Lyhytrikisen tilalle pitkä
Antti Voipio
30 hv Suzuki lyhytriki ja vaihtaisin sen mieluusti hieman tehokkaampaan,
esim. 50 hv nelitahtiin. Muutaman vuoden vanhoja näyttää saavan ihan
kohtuuhintaan. Mutta lyhytrikinen nelitahti on harvinaisuus ainakin
käytettynä. Kysynkin alan tuntijoilta, että mitä muutoksia perälautaan pitää
tehdä, että siihen voi asentaa pitkärikisen koneen. Ja onko ylipäätään
järkevää vaihtaa tässä tapauksessa pitkärikiseen? Painoa tulee tuplasti
entisen 50 kg:n sijaan. Vaikuttaako pahastikin ajo-ominaisuuksiin.
--
Antti Voipio
antti....@helsinki.fi
0500 931010
Toni
Tuosta paatista ei kokemuksia, mutta...
Useimmat tuon kokoiset paatit on jo tarkoitettu pitkälle rikille. Voit
tietysti itsekin mitata peräpeilin korkeuden pohjasta. Usein on sanottu
ettei pitkä riki haittaa, jos se vain ei ole aivan liian pitkä.
Syvemmällä uiva kone löytää hiukka helpommin pohjan ja veden vastus on
hieman suurempi (=hiukkasen bensaa enemmän tai nopeutta vähemmän).
Joskus lyhyet ja pitkät rikit ovat hiukan epämääräisiä, eikä ero olekaan
vakio tai mitenkään suuri.
Moottorin paino voikin olla suurempi ongelma, vanhemmissa veneissä kun
ei ole otettu huomioon että joku käyttäisi huomattavasti raskaampaa
konetta. Veneen tiedoista voisi löytyä maksimi koneen paino, jos ei niin
sitten sitä voisi arvuutella edellisen koneen käyttäytymisen mukaan.
Bellan sivuilta 530 HT -paattiin ei kyllä ehdoteta kuin max 35hp
konetta, joten 50 hv taitaa olla aika reilusti. Jos paatti on sama, niin
eipä se varmaan oikein mitään hyödykään lisätehosta.
Joakim Majander
> Useimmat tuon kokoiset paatit on jo tarkoitettu pitkälle rikille. Voit
> tietysti itsekin mitata peräpeilin korkeuden pohjasta. Usein on sanottu
> ettei pitkä riki haittaa, jos se vain ei ole aivan liian pitkä.
> Syvemmällä uiva kone löytää hiukka helpommin pohjan ja veden vastus on
> hieman suurempi (=hiukkasen bensaa enemmän tai nopeutta vähemmän).
> Joskus lyhyet ja pitkät rikit ovat hiukan epämääräisiä, eikä ero olekaan
> vakio tai mitenkään suuri.
Pitkän ja lyhyen rikin ero on n. 13 cm, joka on PALJON. Jos vene
toimii lyhytrikisellä, se on aivan varmasti tarkoitettu
lyhytrikiselle. Pitkärikinen ui silloin todella syvällä ja
vastuslisä on varsin merkittävä, jos vauhtia on vähänkin enemmän
(yli 20 kn).
Joakim
Vahis
> Toni wrote:
<snip>
>
> Pitkän ja lyhyen rikin ero on n. 13 cm, joka on PALJON. Jos vene
> toimii lyhytrikisellä, se on aivan varmasti tarkoitettu
> lyhytrikiselle. Pitkärikinen ui silloin todella syvällä ja
> vastuslisä on varsin merkittävä, jos vauhtia on vähänkin enemmän
> (yli 20 kn).
>
> Joakim
>
Minulla on pieni (Vator 14) purtilo, jossa on matala perä. Kone on
30-heppainen Johnson, jossa ei ole trimmiä, Ainoa markkinoilta löytyvä
2-tahtinen 30-heppainen, jossa on trimmi, on Yamaha DETOL. Pitkärikinen.
Perälaudan modifikaatioita tekevät kyllä venekorjaamot, eihän siinä
muuta tarvitse kuin tuo perässä oleva moottorin kolo täyttää.
Kotikonsteinkin se on tehtävissä. Mutta koneeni on kunnossa, joten sen
puoleen koneen vaihto ei olisi tuonut muuta kuin trimmin kovaan hintaan.
Ei tarvitse flamettaa, kyllä se uusi Yamaha aina uusi Yamaha toki on.
Tein kuitenkin tällaisen tarviketrimmin asennuksen:
http://waxborg.servepics.com/Boating/modification/Trimmi/index.html
Vedessä se ei vielä ole ollut. Saa nähdä.
--
Vahis
Toni
> Pitkän ja lyhyen rikin ero on n. 13 cm, joka on PALJON. Jos vene
> toimii lyhytrikisellä, se on aivan varmasti tarkoitettu
> lyhytrikiselle. Pitkärikinen ui silloin todella syvällä ja
> vastuslisä on varsin merkittävä, jos vauhtia on vähänkin enemmän
> (yli 20 kn).
>
> Joakim
>
Jep, periaatteessa tuo ero on 5 tuumaa, käytännössä 5 tuumaa tai alle -
ainakin osa vanhemmista perämoottoreista on lyhytrikisenä 2-3 tuumaa
"normaalia" pitempiä. Pitkärikistä konetta pitäisi kyllä saada hiukka
ylemmäs.
Ainakin yhden kaverin kanssa asiasta puhelin, ja hän puhui että ero on
suht. vaatimaton suurillakin nopeuksilla (35+ solmua). Tosin
bensankulutusta eivät mitanneet, joten saattoihan se olla suurempi kun
kone ui syvemmässä. eikä ero ollut aivan 5 tuumaa vaan jotain tuolta
väliltä.
Vanha Busteri vaati speksien mukaan pitkärikistä moottoria, mutta eipä
tuolla lyhyelläkään pito irronnut (paitsi kun koko vene oli ilmassa).
Mutta, itse mittaisin tuon perän korkeuden ja siitä vetäisin
johtopäätöksiä. Tai ehkäpä helpompi olisi ottaa luuri käteen ja
pirauttaa Bellalle Kuopioon, samalla saisi tietoon koneen maksimipainon
joka olisi tärkeä tieto.
Hiukan vielä kannattaa pohtia onko suuremmasta koneesta mitään hyötyä.
Kauko Kiito
> Joakim Majander wrote:
>
>> Pitkän ja lyhyen rikin ero on n. 13 cm, joka on PALJON. Jos vene
>> toimii lyhytrikisellä, se on aivan varmasti tarkoitettu
>> lyhytrikiselle. Pitkärikinen ui silloin todella syvällä ja
>> vastuslisä on varsin merkittävä, jos vauhtia on vähänkin enemmän
>> (yli 20 kn).
>>
Itsellä on Bella530 ja ehdottaisin paljon parempaa ratkaisua: Evinruden
Etec-moottoria. Kaksitahtinen, mutta ympäristöystävällisempi kuin
nelitahti ja antaa paljon enemmän tehoa todellisuudessa kuin nelitahti.
Niitä saa pitkällä ja lyhyellä rikillä. Koko on myös jopa pienempi kuin
vanhemmissa kaks-tahdeissa.
Bellassa on kyllä tasapohja, joten se kyllä kestää aika paljon painoa
perässä, se tuskin on ongelma. Ongelma on enempi se peräpeilin korotus,
josta tulee takuuvarmasti A) ruma B) kestävyydeltään arvaamaton.
Tosissani harkitsisin 40HP Etec-konetta.
Bella530 on myös erittäin arvaamaton vene yli 40Hp tehoilla (suunniteltu
alle 20solmulle). 50HP nelitahti ehkä olisi sopiva, koska ne hukkaa
25-20% hyötytehosta, mutta aika painava tosiaan ja iso fyysisesti sekä
tehoton hintaan nähden kun vertaa Eteciin.
Itse en ole Eteciä omaani vielä ostanut, mutta aion ens kesäksi hankkia.
RR
"Toni" <us...@domain.invalid> wrote in message
news:XUNpf.33$Nm6...@read3.inet.fi...
> Antti Voipio wrote:
> > 30 hv Suzuki lyhytriki ja vaihtaisin sen mieluusti hieman
tehokkaampaan,
> > esim. 50 hv nelitahtiin. Muutaman vuoden vanhoja näyttää saavan ihan
> ei ole otettu huomioon että joku käyttäisi huomattavasti raskaampaa
Lyhytrikisessä Buster RS:ssä oli alkuun 2-T 30HV ja sitten 2-T 50HV,
joiden rikkoontumisten jälkeen laitoin 4-T 50HV pitkärikisen, joka
nousee pintaan 750kg kuormalla (mitattu) ja paremmin kuin 2-T koneet.
Kieltämättä ylipainoisessa ja tehoisessa moottorissa peräpaino ja
ylikierrokset ovat rajoilla yksin ajettaessa, mutta ei tarvi aina
täysillä ajaakaan. Eikä syö bensiiniäkään paljon vajaalla kaasulla.
Kun pienehköllä järvellä on jopa onnistuttu pudottamaan perämoottori
veteen korotetuista peräpeilistä, piirsin ja mitotin korotuksen ensiksi
tietokoneella ja vesileikkuutin alumiinipalat kevennys- ja
pulttireikineen konepajalla. Eli keskelle "perälaudan" vahvuinen ja
130mm korkea alumiinilevy, johon molemmin puolin tuli 10mm levyt alas
asti. Useita pultteja sitten läpi niin että jäykistää ja lujittaa koko
veneen perärakennetta. Valmiit alumiinipalat maksoi jotain 250euroa,
jotka senkuin veti parissa tunnissa pulteilla kiinni, kun reijät oli
etukäteen ja kohdallaan. Tietysti kumimassaa ei säästetty
tiivistykseen. -Ei heilu moottori kiihdyttäessä tai aallokossa.
-RR
Magicmoose
hv, tämä johtuu siitä, ettei 50 hv tuo muuta kuin suuremman
kulutuksen mukanaan -ajo-ominaisuuksia tai vauhtia se ei veneen pohjan
muodosta johtuen paranna.
Mutta toiseen asiaan:
Korotus onnistuu teettämällä rosterista tai alumiinista korotuksen
(tietysti voi myös harkita muita ratkaisuja kuten hissiä tai
vastaava). Tattarisuolla on pajoja(tai ainakin paja) joilla on
kokemusta sellaisten valmistamisesta. Korotuksen voi kiinnittää
pulteilla joilloin se on helppo purkaa pois, mikäli siirrytään
takaisin lyhytrikiseen koneeseen.