Mika
P.S: Jos asiasta on keskusteltu aiemmin, ja se löytyy jostain arkistosta,
olisin kiitollinen myös tästä tiedosta.
> Olen harkinnut veneen säilyttämistä jäissä ensi talvena. Vene 10 metriä
> pitkä teräspaatti, talvehtimispaikka sisävesillä (jään paksuus talvella
noin
> metri, paikka aallonmurtajan suojaama). Aiemmin olen nostanut veneen aina
> kuiville; mitä asioita tulisi huomioida / tehdä toisin, jos vene jätetään
> jäihin?
Kyllähän monet jättävät teräsveneen talveksi veteen ilman suurempia
murheita. Kotikulmilla on pari venettä, joiden kanssa näin on menetelty
vuosia. Kyllä kai sen kestää muovipaattikin, jos ei ole pelkoa jään
ahtautumisesta. Peräsimen ym. rungosta ulkonevien laitteiden suhteen voi
periaatteessa tulla ongelmia, jos jäät liikkuvat paljon. Sellaisen vinkin
olen kuullut, että jos on sähköä käytettävissä, voi virittää pilssiin
tavallisen 60 watin hehkulampun palamaan. Sen aiheuttama lämpö kuulemma
riittää siihen, että vene pysyy irti jäästä ja ikään kuin kelluu itsnsä
kokoisessa avannossa.
Tapsa
Kannattaa varmistaa, että vene on riittävän kaukana laiturista, ettei jäiden
liikkuminen riko venettä laituria vasten.
-Markku
tulisi huomioida se, että jää ei pääse suoraan kosketuksiin runkoon,
muuten voi aiheuttaa suunnattoman voiman, jolloin tulee vaurioita. Mm.
Suomen laivasto Upinniemessä tekee teräsveneidensä kanssa siten, että
pumpataan vettä siinä aivan veneen vieressä sieltä pohjalta päin,
jolloin jäätä ei pääse aivan veneeseen kiinni lainkaan. Vesi ei kylmene
niin paljon ollenkaan, kun sekoittuu koko ajan ja tulee virtauksia.
Monet tekevät näin siviiliveneidenkin suhteen, on sitten terästä tai
lasikuitua. Ainakin Tukholmassa isot veneet aina vedessä, jos tulee
jäätä niin pumput päälle.
--
Tämä viesti lähetettiin Fourtalk.net-palvelusta (http://fourtalk.net).
Sellaisen vinkin
olen kuullut, että jos on sähköä käytettävissä, voi virittää pilssiin
tavallisen 60 watin hehkulampun palamaan. Sen aiheuttama lämpö kuulemma
riittää siihen, että vene pysyy irti jäästä ja ikään kuin kelluu itsnsä
kokoisessa avannossa.
Tapsa
Minä voisin veikata tähän, että se lämpö tulee vedestä ja johtuu laivan
runkoon. Tuskin 60 w. lampun teho riittää talvipakkasilla paljon
lämmittämään:)) Vaikutus voi olla lähinnä usko pohjaista:)
Näinhän se on, että jää syntyy siihen, missä on vettä, ja pysähtyy kiinteään
esteeseen, se ei siis "purista" venettä eri suunnista. Mahdollinen
sivusuuntainen puristus johtuu jään ahtautumisesta, jos tuuli pääsee ajamaan
jäitä. Mutta kyllä se jää voi olla ihan veneen kyljessä kiinni samaten kuin
esim. joskus laiturin tolpissa. Samaten voi olla vesi jään ja rungon
välissä, vaikka veneessä ei olisi mitään lämmitystä, jos jostain syystä on
riittävästi virtausta että vesi pääsee liikkumaan eikä ole liian kova
pakkanen. Sen sähkölamppukikan idea ei ole pitää lämmittämällä vettä sulana,
vaan teräsrungon läpi johtuva vähäinen lämpömäärä aiheuttaa veneen ympärillä
olevaan valmiiksi sulaan veteen sen verran konvektiota, että syntyy tämä
avantoilmiö, tai se helpottuu. Jos jään paksuus ylittää veneen syväyksen,
vene makaa itsensä kokoisessa ja muotoisessa jääkuopassa, jossa ei ole
lainkaan sulaa vettä. Mikäs sen parempi venepukki?
Tapsa
>
> Näinhän se on, että jää syntyy siihen, missä on vettä, ja pysähtyy
kiinteään
> esteeseen, se ei siis "purista" venettä eri suunnista. Mahdollinen
> sivusuuntainen puristus johtuu jään ahtautumisesta, jos tuuli pääsee
ajamaan
> jäitä. Mutta kyllä se jää voi olla ihan veneen kyljessä kiinni samaten
kuin
Miten mahtaa veden lämpölaajeneminen vaikuttaa? Jäähän laajenee
kylmetessään, eikä supistu, kuten monet muut aineet. Kun jäähtyneen
"auko" ympäsillä jää jäähtyy edelleen, eikö aukko supistu jään
laajentuessa, ja aiheuta tällöin puristusta aukossa olevaan kohteeseen?
- KK
> Miten mahtaa veden lämpölaajeneminen vaikuttaa? Jäähän laajenee
> kylmetessään, eikä supistu, kuten monet muut aineet. Kun jäähtyneen
> "auko" ympäsillä jää jäähtyy edelleen, eikö aukko supistu jään
> laajentuessa, ja aiheuta tällöin puristusta aukossa olevaan kohteeseen?
>
Täytyy myöntää, ettei ole varmaa tietoa, mutta kuulostaa aika
uskomattomalta. Voisiko joku perustella tuota.
-Markku
Ihmettelin aikanaan miksi ruorin akselin tai potkurin akselin tiivisteboxit
ei jäädy ja halkee, mutta lienevät sitten sulan veden puolella....vaikka en
sittenkään käsitä jos pakkanen pääsee boxin seisovaan veteen käsiksi veneen
sisäpuolelta niin jäätyyhän se ja hajoo.
Hieman teoriaani häiritsee se ettei noin kuitenkaan tapahdu käytännössä.
Veneitä kyllä keväisin uppoilee laituriin, mutta syynä usein lienee muut
läpiviennit.
-a-
Elektroniikka ei tykkää näistä olosuhteista, jolloin lämpötilan suuret
vaihtelut ja kosteus lisäävät kondenssivettä kaikkialle. Varsinkin
teräsveneessä.
Veneen on parempi olla kostea syksy ylhäällä maalla pukkien päällä.
Mieti itse: kummasta veneestä maksaisit enemmän: vene ollut talvet
pukilla ja pressujen alla tai jos myyjä kertoo, että vene on ollut
jäissä talvet. Kun kuulemma ei haittaa teräsvenettä.
Kyllä haittaa ja rapauttaa.
P.S. VTT tai TKK teki muutama vuosi sitten tutkimusta veneen
säilyttämisestä sulassa laituripaikassa läpi talven. Ei ole testistä sen
koommin kuulunut. Jos olisi tehnyt veneelle hyvää, niin varmaan olisivat
pasuunat soineet ja rummut pärisseet.
P.P.S.S. Hesalaiset voisivat käydä pursiseura Sindbadissa tutustumassa
jääsäilytykseen. Siellähän on isoja veneitä kesät-talvet meressä.
Muistikuvani mukaan ainakin osassa veneitä on ihan kunnon sähkölämmitys
läpi talven.
~o
Jaakko (___/___) Mäkikylä
/
StoneWashed in Aittokoski
Art Director, Meridian X Oy
Puh 24 h (09) 646 200
Gsm 050 3456 935
Ei pidä paikkaansa. Jää supistuu kylmetessään kuten muutkin kiinteät
aineet, ks. esim.
<http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/5luonnontieteet/kemia/Kemia1/vesi.htm>
Väärinkäsityksesi aiheutuu ehkä siitä, että (nestemäinen) _vesi_
laajenee kylmetessään jäätymispisteen lähellä, ja _jäätyessään_ se
laajenee selvästi lisää.
--
Jukka....@iki.fi
* "Suoritusarvot on saatu ns. Stetson-Harrison menetelmällä. Eli
* vedetään lukuja hatusta (Stetson). Se Harrison on siinä vain
* lisäämässä uskottavuutta." -- Pertti Ruismäki sfnet.tiede.fysiikassa
Juu, minulla oli vene viime talven jäissä ja hyvin meni...itseasiassa
oli paljon rauhallisempi olo koko talven ajan, kuin veneen ollessa
kuivilla, ei paljon painanut oli sitten millainen talvimyrsky tahansa
kestääkö vene pukilla vai ei.
Minulla oli 40W:n lamppu pilssissä palamassa (venttiilissä kiinni) ja
ainoastaan vain varoiksi pohjaventtiiliä turvaamassa, siis ainoastaan
varoiksi. Muutaman kerran lamppu talven aikana kärähti ja pieni
vesimäärä mikä vesiboxissa lillui pysyi jäätymättä tästäkin
huolimatta, veden lämpö piti pientä peruslämpöä yllä ilman mitään
kikkoja.
Läpiviennit/venttiilit sinun tulee siis suojata jäätymiseltä,
varsinkin jos rungon sisäpuolella on mutkia ja/tai muuta vastaavaa
ennen venttiiliä. Tähän tarkoitukseen käytetään yleisesti glykolia,
jotkut laittavat jotain parafiini/risiiniöljyä ja valitettavasti,
paras/huonoin tähän on pieni määrä löpöä, ei siis mikään suositeltava
tai ympäristöystävällinen vaihtoehto. Glykolista sanovat sen
liukenevan veteen ja siten olevan heikoin vaihtoehto. Itse käytin
juuri glykolia ja hyvin toimi eikä mitään probleemeja ollut. Rungon
sisäpuolelta letku vaan yläpäästään irti, pakkasnestettä sisään
letkutäyteen, venttiili auki ja kun se tyhjenee reippaasti, noin
puolet esim., sitten hana kiinni ja se on siinä. Voit jättää huoleti
ilman lämpöjä tai lamppuvirityksiä veneesi talvehtimaan jäihin.
Jos pohjaventtiili tai muutkin venttiilit ovat suoraan rungossa
kiinni, et ehkä tarvitse minkäälaisia aineita letkuihin, kunhan
tyhjennät ne vain vedestä.
Terveisin
pääkokki
> Ei pidä paikkaansa. Jää supistuu kylmetessään kuten muutkin kiinteät
> aineet, ks. esim.
>
>
<http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/5luonnontieteet/kemia/Kem
ia1/vesi.htm>
>
> Väärinkäsityksesi aiheutuu ehkä siitä, että (nestemäinen) _vesi_
> laajenee kylmetessään jäätymispisteen lähellä, ja _jäätyessään_ se
> laajenee selvästi lisää.
Näin kävi. Itse asiassa muistelin vain, että tiheys on suurimmillaan +4
asteen paikkeilla, ja siitä virheellinen johtopäätös.
- KK
: Ei pidä paikkaansa. Jää supistuu kylmetessään kuten muutkin kiinteät
: aineet, ks. esim.
: <http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/5luonnontieteet/kemia/Kemia1/vesi.htm>
: Väärinkäsityksesi aiheutuu ehkä siitä, että (nestemäinen) _vesi_
: laajenee kylmetessään jäätymispisteen lähellä, ja _jäätyessään_ se
: laajenee selvästi lisää.
Ja tämä on ilmeisestikkin se uskottava selitys sille, miksi
vesiputket halkeaa pakkasen jälkeen suojasäällä eikä
silloin pakkasella.
1) Pakkasella putki jäätyy umpeen
2) kiristyvä pakkanen saa jäätulpan kutistumaan, joten
putkesta virtaa putken seinän ja jäätulpan väliin
hieman vettä, joka jäätyy uudeksi kerrokseksi
3) Suojasäällä putki alkaa lämmetä ja jäätulppa laajentua
4) kohonnut paine halkaisee putken
Kuullostaa paljon paremmalta kuin se koulussa opetettu arvailu
pakkasen viiveestä maassa, varsinkin halkeavat putket ovat
yleensä kellarissa seinällä.
Perttu
Asia kuitenkin on noin kuten selitit, siis kerroit, ja siitä on joskus tehty ehkä hiukan
epätieteellinen tutkimuskin. Kokeessa laitettiin metalli (kupari?)putkeen vettä ja päät
tulpattiin. Jäätyessään (veden) putkeen ei tullut halkeamia tms., mutta sulaessaan
liitoskohta ratkesi. Tämä johtui siis lämpölaajenemisesta.
Panu
"Iaakko ~;-)" wrote:
> P.S. VTT tai TKK teki muutama vuosi sitten tutkimusta veneen
> säilyttämisestä sulassa laituripaikassa läpi talven. Ei ole testistä sen
> koommin kuulunut. Jos olisi tehnyt veneelle hyvää, niin varmaan olisivat
> pasuunat soineet ja rummut pärisseet.
Yksi vene oli Kulosaaren sillan vieressä ja se oli lasikuituvene.
Mittasivat kylkiin kohdistuneita voimia. Muistaakseni lopputulos
oli, että tietyin ehdoin ihan toimiva ratkaisu. Varmaan kuulemme
myöhemmin lisää?
-- PP
Vähän nyt muisti hataroi, mutta pari vuotta sitten VTT tutki jäissä
säilytystä Larussa, ja tais mennä jotenkin niin, että sulana pysyminen
perustui siihen, että riittävän isomassainen köli sulasa vedessä johti sen
verran lämpöä runkoon, ettei sitten kylkikään jäätynyt kiinni.
Panu