Puuveneen tervaus (Oli: StarBrite tuotteet....)
Pekka Huhta
Heh, niinhän se on vanha viisaus että veneen tervauksesta ja pontikan
keitosta saa parhaat väittelyt. Jokaisella kun on molemmissa oma
salaisuutensa...
Ehdin keskusteluun sen verta myöhään, että kommentoidaan sitten
tasapuolisesti kaikkia.
On puhuttu tervan ohentamisesta joko tärpätillä tai spriillä, mutta
mahtaako väki lämmittää tervaa? Lämpöinen terva ui puuhun erinomaisesti,
ohentamattakin ja kuivuu paljon nopeammin kuin kylmä tökötti. Samalla se
pehmittää vanhaa tervaa ja "uudistaa" vanhoja kerroksia. Kuvittelin, että
se olisi vieläkin säilynyttä jokamiehen tietoa. Näitä "kaikkihan sen
tietää, että näin kuuluu tehdä" -juttuja...
Omalta kohdaltani olen huomannut, että lyhytkarvainen tiheäpiikkinen
teräsharja tuntuisi olevan kaikkein paras kalu tervapinnan avaamiseen
keväällä. Se ropsii isommat hilseet pois ja raapii muualta ohuimmat paikat
auki uuden tervan kulkea. Tervan hionta on vihoviimeistä hommaa, paperi on
aina tukossa ja hiomalla ei muutenkaan saa krapittua niitä tärkeimpiä
paikkoja eli niitä, joissa terva on ohuinta ja kalvo pitäisi saada rikki.
Terva on siitä mainiota tavaraa, että se tekee itseään korjaavan
pintakerroksen puun päälle. Lämpöisessä auringonpaisteessa terva pehmiää,
painuu taas vähän puun sisään ja korjaa itse mahdolliset syntyneet
halkeamat ja rosot. Pellavaöljyn tai vernissan lisääminen vähentää oman
kokemukseni mukaan tätä pehmenemistä ja vieraiden vaatteita säästääkseni
olen vedellyt veneen sisäpuolen liemellä, jossa on tervaa, tärpättiä ja
pellavaöljyä.
Tuota terva-pellava-tärpättilientä kutsutaan muuten "Roslagenin
mahongiksi" erään ruotsalaisen kalastajakylän mukaan ja se on ollut koko
itämeren alueella suosittu veneenhoitoaine. Oman kokemukseni mukaan liika
paljo pellavaöljy pehmittää pintakerroksen niin, että se muuttuu vedessä
harmahtavaksi. Yhtenä keväänä lurahti vähän tukevammin pellavaa aineeseen
ja sinä kesänä meidän huushollin tervatun verkkoveneen ulkokylki näytti
aina harmaalta ja suttaiselta purjehdusreissun jälkeen. Oikea väri palasi
heti kun kylki kuivui.
Jossain artikkelissa joku puhui mineraalitärpätistä tässä käytössä. Sillä
ei ole mitään tekemistä veneentervauksen kanssa, muuta kuin harhaanjohtava
nimi. Mineraalitärpätti on tavallista pineenitärpättiä paljon kevyempi ja
"vähärasvaisempi" öljyjaloste (tai kivihiilijalose, lakkabensiini, joka
tapauksessa). Pineenitärpätti on vain "tervan kusta" eli sitä samaa
ainetta kuin tervankin kevyimmät osaset ja se sopii sen takia tervan
joukkoon. Ja mäntypuustahan se on keitetty, joten siinä on samoja aineita
kun puun luonnollisessa lahonsuojamekanismissa. Lakkabensiini vain
hapristuttaa puuta, eikä pelaa puun kanssa yhteen niinkuin
pineenitärpätti.
Terva-pellava-tärpättiliemi imeytyy mäntylautaan läpi asti. Viimeksi viime
keväänä porailtiin yhdenkin storbåtin pohjaan uutta pohjaproppua ja liemi
oli mennyt koko 25-millisen pohjalankun läpi. Pari vuotta sitten
veistettyyn veneeseen oli vedelty siinä viitisenkymmentä kerrosta
kyllästettä puolentoista vuoden aikana.
Tärpätin tai sinolin tummentavasta vaikutuksesta en sano juuri juuta enkä
jaata. Kokemus kuitenkin on, että valmiiksi sekoitettuun
terva-tärpättiliemeen tulee vähemmän mustaa pikimäistä sakkaa pohjalle
kuin samanlaiseen tervaan tehtyyn terva-tärpätti-sinolilitkuun. Enpä ole
tullut samaa ilmiötä ajatelleeksi veneen pinnassa, enkä tiedä mitä pelkkä
sinoli vastaavassa tilanteessa tekee. Pitääpä kokeilla.
Tervaakin on niin monen sorttista. Aikanaan ollut ihan vaaleasta
suksitervasta mustimpaan tervapikeen asti. Nykyisin ei valitettavasti
tiedä yhtään, mitä saa. Voi saada ihan oikeaa hautatervaa tai sitten
poltetuilta sanomalehdiltä haisevaa pyrolyysiöljyä, josta ei ole juuri
mihinkään. Tervan tummuminen voi aivan yhtä hyvin johtua erilaisesta
tervalaadustakin.
Olette varmaan huomanneet, että vuoden säilytyksen jälkeen täysi muovinen
tervapytty on imenyt posket klommolle, eikä tervaa ole enää millään "koko
purkillista". Joka vuosi tervasta haihtuu jotain ja se toimii eri tavalla
kuin edellisenä vuonna. Terva on omalla tavallaan tuoretuote. Vanhaakin
tervaa voi käyttää; olen putsaillut venettä, jota oli kymmenet vuodet
tervattu vanhasta, parikymmentä vuotta aiemmin poltetusta tervahaudasta
haetulla, kovaksi klimppintyneellä piellä. Toimi sekin, kuulemma, kun
lämmitti tarpeeksi ja lykkäsi tärpättiä ja "priitä" sekaan.
...Että ei oikeastaan uutta viisautta minultakaan tähän keskusteluun,
uusia mielipiteitä kyllä.
pekka
--
http://www.hut.fi/u/phuhta/
Panu Hänninen
Panu
> Tervaakin on niin monen sorttista. Aikanaan ollut ihan vaaleasta
> suksitervasta mustimpaan tervapikeen asti. Nykyisin ei valitettavasti
> tiedä yhtään, mitä saa. Voi saada ihan oikeaa hautatervaa tai sitten
> poltetuilta sanomalehdiltä haisevaa pyrolyysiöljyä, josta ei ole juuri
> mihinkään. Tervan tummuminen voi aivan yhtä hyvin johtua erilaisesta
> tervalaadustakin.
>
bombpe-1
numeron saa tiedustelusta. Paikkakunta Suolahti tms. keski Suomessa.
10 ltr hautatervaa muistaakseni 250,-
Pekka
Jalep
Edullinen hinta aidosta hautatervasta. Minä puolestani törmäsin eilen
Veneporissa Spray-tervaan! Joku on keksinyt pakata 100 ml jotain
tervantuoksuista ainetta painepulloon. Etiketissä vielä luki venetervaa.
Pullon hinta jotain 30 mk, joten litrahinta on upea.
Ajattelin kyllä kokeilla tuotteen toimivuutta saunankiukaalle...
Jalep
Pekka Huhta
>Vaikkapa tilamaalla (Matkahuolto) Veljekset Tourusen Tervatehtaalta; puh.
>numeron saa tiedustelusta. Paikkakunta Suolahti tms. keski Suomessa.
Tourusen tervaa sai muun muassa Mikonkadun K-raudasta, voisi löytyä
muistakin rautakaupoista. Se on ihan hyvää ainetta.
pekka
--
http://www.hut.fi/u/phuhta/
Pekka Meriläinen
. Pellavaöljyn tai vernissan lisääminen vähentää oman
>kokemukseni mukaan tätä pehmenemistä ja vieraiden vaatteita säästääkseni
>olen vedellyt veneen sisäpuolen liemellä, jossa on tervaa, tärpättiä ja
>pellavaöljyä.
Hugo-vainaa aikoinaan laittoi sementtiä tervan sekaan, jotta sai persuuksen
irti tuhdosta, olin tuolloin pikkupoika enkä muista tuon tarinan lisäksi
veneestä muuta kuin painon pikimustan värin, perskutarallaa, vetiköhän se
sittenkin siihen pikee. Täytyy kysellä isältä muistaako hän jutun.
Pekka Meriläinen