Nyt vain sitten unohtu, paljonko pitää johtimen poikkipinnan
mm2 olla millekin virralle. Amerikkalaiset lähteet kun puhuvat
gaugeista.
Niin, jännite on 12V.
[jos ääkköset ovat pielessa, se johtuu päätteestä...]
--
Markus Peuhkuri ! Markus....@iki.fi ! http://www.iki.fi/puhuri/
--------------------------------------------------------------------------
Parempi on kourallinen levossa kuin kahmalon t äysi vaivaa n ähden ja
tuulta tavoitellen. - Saarnaajan kirja 4:6
Nyrkkisääntönä 1mm^2 kaapeli 10-14A virralle, niin se lämpenee n. 70 C
lämpötilaan. Jos kaapeli kulkee hyvin lämpöeristetyssä paikassa voi tuo
10A/mm^2 olla jo vähän liikaa. Normaalitapauksiin hyvä nyrkkisääntö.
Harri
Poikkipinta/mm2 0,5 0,75 1,0 1,5 2,5 4,0 6,0
Virta (A) 3,0 6,0 10 16 25 32 38
suuremmille virroille eräs toinen valmistaja ilmoitti:
/mm2 10 16 25
virta (A) 70 90 130
Kaapelin paksuuden lisäksi asiaan vaikuttavat käytännössä kunnon
liitokset, etenkin startti/laturipuolella.
Yrjö Hämäläinen
NK Cables (entinen Nokia kaapeli) suosittelee esitteissään 12V
järjestelmille seuraavia johtojen maksimipituuksia
laitteen teho - poikkipinta - maks.pituus
10 W - 1,5 - 10 m
20 W - 1,5 - 5 m
50 W - 1,5 - 2 m
10 W - 2,5 - 15 m
20 W - 2,5 - 7,5 m
50 W - 2,5 - 3 m
starttimoottorille
teho - poikkipinta - maks.pituus
2,4 kW - 16 - 1,9 m
3,6 kW - 16 - 1,2 m
3,6 kW - 16 - -------
2,4 kW - 25 - 3,0 m
3,6 kW - 25 - 2,0 m
4,8 kW - 25 - 1,4 m
2,4 kW - 35 - 4,0 m
3,6 kW - 35 - 2,7 m
4,8 kW - 35 - 2,0 m
Kuparikaapelin ominaisresistanssi on n. 0.017 ohm*mm2/m . Eli em. kaapelin
resistanssi vaikka 5 m pätkälle olisi
0.017/2.5*5=0.034 ohm. Ohmin (U=RI) lakia käyttäen saadaan jännitehäviö
yksinkertaisesti 0.034*16= 0.54V. Eli jos moisesta jännitehäviöstä ei ole
haittaa, ko. 5 m matkalle riittää em. kaapelikin. Tässä täytyy sitten muistaa
että jos akulta tuodaan sähkö 5 m päähän, siinä onkin johtoa jo 10 m; sekä +
että - kaapelissa on yhtä lailla häviötä.
Em. kaavoilla saa helposti laskettua tarvittavat kaapelipaksuudet. Itselläni
olen pistänyt häviöt kuriin riittävillä kaapeleilla. Esim. 18 W lampuilla (1.5
A/12V) 2.5 mm2 kaapeli. Esim. keulan lampuille tulee matkaa 10 m eli kaapelia
20 m ja koska lamppuja on kaksi, kulutus on 3 A, joten em. kaavoilla
laskettuna häviö on 0.017/2.5*20*3=0.41V, mikä alkaa olla siedettävän
rajoilla. Esimerkistä huomaa miten yllättävästi häviöitä syntyy.
Toinen esimerkki saadaan lämmittimestä, johon toimittaja toimitti 10m 6 mm2
kaapelia, minkä enempiä ajattelematta käytin - tosin matkaa tuli vain noin 8 m
yhteen suuntaan. Kun akun jännite laski 12.0 V lämppärillä alkoi olla
käynnistysongelmia: 0.017/6*16*16=0.73V. Vaihdoin kaapelin 16 mm2 kaapeliksi
eikä ongelmaa enää ole paitsi jos akun ajaa ihan tyhjäksi.
Timo Lappalainen
Markus Peuhkuri wrote:
> Pitää tässä uusia veneen sähköja, aikaisemmissa asennuksissa
> kun on kolmen metrin veto tehty viidestä pätkästä...
> Ihme, etta ei palanut.
>
> Nyt vain sitten unohtu, paljonko pitää johtimen poikkipinnan
> mm2 olla millekin virralle. Amerikkalaiset lähteet kun puhuvat
> gaugeista.
>
> Niin, jännite on 12V.
>
Suurimmalle osille normaaleista kaapeleista pätee summittainen nyrkkisääntö
10A/mm^2. Kaapelia valittaessa kannattaa valita varman päälle riittävän
paksu ja ottaa huomioon kyseisen sovellutuksen turvamääräykset.
--
Tomi Engdahl (http://www.iki.fi/then/)
Take a look at my electronics web pages at http://www.hut.fi/Misc/Electronics/
> Pitää tässä uusia veneen sähköja, aikaisemmissa asennuksissa
> kun on kolmen metrin veto tehty viidestä pätkästä...
> Ihme, etta ei palanut.
Miksi olisi? Eihän se pätkien määrä asiaan vaikuta, eivätkä huonot
liitoksetkaan kovin helposti lämpiä 12V:lla.
> Nyt vain sitten unohtu, paljonko pitää johtimen poikkipinnan
> mm2 olla millekin virralle. Amerikkalaiset lähteet kun puhuvat
> gaugeista.
Verkkosähköä käytettäessä 1,5 mm2 johtimelle sallitaan 15A.
Se varmaan riittää sinulle joka paikkaan. Monien poikkipinto-
jen käytössä ei ole mitään mieltä, sillä siitä ei saa mitään
etua. Tinaa johtimien päät, niin ne eivät hapetu.
jouko
....
: Se varmaan riittää sinulle joka paikkaan. Monien poikkipinto-
: jen käytössä ei ole mitään mieltä, sillä siitä ei saa mitään
: etua. Tinaa johtimien päät, niin ne eivät hapetu.
PTM: Kuinkahan lie. Minusta tinaus ei ole ollut kovin hyvä temppu merellä.
Voi kyllä kestää järvillä.
Itse olen suosinut vaseliinia ja puristusliitoksia:
kastetaan johdon pää kunnolla vaseliiniin niin että siihen jää kunnon
pisara ja runtataan sitten Abikoon. Bilteman köyhäilyAbikoita ei
kannata käyttää, vaan hakea jostain alan liikkeestä tukevampaa tavaraa.
Ei kannata tuojottaa hintaan kovin yksisilmäisesti. Paljon kalliimmaksi voi
käydä sähkökatkos sopimattomalla hetkellä.
Ruuviliitoksia on ollut kahta lajia. Ns sokeripalalla ei minusta ole asiaa
veneeseen. Itse olen rakennellut kytkentärimoja poraamalla muovi- tai
puulistaan koneruuveja kiinni. Johtojen päihin pistetään piristettavat
reikäliittimet. Liittimet ladotaan ruuviin ja kiristetään kierrejousen
alle.
----------------------------------------------------------------------
PTM, pasi.mu...@utu.fi, ptm...@utu.fi, http://www.utu.fi/~ptmusta
Lab.ins. (mikrotuki) ATK-keskus/Mat.Luon.Tdk OH1HEK
Lab.engineer (PC support) Computer Center OI7234
Mail: Turun Yliopisto / Fysla, Vesilinnantie 5, 20014
Pt 02-3336669, FAX 02-3335632 (Pk 02-2387010, NMT 049-555577)
-----------------------------------------------------------------------
>> Nyt vain sitten unohtu, paljonko pitää johtimen poikkipinnan
>> mm2 olla millekin virralle. Amerikkalaiset lähteet kun puhuvat
>> gaugeista.
> Verkkosähköä käytettäessä 1,5 mm2 johtimelle sallitaan 15A.
> Se varmaan riittää sinulle joka paikkaan. Monien poikkipinto-
> jen käytössä ei ole mitään mieltä, sillä siitä ei saa mitään
> etua. Tinaa johtimien päät, niin ne eivät hapetu.
__
1,5 mm2 on sallittu Suomessa kiinteissä sähköasennuksissa
vain 10 A:lle saakka ja 2,5 mm2 16 A:iin asti. Monissa
maissa sallitaan sähköasennuksissa huomattavasti pienemmät
poikkipinnat kuin Suomessa. Esim 1,5 mm2 ja 20A.
Veneessä 12 Voltilla nuo määräykset eivät teitenkään
ole sitovia. Kannattaa kuitekin valita poikkipinta
mielummin vielä isommaksi sillä 12 Voltilla operoitaessa
johtimien aiheuttama jännitehäviö on kokonaisuuteen
nähden toista luokkaa kuin 230 Voltilla.
Yhden ampeerin virta antaa 12 voltilla 12 Watin tehon.
230 Voltilla 1 A tuottaa jo 230 Watin tehon.
Alempi jännite vaatii suuremman virran saman tehon
tuottamiseksi. Ja juuri virta on se mikä vaatii johtoon
poikkipintaa.
> Miksi olisi? Eihän se pätkien määrä asiaan vaikuta, eivätkä huonot
> liitoksetkaan kovin helposti lämpiä 12V:lla.
Liitosten lämpeneminen riippuu virrasta eikä jännitteestä.
Jos liitos on tarpeeksi huono, ei virtaakaan kulje eikä
liitoskaan lämpene. ;-)
> Verkkosähköä käytettäessä 1,5 mm2 johtimelle sallitaan 15A.
> Se varmaan riittää sinulle joka paikkaan. Monien poikkipinto-
Kuten aikaisemmista viesteistä on käynyt ilmi, 1,5 neliötä
ei riitä venekäytössä juuri mihinkään. 12 V on sen verran
pieni jännite, ettei siitä ole varaa hukata kovin suurta osaa.
> etua. Tinaa johtimien päät, niin ne eivät hapetu.
Huono neuvo tämäkin. Tinattu ruuvi- tai puristusliitos löystyy
nopeasti, koska se ei jousta. Kannattaa tinata vain sellaiset
johtojen päät, jotka juotetaan johonkin. Ruuvi- ja puristus-
liitoksissa voi käyttää vaseliinia, se puristuu kyllä pois niistä
kohdista, joissa kuparit ovat vastakkain.
Heikki Malkki
- Omaan jos tekee, niin EI MIHINKÄÄN alle 2½mm2 ja kakkialle missä on jokin
sähkölaite tai useampi valopiste, niin 4mm2 tai enemmän jos vedät kauheen
matkan. Johto on halpaa ja riittämättömät johdot on vain paha migreenin
lähde myöhemmin. Edelliseen hyttiveneeseeni tein sähköt, käytin 4mm2
kaikkialla paitsi koneelle 12mm2(startin takia), enkä ymmärrä miksi
kannattaisi tehdä ohuemmasta, kun ei "ylimitoituksesta" ole mitään haittaa.
2½mm2 kyllä riittää käytännössä yleensä.
-- sarla --
> Miksi olisi? Eihän se pätkien määrä asiaan vaikuta, eivätkä huonot
> liitoksetkaan kovin helposti lämpiä 12V:lla.
Juu, mutta kun on kaksi kierrettyä & tinattua liitosta
erotettu yksinkertaisella eristysnauhalla. Vähän heilumista ja nauhan
kulumista niin saadaan kipinöitä, jotka väärässä paikassa ovat jotain
muuta kuin mukavaa.
Siihen kun lisätään muutama sulakeeton veto akkunavasta niin
itse luokittelen rakennelman sarjaan "pommi". Puhumattakaan
mahdollisista toimintahäiriöistä.
> etua. Tinaa johtimien päät, niin ne eivät hapetu.
Häviöt ovatkin avainasemassa, ei se, että johto ei kestäisi.
Kun purjeveneessä virran kanssa on muutenkin tiukkaa, ei sitä viitsi
hukata johtoihin. Eli kaipasin ominaisresistanssia (0.017 ohm*mm2/m),
minkä selitti Timo Lappalainen artikkelissa
<URL:news:373C3797...@utu.fi>.
Koska vene liikehtii oleellisesti enemmän kuin asunto (ja on
kosteampi kuin auto), ei samoja menetelmiä voida käyttää: johdinten
tulee olla monikarvaisia joustavuuden vuoksi: tinaus tuhoaa tämän
joustavuuden mikä tarkoittaa toimintahäiriöitä silloin kun on märkää
ja muutenkin ikävää...
--
Markus Peuhkuri ! Markus....@iki.fi ! http://www.iki.fi/puhuri/
--------------------------------------------------------------------------
Parempi on kourallinen levossa kuin kahmalon täysi vaivaa nähden ja
> Koska vene liikehtii oleellisesti enemmän kuin asunto (ja on
>kosteampi kuin auto), ei samoja menetelmiä voida käyttää: johdinten
>tulee olla monikarvaisia joustavuuden vuoksi: tinaus tuhoaa tämän
>joustavuuden mikä tarkoittaa toimintahäiriöitä silloin kun on märkää
>ja muutenkin ikävää...
Tuolloin kannattanee käyttää puristettavia johdinpäätteitä. Soveltuu
nimenomaan monisäikeisille johtimille.
> Häviöt ovatkin avainasemassa, ei se, että johto ei kestäisi.
>Kun purjeveneessä virran kanssa on muutenkin tiukkaa, ei sitä viitsi
>hukata johtoihin. Eli kaipasin ominaisresistanssia (0.017 ohm*mm2/m),
>minkä selitti Timo Lappalainen artikkelissa
><URL:news:373C3797...@utu.fi>.
>
> Koska vene liikehtii oleellisesti enemmän kuin asunto (ja on
>kosteampi kuin auto), ei samoja menetelmiä voida käyttää: johdinten
>tulee olla monikarvaisia joustavuuden vuoksi: tinaus tuhoaa tämän
>joustavuuden mikä tarkoittaa toimintahäiriöitä silloin kun on märkää
>ja muutenkin ikävää...
>
Miksi niiden johdinte tulisi joustaa? Itse vetäisin venee vedot kyllä
paksulla yksijohtimisella kuparilla. Piuhat vain tiukasti kiinni, niin ei
tule ikäviä katkoksia. Sitäpaitsi olen tavannut parikin _pommi_ luokan
kytkentää monisäikeisillä johtimilla. Kun johdin joustaa ja on notkea niin
sitä taivutellaan tai se liikkuu. Pikkuhiljaa yksittäiset säikeet
katkeavat ja johto alkaa kuumeta taivutuskohdastaan . Lopputulos on se,
että hyvinkin tehty kytkentä muuttuu näin ajansaatossa palopommiksi.
Jos nuo vedot tekee ihan tavallisella 2,5 mmj:llä ja kiinnittää kaapelit
huolella, niin tulos on lähes ikuinen. Asia erikseen on sitten se, että
jos tarvitaan johdotuksia liikkuviin kohteisiin. Liikulteltava johto
katkeaa aina ennemmin tai myöhemmin.
--
###############################################################################
# Ennen laitteen aukaisua lue kotelon sisäpintaan # Vesa Saastamoinen #
# painetut aukaisuohjeet. # ve...@cc.tut.fi #
###############################################################################