Ampeerimittari veneeseen!
Lauri Jalonen
asenenttavaksi. Houkutus olisi suuri digitaaliseen mittariin, josta näkisin
esim. saaressa hetkellisen sähkön kulutuksen. Biltemasta näyttää saavan
halvalla jonkun sortin mittaria, mutta tuskimpa siitä kovin tarkkoja arvoja
saa kun intervalli näyttää olevan +/- 60 Amp.
Mika
Miten isoja virtoja on tarkoitus mitata? Itse laittaisin ehdottomasti
sellaisen systeemin, jossa mitataan shunttivastuksen yli olevaa
jännitettä.
Mika
..............................................................
A bad day on the water is better than a great day on land.
Lähetätkö e-mailia? Vaihda osoitteen eka (vai oliko se toka?)
kahdeksikko numeroksi viisi.
Lauri Jalonen
" Mika" <ace...@sci.fi> wrote in message
news:439bdf71...@news.nic.fi...
Matti Kaki
Miksi haluat ampeerimittarin? Mikäli haluat seurata sähköjärjestelmän
kuntoa niin ehdottomasti tärkeämpi olisi jännitemittari. Ampeerimittari
kertoo vain sen, kuinka paljon kulutusta on ja tuollainen 60 A max
näyttämäinen mittari ei kovin tarkasti pieniä virtoja näytä. Ainakaan
analogisena. Digitaalimittarit ovat hieman tarkempia.
Shunttivastus on johdon väliin laitettava pieniohminen vastus jonka
yli mitataan jännitettä. "Vastuksena" toimii ylensä johdonpätkä.
Tämä jännite sitten kalibroidaan näyttämään ampeereja. Elikkä
ampeerimittarikin on itse asiassa volttimittari.
Suosittelen kaikkein ensimmäiseksi kalibroitua jännitemittaria jolla
näkee akun varaustilan ja näkee myös miten lataus toimii. Olen tehnyt
kytkinkaavan tavallisen analogisen mittarin muuntamisesta kohtalaisen
tarkaksi jännitemittariksi. Samalla periaatteella toimivat kaupasta
saatavat volttimittarit mutta niiden kalibrointi on yleensä pielessä.
Useissa volttimittareissa on takana reikä josta ne voi kalibroida
käyttämällä tarkkaa, mielellään digitaalista, jännitemittaria.
http://www.sci.fi/~oh2bio/volttimittari.gif
Akun varaustilaan vaikuttaa lämpötila suuresti. Akun varausjännite
putoaa n. 37 mV astetta kohden lämpötilan noustessa. Eli kylmässä
tarvitaan suurempi latausjännite. Jos akun oikea latausjännite
27 asteen lämpötilassa on 14.4 V niin -20 asteen pakkasessa se
onkin jo 27 astetta + 20 astetta = 47 astetta x 0.037 V = 1.27 V
suurempi eli 15.7 V jotta akku latautuisi samalla tavalla. Tämä on
siis elektrolyytin lämpötila. Tämä selittää sen miksi talvipakkaset
ovat niin ongelmallisia akun latauksen suhteen
Akkua ei saa ladattua tavallisella tyhmällä laturilla täyteen vaan
se jää noin 80-90 % varaustilaan. Akun täydelliseen varaukseen
tarvitaan älykäs laturi.
Tavallisen Sb/Sb -akun latausjännitteet ovat 27 asteen lämpötilassa:
latausjännite 14.5-14.8 V
Ylläpitojännite 13.0-13.2 V
Ekvalisointijännite 15.4-16.0 V
----------------------------------------------------------------------
Muiden akkutyyppien latausjännitteet ovat seuraavat:
Sb/Ca "vähähuoltoinen" 14.4-14.6 V
Ca/Ca "huoltovapaa" 14.8 V
AGM VRLA 14.4-14.8 V
Gel VRLA 14.1-14.4 V
Älykäs akkulaturi lataa ensin suuremmalla virralla ja tarkkailee
jännitettä. Kun akun ottama latausvirta alkaa pudota niin jännite
vakautetaan ja näin akku ladataan täyteen. Kun virta on laskenut
tiettyyn tasoon, jännite pudotetaan ylläpitolataukseen. Ainoastaan
tällä tavoin lyijyakku saadaan täyteen. Alla tavallisen "vanhanaikaisen"
Sb/Sb -akun latausalgoritmi.
----------------------------------------------------------------------
Lyijyakun varaustila 26,7 C lämpötilassa (akkuneste) mitattuna:
12.65 V 100% 1.265 g/cm3
12.45 V 75% 1.225 g/cm3
12.24 V 50% 1.190 g/cm3
12.06 V 25% 1.155 g/cm3
11.89 V tyhjä 1.120 g/cm3
--
Matti Kaki at iki dot fi http://www.sci.fi/~oh2bio
=========== Location: 60.414 N 25.097 E ===========
Navigare Necesse Est - Vivere Non Est Necesse
Joona Tonttunen
> kuntoa niin ehdottomasti tärkeämpi olisi jännitemittari. Ampeerimittari
> kertoo vain sen, kuinka paljon kulutusta on ja tuollainen 60 A max
> näyttämäinen mittari ei kovin tarkasti pieniä virtoja näytä. Ainakaan
> analogisena. Digitaalimittarit ovat hieman tarkempia.
Kysyjähän itsekin totesi, ettei tuo 60 amppeerin mittari varmaankaan ole
hyvä tarkoitukseen. Siksi hän kysyikin, mistä voisi saada paremman. Itsekin
olen kokenut tarvitsevani virtamittaria tarkkaillakseni sekä aurinkopaneelin
tuottoa että sähkölaitteideni kulutusta. Olen käyttänyt tavallista
digitaaliyleismittaria, jolla voidaan mitata virtoja 10 amppeeriin asti.
Ilmeisesti sinä näet hetkellisen kulutuksen ja paneelin tuoton akun napoihin
liitetyllä jännitemittarilla? Minä näen sillä vain napajännitteen.
Mickey
"Joona Tonttunen" <e...@spammia.fi> kirjoitti
viestissä:vPWmf.900$vK6...@read3.inet.fi...
>> Miksi haluat ampeerimittarin? Mikäli haluat seurata sähköjärjestelmän
>> kuntoa niin ehdottomasti tärkeämpi olisi jännitemittari. Ampeerimittari
>> kertoo vain sen, kuinka paljon kulutusta on ja tuollainen 60 A max
>> näyttämäinen mittari ei kovin tarkasti pieniä virtoja näytä. Ainakaan
>> analogisena. Digitaalimittarit ovat hieman tarkempia.
>
> Kysyjähän itsekin totesi, ettei tuo 60 amppeerin mittari varmaankaan ole
> hyvä tarkoitukseen. Siksi hän kysyikin, mistä voisi saada paremman.
> Itsekin olen kokenut tarvitsevani virtamittaria tarkkaillakseni sekä
> aurinkopaneelin tuottoa että sähkölaitteideni kulutusta. Olen käyttänyt
> tavallista digitaaliyleismittaria, jolla voidaan mitata virtoja 10
> amppeeriin asti. Ilmeisesti sinä näet hetkellisen kulutuksen ja paneelin
> tuoton akun napoihin liitetyllä jännitemittarilla? Minä näen sillä vain
> napajännitteen.
>
>
LOL..osaan jo kuvitella hullun propellipään venerannassa hosuvan
yleismittarin kanssa saadakseen aikaan sen mitä sinä kysyt :-)
Lauri Jalonen
virrankulutus.
Käsittääkseni tähän tarpeeseen paras olisi digitaalinen ampeerimittari.
"Mickey" <mic...@flyingfinn.com> wrote in message
news:vyZmf.1048$vK6...@read3.inet.fi...
Markus
> Takroitus olisi nimenomaan saada tieto siitä, mikä on hetkellinen
> virrankulutus.
> Käsittääkseni tähän tarpeeseen paras olisi digitaalinen
> ampeerimittari.
Kyllä näin on.
Asiasta löytyy kyllä tästäkin ryhmästä keskustelua. Hae googlella vaikkapa
minun ja Matin nimellä. Sitä kun on joskus tullut keskusteltua akselilla
ampeerimittari vs volttimittari.
Markus
Pasi Pouri
> Takroitus olisi nimenomaan saada tieto siitä, mikä on hetkellinen
> virrankulutus.
> Käsittääkseni tähän tarpeeseen paras olisi digitaalinen ampeerimittari.
Niin, mikä on "hetkellinen". Jos se on luokkaa 1...2 sekuntia,
digitaalinen mittari on paljon huonompi kuin analoginen.
Muutenkin analoginen on oikeasti selkeämpi mittari kuin digitaalinen,
siitä näkee/tajuaa virran tason yhdellä vilkaisulla, digitaalisessa
aivot joutuvat hiukan "prosessoimaan" numeerista lukemaa. Vertaa vaikka
auton mittaristoa, haluaisitko nopeus- ja kierrolukutiedon
digitaalisena? Itse laittaisin analogisen mittarin, ehdottomasti.
- PP
--
------------------------------------------------------------------
Maili vastaukset osoitteeseen: qwert.y(miukumauku)dnainternet.net
------------------------------------------------------------------
Pekka Nykänen
<qwe...@pois.dnainternet.net.invalid> wrote:
ri on paljon huonompi kuin analoginen.
>
> Muutenkin analoginen on oikeasti selkeämpi mittari kuin digitaalinen,
> siitä näkee/tajuaa virran tason yhdellä vilkaisulla, digitaalisessa
> aivot joutuvat hiukan "prosessoimaan" numeerista lukemaa. Vertaa vaikka
> auton mittaristoa, haluaisitko nopeus- ja kierrolukutiedon
> digitaalisena? Itse laittaisin analogisen mittarin, ehdottomasti.
Niin minäkin. Ja noin 10..20A näytöllä. Kytkettynä siten, ettei startin
ja solenoidin virta mene sen läpi.
pekka
--
Pekka Nykänen, Stenbackantie 169, 02550 Evitskog, Finland
phone +358 9 2563 960
reply to: pekka nykanen at mips fi
Matti Kaki
>
>
>Lauri Jalonen wrote:
>
>> Takroitus olisi nimenomaan saada tieto siitä, mikä on hetkellinen
>> virrankulutus.
>> Käsittääkseni tähän tarpeeseen paras olisi digitaalinen ampeerimittari.
>
>Niin, mikä on "hetkellinen". Jos se on luokkaa 1...2 sekuntia,
>digitaalinen mittari on paljon huonompi kuin analoginen.
>
>Muutenkin analoginen on oikeasti selkeämpi mittari kuin digitaalinen,
>siitä näkee/tajuaa virran tason yhdellä vilkaisulla, digitaalisessa
>aivot joutuvat hiukan "prosessoimaan" numeerista lukemaa. Vertaa vaikka
>auton mittaristoa, haluaisitko nopeus- ja kierrolukutiedon
>digitaalisena? Itse laittaisin analogisen mittarin, ehdottomasti.
Tämä pitää paikkansa. Analoginen mittari on tajuttavissa yhdellä
vilkaisulla eikä siinä tarvitse tehdä päässälaskutoimitusta jotta
saisi selville mihin suuntaan virran muutos on menossa.
Itse rakentaisin analogisen virtamittarin jossa olisi valintakytkin
kuten yleismittarissa. Laittaa vaikka kolmiasentoisen valintakytkimen
jolla valitsee 5 - 20 - 50 A tai mitä nyt tarvitseekaan. Asteikko
vaan pitää piirtää sopivaksi. Voihan siihen viereeen vaikka laittaa
digitaalisenkin lisäksi jos haluaa. Ampeerimittari on helppo tehdä
itsekin. Shunttivastus (johdonpätkä) jonka yli mittaa jännitteen.
Samalla mittarilla voisi vaikka mitata akun jännitteenkin jos haluaa.
Mickey
Ymmärrän kyllä ja sitä varten kiinteä digimittari ilmeisesti?
"Lauri Jalonen" <roska...@roskis.fi> kirjoitti
viestissä:439c7b92$0$1282$9b53...@news.fv.fi...
> Takroitus olisi nimenomaan saada tieto siitä, mikä on hetkellinen
> virrankulutus.
> Käsittääkseni tähän tarpeeseen paras olisi digitaalinen ampeerimittari.
>
>
>>>
>>
al
http://www.bluesea.com/product.asp?Product_Id=25876&d_Id=7485&l1=7461&l2=7485
Tuo on ihan hyvä, mutta ehkä vähän hinnakas.
Käytämme niitä Nauticateissa.
t. Asko
Jukka Lavonen
"Lauri Jalonen" <roska...@roskis.fi> wrote in message
news:439bec09$0$18019$9b53...@news.fv.fi...
> Jahas. Ja seuraava kysymys: shunttivastuksen?
>
Shunttivastuksen käyttöa veneen sähköjärjestelmässä kuvataan mm. tässä
kirjoituksessa (kappale 7):
http://www.imps.fi/kotisatama/Venes%C3%A4hkt.PDF
Shunttivastus ( sivuvastus.. ym) on pieni vastus, joka sijoitetaan
virtapiiriin. Mitattava virta aiheuttaa shuntissa jännitehäviön, joka
mitataan jännitemittarilla. Vastusarvon tulee olla niin pieni, että sillä ei
ole oleellista vaikutusta mitattavan piirin toimintaan.
Jukka
Pasi Pouri
Useat virtamittarit toimivat näin, analogiset tai digitaaliset.
Mittarin sisällä on vastus, jonka yli jäävä jännite mitataan ja
ilmaistaan asteikolla. Mittari soveltaa teorian ohmin lakia
U = R * I
käytäntöön :) Shunttivastus on R, johtimessa kulkeva virta I
ja mittari osoittaa jännitettä U. Virtamittarin voi siis
myös rakentaa itse millivolttimittarista :)
Joissakin mittareissa tuo vastus on otettu mittarin sisältä pois
erilliseksi komponentiksi. Tästä on se hyöty, ettei paksuja
kaapleita joissa menee paljon virtaa tarvitse asentaa pitkiä
matkoja. Tämä onkin suositeltavampi tapa, jos johtojen (meno + paluu)
pituus on useita metrejä.
Jotkut kalliimat (esim. pihtivirtamittarit) mittaavat johtimessa
kulkevan virran magneettikenttää ja ilmaisevat tästä kulkevan
virran.
Markus
> Pasi Pouri wrote:
>> Muutenkin analoginen on oikeasti selkeämpi mittari kuin digitaalinen,
>> siitä näkee/tajuaa virran tason yhdellä vilkaisulla, digitaalisessa
>> aivot joutuvat hiukan "prosessoimaan" numeerista lukemaa. Vertaa
>> vaikka auton mittaristoa, haluaisitko nopeus- ja kierrolukutiedon
>> digitaalisena? Itse laittaisin analogisen mittarin, ehdottomasti.
Pitää paikkansa, että analoginen on monessa kohtaa parempi, mutta oikeastaan
sekin riippuu hieman siitä, mihin on tottunut. Nuorempi porukka ei hanki
osata nopeusmittarin lisäksi mitään analogista. Tai no, ehkä kelloa.
> Niin minäkin. Ja noin 10..20A näytöllä. Kytkettynä siten, ettei
> startin ja solenoidin virta mene sen läpi.
Siinähän se ongelma juuri tuleekin, eli sopivaa näyttämää ei välttämättä
ihan jokapaikasta löydä. 10A on vielä melko vähän ja toisaalta suurempi alue
verottaa tarkkuutta. Eli kyllä se digitaalinen on siinämielessä helppo, että
(toki mittarin tarkkuuden puitteissa) tarkkaa infoa saa koko alueella, eikä
sen mittarin valintakaan ole kovin suuri ongelma.
Matti ehdotti valintaa eri alueille. Onnistuu se niinkin, mutta ei
välttämättä ole jokaisen asentajan ratkaisu. Eikä esimerkiksi useamman
erikokoisen shuntin ja riittävän järeän valintakytkimen käyttö oikein tunnu
mielekkäältä. Turha lisätä ylimääräistä kaapelointia, jos vähemmälläkin
pärjää. Ja kyllähän niitä digiampeerimittareitakin löytää (tosin ei liian
helposti) numero + pylväsnäytöllisiä.
Markus
Matti Kaki
Yhdellä shuntilla pärjää. Eri virta-aluita varten ei tarvita omia
shuntteja eikä se ole hyvä ratkaisu siksikään, että mitä suurempi
on resistanssi sitä enemmän tulee häviöitä.
Markus
> Yhdellä shuntilla pärjää. Eri virta-aluita varten ei tarvita omia
> shuntteja eikä se ole hyvä ratkaisu siksikään, että mitä suurempi
> on resistanssi sitä enemmän tulee häviöitä.
Niinpä niin, siis jos on sopivat kalut ja taitoa niiden kanssa
"pelaamiseen". Kyllä se nyt vaan silti on niin, että sen elektronisen
mittarin asennus sujuu huomattavasti useammalta huomattavasti helpommin. Ja
kuten sanoin, niin tarpeen mukaan voidaan harkita myös "analogisella"
näytöllä varustettua mittaria.
Markus
Pasi Pouri
> Pitää paikkansa, että analoginen on monessa kohtaa parempi, mutta oikeastaan
> sekin riippuu hieman siitä, mihin on tottunut. Nuorempi porukka ei hanki
> osata nopeusmittarin lisäksi mitään analogista. Tai no, ehkä kelloa.
80-luvun digitaalikellovillityksen jälkeen ollaan taas päästy takaisin
selkeyteen, analogiseen näyttöön :)
> Siinähän se ongelma juuri tuleekin, eli sopivaa näyttämää ei välttämättä
> ihan jokapaikasta löydä. 10A on vielä melko vähän ja toisaalta suurempi alue
> verottaa tarkkuutta. Eli kyllä se digitaalinen on siinämielessä helppo, että
> (toki mittarin tarkkuuden puitteissa) tarkkaa infoa saa koko alueella, eikä
> sen mittarin valintakaan ole kovin suuri ongelma.
No, varsinaiseen asiaan. Kaikkien analogisten taulumittareiden
(virta, jännite yms.) ongelma on se, etteivät ne ole kovin tarkkoja
ensimmäisellä kolmasosa -näyttämällään, vaikka ne lopulla 2/3 näyttä-
mällään olisivat kuinka tarkkoja. Tämä johtuu mittareiden mekaniikasta.
Edellisestä seuraa se, että jos haluaa mitata analogisella mittarilla
tarkasti alle 10 A:n virtoja, ei kannata hankkia 30 A:n mittaria. Jos
taas joskus mitattavat virrat ovat reilusti yli valitun mittarin
näytön (esim. juuri 10 A), ei tämäkään ole toimiva ratkaisu. Eli jos
tosiaan haluaa mitata _tarkkaan_ pieniä virtoja järjestelmässä, jossa
välillä kulkee suuriakin virtoja, niin täytyy joko rakentaa alueen
vaihto-systeemi analogiseen mittariin tai valita digitaalinen mittari.
Kenellekään ei liene epäselvää, kumpi noista on järkevämpi kompromissi,
digitaalinenpa tietenkin.
Tietenkin täytyy erikseen esittää kysymys, tarvitseeko niitä pienehköjä
virtoja tietää niin hirveän tarkasti. Nippelitietona ne ovat tietenkin
kivoja, mutta tekeekö niillä oikeasti jotain, onkin toinen kysymys.
Oma mielipiteeni (kokemusten perusteella) on, että analoginen on
kokonaisvaltaisesti parempi kompromissi, siitä näkee helpommin _koko_
virtakuorman viisarin asennosta yhdellä vilkaisulla. Kokonaisuus on
mielestäni tärkeämpi kuin yksittäisen kuorman vaikutus, samoin kuin se,
että mittarin viisarin "väärä" asento hälyttää aivot helpommin kuin
joku yksittäinen numerosarja.
Jos sitten joskus haluan tarkemmin tietää analogisessa yksittäisen
pinen kuorman virran, voin aina mitata sen siten, että alla on
"riittävästi" peruskuormaa jotta päästään mittarin 2/3 -osa näyttämälle.
Hiukan tietenkin hankalampi kuin digitaalisessa, mutta tuolalista
tarvetta en ole vielä oiekin löytänyt ;)
Pekka Nykänen
<qwe...@pois.dnainternet.net.invalid> wrote:
> Tietenkin täytyy erikseen esittää kysymys, tarvitseeko niitä pienehköjä
> virtoja tietää niin hirveän tarkasti.
Toisaalta täytyy esittää myös kysymys: tarvitseeko niitä suurehkoja
virtoja tietää?
Kuten jo aiemmin mainitsin, on se "suuren" virran akkuun menevä aika hyvin
lyhyt. Vastaavasti suurta virtaa sieltä ei yleensä koskaan oteta. Eli
kyllä se viisari saa olla hetken aikaa tapissa. Ei se siitä väänny.
Oleellisempi tieto yleensä on juuri se, meneekö akkuun/akusta amppeeri vai
kaksi. Ja sitä ei jostain 60A mittarista näe.
Kunhan sen kytkennän vain tekee niin, ettei startti/solenoidivirrat kulje
sen kautta. Tuosta aiheutuu helposti jo muitakin ongelmia.
Joona Tonttunen
asennukseen. Näyttäisi olevan myös jännitemittari samaa sarjaa.
Mikael Nordman
Siihen tarvttiin:
10 eurolla 0-199.p mV LCD digitaalinen taulumittari.
3 rinnankytkettyä 3 milliohmin 5 watin vastusta shuntiksi, Elfasta.
Pieni muovikotelo.
Koska mittarin käyttäjännite täytyy olla kelluva suhteessa
mitattavaan jänniteesen, joudin tekemän pienen hakkurivirtalähteen.
Siihen tarvittiin 4093+modeemin linjamuuntaja + muutama diodi/konkka/vastus.
Shuntti laitettiin akun ja moottorin väliseen negatiiviseen linjaan.
Siitä meni kaikki virrat läpi,mukaanlukien startti.
Tosin moottori oli pieni Yanmar YSB-8, jonka käynnistysvirrat ovat kai
aika pieniä.
Mittari ei vienyt kuin 7 mA käyttövirtaa joten sitä voi aina pitää päällä.
Tällä oli helppo seurata kuinka paljon virtaa mikäkin laite vie
ja kuinka paljon dieseli/aurinko paneeli lataa. Kun dieselin
latausvirtaa lähenee 2 ampeeria tietää että akut ovat suht täynnä, tai
ainakin lataussäädin ei halua ladata niitä lisää.
Lisäksi kannattaa laittaa jännitemittari että näkee koska akut alkavat
olemaan tyhjiä (Jännite alle 12 V pienellä virrankulutuksella).
Täysin tyhjäksi niitä tunnetusti ei kannata päästää.
tuomaskuona
"Mikael Nordman" <poista...@turha.kolumbus.fi> kirjoitti
viestissä:do5rcq$qmu$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
> Lauri Jalonen wrote:
> > Kertokaas nyt joku, millaista ampeerimittaria suosittelette veneeseen
> > asenenttavaksi. Houkutus olisi suuri digitaaliseen mittariin, josta
näkisin
> > esim. saaressa hetkellisen sähkön kulutuksen. Biltemasta näyttää saavan
> > halvalla jonkun sortin mittaria, mutta tuskimpa siitä kovin tarkkoja
arvoja
> > saa kun intervalli näyttää olevan +/- 60 Amp.
> >
> >
> Aikoinaan tein itse +/- 200 ampeerin mittarin.
> Siihen tarvttiin:
> 10 eurolla 0-199.p mV LCD digitaalinen taulumittari.
> 3 rinnankytkettyä 3 milliohmin 5 watin vastusta shuntiksi, Elfasta.
> Pieni muovikotelo.
>
> Koska mittarin käyttäjännite täytyy olla kelluva suhteessa
> mitattavaan jänniteesen, joudin tekemän pienen hakkurivirtalähteen.
> Siihen tarvittiin 4093+modeemin linjamuuntaja + muutama
diodi/konkka/vastus.
>
> Shuntti laitettiin akun ja moottorin väliseen negatiiviseen linjaan.
> Siitä meni kaikki virrat läpi,mukaanlukien startti.
> Tosin moottori oli pieni Yanmar YSB-8, jonka käynnistysvirrat ovat kai
> aika pieniä.
>
Siis miten kytkit shuntin? Miten 5w vastuset kestää startin?
Kiinnostaa viritykset koska itsellä suunnitelmissa.
J
Dag Stenberg
>
> "Mikael Nordman" <poista...@turha.kolumbus.fi> kirjoitti
> viestissä:do5rcq$qmu$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
>> Siihen tarvttiin:
>> 10 eurolla 0-199.p mV LCD digitaalinen taulumittari.
>> 3 rinnankytkettyä 3 milliohmin 5 watin vastusta shuntiksi, Elfasta.
>> Siitä meni kaikki virrat läpi,mukaanlukien startti.
>> Tosin moottori oli pieni Yanmar YSB-8, jonka käynnistysvirrat ovat kai
>> aika pieniä.
>>
> Siis miten kytkit shuntin? Miten 5w vastuset kestää startin?
> Kiinnostaa viritykset koska itsellä suunnitelmissa.
Ymmärtämättömyyttäni jokainen 3 milliohminen 5 W vastus kestää virran 40
A, eli kolme rinnan kestää 120 A, mikä pienille starttimoottoreille lienee
tarpeeki. Laskutapani: P=I^^2*R ; I^^2=P/R ; I=SQRT(P/R) eli
SQRT(5*1000/3) eli 40,8 A jos pitää olla tarkempi.
Dag Stenberg
Mikael Nordman
Juuri näin. Startti otta huippuvirtaa vain silloin kun se käynnistyy, ja
tuo shuntti kestää sekunnin verran ainakin kaksinkertaisen
nimellisvirran.
Minulla oli minusjohdossa ylimääräinen iso virtakatkaisin, jonka
terminaalien ruuvien alle oli hyvä ruuvata vastukset kiinni.
Tästä oli vielä sellainen etu, että jos shuntti palaa, niin homman
saa korjattua sulkemalla katkaisimen, ja matka jatkuu. Tosin se shuntti
ei koskaan hajonnut.
Mikael Nordman
Se mittari kytkettin suurinpiirtein näin.
akut---------- shuntti -------------------- laturi&startti
! ! ! !
!mittaus ! ! !
!0-199.9 mV! ! !
!--mittari-! ! !
+ ! ! kuluttajat
Mittarin + ------! +
käyttöjännite ++++++++++++++++++++++++
+
+
akut+++++++++pääkatkaisin+sulakkeet++++++++laturi&startti