Primeröinti epäonnistui - mitä tapahtui??
Jari
maalinpoistoaineella myrkyt pois, sitten pestiin muistaakseni asetonilla
jonka jälkeen hioin pohjan epäkeskolla (paperi jotain ~200). Maalauksessa
noudatin tarkkaan Hempelin ohjeita. Ensin ohennettu kerros ja sitten
muistaakseni kolmekerrosta ohentamatonta Light Primeria. Päälle nihkeänä
Hard Racing ja Sitten Mille. Kolme vuotta on mennyt samoilla myrkyillä,
joten ainakin myrkyt toimii. Maalausolosuhteetkin oli muistaakseni ihan
kohtuulliset joskin kevättä. Mutta:
Nyt kolmannen kesän jälkeen isolla osalla pohjaa on 1-5mm halkaisijaltaan
olevia kuplia. Kuplan sisältä näyttäisi paljastuvan gelcoat. Maali lähtee
rapisemaan kun kynnellä rapsuttelee kuplan reunasta. En ole vielä pesun
jälkeen päässyt veneelle mutta luulen että kuplat on ilmaa täynnä; raportoin
kunhan poikkean veneellä. Näyttäsi siis että ensimmäinen primerikerros ei
ole tartunut gelcoattiin.
Mikä on mahtanut mennä vikaan?
Samantyyppinen ongelma on ollut myös rauta-kölin kanssa. Köli
vesihiekkapuhallettiin ja maalattiin saman keväänä. Siihen on kahteen
paikkaan edellisinä vuosina nousuut 7cm halkaisijainen kupla jossa on ilmaa
sisällä, muuten ruostumista ei ainakaan vielä ole tapahtunut. Outoa.
Ilmeisesti ainoa oikea vaihtoehto on kaapia pohja ja tehdä sama homma
uudelleen, mutta nyt aluaisin välltyä samoilta virheiltä
Jari
Mikko Mehtonen
> Mikä on mahtanut mennä vikaan?
Puhdasta arvailua:
- Ensimmäinen, ohennettu LP-kerros on ollut vielä aivan liian tuore
seuraavaa, ohentamatonta varten? Ts. se ei ole vielä päässyt eroon
liuotteistaan, ja ensimmäisestä, tartuntakerroksesta on tullut hauras,
eikä se ehkä ole saanut mahdollisuutta kovettua kunnolla seuraavien
kerrosten alla? LP:ssähän on tosin ilman ohentamistakin liuotteita.
Millä liuottimella ohensit LP:tä? Epoksit ovat arkoja väärän ohentimen
suhteen.
- Olet hionut pohjan liian hienolla paperilla? Karkeus 180 ja 240
tekevät gelcoatiin lähestulkoon kiiltävän pinnan, jos niitä käytetään
epäkeskon kanssa. Itse käytän 40 ja 60 papereita, ne jättävät koneen
kanssa juuri sopivan 'hampaan' epoksointia varten. Nuo karkeudet tosin
ohentavat kyllä gelcoatia todella helposti aivan liikaa, ellei ole
varovainen. Toisaalta, epoksi ei tartu gelcoatiin kemiallisesti, vaan
mekaanisesti, joten siksi vain kunnolla karhea pinta takaa kiinnityksen.
- En ymmärrä Hempelin ohjetta, että jo valmiiksi ohkaista LP:tä pitäisi
vielä edelleen ohentaa. Miksi? Vaikka ulkolämpötila olisi matala
(vaikkapa +5 astetta), niin maalien pitäisi joka tapauksessa olla
lämpimämpiä (esim. +15 - 20 celciusta), jolloin ohennetta ei tarvita
IMHO mihinkään. Ohentamaton LP kyllä tarttuu kuivaan ja rasvattomaan
gelcoat-pintaan jopa nollakeleillä erittäin tiukasti, ellei pinta ole
liian sileä. Toisaalta, jos ongelma oli liuottimissa, niin kiirettä ei
olisi ehkä kannattanut pitää seuraavan kerroksen kanssa, etenkin kun
LP:n 'ikkuna-aika' on muutoinkin erittäin pitkä, eli seuraavan kerroksen
voi maalata ilman hiomista pitkänkin ajan kuluttua.
-Rautakölit ovat joskus pirullisia. Valuraudan huokosista voi nousta
joskus jotain, mikä pilaa tartuntaa.
Toivottavasti pohjan primeröinti onnistuu seuraavalla kerralla paremmin.
/mikko
Jukka Käräjäoja
Voi harmi, tuon työn jälkeen!
On Thu, 23 Oct 2003, Jari wrote:
> Kolme vuotta sitten kunnostin purkkarin pohjan. Ensin otettiin
> maalinpoistoaineella myrkyt pois, sitten pestiin muistaakseni asetonilla
> jonka jälkeen hioin pohjan epäkeskolla (paperi jotain ~200). Maalauksessa
Tässä tulee mieleen lähinnä, että pesun jälkeinen hiominen olisi nostanut
gelcoatista jeelaa (parafiiniä) esille ja se nyt aiheuttaisi kuplia
epoksiin. Eli rasvanpoisto olisi pitänyt tehdä viimeisenä ennen epoksointia.
> Samantyyppinen ongelma on ollut myös rauta-kölin kanssa. Köli
> vesihiekkapuhallettiin ja maalattiin saman keväänä. Siihen on kahteen
> paikkaan edellisinä vuosina nousuut 7cm halkaisijainen kupla jossa on ilmaa
> sisällä, muuten ruostumista ei ainakaan vielä ole tapahtunut. Outoa.
Tähän ei kyllä tuo äsköinen selitys istu...
Pääasiassa ymmälleen jäävä
Jukka
Jari
> seuraavaa, ohentamatonta varten? Ts. se ei ole vielä päässyt eroon
> liuotteistaan, ja ensimmäisestä, tartuntakerroksesta on tullut hauras,
> eikä se ehkä ole saanut mahdollisuutta kovettua kunnolla seuraavien
> kerrosten alla? LP:ssähän on tosin ilman ohentamistakin liuotteita.
> Millä liuottimella ohensit LP:tä? Epoksit ovat arkoja väärän ohentimen
> suhteen.
Liuottimena Hempelin oma.
> - Olet hionut pohjan liian hienolla paperilla? Karkeus 180 ja 240
> tekevät gelcoatiin lähestulkoon kiiltävän pinnan, jos niitä käytetään
> epäkeskon kanssa. Itse käytän 40 ja 60 papereita, ne jättävät koneen
> kanssa juuri sopivan 'hampaan' epoksointia varten. Nuo karkeudet tosin
> ohentavat kyllä gelcoatia todella helposti aivan liikaa, ellei ole
> varovainen. Toisaalta, epoksi ei tartu gelcoatiin kemiallisesti, vaan
> mekaanisesti, joten siksi vain kunnolla karhea pinta takaa kiinnityksen.
Kyllä se pinta matta oli, mutta seuraavalla kerralla hion karkeammalla.
> - En ymmärrä Hempelin ohjetta, että jo valmiiksi ohkaista LP:tä pitäisi
> vielä edelleen ohentaa. Miksi? Vaikka ulkolämpötila olisi matala
> (vaikkapa +5 astetta), niin maalien pitäisi joka tapauksessa olla
> lämpimämpiä (esim. +15 - 20 celciusta), jolloin ohennetta ei tarvita
> IMHO mihinkään. Ohentamaton LP kyllä tarttuu kuivaan ja rasvattomaan
> gelcoat-pintaan jopa nollakeleillä erittäin tiukasti, ellei pinta ole
> liian sileä. Toisaalta, jos ongelma oli liuottimissa, niin kiirettä ei
> olisi ehkä kannattanut pitää seuraavan kerroksen kanssa, etenkin kun
> LP:n 'ikkuna-aika' on muutoinkin erittäin pitkä, eli seuraavan kerroksen
> voi maalata ilman hiomista pitkänkin ajan kuluttua.
Ehkä todennäköisin syy on liian nopeat ylimaalaukset niin kuin arvelet.
Jari
> gelcoatista jeelaa (parafiiniä) esille ja se nyt aiheuttaisi kuplia
> epoksiin. Eli rasvanpoisto olisi pitänyt tehdä viimeisenä ennen
epoksointia.
Hmm. Hemplein avualias neuvontapalvelu nimenomaan käski tehdä rasvanpoiston
ennen hiontaa. Olisi sen tietysti voinut tehä hionnan järkeenkin.
Jos ongelma olisi ollut joku kaasujen haihtuminen malauksen aikana, olisi
luullut kuplien nousevan aika nopeasti. Nyt on kuitenkin jo kolmas kesä
takana.
Täytynee vielä soitella Hempelille.
Jari
Mika Paavilainen
news:9r3mb.1002$k4.2...@news1.nokia.com...
> Hmm. Hemplein avualias neuvontapalvelu nimenomaan käski tehdä
rasvanpoiston
> ennen hiontaa. Olisi sen tietysti voinut tehä hionnan järkeenkin.
Huomattavasti tärkeämpää on tehdä rasvanpoisto ennen hiontaa ettei hio sitä
rasvaa maalattavalle alustalle. Hionnan jälkeen pohja pitää myös pestä
hiontapölystä ja senhän voi tehdä liuottimella.
> Jos ongelma olisi ollut joku kaasujen haihtuminen malauksen aikana, olisi
> luullut kuplien nousevan aika nopeasti. Nyt on kuitenkin jo kolmas kesä
> takana.
Juu, yleensä epätäydellinen reaktio menee niin että maalatessa on liian
kylmä ja reaktio pysähtyy. Sitten kun vene lentää jortsuun ja vedet lämpiää
alkaa reaktio uudestaan ja kaasut pyrkii ulos. Tossa sun hommassa ilmeisesti
kyse on liian hienosta tartuntapinnasta kuten Mikko mainitsikin. Jos pintaan
on vielä jäänyt hiontapölyä niin siinä on jo tarpeeksi syitä
epäonnistumiselle.
Mikko Mehtonen
> Kyllä se pinta matta oli, mutta seuraavalla kerralla hion karkeammalla.
Pintaan saisi jäädä sellainen silmillä havaittava 'hammas', eli selkeät
hiontajäljet, ei naarmuja kuitenkaan (jotka saa aikaan esim. jos
vaikkapa 40:sellä paperilla koettaa hioa käsin)
> Ehkä todennäköisin syy on liian nopeat ylimaalaukset niin kuin arvelet.
Ehkäpä. On hyvä muistaa, että vaikka ulkoilman lämpötila olisi vaikkapa
10 astetta päivällä, se laskee helposti kevätkylmällä lähelle nollaa,
joskus allekin, jolloin kovettumisprosessi hidastuu dramaattisesti. Tämä
vaikuttaa paljon kokonaiskovettumisaikaan, ja kannattaa ottaa huomioon,
kun laskee sitä, milloin seuraavan kerroksen voi telata.
Toisekseen veneen runko ei välttämättä ole samanlämpöinen kuin ilma,
silläkin on vaikutusta asiaan.
Rasvanpoisto (asetonilla) olisi itse asiassa hyvä tehdä sekä ennen
hiontaa (etenkin jos vene on uusi, jotta mahdollinen muottivaha ei
häiritse hiontaa) että hionnan jälkeen, jotta voi varmistua siitä, että
pinta on oikeasti puhdas. Rasvanpoistossa tärkeää on vaihtaa
kangasta/paperia usein, ettei vain siirrellä/levitetä epäpuhtauksia
paikasta toiseen.
Lisäksi kosteutta (siis esim. aamukastetta, tms.) ei saisi jäädä epoksin
alle yhtään, siihenkin auttaa asetonilla pyyhkiminen jonkin aikaa ennen
ensimmäistä kerrosta.
Jos sinulla on mahdollisuus tehdä työ oikein lämpimissä olosuhteissa
(lämpötila yli 10 astetta, kuiva ilma) ja kaikessa rauhassa, myös
liuotteetonta epoksia voisi käyttää, esim. Hempelin High Protectia. Ne
tekevät hieman tiivimmän kalvon, ja yhdellä levityksellä saatava
kalvonpaksuus on suurempi. Mutta toisaalta ne ovat arempia lämpötilan ja
kosteuden suhteen, kuin liuotteelliset primerit.
/mikko
Tapio Viljava
"Mikko Mehtonen" <Mikko.M...@ericsson.com> wrote in message
news:bnajor$1v2$1...@newstree.wise.edt.ericsson.se...
> Ehkäpä. On hyvä muistaa, että vaikka ulkoilman lämpötila olisi vaikkapa
> 10 astetta päivällä, se laskee helposti kevätkylmällä lähelle nollaa,
> joskus allekin, jolloin kovettumisprosessi hidastuu dramaattisesti. Tämä
> vaikuttaa paljon kokonaiskovettumisaikaan
> Toisekseen veneen runko ei välttämättä ole samanlämpöinen kuin ilma,
> silläkin on vaikutusta asiaan.
Lämpötilaero voi vaikuttaa muuhunkin kuin kovettumisnopeuteen. Vaikka
maalaushetkellä olosuhteet vaikuttaisivat hyviltä, mutta veneen runko on yön
jäljiltä kylmempi kuin ilma, pintaan voi muodostua ohut, silmin
havaitsematon kondenssivesikerros, joka kyllä haitaa tartuntaa varsin
tehokkaasti. Maalin levitystavalla on tässä merkitystä. Sivellin hieroo
pintaa ja pystyy emulgoimaan pienen vesimäärän maalikalvoon. Ruisku ei tätä
tee, vaan vesikerros jää maalikalvon alle. Tela on siltä väliltä.
Tapsa
le Mans
"Jari" <jari....@NOSPAM.hut.fi> kirjoitti viestissä.
>
> Mikä on mahtanut mennä vikaan?
>
> Samantyyppinen ongelma on ollut myös rauta-kölin kanssa. Köli
> vesihiekkapuhallettiin ja maalattiin saman keväänä. Siihen on kahteen
> paikkaan edellisinä vuosina nousuut 7cm halkaisijainen kupla jossa on
ilmaa
> sisällä, muuten ruostumista ei ainakaan vielä ole tapahtunut. Outoa.
>
> Ilmeisesti ainoa oikea vaihtoehto on kaapia pohja ja tehdä sama homma
> uudelleen, mutta nyt aluaisin välltyä samoilta virheiltä
>
> Jari
>
Minä epäilisin kosteutta. Muistaakseni hemppelssin edustajalta saatu ohje :
pyyhkäiset veneen kylkeä kostealla sienellä jolloin siihen jää hienija
vesihelmiä / kalvo, jos se ei ole kuivunut viidentoista minuutin kuluttua
älä maalaa. Helppotajuinen ohje ja välineet löytyy joka veneestä. Ja koealue
tietysti varjon puolelta.
pekka
Jari
:
> pyyhkäiset veneen kylkeä kostealla sienellä jolloin siihen jää hienija
> vesihelmiä / kalvo, jos se ei ole kuivunut viidentoista minuutin kuluttua
> älä maalaa. Helppotajuinen ohje ja välineet löytyy joka veneestä. Ja
koealue
> tietysti varjon puolelta.
Vaikea muistaa millaiset olosuhteet tarkkaan ottaen oli, mutta hämärästi
muista tehneeni vesitestin siten että roikastaan runsaasti vettä kylkeen ja
a) varmistetaan ettei helmeile -> ei vahaa b) katsotaan että kuivuu
nopeasti.
Muistelen että vesitesti meni hienosti ja läikkä kuivui alta aikayksikön.
Noh, aika kultaa muistot.
Jari