Rautakölin suojaus korroosionestoanodeilla
Christer Helenelund
korroosionestoanodeilla (Kts.
http://sfnet.fi/group.php?id=30178&newsgroup=sfnet.harrastus.veneet&sid=&bf=1).
Toin hiljattain maahan uuden slovenialaisen Y40 matkapurren johon
valmistaja on kiinnittänyt kiekkoanodit rautakölin molemmille puolille
(kutakuinkin keskelle köliä). Käyttävät normaalisti 125 millin Tecnoseal
kiekkoanodeja, mutta pyynnöstä asennettiin veneeseeni vain 70 mm
kiekkoanodit. Arvelin että pienemmät anodit riittäisivät hyvin Itämeren
vähäsuolaiseen ja lyhyeempään purjehduskauteen ja heikentäisivät vähemmän
kölin hydrodynaamisia ominaisuuksia. Telakan sähköasentaja väitti tosin
että anodien päätarkoitus on pikemmin toimia kosketuspintana mikäli
veneeseen iskee salama, onhan masto ja rustit yhdistetty köliin paksuilla
maadoituskaapeleilla (tällöin tietysti isompikokoiset anodit olisivat
parempia). Skandinaviassa ei juurikaan näe anodeja lasikuituveneiden
rautaköleissä. Teräsveneissä ne on kuitenkin tavallisia (ja myös
välttämättömiä). Minulla oli aikoinaan Albin Express jossa myös rautaköli
ja siinä oli lähes aina rungon ja kölin saumassa ruostetta.
Y40 laskettiin vesille heti kun se tuli Suomeen syyskuun puolivälissä.
Nostimme veneen marraskuun alussa joten sinkkianodit olivat vedessä vain
puolitoista kuukautta. Syöpymistä anodeissa ei tämän lyhyeen käyttöajan
jälkeen näy, joten joko merkittäviä galvaanisia virtoja ei kölirakenteessa
esiinny tai sitten anodien ja kölin galvaaninen kontakti ei ole riittävän
hyvä. Rautaköli on kölivalmistajan toimesta epoksikäsitelty 3 kertaa ja
telakalla maalattiin sen päälle vielä pari primerikerrosta ja myrkkyväri.
Itse kiekkoanodit on kiinnitetty köliin 10 millin kuusiokoloruuveilla
(tiettävästi haponkestäviä). Olen tosin epävarma onko maali kunnolla
poistettu anodien alta joten täytyy irroittaa ne ja tarkistaa tilanne.
Palaan asiaan jos tulee uutta kerrottavaa.
--
Christer
Elias Aarnio
> Itse kiekkoanodit on kiinnitetty köliin 10 millin kuusiokoloruuveilla
> (tiettävästi haponkestäviä). Olen tosin epävarma onko maali kunnolla
> poistettu anodien alta joten täytyy irroittaa ne ja tarkistaa tilanne.
Miksi siellä anodien alla ei saisi olla maalia vai vaikka kerrosta
muovia? Kyllähän se sähkö kulkee anodista sinne köliin vallan mainiosti
niitä kiinnitysruuveja pitkin. Toinen asia tietysti on anodin ja
kuusiokoloruuvin välisen pinnan käyttäytyminen: meneekö sähkö varmasti
läpi vai estääkö oksidi sähkön kulun siinä. Ruuveja kannattaa tietysti
tarkkailla syksyisin / keväisin.
--
EliasA
S/Y Aava
"Elias Aarnio" <elias....@iki.fi> kirjoitti viestissä
news:478c5be8$0$15000$9b53...@news.fv.fi...
Kiitokset Christer ja Elias, tässä tuli jo vastauksia näihin teknisiin
kysymyksiin jotka olivat:
"- anodin kiinnitys: ilmeisesti poralla reiät kiinnityspultteja varten,
jenkatapilla niihin jengat. Putsataanko anodia vasten tuleva kölin pinta
raudalle vai jätetäänkö priimerikerros väliin? Millaisia ruuveja eli
pultteja käytetään, haponkestäviä, galvanoituja vai...?"
Siis, haponkestävillä pulteilla (eivät siis aiheuta mitään sähkökemiallista
ongelmaa valuraudassa) kiinni köliin, priimeriä tai muuta pohjamaalia ei
tarvitse poistaa kiinnityksen yhteydessä kölistä.
Vielä puuttuu käyttökokemuksia. Onko noista hyötyä vai ovatko ne yhtä
tarpeellisia kuin 70-luvulla autoista roikkuneet ukkosenjohdattimet eli
staattisen sähkön poistajat?
Christer Helenelund
Ihan aiheellinen kommentti. Kyllä virta kiinnitysruuveja pitkin kulkee,
ainakin kun ruuvikiinnitys on näin uusi. Oksidia kehittyy varmasti
helposti sekä ruuvikannan alle että kierteisiin, joten tavalla tai
toisella pitäisi pystyä pitämään nämä kontaktipinnat "sähköisesti"
puhtaina. Tuli mieleen että ehkä kierteisiin voisi laittaa sopivaa sähköä
johtavaa rasvaa (olisikohan silikonirasva tähän hyvä?). Tämä helpottaisi
ehkä myös anodien vaihtamista.
--
Christer
Tero Mäkinen
> Näin kirjoitti Elias Aarnio Usenetin ryhmään sfnet.harrastus.veneet:
>> Christer Helenelund kirjoitti:
>> kuusiokoloruuvin välisen pinnan käyttäytyminen: meneekö sähkö varmasti
>> läpi vai estääkö oksidi sähkön kulun siinä. Ruuveja kannattaa tietysti
>> tarkkailla syksyisin / keväisin.
>>
> Ihan aiheellinen kommentti. Kyllä virta kiinnitysruuveja pitkin kulkee,
> ainakin kun ruuvikiinnitys on näin uusi. Oksidia kehittyy varmasti
> helposti sekä ruuvikannan alle että kierteisiin, joten tavalla tai
> toisella pitäisi pystyä pitämään nämä kontaktipinnat "sähköisesti"
> puhtaina. Tuli mieleen että ehkä kierteisiin voisi laittaa sopivaa sähköä
> johtavaa rasvaa (olisikohan silikonirasva tähän hyvä?). Tämä helpottaisi
> ehkä myös anodien vaihtamista.
Tässä kohtaa kannattaa sitten muistaa että haponkestävä teräs ilman sitä
oksidipintaa ei sitten ole haponkestävää (eikä oikein muunkaan).
Rakokorroosiokin voi olla ongelmallinen. Toisaalta, ei se köli heti
katoa vaikka sinkit häviäisivätkin...
t:ro
Hukka
"Tero Mäkinen" <tero.m...@ei.roskia.salo.salonseutu.fi.invalid> kirjoitti
viestissä:fmr40u$kv1$1...@aioe.org...
>
> Tässä kohtaa kannattaa sitten muistaa että haponkestävä teräs ilman sitä
> oksidipintaa ei sitten ole haponkestävää (eikä oikein muunkaan).
> Rakokorroosiokin voi olla ongelmallinen. Toisaalta, ei se köli heti katoa
> vaikka sinkit häviäisivätkin...
>
> t:ro
Fiskariini kun näitä haponkestäviä olen ruuvaillut niin niissä en ole
havainnut mitään muutoksia vuosien varrella. Mitään oksidipintaakaan en ole
havainnut ruuviliikkeestä ostamieni ruuvien ja pulttien pinnoilla.Pultteja
olen lyhennellyt rautasahalla sopiviksi. Leikkauspinnat ovat käyttäytyneet
samoin kuin muutkin ruuvien pinnat. Edellä kuvailemani on vaan käytännössä
havaittua ja saattaa poiketa jostain teoriasta johon ehkä viittaat.
H
Tero Mäkinen
joten olen päättänyt olla ottamatta turhia riskejä. Rakokorroosiota siis
ilmenee paikoissa joissa teräs ei pääse hapen kanssa kosketuksiin eikä
suojaavaa oksidipintaa pääse muodostumaan. Ilman suojaavaa oksidipintaa
ainakin rosteri syöpyy.
Tuolla aiheesta jotain:
http://www.puuvene.net/phuhta/artikkelit/ruostumaton.htm
t:ro
Hukka
"Tero Mäkinen" <tero.m...@ei.roskia.salo.salonseutu.fi.invalid> kirjoitti
viestissä:fmvt8e$ja$1...@aioe.org...
alan liikkeessä ja kertonut mihin käytän haponkestävää ruuvi ja
pulttimateriaalia.Sieltä olen saanut artikkelissa mainittua standardoitua
laatukamaa. Siis en ole hankkinut em. materiaalia biltemasta enkä
kooraudasta yms. Halpis rst laadun pultit tulevat jostain vinkuintiasta ja
koostumus on mitä sattuu nurkista löytymään.
H
S/Y Aava
"Tero Mäkinen" <tero.m...@ei.roskia.salo.salonseutu.fi.invalid> kirjoitti
viestissä news:fmvt8e$ja$1...@aioe.org...
M iten se sitten on, voiko sinkkianodin kiinnittää rosterilla tai
haponkestävällä pultilla valurautaköliin? Tapahtuuko ruuvinreiässä
rakokorroosiota?
Seuraava kysymykseni voi vaikuttaa toistolta, mutta niin on tarkoituskin -
onko sinkkianodeista hyötyä rautakölin suojana? Tätä peruskysymystä ei ole
kukaan vielä kommentoinut.
Kysymyshän ei ole helppo, vaan tavalliselle tallaajalle ns. henkimaailman
hommia ellei ole vankkaa teoreettista tietämystä asiasta, täydennettynä
käytännön kokemuksella.
jaakko
Mulla on käytännön kokemusta. Teräsveneen peräsimessä
oli sinkki happopulteilla kiinni, taisi olla sikaakin
matkassa. Kun jonain keväänä ruuvasin pultit auki uuden
sinkin asennusta varten, niin sihahdus kuului, kun
ruuvin reikä aukesi. Kiinnitys oli siis pysynyt
ilmatiiviinä.
--
kirjoitti,
Jaakko
o~
(___/___)
/
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
http://www.avokanootti.info/
http://www.meridianx.fi/jaakko/jaakko.html
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Matti Suorsa
"jaakko" <jaakko....@meridianx.fi> kirjoitti
viestissä:479481ae$0$21880$7b1e...@news.nbl.fi...
- - - -
>Mulla on käytännön kokemusta. Teräsveneen peräsimessä oli sinkki
>happopulteilla kiinni, taisi olla sikaakin matkassa. Kun jonain keväänä
>ruuvasin pultit auki uuden sinkin asennusta varten, niin sihahdus kuului,
>kun ruuvin reikä aukesi. Kiinnitys oli siis pysynyt ilmatiiviinä.
Minulla taas on sellainen kokemus, kun ostin aikoinani
"uuden" veneen: "kato nyt, kuinka hyvin sinkki kölissä
on pelannut, kun ei näy mitään kulumisen merkkejäkään".
Tulkitse nyt tuon lausuman sanoma.
MSa
S/Y Aava
"jaakko" <jaakko....@meridianx.fi> kirjoitti viestissä
news:479481ae$0$21880$7b1e...@news.nbl.fi...
S/Y Aava wrote:
> Seuraava kysymykseni voi vaikuttaa toistolta, mutta niin on tarkoituskin -
> onko sinkkianodeista hyötyä rautakölin suojana? Tätä peruskysymystä ei ole
> kukaan vielä kommentoinut.
>
> Kysymyshän ei ole helppo, vaan tavalliselle tallaajalle ns. henkimaailman
> hommia ellei ole vankkaa teoreettista tietämystä asiasta, täydennettynä
> käytännön kokemuksella.
>
>
Mulla on käytännön kokemusta. Teräsveneen peräsimessä
oli sinkki happopulteilla kiinni, taisi olla sikaakin
matkassa. Kun jonain keväänä ruuvasin pultit auki uuden
sinkin asennusta varten, niin sihahdus kuului, kun
ruuvin reikä aukesi. Kiinnitys oli siis pysynyt
ilmatiiviinä.
--
kirjoitti,
Jaakko
o~
(___/___)
/
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
http://www.avokanootti.info/
http://www.meridianx.fi/jaakko/jaakko.html
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Mielenkiintoinen kokemus, jonka perusteella voisi kuvitella että
haponkestävä teräs ei osallistu sähkökemialliseen reaktioon, suojaava
oksidikerros tekee siitä myös tässä suhteessa inaktiivin. Omat kokemukseni
tukevat tätä samaa havaintoa, en ole nähnyt artikkelissa mainittuja
"rakokorroosion" syömiä happoteräsruuveja, ja esimerkiksi alumiini ja
happoteräs eivät syö toisiaan vaikka ympärillä on suolavesikylpy.
Ns. ruostumaton teräs ei ole veneteräs!
Toisaalta, tuo kokemus ei ollut vastaus kysymykseen: "Onko sinkkianodista
hyötyä rautakölin suojana?" Kyse on lasikuiturunkoisesta veneestä.
Elias Aarnio
...
Vinkki: kun vastaat uutisryhmään, kääräise vastauksesta pois aiemman
viestin allekirjoitustiedosto. Tiedän, että Outlook Express ei osaa sitä
tehdä, mutta tee se käsin.
Tämä kannattaa tehdä siksi, että useimmat uutistenlukuohjelmat osaavat
automaattisesti tunnistaa RFC-suosituksen mukaisen allekirjoituksen, eli
sellaisen, joka alkaa kuten Jaakonkin allekirjoitus:
--
eli viiva viiva välilyönti
ja ottaa sen pois vastauksista. Nyt jos vastaat toisen kirjoittajan
allekirjoituksen alle, kunnollinen uutistenlukusofta poistaa myös sen
ko. merkin alla olevan vastauksesi.
Yritin lähettää tämän Aavalle sähköpostitse, mutta menköön julkisesti
kun sähköpostiosoite ei ole toimiva.
--
EliasA
Tero Mäkinen
> Mielenkiintoinen kokemus, jonka perusteella voisi kuvitella että
> haponkestävä teräs ei osallistu sähkökemialliseen reaktioon, suojaava
> oksidikerros tekee siitä myös tässä suhteessa inaktiivin. Omat kokemukseni
> tukevat tätä samaa havaintoa, en ole nähnyt artikkelissa mainittuja
> "rakokorroosion" syömiä happoteräsruuveja, ja esimerkiksi alumiini ja
> happoteräs eivät syö toisiaan vaikka ympärillä on suolavesikylpy.
>
> Ns. ruostumaton teräs ei ole veneteräs!
>
> Toisaalta, tuo kokemus ei ollut vastaus kysymykseen: "Onko sinkkianodista
> hyötyä rautakölin suojana?" Kyse on lasikuiturunkoisesta veneestä.
Eipä ole ollut mullakaan havaintoja rakokorroosiosta, toisaalta olen
sitä yrittänyt varmuuden vuoksi välttää. Veikkaisin että koska yleensä
happosissa ruuveissa se oksidikerros on jo asennusvaiheessa olemassa, ei
rakokorroosiota pääse syntymään. Ainoastaan rakenteen päästessä elämään
olisi mahdollista että suojaava oksidikerros pääsisi kulumaan ruuvin
ympäriltä pois ja ruostumista alkaisi tapahtua.
Että kaipa sen sinkkianodin voi köliin kiinni pultata. Itse ottaisin
kyllä sinkin alta maalin pois. Eri asia paljonko siitä siellä on hyötyä,
enemmistö telakalla seisovista valurautakölisistä paateista näyttää
pärjäävän ilmankin. Kunnon maalikerros tuntuu ajavan saman asian. Ja
toisaalta valurautaköli ei hirveän kriittinen suojattava ole, yhden
kesän aikana se lähinnä muuttaa vain väriänsä ruskeammaksi.
t:ro
S/Y Aava
Kiitos ohjeista.
En tosin ymmärrä miksi se allekirjoitus pitää poistaa? Luulin että se
selventäisi sitä mihin edellinen viesti loppuu ja minun kirjoittamani alkaa,
kun jostain syystä tuossa vastauksessani Jaakon tekstiin ei tullut lainausta
osoittavia > -merkkejä (mistä kummasta tuokin sitten johtunee). Enkä tiennyt
että allekirjoitus on tiedosto.
Mutta oppia ikä kaikki, yritän noudattaa ohjeita jatkossa.
Elias Aarnio
> En tosin ymmärrä miksi se allekirjoitus pitää poistaa? Luulin että se
> selventäisi sitä mihin edellinen viesti loppuu ja minun kirjoittamani alkaa,
Se kannattaa ottaa pois: jos vastauksesi on allekirjoitusta osoittavan
erotinmerkin alla, viestiisi vastatessa koko vastauksesi nipsaistaan
pois kun ohjelma luulee sitä allekirjoitukseksi. Näin siis jos
uutistenlukija tunnistaa tuon erotinmerkin oikein.
>Enkä tiennyt
> että allekirjoitus on tiedosto.
Äh - tämä oli lapsus. Tarkoitin, että se allekirjoitus kannattaa ottaa
pois (=allekirjoitustiedoston sisältö)
Hankala homma jos vastausta osoittavia merkkejä ei tule vastatessa.
Ongelmaa sietää tutkia.
--
EliasA