kerhosatamien käyttö
Jukka Patynen
jonka mukaan seuroihin kuuluvilla veneilijöillä (toki aina löytyy poikkeus,
yleensä jonkin ökysakin puoliluvaton "tukikohta") on pääsy muiden seurojen
tukikohtiin.
Toivottavasti tuo merikarhumainen itsekkyys ei ikinä tänne leviä. Siinä
vaiheessa ainakin voi perälipun vaihtaa raidattomaan Suomen lippuun.
Ovatkohan totta ne huhut joiden mukaan jopa pulaan tai lähes
hätätilanteeseen joutunut käännytetään tylysti "karhujen" rannoilta??
veneilyn olemus on moninainen...
-jtp-
Lauri Tarkkonen
Tälläkin palstalla on varsin selvästi tullut esille, että on monia
veneilijöitä, jotka haluaisivat nauttia toisten työn tuloksista, mutta
eivät ole valmiita itse osallistumaan sen paremmin kustannuksiin kuin
kuin niiden tuottamisen vaivaan. Onneksi varsin monen oikeudenmukaisuus-
käsitys pitää luontevana sellaisiin yhdistyksiin liittymisen, joiden
tarjoamista eduista haluaa nauttia.
Sisävesillä veneilyn volyymit ovat sen verran pienempiä, että kaikin-
puolinen vieraanvaraisuus on ilmeisesti mahdollista. Suomenlahdella
ja Saaristomerellä se tuntuu aiheuttavan ongelmia. Oma pursiseurani
HSS oli aikanaan varsin liberaali Bogaskärin seutuvilla sijaitsevan
satamansa käytöstä, niin että siellä oli välillä ennemmän muita kuin
HSS:n veneitä. Kun seuran satamaisännät ja jäsenet kyllästyivät sii-
voamaan muiden jälkiä, niin politiikkaa tiukennettiin. Täällä on myös
esitetty satamamaksun keräämistä, HSS:llä oli kassalipas, johon sai
jättää maksun, noin yksi viidestäkymmenestä maksoi. En kertaakaan
nähnyt vierailevan veneen osallistuvan minkäänlaiseen talkoo- tai
muuhun kunnostustoimintaan. Ei kuulema kuulunut heille. Heille
kuului vain toisten työn hedelmistä nauttiminen.
En tiedä Suomenlahdella tai Saaristomerellä yhtään pursiseuraa, joka
avoimesti tarjoaisi retkisatamiensa käyttöä vieraille veneille. Jos
sisävesien seurat ovat tällaisia sopimuksia tehneet, niin hyvä niille.
Merikarhujen satamien rinnastaminen ökysakkien puoliluvattomiin
tukikohtiin on varsin sairas rinnastus. Merikarhut ovat joko ostaneet
tai vuokranneet satamansa maanomistajilta ja niissä olevat rakennelmat
ovat kaikki luvallisia ja myös ulkopuolisten oikeuden rajoitukset perus-
tuvat voimassa oleviin lakeihin. Ruotsin suomalaisesta lainsäädännöstä
poikkeavan jokamiehenoikeuden vuoksi säännökset Särsön sataman kohdal-
la ovat erilaiset kuin Suomen puolella.
Huhut ovat harvoin tosia, mutta tämänkin palstan kirjoittajilla tuntuu
olevan tarve levittää erityisesti pahansuopia huhuja. En tiedä, että
pulassa tai hädässä olevia olisi hätyytetty Merikarhusatamasta. Yleensä
välittömässä läheisyydessä on myös muita satamapaikkoja, joten en tiedä
miksi hädässä olevan pitäisi Merikarhusatamaan edes pyrkiä. Sen tiedän,
että olen auttanut jonkun sumussa eksyneen pitämään sumua Merikarhusata-
maan ja korjannut siellä muutaman nostimen sellaisilta purjehtijoilta,
jotka eivät voineet jatkaa matkaansa kun se oli katkennut, eikä heidän
polttoaineensa olisi riittänyt määränpäähän.
- Lauri Tarkkonen
Jukka Patynen
Siis täälläpäin asia toimii näin: Jos seura a:n jäsenet käyvät esim.
saunareissulla seura b:n tukikohdassa niin seura b:n jäsenet käyvät
vastavierailulla, miten tässä käytetään hyväksi toista enemmän kuin toista?
Ei jaksa ymmärtää. Ja en toki rinnastanut karhuja ökysakkiin, kunhan taas
kerran kerroin omista huomioistani täälläpäin. Tuon häätämistarinan taas
olen aikoinani lukenut suurehkosta alan lehdestä. Että semmosta. Ja enhän
minä ole tulossa sinne karhujen satamiin, en todellakaan. Kovin tuntuu vaan
olevan herkkää tuo mittaus siitä mitä kukakin on minkäkin asian eteen
puuhastellut.
Onpa ilo veneillä täällä "rauhallisemmilla rannoilla"..
tulis ees lunta...
-jtp-
Lauri Tarkkonen <tark...@cc.helsinki.fi> kirjoitti
viestissä:90vqs4$f7l$1...@oravannahka.helsinki.fi...
Max Wilhelmson
<jukk...@surfeu.fi> wrote:
>täällä sisävesillä toimii pääsääntöisesti ainakin toistaiseksi systeemi
>jonka mukaan seuroihin kuuluvilla veneilijöillä (toki aina löytyy poikkeus,
>yleensä jonkin ökysakin puoliluvaton "tukikohta") on pääsy muiden seurojen
>tukikohtiin.
Täälläpäin veneseuorojen liittymismaksut vaihtelevat 0 - 15 000 mk
(jonka olen kuullut olleen jossain vaiheessa merikarhujen
liittymismaksu, korjatkaa tarvittaessa). Pitäisin aika
epäoikeudenmukaisena sitä, että naapurivene pääsisi 'ilmaiseksi'
hyödyntämään samaa tukikohtaverkostoa kuin mistä minä olen maksanut 15
000 mk liittymismaksun (+vuosimaksut) vain sillä verukkeella että
hänkin kuuluu venekerhoon. Se veisi pohjan koko touhulta.
Silloinhan kannattaisi perustaa oma täysin maksuton venekerho. Pääsisi
muiden kustannuksella hyödyntämään hienoja saaristotukikohtia...
>Toivottavasti tuo merikarhumainen itsekkyys ei ikinä tänne leviä. Siinä
>vaiheessa ainakin voi perälipun vaihtaa raidattomaan Suomen lippuun.
Nähdäkseni mikään laki (ei ainakaan jokamiehenoikeus) ei velvoita
yhtäkään veneseuraa päästämään ulkopuolisia vuokraamilleen ja
hallitsemilleen saaritukikohtiin (hätätapauksia lukuunottamatta
tietenkin).
Ei minunkaan tarvitse päästää ulkopuolisia kotiini ellen niin halua.
En edes pidä itseäni itsekkäänä siinä mielessä.
Vaikka en ole merikarhu niin _toivon_ että he ovat jatkossakin
'itsekkäitä'. Silloin kannattaa edelleen haaveksia merikarhuihin
liittymisestä tarvitsematta pelätä sitä, että muiden kateus vie pohjan
heidänkin toiminnalta.
Max
Jukka Patynen
kristallinkirkkaaksi; minulle kaikki ja muille ei mitään, sama se vaikka en
ikipäivänä hankkimaani tarvitsisi. Ja kohta rannalla seisoo se viimeinen
mies huutaen: "MINÄ TEIN SEN!!"
Mistä niihin kaikkiin teidän hankkimiinne kalloinkoloihin riittää vartijoita
sen jälkeen kun teistä ei siihen enää ole??
jatketaan harjaamista!
-jtp-
Max Wilhelmson <max.wil...@kolumbus.fi> kirjoitti
viestissä:3a3371b4...@news.kolumbus.fi...
Ville Pesonen
>
> On Sun, 10 Dec 2000 12:05:30 +0200, "Jukka Patynen"
> <jukk...@surfeu.fi> wrote:
>
> >täällä sisävesillä toimii pääsääntöisesti ainakin toistaiseksi systeemi
> >jonka mukaan seuroihin kuuluvilla veneilijöillä (toki aina löytyy poikkeus,
> >yleensä jonkin ökysakin puoliluvaton "tukikohta") on pääsy muiden seurojen
> >tukikohtiin.
Mutta toisaalta Saimaalla on myös melko kattava PSS:n (Pidä Saaristo
Siistinä) ja muiden yhdistysten retkisatamaverkosto, mitä suuri osa
veneilijöistä käyttää, joten tarve pursiseurojen tukikohdille ei ole
niin suuri. Toisaalta täällä seurat ovat hajaantuneet eripuolille
Saimaata toisin kuin rannikolla, missä mm. Helsingissä toimii
käsittääkseni useampi seura, jolloin kaikille ei riitä tukikohtaa siitä
parhaasta paikasta, mikä vielä olisi juuri sopivan etäällä. Lisäksi
täällä pursiseurojen liittymismaksut ym. resurssit pyörivät
käsittääkseni pitkälti samoissa mittakaavoissa (tämä on pelkästään oma
käsitykseni asiasta, en sitä ole mistään varmistanut), jolloin kateutta
ei pääse syntymään.
Ymmärrän hyvin sen, että jos seuran toiminta halutaan suunnata vaikkapa
hieman varakkaammille, jotta illanviettokeskustelut, toiminta ja muut
viihtyvyyteen vaikuttavat seikat olisivat kohdallaan, mukaan ei haluta
muunlaista porukkaa. Tokihan illanvietto tukikohdassa muuttuu paljon,
jos paikalle tulee paljon lapsiperheitä tai nuorisoa, jota ei "vanhojen
ukkojen" jorinat kiinnosta. Toisaalta taas tämä vanhempi väki ei
välttämättä viihdy tällaisessa porukassa, ja jos halutaan sellainen
ympäristö missä itse viihtyy ja on siitä valmis myös maksamaan, niin
pitäisin tällöin etuoikeutena rajata sinne pääsijätkin.
Toisaalta sitten voidaankin kysyä miksei rannikolla ole niin paljon
noita yleisiä retkisatamia, mihin kuka tahansa veneilijä voisi mennä.
Ovatko kaikki mahdolliset paikat jo varattu ja ovatko niiden omistajat
sellaisia että eivät anna lupaa retkisatamien rakentamiseen vai onko
tällaista edes yritetty. Vai enkö vain muista noiden satamien
olemassaoloa, kun itse pääasiassa Saimaalla veneilen, mutta miksi
tällöin olisi tarvettakaan päästä pursiseurojen tukikohtiin.
Ville
Kartsa
Lauri Tarkkonen kirjoitti viestissä
<90vqs4$f7l$1...@oravannahka.helsinki.fi>...
>
>Tälläkin palstalla on varsin selvästi tullut esille, että on monia
>veneilijöitä, jotka haluaisivat nauttia toisten työn tuloksista, mutta
>eivät ole valmiita itse osallistumaan sen paremmin kustannuksiin kuin
>kuin niiden tuottamisen vaivaan.
>
>
Jos kuvitellaan, että olisi joku veneilijä, joka olisi halukas osallistumaan
Merikarhujen kustannuksiin ja niiden tuottamaan vaivaan, voisiko tällainen
veneilijä helposti liittyä Merikarhujen kunnianarvoisaan järjestöön, eli
kuinka Merikarhuihin liitytään?
t. kartsa.
Hannu Tarvainen
omia satamia, joiden hankkimiseen ja ylläpitoon seuralaiset uhraavat ja
ovat uhranneet sekä aikaa, että tietysti rahaakin. Toiseksi on, ainakin
Suomenlahdella ja läntisillä merialueilla, Ahvenanmaata myöten,
runsaasti kaikkien käytössä olevia luonnon- tai palvelusatamia, sekä
kaupunkien, usein hienoja ja hyvin varustettuja, vierassatamia. Verkosto
on, omien kokemusteni pohjalta, laaja ja hyvin toimiva.
Itse kuulun kahteen veneily-yhdistykseen, toiseen muuten vaan
mielenkiinnosta ja toiseen työpaikkani kautta. Molemmilla yhdistyksillä
on saaritukikohta saunoineen ja grillikatoksineen, joiden kustannukset
seuralaiset jakavat. Kummatkin saaret ovat parhaana veneilykautena
suosittuja, satamapaikkoja niissä on rajoitetusti, vain osalle
seuralaisista samanaikaisesti. Toistaiseksi satamiin on aina mahtunut,
ja saunaankin pienen jonotuksen jälkeen, sopu on antanut sijaa. En näe
tällaisessa seuratoiminnassa mitään pahaa, enkä toisaalta
kadehdittavaakaan. Kumpaankaan yhdistykseen liittyäkseen ei tarvitse
olla miljonääri, vain kiinnostunut veneilystä, eli periaatteessa
mahdollista kaikille haluaville. Se, että tukikohdat ovat seuran
jäsenille varatut, ei mielestäni ole kovinkaan omituista, tai edes
itsekästä, onhan Suomessa kai jo lähemmäs pari miljoonaa kesämökkiäkin,
jotka useimmiten ovat vain yhden ainoan perheen tai suvun käytössä.
Toisaalta en retkipurjehduksillani ole koskaan yrittänytkään vierailla
toisten seurojen tukikohdissa, muita satamia on aina riittänyt
yllinkyllin. Telttasaunan hankkimista harkitsin joskus, mutta saunaankin
olen tarvittaessa aina päässyt, joten hankkimatta on vieläkin.
Mitä tulee hädässä olevan merenkulkijan auttamiseen, asia on itsestään
selvä: tietysti autan aina kun voin, ja uskon, että näin ajattelevat
muutkin seuran jäsenet, oli sitten kyseessä moottori- tai purjevene.
Pikkujouluja!
Hande
Lauri Tarkkonen
>on se todella hupaisaa tuo trauma "toisten työn hedelmistä nauttimisesta"!
>Siis täälläpäin asia toimii näin: Jos seura a:n jäsenet käyvät esim.
>saunareissulla seura b:n tukikohdassa niin seura b:n jäsenet käyvät
>vastavierailulla, miten tässä käytetään hyväksi toista enemmän kuin
>toista?
Tietenkin olit joko ymmärtämättömyyttäsi tai tahallisesti jättänyt
pois viestin, jossa noin 45,000 tuhannen jäsennen organisaation jäsen
joka on saanut aikaan jäsenilleen alle 10 satamaa, vaihtovuoroisuutta
2,000 tuhannen jäsennen yhdistykseltä, joka on hankkinut jäsenilleen
25 satamaa. Ellet havaitse tässä mitään epäsuhtaa, pidän sitä joko
tarkoitushakuisena ja yksinkertaisena. Toistaiseksi myös Suomessa
liikkuvien ruotsalaisten veneilijöiden määrä ylittää Ruotsissa liikku-
vien suomalaisten veneilijöiden määrän moninkertaisesti. Ne ruotsalai-
set, jotka ovat kiinnostuneita nauttimaan Merikarhujen satamapalveluista
voivat liittyä ja ovat myös liittyneet yhdistyksen jäseniksi.
>Ei jaksa ymmärtää. Ja en toki rinnastanut karhuja ökysakkiin, kunhan taas
>kerran kerroin omista huomioistani täälläpäin. Tuon häätämistarinan taas
>olen aikoinani lukenut suurehkosta alan lehdestä. Että semmosta. Ja enhän
>minä ole tulossa sinne karhujen satamiin, en todellakaan. Kovin tuntuu vaan
>olevan herkkää tuo mittaus siitä mitä kukakin on minkäkin asian eteen
>puuhastellut.
Sankarimatkailija P. Duncker tuli (muuten pläkässä) Merikarhujen
Skrubbön satamaan, josta hänet ohjattiin muutaman sadan metrin päässä
olevan kaupungin hallinnassa olevan saaren rantaan.
> Onpa ilo veneillä täällä "rauhallisemmilla rannoilla".. tulis ees lunta...
Jos kerran olet tyytyväinen oloosi, miksi pitää urputtaa.
- Lauri Tarkkonen
Lauri Tarkkonen
>Jos kuvitellaan, että olisi joku veneilijä, joka olisi halukas osallistumaan
>Merikarhujen kustannuksiin ja niiden tuottamaan vaivaan, voisiko tällainen
>veneilijä helposti liittyä Merikarhujen kunnianarvoisaan järjestöön, eli
>kuinka Merikarhuihin liitytään?
Merikarhuihin liitytään aivan samalla tavalla kuin useimpiin muihin
venekerhoihin, pyydetään kansliasta jäsenhakemuslomake, täytetään se
ja nimetään (muistaakseni kolme) suosittelijaa, jotka ovat jo Meri-
karhujen jäseniä. (Myös muissa yhdistyksissä suosittelijan on oltava
yhdistyksen jäsen.)
Hakijoiden toivotaan osoittavan hakemuksessaan matkapurjehdusaktiivi-
suutta, mutta myös muu seuratoiminta-aktiivisuus luetaan ansioksi.
Hakemusten jättöaika on joskus syystalvella ja tiedot hyväksymisestä
tulevat muistaakseni joskus vuoden vaihteen jälkeen. Kun tieto hyväksy-
misestä tulee, maksetaan maksut ja osallistutaan uusille jäsenille
tarkoitettuun informaatiotilaisuuteen.
- Lauri Tarkkonen
Jaakko Mäkikylä
Luonnonsuojelulaki
1096/1996, 36 § 3 mom.
Mainos- ja kieltotaulut
Maa- tai vesialueelle ei saa pystyttää sellaista kulkemisen,
maihinnousun tai muun
jokamiehen oikeuden käyttämisen kieltävää taulua, jonka asettamiseen ei
ole lakiin
nojautuvaa perustetta.
Rikoslaki 578/1995, 27 luku
7§ Laiton uhkaus
Joka nostaa aseen toista vastaan tai muulla tavoin uhkaa toista
rikoksella sellaisissa
olosuhteissa, että uhatulla on perusteltu syy omasta tai toisen puolesta
pelätä
henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa
vaarassa, on tuomittava,
jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta,
laittomasta uhkauksesta
sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
8 § Pakottaminen
Joka oikeudettomasti väkivallalla tai uhkauksella pakottaa toisen
tekemään, sietämään tai
tekemättä jättämään jotakin, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa
säädetä ankarampaa
rangaistusta, pakottamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi
vuodeksi.
Maanomistajalla ei ole oikeutta ottaa haltuunsa jokamiehenoikeudella
tilapäisesti toisen
maalla oleskelevan irtainta omaisuutta kuten telttaa ja polkupyörää.
Löytötavaran löytäjän
on ilmoitettava löydöstä tavaran omistajalle tai poliisille.
jos vaan pokka riittää,
niin mikään ei liene esteenä ankkuroida vaikka Merikarhujen saaren
rantaan.
Kunhan jättää "everstien" poijut ja laiturit rauhaan.
Teltankin voinee pystyttää.
Vanhan meriperinteen mukaan makeaa vettä saa tankata, jos sitä on
saatavilla...
--
Ļaakko ~;-)
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
pulk...@iki.fi
> Re: kerhosatamien käyttö
>
> From: tark...@cc.helsinki.fi (Lauri Tarkkonen)
[...]
>jättää maksun, noin yksi viidestäkymmenestä maksoi. En kertaakaan
>nähnyt vierailevan veneen osallistuvan minkäänlaiseen talkoo- tai
>muuhun kunnostustoimintaan. Ei kuulema kuulunut heille. Heille
>kuului vain toisten työn hedelmistä nauttiminen.
>
Kovin, kovin validi pointti. Hyvin oikein sanottu. Ndhhddkseni on oltava
valmis antamaan jotta myvs voi saada.
Kiitos, Lauri, selkeasta kannanotosta ja perustelusta.
>
>- Lauri Tarkkonen
>
>
>
>>veneilyn olemus on moninainen...
>>-jtp-
Tuohon lisaan: "elama on monipuolista".
tv jp
Ari .
says...
>
>On Sun, 10 Dec 2000 12:05:30 +0200, "Jukka Patynen"
><jukk...@surfeu.fi> wrote:
>
>>täällä sisävesillä toimii pääsääntöisesti ainakin toistaiseksi systeemi
>>jonka mukaan seuroihin kuuluvilla veneilijöillä (toki aina löytyy poikkeus,
>>yleensä jonkin ökysakin puoliluvaton "tukikohta") on pääsy muiden seurojen
>>tukikohtiin.
>
>yhtäkään veneseuraa päästämään ulkopuolisia vuokraamilleen ja
>hallitsemilleen saaritukikohtiin (hätätapauksia lukuunottamatta
>tietenkin).
Eikös jokamiehen oikeus salli esim. telttailun vähintään 100m päässä
rakennuksista?
Miten laki suhtautuu esim. rantautumiseen - kertokoot ne jotka osaavat. Ei
kai mikään järjestö voi laatio sääntöjä, jotka ovat ristiriidassa lain kanssa
(esim. jokamiehen oikeus)
Lauri Tarkkonen
>Suomen rannikolla on ilmeisesti noin 50,000 rantautumiskelpoista
>saarta, Merikarhut ovat hankkineet niistä 25 käyttöönsä, osasta
>saaria vain tontin, joten jäljellä on vielä 49,975 mahdollista
>rantautumispaikkaa, joten varmaan mahdut niihin ystäviesi kanssa.
>- Lauri Tarkkonen
>Tarkkosen matematiikka on mielenkiintoinen. Oletetaan että rantaviivaa
>on 500 km. Tällöin rantautumispaikkoja on 100 per km . Milläköhän sinä
>liikut (pintaliitäjä?).
Arviosi rantaviivan pituudesta on varsin vaatimaton. Ensinnäkin ranta
ei ole suoraa ja meillä tosiaan on melkoinen monikerroksinen saaristo
sekä Suomenlahdella että Saaristomerellä, joten rantaviivaa on varmasti-
kin moninkertainen määrä arvioimaasi.
>Olen minäkin Suomenlahtea nuohonnut 30 vuotta ja joka vuosi paikat
>joissa voi turvallisesti ja rauhassa yöpyä vähenevät.
>Jos ei siellä ole mökkiä , siellä on veneseura tai muu rajoitus.
Merikarhut ovat tuskin syyllisiä siihen, että rannoilla on mökkejä
tai muita rajoituksia. Mökkiläisten varaamia rantoja lienee vielä
kenties joku 10,000 kertainen määrä Merikarhujen varaamiin rantoi-
hin nähden. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Merikarhut ovat osta-
neet lähinnä jo mökkikäyttöön joutuneita saaria, jolla ne on palau-
tettu veneilijöiden käyttöön.
>Ahvenanmaalaisten asenne on hyvä" Om man håller hus i båten kan
>man strandhugga var som helst"
Jos vaivautuisit tutustumaan tosiseikkoihin, tietäisit jokamiehen
oikeuden olevan huomattavasti rajoitetumpaa Ahvenanmaalla kuin
Suomen puolella. Ahvenanmaalaiset nimenomaan haluaisivat rajoittaa
rantaan kiinnittäytymisoikeutta jopa vallitsevaa Suomen lainsäädän-
töä tiukemmin.
>Se ei kelpaa karhuille. Eivät kaikki ihmiset, rillaa rannala, revi
>kukkia, rähjää tai kiipeä korkeimmalle kukkulalle.
Esität perättömän väitteen. Merikarhut noudattavat Ahvenanmaalaisten
tulkintaa lievempää manner Suomen käytäntöä jokamiehen oikeuden tulkin-
nassa. Sen mukaan pihapiiri, joksi tulkitaan satamapoukama, jossa on
rakennettua veneen kiinnityskalustoa (laituri, poijuja, renkaita
kalliossa) on yksityisaluetta, johon vieraan ei jokamiehen oikeuden
perusteella ole lupa kiinnittäytyä.
>Mikä se on se on se "ökysakki" joka sinua häiritsee. Minulla on
>sellainen tunne etteivät ne halua tulla lähellekään merikarhuja
>ja niillä on on omat reviirinsä joille ei tarvii mennä. Tosin
>ongelma on olemassa suurissa satamissa
En tiedä mitä puhut minua häiritsevästä "ökysakista". Olen lähinnä
vastannut Kryssarklubbenin jäsenen tiedusteluun satamien vastavuo-
roisesta käytöstä ja siitä syntyneeseen keskusteluun satamien käy-
töstä. Tässä on kyllä käytetty väärää termiä: Kerhosatama, jolla
muualla yleensä tarkoitetaan veneseurojen hallussa olevia satamia,
jotka sijaitsevat yleensä asutuskeskuksissa, kun puhe on kuitenkin
retkisatamista, jotka useimmiten ovat luonnonsatamia, joissa on
varsin rajoitettu palvelutaso. Jos tarkkoja ollaan Merikarhuilla
on vain retkisatamia, ei yhtään kerhosatamaa.
>Merikarhuihin liittymisestä unohtui matematiikka.... Kai se sen
>verran maksaa kuin lantteja huosusta putoo kun mersusta poistuu.
En tiedä millä autolla ajat, Mersu ei liene kovin yleinen auto
Merikarhujen keskuudessa. Aikanaan kun liityin Merikarhuihin
minulla oli H-vene ja FIAT 127. Katsoin Merikarhuihin liittymisen
paremmaksi rahankäytöksi kuin kalliinpaan autoon tai isompaan
veneeseen siirtymisen. Liittymismaksu on kertaluonteinen investointi,
jossa hyöty jakaantuu useammalle vuodelle. Monien mielestä se on tällä
hetkellä suhteellisesti paljon edullisempaa kuin esimerkiksi noin 10
vuotta silloin, jolloin se oli markkamääräisesti varsin lähellä nykyistä
hintaa, mutta esimerkiksi satamaketju suppeampi. Kyse on lähinnä prio-
riteeteista, jos kykenee hankkimaan matkapurjehdukseen soveltuvan
veneen, kykenee kyllä halutessaan säästämään liittymismaksun. Ei
välttämättä vuodessa tai kahdessa.
>Laurin jutut on ihan hyviä aikaa tuntuu riittävän mut nyt hiukka
>pomppas.
Mihinkä mahdat tällä pyrkiä.
- Lauri Tarkkonen
Lauri Tarkkonen
>Tässä muutama lainkohta:
>Luonnonsuojelulaki
>1096/1996, 36 § 3 mom.
>Mainos- ja kieltotaulut
>Maa- tai vesialueelle ei saa pystyttää sellaista kulkemisen,
>maihinnousun tai muun jokamiehen oikeuden käyttämisen kieltävää
>taulua, jonka asettamiseen ei ole lakiin nojautuvaa perustetta.
>Rikoslaki 578/1995, 27 luku
>7§ Laiton uhkaus
>Joka nostaa aseen toista vastaan tai muulla tavoin uhkaa toista
>rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että uhatulla on perusteltu
>syy omasta tai toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvalli-
>suuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa, on tuomittava,
>jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta,
>laittomasta uhkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi
>vuodeksi.
>8 § Pakottaminen
>Joka oikeudettomasti väkivallalla tai uhkauksella pakottaa toisen
>tekemään, sietämään tai tekemättä jättämään jotakin, on tuomittava,
>jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta,
>pakottamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
>Maanomistajalla ei ole oikeutta ottaa haltuunsa jokamiehenoikeudella
>tilapäisesti toisen maalla oleskelevan irtainta omaisuutta kuten
>telttaa ja polkupyörää. Löytötavaran löytäjän on ilmoitettava
>löydöstä tavaran omistajalle tai poliisille.
>jos vaan pokka riittää, niin mikään ei liene esteenä ankkuroida
>vaikka Merikarhujen saaren rantaan.
>Kunhan jättää "everstien" poijut ja laiturit rauhaan.
Kuten aikaisemmin mainitsin, rakennettu satama-alue tulkitaan
pihapiiriksi, johon jokamiehen oikeus ei päde. Merikarhusaarten
rantaan ankkuroimista ei ole missään kielletty, mutta rakennettu
satama-alue on yksityisaluetta.
>Teltankin voinee pystyttää.
Hyvä, että sanot, voinee. Toisen pihapiiriin eikä sen välittömään
läheisyyteen ei saa pystyttää teltaa.
>Vanhan meriperinteen mukaan makeaa vettä saa tankata, jos sitä on
>saatavilla...
Ikäväksesi voin kertoa Sinulle, että missään Merikarhujen satamassa
Barösundia lukuunottamatta ei ole makeaa vettä. Barösundissakin se
on melkoisen kantomatkan päässä, joten en ole nähnyt kenenkään sitä
sieltä veneeseen kantavan.
- Lauri Tarkkonen
Kari Jokinen
No hyvä; mutta sitten se hankalampi osuus: mistäpä niitä suosittelijoita
saa? Millainen vene pitää olla että jäseneksi pääsee? Miten paljon
purjehdittuja maileja takana ja miten monelta vuodelta?
Ja tärkein: MITÄ MAKSAA? Liittyminen, vuosimaksut, muut velvoitteet?
Viiri lienee samanhintainen kuin muiden kerhojen eli siellä satasen ja
kahden välillä - vai onko sekin kallimpi?
Kippari
Lauri Tarkkonen
>In article <3a3371b4...@news.kolumbus.fi>, max.wil...@kolumbus.fi
>says...
>>
>>On Sun, 10 Dec 2000 12:05:30 +0200, "Jukka Patynen"
>><jukk...@surfeu.fi> wrote:
>>
>>>täällä sisävesillä toimii pääsääntöisesti ainakin toistaiseksi systeemi
>>>jonka mukaan seuroihin kuuluvilla veneilijöillä (toki aina löytyy poikkeus,
>>>yleensä jonkin ökysakin puoliluvaton "tukikohta") on pääsy muiden seurojen
>>>tukikohtiin.
>>
>>Nähdäkseni mikään laki (ei ainakaan jokamiehenoikeus) ei velvoita
>>yhtäkään veneseuraa päästämään ulkopuolisia vuokraamilleen ja
>>hallitsemilleen saaritukikohtiin (hätätapauksia lukuunottamatta
>>tietenkin).
>Eikös jokamiehen oikeus salli esim. telttailun vähintään 100m päässä
>rakennuksista?
Jokamiehen oikeus sallii kulkemisen ja marjastamisen ja sienestämisen
toisen mailla, myös telttailu, jos se tapahtuu maanomistajaa (tai
vuokraajaa) häiritsemättä. Avotulen teko lienee kielletty ilman maan-
omistajan lupaa. Tuo 100m matka lienee eräissä tapauksissa esitetty
tulkinta, joka riippuu paikallisista oloista. Jos saari on pieni tai
on kyse vain osasta saarta, on mahdollista, että telttailua pidetään
häiritsevänä. Esimerkiksi jätteiden jättäminen toisen maalle ei ole
jokamiehen oikeuden mukaista toimintaa.
>Miten laki suhtautuu esim. rantautumiseen - kertokoot ne jotka osaavat. Ei
>kai mikään järjestö voi laatio sääntöjä, jotka ovat ristiriidassa lain kanssa
>(esim. jokamiehen oikeus)
Saareen saa rantautua, mutta ei pihapiiriin, joksi siis kuten olen jo
sanonut aikaisemmissa viesteissä tulkitaan rakennettu satama-alue. Siis
laituri, renkaat kalliossa ja poijut tai edes joku näistä riittää
määrittämään rannan yksityisalueeksi, johon ei ilman lupaa saa
rantautua. Hätätilanne on sitten asia erikseen.
Esimerkiksi Ruotsissa lainsäädäntö jokamiehen oikeudesta on täysin
erilainen. Siellä kukaan ei omista maata 10 metriä rantaviivasta
maihin päin, eikä ketään voi estää kiinnittäytymästä rantaan tai
kävelemästä sitä pitkin tai kalastamasta laituriltaan.
- Lauri Tarkkonen
Hallaril
snip
> Ja tärkein: MITÄ MAKSAA? Liittyminen, vuosimaksut, muut velvoitteet?
> Viiri lienee samanhintainen kuin muiden kerhojen eli siellä satasen ja
> kahden välillä - vai onko sekin kallimpi?
Sinä ja vene 16 000 mk. Vuosimaksut alle tonnin,
Lauri Tarkkonen
>Lauri Tarkkonen wrote:
>>
>> In <910dj5$v3d$1...@nntp.hut.fi> "Kartsa" <ka...@rotvonen.invalid> writes:
>>
>> >Jos kuvitellaan, että olisi joku veneilijä, joka olisi halukas osallistumaan
>> >Merikarhujen kustannuksiin ja niiden tuottamaan vaivaan, voisiko tällainen
>> >veneilijä helposti liittyä Merikarhujen kunnianarvoisaan järjestöön, eli
>> >kuinka Merikarhuihin liitytään?
>>
>> Merikarhuihin liitytään aivan samalla tavalla kuin useimpiin muihin
>> venekerhoihin, pyydetään kansliasta jäsenhakemuslomake, täytetään se
>> ja nimetään (muistaakseni kolme) suosittelijaa, jotka ovat jo Meri-
>> karhujen jäseniä. (Myös muissa yhdistyksissä suosittelijan on oltava
>> yhdistyksen jäsen.)
>>
>> Hakijoiden toivotaan osoittavan hakemuksessaan matkapurjehdusaktiivi-
>> suutta, mutta myös muu seuratoiminta-aktiivisuus luetaan ansioksi.
>> Hakemusten jättöaika on joskus syystalvella ja tiedot hyväksymisestä
>> tulevat muistaakseni joskus vuoden vaihteen jälkeen. Kun tieto hyväksy-
>> misestä tulee, maksetaan maksut ja osallistutaan uusille jäsenille
>> tarkoitettuun informaatiotilaisuuteen.
>>
>> - Lauri Tarkkonen
>No hyvä; mutta sitten se hankalampi osuus: mistäpä niitä
>suosittelijoita saa?
Merikarhujen jäseniä on useimmissa, ellei melkein kaikissa
etelä- ja lounaisrannikon pursiseuroissa. Aktiivisesti veneilevät
tunnistaa usein vihreästä jäsenviiristä, jota he käyttävät veneessään
yleensä koko purjehduskauden ajan. Ellet henkilökohtaisesti tunne
venekerhoosi kuuluvia Merikarhuja, käy vain rohkeasti kysymässä
heidän halukkuuttaan ryhtyä suosittelijaksesi. Jos he tunnistavat
Sinut reiluksi ja joukkoon sopivaksi veneilijäksi, niin he varmaan
suostuvat tehtävään.
>Millainen vene pitää olla että jäseneksi pääsee?
Matkaveneeksi sopiva, asumiskelpoinen purjevene, moottoripursi tai
tietyin rajoituksin moottorivene - nopeita moottoriveneitä, joilla ehtii
vaivattomasti yöksi rannikon satamiin, ei merikarhurekisteriin
hyväksytä. Veneessä tulee olla septitankki tai kemiallinen WC.
Kun itse liityin aikanaan oli minulla H-vene.
>Miten paljon purjehdittuja maileja takana ja miten monelta vuodelta?
Uudelta jäseneltä edellytetään
- että hän on ollut vähintään viisi vuotta jonkun Suomen
Purjehtijaliiton tai Suomen Veneilyliiton jäsenseuran jäsenenä
- että hänellä on kolme suosittelijaa, jotka ovat olleet vähintään viisi
vuotta merikarhujäseninä
- että hänellä on kokoemusta matkapurjehtijana ja riittävä pätevyys
voidakseen vastata omasta ja miehistönsä turvallisuudesta vaativissakin
olosuhteissa.
>Ja tärkein: MITÄ MAKSAA? Liittyminen, vuosimaksut, muut velvoitteet?
Saarisatamien ylläpito vaatii vuosittain melko runsaan rahamäärän, joka
kerätään jäseniltä. On myös otettava huomioon, että jäsenyyteen sisältyy
käyttöoikeus huomattavaan kiinteistöomaisuuteen. Sen vuoksi
liittymismaksu on 10 000 mk ja ensimmäisen veneen rekisteröintimaksu
6 000 mk). Vuosimaksut ovat jäseneltä 310,- ja veneeltä 560,-.
Mitä Merikarhuyhdistys vaatii jäseniltään?
Yhteisesti sovittujen sääntöjen noudattamista, totta kai.
Vastuuntuntoista suhtautumista veneilyyn, toisiin veneilijöihin ja
ympäristöön. Siinä kaikki.
>Viiri lienee samanhintainen kuin muiden kerhojen eli siellä satasen ja
>kahden välillä - vai onko sekin kallimpi?
Viirejä on kahta kokoa 22x33 cm 110.- ja 27x40 130.-
En tiedä mitä tarkoitat kalliimmalla. Sikäli kun NJK:hon liittyneet
tuttavani ovat kertoneet, NJK:hon liittyminen oli kalliimpaa kuin
Merikarhuihin liittyminen.
- Lauri Tarkkonen
Hallaril
> In <3A3402A3...@kolumbus.fi> Kari Jokinen <kari.j...@kolumbus.fi> writes:
Yleensä kun lainataan tekstiä suoraan, voisi se mainita.
Jaakko Mäkikylä
Kiitos vastauksista provokaatiooni :-)
Olen itse aina kunnioittanut niin Merikarhujen kuin muidenkin yksityisiä
rantoja. Provosoin lähinnä siksi, että kaiken liikkumisen lisääntyessä
mm. saaristossamme, olisi meidän luonnossa vierailijoiden, joilla on
etuoikeus kulkea upeassa saaristossamme, käyttäydyttävä kuten vieraiden
kuuluu, omisti maapohjan kuka tahansa.
Ymmärrän hyvin, että ei kukaan halua öykköröiviä vierailijoita omalle
tontilleen, mutta toisaalta varmaan olisi piristävää, jos naamat edes
vähän vaihtuisivat. Avartuisi maailma.
Toimisi ehkä muualla, ehkä Savossa, muttei valitettavasti ihan vähällä
rannikkoseuduillamme.
--
Ïaakko ~;-)
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
Mikko Peltoniemi
> Esimerkiksi Ruotsissa lainsäädäntö jokamiehen oikeudesta on täysin
> erilainen. Siellä kukaan ei omista maata 10 metriä rantaviivasta
> maihin päin, eikä ketään voi estää kiinnittäytymästä rantaan tai
> kävelemästä sitä pitkin tai kalastamasta laituriltaan.
Entä Suomessa seuraavanlaisessa tilanteessa:
Rannassa on alle kymmenen metrin kaistale maata, ennenkuin
tulee vastaan kallio, jota ei voi kiivetä ilman apuvälineitä.
Rannalle on rakennettu laituri. Saako tällaisen rannan poikki
kulkea? Ranta ei kuulu minkään talon pihapiiriin.
Törmäsin nimittäin tällaiseen "satamaan", johon oli laitettu
aita ja asiaankuuluvat "Pääsy kielletty" yms. kyltit.
Mistähän voisi löytää, kuka omistaa kyseisen maa-alueen?
Epäilen nimittäin, että ko. alue olisi kaupungin omistamaa
puistoaluetta.
Tämä oli siis Turun kaupungin alueella. Turun kaupungin
kaavoitusosastolta?
Raimo Harju
Calle wrote:
... clip
> Merikarhuihin liittymisestä unohtui matematiikka.... Kai se sen ver-
> ran maksaa kuin lantteja huosusta putoo kun mersusta poistuu .
>
> Laurin jutut on ihan hyviä aikaa tuntuu riittävän mut nyt hiukka
> pomppas.
Mainittakoon ihan ensin jääviyden eliminoimiseksi, että en kuulu Meri-
karhuihin. Pariin muuhun veneilyseuraan kylläkin, mutta ne eivät lii-
ty tähän säikeeseen.
En viitsinyt kopioida Callen viestiä kokonaisuudessaan. Pari asiatto-
muutta yllä riittänee malliksi. Eikä hän ole ainut, joka tässä keskus-
telussa osoittaa asenteellisuutensa, mutta ei varsinaista kiinnostus-
ta Laurin perusteellisia ja _perusteltuja_ vastineita kohtaan.
Koska, kuten sanoin, en kuulu Merikarhuihin, enkä kovin hyvin tunne
heidän toimintaansa juuri muuta kuin Laurin kärivällisten selvitys-
ten kautta, en tunne sen paremmin kompetenssia kuin tarvetta ottaa
kantaa mainittuun yhteisöön tai sen jäseniin sinänsä.
Minua kiinnostaa yleisemmällä tasolla, mikä ihme juuri tässä seuras-
sa eräitä ihmisiä niin tavattomasti ärsyttää? Jos olen oikein ymmär-
tänyt erityisiä kipupisteitä ovat mm. a) seuralla on merkittävät liit-
tymismaksut, b) seuralla on merkittävä tukikohtaketju, c) tukikohtia
saa pääsääntöisesti käyttää vain seuraan kuuluvat, d) seuralla on li-
pun lisäksi viiri, e) ...
Mikä siinä on väärin, jos joku ryhmä ihmisiä lyöttäytyy yhteen ja te-
kee lain ja asetusten puitteissa itselleen mieluisia asioita? Pelkän
arvostelun ja asenteellisen nälvimisen suhteen pitäisi esittää vaih-
toehtoja. Pitäisikö esimerkiksi säätää laki, joka estää jotakin tiet-
tyä porukkaa hankkimasta enää metriäkään rantaviivaa lisää? Pitäisikö
säätää laki, jolla jonkun tietyn ryhmän jo hankkima omaisuus siirre-
tään valtion valvontaan? Esittäkää rakentavia vaihtoehtoja ja perus-
telkaa ne.
Tai vastatkaa Laurin argumentteihin, älkää huhupuheisiin. Minun jär-
keeni esim. tämä käy varsin hyvin:
Lauri Tarkkonen wrote:
> Kryssarklubbenilla on siis satama noin 6500 jäsentä kohden kun
> Merikarhuilla on satama noin 80 jäsentä kohden. Siis jos Sinulla
> on taskussasi 6500 ja minulla satanen, voimmeko sopia, että pis-
> tämme rahat yhteen läjään ja kumpikin saa käyttää niistä yhtä
> suuren osan?
Siinä on kysymysmerkki perässä. Erityisesti odotan vastausta tai vas-
taehdotsta säikeen varsinaislt alullepanijalta:
Kari Jokinen wrote:
> Ja jos eivät - NIIN MIKSI EI NÄIN PÄIN?
Tai, jos kritisoimme jotakin tiettyä tapahtumaa, niin kertokaa ensi-
käden tietoa tapahtuman taustoista.
Jukka Patunen wrote:
> Ovatkohan totta ne huhut joiden mukaan jopa pulaan tai lähes hätä-
> tilanteeseen joutunut käännytetään tylysti "karhujen" rannoilta??
Jos esimerkiksi Merikarhut tai mikä tahansa muu yhteisö tai yksittäi-
nen henkilö on käännyttänyt merihädässä olevan takaisin merelle, niin
kertokaa, mitä, missä, milloin? Kyseessähän on rikos, ja varmasti muu-
tenkin tämän palstan lukijoita kiinnostava tapahtuma.
Rami
Jussi
> <jukk...@surfeu.fi> wrote:
>
> >täällä sisävesillä toimii pääsääntöisesti ainakin toistaiseksi systeemi
> >jonka mukaan seuroihin kuuluvilla veneilijöillä (toki aina löytyy
poikkeus,
> >yleensä jonkin ökysakin puoliluvaton "tukikohta") on pääsy muiden
seurojen
> >tukikohtiin.
>
> Täälläpäin veneseuorojen liittymismaksut vaihtelevat 0 - 15 000 mk
> (jonka olen kuullut olleen jossain vaiheessa merikarhujen
> liittymismaksu, korjatkaa tarvittaessa). Pitäisin aika
> epäoikeudenmukaisena sitä, että naapurivene pääsisi 'ilmaiseksi'
> hyödyntämään samaa tukikohtaverkostoa kuin mistä minä olen maksanut 15
> 000 mk liittymismaksun (+vuosimaksut) vain sillä verukkeella että
> hänkin kuuluu venekerhoon. Se veisi pohjan koko touhulta.
> Silloinhan kannattaisi perustaa oma täysin maksuton venekerho. Pääsisi
> muiden kustannuksella hyödyntämään hienoja saaristotukikohtia...
>
> >Toivottavasti tuo merikarhumainen itsekkyys ei ikinä tänne leviä. Siinä
> >vaiheessa ainakin voi perälipun vaihtaa raidattomaan Suomen lippuun.
>
> Nähdäkseni mikään laki (ei ainakaan jokamiehenoikeus) ei velvoita
> yhtäkään veneseuraa päästämään ulkopuolisia vuokraamilleen ja
> hallitsemilleen saaritukikohtiin (hätätapauksia lukuunottamatta
> tietenkin)
.
Käsittääkseni merikarhusatama on rinnastettavissa saareen, jossa on
kesämökki.
Eikö "jokamiehellä" ole oikeus kiinnittyä rantaa, joka on riittävän (metriä
?) etäällä mökeistä ja laiureista ???
Korjatkaa jos olen väärässä.
terv. Ei karhuallergiaa
Matti Suorsa
Jussi <lev...@netti.fi> wrote in message news:912jgj$h12$1...@tron.sci.fi...
>
> Max Wilhelmson <max.wil...@kolumbus.fi> kirjoitti
> viestissä:3a3371b4...@news.kolumbus.fi...
> > On Sun, 10 Dec 2000 12:05:30 +0200, "Jukka Patynen"
> > <jukk...@surfeu.fi> wrote:
> >
> > Täälläpäin veneseuorojen liittymismaksut vaihtelevat 0 - 15 000 mk
> > (jonka olen kuullut olleen jossain vaiheessa merikarhujen
> > liittymismaksu, korjatkaa tarvittaessa). Pitäisin aika
> > epäoikeudenmukaisena sitä, että naapurivene pääsisi 'ilmaiseksi'
> > hyödyntämään samaa tukikohtaverkostoa kuin mistä minä olen maksanut 15
> > 000 mk liittymismaksun (+vuosimaksut) vain sillä verukkeella että
> > hänkin kuuluu venekerhoon. Se veisi pohjan koko touhulta.
> > Silloinhan kannattaisi perustaa oma täysin maksuton venekerho. Pääsisi
> > muiden kustannuksella hyödyntämään hienoja saaristotukikohtia...
> >
aikoinani tämän suurten liittymismaksujen ongelman yksinkertaisella tavalla
(ottaen huomioon, ettei minulla enään ole alaikäisiä lapsia, jotka voisivat
saada juniorijäsenenä hyödyn omasta jäsennyydestäni):
Sillä liittymisrahalla, jota minulle ei koskaan palauteta edes osittain
(vrt: osakkeiden omistus) ja vuosittaisilla jäsenmaksuilla voin loppuikäni
elää leveästi marinoissa jne. Jos kaipaan luonnon rauhaa, onnistuu se
kiinnittymällä asunnottoman saaren rantaan.
> .
> Onko asia tosiaan näin ?
> Käsittääkseni merikarhusatama on rinnastettavissa saareen, jossa on
> kesämökki.
> Eikö "jokamiehellä" ole oikeus kiinnittyä rantaa, joka on riittävän
(metriä
> ?) etäällä mökeistä ja laiureista ???
> Korjatkaa jos olen väärässä.
>
Ymmärtääkseni olet täysin oikeassa. Käytännössä on kuitenkin otettava
huomioon , että:1) saari on riittävän suuri 2) saarelle ei ole esim.
luonnonsuojelullisesti asetettu maihinnousurajoituksia ja 3) sää sallii
saarella myös vaihtoehtoisen rantautumispaikan. Yleensä jokin näistä
kolmesta tekee tyhjäksi rantautumisen.
Minulla on muistikuva, että oikeuden ennakkopäätös laiturialueen pihapiirin
rajana järvelle/merelle päin on 50 m. Tämä on kyllä mielestäni saunarannan
lähelle ankkuroituneelle onkijalle turhan lähellä oleva aitiopaikka.
Matti
Lauri Tarkkonen
>Lauri Tarkkonen wrote:
>
>> Esimerkiksi Ruotsissa lainsäädäntö jokamiehen oikeudesta on täysin
>> erilainen. Siellä kukaan ei omista maata 10 metriä rantaviivasta
>> maihin päin, eikä ketään voi estää kiinnittäytymästä rantaan tai
>> kävelemästä sitä pitkin tai kalastamasta laituriltaan.
> Entä Suomessa seuraavanlaisessa tilanteessa:
> Rannassa on alle kymmenen metrin kaistale maata, ennenkuin
> tulee vastaan kallio, jota ei voi kiivetä ilman apuvälineitä.
> Rannalle on rakennettu laituri. Saako tällaisen rannan poikki
> kulkea? Ranta ei kuulu minkään talon pihapiiriin.
Olen jo useampaan kertaan sanonut, että Suomessa laintulkinta
on sellainen, että rakennettu satama on verrattavissa pihapiiriin.
Siis laituri, renkaita kalliossa ja poijuja tai jotain näistä.
> Törmäsin nimittäin tällaiseen "satamaan", johon oli laitettu
> aita ja asiaankuuluvat "Pääsy kielletty" yms. kyltit.
Mitä ilmeisemmin alueen omistaja/vuokraaja/haltija toimi
oikeuksiensa rajoissa. Paikkaa ja tilannetta tarkemmin tuntematta
ei ole mahdollista antaa varmaa vastausta.
>
> Mistähän voisi löytää, kuka omistaa kyseisen maa-alueen?
> Epäilen nimittäin, että ko. alue olisi kaupungin omistamaa
> puistoaluetta.
Kyllä kaupunkikin voi kieltää maihinnousun alueelleen.
> Tämä oli siis Turun kaupungin alueella. Turun kaupungin
> kaavoitusosastolta?
Varmasti Turun kaupungissa on virkamies, joka tietää kaupungin
alueet ja niiden käyttörajoitukset.
- Lauri Tarkkonen
Lauri Tarkkonen
>> Nähdäkseni mikään laki (ei ainakaan jokamiehenoikeus) ei velvoita
>> yhtäkään veneseuraa päästämään ulkopuolisia vuokraamilleen ja
>> hallitsemilleen saaritukikohtiin (hätätapauksia lukuunottamatta
>> tietenkin)
>.
>Onko asia tosiaan näin ?
>Käsittääkseni merikarhusatama on rinnastettavissa saareen, jossa on
>kesämökki.
>Eikö "jokamiehellä" ole oikeus kiinnittyä rantaa, joka on riittävän
>(metriä ?) etäällä mökeistä ja laiureista ???
>Korjatkaa jos olen väärässä.
En tiedä kuinka monta kertaa on toistettava. Merikarhusatama on
todellakin rinnastettu saareen jossa on kesämökki. Saaren rantaan
saa kiinnittyä, mutta ei satamalaitteiden välittömään läheisyyteen,
jota tulkinnallisesti rinnastetaan pihapiiriin. Tarkkoja metrimääriä
ei liene annettu, on puhuttu vain häiritsevästä vaikutuksesta.
Jotkut Merikarhusaaret ovat niin suuria, että tuskin kukaan huomaa
jos niiden rantaan kiinnittyy sellaiselle puolelle, jossa ei ole
varsinaista satamaa. Usein se kääntöpuoli on kuitenkin satamana
varsin huono, ellei olisi, siihen olisi todennäköisesti tehty
toinen satama, koska tuulten kääntyessä on usein mukavampaa jos
voi valita suojanpuoleisen sataman. Joissakin saarissa Merikarhut
hallitsevat vain osaa, siis heillä on siinä tontti ja usein saaren
muut osat ovat rantautumisen kannalta kyseenalaisia.
Voin kuitenkin vakuuttaa, että jokaisen Merikarhusataman läheisyydessä
on monia muita saaria, joissa on joko yhtä hyviä rantautumispaikkoja
tai joillakin tuulilla jopa parempia paikkoja kuin Merikarhujen paikat.
Koska Merikarhut yleensä keräytyvät omiin satamiinsa, niin kaikki lä-
histön luonnonsatamat ovat vapaita muiden purjehtijoiden käyttöön.
Tämän vuoksi muiden purjehtijoiden kannattaisi olla iloisisia, että
joku kerää joihinkin saariin suuremman venetiheyden, jolloin naapuri-
saaret ovat jääneet vapaaksi.
- Lauri Tarkkonen
Lauri Tarkkonen
>Lauri Tarkkonen wrote:
>>
>>> Saareen saa rantautua, mutta ei pihapiiriin, joksi siis kuten olen jo
>> sanonut aikaisemmissa viesteissä tulkitaan rakennettu satama-alue. Siis
>> laituri, renkaat kalliossa ja poijut tai edes joku näistä riittää
>> määrittämään rannan yksityisalueeksi, johon ei ilman lupaa saa
>> rantautua. Hätätilanne on sitten asia erikseen.
>>
>Sivukommenttina, kun ei sinänsä nuo Merikarhujen mestat kiinnosta:
>näinköhän pelkät renkaat kalliossa ilman mitään muita rakenteita
>riittävät? Ja jos, niin montako rengasta siellä pitää olla? Kas kun
>tuolla saarissa saattaa silloin tällöin tulla vastaan paikka, jossa on
>yksittäinen rengas/koukku/tappi eikä sitten kertakaikkiaan mitään muita
>jälkiä rakenteista...
Saaristossa on esimerkiksi puolustusvoimien jäljiltä renkaita
kalliossa, joilla ei ole tarkoitus "merkitä" tai "varata" satama-
paikkaa yksinomaan omaan käyttöön. Puolustusvoimat tai valtio ei
edes aina omista rantaa jossa on renkaat. Joten voit tietysti
saivarrella asioista sen kun lystäät. Jos kuitenkin joku omistaa
tai on vuokrannut saaren tai tontin ja vaikka hän ei olisi satama-
paikkaansa tehnyt muita satamarakenteita kuin renkaat (jopa yksi
saattaa riittää) niin se tulkitaan kyllä yksityiseksi satamaksi.
Tämä siis saaren omistajan/vuokraajan normaalisti käyttämästä
satamapaikasta. Satunnainen rengas kalliossa, johon ei liity
omistusta tai vuokrahallintaa ja käyttöä satamana ei tietenkään
tee ympäristöstä pihapiiriä. Renkaitten lukumääriä, kokoa, väriä
tai mikä on normaali tai käytetty satamapaikka saat pohtia itsek-
sesi. Kaikesta varmasti saadaan juridinen riita aikaiseksi, jos
halutaan. Samoin kaikesta voidaan saivarrella, varsinkin jos ei
ole halua käyttää ymmärrystä.
- Lauri Tarkkonen
Markus Peuhkuri
> halutaan. Samoin kaikesta voidaan saivarrella, varsinkin jos ei
> ole halua käyttää ymmärrystä.
Jouni kai halusi saada selvyyden siitä, että mistä voi päätellä
kysymyksessä olevan pihapiirin, jos kalliossa on rengas tai pari.
Ilmeisesti ei suoraan mistään. Jos näkyvissä ei ole rakennuksia tai
muita pihapiirin merkkejä, voinee tähän kiinnittyä. Jos joku tulee
sanomaan, että tämä on meidän mökkiranta, niin silloin pitää poistua.
Voisi tietenkin olla hyvää palvelua, että esim. tekstiviestillä paikan
koordinaatit lähettämällä saisi tiedon pisteen omistussuhteista :-).
--
Markus Peuhkuri ! http://www.iki.fi/puhuri/
KK
Lauri Tarkkonen <tark...@cc.helsinki.fi> wrote in message
news:9139v4$emg$1...@oravannahka.helsinki.fi...
> tee ympäristöstä pihapiiriä. Renkaitten lukumääriä, kokoa, väriä
> tai mikä on normaali tai käytetty satamapaikka saat pohtia itsek-
> sesi. Kaikesta varmasti saadaan juridinen riita aikaiseksi, jos
> halutaan. Samoin kaikesta voidaan saivarrella, varsinkin jos ei
> ole halua käyttää ymmärrystä.
Saivartelu on tässä uutisryhmässä maan tapa, joten jatketaan noista
renkaista: ne eivät todellakaan riitä osoittamaan pihapiiriä. Pihapiiriä ei
voi laajentaa edes pysyvästä asumuksesta aidalla määräämättömän laajaksi,
joten retkisataman pihapiirin laajentaminen pelkkiä renkaita kalliioon
lisäämällä ei taatusti onnistu. Myöskään rantarakennelmat tms. eivät
pihapiiriä laajenna. Siis vajat, WC:t, laiturit ja muut vastaavat eivät
yksinään riitä, niitä ei siis voi sijoittaa tontin rajoille ja siten
kuvitella saavansa koko tontti pihapiirin määritelnmään. Ratkaiseva on
etäisyys, tai oikeastaan aiheutettu potentiaalinen häiriö, asumukseen. Enpä
usko, että rannassa olevaa venettä (edes matkavenettä) tulkittaisiin
asumukseksi, jos joku tapauksen käräjille asti veisi.
Käytännössähän tällä ei ole merkitystä. Kukapa haluaisi viettää aikaa
rannassa, jossa joku huutaa niska punaisena, ettei rantaan saa tulla? Kyllä
kai jokainen täysipäinen etsii mieluummin rauhallisemman iltamehupaikan.
- KK
KK
Markus Peuhkuri <puh...@ws18.tct.hut.fi> wrote in message
news:mcuy9xm...@ws18.tct.hut.fi...
> Jouni kai halusi saada selvyyden siitä, että mistä voi päätellä
> kysymyksessä olevan pihapiirin, jos kalliossa on rengas tai pari.
> Ilmeisesti ei suoraan mistään. Jos näkyvissä ei ole rakennuksia tai
> muita pihapiirin merkkejä, voinee tähän kiinnittyä. Jos joku tulee
> sanomaan, että tämä on meidän mökkiranta, niin silloin pitää poistua.
No kun näin juuri ei tarkkaan ottaen ole. Suomessa tuo "poistukaa
mailtamme" -komento ei ole legitiimi, ellei kyseessä ole pihapiiri.
Pihapiiriä taas ei määrittele maanomistaja.
>
> Voisi tietenkin olla hyvää palvelua, että esim. tekstiviestillä paikan
> koordinaatit lähettämällä saisi tiedon pisteen omistussuhteista :-).
Pisteen omistussuhde ei vaikuta siihen, voiko sitä käyttää tilapaiseen
yöpymiseen, marjanpoimintaan sienestykseen tai kulkemiseen. Nämä ovat
"jokamiehenoikeuksia", joihin omistussuhteet eivät pääsääntöisesti vaikuta.
Toisen pihapiirissä niitä ei saa harjoittaa.
- KK
Erkki Mikola
"KK" <kek...@hotmail.com> kirjoitti viestissä
>
> Pisteen omistussuhde ei vaikuta siihen, voiko sitä käyttää tilapaiseen
> yöpymiseen, marjanpoimintaan sienestykseen tai kulkemiseen. Nämä ovat
> "jokamiehenoikeuksia", joihin omistussuhteet eivät pääsääntöisesti vaikuta.
> Toisen pihapiirissä niitä ei saa harjoittaa.
Onko "jokamiehenoikeuksia" määritelty missään kirjoitetussa laissa. Muistelen,
että ainakin ennen puhuttiin "kirjoittamattomasta laeista", että kuka tahansa
saa marjastaa, sienestää ja kulkea toisen mailla. Mutta muistaakseni esim.
risujen keruu tai leiriytyminen, tai ainakaan tulenteko ei noihin oikeuksiin
sisältynyt. Veneen kiinnittäminen toisen omistamaan rantaan muistuttaa
mielestäni aika lailla leiriytymistä. Ainakin jos siinä veneessä sitten
yövytäänkin.
Muistelen nuorena miehenä tunteneeni jonkunlaista syyllisyyttäkin
harrastamastamme retkeilystä, kun panimme teltan pystyyn keneltäkään lupaa
kysymättä mihin tahansa sopivaan, hiljaiseen paikkaan, vaikkemme tehneet edes
nuotiota. Eikö leirintäalueetkin aikanaan perustettu maahamme perustellen,
ettei telttaretkeilijöiden tarvitsisi leiriytyä luvattomasti. Leirintäalueilla
perittiin jopa maksu tästä ilosta. Ja eikö matkailuperävaununkin sijoittaminen
toisen maille, kauaskin pihapiiristä, ole laitonta, jos siinä on tarkoitus
asustaa yhden tai n:n yön yli?
--
Erkki Mikola
http://www.saunalahti.fi/mikolat/erkki/erkki.html
Mikko Rönkä
: Onko "jokamiehenoikeuksia" määritelty missään kirjoitetussa laissa. Muistelen,
: että ainakin ennen puhuttiin "kirjoittamattomasta laeista", että kuka tahansa
: saa marjastaa, sienestää ja kulkea toisen mailla.
Ei ole erityistä lakia jokamiehen oikeuksista. Ne periaatteet, jotka
muodostuvat mm. rikoslain ja luonnonsuojelulain perusteella määrittävät
jokamiehen oikeudet. Pikaisella haulla löytyi seuraava linkki:
http://www.vyh.fi/hoito/virkisty/jokamies/sisalto.htm
--
-----------------------------------------
Mikko Rönkä http://www.iki.fi/mronka/
KK
Erkki Mikola <erkki....@dlc.fi> wrote in message
news:914ub2$e8t$1...@tron.sci.fi...
> Onko "jokamiehenoikeuksia" määritelty missään kirjoitetussa laissa.
> että ainakin ennen puhuttiin "kirjoittamattomasta laeista", että kuka
tahansa
> saa marjastaa, sienestää ja kulkea toisen mailla. Mutta muistaakseni esim.
> risujen keruu tai leiriytyminen, tai ainakaan tulenteko ei noihin
oikeuksiin
> sisältynyt. Veneen kiinnittäminen toisen omistamaan rantaan muistuttaa
> mielestäni aika lailla leiriytymistä. Ainakin jos siinä veneessä sitten
> yövytäänkin.
"Jokamiehenoikeudet" ovat eri laeissa hajanaisina olevia säädöksiä ja niiden
oikeuskäytännössä syntynyttä tulkintaa. Erityista lakia jokamiehenoikuksista
ei ole.
Ympäsristöministeriön on koostanut "jokamiehenoikeudet", joissa mm.
todetaan:
"Tilapäinen luonnossa oleskelu, kuten levähtäminen, uiminen, auringon
ottaminen ja tilapäinen leiriytyminen, kuten viikonlopun tai muun lyhyen
ajan kestävä telttailu, on sallittua siellä missä kulkeminenkin, kunhan
siitä ei aiheudu vahinkoa tai haittaa maan omistajalle tai haltijalle"
Yöpyminen on siis sallittu niin maalla muin merellä. Tulta ei saa tehdä,
eikä puuta kerätä, metsästämisetsä tms. puhumattakaan.
- KK
Arto Määttä
http://www.vyh.fi/hoito/virkisty/jokamies/sisalto.htm .
Erkki Mikola <erkki....@dlc.fi> wrote:
>Onko "jokamiehenoikeuksia" määritelty missään kirjoitetussa laissa.
Jokamiehen oikeudet on määritelty laissa. Ei kuitenkaan ole mitään
yhtenäistä lakia jokamiehen oikeuksista, vaan oikeudet ja velvollisuudet
on määritelty monessa ei laissa. Mainitsemassani osoitteessa oikeudet
on koottu yhteen. Siellä on myös viittaukset lakipykäliin, joista
asian voi itsekin tarkistaa.
>Muistelen,
>että ainakin ennen puhuttiin "kirjoittamattomasta laeista", että kuka tahansa
>saa marjastaa, sienestää ja kulkea toisen mailla. Mutta muistaakseni esim.
>risujen keruu tai leiriytyminen, tai ainakaan tulenteko ei noihin oikeuksiin
>sisältynyt.
Tilapäinen leiriytyminen, ml. telttailu, on sallittua. Tulenteko
on kielletty ilman maanomistajan lupaa, eli sen muistit oikein.
Kukkien, marjojen ja sienten poimiminen on sallittua, kunhan ei
poimi rauhoitettuja lajeja. Minun käsittääkseni myös risujen kerääminen
on sallittua.
Vettä saa ottaa omaan käyttöönsä. Samoin uiminen on sallittua.
Retkikeitintä ei katsota avotuleksi, joten sitä saa käyttää.
>Ja eikö matkailuperävaununkin sijoittaminen
>toisen maille, kauaskin pihapiiristä, ole laitonta, jos siinä on tarkoitus
>asustaa yhden tai n:n yön yli?
Maastossa ajaminen on kiellettyä, mutta tiellä saa ajaa. Yksityiselläkin
tiellä saa ajaa, jos sitä ei ole erikseen kielletty.
Maanomistajallakin on rajoitteita, joista silmään sattui:
"Maa- tai vesialueelle ei saa pystyttää sellaista kulkemisen,
maihinnousun tai muun jokamiehen oikeuden käyttämisen kieltävää
taulua, jonka asettamiseen ei ole lakiin nojautuvaa perustetta."
Lisäksi löysin määritelmän laittomalle uhkaukselle :-)
Luonnollisesti jokamiehen oikeuksien hyödyntäjän on noudatettava
toimissaan kaikkia lakeja, ml. luonnonsuojelulakia. Metsässä ei saa
liikkua kuin porsas vatukossa, vaikka kuinka vetoaisi jokamiehen
oikeuksiin.
--
Arto
Erkki Mikola
"Arto Määttä" <arto....@iki.fi> kirjoitti viestissä
news:slrn93c0li.rj...@butler.cc.tut.fi...
Varsin hyvä esite, mutta jättää silti tulkinnan varaa.
> Jokamiehen oikeudet on määritelty laissa. Ei kuitenkaan ole mitään
> yhtenäistä lakia jokamiehen oikeuksista, vaan oikeudet ja velvollisuudet
> on määritelty monessa ei laissa. Mainitsemassani osoitteessa oikeudet
> on koottu yhteen. Siellä on myös viittaukset lakipykäliin, joista
> asian voi itsekin tarkistaa.
Kaikilla sivuilla ei kyllä mainita lakeja tai pykäliä. Mutta en epäile,
etteikö niitä olisi olemassa. Sivulla
http://www.vyh.fi/hoito/virkisty/jokamies/Esipuhe.htm m.m.
" Tässä esitteessä kerrotaan, millaisiksi jokamiehenoikeudet ovat eri lakien
nojalla muotoutuneet ja mitä velvollisuuksia näihin oikeuksiin liittyy."
ja lisää:
" Jokamiehenoikeuksiin sisältyy aina vaatimus niiden harmittomuudesta:
oikeutta ei saa käyttää haittaa tai häiriötä tuottavalla tavalla. "
Eli jää vähän auki, miten olla tuottamatta haittaa tai häiriötä kenellekään,
ja erityisesti sellaiselle maanomistajalle, jonka mielenrauhaa häiritsee
pelkkä tietoisuuskin jokamiehen _mahdollisesta_ saapumisesta tai läsnäolosta.
> Tilapäinen leiriytyminen, ml. telttailu, on sallittua.
Tosiaan. Sivulta http://www.vyh.fi/hoito/virkisty/jokamies/Olesk.htm löytyy
selitys:
"Tilapäinen luonnossa oleskelu, kuten levähtäminen, uiminen, auringon
ottaminen ja tilapäinen leiriytyminen, kuten viikonlopun tai muun lyhyen ajan
kestävä telttailu, on sallittua siellä missä kulkeminenkin, kunhan siitä ei
aiheudu vahinkoa tai haittaa maan omistajalle tai haltijalle."
Minusta tuo virkistävä pulahdus tai kannolla istahtaminen ei oikein ole
verrattavissa viikonlopun yli kestävään leirielämään. Esim. jos puhutaan
juhannusviikonlopun vietosta tietynlaisten eväiden kanssa ja sopivalla
porukalla "luonnon helmassa".
jatkuu: " Pitkäaikaisesta oleskelusta ja leiriytymisestä on syytä neuvotella
maanomistajan kanssa, koska vahingon tai haitan aiheutuminen on
todennäköisempää."
Huom. Ei kehoiteta pyytämään maanomistajalta lupaa, vaan pelkästään
neuvottelemaan. (Vähän niinkuin työnantaja neuvottelee irtisanomisten tai
lomautusten edellä.)
ja jatkuu: "Erityisalueilla, kuten uimarannoilla, telttailu ei yleensä ole
sallittua. Varsinaisilla virkistysalueilla on usein erityisiä
telttailupaikkoja tai alueita, joille telttailu pyritään ohjaamaan. Useimpien
kuntien järjestyssäännöissä kielletään yleisellä paikalla leiriytyminen tai
ajoneuvossa yöpyminen."
Miksi kunnilla on oikeus kieltää telttailu, mutta maanomistajilla ei? Onko
tämä nimenomaan perua niiltä ajoilta, kun kunnat päättivät hankkia
matkailutuloja ja perustivat maksullisia leirintäalueita. Miksei useimmissa
kunnissa saa yöpyä ajoneuvossa tai matkailuperävaunussakaan muualla kuin
merkityllä leirintäalueella?
> Minun käsittääkseni myös risujen kerääminen
> on sallittua.
Tosiaan sivulla http://www.vyh.fi/hoito/virkisty/jokamies/Tuotteit.htm
sanotaan, että maahanpudonneita kuivia risuja saa kerätä, (vaikka tulta ei
saakaan tehdä!)
Menisinpä melkein vannomaan, että ennen ei saanut. Eli silloin kun
maanomistajat itse keräsivät niitä risuja omien kotiensa lämmittämiseksi. Ajat
muuttuvat...
> >Ja eikö matkailuperävaununkin sijoittaminen
> >toisen maille, kauaskin pihapiiristä, ole laitonta, jos siinä on tarkoitus
> >asustaa yhden tai n:n yön yli?
>
> Maastossa ajaminen on kiellettyä, mutta tiellä saa ajaa. Yksityiselläkin
> tiellä saa ajaa, jos sitä ei ole erikseen kielletty.
Tätä matkailuperävaunussa yöpymiskieltoa olen monasti ihmetellyt. Vai olenko
väärässä. Minulla on se käsitys, että monilla maanteidenvarsien levähdys- ja
taukopaikoilla on kieltotaulut, missä se selvästi kielletään. Luulisi, että
sellainen haittaisi maanomistajia paljon vähemmän kuin teltan pystyttäminen.
> Maanomistajallakin on rajoitteita, joista silmään sattui:
> "Maa- tai vesialueelle ei saa pystyttää sellaista kulkemisen,
> maihinnousun tai muun jokamiehen oikeuden käyttämisen kieltävää
> taulua, jonka asettamiseen ei ole lakiin nojautuvaa perustetta."
Ilmeisesti metsissä tapahtuvasta toiminnasta ei saa kieltää juuri mitään,
mutta kunta voi kieltää kaduilla, tienvarsissa ja puistoissa melkein kaiken.
:-(
> Lisäksi löysin määritelmän laittomalle uhkaukselle :-)
sivulla http://www.vyh.fi/hoito/virkisty/jokamies/jokamies.htm
sanotaan myös että "Maanomistajalla ei ole oikeutta ottaa haltuunsa
jokamiehenoikeudella tilapäisesti toisen maalla oleskelevan irtainta
omaisuutta kuten telttaa ja polkupyörää. Löytötavaran löytäjän on ilmoitettava
löydöstä tavaran omistajalle tai poliisille."
Tulee väkisin mieleen Kytäjän kartanon mailla leirintää harrastaneiden poikien
kohtalo. Jossain kohdassa se pimahtaa maanomistajakin, tai jotkut heistä.
Jotenkin ristiriitaista tämä suomalainen laki ja yhteiskuntajärjestys. Kun
tilapäisesti saa asua missä vain, mutta pysyvästi ei saa asua edes omassa
kesämökissään. Ja työelämässä opetetaan, ettei mikään tässä maailmassa ole
niin pysyvää kuin tilapäinen.
Pentti Isosalmi
> > Mistähän voisi löytää, kuka omistaa kyseisen maa-alueen?
> > Epäilen nimittäin, että ko. alue olisi kaupungin omistamaa
> > puistoaluetta.
>
> Kyllä kaupunkikin voi kieltää maihinnousun alueelleen.
>
> > Tämä oli siis Turun kaupungin alueella. Turun kaupungin
> > kaavoitusosastolta?
>
> Varmasti Turun kaupungissa on virkamies, joka tietää kaupungin
> alueet ja niiden käyttörajoitukset.
Viittakari Airiston pohjoispäässä on ainakin kieltolaputettu sataman
toimesta omatoimisesti, "ettei muut käy meijän onkisaares,niim pistettii noi
laput"
Pena
juha kirjonen
Muuten mitä jos lyhentäisitte lainauksia tai kirjoittaisitte omat
turinanne lainauksen päälle(siis yläpuolelle) ,niin monella lukeminen
helpottuisi
aikalailla.Voisi sitten kurkata alhaalta jos ei muista mistä
oli kyse.
Jussi
Max Wilhelmson wrote:
>
> On Sun, 10 Dec 2000 12:05:30 +0200, "Jukka Patynen"
> <jukk...@surfeu.fi> wrote:
>
Pentti Isosalmi
>
> >> Varmasti Turun kaupungissa on virkamies, joka tietää kaupungin
> >> alueet ja niiden käyttörajoitukset.
>
> >Viittakari Airiston pohjoispäässä on ainakin kieltolaputettu sataman
> >toimesta omatoimisesti, "ettei muut käy meijän onkisaares,niim pistettii
noi
> >laput"
>
> Mikä idea niissä kielloissa on? Eivät ne minua kesällä estäneet
vierailemassa
> saaressa jossa kävin skidinä ainakin sata kertaa mutta ihmettelin jutun
ideaa.
Ei siinä muuta ideaa olekkaan,kuin tuo ylläoleva, ts. laittoivat vaan
piruuttaan,välillä kikkailivat sen laiturin kanssa.Olin samalla charterilla
satamaihmisten kanssa,siellä kuulin.On tätä "turuntautia" varmaan.
Pena
Markus Peuhkuri
> Muuten mitä jos lyhentäisitte lainauksia tai kirjoittaisitte omat
> turinanne lainauksen päälle(siis yläpuolelle) ,niin monella lukeminen
Monella olisikin syytä lyhentää lainauksia (useimmissa ohjelmissa voi
alkuperäisen viestin noutaa jollain keinolla, omalla se on "A
r"-näppäily, mutta jos haluaa esimerkiksi kommentoida jotain muutakin
kuin "ME TOO", "Puhut paskaa", "Hanki Elämä", niin järkevintä on
kommentoida tekstin sekaan.
Vanha sääntö lainausten määrälle on se, että niitä tulee olla
korkeintaa puolet riveistä. Entiseen hyvään aikaan ohjelmat
kieltäytyivät lähettämästä viestiä, jos lainattua tekstiä oli enemmän.
<URL:http://www.hut.fi/u/jkorpela/nyysit/3.3.html#referoi>
> Voisi sitten kurkata alhaalta jos ei muista mistä oli kyse.
Tuo on erään postiohjelman opettama lainaustapa, joka johtaa siihen,
että viestin yläosaan kumuloituu vähän tekstiä ja sitten lopussa on
vanhat hännät, joilla ei ole enää muuta tehtävää kuin tuottaa lisää
rahaa ATK eikun IT- ja verkkolaitevalmistajille ja
verkko-operaattoreille.
Antti S. Brax
> Muuten mitä jos lyhentäisitte lainauksia
Ehdottomasti kyllä. Tätä vaatii jo netikettikin.
Valitettavasti se, että uudet Intternetin käyttäjät eivät tajua
tätä johtaa siihen, että suuret ohjelmistotalot ryhtyvät hoi-
tamaan vaivan sijasta oiretta (kuten seuraavassa ehdotuksessa).
> tai kirjoittaisitte omat turinanne lainauksen päälle(siis yläpuolelle)
Ei. Lainausten idea on se, että artikkelia lukevat saavat käsi-
tyksen siitä mitä artikkeliakirjoittaja kommentoi. Jos lainauk-
set ovat artikkelin lopussa täytyy lukijan joko etsiä edellinen
viesti tai vierittää viestin loppuosa ensin näkyviin, katsoa
lainattua tekstiä saadakseen selville mitä artikkelia kirjoit-
taja kommentoi, vierittää viestin alkuosa takaisin ja lukea
itse artikkeli.
Huomaat että tästä syntyy tarpeetonta edestakaista selaamista.
Kun oma teksti kirjoitetaan lainatun alle on lukijan helppo
lukea mistä on kyse. Jos lukija on seurannut säiettä tiiviisti
riittää silmäys lainattuun tekstiin. Tässä tapauksessa artik-
kelin kelaaminen edestakaisin olisi ollut typerää ajan haas-
kausta.
Jos tarvitset lisää vakuuttelua siitä miksi lainatun tekstin
alle kirjoittaminen on oikea tapa voit katsoa miten uutislu-
kijasi järjestää viestit puumaiseen listaan. Siinäkin folla-
rit ovat alkuperäisten viestien alapuolella.
Tämän epästandardin lainatun tekstin ylle kirjoittamisen ja
Microsoftin uutislukimien suosion kasvun välillä oli ymmär-
tääkseni joku korrelaatio, mutta jätän sen sfnet.atk.sodat-
ryhmän vaivaksi.
--
/"\
\ / ASCII RIBBON CAMPAIGN Antti S. Brax - a...@iki.fi
X AGAINST HTML MAIL Old school
/ \ (AND NEWS TOO, dammit) http://www.iki.fi/asb/
Dag Stenberg
> juha kirjonen <jki...@solutions.fi> wrote in sfnet.harrastus.veneet:
>> tai kirjoittaisitte omat turinanne lainauksen päälle(siis yläpuolelle)
>
> Ei. Lainausten idea on se, että artikkelia lukevat saavat käsi-
Olen samaa mieltä kanssasi. Parempi että alustus on edellä, mutta sitä ei
tarvitse toistaa kokonaan, senverran vain että tiedetään kenen ja mistä
kirjoituksesta on kyse. Etenkin jos aloittaa: "olen samaa/eri mieltä kanssasi".
Dag Stenberg
Mikko Peltoniemi
> Varmasti Turun kaupungissa on virkamies, joka tietää kaupungin
> alueet ja niiden käyttörajoitukset.
Löytyi myös www-sivulta. Näyttäisi, että yleiskaavassa tuo alue,
jossa aita ja kieltokyltti ovat, on merkitty "suojelualueeksi".
Ehkäpä tällä tarkoitetaan, että aluetta suojellaan muilta
ihmisiltä. ;)
arsk
ikkunan ja lainauksen pituus ei kiinnosta kuin korkeintaan serverin
ylläpitoa.
Uusi teksti lopussa on tuolle vähiten huono vaihtoehto...parhaimmillaan
lyhyen lainauksen kommentoinnissa.
Sen sijaan,
uuden tekstin kirjoittaminen vanhan teksti väliin on lähinnä hanurista. Jos
aihe ei ole erityisen kiinnostava tai henkilökohtainen, ei välikommentteja
jaksa kahlata läpi vaikka se joskus yleistiedon kannalta olisi lopulta jopa
mielenkiintoista...tai ainakin hyväksi tietää.
-a-
Markus Peuhkuri wrote:
> juha kirjonen <jki...@solutions.fi> writes:
Antti S. Brax
> Uusi teksti tietenkin alkuun. Jolloin teksti on heti luettavissa kun avaa
> ikkunan ja lainauksen pituus ei kiinnosta kuin korkeintaan serverin
> ylläpitoa.
Pyydän viitettä johonkin arvostettuun dokumenttiin, jossa täl-
läistä käytäntöä suositellaan. Vastakkaiseen mielipiteeseenhän
sellainen jo saatiin.
Lauri Tarkkonen
Tähän asiaan on kaksi erilaista lähestymistapaa, riippu aivan
tilanteesta kumpi on järkevämpi ja parempi. Jos sama kommentti
kattaa koko aikaisemman tekstin, niin silloin alussa oleva kommentti
voi olla järkevä, varsinkin jos se on lyhyt; tyyppiä: Olen samaa mieltä!
Jos kommentoitava teksti on laajempi ja kommentoija haluaa jollain
tavalla osoittaa mihin ja miksi hän haluaa tuoda näkökulmansa, niin
silloin on paljon parempi kommentoida tekstiä paloittain, siten että
kommentti ja kohde ovat peräkkäin.
>Uusi teksti tietenkin alkuun. Jolloin teksti on heti luettavissa kun avaa
>ikkunan ja lainauksen pituus ei kiinnosta kuin korkeintaan serverin
>ylläpitoa.
Lyhyet kommentit, jotka koskevat yhtäläisesti *koko* tekstiä alkuun.
>Uusi teksti lopussa on tuolle vähiten huono vaihtoehto...parhaimmillaan
>lyhyen lainauksen kommentoinnissa.
Lyhyen kommentien joka koskee koko tekstiä vieminen loppuun vaatii myös
sitä, joka jo tietää kommentoitavan tekstin etsimään sen lopusta.
>Sen sijaan,
>uuden tekstin kirjoittaminen vanhan teksti väliin on lähinnä hanurista. Jos
>aihe ei ole erityisen kiinnostava tai henkilökohtainen, ei välikommentteja
>jaksa kahlata läpi vaikka se joskus yleistiedon kannalta olisi lopulta jopa
>mielenkiintoista...tai ainakin hyväksi tietää.
Kyvyttömyys ymmärtää, että molemmilla tavoilla on paikkansa osoittaa
melkoista yksipiippuisuuta. Jos kommentoitava viesti on pitkä ja moni-
polvinen tai säikeinen ja kommentoijalla on erilaisia näkökohtia tekstin
eri kohtiin, on huomattavasti taloudellisempaa sijoittaa kommentit
tekstin väliin, koska silloin ei tarvitse kirjoittaa pitempiä viittei-
tä, sen kohdan määrittämiseksi, jota kommentit koskevat.
On varsin epätodennäköistä, että kaikki lukijat muistavat tarkat
ilmaukset, joita myöhemmin kommentoidaan, osa lukijoista ei kenties
ole edes seurannut juonnetta alusta saakka, silloin aikajärjestyksessä
tekstin sekaan sijoitetut kommentit antavat mahdollisuuden myös jälki-
junassa tulijoille saada selvän kuvan siitä mistä on kysymys, vaikka
kaikkia tekstejä ei löytyisikään enään.
Lyhyt yhteenveto asioista voidaan kirjoittaa sitten joko loppuun tai
alkuun. Alussa oleva yhteenveto tarjoaa lukijalle mahdollisuuden
harkita, viitsiikö hän kahlata koko jutun ja jos johonkin kohtaan
on erityistä mielenkiintoa hän voi sen tehdä.
Kommentit, jotka ovat tekstin alussa sopivat myös paremmin henkilö-
kohtaiseen kahdenväliseen kirjeenvaihtoon, jossa toinen on varmasti
lukenut kaikki aikaisemmat viestit. Tällaiseen monenkeskeiseen
viestintään, jossa jotkut tulevat mukaan johonkin juonteeseen
silloin kun sattuvat huomaamaan sen kiinnostavuuden, aikajärjestyk-
sessä tapahtuva paloittainen kommentointi on parempi.
- Lauri Tarkkonen
Ksymys: Miksiköhän järjen käyttö on nykyisin rajoitettu minimiin?
Vastaus: Koska niukkoja luonnonvaroja on säästettävä.
Lauri Tarkkonen
>arsk <ar...@kia.com> wrote in sfnet.harrastus.veneet:
>> Uusi teksti tietenkin alkuun. Jolloin teksti on heti luettavissa kun avaa
>> ikkunan ja lainauksen pituus ei kiinnosta kuin korkeintaan serverin
>> ylläpitoa.
> Pyydän viitettä johonkin arvostettuun dokumenttiin, jossa täl-
> läistä käytäntöä suositellaan. Vastakkaiseen mielipiteeseenhän
> sellainen jo saatiin.
Usko yhden ainoan ratkaisun ylivoimaisuudesta kaikkialle, perustuu
ajatukseen, että jos meillä on riittävän selkeitä sääntöjä, niin
silloin kenenkään ei tarvitse yrittää itse järkeillä mikä on oikea
ja paras ratkaisu, ja voimme säästää järjenkäyttöä, joka on kuten
tiedämme niukka luonnonvara.
- Lauri Tarkkonen
Pasi Pouri
arsk wrote:
> Uusi teksti tietenkin alkuun.
Eiköhän tässäkin vanhat perinteet jyllää, siis pitäisi toimia
yleisten news-ohjeiden mukaisesti.
> Jolloin teksti on heti luettavissa kun avaa
> ikkunan
Niin, kun lyhentää lainauksia, niin tämäkin rivi on sinulle heti
luettavissa ilman vierityspakin käyttöä. Eikö olekkin?
> ja lainauksen pituus ei kiinnosta kuin korkeintaan serverin
> ylläpitoa.
Kyllä ne esim. minua kiinostavat. GSM:n läpi näitä lukiessa, siirrettävän
tiedon määrällä on paljonkin väliä.
> uuden tekstin kirjoittaminen vanhan teksti väliin on lähinnä hanurista.
Vai on? Eiköhän se ole tavallaan normaalia keskustelua. Sanot
lauseen, ja minä vastaan.
> Jos aihe ei ole erityisen kiinnostava tai henkilökohtainen, ei
> välikommentteja
> jaksa kahlata läpi vaikka se joskus yleistiedon kannalta olisi lopulta jopa
> mielenkiintoista...tai ainakin hyväksi tietää.
Asiahan ei ollut mielenkiintoinen tai henkilökohtainen => loppu
tekstistäsi ei siis voi pitää paikkansa. Päätä jo, mitä lopulta haluat.
-- PP, myös kia-organisaatiosta.
Pasi Pouri
Lauri Tarkkonen wrote:
> Tähän asiaan on kaksi erilaista lähestymistapaa, riippu aivan
> tilanteesta kumpi on järkevämpi ja parempi. Jos sama kommentti
> kattaa koko aikaisemman tekstin, niin silloin alussa oleva kommentti
> voi olla järkevä, varsinkin jos se on lyhyt; tyyppiä: Olen samaa mieltä!
Jep, paitsi yleinen hyväksytty tapa on, ettei kirjoiteta vain "olen samaa
mieltä" (muuten, miksei?). Olen kyllä samaa mieltä Laurin kanssa ;-)
> Kyvyttömyys ymmärtää, että molemmilla tavoilla on paikkansa osoittaa
> melkoista yksipiippuisuuta. Jos kommentoitava viesti on pitkä ja moni-
> polvinen tai säikeinen ja kommentoijalla on erilaisia näkökohtia tekstin
> eri kohtiin, on huomattavasti taloudellisempaa sijoittaa kommentit
> tekstin väliin, koska silloin ei tarvitse kirjoittaa pitempiä viittei-
> tä, sen kohdan määrittämiseksi, jota kommentit koskevat.
Jep, selkeys ennen kaikkea.
> On varsin epätodennäköistä, että kaikki lukijat muistavat tarkat
> ilmaukset, joita myöhemmin kommentoidaan, osa lukijoista ei kenties
> ole edes seurannut juonnetta alusta saakka, silloin aikajärjestyksessä
> tekstin sekaan sijoitetut kommentit antavat mahdollisuuden myös jälki-
> junassa tulijoille saada selvän kuvan siitä mistä on kysymys, vaikka
> kaikkia tekstejä ei löytyisikään enään.
Ja joskus kommentit voivat tulla kuukaudenkin päästä, jolloin ei millään
enään voi muistaa mitä kukin on aiheesta kirjoittanut.
> Kommentit, jotka ovat tekstin alussa sopivat myös paremmin henkilö-
> kohtaiseen kahdenväliseen kirjeenvaihtoon, jossa toinen on varmasti
> lukenut kaikki aikaisemmat viestit.
Kuten sähköposteissa.
-- PP
Pasi Pouri
Lauri Tarkkonen wrote:
> En tiedä kuinka monta kertaa on toistettava. Merikarhusatama on
> todellakin rinnastettu saareen jossa on kesämökki.
Olen varmaan missannut jonkun kirjoituksesi, joten jaksatko
vielä vastata, kuka on rinnastanut (oikeus?). Alkoi vain kiinostamaan,
kun tästäkin aiheesta on väänetty niin kovasti peistä.
(tuon rinnastuksen olet kyllä erittäin monesti sanonut :-)
-- PP alias ei myöskään "karhualergiaa".
Lauri Tarkkonen
>Lauri Tarkkonen wrote:
En muista vuosilukua, mutta siitä on joskus 60-luvulla hankittu
oikeuden päätös.
- Lauri Tarkkonen
Pasi Pouri
Lauri Tarkkonen wrote:
> En muista vuosilukua, mutta siitä on joskus 60-luvulla hankittu
> oikeuden päätös.
Kiitos.
- - PP
KK
> En muista vuosilukua, mutta siitä on joskus 60-luvulla hankittu
> oikeuden päätös.
Voi ollakin, mutta lakitietokannasta sitä ei mielekkäillä hauilla löytynyt.
Toisaalta tuon jälkeen on lakejakin muutettu, joten päätöksen
ennakkotapausluonne on jo varsin vähäinen, varsinkin kun Suomessa ei
anglosaksisten maiden mallin mukaista virallista ennakotapauskäytäntöä ole.
Oleellista on myös se, onko katsottu päätöksen koskevan satamaa, vai
mahdollisesti tontilla olevaa rakennusta, joka voitaisiin tulkita
asumukseksi. Pihapiirin käsite liittyy asumukeen, satamalla tai veneellä ei
pihapiiriä voi olla.
- KK
hisot...@my-deja.com
max.wilhelmson@ban_spam.kolumbus.fi wrote:
>
> Täälläpäin veneseuorojen liittymismaksut vaihtelevat 0 - 15 000 mk
> (jonka olen kuullut olleen jossain vaiheessa merikarhujen
> liittymismaksu, korjatkaa tarvittaessa). Pitäisin aika
> epäoikeudenmukaisena sitä, että naapurivene pääsisi 'ilmaiseksi'
> hyödyntämään samaa tukikohtaverkostoa kuin mistä minä olen maksanut 15
> 000 mk liittymismaksun (+vuosimaksut) vain sillä verukkeella että
> hänkin kuuluu venekerhoon. Se veisi pohjan koko touhulta.
> Silloinhan kannattaisi perustaa oma täysin maksuton venekerho. Pääsisi
> muiden kustannuksella hyödyntämään hienoja saaristotukikohtia...
>
Itse kaipaisinkin seurojen keskinäisiä sopimuksia tukikohtien
yhteiskäytöstä. Siis jollakin pienemällä alueella (esim.
Saaristomeri) seurat, joilla on omia tukikohtia, sopisivat keskenään,
että ne ovat kaikkien "rinkiin kuuluvien" seurojen jäsenten käytössä.
Ettei tarvitsisi joka viikonloppu seilata samoihin kohteisiin. Emme
viihdy vierassatamissa, mutta palveluja pitää olla saunan verran. No,
siipan kanssa olemmekin jo yhteensä kolmen seuran jäseniä, ja kohteita
on käytössä 8.
Tällaisen systeemin ei pitäisi herättää kauheaa kateutta, koska kaikki
seurat ovat antavana ja saavana osapuolena. Nyt joku tietysti vaatii
tukikohtien "pisteyttämistä", koska "meillä on hienompi sauna ja isompi
grillikatos kuin toisella seuralla..."
H. Isotalo
Sent via Deja.com
http://www.deja.com/
Hannu Kulokari
> yhteiskäytöstä. Siis jollakin pienemällä alueella (esim.
> Saaristomeri) seurat, joilla on omia tukikohtia, sopisivat keskenään,
> että ne ovat kaikkien "rinkiin kuuluvien" seurojen jäsenten käytössä.
> Ettei tarvitsisi joka viikonloppu seilata samoihin kohteisiin. Emme
> viihdy vierassatamissa, mutta palveluja pitää olla saunan verran. No,
> siipan kanssa olemmekin jo yhteensä kolmen seuran jäseniä, ja kohteita
> on käytössä 8.
Mutta eikös tuo ole ihan hyvä tapa hankkia pääsy niiden muiden seurojen
tukikohtiin? Eli liityt kaikkiin niihin porukoihin, joiden ylläpitämiä
palveluita haluat käyttää, ja maksat pyydetyt maksut eli osallistut
palveluiden ylläpidon kustannuksiin. Ei tavallisen pursiseuran pelkkä
jäsenmaksu mikään hirmuinen ole, kai yleensä. Venepaikkamaksut ovat
erikseen.
> Tällaisen systeemin ei pitäisi herättää kauheaa kateutta, koska kaikki
> seurat ovat antavana ja saavana osapuolena. Nyt joku tietysti vaatii
> tukikohtien "pisteyttämistä", koska "meillä on hienompi sauna ja isompi
> grillikatos kuin toisella seuralla..."
Pisteyttäminen tapahtuu automaattisesti, jos parempia palveluita tarjoavalla
on korkeammat jäsenmaksut. Rahallahan ne palvelut on rakennettukin, ja rahat
kerätään jäsenmaksuina.
Jukka Patynen
ainoa ongelma on se miten pystyy käyttämään kaikkia näitä eri seurojen
satamia yhtaikaa, siis kertakaikkiaan, kyllä vetää sanattomaksi. Kai se nyt
on sama kustannus järjestöille jos minun ollessani vieraassa tukikohdassa
joku käy kyläilemässä minun seurani satamassa. Nimittäin jos en olisi siellä
vieraassa niin olisin saman ajan "omassa".
Koskahan ensimmäinen "bisnesveneilyseura" kirjautuu pörssiin??
Hauskaa Joulunodotusta!
-jtp-
ps. soori, taas kerran tulu hiirihäiriö.... tämä oli tarkoitettu tänne
ryhmään.
Hannu Kulokari <Hannu.K...@helsinki.fi> kirjoitti
viestissä:91qhcs$csn$1...@oravannahka.helsinki.fi...
Hannu Kulokari
"Jukka Patynen" <jukk...@surfeu.fi> wrote in message
news:3a40d93f$1...@news.vip.fi...
> LOISTAVA OIVALLUS!!!
> ainoa ongelma on se miten pystyy käyttämään kaikkia näitä eri seurojen
> satamia yhtaikaa, siis kertakaikkiaan, kyllä vetää sanattomaksi.
> Kai se nyt
> on sama kustannus järjestöille jos minun ollessani vieraassa tukikohdassa
> joku käy kyläilemässä minun seurani satamassa. Nimittäin jos en olisi
siellä
> vieraassa niin olisin saman ajan "omassa".
Näköjään ei vetänyt sanattomaksi, mutta aivotoiminta häiriintyi muuten.
Eiväthän nämä seurojen retkisatamat kilpaile kävijöistä pelkästään
keskenään, vaan myös vapaiden luonnonsatamien ja maksullisten vierassatamien
kanssa, vieläpä menestyksellisesti (päätellen merikarhusatamiinkin
kohdistuvasta kiinnostuksesta). Jolloin kävijämäärät näissä seurasatamissa
kasvavat. Ja kustannukset, jotka on jotenkin katettava.
On tietysti ryhmä viikonloppuveneilijöitä, jotka reissaavat vain kotisataman
ja oman seuran lähimmän tukikohdan väliä. Tämä kyllästyttää, ja välillä
haluaisi käydä myös naapuriseuran naapurisaaressa olevassa tukikohdassa. Jos
tässä olisi koko ongelma, niin vastavuoroisuus saattaisi olla ratkaisu, tai
seurojen yhdistyminen. Mutta ainakin minua kiinnostavat enemmän ne
toispaikkakuntalaisten seurojen satamat. Eli haluaisin myös kesälomalla
muutaman kerran rantasaunaan, ja olisin ehkä valmis maksamaan joitakin
satasia vuodessa parin hyvän saaristomeren saunan vapaasta käyttöoikeudesta.
Hannu
Lauri Tarkkonen
Liittymällä Merikarhuihin, kertakustannus 16,000.- saat käyttöoikeuden
noin 25 satamaan, tekee 640.- per satama. Useimmilla pursiseuroilla
liittymismaksu on luokkaa 1500 - 3000 ja satamaia on yksi tai kaksi,
jolloin kustannus on luokkaa 750 - 1600 mk per satama. Vuosittaiset
jäsenmaksut ovat eri yhdistyksissä samaa luokkaa, jolloin Merikarhut
eivät väitetystä kalleudestaan huolimatta olekaan enään niin mahdottoman
kallis.
- Lauri Tarkkonen
Jukka Patynen
täällä Päijänteellä, ja täällä tuo vierailusysteemi toimii vallan mukavasti,
ainakin vielä.
Ja merelle en suuremmin halaja. Täällä on sentään suht puhtaat vedetkin
vielä. Mitä nyt lipeää vähän laskevat ja suursikaloita suunnittelevat.
Mutta niin kauan kun liemi kelpaa juomavedeksi tilanne on varsin mukava.
Kannattaisikohan sieltä eteläsuomesta käsin muuten seurata noita
sikalahankkeita ja vähän puolustaa sitä juomavettä, olisi kaikkien etu,
muidenkin kuin veneilijöiden... hops, asia karkasi käsistä...
-jtp-
Lauri Tarkkonen <tark...@cc.helsinki.fi> kirjoitti
viestissä:91r20l$rmn$1...@oravannahka.helsinki.fi...
Hannu Kulokari
> Liittymällä Merikarhuihin, kertakustannus 16,000.- saat käyttöoikeuden
> noin 25 satamaan, tekee 640.- per satama. Useimmilla pursiseuroilla
> liittymismaksu on luokkaa 1500 - 3000 ja satamaia on yksi tai kaksi,
> jolloin kustannus on luokkaa 750 - 1600 mk per satama. Vuosittaiset
> jäsenmaksut ovat eri yhdistyksissä samaa luokkaa, jolloin Merikarhut
> eivät väitetystä kalleudestaan huolimatta olekaan enään niin mahdottoman
> kallis.
Juu ei. Mutta se on aika ekslusiivinen klubi.
Jussi
satamat kiinnostavat
liity niihin ihmeessä. Itse kuulun muutamaan veneseuraan, mutta ei tulisi
mieleenkään laskea,
miten kerkiän niissä kaikissa käymään tai saanko käytyä satamissa niin
usein, että kustannukset/
käyntikerta olisivat kohtuulliset. Käyn erittäin paljon luonnonsatamissa,
vaikka en olekaan niiden jäsen. Merikarhuihin liittyminenkin on ollut
mielessä.
Jäsenmäärä vaan alkaa olla niin suuri, että suuremmilla maksuilla saadaan
karsittua uusia halukkaita pois.
Mikäli halu on kuitenkin riittävän suuri ei liittymismaksu ole ongelma.
ter. jussi
Jukka Patynen <jukk...@surfeu.fi> kirjoitti
viestissä:3a40d93f$1...@news.vip.fi...
Mika Tamminen
onneksi on olemassa ASS taasen en tieäd onko ASSllä saaritukikohtia...
"Hannu Kulokari" <Hannu.K...@helsinki.fi> kirjoitti viestissä
news:91qhcs$csn$1...@oravannahka.helsinki.fi...
Pasi Pouri
Jussi wrote:
> Venekerhoihin liittyminen on täysin vapaaehtoista. Mikäli muiden kerhojen
> satamat kiinnostavat
> liity niihin ihmeessä. Itse kuulun muutamaan veneseuraan, mutta ei tulisi
> mieleenkään laskea,
> miten kerkiän niissä kaikissa käymään tai saanko käytyä satamissa niin
> usein, että kustannukset/
> käyntikerta olisivat kohtuulliset.
Ja toiset omistaa kesämökin, jolla käy muutaman kerran vuodessa.
Kulut varmaan dekaadia suuremmat, joten tuo kerhoihin liittyminen
vaikuttaa järkevämmältä.
-- PP
Matti Suorsa
Seppo Nurmi <seppo...@pp.inet.fi> wrote in message
news:821g29...@nurmi.korsnabb...
> hisot...@my-deja.com wrote:
>
> > Itse kaipaisinkin seurojen keskinäisiä sopimuksia tukikohtien
> > yhteiskäytöstä. Siis jollakin pienemällä alueella (esim.
>
> En kuulu mihinkään veneseuraan mutta erilaisessa yhdistystoiminnassa olen
> ollut mukana paljonkin. Oikea etenemistapa tässä asiassa on se että esim:
> seurasi vuosikokouksessa esität että seuran hallitus aloittaa neuvottelut
> toisien veneseurojen kanssa saaritukikohtien käytöstä ja niiden käyttöjen
- - -
>
> Seppo Nurmi
>
Takavuosina ollessani seuramme kommodorina tein tällaisen
yhteiskäyttöehdotuksen, mutta jo seuramme puitteissa selvisi minulle, että
asia on tabu! - Meidän seuramme oli tuskin mikään poikkeus, mutta ainahan
voi yrittää.
Matti
Lauri Tarkkonen
Olen raportoinut täällä aikaisemmin tällaisista yhteistyösopimuksista
ja kertonut myös, että ne eivät oikein toimineet. Valitettavasti monet
seurojen aktiivit ovat saaneet tämän opin ja muodostaneet asenteensa
karvaitten kokemusten seurauksena.
Tällaiset toimet, joissa edellytetään melkein kaikilta osanottajilta
jotain, vaikkapa vain hyvää käytöstä, eivät synny seurojen vuosikokous-
ten tai hallitusen hallinnollisilla päätöksillä, vaikka Seppo Nurmi
aivan oikein neuvoo, että sieltä tulee aloittaa. Kuten sanoin, tätä
on kokeiltu varmasti muuallakin. Ei HSS ole ainoa. Valitettavasti asia
vain on näin.
- Lauri Tarkkonen