myrkkymaalit kielletään
Ptz
No oikeesti, Suomesta ei taida vielä löytyä mitään selkeää tietoa siitä mitä
myrkkymaaleeja saa tai ei saa käyttää ensi vuonna, mutta kävin katsomassa
Ruotsin säädöksiä. Siellä tilanne on se että Ruotsin itärannikolla ei saa
käyttää veneen pohjassa (alle 25 m) m i t ä ä n myrkkymaaleja, ainakaan
sellaisia joita tällä hetkellä valmistetaan. No herääkin kysymys mitä
tilalle vai laitetaanko mitään. Mulla on kokemusta siitä että olen laittanut
hempelin bravoa (vene on puuvene) pohjaan laimennettuna 1:3
myrkkymaali:tärpätti. Eli vain 25% myrkkyä! Ainakaan nyt parina kesänä
pohjassa ei ollut näkkiä. Vene sijaitsee Helsingissä ja sitä käytetään
tasaiseen tahtiin. Olisiko vaihtoehtona myrkylle jokin erittäin sileä
myrkytön maali, terva, lakka vai että pestään kesäretkellä sukeltamalla?
Kyllä se on totta että meikäläisten Itämeri on pahassa kunnossa ja
myrkkymaalit on osaltaan huonontamassa ainakin isompien venekeskittymien
vesiä, esim Helsingissä tai muissa rannikkokaupungeissa.
Petri
Lauri Tarkkonen
>Myrkkymaalit kielletään mutta mitä tilalle?
>No oikeesti, Suomesta ei taida vielä löytyä mitään selkeää tietoa siitä mitä
>myrkkymaaleeja saa tai ei saa käyttää ensi vuonna, mutta kävin katsomassa
>Ruotsin säädöksiä. Siellä tilanne on se että Ruotsin itärannikolla ei saa
>käyttää veneen pohjassa (alle 25 m) m i t ä ä n myrkkymaaleja, ainakaan
>sellaisia joita tällä hetkellä valmistetaan.
Olisikohan syytä ryhtyää katselemaan sopivaa 25 metristä venettä?
Luultavasti maalitehtaat ovat jo kehitelleet erilaisia korvaavia
tuotteita, mutta koska niiden teho ei tai ainakaan teho/hinta suhde
ei yllä nykyiselle tasolle, niin niitä ei vielä ole markkinoilla.
>No herääkin kysymys mitä tilalle vai laitetaanko mitään.
Jonkun aikaa on markkinoila ollut täysin myrkyttämiä menetelmiä. Eräs
perustuu ultraääneen, jossa veneen pohjaan (sispuolelle) asennetaan
antureita, joiden värähtely (siis hieman samaan tapaan kuin
kaikuluodissa) on säädetty tasolle, jota veneen pohjassa viihtyvä
kasvillisuus karttaa. Nainokset lupaavat tehoa, en ole vielä tavannut
ketään, jolla olisi ollut itsellä käytössä, joten tiedot ovat lähinnä
kolmannen käden tietoja.
>Mulla on kokemusta siitä että olen laittanut
>hempelin bravoa (vene on puuvene) pohjaan laimennettuna 1:3
>myrkkymaali:tärpätti. Eli vain 25% myrkkyä! Ainakaan nyt parina kesänä
>pohjassa ei ollut näkkiä. Vene sijaitsee Helsingissä ja sitä käytetään
>tasaiseen tahtiin. Olisiko vaihtoehtona myrkylle jokin erittäin sileä
>myrkytön maali, terva, lakka vai että pestään kesäretkellä sukeltamalla?
Mitenkiähän tämä oikein on. Jos lisäät ohennetta, joka haihtuu maalin
kuivaessa, niin paljonko pohjaan jäävässä maalissa on myrkkyä? Absoluut-
tisesti sitä on siis vähemmän kun käytät vähemmän maalia, mutta tämä
siis syntyy ohuemmasta kerroksesta. Siis jos alkuperäisessä maalissa on
sanokamme 3% varsinaista myrkkyä, listään siihen tärpättiä, joka haihtuu
pois, montako prosenttia on myrkkyä jäljelle jäävässä maalissa?
>Kyllä se on totta että meikäläisten Itämeri on pahassa kunnossa ja
>myrkkymaalit on osaltaan huonontamassa ainakin isompien venekeskittymien
>vesiä, esim Helsingissä tai muissa rannikkokaupungeissa.
Totuus lienee kuitejkin, että veneilijöiden aiheuttamat saasteet ovat
alle promillen koko saastekuormasta ja sillä myrkkymaalimäärällä, joka
tarvitaan autolautan pohjaan maalataan kaikki Helsingin seudun
huviveneet useamman vuoden ajan.
Tästä huolimatta on myös veneilijöiden pyrittävä minimoimaan
myrkkykuormaansa.
- Lauri Tarkkonen
Pete
> Totuus lienee kuitejkin, että veneilijöiden aiheuttamat saasteet ovat
> alle promillen koko saastekuormasta ja sillä myrkkymaalimäärällä, joka
> tarvitaan autolautan pohjaan maalataan kaikki Helsingin seudun
> huviveneet useamman vuoden ajan.
Totuus, hmm.. kuitenkin juuri kuparia on löydetty tutkimuksissa
ravintokiertoon rikastuneena, eikä kuparipohjaisia myrkkyjä käytetä kai
laivoissa?
> Tästä huolimatta on myös veneilijöiden pyrittävä minimoimaan
> myrkkykuormaansa.
Tosi on.
Petri
Pete
>Mulla on kokemusta siitä että olen laittanut
> >hempelin bravoa (vene on puuvene) pohjaan laimennettuna 1:3
> >myrkkymaali:tärpätti. Eli vain 25% myrkkyä! Ainakaan nyt parina kesänä
> >pohjassa ei ollut näkkiä. Vene sijaitsee Helsingissä ja sitä käytetään
> >tasaiseen tahtiin. Olisiko vaihtoehtona myrkylle jokin erittäin sileä
> >myrkytön maali, terva, lakka vai että pestään kesäretkellä sukeltamalla?
>
> Mitenkiähän tämä oikein on. Jos lisäät ohennetta, joka haihtuu maalin
> kuivaessa, niin paljonko pohjaan jäävässä maalissa on myrkkyä? Absoluut-
> tisesti sitä on siis vähemmän kun käytät vähemmän maalia, mutta tämä
> siis syntyy ohuemmasta kerroksesta. Siis jos alkuperäisessä maalissa on
> sanokamme 3% varsinaista myrkkyä, listään siihen tärpättiä, joka haihtuu
> pois, montako prosenttia on myrkkyä jäljelle jäävässä maalissa?
>
Kyllähän tämä vähentää maalin kulutusta neljännekseen. Koska useimmat
pesevät, rapsuttavat tai hiovat vanhan myrkyn pois (siis pehmeissä
maaleissa) niin ohennettua maalia käyttämällä sama purkki kestääkin neljä
vuotta.
Petri
Pauli Laaksonen
Aivan. Siihen haluaisin itsekin vastauksen. Hankin äskettäin järvikäytöstä
tulleen veneen jonka pohja kiilteli vahattuna vaikka on jo 10-v vanha.
kyselisinkin onko jollain merialueelta kokemusta pohjan puhtaanapysymisestä
hyvällä vahalla käsiteltynä?
Kuinka usein veneen pohja pitäisi harjata ettei siihen levä tarttuisi. Kerran
viikossa, kuukaudessa. Onko edes teoreettista mahkua pohjan puhtaanapysymiseen?!
Toinen kysymys koskee yleisesti myrkkyjen kanssa pulaamista.
Kaikkihan aina suosittelevat jotain epoxia gelcoatin päälle ennen myrkkyä mutta
tuhat ja taas tuhat venettä kuitenkin on maalattua pelkästään myrkyllä. Eli
maksaako vaivan se epoxin vetäminen vai toimiiko pelkkä myrkky. Itselleni tulisi
mieleen lähinnä VC Offshoren levitys suoraan gelcoatin päälle, vahanpesun
jälkeen. Tollanen ohutkalvoteflon olisi ainakin helppo hävittää pohjasta tarpeen
tullen.
Lauri Tarkkonen
>> Myrkkymaalit kielletään mutta mitä tilalle?
>Aivan. Siihen haluaisin itsekin vastauksen. Hankin äskettäin järvikäytöstä
>tulleen veneen jonka pohja kiilteli vahattuna vaikka on jo 10-v vanha.
>kyselisinkin onko jollain merialueelta kokemusta pohjan puhtaanapysymisestä
>hyvällä vahalla käsiteltynä?
>Kuinka usein veneen pohja pitäisi harjata ettei siihen levä tarttuisi. Kerran
>viikossa, kuukaudessa. Onko edes teoreettista mahkua pohjan puhtaanapysymiseen?!
HSS:llä ja SPS:llä monet kilpailevat H-veneet eivät 80-luvullä
käyttäneet juuri myrkkymaalia. Kummallakin seuralla oli nosturit,
joilla veneen saattoi nostaa roikkumaan hetkeksi, jolloin pohjan
saattoi pestä. Jotkut pesivät veneen viikoittain kilpailukauden
aikana, jotkut joka toinen viikko ja jotkut kerran kuukaudessa.
Kuukaudessa ei juuri mitään sellaista tullut, joka ei lähtenyt
kevyesti letkulla ja harjalla. Siis kerran kuukaudessa pesemällä
saa pohjan, joka kelpaa kilparadoille. On esitetty arvioita, että
ilman myrkkymaalia pohja olisi Itämerellä pestävä kerran tai kaksi
kauden aikana.
>Toinen kysymys koskee yleisesti myrkkyjen kanssa pulaamista.
>Kaikkihan aina suosittelevat jotain epoxia gelcoatin päälle ennen myrkkyä mutta
>tuhat ja taas tuhat venettä kuitenkin on maalattua pelkästään myrkyllä. Eli
>maksaako vaivan se epoxin vetäminen vai toimiiko pelkkä myrkky. Itselleni tulisi
>mieleen lähinnä VC Offshoren levitys suoraan gelcoatin päälle, vahanpesun
>jälkeen. Tollanen ohutkalvoteflon olisi ainakin helppo hävittää pohjasta tarpeen
>tullen.
Kun hankin nykyisen veneeni -85 useimmat maalasivat myrkyn suoraan
gelcoatin päälle. Esimerkiksi VC-17 pysyi ihan kohtuullisesti.
Myöhemmin psein sen pois asetonilla ja maalasin kaksikomponentti
epoksi primerilla. Primerin tarkoitus on parantaa polyesterin
vedenpitoa, epoksi on tiiviimpää kuin polyesteri ja sillä käsitelty
pohja imee vähemmän kosteutta kuin gelcaot. Primerin tehtävä on
paremminkin osmoosilta suojaaminen. Tässä voisin kuvitella, että
koska primer-käsittely on kertaluonteinen ja suojaa venettä vuosikaudet
sen kustannusten ei pitäisi olla käytön este.
- Lauri Tarkkonen
Lauri Tarkkonen
>Mielenkiintoisia keinoja, toi ultraääni tosin tuntuu huuhaalta..
En ole aivan yhtä skeptinen, parkkeeraisitko itse melulähteen viereen?
Ultraääneen perustuvia laitteita on markkinoitu jo ainakin viiden
vuoden ajan. Muistelen nähneeni joitakin venelehtien testejä, joista
toiset olivat lupaavia toiset epäileväisiä. Kaikki oli kuitenkin tehty
huomattavasti suolaisemmissa ja lämpimämmissä vesissä kuin Itämeri,
joten saattaisi Itämeressä toimiakin.
Viimeisin viittaus asiaan on No. 338 Avril 1999 Voiles et voiliers
lehdessä sellaisten laitteiden esittelyssä, joista voi olla hyötyä
tai sitten ei. Tässä epäillään kuitenkin hinta/laatu suhdetta, jonka
todetaan kuitenkin paranevan, koska laite kestää ja toimii vuosikausia.
Jos myrkkymnaalit kielletään, eikä sopivia tule tilalle, niin silloin
tämä hinta/laatu suhde ei liene enään yhtä kriittinen, vaan katsotaan
toimiiko laite ylipäätänsä.
Jos homma ei pelaisi ollenkaan, niin sen markkinointi olisi varmaan
loppunut lyhyemmässä ajassa kuin viisi vuotta.
>> Totuus lienee kuitejkin, että veneilijöiden aiheuttamat saasteet ovat
>> alle promillen koko saastekuormasta ja sillä myrkkymaalimäärällä, joka
>> tarvitaan autolautan pohjaan maalataan kaikki Helsingin seudun
>> huviveneet useamman vuoden ajan.
>Totuus, hmm.. kuitenkin juuri kuparia on löydetty tutkimuksissa
>ravintokiertoon rikastuneena, eikä kuparipohjaisia myrkkyjä käytetä kai
>laivoissa?
Kuinka paljon kuparia tulee muualta kuin veneistä? Teollisuudesta yms.
Kuinka suuri osuus kuparilla on esimerkiksi isojen laivojen käyttämään
tinaan verrattuna? Laivojen päästöjä sanotaan vähäisiksi, koska ne
eivät ole pitkään satamassa, mutta esimerkiksi Helsingin ja Tukholman
satamassa seisovat tietyt autolautat pääsääntöisesti klo 9 - 18. Myrkyn
määrää ei vähennä se, että lauttaa aina välillä vaihdetaan.
- Lauri Tarkkonen
Lauri Tarkkonen
>ks. lopussa
Luultavasti maalia ja myrkkyä liukenee veteen (jos maalia vain riittää)
yhtä paljon jos maalia on ohuempi tai paksumpi kerros. Itsekin toteat,
että osa rapsuttaa tai hioo vanhan myrkyn pois, tämä pois hiottu maali
ei kaiketi mene mereen, ellei sitä huuhdota hiontapaikalta mereen.
- Lauri Tarkkonen
Vesa Saarela
>
> Aivan. Siihen haluaisin itsekin vastauksen. Hankin äskettäin järvikäytöstä
> tulleen veneen jonka pohja kiilteli vahattuna vaikka on jo 10-v vanha.
> kyselisinkin onko jollain merialueelta kokemusta pohjan puhtaanapysymisestä
> hyvällä vahalla käsiteltynä?
> Kuinka usein veneen pohja pitäisi harjata ettei siihen levä tarttuisi. Kerran
> viikossa, kuukaudessa. Onko edes teoreettista mahkua pohjan puhtaanapysymiseen?!
>
> Kaikkihan aina suosittelevat jotain epoxia gelcoatin päälle ennen myrkkyä mutta
> tuhat ja taas tuhat venettä kuitenkin on maalattua pelkästään myrkyllä. Eli
> maksaako vaivan se epoxin vetäminen vai toimiiko pelkkä myrkky. Itselleni tulisi
> mieleen lähinnä VC Offshoren levitys suoraan gelcoatin päälle, vahanpesun
> jälkeen. Tollanen ohutkalvoteflon olisi ainakin helppo hävittää pohjasta tarpeen
> tullen.
>
>
näkinhiomatalkoot,jos jätät myrkyt pois.Epoksimaaleja käytetään nimenomaan sen takia pohjamaaleina,
että ne estävät kaikista tunnetuista maalityypeistä parhaiten veden imeytymistä laminaattiin.
Lasikuituhan imee vettä topparista huolimatta ja jos rakenteet ovat ruiskulaminoidut voi seurauksena
olla lasikuiturutto.Myrkky ei estä pennin vertaa veden imeytymistä.
Vesa
Lauri Tarkkonen
>Lasikuituhan imee vettä topparista huolimatta ja jos rakenteet ovat
>ruiskulaminoidut voi seurauksena olla lasikuiturutto.
Sillä onko runko ruiskulaminoitu tai käsinlaminoitu ei liene mitään
tekemistä lasikuituruton saamisen riskin kanssa. Ruttoa esiintyy
kummallakin tavoin tehdyissä veneissä. Riskin tekijät lienevät
laminoinnissa käytetyn hartsin laadusta, gelcoatin paksuudesta (itse-
asiassa liian paksu gelcoat lisää osmoosin vaaraa, sanoo uudempi
teoria), ensimmäisten mattojen paksuudesta yms.
- Lauri Tarkkonen
Jukka Käräjäoja
> kyselisinkin onko jollain merialueelta kokemusta pohjan puhtaanapysymisestä
> hyvällä vahalla käsiteltynä?
Kokemuksia merialueelta. Sitä kai tämä PeräMERIkin on, vaikka murtovettä
sisältääkin; jopa juotavan vähän suolaa...
Oletushan tuntuu keskusteluissa ja veneenkunnostusoppaissa olevan, että
myrkky on must. Väittäisin pohjoisesta vinkkelistä, ettei.
Aikanaan Raahessa perämoottori-Terhissä käytin autovahaa pohjassa.
Suljetulla kaupunginlahdella aikoina ennen ruoppausta "sammalta" kyllä
kertyi kesässä useampi sentti. Sittemmin lahti ruopattiin ja
huuhtelukanavoitiin ja pohjakin pysyi melkoisen puhtaana. Syksyllä riitti
katuharjalla pyyhkäisy ja mahdollisesti vähän mäntysuopaa lisäksi.
> Kuinka usein veneen pohja pitäisi harjata ettei siihen levä tarttuisi.
Kerran
> viikossa, kuukaudessa. Onko edes teoreettista mahkua pohjan
puhtaanapysymiseen?!
Oulussa en ole viime vuosina käyttänyt purjeveneen pohjassa
tavanomaisen maalin lisäksi mitään, edes vahaa. Laiska kun olen.
Pohja muuttuu kesän mittaan hiukan tummemmaksi, limaiseksi, mutta
en sanoisi että vieläkään merkittävässä määrin kitkaisemmaksi.
Kerran kesässä tapahtuva pohjan harjaus riittää. Sen voi tehdä sinä
ainoana lämpimänä kesäpäivänä, kun meressä uiminen on mahdollista...
Siinä vaiheessa, kun loikoilu alkaa kyllästyttää, voi toteuttaa itseään ja
saada palkitsevaa jälkeä aikaan. Vene ankkuriin, liivit päälle ja
katuharjan kanssa veteen. Toiselle kädelle olisi hyvä olla köysi kannelta,
josta voi vetää vastaan, sillä harjaus vie vastavoiman mukaisesti
harjaajaa kauemmas veneestä. Helpompaa harjaus onkin, jos voi seistä
pohjassa. Lima irtoaa keveästi ja taas on nätti vene! Työmäärä on
huomattavasti pienempi kuin vahaus, myrkkymaalin hiomisesta ja
maalaamisesta nyt puhumattakaan.
Voihan se olla, että Oulun satamissakin on eroja. En tiedä, miten paljon
jokisuussa olevissa satamissa pohja limoittuu kiitos maatalouden, mutta
Rajahaudan merisatamassa ei sanoisinko kahta milliä enempää, vaikkei koko
kesänä harjaisi.
Kun teillä siellä Suomenlahdella on varmasti sinilevien lisäksi rehevät
veneenpohjatkin, jossakin Selkämerellä lienee järkevän myrkynkäytön ja
turhan tuhrauksen raja.
Jäiden lähtöä odotellessa
Jukka
pekka oivanen
>Kaikkihan aina suosittelevat jotain epoxia gelcoatin päälle ennen
myrkkyä mutta
>tuhat ja taas tuhat venettä kuitenkin on maalattua pelkästään myrkyllä.
Eli
>maksaako vaivan se epoxin vetäminen vai toimiiko pelkkä myrkky?
Epoxi gelcoatin päällä ei ole tarkoitettu suojaamaan kasvustoilta vaan
veden tunkeutumiselta laminaattiin, joten myrkkykeskusteluun ei kannata
sekoittaa epoxia. Ne tuhat ja taas tuhat venettä ovat potentiaalisia
tulevia lasikuiturutto/osmoosi/tms. -potilaita. Oman ymmärrykseni mukaan
kaikki jatkuvasti (=kesän) vedessä seisovat veneet kannattaa suojata
epoxilla.
Pekko
Pete
Jukka Käräjäoja <jkar...@paju.oulu.fi> wrote in message
news:Pine.SGI.3.95.990503...@paju.oulu.fi...
> On Sun, 2 May 1999, Pauli Laaksonen wrote:
>
> Oulussa en ole viime vuosina käyttänyt purjeveneen pohjassa
> tavanomaisen maalin lisäksi mitään, edes vahaa. Laiska kun olen.
> Pohja muuttuu kesän mittaan hiukan tummemmaksi, limaiseksi, mutta
>.....
Joo, eihän siellä Peräjärvellä edes esiinny koko merirokkoa... hehheh...
Petri
Jukka Käräjäoja
> Joo, eihän siellä Peräjärvellä edes esiinny koko merirokkoa... hehheh...
>
> Petri
Kun tälle linjalle kerran lähdit, eipä ole (vielä) sinilevääkään,
päinvastoin kuin teillä siellä Pietarin viemärin varressa...
Sait provosoitua, oletko tyytyväinen?
Jukka
Lauri Tarkkonen
>Sait provosoitua, oletko tyytyväinen?
> Jukka
Jos katsoo mitä ruotsalaiset tekevät, niin voisi päätellä, että
Sundsvallista pohjoiseen ei myrkkymaalia tarvita, se on kai ollut
kiellettyä Ruotsin itärannikolla jostain Sundsvallista pohjoiseen
jo vuosia.
- Lauri Tarkkonen
Jukka Käräjäoja
> >> Joo, eihän siellä Peräjärvellä edes esiinny koko merirokkoa... hehheh...
> >>
> >> Petri
On 4 May 1999, Lauri Tarkkonen wrote:
> Jos katsoo mitä ruotsalaiset tekevät, niin voisi päätellä, että
> Sundsvallista pohjoiseen ei myrkkymaalia tarvita, se on kai ollut
> kiellettyä Ruotsin itärannikolla jostain Sundsvallista pohjoiseen
> jo vuosia.
Juu, eihän täällä mitään suurten merten näivertäjiä eläkään, kiitos
lähes makean veden. Perämeren pintavesi on lyhyen purjehduskauden aikaan
vähempisuolaista kuin veri, siis Petrin järvimääritelmä oli aika osuva.
Luulen, että täkäläiset veneilijät pistävät
myrkyn pohjaan a) vanhasta tottumuksesta, kun kaikissa venelehtien yms.
kevätkunnostusohjeissa niin paasataan, b) limoittumista vastaan, mikä voi
olla rehevissä satamissa runsasta sekin.
Itse olen kokenut aiemmalta omistajalta (Vaasasta) perimäni myrkyn,
kuten jo kerroin, lähes turhaksi, jos harjaa viitsii kerran kesässä
käyttää. Myrkyssä sotkee vain itsensä venettä nostaessa ja laskiessa
sekä etenkin uidessa, kun kiipeilee takaisin veneeseen.
Tämä vain vastauksena niihin kysymyksiin, missä kyseltiin kokemuksia
"meri"alueilta. Suurta mertahan ei Suomesta löydy kiitos jatkosodan.
Mutta nämä kokemukseni eivät taida auttaa niitä 90 prosenttia Suomen
veneilijöistä, jotka elävät sitkeämpien näkinkenkien yms. otusten
alueella murtovedessäkin. Kysymys jää elämään: mitä myrkyn tilalle?
Onko joku uusi yhdiste sen terveellisempi kuin "rehellinen" kupari tai
tina? Ei lyijyttömän bensan nakutuksenestoainekaan mitään limpsaa ole,
näin analogioita viljelläkseni. Ehkä kehitetään joku vahamainen hyytelö,
joka ei suuremmin maistu ötököille ja samalla voitelee veneen pohjan
hulppeaan menoon. Tämä ei tietenkään sovi kilpaileville, joilta lienee
vettä polarisoivat liukasteet kielletty.
Tuumaili
Jukka