Kelivideoita
Risto Varanka
Purjeveneellä: http://www.youtube.com/watch?v=pp45fL0u0QU
Plaanissa ~3m aallokossa:
http://www.pcuf.fi/~villima/Masmar_33_siirtoajo.wmv
Kalastamassa(?): http://www.youtube.com/watch?v=hGW_Bgn3qp0
Laivalla:
http://www.youtube.com/watch?v=qPYodT4jl04&mode=related&search=
Risto
jaakko
Hienoja,
toi masmar - nostan hattua - olisin löysännyt jo ajat sitten.
Varmaan jo laituriin...
Hyvää uutta vuotta,
--
kirjoitti,
Jaakko
o~
(___/___)
/
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
http://www.avokanootti.info/
http://www.meridianx.fi/jaakko/jaakko.html
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Risto Varanka
jaakko kirjoitti:
> Hienoja,
>
> toi masmar - nostan hattua - olisin löysännyt jo ajat sitten.
> Varmaan jo laituriin...
No mainosvideossa pitää päästelläkin ;)
Ihan mielenkiintoisen näköistä menoa juu, kun välistä vesi virtaa
kattoikkunan päältä ja välistä on pohja irti vedestä lähes
kokonaan. Vähän levotonta, ei vaikuta mukavuusalukselta...
suomi24:ssä oli ihan hauska kommentti tyyliin "pojat ei osaa, itte oon
ajanu 4.5m hardtoppia pahemmassa kelissä ja vene kulki paljon
paremmin...".
> Hyvää uutta vuotta,
Sitä samaa kaikille ryhmäläisille. Toivottavasti tänä vuonna on
yhtä hyvät kelit kuin viime vuonna (sanoo avoveneilijä ;)
Risto
Matti
"Risto Varanka" <rvar...@luukku.com> kirjoitti
viestissä:1167576570....@n51g2000cwc.googlegroups.com...
Sattui surffatessa silmiin muutama...
Purjeveneellä: http://www.youtube.com/watch?v=pp45fL0u0QU
Kalastamassa(?): http://www.youtube.com/watch?v=hGW_Bgn3qp0
Laivalla:
http://www.youtube.com/watch?v=qPYodT4jl04&mode=related&search=
Risto
Melkosta keliä..Ja oli muuten 30-31.12 yö myös Suomi-Maarianhamina
välilläkin. Oksennusämpäreitä jaossa käytävillä ja 7. kerroksen hytin
ikkunaan löi kevyttä huuhtelua.. Niin ja kulkupelinä viikkarin Gabbe.
Matti Suorsa
"Risto Varanka" <rvar...@luukku.com> kirjoitti
viestissä:1167576570....@n51g2000cwc.googlegroups.com...
>Purjeveneellä: http://www.youtube.com/watch?v=pp45fL0u0QU
>Kalastamassa(?): http://www.youtube.com/watch?v=hGW_Bgn3qp0
>Laivalla:
>http://www.youtube.com/watch?v=qPYodT4jl04&mode=related&search=
>Risto
Pitemmittä puheitta:
Tuon purjevenettä esittävän videon perusteella
voidaan havaita, että tärkein henkilökohtainen
turvavaruste on valjaat.
MSa
--------------------------------------------------------------------------------
Saapuneet-kansioni on suojattu SPAMfighterilla
734 roskapostia on blokattu toistaiseksi.
Lataa free SPAMfighter jo tänään!
Dag Stenberg
> Risto Varanka wrote:
>> Sattui surffatessa silmiin muutama...
>>
>> Purjeveneellä: http://www.youtube.com/watch?v=pp45fL0u0QU
Vakuuttava.
>> Plaanissa ~3m aallokossa:
>> http://www.pcuf.fi/~villima/Masmar_33_siirtoajo.wmv
Järjetöntä touhua.
>> Kalastamassa(?): http://www.youtube.com/watch?v=hGW_Bgn3qp0
Niin, sellaista voi elämä olla.
>> Laivalla:
>> http://www.youtube.com/watch?v=qPYodT4jl04&mode=related&search=
Selityskin löytyi: "Algunos tienen que salir al mar, para ayudar a otros
en la tormenta.(Remolcador de Salvamento Maritimo Frances en accion en
el Canal de la Mancha)". Eli ranskalainen meripelastusalus työssään Englannin
kanaalissa.
DS
Dag Stenberg
> Ihan mielenkiintoisen näköistä menoa juu, kun välistä vesi virtaa
> kattoikkunan päältä ja välistä on pohja irti vedestä lähes
> kokonaan. Vähän levotonta, ei vaikuta mukavuusalukselta...
> suomi24:ssä oli ihan hauska kommentti tyyliin "pojat ei osaa, itte oon
> ajanu 4.5m hardtoppia pahemmassa kelissä ja vene kulki paljon
> paremmin...".
Suomi24:ssä onkin vielä kovempia kundeja kuin täällä usenetissä...
ainakin puheistaan.
DS
KK
"Matti" <ma...@omavarasto.xxx.pois.fi> kirjoitti
viestissä:4598dbd3$0$31533$f4da...@news.24online.fi...
> Melkosta keliä..Ja oli muuten 30-31.12 yö myös Suomi-Maarianhamina
> välilläkin. Oksennusämpäreitä jaossa käytävillä ja 7. kerroksen hytin
> ikkunaan löi kevyttä huuhtelua.. Niin ja kulkupelinä viikkarin Gabbe.
Toi Suomi-Maarianhamina oli varmaan tarkoituksellinen poliittinen kommentti?
Mutta onko vain Helsinki Suomi?
- k
Jouni R
>"Dag Stenberg" <dag.st...@nospam.helsinki.fi.invalid> wrote in message
>news:enb6d4>$95s$1...@oravannahka.helsinki.fi...
> jaakko <jaakko....@meridianx.fi> wrote:
> > Risto Varanka wrote:
> >> Sattui surffatessa silmiin muutama...
> >>
> >> Purjeveneellä: http://www.youtube.com/watch?v=pp45fL0u0QU
>
> Vakuuttava.
>
> >> Plaanissa ~3m aallokossa:
> >> http://www.pcuf.fi/~villima/Masmar_33_siirtoajo.wmv
>
> Järjetöntä touhua.
>
Jaa. Että "vakuuttavaa", kun purkkarilla ollaan ihan ilmeisessä
hengenvaarassa ja erittäin epämukavissa oloissa, mutta "järjetöntä touhua",
kun moottoriveneellä ajetaan huomattavasti miedommassa kelissä kuivassa ja
lämpimässä kabiinissa?
-Jouni
mp
vaihdeltiin kankaita tuulen mukaan, joka kyllä oli kova. Hengenvaara tossa
oli yhtä lähellä kun purjehdittaessa aina, ukoilla oli turvavaljaat
keulakannella ja pysyivät kyydissä kun aallot heitteli.
Sinänsä näyttää hurjalta, mutta urheilu ja varsinkin kilpaurheilu usein
on...
Martti
Dag Stenberg
>>"Dag Stenberg" <dag.st...@nospam.helsinki.fi.invalid> wrote in message
>>news:enb6d4>$95s$1...@oravannahka.helsinki.fi...
>> >> Sattui surffatessa silmiin muutama...
>> >> Purjeveneellä: http://www.youtube.com/watch?v=pp45fL0u0QU
>>
>> Vakuuttava.
>>
>> >> Plaanissa ~3m aallokossa:
>> >> http://www.pcuf.fi/~villima/Masmar_33_siirtoajo.wmv
>>
>> Järjetöntä touhua.
>
> Jaa. Että "vakuuttavaa", kun purkkarilla ollaan ihan ilmeisessä
> hengenvaarassa ja erittäin epämukavissa oloissa, mutta "järjetöntä touhua",
> kun moottoriveneellä ajetaan huomattavasti miedommassa kelissä kuivassa ja
> lämpimässä kabiinissa?
Joo. Ehkä vakuuttavaa on väärä sana. En minä tietenkään olisi siellä
seilaamassa. Toisaalta tunnistin tilanteen että vettä kaataa päälle ja
menettää jalansijan ja turvaköysi pelastaa. Se, että siellä on paljon
kangasta ja ukkoja osoitti että siellä ollaan avomerikilpailussa ja
tilanteeseen nähden pärjätään jotenkin. Venehän pärjää kyllä, suurin
riski on että joltain ukolta katkeaa luita. Meikäläisen veneessä ei noin
monta ukkoa kerralla vaaranna terveyttään. Mutta filmi on aika kuvaava
sille, mitä saattaa tapahtua, ellei pysty/halua reivata.
Masmarhommassa taas ei ole mitään järkeä, ellei ajattele että tehdään
tahallaan mainosfilmiä, mutta varsinaisesti tuollaisella paatilla ei ole
mitään tekemistä siellä niissä olosuhteissa. Sekin kyllä selviää
mainiosti filmistä.
Yritin tässä pelastaa aikaisemman puheenvuoroni, ikäänkuin se olisi
ollut hyvin harkittu....
DS
Panu
Joistakin voisi sanoa, että taitava selviää siitä minne viisas ei menisi.
tai jotenkin tohon tapaan.
Panu
"Risto Varanka" <rvar...@luukku.com> wrote in message
news:1167576570....@n51g2000cwc.googlegroups.com...
Jouni R
>"Dag Stenberg" <dag.st...@nospam.helsinki.fi.invalid> wrote in message
>
> Masmarhommassa taas ei ole mitään järkeä, ellei ajattele että tehdään
> tahallaan mainosfilmiä, mutta varsinaisesti tuollaisella paatilla ei ole
> mitään tekemistä siellä niissä olosuhteissa. Sekin kyllä selviää
> mainiosti filmistä.
>
> Yritin tässä pelastaa aikaisemman puheenvuoroni, ikäänkuin se olisi
> ollut hyvin harkittu....
>
Noo, sattuuhan sitä. Mutta olen eri mieltä tuosta "tuollaisella paatilla ei
ole mitään tekemistä jne" jutusta. Hyvinhän se Masmar pärjäsi, ei mitään
hätää. Toki minäkin kysyisin, oliko noinkin kovaan keliin ihan pakko
lähteä, mutta erittäin turvallisen näköistä menoa oli.
Nimenomaan se toinen filmi edusti sellaista "tuossa nyt ei ole mitään
järkeä" -menoa. Useita kohtia, joissa ´varma kuolema odotti yhden vaijerin
tai sen kiinnityspisteen pettämisen takana.
-Jouni
Martti Halminen
Noin äkkiä katsottuna näyttäisi olevan joku Global Challengen (tai mikä
sen nimi nykyisin on) paatteja: ajavat kilpaa maailman ympäri "väärään
suuntaan": suurin osa kryssiä. Liekö sitten kuva harjoituksista vai
varsinaisesta kisasta.
--
Tuukka L.
>Ihan mielenkiintoisen näköistä menoa juu, kun välistä vesi virtaa
>kattoikkunan päältä ja välistä on pohja irti vedestä lähes
Cat B:n (off-shore) veneelle ihan kelvollista toimintaa.
Heräs vaan kysymys, että mitä järkee... (ei mitään). Jos tykkää tommoisesta
touhusta, niin halvemmalla pääsee kun ostaa Linnanmäelle privat-piletin
marraskuussa ja ååkaa vuoristoradalla 5 tuntia putkeen. Vaimo heittää
kiulusta aina puolen minsan välein jäistä vettä niskaan ja taas mennään.
Tuukka L.
"Dag Stenberg" <dag.st...@nospam.helsinki.fi.invalid> wrote in message
> Suomi24:ssä onkin vielä kovempia kundeja kuin täällä usenetissä...
> ainakin puheistaan.
>
No hullujahan riittää, eräskin hullu siirtyi jo kelkkakauteen joulukuussa,
vaikka Perämeri pohjukoita lukuunottamatta on vielä auki. Mutta kun
joulukuussa on tapana kelkkailla, niin sitten mennään saaresta saareen
MOOTTORIKELKALLAAA (perkeleee) kun "niin on aina ennenkin tähän aikaan
vuodesta tehty".
Homma jopa toimii, kunhan ei kone sammu tai ei tee virhettä eli horjahda ja
höllää kaasua...
Tuukka L.
"Jouni R" <Just.s...@mail.and.be.damned.com> wrote in message
news:rWanh.227$0c7...@read3.inet.fi...
> Nimenomaan se toinen filmi edusti sellaista "tuossa nyt ei ole mitään
> järkeä" -menoa. Useita kohtia, joissa ´varma kuolema odotti yhden
> vaijerin
> tai sen kiinnityspisteen pettämisen takana.
>
> -Jouni
Voidaanko keskustelu päättää nyyssipurjehdusparlamentin legendaarisiin
päätössanoihin, että "väärin purjehdittu" (taas kerran)??
Marko Kaittola
> Sattui surffatessa silmiin muutama...
Huimia olivat.
> Purjeveneellä: http://www.youtube.com/watch?v=pp45fL0u0QU
Minun silmääni tuo näytti aivan älyttömältä touhulta. En tiedä,
kertooko tämä siitä, että olen nössö joka ei osaa purjehtia, mutta tuo
ei todellakaan ollut tilanne jonka haluaisin kokea.
> Plaanissa ~3m aallokossa:
> http://www.pcuf.fi/~villima/Masmar_33_siirtoajo.wmv
Melkoista katsottavaa tämäkin, mutta ainakin kippari pysyi kuivana.
> Laivalla:
> http://www.youtube.com/watch?v=qPYodT4jl04&mode=related&search=
Komeaa katsottavaa, ja tukevan työpöydän ääressä istuttaessa myös
mukavaa. Onneksi en ollut laivalla kokemassa tuota :)
- Marko
--
+----------------+ +------------------------------+
| Marko Kaittola | | Ma...@Kaittola.NET |
| Niemeläntie 8 | | http://www.kaittola.net/moa/ |
| 54710 Lemi | | Puh 040 553 8988 |
| Finland | | Tel +358 40 553 8988 |
+----------------+ +------------------------------+
Heikki Hämäläinen
Risto Varanka kirjoitti:
> Sattui surffatessa silmiin muutama...
>
> Purjeveneellä: http://www.youtube.com/watch?v=pp45fL0u0QU
En koko kierrosta välittäisi noin tehdä, mutta mielelläni tuonkin kokisin.
> Plaanissa ~3m aallokossa:
> http://www.pcuf.fi/~villima/Masmar_33_siirtoajo.wmv
Meneehän se noinkin, mutta ei herätä minkäänlaisia intohimoja.
> Kalastamassa(?): http://www.youtube.com/watch?v=hGW_Bgn3qp0
>
> Laivalla:
> http://www.youtube.com/watch?v=qPYodT4jl04&mode=related&search=
Tämä näyttää aivan sille, mitä se onkin, työtä. Kunnia niille, jotka
tuonkin työn viitsivät tehdä.
> Risto
>
NiKe
>>> http://www.youtube.com/watch?v=qPYodT4jl04&mode=related&search=
>
> Selityskin löytyi: "Algunos tienen que salir al mar, para ayudar a otros
> en la tormenta.(Remolcador de Salvamento Maritimo Frances en accion en
> el Canal de la Mancha)". Eli ranskalainen meripelastusalus työssään Englannin
> kanaalissa.
>
> DS
Mistä tämän selityksen löysit?
nk
Dag Stenberg
>> Purjeveneellä: http://www.youtube.com/watch?v=pp45fL0u0QU
>
> Minun silmääni tuo näytti aivan älyttömältä touhulta. En tiedä,
> kertooko tämä siitä, että olen nössö joka ei osaa purjehtia, mutta tuo
> ei todellakaan ollut tilanne jonka haluaisin kokea.
Minäkin teen kyllä parhaani ollakseni joutumasta sellaiseen tilanteeseen.
DS
Martti Halminen
Jos kyseinen paatti enemmän kiinnostaa, niin katsokaapa
http://bourbon-online.com/Abeille-Languedoc-Abeille-Flandre
- ao. sivulla on kyllä koneteho väärin: jarrupenkissä siitä ei irtoaisi
kuin 12800 hv, jos oikein muistan.
--
Risto Varanka
Tuukka L. wrote:
> "Risto Varanka" <rvar...@luukku.com> wrote in message
> news:1167605528.1...@h40g2000cwb.googlegroups.com...
> >Ihan mielenkiintoisen näköistä menoa juu, kun välistä vesi virtaa
> >kattoikkunan päältä ja välistä on pohja irti vedestä lähes
>
> Cat B:n (off-shore) veneelle ihan kelvollista toimintaa.
Entäs jos tulee kiva puuska ja tuuli tarttuu veneen pohjaan kun se
lentää aallonharjalta? Luulisin että B-luokitus ei paljoa tuossa
auta vai pitääkö tuon luokan moottoriveneet tehdä niin
raskasrakenteisiksi että tuuli ei niitä minnekään heitä?
Toinen mikä mietityttää on että mitä kaikkea voi hajota kun vene
putoaa taas ilmasta alas ja paiskautuu vasten vettä siellä alhaalla?
Tärähti aika ikävän näköisesti tuossa videossa.
Sopivasti ajettuna tuollainen vene varmaankin olisi sen verran vakaa
että uppoumanopeudellakin pääsisi?
Risto
Matti Suorsa
"Marko Kaittola" <m...@nospam.iki.fi> kirjoitti
viestissä:87vejln...@ankkuri.kaittola.net...
> "Risto Varanka" <rvar...@luukku.com> writes:
>> Sattui surffatessa silmiin muutama...
>
> Huimia olivat.
>
>> Purjeveneellä: http://www.youtube.com/watch?v=pp45fL0u0QU
>
> Minun silmääni tuo näytti aivan älyttömältä touhulta. En tiedä,
> kertooko tämä siitä, että olen nössö joka ei osaa purjehtia, mutta tuo
> ei todellakaan ollut tilanne jonka haluaisin kokea.
Minun mielestäni ei tuo video näytä mitenkään
epätavalliselta. Niinkuin kuva kertoo, eihän siellä
aallokkokaan näytä olevan kovin korkeaa.
Valtamerellähän käytännössä kasvaa "vain"
aallon pituus eikä niinkään korkeus.
- Voidaanko veikata, että vene osallistuu kilpailuun,
koska miehistöä näyttää olevan joka lähtöön ja
porukka on osaavaa. Kameran käyttökin
osoittaa ammattilaisuutta.
- Veneen kulkusuunta ei näytä olevan sellainen,
johon tavallinen turisti ohjaisi venettä vaihtaakseen
purjeita. Eipä siinä näy kohdattavan edes ns.
kaatuvia aaltoja vaan keulan painuttua syvälle
vesi näyttää kuohahtavan kannelle, kuten sen
tuossa tilanteessa kuuluukin tehdä.
- Mitä taas tulee tuohon JouniR:n mainitsemiin
riskeihin, niin monissa muissakin kilpailulajeissa
otetaan saman mittapuun eli "ei mitään järkeä"
mukaan riskejä, jotta pärjättäisiin kisassa.
Olin itsekin kerran keulassa yksin vaihtamassa
genuaa rullalaitteen profiiliin (kaveri oli mastolla
hiiaamassa purjetta ylös). Joka aallolla painuin
vesimassan alle. Tämä touhu edellytti sen, että
valjaat pitivät minut tiukasti kannessa kiinni ja
veden lämpötila oli noin 20 astetta.
MSa
--------------------------------------------------------------------------------
Saapuneet-kansioni on suojattu SPAMfighterilla
794 roskapostia on blokattu toistaiseksi.
tero.chr...@pp.nic.fi
Matti Suorsa kirjoitti:
Tuon purjevenevideon lopussa vilahtaa videolla teksti
'Global Challenge 2004'.
Siihen nojaten video olisi otettu ko.
maailmanympäripurjehduskisasta, 29000 mailia, joka tehdään
'väärään suuntaan'. Siis kryssitään vastatuuleen esim.
Roaring Forties / Screaming Fifties!. Ks.
http://www.challengebusiness.com/global/routeandtiming.html
Veneen koko 72 jalkaa, miehistössä 17 henkeä. Kisattu 1992,
1996, 2000 ja 2004, seuraava 2008. Mm. Cap Horn mennään
idästä länteen. Videon yhdessä kohdassa kaveri osoittaakin
kädellään niemeä, ja huulilta voi lukea 'Cap Horn'.
No, ehkäpä nuo kisaan osallistuvat haluavat vakuuttavan
näytön siitä, että kyllä tässä ostataan kryssiäkin
purjeveneellä eikä vaan ajelehtia myötätuuleen :-).
TC
Tuukka L.
>Entäs jos tulee kiva puuska ja tuuli tarttuu veneen pohjaan kun se
>lentää aallonharjalta? Luulisin että B-luokitus ei paljoa tuossa
Se on kai valmistaja, joka noi luokitukset antaa. En tiedä perustuuko ne
oikein mihinkään standardoituun määreistöön? Epäilen. Toi vene voi siten
olla aliluokiteltukin, ei epätavanomaista.
>auta vai pitääkö tuon luokan moottoriveneet tehdä niin
>raskasrakenteisiksi että tuuli ei niitä minnekään heitä?
Epäilen, ettei tuuli enää ton kokoisesta veneestä sen vertaa pohjasta pintaa
saa, että heittäis sitä yhtikäs mihinkään. Painaa se sentään tonneja.
>Toinen mikä mietityttää on että mitä kaikkea voi hajota kun vene
>putoaa taas ilmasta alas ja paiskautuu vasten vettä siellä alhaalla?
>Tärähti aika ikävän näköisesti tuossa videossa.
Ihan samaa minäkin mietin.
>Sopivasti ajettuna tuollainen vene varmaankin olisi sen verran vakaa
>että uppoumanopeudellakin pääsisi?
Kai toi vene lujemmalle tosso kaahauksessa joutui kuin hiljaisemmalla
vauhdilla. Itse ainakin olisin hanaa löysännyt jo oman mukavuuteni vuoksi.
En ole vuoristoradan ystäviä.
Tuukka L.
"Matti Suorsa" <matti....@welho.com> wrote in message
news:enlt98$s2a$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
> Valtamerellähän käytännössä kasvaa "vain"
> aallon pituus eikä niinkään korkeus.
Joo, mutta meillä täällä Itämerellä on kokolailla toisenlaiset olosuhteet.
Puhumattakaan Perämerestä, joka todellakin on merenperä. Kuvittelepa mitä
sopivalla tuulella niille aalloille täällä tapahtuu, kun pohja kumminkin
koko ajan madaltuu ja syvemmältä lykkää tännepäin vettä....
Dag Stenberg
> Toinen mikä mietityttää on että mitä kaikkea voi hajota kun vene
> putoaa taas ilmasta alas ja paiskautuu vasten vettä siellä alhaalla?
> Tärähti aika ikävän näköisesti tuossa videossa.
Munuaiset... Selkäranka...
> Sopivasti ajettuna tuollainen vene varmaankin olisi sen verran vakaa
> että uppoumanopeudellakin pääsisi?
Taikka sitten kiemurtelee kuin hullu eikä voi ajaa suoraan ja keula
uppoaa aaltoihin koska se ei kanna riittävästi.
DS
Risto Varanka
Tuukka L. wrote:
> "Risto Varanka" <rvar...@luukku.com> wrote in message
> news:1168013543.3...@v33g2000cwv.googlegroups.com...
> >Entäs jos tulee kiva puuska ja tuuli tarttuu veneen pohjaan kun se
> >lentää aallonharjalta? Luulisin että B-luokitus ei paljoa tuossa
>
> Se on kai valmistaja, joka noi luokitukset antaa. En tiedä perustuuko ne
> oikein mihinkään standardoituun määreistöön? Epäilen. Toi vene voi siten
> olla aliluokiteltukin, ei epätavanomaista.
Perustuvat standardeihin ja EU:n direktiiveihin. Valmistaja sen
luokituksen valitsee kullekin venemallille, mutta viranomainen valvoo
tätä luokittelua vähintäänkin pistokokein. Tästä
CE-luokittelusta voi kyllä olla montaa mieltä mutta ei valmistaja voi
käytännössä lätkäistä ihan mitä tahansa luokitusta veneen
ominaisuuksista riippumatta. Pitäisi kai joskus ihan oikeasti
lueskella tätä CE-touhua virallisista lähteistä, sen verran usein
siitä tulee puhe.
> >auta vai pitääkö tuon luokan moottoriveneet tehdä niin
> >raskasrakenteisiksi että tuuli ei niitä minnekään heitä?
>
> Epäilen, ettei tuuli enää ton kokoisesta veneestä sen vertaa pohjasta pintaa
> saa, että heittäis sitä yhtikäs mihinkään. Painaa se sentään tonneja.
No jos heikompi tuuli heittää pienempää venettä niin... Kasvaakos
tuo tuulen vaikutus nyt nopeuden neliöön, kun veneen massa suhteessa
purje.. eikun pohjapinta-alaan kasvanee vain lineaarisesti veneen mitan
kasvaessa.
Risto
Lauri Levanto
Tuulen paine pinta-alaa kohden on vakio.
Kun kasvattaa kuution koon kaksinkertaiseksi
sen pohjan pinta-ala kasvaa nelinkertaiseksi ja tilavuus
eli massa 8 kertaiseksi.
Sama pätee veneeseen. Stabiliteetti kasvaa kuitenkin 16 kertaiseksi
koska massan lisäksi sen vipuvarsi GM kaksinkertaistuu.
Plaanaavan veneen tapaus on hieman erilainen, koska
tuon 8-kertaisen uppouman plaaniin nostamiseen tarvitaan
siis 8 kertainen pinta-ala. Siksi isoja sotalaivoja ei tehdä
plaanaaviksi vaikka nopeutta halutaankin.
-lauri
Tuukka L.
Onko tiedossa nimiä ja tunnisteita noille?
>luokituksen valitsee kullekin venemallille, mutta viranomainen valvoo
>tätä luokittelua vähintäänkin pistokokein. Tästä
>CE-luokittelusta voi kyllä olla montaa mieltä mutta ei valmistaja voi
CE-luokittelu? Sehän on täysin valmistajalähtöinen trustiin perustuva
menettely, joten epäilen valvontamekanismin olemassaoloa
venetapauksessakaan.
>lueskella tätä CE-touhua virallisista lähteistä, sen verran usein
>siitä tulee puhe.
Ainakin muissa tuotteissa CE on täysin valmistajan oma vakuuttelu asiasta.
Mitään testausta ei tehdä. Idea on kai, että jos käpy käy, niin valmistajan
edustaja vedetään hirteen asiasta. Sen vuoksihan niissä CE-vakuutteluissa on
aina jonkun Herra Valmistajan Isoherran nimi, jotta sitä voitaisiin rääkätä
vahingon sattuessa :-)
>No jos heikompi tuuli heittää pienempää venettä niin... Kasvaakos
>tuo tuulen vaikutus nyt nopeuden neliöön, kun veneen massa suhteessa
>purje.. eikun pohjapinta-alaan kasvanee vain lineaarisesti veneen mitan
>kasvaessa.
Esitä laskut, niin uskon. Tommoinen vene painaa kumminkin TONNEJA, joten
esim. ympäriheittoon tarvitaan aika monta Newtonia voimaa.
Tuukka L.
"Dag Stenberg" <dag.st...@nospam.helsinki.fi.invalid> wrote in message
> Taikka sitten kiemurtelee kuin hullu eikä voi ajaa suoraan ja keula
> uppoaa aaltoihin koska se ei kanna riittävästi.
Joten ainoa vaihtoehto noilla on painaa hana auki ja suoraan aaltoja päin
(ja toivoa parasta, että laminointiosastolla ei oo ollu maanantaipäivä kun
runkoa on tehty :-)
Loivan vinosti vasta-aallokkoon ajelu noilla kai vittumaisinta puuhaa on?
Matti Suorsa
"Tuukka L." <ei@invalid> kirjoitti
viestissä:D1ynh.397$sE....@read3.inet.fi...
Yhdyn täysin mielipiteeseesi. Oma kommenttini perustui
tuohon videoon, jonka tapahtuma-alue oli mielestäni
valtamerellä. (Valtamerestä puhun vain silloin, kun
liikumme mannerjalustan ulkopuolella.) Tosin videossa
vilahtaa näkyviin joku saari, joka saattaa kuulua Kap
Hornin alueelle, kuten Tero tuossa edellä vihjaili.
Huvittavinta on keskustella purjehtijan kanssa, joka
on paljon liikkunut "vain" Itämerellä (+ Pohjanmerellä,
Pohjanlahdella, Englannin kanaalissa, Välimerellä
tai Suomenlahdella) tuntien tällaisten alueiden kovan
merenkäynnin. Hänhän yleensä esittää kysymyksen,
että kuinka kauhea aallokko lieneekin siellä valtamerellä.
MSa
--------------------------------------------------------------------------------
Saapuneet-kansioni on suojattu SPAMfighterilla
806 roskapostia on blokattu toistaiseksi.
Risto Varanka
Tuukka L. wrote:
> "Risto Varanka" <rvar...@luukku.com> wrote in message
> >Perustuvat standardeihin ja EU:n direktiiveihin. Valmistaja sen
>
> Onko tiedossa nimiä ja tunnisteita noille?
>
> >luokituksen valitsee kullekin venemallille, mutta viranomainen valvoo
> >tätä luokittelua vähintäänkin pistokokein. Tästä
> >CE-luokittelusta voi kyllä olla montaa mieltä mutta ei valmistaja voi
>
> CE-luokittelu? Sehän on täysin valmistajalähtöinen trustiin perustuva
> menettely, joten epäilen valvontamekanismin olemassaoloa
> venetapauksessakaan.
http://www.veneily.fi/fi/CEmerkinta.php
Noita standardeja varmaan löytäisi Googlella.
Risto
Tuukka L.
>http://www.veneily.fi/fi/CEmerkinta.php
Eli tosta tekstistä selviää, että CE merkintä veneissäkin on pelkkä
valmistajan juhlallinen vakuutus. Se ei takaa veneestä sinänsä vielä mitään.
Se, että veneiden turvallisuus hoituisi "messuilla veneitä katsellen
pistokokeenomaisesti" on minusta vähän omituinen ajatus. Enemmän tuo
kuulostaa viranomaisten suuren yleisön tyynnyttelypropagandalta.
Risto Varanka
http://www.youtube.com/watch?v=tVoMtPFtEg0&mode=related&search=
Ja toinen purkkari:
http://www.youtube.com/watch?v=jia93Ru88PA&mode=related&search=
Risto
Tuukka L.
> Toinen laiva:
>
> http://www.youtube.com/watch?v=tVoMtPFtEg0&mode=related&search=
Googletuksen perusteella olis joku Voyager niminen laiva Välimeren
turbulenssissa 14.2.2005.
Ei toi ainakaan Voyager of the Seas Turuust liene mallista ja värityksestä
päätellen?
Matti Suorsa
"Tuukka L." <ei@invalid> kirjoitti
viestissä:ZZboh.253$_k2...@read3.inet.fi...
Ei moottoriavoveneiden turvallisuus ole taattu myöskään
MKL:n ohjeiden mukaan tehtynä käytännön ajotestinä.
Omin sanoin kerrottuna (noin 10 vuoden takainen ohje
lojuu jossakin laatikon pohjalla) siinä testataan muun muassa
esimerkiksi kaikenlaisia kurveja, muttei testata ominaisuuksia
esimerkiksi laivojen (järvi)aallokossa, puhumattakaan tuulen
nostamasta aallokosta, jolloin myös tuulen vaikutus veneeseen
tulee mukaan.
MSa
--------------------------------------------------------------------------------
Saapuneet-kansioni on suojattu SPAMfighterilla
812 roskapostia on blokattu toistaiseksi.
jaakko
Vakavuus, kelluvuus -ym -testit tehdään yleensä tyynessä.
Jopa uusien kääntyväkölisten kilpaveneiden kääntyminen testataan
tyynessä ja ilman mastoa.
Tuuli voi itseasiassa hankaloittaa asioita aallokkoa enemmän.
--
kirjoitti,
Jaakko
o~
(___/___)
/
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
http://www.avokanootti.info/
http://www.meridianx.fi/jaakko/jaakko.html
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
jaakko
Tsekkaa ensi kuussa Vene-messuilla, monenko veneen ajovalot ovat
asetusten vastaisia ja silti vene on CE-hyväksytty.
Matti Suorsa
"jaakko" <jaakko....@meridianx.fi> kirjoitti
viestissä:45a20603$0$31518$39db...@news.song.fi...
> Matti Suorsa wrote:
>> "Tuukka L." <ei@invalid> kirjoitti
>> viestissä:ZZboh.253$_k2...@read3.inet.fi...
>>> "Risto Varanka" <rvar...@luukku.com> wrote in message
>>> news:1168085163.2...@s80g2000cwa.googlegroups.com...
>>>> http://www.veneily.fi/fi/CEmerkinta.php
>>> Eli tosta tekstistä selviää, että CE merkintä veneissäkin on pelkkä
>>> valmistajan juhlallinen vakuutus. Se ei takaa veneestä sinänsä vielä
>>> mitään.
>>>
>>> Se, että veneiden turvallisuus hoituisi "messuilla veneitä katsellen
>>> pistokokeenomaisesti" on minusta vähän omituinen ajatus. Enemmän tuo
>>> kuulostaa viranomaisten suuren yleisön tyynnyttelypropagandalta.
>>
>> Ei moottoriavoveneiden turvallisuus ole taattu myöskään
>> MKL:n ohjeiden mukaan tehtynä käytännön ajotestinä.
>> Omin sanoin kerrottuna (noin 10 vuoden takainen ohje
>> lojuu jossakin laatikon pohjalla) siinä testataan muun muassa
>> esimerkiksi kaikenlaisia kurveja, muttei testata ominaisuuksia
>> esimerkiksi laivojen (järvi)aallokossa, puhumattakaan tuulen
>> nostamasta aallokosta, jolloin myös tuulen vaikutus veneeseen
>> tulee mukaan.
> Vakavuus, kelluvuus -ym -testit tehdään yleensä tyynessä.
> Jopa uusien kääntyväkölisten kilpaveneiden kääntyminen testataan tyynessä
> ja ilman mastoa.
>
> Tuuli voi itseasiassa hankaloittaa asioita aallokkoa enemmän.
Tällaisilla testihommilla MKL vesitti myös minun
kysymykseni, onko Yamarin 415 kelpoinen
järviaallokossa. (Tästä on muuten ollut vuosia sitten
kirjoituksia tässäkin ryhmässä.)
Tilanne oli se, että aallokossa en voinut yksinäni ajaa
kovaa enkä hiljaa. Perässä oli sähkökäynnisteinen 20 hv
Evinrude, minä 90 kg, 60 Ah akku ja 7 kg ankkuri.
Vastatuuleen kovaa ajettaessa kulki vene keula pystyssä
jyrkissä makeanveden aalloissa kuin portaita alaspäin
ja sama oli myös tilanne koko alueella hiljennettäessä
kulkunopeus tyhjäkäynnille asti. Hiljaisella nopeudella
ei vene hakannut niin kuin suurella nopeudella, jolloin
pelkäsin sen hajoavan, vaan vastatuuli otti joka aallon
ylityksessä veneen vastaan kippaamalla keulaa ylöspäin
pelkäsin sen "kaatuvan päälleni".
Jouduin ajelemaan edellisen johdosta hiekkasäkki
keulassa. Näin teki myös naapurilaituripaikalla oleva
rouvakin Yamarin 410:lla (5 cm lyhemmällä veneellä).
Dag Stenberg
> Vastatuuleen kovaa ajettaessa kulki vene keula pystyssä
> jyrkissä makeanveden aalloissa kuin portaita alaspäin
> ja sama oli myös tilanne koko alueella hiljennettäessä
> kulkunopeus tyhjäkäynnille asti. Hiljaisella nopeudella
> ei vene hakannut niin kuin suurella nopeudella, jolloin
> pelkäsin sen hajoavan, vaan vastatuuli otti joka aallon
> ylityksessä veneen vastaan kippaamalla keulaa ylöspäin
> pelkäsin sen "kaatuvan päälleni".
>
> Jouduin ajelemaan edellisen johdosta hiekkasäkki
> keulassa. Näin teki myös naapurilaituripaikalla oleva
> rouvakin Yamarin 410:lla (5 cm lyhemmällä veneellä).
Aikanaan Volvoja (Amazon, 144) ajettiin usein talvella niin, että oli
hiekkasäkki tavaratilassa takapään heittojen minimoimiseksi. Ei silti
koskaan ehdotettu, että olisi pitänyt kieltää Volvojen
tieliikennekäyttö.
DS.
Vito Toppinen
> moottoriveneellä ....... kuivassa ja
> lämpimässä kabiinissa?
>
> -Jouni
>
>
Niin, miksi ostaa rättivene kun voi olla kuin tuossa yllä lukee. =)
Tuukka L.
"jaakko" <jaakko....@meridianx.fi> wrote in message
news:45a2066d$0$31518$39db...@news.song.fi...
> Tsekkaa ensi kuussa Vene-messuilla, monenko veneen ajovalot ovat asetusten
> vastaisia ja silti vene on CE-hyväksytty.
Olisi jo aika päästää virheellisestä terminologiasta eroon, jaakko.
Näkemäsi veneet eivät ole "CE-hyväksyttyjä" vaan
CE-vaatimuksenmukaisuusvakuuteltuja. Joku vakuuttaa, on sinun asiasi ottaa
selvää, uskotko.
Lauri Levanto
Ja miksi mennä merelle lainkaan kun voi olla kotona kuivassa ja
lämpimässä telkun äärellä
-lauri
Jussi
> Jouni R kirjoitti:
>> moottoriveneellä ....... kuivassa ja
>> lämpimässä kabiinissa?
> Niin, miksi ostaa rättivene kun voi olla kuin tuossa yllä lukee. =)
Kovassa kelissä on mukava tuntea meren kuohunta ja aaltojen pärskeet, ei
vain sen kabiinin heilunta. Ei meitä ole tehty sokerista!
Kävin sunnuntaina soutelemassa. Rannassa pensaat olivat jo avanneet
uusia lehtiä, merellä lensi 20 linnun aura kohti pohjoista. Kevät on
tullut aikaisin tänä vuonna.
Jussi
jaakko
Pannaan tähän palasia viranomaisen suusta
(http://www.veneily.fi/fi/CEmerkinta.php)
CE-merkitty vene on turvallinen
EU:n huvivenedirektiivi pitää sisällään kaikki Euroopan maiden
huviveneiden turvallisuusominaisuuksia koskevat lait, asetukset ja säädökset
Sen, että vene on valmistettu direktiivin määräysten mukaan, kertoo
CE-merkintä.
CE-merkintä on valmistajan antama vakuutus määräysten täyttämisestä ja
asianmukaisesta sertifioinnista.
Vaikka CE-merkintä ei ole varsinainen laatutakuu, voi sitä kyllä pitää
turvallisuusmerkintänä.
Koska CE-merkintä kuitenkin on vain valmistajan vakuutus, valvoo
viranomainen eli Merenkulkulaitos pistokokein merkinnän paikkansa
pitävyyttä. Veneilytarkastajat tutkivat veneitä messuilla sekä
valmistajien ja myyjien tiloissa. Merenkulkulaitos on myös se taho,
jolle ilmoitetaan epäilyt siitä, ettei joku markkinoilla oleva vene
täytä direktiivin vaatimuksia tai CE-merkintä puuttuu kokonaan.
CE-merkitty näyttäisi olevan käytetty termi.
Varsinaista käsittelemääni asiaa se ei muuta.
jaakko
Miksi lähteä ylipäätään vesille, jos tavoitteena on päästä sieltä kuivin
jaloin ja suorinta gps-reittiviivaa pitkin pois?
Mitä enemmän rahaa, (usein!?) sen vähemmän mielikuvitusta.
Ja toisin päin: P. Dunckerin, Hans Aulinin, Timo Nokon ja ruotsalaisen
Sebastian Näslundin seikkailut.
http://personal.inet.fi/yritys/merivuokko/
http://www.kristiina.kaapeli.fi/
http://koti.welho.com/tnoko/
http://www.arrandir.se/arrandir/
Kenelläkään noista merenkulkijoista ei olisi ollut varaa toteuttaa
retkiään moottoriveneellä lämpöisessä kajuutassa matkustaen.
Onko muuten yksikään suomalainen ylittänyt moottoriveneellä edes
Atlanttia? Islanti taitaa olla ennätys, eikä silläkään reissulla istuttu
kabiinin lämmössä. Atlantin ylittäneitä suomalaisia purjeveneilijöitä on
varmasti satoja satoja.
Jussi
> Onko muuten yksikään suomalainen ylittänyt moottoriveneellä edes
> Atlanttia? Islanti taitaa olla ennätys, eikä silläkään reissulla istuttu
> kabiinin lämmössä. Atlantin ylittäneitä suomalaisia purjeveneilijöitä on
> varmasti satoja satoja.
Eikös Vene- tai Kippari-lehden viime numerossa (taisi olla Kippari) oli
juttu jostain modifioidusta avoveneestä, jolla Atlantti ylitettiin.
Taisi matkaan sattua kuitenkin ainakin yksi kuperkeikka ja takaisin
tultiin lentämällä. Bensat olivat kahdessa hinattavassa torpeedossa
veneen perässä.
Pekka Koskenkylä on myös valmistuttanut moottoriveneen, jossa oli niin
isot tankit, että hän pääsi sillä Atlantin yli.
Jussi
tero.chr...@pp.nic.fi
Jussi kirjoitti:
> Vito Toppinen kirjoitti:
> > Jouni R kirjoitti:
> >> moottoriveneellä ....... kuivassa ja
> >> lämpimässä kabiinissa?
>
> > Niin, miksi ostaa rättivene kun voi olla kuin tuossa yllä lukee. =)
>
> Kovassa kelissä on mukava tuntea meren kuohunta ja aaltojen pärskeet, ei
> vain sen kabiinin heilunta. Ei meitä ole tehty sokerista!
>
Tämä on totta, mutta minusta pilot-house eli ohjauskabiini
purjeveneessä ei ole mitenkään poissuljettu asia sekään.
Risto Varanka postasi aiemmin myös ao. linkin, jossa on
video siitä, kun purjevenettä ajetaan hytistä 30m/s tuulessa
(60 knots) Atlantilla, pelkällä myrsky-staysailillä. Katso
video alkaen kohdasta 3:00 ja erityisesti kohta
4:40-6:30, jossa naishenkilö styyraa venettä.
http://www.youtube.com/watch?v=jia93Ru88PA&mode=related&search=
Olen avotilassa käyttänyt myrskyssä laskettelijan laseja,
jotta näkökyky (=toimintakyky) todella kovassa viimassa
säilyisi. Silmäthän muutoin valuu vettä, kun tulet esim.
20m/s = 72km/h = 40 solmua laskettelurinnettä alas.
Vaikka pärskeet on mukavia (aikansa), ei ole kauhean mukava
tuntea valuvia silmiä ainakaan kauhean kauaa. Tuossa
videossa ei laskettelulaseja tarvittu.
Etenkään näillä pohjoisilla leveysasteilla luulisi olevan
enemmän tätä ajattelua myös purjehduksessa. Tai jos ei
sitten sitä suljettua pilot-housea niin miksi ei edes
kiinteätä sprayhoodia, eli takaa avoin katos.
Esim. kun Hans Groop suunnitteli 'itselleen
ihanneveneen', hän teki siitä 40-jalkaisen center-cocpitin,
pienen avotilan, ja kiinteän katoksen. Venehän on IS 400. Se
on purjevene, eikä niinkään moottoripurjehtija (kuten esim.
Targat). IS 400:n omistajat ihmettelevätkin, miten tällainen
purjevenetyyppi ei ole yleistynyt Suomessa. Sen sijaan
tosipurjehtijat kehottavat vaan pukemaan lisää päälle
vaatteita jne.
Onko tää tosiaan joku tabu? Haluaako tosipurjehtija asiat
näin, myös perhemiehistölleen:
http://www.pelagic.co.uk/newsinfo/chronpressrels/images/helm.jpg
Samaa mielipuolta on em. videolla olevan veneen omistaja-speksaaja:
http://www.pelagic.co.uk/newsinfo/chronpressrels/021029_paevoupdate.htm
"I am always amazed that so called 'cruising boats' are still
being designed flush deck with no protection for the
helmsman and crew. In our concept we started with the
pilothouse and then designed the rest of the boat underneath
it. Even in mid latitudes, shelter is an issue for comfort,
NOT LEAST OF ALL SAFETY."
Myös itserakentajille on noita pilot house-malleja, esim. VanDeStadt
40 "Norman":
http://www.stadtdesign.com/products/vds418424.htm
tai 40 jalan Radford 400:
http://www.radford-yacht.com/dsn00201.html
tai 45 jalan Radford,
http://www.radford-yacht.com/dsn047.html
(joka on alumiinisena sellainen, että oikenee kaikista
kallistuskulmista,
toisin kuin esim. teräsveneet:
http://www.radford-yacht.com/dsn047pra.html )
TC
Kari M
"jaakko" wrote
> > Jouni R kirjoitti:
> >> moottoriveneellä ....... kuivassa ja
> >> lämpimässä kabiinissa?
>
> sieltä kuivin jaloin
Hmm-m, kesäisten sadekuurojen paikallinen ennustettavuus on hieman
epävarmaa. Ehkäpä vaatteet kannattaisi kastella varmuuden vuoksi jo
kotona, niin nautinto olisi taattu?
> Ja toisin päin: P. Dunckerin, Hans Aulinin, Timo Nokon ja
> ruotsalaisen Sebastian Näslundin seikkailut.
>
> Kenelläkään noista merenkulkijoista ei olisi ollut varaa toteuttaa
> retkiään moottoriveneellä lämpöisessä kajuutassa matkustaen.
>
> Onko muuten yksikään suomalainen ylittänyt moottoriveneellä
> edes Atlanttia? Islanti taitaa olla ennätys, eikä silläkään reissulla
> istuttu kabiinin lämmössä.
Täh? Minulla ainakaan ei edes ole hinkua ylittää Atlanttia tai
muutenkaan veneillä vaatteet märkinä. Ihan kivaa liikkua lähivesillä
retkeillen ja kalastellen. Mieluiten vaatteet kuivina lämpöisessä säässä
tai lämmitetyssä kabiinissa.
K
Heikki Hämäläinen
Tämähän on vain kysymys siitä, mihin olosuhteisiin ja tarkoitukseen vene
rakennetaan. Tässä Itämeren pienissä piireissä ja toisaalta lämpimissä
oloissa pärjää kovin mukavasti ilman noita kaappejakin. Kotivesillä
ulkonaoloa pahassa kelissä ei oikein mitenkään tule yli vuorokautta,
useimmiten vain tunteja ja siitä selviää oikein hyvin vaatetuksella.
Lämpimässä kaipaa kyllä auringonvarjoa, mutta seinät olisivat vain
pahasta. Pitkillä legeillä taas perämiestä ei paljoa käytetä. Noilla
videoilla luulisin käsin ohjailun olleen enemmän lavastusta. Niinpä oma
valintani on sprayhoodinkin osalta vain luukun suojaava ja
alaslaskettava. Kun suojaa ei tarvita, on olo avoimessa tilassa paljon
miellyttävämpää. Kiinteät rakennelmat olisivat myös aika mahdoton ajatus
veneessä, jolla kilpaillaankin. Näillä eväillä olen aikonut pärjätä niin
kauan kuin jaksan purjehtia. Joku toinen ajattelee toisin ja arvostaa
toisia asioita, siksi meillä on erilaisia veneitä eri tavoin varusteltuina.
Sitten vielä tärkeä pointti. Mitäs ihmettä minä talvella muistelisin,
jos olisin kauden rähmäsäät vain ikkunan läpi katsellut?
Jussi
> Jussi kirjoitti:
>> Kovassa kelissä on mukava tuntea meren kuohunta ja aaltojen pärskeet, ei
>> vain sen kabiinin heilunta. Ei meitä ole tehty sokerista!
> Tämä on totta, mutta minusta pilot-house eli ohjauskabiini
> purjeveneessä ei ole mitenkään poissuljettu asia sekään.
> Risto Varanka postasi aiemmin myös ao. linkin, jossa on
> video siitä, kun purjevenettä ajetaan hytistä 30m/s tuulessa
> (60 knots) Atlantilla, pelkällä myrsky-staysailillä.
Varmaan minäkin olisin eri mieltä, jos joskus joutuisin Atlantin
myrskyissä päiväkausia tappelemaan.
> Vaikka pärskeet on mukavia (aikansa), ei ole kauhean mukava
> tuntea valuvia silmiä ainakaan kauhean kauaa. Tuossa
> videossa ei laskettelulaseja tarvittu.
Juu ei niin, ja varmaan itsekin jotain sellaisia käyttäisin, jos
lähtisin maailman merille purjehtimaan. Purjehtiessa ei kuitenkaan usein
tarvitse koko ajan tuulen silmään katsella.
> Etenkään näillä pohjoisilla leveysasteilla luulisi olevan
> enemmän tätä ajattelua myös purjehduksessa. Tai jos ei
> sitten sitä suljettua pilot-housea niin miksi ei edes
> kiinteätä sprayhoodia, eli takaa avoin katos.
Sprayhood olisikin varmaan ihan kiva, ainakin vaimoväen mielestä. Ne
ovat lisäksi usein niin pieniä, että ne lähinnä suojaavat hyttiin
sisäänkäyntiä ja edestäpäin lentävää vettä, eivätkä täten ole
varsinaisia sisätiloja niiden hyvine ja huonoine puolineen. Nykyisessä
veneessäni (Lohi 25) edestä tulee aika vähän pärskeitä, eniten niitä
tulee sivusta kun ajaa kovassa kelissä sivutuulessa.
> IS 400:n omistajat ihmettelevätkin, miten tällainen
> purjevenetyyppi ei ole yleistynyt Suomessa. Sen sijaan
> tosipurjehtijat kehottavat vaan pukemaan lisää päälle
> vaatteita jne.
Suomessa jos kaipaa mukavuutta ei purjehdus pikkuveneillä ole fiksu
valinta muutenkaan. Asuntovaunuilu tai mökkeily sopivat sitten paremmin.
Pienissä veneissä, joihin esim. minulla on varaa, ei tuollaisia pilot
houseja kovin usein ole tarjolla. IS400 olisi varmasti kiva vene, mutta
valitettavasti se ei ole minun hintahaarukassani.
Jussi
jaakko
> Jussi kirjoitti:
>
>> Vito Toppinen kirjoitti:
>>> Jouni R kirjoitti:
>>>> moottoriveneellä ....... kuivassa ja
>>>> lämpimässä kabiinissa?
>>> Niin, miksi ostaa rättivene kun voi olla kuin tuossa yllä lukee. =)
>> Kovassa kelissä on mukava tuntea meren kuohunta ja aaltojen pärskeet, ei
>> vain sen kabiinin heilunta. Ei meitä ole tehty sokerista!
>>
>
> Tämä on totta, mutta minusta pilot-house eli ohjauskabiini
> purjeveneessä ei ole mitenkään poissuljettu asia sekään.
> Risto Varanka postasi aiemmin myös ao. linkin, jossa on
> video siitä, kun purjevenettä ajetaan hytistä 30m/s tuulessa
> (60 knots) Atlantilla, pelkällä myrsky-staysailillä. Katso
> video alkaen kohdasta 3:00 ja erityisesti kohta
> 4:40-6:30, jossa naishenkilö styyraa venettä.
>
> http://www.youtube.com/watch?v=jia93Ru88PA&mode=related&search=
>
Sillä rouvalla on tyyppivika, veivaa ruoria hullun lailla, ts. korjaa
omia virheitään. Kannattaa ottaa oppia autopilotista, ei se paljoa
ruoria heiluttele, jos vehje on oikein mitoitettu.
Kabiinista: tukeva sprayhood on retkiveneessä ihan perusteltu, sen
suojassa on kakkosvahdin hyvä nuokkua.
Toisaalta on Gotland Runtissa tullut kerran istuttua laidalla 23 tuntia
yhteen pötköön. Kun nojaa tiiviisti naapuriin, ei siinä suihkussa kylmä
tule. Siis kunnon varusteissa. Ursuitin kuivapuku, jonka olen hankkinut
kylmän vuodenajan melontaan, on ollut oiva vaate purjeveneessäkin.
tero.chr...@pp.nic.fi
Heikki Hämäläinen kirjoitti:
> tero.chr...@pp.nic.fi kirjoitti:
> > Jussi kirjoitti:
> >
> >> Vito Toppinen kirjoitti:
> >>> Jouni R kirjoitti:
> >>>> moottoriveneellä ....... kuivassa ja
> >>>> lämpimässä kabiinissa?
> >>> Niin, miksi ostaa rättivene kun voi olla kuin tuossa yllä lukee. =)
> >> Kovassa kelissä on mukava tuntea meren kuohunta ja aaltojen pärskeet, ei
-
No, esim. IS 400-veneen (ainakin jotkut) omistajat ovat
kovin tyytyväisiä valintaansa myös, oliko se Vene vai
Venemaailma-lehden 'minun veneeni' -artikkelissa. Ja jossain
Vene-lehden S/Y Iiris -matkakertomuksessa kirjoittivat, että
pallonkiertomatkallaan skiglasivat ja vahtivat suuren osan
pallonkierrostaan pilot-housen pehmeällä soffalla loikoillen
(kiersivät pasaatituulireittejä), ja olivat tyytyväisiä
siihen konseptiin.
> Noilla videoilla luulisin käsin ohjailun olleen
> enemmän lavastusta.
En usko että juuri tuo oli välttämättä lavastusta, kyllä 30m/s
tuulessa, kuten tuossa videossa, on jo varminta ohjata käsin,
vaikka paljon pienemmällä tuulella on tietysti
autopilotti/tuuliperäsin 95% käytössä. Mutta oleellista oli,
että tilanne oli hallinassa myös ja etenkin kabiinista
käsin.
> Niinpä oma
> valintani on sprayhoodinkin osalta vain luukun suojaava ja
> alaslaskettava. Kun suojaa ei tarvita, on olo avoimessa tilassa paljon
> miellyttävämpää. Kiinteät rakennelmat olisivat myös aika mahdoton ajatus
> veneessä, jolla kilpaillaankin. Näillä eväillä olen aikonut pärjätä niin
> kauan kuin jaksan purjehtia. Joku toinen ajattelee toisin ja arvostaa
> toisia asioita, siksi meillä on erilaisia veneitä eri tavoin varusteltuina.
Minulla moottori- ja purjeveneilyä (mutten juuri vakavasti
otettavaa kilpailua) harrastaneena on puolestani tällainen
filosofia: jos pitää miettiä, minkälainen (uppoumarunkoinen)
moottorivene on hyvä (merikelpoinen),
päädyn siihen, että purjevene on itse asiassa pirun hyvä
moottorivene - se kaikkein merikelpoisin moottorivene
moottoriveneilijöillekin - köleineen ja tyhjentyvine
avotiloineen. Sekä mastoineen (+ tarvittaessa isoine
purjepintoineen) estämään rullaamista. Ja voi olla valmis
maksamaan ylimääräistä tästä purjevenerakenteesta, ihan vaan
että saa merikelpoisen ylipäätään-veneen, ja ylipäätään
mahdollisuudesta ja tietoisuudesta, että voi nostaa
purjeetkin, jos nyt sille päälle sattuu intoutumaan, vaikka
ei muutoin kummemmin purjehtisikaan veneellä, vaan ajaisi
sitä moottoriveneenä (em. lauseista saan varmaan kuulla!)
Vaikka itse haluan purjeveneellä mennä tuuleen, etenkin jos
se on hyvä siinä (eikä kevyt tasapohjainen paha rytkäyttelijä,
'slamming', kuten niin monet purkkarit täällä Itämeren
jyrkissä aalloissakin), niin en ymmärrä esim.
'mastonkuljetusvene' -kommentteja, eli purjehtijoita, jotka
suuresti ja toistuvasti ihmettelevät purjeveneeksi
tunnistamiaan veneítä, jotka ajavat koneella hyvässä
purjehdussäässä. Lienee pohjimmiltaan kunkin oma asia,
vaikka ajaisi purjevenettäkin (eikä vaan
moottoripurjehtijaa) moottoriveneenä lähes aina!.
Hasse Groop on ajanut koneella paljon.
Jos taas pitää miettiä, minkälainen purjevene on hyvä,
päädyn purjeveneeseen, jossa olisi kuitenkin moottoriveneen
suojattu kabiini -ominaisuudet! Tällaista ei tällä hetkellä
mulla ole, mutta sitten joskus :-)
Mutta kuitenkin, ns. moottoripurjehtija-veneet ovat aika
usein sellaisia, että ne eivät ole lintuja eivätkä kaloja.
Sitä en itse ottaisi. Kun nostaa purjeet, moottoriveneen olisi
kuitenkin syytä muuttua kunnon purjeveneeksi !
>
> Sitten vielä tärkeä pointti. Mitäs ihmettä minä talvella muistelisin,
> jos olisin kauden rähmäsäät vain ikkunan läpi katsellut?
Joo, mut kyllä itse tilanteesta ja sen muistelusta ne kiksit saa
kabiinistakin, kun ne tahtoo saada jo tuon videon
katselustakin :))
TC
Heikki Hämäläinen
> No, esim. IS 400-veneen (ainakin jotkut) omistajat ovat
> kovin tyytyväisiä valintaansa myös, oliko se Vene vai
> Venemaailma-lehden 'minun veneeni' -artikkelissa. Ja jossain
> Vene-lehden S/Y Iiris -matkakertomuksessa kirjoittivat, että
> pallonkiertomatkallaan skiglasivat ja vahtivat suuren osan
> pallonkierrostaan pilot-housen pehmeällä soffalla loikoillen
> (kiersivät pasaatituulireittejä), ja olivat tyytyväisiä
> siihen konseptiin.
>
Epätyypillinen konsepti silti tuo pilot-house eteläisillä
leveysasteilla, joissa ongelmana on kuumuus eikä kylmyys. Jokainen kai
valitsee pääsääntöisesti sen tyyppisen veneen, johon voi olla
tyytyväinen, vähintään silloin, kun veneen suunnittelee itse. Tosin
veneensuunnittelijakaan ei aina omista omaa ihannevenettään. Siihen
saattavat hyvin helposti vaikuttaa sellaiset asiat kuin mitä saa
suunnittelupalkkionaan. Ei Hasse silti tiettävästi tyytymätön ole
nykyiseensä. Jos minä jostain saisin IS400:n, en olisi siihen
tyytyväinen, omaani olen. Silti IS400:n tyytyväiset omistajat eivät ole
sen vääremmässä kuin minäkään.
>> Noilla videoilla luulisin käsin ohjailun olleen
>> enemmän lavastusta.
>
> En usko että juuri tuo oli välttämättä lavastusta, kyllä 30m/s
> tuulessa, kuten tuossa videossa, on jo varminta ohjata käsin,
> vaikka paljon pienemmällä tuulella on tietysti
> autopilotti/tuuliperäsin 95% käytössä. Mutta oleellista oli,
> että tilanne oli hallinassa myös ja etenkin kabiinista
> käsin.
95 % on selkeää liioittelua, 99 % on lähempänä totuutta. Aivan 30 m/s
tuulista ei ole kokemusta, mutta tuuliperäsin hallitsee
kokemuspohjaisesti vielä 25 m/s tuulen suunnilleen siinä missä
käsiohjauskin.
> tunnistamiaan veneķtä, jotka ajavat koneella hyvässä
> purjehdussäässä. Lienee pohjimmiltaan kunkin oma asia,
> vaikka ajaisi purjevenettäkin (eikä vaan
> moottoripurjehtijaa) moottoriveneenä lähes aina!.
> Hasse Groop on ajanut koneella paljon.
>
> Jos taas pitää miettiä, minkälainen purjevene on hyvä,
> päädyn purjeveneeseen, jossa olisi kuitenkin moottoriveneen
> suojattu kabiini -ominaisuudet! Tällaista ei tällä hetkellä
> mulla ole, mutta sitten joskus :-)
>
> Mutta kuitenkin, ns. moottoripurjehtija-veneet ovat aika
> usein sellaisia, että ne eivät ole lintuja eivätkä kaloja.
> Sitä en itse ottaisi. Kun nostaa purjeet, moottoriveneen olisi
> kuitenkin syytä muuttua kunnon purjeveneeksi !
>
Samoja olen usein itsekin miettinyt. Purjeveneen runko on optimoitu
kevytkulkuiseksi ja ikäänkuin purjehdusominaisuuksien sivutuotteena
tosiaan erittäin merikelpoinen, varavoimanlähdettä ja rakenteita
unohtamatta. Johonkin vain enemmistöllä on sellainen kiire, ettei
selkeällä uppoumanopeudella kerkeä ajoissa perille.
>> Sitten vielä tärkeä pointti. Mitäs ihmettä minä talvella muistelisin,
>> jos olisin kauden rähmäsäät vain ikkunan läpi katsellut?
>
> Joo, mut kyllä itse tilanteesta ja sen muistelusta ne kiksit saa
> kabiinistakin, kun ne tahtoo saada jo tuon videon
> katselustakin :))
>
Tässä ollaan jyrkästi eri mieltä. Tekemisellä ja katselemisella on niin
suuri ero. Viimeistään kuukauden kuluttua en enää muista sitä
videotakaan nähneeni.
tero.chr...@pp.nic.fi
jaakko kirjoitti:
> tero.chr...@pp.nic.fi wrote:
> > Jussi kirjoitti:
> >
> >> Vito Toppinen kirjoitti:
> >>> Jouni R kirjoitti:
> >>>> moottoriveneellä ....... kuivassa ja
> >>>> lämpimässä kabiinissa?
> >>> Niin, miksi ostaa rättivene kun voi olla kuin tuossa yllä lukee. =)
> >> Kovassa kelissä on mukava tuntea meren kuohunta ja aaltojen pärskeet, ei
> >> vain sen kabiinin heilunta. Ei meitä ole tehty sokerista!
> >>
> >
> > Tämä on totta, mutta minusta pilot-house eli ohjauskabiini
> > purjeveneessä ei ole mitenkään poissuljettu asia sekään.
> > Risto Varanka postasi aiemmin myös ao. linkin, jossa on
> > video siitä, kun purjevenettä ajetaan hytistä 30m/s tuulessa
> > (60 knots) Atlantilla, pelkällä myrsky-staysailillä. Katso
> > video alkaen kohdasta 3:00 ja erityisesti kohta
> > 4:40-6:30, jossa naishenkilö styyraa venettä.
> >
> > http://www.youtube.com/watch?v=jia93Ru88PA&mode=related&search=
> >
>
> Sillä rouvalla on tyyppivika, veivaa ruoria hullun lailla, ts. korjaa
> omia virheitään. Kannattaa ottaa oppia autopilotista, ei se paljoa
> ruoria heiluttele, jos vehje on oikein mitoitettu.
Jeps, näin on. Veneen nopeus oli 14 solmua pelkällä
staysailillä. Takaviistosta tuleva kaatuva aalto ahteriin ja
siitä ympäri tietysti tuossa tuulessa on teoriassa vaarana,
paitsi tuollaisessa hyvin suunnitellussa vähän isommassa
veneessä (etenkään ilman myrskyisoakaan) ei juuri sekään.
Aallot näyttävät paljon pahemmilta kuin mitä ovat, jos
veneen ahteri on funtsittu myös tämän kelin kannalta. Joten
ehkä rouva huomaa vähitellen tekevänsä turhaa työtä
korjatessaan omia ohjausliikkeitään. Autopilottia en
kuitenkaan käyttäisi, koska myös suuri korjausliike saattaa
kuitenkin satunnaisesti olla tarpeen.
Mietin, että miten tuossa kelissä esim. 30 jalan veneellä? Saisi
perä-sitloodan täyteen suht. usein. Ja olisi myös jo tarve
ympärimenon estämiseksi käyttää peräjarrua eli
laahusankkuria, ettei käy näin, joka sattui aivan
pikkutuulessa, mutta surfissa kumminkin:
(ks. noin 40 ekaa kuvaa tästä) : :-)
http://photos.sfsurvey.com/sail1/imagepages/image3.asp
Jos nimittäin vastaava ylläolevan mukainen keikaus sattuisi
sen sijaan myrskyn aallossa vaikkapa välillä Bermuda -
Azorit, voisi lopputulos olla kuten tämä löydös Bermudan
'läheltä' (500 mailia lähimmältä rannalta):
http://www.landfallnavigation.com/derelict.html
TC
tero.chr...@pp.nic.fi
Heikki Hämäläinen kirjoitti:
> > Joo, mut kyllä itse tilanteesta ja sen muistelusta ne kiksit saa
> > kabiinistakin, kun ne tahtoo saada jo tuon videon
> > katselustakin :))
> >
> Tässä ollaan jyrkästi eri mieltä. Tekemisellä ja katselemisella on niin
> suuri ero. Viimeistään kuukauden kuluttua en enää muista sitä
> videotakaan nähneeni.
Myönnetään.. tarkoitin sitä, että sain kyllä joitakin
kiksejä tuon videon katselusta. Mutta varsinaiset saa
tietysti vain merellä. Tuo video sai mut kaipaamaan
'heti' merelle, siinä oli niin tuttua fiilistä. (Mutta
jotkut kait saavat, vanhoiksi tultuaan, kiksejä
vaan siitäkin, että 'palkkaavat' jonkun muun purjehtimaan
puolestaan venettään, ja pysvät itse kotona tai
'edustushommissa', eivätkä vaivaudu enää erilaisista syistä
mukaan merelle ollenkaan).
Mä puolestani olen tällä hetkellä elämääni suunnilleen siinä
vaiheessa, että mulle riittä kiksit myös kabiinissa, siis se
mahdollisuus styyraukseen edes; ei tarvi välttämättä enää
olla joka kerta kovassa tuulessa sitloodassa (jotkuthan
pysyy silloin himassakin), ainakaan neulanterävässä kovassa
kaatosateessa. Pienemmällä tuulella, ilman sadetta tai
tavallisessa rankkasateessa voisi sitte olla sitloodassa.
TC
Mikko
"Tuukka L." <ei@invalid> kirjoitti
viestissä:WLloh.28$cQ2...@read3.inet.fi...
> Googletuksen perusteella olis joku Voyager niminen laiva Välimeren
> turbulenssissa 14.2.2005.
>
> Ei toi ainakaan Voyager of the Seas Turuust liene mallista ja värityksestä
> päätellen?
Samaa uskaltaisin väittää 6kk Pernon telakalla muinoin viettäneenä. Ainakin
5 kerrosta filminpätkän laivasta puuttuu :)
http://www.royalcaribbean.fi/Laivat/Voyager_Class_/
Mikko
Tuukka L.
Minkä viranomaisen saitti on veneily.fi?
> CE-merkitty vene on turvallinen
Tai sen ainakin vakuutetaan olevan.
> Sen, että vene on valmistettu direktiivin määräysten mukaan, kertoo
> CE-merkintä.
Ei kerro.
> CE-merkintä on valmistajan antama vakuutus määräysten täyttämisestä ja
> asianmukaisesta sertifioinnista.
Oikein.
> CE-merkitty näyttäisi olevan käytetty termi.
> Varsinaista käsittelemääni asiaa se ei muuta.
Virallinen termi on "CE-vaatimuksenmukaisuusvakuutus". Se on liian pitkä
arkielämässä käytettäväksi, joten CE-merkintä kelpaa ,kunhan tiedostetaan
sen todellinen merkitys. Se ei ole mikään sertifiointi tai riippumaton
laadunvalvonnan, turvallisuuden tms. tae!
jaakko
> "jaakko" <jaakko....@meridianx.fi> wrote in message
> news:45a34ddd$0$24600$39db...@news.song.fi...
>> Pannaan tähän palasia viranomaisen suusta
>> (http://www.veneily.fi/fi/CEmerkinta.php)
>
> Minkä viranomaisen saitti on veneily.fi?
>
"Veneily.fi -verkkosivusto on Merenkulkulaitoksen uusi veneilijöille
suunnattu palvelu."
Jos olet eri mieltä heidän sivustojensa teksteistä, valita heille.
>> CE-merkitty vene on turvallinen
>
> Tai sen ainakin vakuutetaan olevan.
>
>> Sen, että vene on valmistettu direktiivin määräysten mukaan, kertoo
>> CE-merkintä.
>
> Ei kerro.
>
>> CE-merkintä on valmistajan antama vakuutus määräysten täyttämisestä ja
>> asianmukaisesta sertifioinnista.
>
> Oikein.
>
>> CE-merkitty näyttäisi olevan käytetty termi.
>> Varsinaista käsittelemääni asiaa se ei muuta.
>
> Virallinen termi on "CE-vaatimuksenmukaisuusvakuutus". Se on liian pitkä
> arkielämässä käytettäväksi, joten CE-merkintä kelpaa ,kunhan tiedostetaan
> sen todellinen merkitys. Se ei ole mikään sertifiointi tai riippumaton
> laadunvalvonnan, turvallisuuden tms. tae!
>
Väärin: Virallinen termi on EY-VAATIMUSTENMUKAISUUSVAKUUTUS
Nussimatta pilkkua EU-viranomainen pitää CE-merkintää laadun takeena
kuluttajalle ja sellaisena sitä markkinoi. Sitä osoittavaa kilpeä
kutsutaan CE-merkiksi.
Ja tässä tuukattuja sitaatteja:
===============
Suomalaiset ilmoitetut laitokset;
uuden lähestymistavan direktiivit ("New Approach")
ja niitä vastaavat direktiivit
===================
Vastuuministeriö: LVM
Direktiivi: 94/25/ETY Huviveneet
Aila Salminen, p. 09-160 28491
VTT Tuotteet ja tuotanto (537)
(VTT Industrial Systems)
PL 1705
0244 VTT
p. 09-4561
f. 09-456 4815
Tuote/tuoteryhmät: Huviveneet, joiden rungon pituus on 2,5 – 24 m
Venevarusteet liitteen II mukaan
Huviveneet ja keskeneräiset veneet
Vesiskootterit
Huviveneisiin ja vesiskoottereihin asennettavien moottoreiden
pakokaasupäästöt
Huviveneisiin ja vesiskoottereihin asennettavien moottoreiden melupäästöt
Menettelyt/moduulit: Valmistuksen sisäinen tarkastus testeillä
täydennettynä/ Aa
EY-tyyppitarkastus/B
Tuotannon laadunvarmistus/D
Tuotekohtainen tarkastus/F
Yksikkökohtainen tarkastus/G
Täydellinen laadunvarmistus/H
B + D, B + F, G tai H
Direktiivin artiklat/
liitteet: liitteet I A, I B, I C, II, VI, VII, IX, X, XI, XII
===============
Huh!
Jouni R
"Tuukka L." <ei@invalid> wrote in message
news:ts9ph.201$I54...@read3.inet.fi...
Merenkulkulaitoksen.
>
> > Sen, että vene on valmistettu direktiivin määräysten mukaan, kertoo
> > CE-merkintä.
>
> Ei kerro.
>
Totta. Se kertoo, että valmistaja vakuuttaa sen niin valmistetuksi.
Ajatuksena on, että valmistaja ei uskalla valehdella, koska kiinnijäämisestä
kuseenjoutuminen on liian kallista. Ajatus todennäköisesti toimii
kohtalaisesti isojen valmistajien kohdalla, mutta pienyrittäjien (joita
tietysti ei paljoa taida veneenvalmistajina olla) se saattaa olla
epävarmempi: mitäs iloa on vakuutuksesta, jos paja on tehnyt vanhan kunnon
"firma nurin ja jatketaan uudella nimellä" -kuprun?
-Jouni
Tuukka L.
"Jouni R" <Just.s...@mail.and.be.damned.com> wrote in message
news:n4aph.223
> kuseenjoutuminen on liian kallista. Ajatus todennäköisesti toimii
> kohtalaisesti isojen valmistajien kohdalla, mutta pienyrittäjien (joita
> tietysti ei paljoa taida veneenvalmistajina olla) se saattaa olla
> epävarmempi: mitäs iloa on vakuutuksesta, jos paja on tehnyt vanhan kunnon
> "firma nurin ja jatketaan uudella nimellä" -kuprun?
Niinpä. On niitä sitäpaitsi isojakin firmoja ajettu nurin huonolla hoidolla.
Yleensä se on alkanut siitä, että tuotteita on tehty hälläväliä-meiningillä
voittojen lyhytaikaiseksi maksimoimiseksi.
Ei kannattais olla niin sinisilmäinen tässä maailmassa vaan muistaa, että ne
on ihan raadollisia ihmisiä, jotka noita tekee.
Tuukka L.
> Jos olet eri mieltä heidän sivustojensa teksteistä, valita heille.
Miksi valittaisin? (Paskaakos se minua kiinnostaa heidän höpinöidensä
korjaamiset)
> Väärin: Virallinen termi on EY-VAATIMUSTENMUKAISUUSVAKUUTUS
Oikein. Pilkunnussinnan palkinto läheti minne?
> Nussimatta pilkkua EU-viranomainen pitää CE-merkintää laadun takeena
> kuluttajalle ja sellaisena sitä markkinoi. Sitä osoittavaa kilpeä
> kutsutaan CE-merkiksi.
Kuka on "EU-viranomainen"? Kenties sama taho, joka CE-menettelyn on
aikoinaan ideoinut? Onko silloin outo homma, että kyseinen "omais"-taho ei
näe malkaa silmässään. Ei sitten millään.
Tuukka L.
"Mikko" <homma...@hotmail.com> wrote in message
news:dq4ph.1233$H43....@reader1.news.saunalahti.fi...
> Samaa uskaltaisin väittää 6kk Pernon telakalla muinoin viettäneenä.
> Ainakin 5 kerrosta filminpätkän laivasta puuttuu :)
> http://www.royalcaribbean.fi/Laivat/Voyager_Class_/
Mikähän "Voijakeeri" sitten lie kyseessä vai onko nimi väärin siteerattu
viteonpätkässä?
Matti Suorsa
"Heikki Hämäläinen" <hei...@poistageopros.fi> kirjoitti
viestissä:nrKoh.146$fT7...@reader1.news.saunalahti.fi...
> tero.chr...@pp.nic.fi kirjoitti:
- - - -
> Tämähän on vain kysymys siitä, mihin olosuhteisiin ja tarkoitukseen vene
> rakennetaan. Tässä Itämeren pienissä piireissä ja toisaalta lämpimissä
> oloissa pärjää kovin mukavasti ilman noita kaappejakin. Kotivesillä
> ulkonaoloa pahassa kelissä ei oikein mitenkään tule yli vuorokautta,
> useimmiten vain tunteja ja siitä selviää oikein hyvin vaatetuksella.
> Lämpimässä kaipaa kyllä auringonvarjoa, mutta seinät olisivat vain
> pahasta. Pitkillä legeillä taas perämiestä ei paljoa käytetä. Noilla
> videoilla luulisin käsin ohjailun olleen enemmän lavastusta. Niinpä oma
> valintani on sprayhoodinkin osalta vain luukun suojaava ja alaslaskettava.
> Kun suojaa ei tarvita, on olo avoimessa tilassa paljon miellyttävämpää.
> Kiinteät rakennelmat olisivat myös aika mahdoton ajatus veneessä, jolla
> kilpaillaankin. Näillä eväillä olen aikonut pärjätä niin kauan kuin jaksan
> purjehtia. Joku toinen ajattelee toisin ja arvostaa toisia asioita, siksi
> meillä on erilaisia veneitä eri tavoin varusteltuina.
>
> Sitten vielä tärkeä pointti. Mitäs ihmettä minä talvella muistelisin, jos
> olisin kauden rähmäsäät vain ikkunan läpi katsellut?
. . . .ja pari tärkeää pointtia lisää: "vesimassojen"
vyöryessä kannen yli, oli siellä esteenä kiinteä tai
pystyyn nostettu sprayhood, ruori/pinnamiehen
on vaikea nähdä, onko liikenteessä muita kulkijoita.
(Tiedän tapauksen, jossa ulko-ohjailulaite levisi.
Sisäohjauksella kaveri selvisi satamaan ulkopuolisten
opastuksella.)
Vaikeassa myötätuulessa ei yleensä voida luottaa
autopilotin ohjailukykyyn, joten vahinkojiipin
välttämiseksi pitää paikalla olla myös peränpitäjä
valmiina. Keksimällä laitteen, joka pystyisi
ennakoimaan veneen käyttäytymisen tuulen tai
aallokon mukaan, voisi helposti rikastua!
Autopilotti näyttää nykyisin olevan tuuliperäsintä
yleisempi (= oma mielipiteeni), siten ei minullakaan
ole mitään kokemusta tuuliperäsimen toimimisesta
kaikisssa tilanteissa.
Tuuliperäsimen hintakaan ei liene kovin halpa,
joten sen hankintakin vain paria käyttöä varten
jää tekemättä. Autopilotin toimintavarmuus taas
riippuu sähköliitoskohdista, joten sen varmuus
pienenee pitempiaikaisissa suolavesikylvyissä.
MSa
--------------------------------------------------------------------------------
Saapuneet-kansioni on suojattu SPAMfighterilla
823 roskapostia on blokattu toistaiseksi.
Dag Stenberg
Totta Mooses.
> Autopilotti näyttää nykyisin olevan tuuliperäsintä
> yleisempi (= oma mielipiteeni), siten ei minullakaan
> ole mitään kokemusta tuuliperäsimen toimimisesta
> kaikisssa tilanteissa.
Ainakin minun WP300CX:ni manuaali väittää että se voi syödä
tuulimittarin NMEA-signaalia ja siten toimia myös tuuliperäsimenä (tosin
ei servomekanismilla, eli ei lisävoimaa virtaavasta vedestä). Ei ole
tullut kokeiltua, mutta jos projektit loppuvat kesken saatan
kokeillakin.
> Tuuliperäsimen hintakaan ei liene kovin halpa, ...
Ei niin.
DS
Lauri Tarkkonen
>Totta Mooses.
Autohelmin useimmat mallit voi kytkeä NMEA signaalia käyttäen
tuulimittariin, olen kokeillut sitä omassa veneessäni, mutta se ei tee
siitä tuuliperäsintä vaan ainoastaan sähköisen autopilotin, joka ottaa
signaalin kompassin sijaan tuulimittarista. Halvemmat autopilotit eivät
osaa suhteuttaa peräsimen liikettä riittävän hyvin veneen nopeuteen
kuten servo-pendulum tuuliperäsin, eikä niiden ohjausliikkeiden ajoitus
ole oikeam vaan aina hiukan myöhässä, joten niiden korjausliikkeet eivät
ole riittäviä ja oikein ajoitettuja.
>> Tuuliperäsimen hintakaan ei liene kovin halpa, ...
>Ei niin.
Hyvä tuuliperäsin maksaa noin 10 keskihintaista autopilottia, mutta on
sen arvoinen. Se on myös ikuinen, olen kuluttanut loppuun noin puoli
tusinaa autopilottia.
- Lauri Tarkkonen
>DS
tero.chr...@pp.nic.fi
Heikki Hämäläinen kirjoitti:
> > No, esim. IS 400-veneen (ainakin jotkut) omistajat ovat
> > kovin tyytyväisiä valintaansa myös, oliko se Vene vai
> > Venemaailma-lehden 'minun veneeni' -artikkelissa. Ja jossain
> > Vene-lehden S/Y Iiris -matkakertomuksessa kirjoittivat, että
> > pallonkiertomatkallaan skiglasivat ja vahtivat suuren osan
> > pallonkierrostaan pilot-housen pehmeällä soffalla loikoillen
> > (kiersivät pasaatituulireittejä), ja olivat tyytyväisiä
> > siihen konseptiin.
> >
>
> Epätyypillinen konsepti silti tuo pilot-house eteläisillä
> leveysasteilla, joissa ongelmana on kuumuus eikä kylmyys. Jokainen kai
> valitsee pääsääntöisesti sen tyyppisen veneen, johon voi olla
> tyytyväinen, vähintään silloin, kun veneen suunnittelee itse. Tosin
> veneensuunnittelijakaan ei aina omista omaa ihannevenettään. Siihen
> saattavat hyvin helposti vaikuttaa sellaiset asiat kuin mitä saa
> suunnittelupalkkionaan. Ei Hasse silti tiettävästi tyytymätön ole
> nykyiseensä. Jos minä jostain saisin IS400:n, en olisi siihen
> tyytyväinen, omaani olen. Silti IS400:n tyytyväiset omistajat eivät ole
> sen vääremmässä kuin minäkään.
>
Tosin tuossa s/y Ninnissä on myös avotilaa. En tiedä saako
tuollaiseen PilotHouseen ('läpitalonhuoneistoon') yleensä
ikkunoita kätsysti kokonaan auki.
Mutta vielä palaisin tuohon IS 400:een kun se on jotenkin
viehättänyt mua jo vuosia sitten. Eräs IS 400
(runkovalmiista itserakennettu) kulki Trinidadilta Uuteen
Seelantiin viime kesänä (eli myös Pacific, se pasaatien ns.
CoconutMilk Run).
Huomasin äsken, että hieno lokikirja tuosta löytyy tämän linkin
takaa
http://www.josset.fi/yjokinen/lokikirja/
jos jaksaa odottaa 22M pdf-latausta minuutteja. Pieni pätkä
siitä on näköjään googlen cachessa (ilman kuvia) jos ei
halua odottaa latausta:
Siinä on kokemuksia IS 400:sta, mm. juuri sen (osittain)
katetusta avotilasta tuolla tropiikissa. Ja myös mutua ja
vertailua nopeudesta.
Itsellä tulee jälleen mieleen juuri näitä asioita joita
aiemminkin:
- Miten purjeveneessä voi purjehduksen aikana olla suojassa
auringolta, olematta kuitenkaan kannen alla? Tämä
mahdollisuus on mielestäni huomattava mukavuustekijä. Onko
hyvin purjehtivassa kunnon purjeveneessä vaihtoehtona vaan
istua/maata auringonpaahteessa kuumissaan ja haaveilla
kylmästä uintivirkistyksestä, tai mennä alakerran saunaan,
jossa ei näe edes horisonttia? Tämä voi olla rasittavaa
itsellesi, mutta etenkin satunnaisille
purjehdusvieraillesi, vaikka he eivät sitä ehkä ääneen
sanoisikaan (mutta jotka eivät ole tottuneet näin
'kilvoittelemaan' kuten ehkä itse olet). Vai onko
hankittava purjehdusominaisuuksiltaan
kompromissi-moottoripursi, vain tämän takia?
-- ei taida olla mahdollista virittää irto-biminiä
(erillinen kangas aurinkokatoksena) purjehduksen ajaksi.
Entä puolittain kiinteä sellainen, edes osa siitä auki,
kuten on useinkin moottoriveneillä ajossa, mutta entä
kuka kertoisi, miten toimii purjehtiessanne? (ks.
http://www.bayacht.com/aaa/custom/Bimini%20Screens/PICT0003.JPG
)
- jos on kangas-sprayhood, ja on mentävä merellä keulakannelle,
sprayhoodista voi harvemmin ottaa turvallisin mielin tukea
etenkään aallokossa
-- Tuollaisessa kiinteässä sprayhoodissa, jossa on pätkä
myös kiinteää katosta, saadaan kiinteät
tarttumakahvat/kaiteet katolle (kuten tietysti
pilothousessakin), eli sopivan ylös mukavaa kulkemista
varten (hieman siis moottorivenemäisesti), eikä tarvitse
edes vahingossa nojailla/kaatua sitä
kangas-sprayhoodiansa länään, genertäen taas uutta
korjaamistarvetta. Tämä kiinteä tukipiste juuri
sprayhoodin kohdalla on mukavuutta satamassakin, kun
liikutaan edes takaisin vaikka kassien kanssa. Esim.
useissa Hallberg-Rassyissä on kiinteänä vain tuulilasi,
mutta tiedättekö, onko niiden kangaspressujatkeet tukevia
ottaa kiinni?
IS 400 tuntuu siis em. suhteissa mainiolta (mutta jostain
syystä 'poikkeukselta'), kiinteän sprayhoodin alle voi
siirtyä varjoon tropiikin tai Suomen auringolta, ihan vaan
siirtämällä istumapaikkaansa metrin. Ja jos sillä lähtee
vaikka Islantiin, kuten tuolla IS 400:lla kävivätkin, ks.
http://www4.mmedia.is/kbi/Ferdasogur/Ninni2004/Ferdasaga_Ninni.htm
niin jälleen löytyy suojaa, tuollakin reissulla
odotettavissa olevalta säältä.
Mutta kyllä, on toki mukava tunne laskea sprayhood toisinaan
kokonaan alas ja antaa tuulen puhaltaa, ilman mitään
näköesteitä.
Mutta onko suurin varjopuoli sittenkin alitajuinen
ulkonäkökysymys?
Merikelpoisuuden osalta, mietin tässä jopa sitä, miten tuon
rakenteen capsize-ominaisuudet ovat. Varsinainen suljettu
PilotHouse joidenkin artikkelien mukaan itse asiassa
parantaa tässä suhteessa tilannetta flush-deckiin nähden,
siten, että kokonaan ympäri mennyt vene kääntyy nopeammin
takaisin (eli point of vanishing stability (pvs), ulottuu
esim. 140 asteesta tuonne 180:een asti) mutta entä
mitenkähän tuollainen kiinteä sprayhood+minikatos toimii
ympärimenon jälkeen, jarruttaako takaisinkääntymistä.
TC
tero.chr...@pp.nic.fi
tero.christers...@pp.nic.fi kirjoitti:
> Tosin tuossa s/y Ninnissä on myös avotilaa.
tarkoitin siis S/Y Iiriksessä (josta on ollut Vene-lehdessä).
Heikki Hämäläinen
> Itsellä tulee jälleen mieleen juuri näitä asioita joita
> aiemminkin:
>
> - Miten purjeveneessä voi purjehduksen aikana olla suojassa
> auringolta, olematta kuitenkaan kannen alla? Tämä
> mahdollisuus on mielestäni huomattava mukavuustekijä. Onko
> hyvin purjehtivassa kunnon purjeveneessä vaihtoehtona vaan
> istua/maata auringonpaahteessa kuumissaan ja haaveilla
> kylmästä uintivirkistyksestä, tai mennä alakerran saunaan,
> jossa ei näe edes horisonttia? Tämä voi olla rasittavaa
> itsellesi, mutta etenkin satunnaisille
> purjehdusvieraillesi, vaikka he eivät sitä ehkä ääneen
> sanoisikaan (mutta jotka eivät ole tottuneet näin
> 'kilvoittelemaan' kuten ehkä itse olet). Vai onko
> hankittava purjehdusominaisuuksiltaan
> kompromissi-moottoripursi, vain tämän takia?
>
> -- ei taida olla mahdollista virittää irto-biminiä
> (erillinen kangas aurinkokatoksena) purjehduksen ajaksi.
> Entä puolittain kiinteä sellainen, edes osa siitä auki,
> kuten on useinkin moottoriveneillä ajossa, mutta entä
> kuka kertoisi, miten toimii purjehtiessanne? (ks.
> http://www.bayacht.com/aaa/custom/Bimini%20Screens/PICT0003.JPG
> )
Ei irtobimini mikään harvinainen varuste ole. Kiinteämmästä löytyy
esimerkki: http://www.marjaniemen-purjehtijat.fi/05_matka/irene/irene.html
Kotivesillä ei viime kesänäkään aurinko niin pahasti paahtanut, etteikö
ilman lakkia parempaa suojaa olisi selvinnyt. Jos on todella kiusallisen
kuumaa, on myös väistämättä niin kevyt tuuli, että uiminen onnistuu
hyvin. Niitä päiviä kyllä oli, jolloin sitä virvoitusta tarvittiin.
Kulussa ei aurinko juuri vaivaa, satamissa kyllä senkin edestä.
Valkoinen purjekankaasta tehty puomiteltta oli viime kesänä ahkerasti
käytössä. Toivottavasti ensi kesänä ei liikaa tarvita sen vettäpitäviä
ominaisuuksia.
>
> - jos on kangas-sprayhood, ja on mentävä merellä keulakannelle,
> sprayhoodista voi harvemmin ottaa turvallisin mielin tukea
> etenkään aallokossa
Iso kankainen sprayhood ennemmin tai myöhemmin menee aallon mukana
riekaleiksi isoilla vesillä. Ja ilman aaltoakin tropiikin auringon alla
huomattavan nopeasti. Sitä aurinkoa ei monikaan materiaali kestä.
> -- Tuollaisessa kiinteässä sprayhoodissa, jossa on pätkä
> myös kiinteää katosta, saadaan kiinteät
> tarttumakahvat/kaiteet katolle (kuten tietysti
> pilothousessakin), eli sopivan ylös mukavaa kulkemista
> varten (hieman siis moottorivenemäisesti), eikä tarvitse
> edes vahingossa nojailla/kaatua sitä
> kangas-sprayhoodiansa länään, genertäen taas uutta
> korjaamistarvetta. Tämä kiinteä tukipiste juuri
> sprayhoodin kohdalla on mukavuutta satamassakin, kun
> liikutaan edes takaisin vaikka kassien kanssa. Esim.
> useissa Hallberg-Rassyissä on kiinteänä vain tuulilasi,
> mutta tiedättekö, onko niiden kangaspressujatkeet tukevia
> ottaa kiinni?
Omat kokemukseni sprayhoodin vaikutuksesta veneessä kulkemiseen ovat
lähinnä sen suuntaisia, että se on este siiryttäessä istumalaatikosta
kannelle tai takaisin. Se onkin oleellisin syy, miksi omassani olen
pitäytynyt siinä pienessä mallissa. Siitä mahtuu ohi kassien kanssa eikä
kallellaan kujettaessa tarvitse nousta pystyyn. Siirtymäkohtakin on
askeleen edempänä istumalaatikossa. Kiinnikkeiltään ja rakenteeltaan
isompien kaltaisena se on isoja tukevampi tarttua.
> IS 400 tuntuu siis em. suhteissa mainiolta (mutta jostain
> syystä 'poikkeukselta'), kiinteän sprayhoodin alle voi
> siirtyä varjoon tropiikin tai Suomen auringolta, ihan vaan
> siirtämällä istumapaikkaansa metrin. Ja jos sillä lähtee
> vaikka Islantiin, kuten tuolla IS 400:lla kävivätkin, ks.
>
> http://www4.mmedia.is/kbi/Ferdasogur/Ninni2004/Ferdasaga_Ninni.htm
>
> niin jälleen löytyy suojaa, tuollakin reissulla
> odotettavissa olevalta säältä.
>
> Mutta kyllä, on toki mukava tunne laskea sprayhood toisinaan
> kokonaan alas ja antaa tuulen puhaltaa, ilman mitään
> näköesteitä.
>
> Mutta onko suurin varjopuoli sittenkin alitajuinen
> ulkonäkökysymys?
Eihän ulkonäkökysymys ole edes alitajuinen, se on yksi seikka muiden
muassa, miksi yhdet tykkää yhdestä ja toiset toisesta. Useimmille
asioille löytyy argumentteja ja vasta-argumentteja, joita kukin
painottaa omalla tavallaan.
Satamaoloihin se pikkukatos ei lämpimässä missään tapauksessa riitä,
sitä varten on isot, joillakin koko kannen peittävät aurinkokatokset.
Kun sellainen katos on tarpeen, haluaa myös jokaisen tuulenhenkäyksen
vilvoituksen. Satamapäiviä taas pitkällä matkalla tulee paljon enemmän
kuin meripäiviä.
> Merikelpoisuuden osalta, mietin tässä jopa sitä, miten tuon
> rakenteen capsize-ominaisuudet ovat. Varsinainen suljettu
> PilotHouse joidenkin artikkelien mukaan itse asiassa
> parantaa tässä suhteessa tilannetta flush-deckiin nähden,
> siten, että kokonaan ympäri mennyt vene kääntyy nopeammin
> takaisin (eli point of vanishing stability (pvs), ulottuu
> esim. 140 asteesta tuonne 180:een asti) mutta entä
> mitenkähän tuollainen kiinteä sprayhood+minikatos toimii
> ympärimenon jälkeen, jarruttaako takaisinkääntymistä.
>
Avoin katos muistuttaa hieman pelastuslautoissa käytettäviä
ballastipusseja, mutta merkitys taitaa jäädä enemmän teoreettiselle
tasolle. Sen tilan tyhjennysaukko on vähintään riittävän kokoinen. Tämä
oli sitten täysin mutua, kertokoon joku muu, jos asiasta on parempaa tietoa.
Risto Varanka
tero.christers...@pp.nic.fi wrote:
> - Miten purjeveneessä voi purjehduksen aikana olla suojassa
> auringolta, olematta kuitenkaan kannen alla?
Tällä voi nykyisin olla kovastikin painoarvoa, kun liikaa
auringonsaantia pidetään riskinä mm. ihosyövän suhteen.
Luulisi tosiaan että kovin heppoinen katos ei oikein kestä
purjeveneessä. Kuomut ovat melko ongelmallisia pienissä
moottoriveneissäkin joilla ei seilata päiväkausia vaihtelevissa
keleissä.
Ehkä ajokoppien suosion vähyyttä selittää sekin että se haittaa
jonkin verran purjehtimista, kuten Lauri T. sanoi toisessa säikeessä.
Ei näe purjeita ja helpompihan niitä on käsitellä sieltä kannelta
käsin. Luultavasti kajuutta nostaa myös veneen hintaa, mutta tämä
voi tulla takaisin esim. halvempina sadevaatteina, sisätilan
kätevyytenä ym.
Risto
tero.chr...@pp.nic.fi
Heikki Hämäläinen kirjoitti:
> > Itsellä tulee jälleen mieleen juuri näitä asioita joita
> > aiemminkin:
> >
> > - Miten purjeveneessä voi purjehduksen aikana olla suojassa
> > auringolta, olematta kuitenkaan kannen alla? Tämä
> > mahdollisuus on mielestäni huomattava mukavuustekijä. Onko
> > hyvin purjehtivassa kunnon purjeveneessä vaihtoehtona vaan
> > istua/maata auringonpaahteessa kuumissaan ja haaveilla
> > kylmästä uintivirkistyksestä, tai mennä alakerran saunaan,
> > jossa ei näe edes horisonttia? Tämä voi olla rasittavaa
> > itsellesi, mutta etenkin satunnaisille
> > purjehdusvieraillesi, vaikka he eivät sitä ehkä ääneen
> > sanoisikaan (mutta jotka eivät ole tottuneet näin
> > 'kilvoittelemaan' kuten ehkä itse olet). Vai onko
> > hankittava purjehdusominaisuuksiltaan
> > kompromissi-moottoripursi, vain tämän takia?
> >
> > -- ei taida olla mahdollista virittää irto-biminiä
> > (erillinen kangas aurinkokatoksena) purjehduksen ajaksi.
> > Entä puolittain kiinteä sellainen, edes osa siitä auki,
> > kuten on useinkin moottoriveneillä ajossa, mutta entä
> > kuka kertoisi, miten toimii purjehtiessanne? (ks.
> > http://www.bayacht.com/aaa/custom/Bimini%20Screens/PICT0003.JPG
> > )
>
> Ei irtobimini mikään harvinainen varuste ole. Kiinteämmästä löytyy
> esimerkki: http://www.marjaniemen-purjehtijat.fi/05_matka/irene/irene.html
>
Tarkoitan, että eikö irtobiminin virittäminen itse purjehduksen
ajaksi ole
harvinaisempaa?
Kiitos mielenkiintoisista sivuista, tuo kiinteämpi bimini on
hieno. Se näyttää tuossa olevan jopa ajossa juuri sen
kaipaamani varjopaikan tarjoten.
> Kotivesillä ei viime kesänäkään aurinko niin pahasti paahtanut, etteikö
> ilman lakkia parempaa suojaa olisi selvinnyt. Jos on todella kiusallisen
> kuumaa, on myös väistämättä niin kevyt tuuli, että uiminen onnistuu
> hyvin. Niitä päiviä kyllä oli, jolloin sitä virvoitusta tarvittiin.
> Kulussa ei aurinko juuri vaivaa, satamissa kyllä senkin edestä.
> Valkoinen purjekankaasta tehty puomiteltta oli viime kesänä ahkerasti
> käytössä. Toivottavasti ensi kesänä ei liikaa tarvita sen vettäpitäviä
> ominaisuuksia.
Kyllä, lippalakki silmillä olen minäkin maannut kannella
selällään auringossa usein, ja on lopulta menty uimaan.
Mutta jos vertaan kevyessä tuulessa esim. myötätuuleen
purjehtimista, ja kevyessä tuulessa hiekkarannalla oloa, niin
2-3 tunnin hiekkaranta- ja uimisrupeamien (ja
uv-sädeannoksen) jälkeen on kiva tunne mennä
viileään varjoon, ilman että mennään sisätiloihin. Tämä
tunne ei aina ole mahdollista purjeveneessä, jos on vähänkin
pitempi legi, ja sitä olotilaa, substanssia kaipaan. Menet
ehkä kyllä veneestä vielä kerran uimaan, ja sitten kannen
alle, yleensä tropiikissa tuulettimen ääreen. Mutta tosiaan
hyvä, jos voi virittää tällaisen ajon ajaksi tai
pitemmäksikin ajaksi tuon kiinteämmän biminin, josta sitten
huolehtii tuulen noustessa. Kovemmassa tuulessa, biminin
purun jälkeen, on auringossa ololla taas lippalakista
huolimatta pitkällä varjottomalla ulkoilmaelämällä
uv-säteilyn johdosta aina oma extreme-vivahteensa, tosin
horisontiton kajuutta on silloin tuulettuneempi. Minulla ei
ole biminiä, ja tuntuu että kiinteä suoja, jota ei tarvitse
purkaa, henk.koht miellyttäisi huolettomuuden takia.
Kangas-sprayhood on todella liikkumisen kannalta vain
tiellä, koska siitä ei voi ottaa tukeakaan, eikä tuulella
mielellään perhepurjehduksessa laskeakaan, muun miehistön
pärske/sadesuojan takia, jos kannelle pitää mennä. Joissakin
purkkareissahan on sprayhoodin lähellä kansitelineet (ja
etenkin jos on nostimet mastolla, myös mastonjuuritelineet),
jotka tarjoavat tukea. Pieni kiinteä katos yhdistäisi kaksi
funktiota. Myös mahdollisella kiinteällä puomitelineellä
ruffin yli (tolpat ja lauta, esim. Ebbtide 33:ssa ks.
http://www.flickr.com/photos/sophialandrum/254294898/in/photostream/
), voisi olla funktiota kahdessa suhteessa.
>
> > IS 400 tuntuu siis em. suhteissa mainiolta (mutta jostain
> > syystä 'poikkeukselta'), kiinteän sprayhoodin alle voi
> > siirtyä varjoon tropiikin tai Suomen auringolta, ihan vaan
> > siirtämällä istumapaikkaansa metrin. Ja jos sillä lähtee
> > vaikka Islantiin, kuten tuolla IS 400:lla kävivätkin, ks.
> >
> > http://www4.mmedia.is/kbi/Ferdasogur/Ninni2004/Ferdasaga_Ninni.htm
> >
> > niin jälleen löytyy suojaa, tuollakin reissulla
> > odotettavissa olevalta säältä.
> >
> > Mutta kyllä, on toki mukava tunne laskea sprayhood toisinaan
> > kokonaan alas ja antaa tuulen puhaltaa, ilman mitään
> > näköesteitä.
> >
> > Mutta onko suurin varjopuoli sittenkin alitajuinen
> > ulkonäkökysymys?
>
> Eihän ulkonäkökysymys ole edes alitajuinen, se on yksi seikka muiden
> muassa, miksi yhdet tykkää yhdestä ja toiset toisesta. Useimmille
> asioille löytyy argumentteja ja vasta-argumentteja, joita kukin
> painottaa omalla tavallaan.
Juuri näin, arvostan kunkin omia painotuksia ja argumentteja
ja kauneuskäsityksiä. Hyvin purjehtivien veneiden omistajien
valtavirrasta poikkeavia ajatuksia ja painotuksia ryhdyin
ääneen ottamaan esiin (enkä vain itseksenin ihmetellen), kun
huomasin että joku muukin on hiljattain argumentoinut näin.
Esim. tässä luettuani tuon Pelagic Australiksen asiaa
ihmettelevät tekstit ja johtopäätökset, joihin olen
itsenäisesti joskus aiemmin päätynyt. Ja tuon tutun seuran
IS400-veneen sivut löydettyäni ja veneen kokeneen gastin
lausahdus samoista asioista. Hänhän mainitsi myös katoksen
lievät haittapuolet. Kiinnitin myös huomiota Pelagic Australis
-purjeveneen pilothousen reunojen erityisen pitkiin ja
vahvoihin kaiteisiin, jotka olivat selvästi spesiaalina
suunniteltu. Ja sitten kävi taas mielessä omat
tasapainohiippailut tai konttailut/ryömimiset kovassakin
aallokossa, ajoittain ilman tukea sprayhoodia kiertäen :-(
>
> Satamaoloihin se pikkukatos ei lämpimässä missään tapauksessa riitä,
> sitä varten on isot, joillakin koko kannen peittävät aurinkokatokset.
> Kun sellainen katos on tarpeen, haluaa myös jokaisen tuulenhenkäyksen
> vilvoituksen. Satamapäiviä taas pitkällä matkalla tulee paljon enemmän
> kuin meripäiviä.
>
Ehkäpä päätyisinkin pitkän miettimisen jälkeen IS 400:een,
jossa on siis vahva kiinteä katosrakenne (ettei tarvitse kovalla
tuulella pois ottaa ja kestää), ja jonka alle siis mahtuu suojaan
istumaan, mutta jossa on yksi liuku-ikkuna
(moottorivenemäisesti) ja kattoluukku, niin tuuli voisi
tarvittaessa henkäillä vapaammin, satamassakin
:-). No voi olla että tuo fönärizydeemi lähtee kunnon myrskyssä
ensimmäisenä lentoon.
Mutta what's my message: katokset eivät ole vain moottori/
moottoripurjehtioiden heiniä, eikä ainoa oikea katto
skiglaajalle ole taivas.
TC
.
Heikki Hämäläinen
>> Ei irtobimini mikään harvinainen varuste ole. Kiinteämmästä löytyy
>> esimerkki: http://www.marjaniemen-purjehtijat.fi/05_matka/irene/irene.html
>>
>
> Tarkoitan, että eikö irtobiminin virittäminen itse purjehduksen
> ajaksi ole
> harvinaisempaa?
> Kiitos mielenkiintoisista sivuista, tuo kiinteämpi bimini on
> hieno. Se näyttää tuossa olevan jopa ajossa juuri sen
> kaipaamani varjopaikan tarjoten.
Kankaisiakin bimineitä kulussa käytetään, ei se niin harvinaista ole. Ei
se tietenkään kovaa tuulta kestä ja miten se puretaan tuulen noustessa
on minulle arvoitus. Tuo kiinteämpi esimerkki on rakennettu pysyväksi ja
sen päällinen on vuorattu aurinkopaneleilla, mikä on merkittävä lisäarvo
rakennelmalle.
> Juuri näin, arvostan kunkin omia painotuksia ja argumentteja
> ja kauneuskäsityksiä. Hyvin purjehtivien veneiden omistajien
> valtavirrasta poikkeavia ajatuksia ja painotuksia ryhdyin
> ääneen ottamaan esiin (enkä vain itseksenin ihmetellen), kun
> huomasin että joku muukin on hiljattain argumentoinut näin.
> Esim. tässä luettuani tuon Pelagic Australiksen asiaa
> ihmettelevät tekstit ja johtopäätökset, joihin olen
> itsenäisesti joskus aiemmin päätynyt. Ja tuon tutun seuran
> IS400-veneen sivut löydettyäni ja veneen kokeneen gastin
> lausahdus samoista asioista. Hänhän mainitsi myös katoksen
> lievät haittapuolet. Kiinnitin myös huomiota Pelagic Australis
> -purjeveneen pilothousen reunojen erityisen pitkiin ja
> vahvoihin kaiteisiin, jotka olivat selvästi spesiaalina
> suunniteltu. Ja sitten kävi taas mielessä omat
> tasapainohiippailut tai konttailut/ryömimiset kovassakin
> aallokossa, ajoittain ilman tukea sprayhoodia kiertäen :-(
Tässä yksi huomioonotettava tekijä on veneen koko ja lay-out. Pienessä
veneessä sivukannet ovat kapeammat ja kiinteä katos enemmän tiellä.
Pelagic Australiksessa mahtuisi pilot-housen vierellä pitämään
pienimuotoiset tanssit, eikä IS400 muistaakseni pahemmin siitä kohtaa
ahdista. Sellainen varsinainen moottorivenemalli, jossa kuljetaan
kyljittäin on sitten skaalan toisessa päässä mahdoton ajatus, kun
merellä pitäisi kannelle mennä.
Jos siis IS400 näidenkin pohdintojen jälkeen tuntuu omalta, niin ei kun
hankkimaan ja menoksi. Joku on sen jo tehnyt ja toisenkin henkilön
tunnen, jolla jo sellainen on samaan tarkoitukseen hankittuna.
Risto Varanka
kiva olla vaikka mesaanimasto. Aika kevyt rakenne, mutta jos moottori
simahtaa niin voi usein purjevoimalla nilkuttaa takaisin kotiin...
samaan aikaan kun matkustajat napsii virvokkeita ja muuten
viihdyttävät itseään entiseen malliin ihan kuin mitään ei olisi
tapahtunut ;) Tai jos siltä tuntuu voi rauhassa ja äänettä purjeen
voimalla lipua jollain hienolla selällä minkä on sattunut
kohtaamaan.
Mutta kun mesaanin kanssa on noin hienoa niin ajatus jatkuu:
tero.chr...@pp.nic.fi wrote:
> Minulla moottori- ja purjeveneilyä (mutten juuri vakavasti
> otettavaa kilpailua) harrastaneena on puolestani tällainen
> filosofia: jos pitää miettiä, minkälainen (uppoumarunkoinen)
> moottorivene on hyvä (merikelpoinen),
> päädyn siihen, että purjevene on itse asiassa pirun hyvä
> moottorivene - se kaikkein merikelpoisin moottorivene
> moottoriveneilijöillekin - köleineen ja tyhjentyvine
> avotiloineen. Sekä mastoineen (+ tarvittaessa isoine
> purjepintoineen) estämään rullaamista.
Uppoumarunkoinen liikkuu tasaisesti ja mukavasti joka suuntaan, ja
purjeet vielä lisävarusteeksi niin ominaisuudet vaan paranee...
> Ja voi olla valmis
> maksamaan ylimääräistä tästä purjevenerakenteesta, ihan vaan
> että saa merikelpoisen ylipäätään-veneen, ja ylipäätään
> mahdollisuudesta ja tietoisuudesta, että voi nostaa
> purjeetkin, jos nyt sille päälle sattuu intoutumaan, vaikka
> ei muutoin kummemmin purjehtisikaan veneellä, vaan ajaisi
> sitä moottoriveneenä (em. lauseista saan varmaan kuulla!)
Niin! Jos kerran joku keppi ja masto on, niin miksei sellainen millä
pääsee vähän eteenpäinkin, kun se on olevinaan niin mukavaa...
Nythän päästään jo siihen että perinteinen moottoripurjehtija on
se kaikista paras vene ;)
Risto
jaakko
Ettei ihan ajatus veisi mennessään.
Purjehtivan matkaveneen tärkeä ominaisuus on kyky nousta tuuleen
avomerioloissa, kun tuuli puhaltaa myrskyn voimalla.
Tähän pystyy harva moottoripurjehtijakaan.
Ajohytin ikkunoista - jos ajohytti ei ole veneen itsetyhjentyvää tilaa,
niin on hyvä olla ikkunoihin myrskysuojat, jolloin kovassa kelissä
ajaminen siirtyy ulos...
Matti Suorsa
"Lauri Tarkkonen" <tark...@cc.helsinki.fi> kirjoitti
viestissä:eo3oao$d93$1...@oravannahka.helsinki.fi...
> In <eo3n9c$cr0$1...@oravannahka.helsinki.fi> Dag Stenberg
> <dag.st...@nospam.helsinki.fi.invalid> writes:
> Autohelmin useimmat mallit voi kytkeä NMEA signaalia käyttäen
> tuulimittariin, olen kokeillut sitä omassa veneessäni, mutta se ei tee
> siitä tuuliperäsintä vaan ainoastaan sähköisen autopilotin, joka ottaa
> signaalin kompassin sijaan tuulimittarista. Halvemmat autopilotit eivät
> osaa suhteuttaa peräsimen liikettä riittävän hyvin veneen nopeuteen
> kuten servo-pendulum tuuliperäsin, eikä niiden ohjausliikkeiden ajoitus
> ole oikeam vaan aina hiukan myöhässä, joten niiden korjausliikkeet eivät
> ole riittäviä ja oikein ajoitettuja.
Miksiköhän minä unohdin kokonaan tuon Autohelmin
tuuliperäsimen vai onko parempi sanoa tuulimittarin,
jonka aikoinani hankin Autohelmin avuksi.
Siksi, että saaristossa muutaman kokeilun jälkeen
totesin, ettei sitä voinut käyttää pitämättä pinnasta
kiinni. Myydessäni sen aikaisen veneeni tuulimittari
meni Autohelmin mukana saatesanoilla, että voithan
kokeilla, mutta se tulee kaupanpäällisenä (jottei
veneen ostajalle jäänyt siitä valitusoikeutta).
MSa
--------------------------------------------------------------------------------
Saapuneet-kansioni on suojattu SPAMfighterilla
856 roskapostia on blokattu toistaiseksi.
Risto Varanka
tero.chr...@pp.nic.fi wrote:
> Myönnetään.. tarkoitin sitä, että sain kyllä joitakin
> kiksejä tuon videon katselusta. Mutta varsinaiset saa
> tietysti vain merellä. Tuo video sai mut kaipaamaan
> 'heti' merelle, siinä oli niin tuttua fiilistä.
On se hieno mainosvideo. Vene nousee ja laskee kuin vuoristoradalla
ensin taivaisiin ja sitten takaisin meren syvyyksiin - ainakin sen
suhteen mitä näkee ikkunasta. Koko ajan pehmeästi ja nykimättä.
Kelikin oli olevinaan älyttömän kova, ei kyllä olisi arvannut.
Risto
Hannu Turtia
Heikki Hämäläinen wrote:
> Kotivesillä ei viime kesänäkään aurinko niin pahasti paahtanut, etteikö
> ilman lakkia parempaa suojaa olisi selvinnyt. Jos on todella kiusallisen
> kuumaa, on myös väistämättä niin kevyt tuuli, että uiminen onnistuu
> hyvin. Niitä päiviä kyllä oli, jolloin sitä virvoitusta tarvittiin.
Paitsi jos kohdalle sattuu paksu sinilevälautta, silloin ei pääse
(halua) uimaan.
-h
Risto Varanka
Risto
Heikki
Tästä näkee miksi trimaraaneilla on niin pitkät ja kapeat kölit:
http://www.youtube.com/watch?v=iLMOdhce-Pk&mode=related&search=
Että ylettää veteen, kun ajetaan yhdellä sivurungolla. (ja hinataan paria
vesihiihtäjää).
-H
Martti Halminen
Risto Varanka
>Vaikka itse haluan purjeveneellä mennä tuuleen, etenkin jos
se on hyvä siinä (eikä kevyt tasapohjainen paha rytkäyttelijä,
'slamming', kuten niin monet purkkarit täällä Itämeren
jyrkissä aalloissakin),
Niin, kun otettiin ne purjeet mukaan niin nälkä kasvaa syödessä ja
käyttäjä haluaa siirtyä kovempiin aineisiin... Siis miksi vene ei
voisi olla myös ihan oikea purjevene tarvittaessa? Jolla vielä
pääsisi jonnekin ihan purjeidenkin voimalla? Kai se nykyaikana
sentään on jo mahdollista?
> jyrkissä aalloissakin), niin en ymmärrä esim.
> 'mastonkuljetusvene' -kommentteja, eli purjehtijoita, jotka
> suuresti ja toistuvasti ihmettelevät purjeveneeksi
> tunnistamiaan veneítä, jotka ajavat koneella hyvässä
> purjehdussäässä. Lienee pohjimmiltaan kunkin oma asia,
> vaikka ajaisi purjevenettäkin (eikä vaan
> moottoripurjehtijaa) moottoriveneenä lähes aina!.
> Hasse Groop on ajanut koneella paljon.
Onhan se koneella ajelu kivaa... Mutta jumankekka! Jos on kerran ihan
oikea purjevene hankittu, ja ollaan olosuhteissa joissa voi purjehtia,
niin eikö se ole kunnia-asia mennä puhtaasti purjeen voimalla!
> Jos taas pitää miettiä, minkälainen purjevene on hyvä,
> päädyn purjeveneeseen, jossa olisi kuitenkin moottoriveneen
> suojattu kabiini -ominaisuudet! Tällaista ei tällä hetkellä
> mulla ole, mutta sitten joskus :-)
Niin, suojattu tila josta näkee vielä maisemat kuulostaa
houkuttelevalta. Mutta ehkä monet avoveneilijät ovat asiasta eri
mieltä. Kyllä purje- tai muuten uppoumarunkoinen/nopeuksinen venehän
käy hyvin myös avoveneestä, toisin kuin monet nopeammat...
Eivätkös ohjaamon suojat ainakin sprayhoodin muodossa ole melko
suosittuja purkkareissakin? Joissain on jopa käteviä kuomuja joilla
saa lisää kuivaa tilaa (esim. vaatteille) sinne takakannelle. Kuin
moottoriveneissä ikään.
> Mutta kuitenkin, ns. moottoripurjehtija-veneet ovat aika
> usein sellaisia, että ne eivät ole lintuja eivätkä kaloja.
> Sitä en itse ottaisi. Kun nostaa purjeet, moottoriveneen olisi
> kuitenkin syytä muuttua kunnon purjeveneeksi !
Niin, vähän kummeksuttaa nämä moottoripurjehtijat. Olennainen ero
purjeveneeseen tuntuu olevan se, että ovat vähän raskaampia ja
muutenkin purjehtivat heikommin. Miksi siis tällainen ratkaisu?
Jonkun maininnan muistan lukeneeni siihen suuntaan, että purjevene ja
toisaalta (uppoumarunkoinen) moottorivene haluaisivat vähän erilaisen
runkomuodon, että sopisivat parhaiten siihen aiottuun käyttöön.
Liekö tässä perää vai mihin purjeveneen ja moottoripurjehtijan ero
perustuu?
Risto
Tuukka L.
"Heikki" <h...@lsd.dk> wrote in message
news:newscache$0q4qbj$4yv1$1...@news.webpartner.dk...
Jos ne sattuu pysymään kasassa niin kauaa.
On muuten varmaan aika perkeelliset noi voimat mitkä noita konstruktoita
rasittaa!
Jouko Koskinen
...
> Niin, vähän kummeksuttaa nämä moottoripurjehtijat. Olennainen ero
> purjeveneeseen tuntuu olevan se, että ovat vähän raskaampia ja
> muutenkin purjehtivat heikommin. Miksi siis tällainen ratkaisu?
> Risto
Ovat raskaampia ja purjehtivat heikommin tarkoittaa myös pitkää köliä ja
tukevaa rakennetta, mistä on iloa rantautessa tai jos sattuu karille.
Sadesäällä voi ajella hytistä. Siis moottoriveneen ja purkkarin hyvät
puolet samassa veneessä. Niin ja tietysti myös huonot puolet, riippuen
näkökulmasta.
Kaikki veneethän ovat kompromisseja. Veneilijän helppona tehtävänä on
vain valita itselle tärkeät ominaisuudet ja hylätä tarpeettomat
omituisuudet.
Jussi
> Risto Varanka kirjoitti:
>> Niin, vähän kummeksuttaa nämä moottoripurjehtijat. Olennainen ero
>> purjeveneeseen tuntuu olevan se, että ovat vähän raskaampia ja
>> muutenkin purjehtivat heikommin. Miksi siis tällainen ratkaisu?
> Kaikki veneethän ovat kompromisseja. Veneilijän helppona tehtävänä on
> vain valita itselle tärkeät ominaisuudet ja hylätä tarpeettomat
> omituisuudet.
Hyvin harvoin näkyy moottoripurjehtijoita purjehtimassa ainakaan
vastatuuleen, joten käyttäjät näyttävät valinneen ne moottoriveneiksi.
Nykyiset purjeveneet ovat varmaan monien 60-lukulaisten mielestä
moottoripurjehtijoita tehokkaine moottoreineen.
Jussi
Matti Suorsa
"Jussi" <jus...@luukku.com> kirjoitti
viestissä:eo7dps$14d4$1...@bowmore.utu.fi...
Moottoripurjehtijan valintaan on monta järjellistä
syytä. Meilläkin oli Albin Express, jonka jälkeen
jouduin siirtymään moottoripurjehtijaksi, koska
vaimoa rupesi hirvittämään "kauhea" meno ja
"hurja" kallistelu.
Voisin lisäksi kuvitella valinnan syyksi esimerkiksi
työikäisten tarve käydä viikonloppuisin merellä.
Varmistaakseen kotisatamaan paaluun viimetingassa
perustuu siihen, että kovan vastatuulen tai pläkän
sattuessa ajetaan moottorilla (joka sitten ajan myötä
tulee tavaksi).
Jossain vaiheessa meillä oli puukantinen vanha
Nauticat 33, jonka sisustus vastasi 30 neliöistä
kesämökkiä. Kerran murtui moottorin ja akselin
välinen laippa. Moottorin kiinnitys runkoon oli
löystynyt, jolloin laippa ei kestänyt tärinää. Siitä
selviydyttiin purjehtimalla laituriin asti.
Seuraavana oli Degerö 28, jonka ainoa vika
piili siinä, että moottorilla vene kulki nopeammin
kuin purjeilla ja aina oli "olevinaan kiire".
Nyt on taas menossa purjehduskausi, koska
jälkipolvella on purjehdus yhtenä harrasteena.
MSa
--------------------------------------------------------------------------------
Saapuneet-kansioni on suojattu SPAMfighterilla
871 roskapostia on blokattu toistaiseksi.
Jussi
> "Jussi" <jus...@luukku.com> kirjoitti
>> Hyvin harvoin näkyy moottoripurjehtijoita purjehtimassa ainakaan
>> vastatuuleen, joten käyttäjät näyttävät valinneen ne moottoriveneiksi.
>> Nykyiset purjeveneet ovat varmaan monien 60-lukulaisten mielestä
>> moottoripurjehtijoita tehokkaine moottoreineen.
> Moottoripurjehtijan valintaan on monta järjellistä
> syytä. Meilläkin oli Albin Express, jonka jälkeen
> jouduin siirtymään moottoripurjehtijaksi, koska
> vaimoa rupesi hirvittämään "kauhea" meno ja
> "hurja" kallistelu.
Englantilaisilla oli vanha ohje: jos tapaat hyvän gastin, mene hänen
kanssaan naimisiin. Omassakin nykysuhteessa oli merkittävä koetus
ensimmäinen kesä merellä, ja se onnistui aika hyvin. Ruotsin vesillä
tosin kun kallistus luoviessa oli ennen reivausta 30 astetta ja tuuli 14
m/s, peräsin oli melkein poikittain ettei keula kääntynyt tuuleen, tuli
gastilta vieno kysymys: "voivatko purjeveneet kaatua?"
> Voisin lisäksi kuvitella valinnan syyksi esimerkiksi
> työikäisten tarve käydä viikonloppuisin merellä.
> Varmistaakseen kotisatamaan paaluun viimetingassa
> perustuu siihen, että kovan vastatuulen tai pläkän
> sattuessa ajetaan moottorilla (joka sitten ajan myötä
> tulee tavaksi).
Nykyisin on uutena vaihtoehtona nämä amerikkalaiset 50hv perämoottorilla
varustetut vehkeet, niitä on ainakin Hunterilla ja McGregorilla.
McGregorissa kävin kerran sisälläkin, ja se oli erittäin halvan näköinen
vene sisältä kaikkine muoviosineen, samoin kuin hinnaltaankin.
Jussi
Jouni R
>"Risto Varanka" <rvar...@luukku.com> wrote in message
>news:1168555733....@i56g2000hsf.googlegroups.com...
>tero.chr...@pp.nic.fi wrote:
>Onhan se koneella ajelu kivaa... Mutta jumankekka! Jos on kerran ihan
>oikea purjevene hankittu, ja ollaan olosuhteissa joissa voi purjehtia,
>niin eikö se ole kunnia-asia mennä puhtaasti purjeen voimalla!
>
Miksi olisi?
>Niin, vähän kummeksuttaa nämä moottoripurjehtijat. Olennainen ero
>purjeveneeseen tuntuu olevan se, että ovat vähän raskaampia ja
>muutenkin purjehtivat heikommin. Miksi siis tällainen ratkaisu?
>
Osa historiaa liittyy siihen, että saatiin moottorivene
purjevenestatukselle. Ainakin Nauticat 33:n kerrotaan saaneen suosionsa
juuri siitä: Saksassa vaadittiin pahveja moottorivenekippareilta, mutta ei
purjeveneillä ajelevilta...
Toinen tekijä lienee se, että moottoripursien "kultakauden" eli 1970-luvun
(ja ehkä 1980-luvun alunkin) purjeveneet ovat lähes järkiään sellaisia
kapeita puikuloita. Täysin kelvottomat sisätilat. Voisin arvata, että
moottoripursi sai suosiota osin juuri siksi, että sen toisenlainen
runkomuoto salli vähintään siedettävät sisätilat. Nykyäänhän tilanne on
toinen, nykyaikaisten purkkareiden sisätilat ovat ihan toiselta planeetalta
kuin niiden entisten sukkuloiden.
Kolmas syy hyvinkin liittynee tuohon jo mainittuun säämukavuuteen eli
kunnolliseen suljettuun sisäohjaamoon. Vaikka omasta veneestäni kovasti
pidänkin ja ajan kuomu auki lähes aina, niin vaihtaisin koska tahansa
päittäin veneeseen, jossa on vastaavat sisätilat ja kunnollinen
kabiiniohjaamo. Ei tosin niinkään sään takia (moottoriveneen avo-ohjaamo
tuntuu olevan merkittävästi lämpimämpi paikka kuin purjeveneen avotila,
ainakin jos porukan vaatetuksesta pitää päätellä jotain) vaan siksi, että
kuomusulkeiset ärsyttävät. Mieluummin vain avaisi oven...
-Jouni
Mika
Miksikähän moottorit ovatkin niin tehokkaita, kun runkonopeuden
saavuttamiseen riittää murto-osa maksimitehosta. Tai ainakin lähes
runkonopeuden, se viimeinen solmuhan nostaa melua ja kulutusta paljon.
Varmaan kone kestää pidempään, kun ei ajella huippukierroksilla, mutta
eipä huviveneidenmoottoreille paljon käyttötunteja vuodessa kerry,
ainakaan purkkareilla, joten tuskin niitä ajamalla saadaan loppuun,
Jos ja kun joskus tulee itselle koneen vaihto eteen, niin
todennäköisesti ottaisin kahdesta vaihtoehdosta sen hiukan pienemmän.
Konekoppaan jää enemmän tilaa ympärille tehdä huoltotoimenpiteitä, ja
pläkäpäivinä mennään silti ihan riittävästi eteenpäin. Jos
rantautuessa tai liikkeelle lähdettäessä painaa sellainen tuuli tai
aallokko, ettei hevosvoimat riitä tai purjeiden kanssa ei pärjäisi,
niin parempi olla sellaiseen paikkaan menemättä/lähteä liikkeelle,
Mika
--
A bad day on the water is better than a great day on land.
Lähetätkö e-mailia? Vaihda osoitteen eka (vai oliko se toka?)
kahdeksikko numeroksi viisi.
JPN
> On Fri, 12 Jan 2007 09:37:53 +0200, Jussi <jus...@luukku.com> wrote:
> Varmaan kone kestää pidempään, kun ei ajella huippukierroksilla, ,
Tämä ei ole niinkään itsestään selvää. Suunnittelulähtökohta
paikallis-dieselmoottoreissa (joiden pohjalta venemoottorit on monesti
tehty) on 70% teho. Tällöin lämpökuorman jakautuminen ja kaasujenvaihto
toimii suunnitellusti. Ajaminen 1500-1800 k/min saattaa jättää moottori
alilämpöiseksi ja sillä tavoin kuluttaa moottoria enemmän. Samaten
hidaspyörimisnopeus aiheuttaa esim. männänrenkaiden pikeytymistä ja
nokeentumista, koska palokaasut eivät jaksa huuhtoa sylinteristä
epäpuhtauksia pois.
T:JP
Mika
Eli sitä suuuremmalla syyllä uppoumarunkoisiin veneisiin myydään
turhan suuria moottoreita....
Mika
Sitä suuremmalla syyllä voisi siis ajatella, että uppoumarunkoisissa
veneissä on turhan isot moottorit.
Lauri Tarkkonen
Täällä on nyt heitetty kehiin termi moottoripurjehjtija, joka on aika
epämääräinen. Toisaalta on purjevene ja toisaalta moottorivene.
Ensimmäisessä ei ole periaatteessa moottoria ja jälkimmäisessä ei
purjeita.
Kun purjeveneisiin tuli apumoottorit, ja moottoriveneisiin tukipurjeita
oli raja vielä selvä, mutta kun molemmat apuvälineet kasvoivat, niin
veneet lähestyivät toisiaan.
On syytä pitää mielessä, että Nauticat 33 oli suunnittelijoiden mielestä
moottorivene, jossa oli takila moottorivaurion varalta, toinen masto
tarpeeseen ja toinen masto estetiikan vuoksi. Toisaalta esimerkiksi
Hasse Groppin Targa 96 ja 101 sekä IS-400 ovat moottoriveneitä, joissa
on "riittävän" iso moottori. Käsittääksnei Hasse itsekin kannattaa Rolf
Kokkolan (yksi H-veneen isistä, yhdessä Veikko Enbergin kanssa)
nimitystä långfärdsbot, siis yksinkertaissti matkavene.
>Miksikähän moottorit ovatkin niin tehokkaita, kun runkonopeuden
>saavuttamiseen riittää murto-osa maksimitehosta. Tai ainakin lähes
>runkonopeuden, se viimeinen solmuhan nostaa melua ja kulutusta paljon.
Tämä on hyvä kysymys. Autoissakin moottorin tehoa myydään usein
turvallisuuden varjolla. On varaa nopeisiin kiihdytyksiin, jos joutuu
ohittamaan. Samoin jos on moottoritehoa, niin voi ajaa myrskyssä vasten
tuulta ja aallokkoa tai on pelivaraa ahtaissa kovan tuulen
satamamanöövereissä. Joillekin isot numerot ovat egon pönkittäjiä.
Mielenkiintoista on, että ne muutamat yritykset tehdä plaanavia (siis
koneella plaanaavia) moottoripurjehtijoita ovat kokeneet kaupallisen
katastrofin, jostain syystä ihmiset eivät ole innostuneet purjeveneestä,
jolla tuulen loppuessa pääsee 30 solmua kotiin.
>Varmaan kone kestää pidempään, kun ei ajella huippukierroksilla, mutta
>eipä huviveneidenmoottoreille paljon käyttötunteja vuodessa kerry,
>ainakaan purkkareilla, joten tuskin niitä ajamalla saadaan loppuun,
Yleensä purjeveneiden moottorit ruostuvat puhki käytön puuttesta.
- Lauri Tarkkonen
>Jos ja kun joskus tulee itselle koneen vaihto eteen, niin
>todennäköisesti ottaisin kahdesta vaihtoehdosta sen hiukan pienemmän.
-* uEmacs/PK 4.0.15: nn.BOa4rm (Wrap) /usr/tmp/nn.BOa4rm
---------------- 51% --
S/Y Aava
> In <45a895fb...@news.nic.fi> ace...@sci.fi ( Mika) writes:
Toisaalta esimerkiksi
> Hasse Groppin Targa 96 ja 101 sekä IS-400 ovat moottoriveneitä, joissa
> on "riittävän" iso moottori.
Tarkoitit varmaan sanoa että ovat purjeveneitä, joissa on riittävän iso
moottori?
Lauri Tarkkonen
Näkyy tulleen lipsahdus, linja jota käytän pätkii vähän ja en ehtinyt
tarkistaa tekstiä ennenkuin se lähti liikenteeseen.
Kiitos korjauksesta.
- Lauri Tarkkonen
Tuukka L.
"Jussi" <jus...@luukku.com> wrote in message
news:eo7opd$17no$1...@bowmore.utu.fi...
> m/s, peräsin oli melkein poikittain ettei keula kääntynyt tuuleen, tuli
> gastilta vieno kysymys: "voivatko purjeveneet kaatua?"
Vastasitko rehellisesti? :-)
Risto Varanka
Matti Suorsa wrote:
> Jossain vaiheessa meillä oli puukantinen vanha
> Nauticat 33, jonka sisustus vastasi 30 neliöistä
> kesämökkiä. Kerran murtui moottorin ja akselin
> välinen laippa. Moottorin kiinnitys runkoon oli
> löystynyt, jolloin laippa ei kestänyt tärinää. Siitä
> selviydyttiin purjehtimalla laituriin asti.
>
> Seuraavana oli Degerö 28, jonka ainoa vika
> piili siinä, että moottorilla vene kulki nopeammin
> kuin purjeilla ja aina oli "olevinaan kiire".
Miten kommentoisit noitten veneitten purjehdusominaisuuksia? Vai oliko
niin että noissa ei tosiaan juuri koskaan tullut purjeita käytettyä?
Degerölläkin näyttää malleja olevan moneen lähtöön. On esim.
tämä Hans Groopin suunnittelema 331 DS:
http://www.yachtworld.com/degero-yachts/degero-yachts_4.html joka on
numeroiden puolesta jo melko lähellä Targa 101:ä
http://www.aarnio.org/lauri/vene/targa101/targa101a5.jpg toisin kuin
http://www.degeroyachts.com/spec31.htm joka kuulostaa siltä ettei ole
tarkoitettukaan juuri purjehdittavaksi.
Tietysti 331 DS vielä jää numeroiden puolesta oikeasta
purjeveneestä, vertailun vuoksi voisi kai ottaa esim. saman kokoisen
Finngulfin? http://www.finngulf.fi/Yachts/33/fin/33-Mitat.html
Finngulf 33
Pituus 10,13 m
Leveys max. 3,30 m
Syväys max. 1,80/1,60 m
Uppouma 4500 kg
Isopurje 34,2 m2
Genua 140% 36,9 m2
Fokka 100% 25,4 m2
Spinaakkeri 84,7 m2
Degerö 331 DS
LOA 9.94 m
LWL 8.47 m
Beam 3.30 m
Draught 1.55 m
Displacement 5,500 kg
Mainsail (standard) 24.5 sq.m.
Furling Genoa (standard) 29.6 sq.m.
Genaker (optional) 60.8 sq.m.
Spinnaker (optional) 67.8 sq.m.
Finngulfissa on Degeröhön verrattuna paljon enemmän purjetehoa
painoa kohti, joten jos rungon suunnittelu ja optimointi on
läheskään samalla tasolla, voisi sen olettaa nousevan paljon
Degerötä paremmin kovaan tuuleen ja muutenkin liikkuvan paljon
kevyemmin. Toisaalta oma vaikutuksensa on kai myös kölillä jonka
muotoa ei suoraan pysty päättelemään syväyksestä?
Risto
Dag Stenberg
> Finngulf 33
>
> Pituus 10,13 m
> Leveys max. 3,30 m
> Syväys max. 1,80/1,60 m
> Uppouma 4500 kg
>
>
> LOA 9.94 m
> LWL 8.47 m
> Beam 3.30 m
> Draught 1.55 m
> Displacement 5,500 kg
Katsoin annetut nettisivut ja ilmeni, että Finngulfissa 41% uppoumasta
on kölipainoa ja Degeröllä vain 36%. Olen ymmärtänyt, että alle 40% antaa
liian vähän vakavuutta isompia vesiä ajatellen eikä 50% ole liikaa. (En
siis arvosta liikkuvia kölejä enkä muuten silitysrautojakaan).
DS