassa se on ennen kuormaa.
>
> I.L.
Heikki Malkki
news:a5d8v8$e26$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Niin, varmaan tällaisessa käytössä se on hyödyksi. Toisaalta pitää sentaa
> sellaiset suojat (sulake) jotka suojaavat järjestelmää vikatapauksissa.
Sulake suojaa oikosululta mutta ei sähköpalolta. Siksi tarvitaan sekä
pääkytkin että sulakkeet.
> Kuitenkin veneissä on lähtökohtana se että asennukset tehdään niin
> huolellisesti ja ammattitaidolla että se korvaa huonommat olosuhteet.
Valitettavasti tämä ei ole lakisääteinen vaatimus. Pitäisi ehdottomasti
olla, varsinkin jos veneessä käytetään nestekaasua. Vaikka venesähköissä
ei ole sähköiskun vaaraa siten kuin verkkosähkön kanssa, sähköpalojen
mahdollisuus on paljon suurempi. Edes rajaton sammutusveden saatavuus
ei auta, koska vesi ei sammuta sähköpaloja.
> Jos virtalähde kytketään kuormaan joka on päällä, ei liitettäessä
tapahtuvaa
> kipinöintiä voi estää millään...
Eikä se ole vielä mitään verrattuna kuorman irroituksen aiheuttamaan
kipinöintiin... (Vrt. sähköhitsaus.)
Heikki Malkki
Jyrki Roine
Heikki Malkki <heikki...@surfeu.fi> kirjoitti
viestissä:3c7b...@news.vip.fi...
> "TiLi" <Timo.Li...@Trafox.fi> kirjoitti viestissä
> news:a5d8v8$e26$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
>
> > Kuitenkin veneissä on lähtökohtana se että asennukset tehdään niin
> > huolellisesti ja ammattitaidolla että se korvaa huonommat olosuhteet.
>
> Valitettavasti tämä ei ole lakisääteinen vaatimus. Pitäisi ehdottomasti
> olla, varsinkin jos veneessä käytetään nestekaasua. Vaikka venesähköissä
> ei ole sähköiskun vaaraa siten kuin verkkosähkön kanssa, sähköpalojen
> mahdollisuus on paljon suurempi. Edes rajaton sammutusveden saatavuus
> ei auta, koska vesi ei sammuta sähköpaloja.
>
Nyt oli ihan pakko reagoida.
Se nyt vielä puutuisi, että pitäisi pyytää jokin sähköasennusfirma
asentamaan veneeseen sähköt!
Tulos olisi, että 10 e karttavalon asennus matkakustannuksineen olisi n. 136
e.
Voi kun kukaan lainlaatija ei lukisi tuollaisia ehdotuksia.
Jyrki Roine
TiLi
> Valitettavasti tämä ei ole lakisääteinen vaatimus.
Toivottavsti ei tulekkaan lakisääteiseksi.
Toivotaan että veneiden katsastus ja mahdolliset vakuutusalennukset ovat
riittävä porkkana. Lisäksi terveen järjen käyttäminen helpottaa arviointia.
Sitten jos on keskimääräistä alentuneempi itsesuojeluvaisto niin silloinhan
sitä liikkuu millaisella pommilla tahansa. Toisaalta kun kyseessä on
harrastus,voi kuka tahansa tehdä mitä tahansa, vaikka hypätä parvekkeelta
pää edllä asfalttiin, eikä sille kukaan ulkopuolinen voi mitään.
Tietenkin toivotaan että näitä "meriemme pommeja" ei ensi kesänä vesillä
liikkuisi, mutta taitaa jäädä pelkäksi toiveeksi. Senhän näkevät
konkreettisesti marivartiosto ja meripelastjat.
> Pitäisi ehdottomasti olla, varsinkin jos veneessä käytetään nestekaasua.
Toisaalta ei voida suoraan osoittaa että yhteys sähkön ja nestekaasun
välillä olisi se että viallinen sähkölaite aiheutti venepalon, koska eihan
ehjä kaasulaite vuoda kaasua ympäristöönsä - jotta se syttyisi (räjähtäisi)
sitten kipinästä.
Toisaalta asennusten lakisääteisyys tai viranomaisvalvonta ei tuota
automaattisesti hermeettisesti suljettuja katkaisijoita tai kipinöimättömiä
moottoreita. Edelleenkään en toivo viranomaisen puuttuvan asennustoimintaan
Ex- vaatimuksineen. Silloin vasta päästään herkuttelemaan kun yksi 1 A
kytkin maksaa 1000 euroa kappale.
> ei ole sähköiskun vaaraa siten kuin verkkosähkön kanssa, sähköpalojen
> mahdollisuus on paljon suurempi.
Jos leikkii tulella niin silloihan lipsahduksen mahdollisuus on suurempi.
Jokainen järkevä veneilijä pitää näistä perusasioista huolta, siten että
hänen sähkölaitteensa ovat kunnossa ja toimivat moitteetta.
> Edes rajaton sammutusveden saatavuus ei auta, koska vesi ei sammuta
> sähköpaloja.
Kun näköjään tiedät, niin kerroppa, mita niin ihmeellistä siellä palaa ettei
jäähdytys lopeta paloa ?
> Heikki Malkki
Ilkka Leinonen
TiLi wrote:
> Jos kytkimen sijoitusta (kulumista) ajatellaan ((+) vai (-) johtoon) ei
> tästä teoriasta ole apua. Palataan yksinkertaiseen teoriaan hitsauksesta,
> jossa sähkövirta aikaansaa lämpöä. Yleensä perustellaan että positiivinen
> kohtio lämpiää enemmän sillä elektronit törmäävät juuri tuohon kappaleeseen,
> aiheuttaen sitä lämpenemistä.
>
> Näin ollen (koko) kytkin pitäisi sijoittaa negatiiviseen varaukseen jotta
> sen lämpeneminen (kuluminen, "hitsaantuminen") olisi mahdollisimman
> vähäistä.... ja tämähän ei sitten käytännössa onnistu :-)
>
> Kun kytkin on virtapiirissä, aina sen kärkien välillä on jännite-ero -
> toinen napa on negatiivisesti varautunut ja toinen ei. Eli aina tuo
> negatiivinen napa lämpiää enemmän kytkintä suljettaessa tai avattaessa.
> Näinollen kytkimen kuormituksen tai lämpenemän kannalta on täysin yksi lysti
> kummassa navassa se on ennen kuormaa.
Juu, näinhän se on...
Hämmentetäänpä soppaa vähän lisää. En ole seurannut tätä keskustelua alusta
lähtien, mutta olen ymmärtänyt keskustelussa käytetyllä "kytkimellä" esim.
veneen päävirtakytkintä joka siis katkaisee ja kytkee veneen virtapiirin aivan
kokonaan.
Omassa veneessä on tilanne seuraava: Päävirtakytkin on laitettu heti akun
jälkeen plusjohtimeen kiinni ja kaikki käyttösähkö otetaan kytkimen jälkeen.
Kaikki sähkölaitteet on myös kytketty omien kytkimien taakse. Sähkölaitteet
sammutetaan aina omista kytkimistään käytön jälkeen.
Seuraavan kerran kun lähdetään veneellä liikkeelle tapahtuu seuraavaa: Kytketään
päävirtakytkin "ON" asentoon, virtaa ei kulje kytkimen läpi ja sen yli ei
vaikuta ollenkaan jännitettä, koska mitään kuormaa sen takana ei ole. Tämä siksi
kun sähkölaitteiden omat kytkimet on "OFF" asennossa. Myöskään minkäänlaista
kipinöintiä ei pitäisi tapahtua, koska kytkentähetkellä päävirtakytkimen takana
ei ole kuormaa ja elektronit eivät hyppää kytkimen kärkien yli, koska virtapiiri
ei muodostu, ennenkuin jokin sähkölaite kytketään päälle.
Tilanne on vähän vastaava jos akun plusnapaan kytketään johdin jossa on kytkin
keskellä johtoa. Pistetään johtimen toinen pää plusnapaan ja toinen pää jätetään
ilmaan roikkumaan. Nyt napsutellaan kytkintä... virtaa ei mene kytkimen läpi,
kun sen takana ei ole kuormaa ja sähkövirta ei halua mennä kytkimen läpi, koska
virtapiiriä ei ole.
Todellisuudessa on tietenkin mahdollista, että hajamielinen kippari unohtaa
jonkin sähkölaitteen päälle käytön jälkeen, yrittää starta moottoria ennen
päävirtakytkimen avaamista ja unohtaa sytysvirran päälle tms. jolloin
päävirtakytkimen takana on kuormaa hetkellä jolloin päävirtakytkin napsautetaan
"ON" asentoon. Tällöin voi syntyä kipinöintiä kytkimessä ja ainahan on
mahdollista pienet vuotovirrat huonojen kytkentöjen, kosteuden, eristeiden
kulumisen tms. takia jolloin pientä kipunointia voi syntyä päävirtakytkimellä
vaikka oltaisiin kuinka huolellisia sähkölaitteiden kanssa.
I.L.
Seppo Nurmi
> Tunnetuin "pääkytkin" eli valokatkaisija on aina p-linjassa.
Miten niin?? Kyllä se "valokytkin" voi olla aivan kummassa navassa tahansa
tai vaikka molemmissa. Silti valot toimii ja kumpikin kytkentä on "sähkön
kannalta katsottuna" yhtä oikea.
Seppo
Matti Suorsa
Seppo Nurmi <seppo...@pp.inet.fi> wrote in message
news:N5Oe8.238$B41....@read2.inet.fi...
Tässä Marko tarkoittaa tunnetuinta "pääkytkintä" eli normaalia 220 V:n
verkko(vaihto)virtaan kytketyn lampun katkaisijaa eikä (akku)tasavirtaan
kytketyn lampun katkaisijaa.
MSa
Seppo Nurmi
>> > Tunnetuin "pääkytkin" eli valokatkaisija on aina p-linjassa.
>>
>> Miten niin?? Kyllä se "valokytkin" voi olla aivan kummassa navassa
>> tahansa tai vaikka molemmissa. Silti valot toimii ja kumpikin kytkentä on
>> "sähkön kannalta katsottuna" yhtä oikea.
>>
>> Seppo
>
> Tässä Marko tarkoittaa tunnetuinta "pääkytkintä" eli normaalia 220 V:n
> verkko(vaihto)virtaan kytketyn lampun katkaisijaa eikä (akku)tasavirtaan
> kytketyn lampun katkaisijaa.
>
Jos tarkoitettiin normaalia verkkovirtaa niin siinä ei ole p-linjaa eikä
n-linjaa (jos näillä tarkoitettiin positiivistä ja negatiivistä napaa )
vaan siinä on 0-johdin joka on samassa potentiaalissa kuin tämä armas
isänmaamme sekä vaihejohdin jossa jännite on vuoroin negatiivistä ja
positiivistä.
Tällöinkin on virtapiirin kannalta yksi ja sama kumpi johdin katkaistaa
kytkimellä mutta yleisen turvallisuuden kannalta se ei sitä enään olekaan
koska me seisomme kokoajan toisen johtimen päällä ( 0-johtimen ) ja jos
vaikka vaihdamme lamppua joka on sammutettu katkaisemalla nollajohdin on
täysin mahdollista joutua virtapiirin osaksi eli saada sähköisku.
On syytä ymmärtää se että autoissa, veneissä, yms. laitteissa on oma
itsenäinen virtapiiri joka kiertää akun navasta toiseen napaan. On aivan
sama mistä sen katkaisee. Verkkovirralla toinen napa on maapallo,
vesijohdot, meri, järvet, märät saappaat, kaikki mikä on yhteydessä maahan.
Seppo
Panu Hänninen
Seppo Nurmi wrote:
Joo, sähköyhtiöltäkin tuli kirje, jossa sanottiin heidän vaihtavan virran
suuntaa. Tämän vuoksi on syytä kääntää topselit pistorasiassa, ettei laitteet
vahingoidu. Hirvee homma, kun niitä pistokkeita on aika paljon. ;-) :-) :-)
Panu
Pasi Pouri
Antti Salmenlinna wrote:
>
> Liekköhän jomi kumpi syy suosituksen takana.
Molemmat selityksesi olivat ihna hyviä, mutta eivät olleet "oikeita"
syitä. Kyseessä oli 5.15 m pitkä lasikuituvene. Akkukotelo oli muovia.
Toinen selitys ei saisi muuten toteutua, koska kannattaisi (pitäisi)
käyttää erotusmuuntajaa.
Pasi Pouri
Ilkka Leinonen wrote:
>
> Hämmentetäänpä soppaa vähän lisää
No, hämmenettään... todella :)
> Omassa veneessä on tilanne seuraava: Päävirtakytkin on laitettu heti akun
> jälkeen plusjohtimeen kiinni ja kaikki käyttösähkö otetaan kytkimen jälkeen.
> Kaikki sähkölaitteet on myös kytketty omien kytkimien taakse. Sähkölaitteet
> sammutetaan aina omista kytkimistään käytön jälkeen.
>
> Seuraavan kerran kun lähdetään veneellä liikkeelle tapahtuu seuraavaa: Kytketään
> päävirtakytkin "ON" asentoon, virtaa ei kulje kytkimen läpi ja sen yli ei
> vaikuta ollenkaan jännitettä, koska mitään kuormaa sen takana ei ole.
Kyllä sen takana on kuormaa. Vaikka ei resistiivinen kuorma niin kapasitiivinen!
Kun kytket pääkytkimen päälle, jännite "siirtyy" pääkytkimeltä eteenpäin eli
jännitepotentiaali menee käyttökytkimille. Tällöin käyttökytkimien napojen väliin
muodostuu jännitepotentiaali. Niiden läpi kulkee virta (kuten koko systeemin),
koska systeemissä on aina kapasitanssia. Ja kytkimen yli on hetken potentiaaliero.
Eli mieti systeemin askelvastetta.
> Tämä siksi
> kun sähkölaitteiden omat kytkimet on "OFF" asennossa.
Kytkimien kärkien välissä on kapasitanssia. Samoin kuin kaapeleiden välillä.
> Myöskään minkäänlaista
> kipinöintiä ei pitäisi tapahtua,
Kyllä tapahtuu, toisn pientä. Ja samalla tapahtuu materiaalin siirtymistä
elektronien mukana.
> koska kytkentähetkellä päävirtakytkimen takana
> ei ole kuormaa ja elektronit eivät hyppää kytkimen kärkien yli, koska virtapiiri
> ei muodostu, ennenkuin jokin sähkölaite kytketään päälle.
Tämä lause innoitti minut kirjoittamaan tämä. Koska aloit puhumaan elektroneista, niin
laajensit keskustelua ;) ;) ;)
On olemassa kahdenlaisia virtapiireja. DC ja AC. DC on tasavirtapiiri. AC on
vaihtovirtapiiri. Kun kytket DC sähkön, lähtee jännite nousemaan nollasta
akkujännitteeseen. Tässä talanteessa virtapiiri on "AC kytketty", jolloin kaikki
vaihtovirran teoriat on sovellettavissa. Näin ollen kapasitanssitkin täytyy ottaa
huomioon, kun niiden energiavarastot täyttyvät.
>
> Tilanne on vähän vastaava jos akun plusnapaan kytketään johdin jossa on kytkin
> keskellä johtoa. Pistetään johtimen toinen pää plusnapaan ja toinen pää jätetään
> ilmaan roikkumaan.
Tilanne on teorian kannalta sama, mutta koska tässä tilanteessa kapasitanssi
on monta dekaadia suurempi, tilanne ei oikeasti ole sama.
> Nyt napsutellaan kytkintä... virtaa ei mene kytkimen läpi,
Kyllä menee.
> kun sen takana ei ole kuormaa
Kyllä on. Ei ole resistiivistä kuormaa, on kapasitiivista.
>ja sähkövirta ei halua mennä kytkimen läpi, koska
> virtapiiriä ei ole.
On siellä, kapasitiivisesti kytketty.
Tämä on tietysti aika kaukaukana todellisesta tilanteesta (virrat niin mitättömiä ja
hetkellisiä),
joten näillä ei ole periaatteessa mitään merkitystä tässä asiassa.
Pasi Pouri
Heikki Malkki wrote:
> Edes rajaton sammutusveden saatavuus
> ei auta, koska vesi ei sammuta sähköpaloja.
Kyllä sammuttaa, ihan varmasti, on siinä sen verran suuri jäähdyttävä
vaikutus. Se miksei vettä suositella sammutteeksi on:
- vesi johtaa sähköä. Ei kuitenkaan vaikuta niin paljon alle 48 V jännitteillä,
että se olis vaaraksi käyttäjälleen. 230 V verkkojännite on aivan eri asia.
- vesi aiheuttaa suuret jälkivahingot sähkölaitteille, varsinkin merivesi.
Mutta niin tietysti tekee palokin, jos sitä ei saa sammumaan.
Pääkytkin ei sammuta sähköpaloja sen helpommin / paremmin kuin oikein
mitoitettu sulakekaan. Molemilla on sama vaikuts, paitsi että sulke toimii
"automaattisesti". Korostan sanoja "oikein mitoitettu". Muuten siitä ei ole hyötyä.
Pasi Pouri
TiLi wrote:
>
> "Heikki Malkki" <heikki...@surfeu.fi> kirjoitti viestissä
> > Edes rajaton sammutusveden saatavuus ei auta, koska vesi ei sammuta
> > sähköpaloja.
>
> Kun näköjään tiedät, niin kerroppa, mita niin ihmeellistä siellä palaa ettei
> jäähdytys lopeta paloa ?
Metallipalo? Sen sammuttaa vain erikoisjauhe.
Pasi Pouri
Panu Hänninen wrote:
> Joo, sähköyhtiöltäkin tuli kirje, jossa sanottiin heidän vaihtavan virran
> suuntaa.
Jaa-a. Siis uutta voimalaa ei tarvita, kun jo toimitettu virta otetaan
takaisin kuluttajalta voimalaan.... ;) ;) ;)
Matti Suorsa
Panu Hänninen <panu.h...@fimr.fi> wrote in message
news:3C7C7AE9...@fimr.fi...
>
>
> Seppo Nurmi wrote:
>
> > Matti Suorsa wrote:
> >
> > >> > Tunnetuin "pääkytkin" eli valokatkaisija on aina p-linjassa.
> > >> Seppo
> > >
> > > Tässä Marko tarkoittaa tunnetuinta "pääkytkintä" eli normaalia 220 V:n
> > > verkko(vaihto)virtaan kytketyn lampun katkaisijaa eikä
(akku)tasavirtaan
> > > kytketyn lampun katkaisijaa.
> > >
> > Jos tarkoitettiin normaalia verkkovirtaa niin siinä ei ole p-linjaa eikä
> > n-linjaa (jos näillä tarkoitettiin positiivistä ja negatiivistä napaa )
> > vaan siinä on 0-johdin joka on samassa potentiaalissa kuin tämä armas
> > isänmaamme sekä vaihejohdin jossa jännite on vuoroin negatiivistä ja
> > positiivistä.
Ymmärtääkseni Marko tarkoitti plus-linjalla tuota vaihde- eli virtajohdinta,
jolloin hänen miinus-linjansa on sama kuin 0-johdin.
> > Tällöinkin on virtapiirin kannalta yksi ja sama kumpi johdin katkaistaa
> > kytkimellä mutta yleisen turvallisuuden kannalta se ei sitä enään
olekaan
> > koska me seisomme kokoajan toisen johtimen päällä ( 0-johtimen ) ja jos
> > vaikka vaihdamme lamppua joka on sammutettu katkaisemalla nollajohdin on
> > täysin mahdollista joutua virtapiirin osaksi eli saada sähköisku.
Sähköasentajat tekevät työnsä juuri turvallisuuden takia. Siksi ei kaikilla
poropeukaloilla olekaan oikeutta itse tehdä määrättyjä sähköasennuksia.
> > On syytä ymmärtää se että autoissa, veneissä, yms. laitteissa on oma
> > itsenäinen virtapiiri joka kiertää akun navasta toiseen napaan. On aivan
> > sama mistä sen katkaisee. Verkkovirralla toinen napa on maapallo,
> > vesijohdot, meri, järvet, märät saappaat, kaikki mikä on yhteydessä
maahan.
Autoissa, veneissä yms laitteissa kytkennöissä ei olekaan Markon
tarkoittamaa tunnetuinta "pääkytkintä".
> > Seppo
>
> Joo, sähköyhtiöltäkin tuli kirje, jossa sanottiin heidän vaihtavan virran
> suuntaa. Tämän vuoksi on syytä kääntää topselit pistorasiassa, ettei
laitteet
> vahingoidu. Hirvee homma, kun niitä pistokkeita on aika paljon. ;-) :-)
:-)
>
> Panu
Tätä varten on - onko jo Suomessakin voimassa? - uudet seinätöpselit, joissa
erotetaan virtajohdin 0-johtimesta. Vastaavia töpseleitä on käytössä mm
kattolamppujen kytkennöissä sokeripalan sijaan. Käyttöön jää ainoastaan
esimerkiksi parranajokoneet ja vastaavat sähkölaitteet, jotka eivät erottele
johtimien laatua. Niissä taas turvallisuus on taattu (?) muulla tavalla.
MSa
TiLi
news:3C7CA9C1...@sukeltaminen.on.hauskaa.net...
>
> Metallipalo? Sen sammuttaa vain erikoisjauhe.
Heh, heh :-) ... ja sitähän siellä riittää kilotolkulla...
Ellei sitten termiittiä kuljettele ihan suurempia määriä, mutta sitten pitää
omistaa jo "berttakin"...
> -- PP
Antti Varjonen
tunkekoon kytkimensä minne tykkää ;-)
"Pasi Pouri" <tiet...@sukeltaminen.on.hauskaa.net> wrote in message
news:3C7CAA64...@sukeltaminen.on.hauskaa.net...
Jouni Remes
TiLi wrote:
> Muistihan että sijoitat nuo päävirtakytkimet muualle kun akkutilaan
> (kaasutiiviisti suljettu akkutilasta). Tämä on muuten vakuutuksessa erikseen
> mainittu asia joka useimmilta jää huomaamatta/huomioimatta.
>
Kertoisitko, mistä tuollaisen vaatimuksen olet löytänyt? Itse en löytänyt sitä
ainakaan katsastusvaatimuksista enkä myöskään muista omissa vakuutusehdoissani
olevan oikeastaan mitään yksilöityjä rakennevaatimuksia ohi
katsastusvaatimusten.
Mm. omassa veneessäni, joka tosin onkin jo yli 20 v. ikäinen, sekä akut että
pääkatkaisijat ovat konehuoneessa avotilan turkin alla. Eipä ole tullut
mieleenikään, että siinä mitään kiellettyä olisi (vaikka tiedostan toki, että
esim. moottoripalon sattuessa voi olla jokseenkin vaikeaa niitä sulkea. Hmm...
siitä heräsikin ajatus: periaatteessa (katkaisijat kun ovat sellaista "hana"
tyyppiä) voisi virittää vaikkapa rautalangan pätkällä hätäkatkaisijan, jota
voisi nykäistä kansilevyjä avaamatta. Pitääpä pohdiskella :)
-Jouni
Antti Varjonen
Esim. joissain työveneissä polttoaineen hätäsulku on järjestetty tuolla
tavalla!
eli löpöletkuun hana ja siitä vaijeri kahvaan josta nykäistään jos tarve
tulee...
TiLi
news:3C7CB7AB...@jippii.fi...
> Kertoisitko, mistä tuollaisen vaatimuksen olet löytänyt
Vakuutusyhtiöiden julkaisemasta veneen palosuojelun materiaalista, siellä
asia tuotiin ilmi ehdottomana vaatimuksena. Mikä on sitten käytäntö, en ole
kysynyt vakuutusyhtiöltä.
Jos sitten ajatellaan asiaa käytännössä: Olisihan se hyvä että kipinöivä tai
mahdollisesti kipinäivä päävirtakytkin saadaan pois akkutilasta
(konetilasta), missä kuitenkin saattaa esiintyä akkujen lataamisen
yhteydessä syntyviä vetyhöyryjä.
Itse en kovasti luottaisi "halpiskytkimien" valmistajan vakuutteluun
hermeettisestä suojauksesta...
Idea on mielestäni looginen - siirretään päävirtakytkimet pois turkkien alta
paremmin luokse päästävään, paloteknisesti turvallisempaan paikkaan. Eihan
tässä mitään vikaa ole ?
> -Jouni
Ilkka Leinonen
Pasi Pouri wrote:
> Ilkka Leinonen wrote:
>
> >
> > Hämmentetäänpä soppaa vähän lisää
>
> No, hämmenettään... todella :)
>
> > Omassa veneessä on tilanne seuraava: Päävirtakytkin on laitettu heti akun
> > jälkeen plusjohtimeen kiinni ja kaikki käyttösähkö otetaan kytkimen jälkeen.
> > Kaikki sähkölaitteet on myös kytketty omien kytkimien taakse. Sähkölaitteet
> > sammutetaan aina omista kytkimistään käytön jälkeen.
> >
> > Seuraavan kerran kun lähdetään veneellä liikkeelle tapahtuu seuraavaa: Kytketään
> > päävirtakytkin "ON" asentoon, virtaa ei kulje kytkimen läpi ja sen yli ei
> > vaikuta ollenkaan jännitettä, koska mitään kuormaa sen takana ei ole.
Öh, oli tarkoitus vähän yksinkertaistaen selvittää piirin toimintaa.
>
>
> Kyllä sen takana on kuormaa. Vaikka ei resistiivinen kuorma niin kapasitiivinen!
> Kun kytket pääkytkimen päälle, jännite "siirtyy" pääkytkimeltä eteenpäin eli
> jännitepotentiaali menee käyttökytkimille. Tällöin käyttökytkimien napojen väliin
> muodostuu jännitepotentiaali. Niiden läpi kulkee virta (kuten koko systeemin),
> koska systeemissä on aina kapasitanssia. Ja kytkimen yli on hetken potentiaaliero.
>
> Eli mieti systeemin askelvastetta.
>
> > Tämä siksi
> > kun sähkölaitteiden omat kytkimet on "OFF" asennossa.
>
> Kytkimien kärkien välissä on kapasitanssia. Samoin kuin kaapeleiden välillä.
>
> > Myöskään minkäänlaista
> > kipinöintiä ei pitäisi tapahtua,
>
> Kyllä tapahtuu, toisn pientä. Ja samalla tapahtuu materiaalin siirtymistä
> elektronien mukana.
>
> > koska kytkentähetkellä päävirtakytkimen takana
> > ei ole kuormaa ja elektronit eivät hyppää kytkimen kärkien yli, koska virtapiiri
> > ei muodostu, ennenkuin jokin sähkölaite kytketään päälle.
>
> Tämä lause innoitti minut kirjoittamaan tämä. Koska aloit puhumaan elektroneista, niin
> laajensit keskustelua ;) ;) ;)
Ihan hyvä, että jaksat lähteä selvittää asiaa vähän perusteellisemmin.
>
>
> On olemassa kahdenlaisia virtapiireja. DC ja AC. DC on tasavirtapiiri. AC on
> vaihtovirtapiiri. Kun kytket DC sähkön, lähtee jännite nousemaan nollasta
> akkujännitteeseen. Tässä talanteessa virtapiiri on "AC kytketty", jolloin kaikki
> vaihtovirran teoriat on sovellettavissa. Näin ollen kapasitanssitkin täytyy ottaa
> huomioon, kun niiden energiavarastot täyttyvät.
Hmm... tarkoittaako AC/DC muutakin kuin tunnettua Australialaista Jenkkayhtyettä;) Leikki
sikseen, ihan hyvä että valistat lukijoita. Kaikille ei varmasti vaihto- ja tasavirran
erot ole selvillä.
>
>
> >
> > Tilanne on vähän vastaava jos akun plusnapaan kytketään johdin jossa on kytkin
> > keskellä johtoa. Pistetään johtimen toinen pää plusnapaan ja toinen pää jätetään
> > ilmaan roikkumaan.
>
> Tilanne on teorian kannalta sama, mutta koska tässä tilanteessa kapasitanssi
> on monta dekaadia suurempi, tilanne ei oikeasti ole sama.
>
> > Nyt napsutellaan kytkintä... virtaa ei mene kytkimen läpi,
>
> Kyllä menee.
Totta, mutta virtaa menee niin vähän, että se on käytännössä merkityksetöntä.
>
>
>
> > kun sen takana ei ole kuormaa
>
> Kyllä on. Ei ole resistiivistä kuormaa, on kapasitiivista.
>
> >ja sähkövirta ei halua mennä kytkimen läpi, koska
> > virtapiiriä ei ole.
>
> On siellä, kapasitiivisesti kytketty.
>
> Tämä on tietysti aika kaukaukana todellisesta tilanteesta (virrat niin mitättömiä ja
> hetkellisiä),
> joten näillä ei ole periaatteessa mitään merkitystä tässä asiassa.
>
> -- PP
Nojoo, tuli oikaistua ehkä luvattoman paljon, mutta oletpa ihan oikeassa. En halunnut
puuttua kapasitiiviseen kuormaan kun sen selvittäminen on vähän hankalaa (jos lukijoilla
ei ole syvällisempää virtapiirien tuntemusta), varsinkin jos systeemissä on vielä
keloja/konkkia jotka saattavat aiheuttaa jännittäviä muutosilmiöitä yms. pikkukivaa
virtapiirille kytkimiä napsutellessa. Mutta kun käytännön merkitystä periaatteessa ei ole
(jos kytkennät on oikein tehtyjä).
I.L.
>
Jouni Remes
TiLi wrote:
>
>
> Idea on mielestäni looginen - siirretään päävirtakytkimet pois turkkien alta
> paremmin luokse päästävään, paloteknisesti turvallisempaan paikkaan. Eihan
> tässä mitään vikaa ole ?
>
Periaatteessa se on ihan hyvä ajatus, esim. omassa veneessäni saattaisin
kovastikin pitää siitä, että pääkytkimet olisivat toisaalta helposti saatavilla
(nyt pitää nostaa turkkilevy ja vähän kumarrella), toisaalta lukon takana esim.
kabiinissa. Then again: tekninen toteutus tuntuu vähän ongelmalliselta. Kas
kun veneessä on kaksi akkua ja matka käynnistysakulta startille on nyt
kohtuullisen lyhyt. Pääkytkinten siirto merkitsisi sitä, että akun ja startin
väliin tulisi ainakin pari metriä lisää johdinta, mikä lisäisi tehohäviötäkin.
Nix gut... Hmph. Pitääpä muuten seuraavan kerran veneelle mennessäni katsoa
kytkentäkaavion kanssa asia uusiksi... tuli nääs mieleeni, että mites se toinen
katkaisija eli kojelaudassa oleva virta-avain nyt oikein asiaan suhtautuikaan
:))
Tapio Viljava
"Ilkka Leinonen" <it...@yahoo.com> wrote in message
news:3C7CC7A7...@yahoo.com...
> > Kyllä sen takana on kuormaa. Vaikka ei resistiivinen kuorma niin
kapasitiivinen!
> > > Nyt napsutellaan kytkintä... virtaa ei mene kytkimen läpi,
> > Kyllä menee.
> Totta, mutta virtaa menee niin vähän, että se on käytännössä
merkityksetöntä.
Onko todella näin? Eli jos vene seisoo pitkään ilman akun latausta, säilyykö
akun varaustila samanlaisena (itsepurkaus huomioon ottaen) kuin jos akku
olisi kytketty irti?
Tapsa
Iaakko ~;-)
>
--klps--->
> Toinen syy voisi olla se, että jos alus on teräksinen ja miinus on rungossa
> sekä akkua varataan satamassa maasähköllä, voisi aluksen runkoon kulkeutua
> korrosoiva virta, mikäli varaimen miinusnapa on yhteydessä varaimen
> suojamaahan ja sähköverkon suojamaa on lähtenyt "kellumaan" ollen jotain
> muuta, kuin meren potentiaali.
> Selostukseni on kai monimutkainen, mutta toisinsanoen tämä suosituksen
> antaja on voinut haluta välttyä korvausvaatimuksilta siltä varalta, että
> vene muuttuu laiturissa reikäjuustoksi.
>
> Liekköhän jomi kumpi syy suosituksen takana.
>
Tulihan se sieltä! Kyseessä oli nimenomaan teräsvene:-)
T.s saamani neuvo oli hyvä.
Jaakko
»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»»
Pasi Pouri
En ole ihan varma ymmärsinkö kysymyksesi oikin. Mutta tässä vastaus.
Akku on tasajännitelähde. Tasajännitteen kannalta vain resistiivinen kuorma on
merkityksellinen virtapiirin kytkeytymisen kannalta, kun kyseessä on staattinen
tilanne (jännite on ollut päällä "pitkään"). Voit siis unohtaa täysin täällä
puhutun kapasitiivisen kytkeytymisen tasajännitteen kohdalla, joka on olemassa
vain sen erittäin lyhyen ajan, kun jännite nousee nollasta 12 volttiin.
Aika on siis vain nanosekunttiluokkaa. Vain vaihtosähkä (jännitteen arvo tai
suunta muuttuu johonkin suuntaan) pääsee kytkeytymään (siis virta kulkee)
kapasitiiviseen kuorman läpi. Tälläinen kapasitiivinen kuorma voi olla esim.
kondensaattori, akku, kaksi lähekkäin kulkevaa johdinta, katkaisijan kärjet jne.
Kapasitanssi muuttuu eristeen ominaisuuksien mukaan. Veneessä esim. katkaisijan
kärkien välillä on ilmaeriste, jonka ominaisuuksia kosteus muuttuu.
Kuitenkin, kyseessä on varsin merkityksen asia veneilijän kannalta, joten
sen takia ei kannata menettää yöuniaan :)
Heikki Malkki
> Pääkytkin ei sammuta sähköpaloja sen helpommin / paremmin kuin oikein
> mitoitettu sulakekaan. Molemilla on sama vaikuts, paitsi että sulke toimii
> "automaattisesti". Korostan sanoja "oikein mitoitettu". Muuten siitä ei
ole hyötyä.
Oikein mitoitetunkin sulakkeen läpi katkeamatta kulkeva virta voi mainiosti
riittää sähköpalon aikaansaamiseen ja ylläpitämiseen. Kytkimellä virran
kulku voidaan katkaista silloinkin, kun automatiikka ei sitä tee. Sulake
ja kytkin eivät korvaa toisiaan, molempia tarvitaan.
Heikki Malkki
Pasi Pouri
Heikki Malkki wrote:
>
> Oikein mitoitetunkin sulakkeen läpi katkeamatta kulkeva virta voi mainiosti
> riittää sähköpalon aikaansaamiseen ja ylläpitämiseen.
Ei nyt sentään aivan yleisesti, joitakin poikkeustapauksia tietenkin on.
Yleensä oikosulkutilanteessa johtimen läpi kulkee niin suuri virta että se
lämpenee ja eriste sulaa ja jopa syttyy palamaan. Näissä tilanteissa systeemissä
virtaa rajoittava tekijä on johdon resistanssi, joka on yleensä pieni. Virta siis
kasvaa nopeasti suuremmaksi kuin mitä se normaalissa käyttötilanteessa on, jolloin
sulake palaa lähes poikkeuksetta. Poikkeus voisi tulla siitä, että johtimen poikkipinta-
ala ja pituus ovat vääruä suhteessa sulakkeen kokoon. Siis johtimen resitanssi
on niin suuri, että se rajoittaa virtaa jolloin sulake palaa. Tällöin johto voi kuumeta
lähes punahehkuiseksi aiheuttaen sähköpalon ja ylläpitäen sitä sulakkeen kuitenkaan
palamatta. Jos sulake on oikein mitoitettu, ei näinkään pääse tapahtumaan.
Tietenkin jos joku käyttölaite (elektroninen) rikkoutuu ja sen sisuskalut syttyy
palamaan,
niin tällöin sulakekeskuksessa oleva "ulkoinen" sulake ei välttämättä estä laitteen
palon jatkumista. Laitteissa kuitenkin tulisi olla jokin suoja (esim. sulake), jolla
tälläinen tilanne on estetty. Tällöin laitteen oma suojaus toimii ennen veneen sulaketta
ja veneen oma sähköjärjestelmä ei kuormitu.
Käytin konditionaalia "tulisi", koska en tiedä mitä määräyksiä kotitalouksille
myytävissä
laitteissa on. Mutta ammattielektroniikan (esim. telekommunikaatiolaitteet) vaatimukset
ovat tiukat. Kuluttaja voi itse ostopäätstä tehdessä myös selvittää tätä asiaa, lähinnä
täyttääkö se joitain vaatimuksia (UL-hyväksytty, IEC950 tai EN600950 vaatimukset jne?).
Jos esitteestä tms. ei tätä löydy, niin mahdollisesti maahantuoja voisi tietää tästä.
Vielä sulakkeen ja johtimen oikeasta mitoituksesta. Koska sulake kuten johtimen
poikkipinta-ala
pitää suhteuttaa oikein, niin aina ensin palaa sulake. Johdin ei voi lämmetä niin
paljon,
että se voi vaurioitua. Kun valinta on tehty oikein, niin sulake toimii myös suojana.
Periaate: ylimitoittamalla johtimen paksuuden ja valitsemalla kuorman suhteen
mahdollisismman
pienen sulakkeen, saadaan turvallisuus maksimoitua.
> Kytkimellä virran
> kulku voidaan katkaista silloinkin, kun automatiikka ei sitä tee. Sulake
> ja kytkin eivät korvaa toisiaan, molempia tarvitaan.
Näin käytännössä kuitenkin on.
Pasi Pouri
>
> Oikein mitoitetunkin sulakkeen läpi katkeamatta kulkeva virta voi mainiosti
> riittää sähköpalon aikaansaamiseen ja ylläpitämiseen.
Ei nyt sentään aivan yleisesti, joitakin poikkeustapauksia tietenkin on
mutta ovat todella harvinaisia.
Yleensä oikosulkutilanteessa johtimen läpi kulkee niin suuri virta että johdin
lämpenee, eriste sulaa ja jopa syttyy palamaan (pitsi jos johdin on UÖ-hyväksytty).
Näissä tilanteissa systeemissä virtaa rajoittava tekijä on johdon resistanssi, joka
on yleensä pieni (riittävän paksu johto). Virta siis kasvaa nopeasti suuremmaksi kuin
mitä se normaalissa käyttötilanteessa on, jolloin sulake palaa poikkeuksetta. Poikkeus
voisi tulla siitä, että johtimen poikkipinta-ala ja pituus ovat vääriä suhteessa
sulakkeen
kokoon, mutta silloinhan sulake on väärin mitoitettu. Siis näissä tilanteissa johtimen
resitanssi on niin suuri, että tämä resitanssi rajoittaa virtaa jolloin sulake ei pala.
Tällöin johto voi kuumeta lähes punahehkuiseksi aiheuttaen sähköpalon ja ylläpitäen sitä
sulakkeen kuitenkaan palamatta. Jos sulake on oikein mitoitettu, ei näinkään pääse
tapahtumaan.
Tietenkin UL-testattu ja hyväksytty johto ei syty palmaan :)
Tietenkin jos joku käyttölaite (elektroninen) rikkoutuu ja sen sisuskalut syttyy
palamaan, niin tällöin sulakekeskuksessa oleva "ulkoinen" sulake ei välttämättä estä
laitteen palon jatkumista. Laitteissa kuitenkin tulisi olla jokin suoja (esim. sulake),
jolla tälläinen tilanne on estetty. Tällöin laitteen oma suojaus toimii ennen veneen
sulaketta ja veneen oma sähköjärjestelmä ei kuormitu. Tuo laitteen oma suojaus voi
olla joku muukin kuin sulake tai laitteen sisällä piirilevylle juotettu
pintaliitossulake,
joten pelkkä ulkoinen sulakkeen puuttuminen ei vielä indikoi suojaustason heikkoutta.
Käytin konditionaalia "tulisi", koska en tiedä mitä määräyksiä kotitalouksille
myytävissä laitteissa on. Mutta ammattielektroniikan (esim. telekommunikaatiolaitteet)
vaatimukset ovat tiukat. Kuluttaja voi itse ostopäätstä tehdessä myös selvittää tätä
asiaa,
lähinnä täyttääkö se joitain vaatimuksia (UL-hyväksytty, IEC950 tai EN600950 vaatimukset
jne?).
Jos esitteestä tms. ei tätä löydy, niin mahdollisesti maahantuoja voisi tietää tästä.
Vielä sulakkeen ja johtimen oikeasta mitoituksesta. Koska sulake kuten johtimen
poikkipinta-ala pitää suhteuttaa oikein, niin aina ensin palaa sulake. Johdin ei
voi lämmetä niin paljon, että se voi vaurioitua. Kun valinta on tehty oikein, niin
sulake toimii myös suojana. Periaate: ylimitoittamalla johtimen paksuuden ja
valitsemalla
kuorman suhteen mahdollisismman pienen sulakkeen, saadaan turvallisuus maksimoitua.
> Kytkimellä virran
> kulku voidaan katkaista silloinkin, kun automatiikka ei sitä tee. Sulake
> ja kytkin eivät korvaa toisiaan, molempia tarvitaan.
Näin käytännössä kuitenkin on, koska laitteita on usein helppo käyttää kytkimistä.
Jos veneen sähköt on rakennettu niin, että siellä on vain pari 30 A sulaketta ja kaikki
laiteet on niiden persässä, niin se on väärin rakennettu ja sulakkeet väärin mitoitettu.
Itselleni tulee 2+9 sulaketta ja mitään ihmeellistä saati ylimääräistä ei
sähkölaitteissa ole.
Periaatteella vain valot (sisä-, laatikosto-, navogointi-, kulku- ja ankkurivalot),
navigointi-
varusteet (GPS, karttaplotteri, kaiku ja autopilotti), jääkaappi ja radio. Näin saan
mitoitettua
sulakkeet oikein kuorman mukaan.
Heikki Malkki
> Vielä sulakkeen ja johtimen oikeasta mitoituksesta. Koska sulake kuten
johtimen
> poikkipinta-ala pitää suhteuttaa oikein, niin aina ensin palaa sulake.
Johdin ei
> voi lämmetä niin paljon, että se voi vaurioitua. Kun valinta on tehty
oikein, niin
> sulake toimii myös suojana. Periaate: ylimitoittamalla johtimen paksuuden
ja
> valitsemalla kuorman suhteen mahdollisismman pienen sulakkeen, saadaan
>turvallisuus maksimoitua.
Näinhän se teoriassa menee, mutta valitettavasti käytäntö ei ole yhtä
yksinkertaista. Sulakkeet on helppo mitoittaa ehjien johtimien ja laitteiden
mukaan, mutta todellisuudessa sekä veneissä että autoissa sähköpalojen
syynä on yleensä osittain poikki nirhautunut johdin tai viallinen kytkin
tai muu laite. Tasasähköllä saa lisäksi helposti aikaan valokaaren, jolla
metallit jo sulavat ja eristeet katoavat taivaan tuuliin. Virta voi silti
olla
niin pieni, ettei se polta sulaketta. Tällaisessa tilanteessa vain kytkin
(tai akkukengän irroitus) voi pelastaa.
Heikki Malkki
Pasi Pouri
Heikki Malkki wrote:
> Tasasähköllä saa lisäksi helposti aikaan valokaaren, jolla
> metallit jo sulavat ja eristeet katoavat taivaan tuuliin. Virta voi silti
> olla
> niin pieni, ettei se polta sulaketta.
Olen tästä edelleen eri mieltä. Kyllä johtimen poikkipinta-alan ja sulakkeen koon
pitää keskenään olla oikeassa suhteessa. Eli esim. 0.5 mm2 poikkipintaista johtoa
ei saisi laittaa 30A sulakkeen perään. Tälläisessä tilanteessa sulake on väärin
mitoitettu. Ennen kuin johto sulaa pitää aina sulakkeen palaa tai koko sulakkeen
voi jättää systeemistä pois.
> Tällaisessa tilanteessa vain kytkin
> (tai akkukengän irroitus) voi pelastaa.
Tai jos käytännössä sulakkeen koko on oikea suhteessa muuhun järjestelmään niin kun
se pitää olla niin sulake pelastaa. Sulakkeen tarkoitus ja idea on nimenomaan suojata
järjestelmä mm. kuvaamissasi tilanteissa, jolloin paloa ei synny.
Sulakkeen idea on ymmärretty väärin, jos se ei suojaa järjestelmää!!!
Peruskysymys. Miksi siis asentaa sulaketta lainkaan jos se ei käytännössä
toimi suojana vaan johdin joutuu toimimaan sulakkeena systeemissä!
Markku Rantanen
> mukaan, mutta todellisuudessa sekä veneissä että autoissa sähköpalojen
> syynä on yleensä osittain poikki nirhautunut johdin tai viallinen kytkin
> tai muu laite. Tasasähköllä saa lisäksi helposti aikaan valokaaren, jolla
> metallit jo sulavat ja eristeet katoavat taivaan tuuliin. Virta voi silti
> olla
> niin pieni, ettei se polta sulaketta. Tällaisessa tilanteessa vain kytkin
> (tai akkukengän irroitus) voi pelastaa.
>
Näppärää!
Tätä samaa ihmettelin itsekkin viimeviikolla ihan käytännössä.
Kaikki veneen ajovalot olivat pimeinä ja vikahan paikallistui
hapettuneeseen valokatkaisijaan.
No tottakai se valojen toiminta piti varmistaa ohittamalla koko kytkin.
Ilmeisesti vain koskettamalla kiinnitetty johto alkoi tehdä jotain omiaan
koska sauhuhan siitä nousi ja johto muuttui kuumaksi.
Oikein mitoitettu sulake ei palanut!!, eikä vastaavaa ilmiötä tapahdu
normaalisti kun ko kytkinkin on mukana ja liitokset ovat kunnolliset.
Osaako joku vahvistaa että ko. katastrofin alku johtui vain ja ainoastaan
huonosta kontaktista?
Siis kytkentähän oli kosketuskytkentä vain ja ainoastaan siitä syystä,
että piti tarkistaa vielä että vain kytkimessä on vikaa ja valot toimivat
normaalisti.
>
> Heikki Malkki
TiLi
news:3C83595B...@remove.spam.kolumbus...
> Näppärää!
Todellakin
> koska sauhuhan siitä nousi ja johto muuttui kuumaksi.
Ylimenovastus. Kun johto hapettu ja kontaktin vastus kasvaa, on sitä
kuormitettaessa (ihan normaaleillakin virroilla) vastus niin suuri että
virta muuttuu lämmöksi.
Näinhän siin käy, mutta toisaalta jos tilanne jatkuisi pidempään,
kuumenisivat johtimen eristeet ja sulaisivat pois. Tuolloin syntyisi pian
oikosulku joka kyllä sitten polttaa sulakkeen.
Ajatellaampa sprinkler-laitteistoa. Olisihan se noloa että sprinkler
laukeaisi heti kun vahngossa laitat tupakan suuhun ja sytytät tuiltikun.
Sprinklerkin toimii vasta kun palaa...
> > Heikki Malkki
Markku Rantanen
> kuormitettaessa (ihan normaaleillakin virroilla) vastus niin suuri että
> virta muuttuu lämmöksi.
>
Näinpä se. Sitä ei ihan heti tule ajatelleeksi tuolta kannalta vaan raapii
päätään kun sulake vaan on ihan ehjä:-)
Joo, siitä tulikin mieleeni että jos painelis ostelemaan uuden kytkinpaneelin.
/Markku