Ajattelin aluksi laittaa lisäpainoa noin 200-300 kg. Lyijy olisi varmasti
ihanteellinen vaihtoehto, mutta mistä sitä saa kohtuhintaan? Lyijyharkkojen
valmistus esim. vanhoista rengaspainoista kerrostaloasunnossa ei taida
onnistua. Entä muu (romu)metalli? Tilaa veneessä kyllä löytyy. Tällä
hetkellä sieltä löytyy vain vähän betonia ja pari säkillistä, luultavasti
hiekkaa. Olisiko hiekkasäkki edullisin vaihtoehto?
-Mati
> Ajattelin aluksi laittaa lisäpainoa noin 200-300 kg. Lyijy olisi varmasti
> ihanteellinen vaihtoehto, mutta mistä sitä saa kohtuhintaan?
Ainakin StarckJohan myy lyijyharkkoja (50 kg), myöskin Ecu-sähkö (46kg).
Jälkimmäisen hinta näyttäisi olevan 170 euroa. Autonromuttamosta voisi
saada halvemmalla.
> Lyijyharkkojen
> valmistus esim. vanhoista rengaspainoista kerrostaloasunnossa ei taida
> onnistua.
Ei edes omakotitalossa, tinaa kun nykyään ovat ;-)
> Entä muu (romu)metalli? Tilaa veneessä kyllä löytyy. Tällä
> hetkellä sieltä löytyy vain vähän betonia ja pari säkillistä, luultavasti
> hiekkaa. Olisiko hiekkasäkki edullisin vaihtoehto?
Edullisin varmasti, mutta kyllä se vie tilaa verrattuna lyijyyn.
(Kyltaköli voisi olla poikaa, mikäli joku on lukenut D. Bagleyn The
golden keel.)
--
Kaj
In article <gcsu1o$5mj$3...@oravannahka.helsinki.fi>,
kaj.st...@helsinki.fi.invalid wrote:
>(Kyltaköli voisi olla poikaa, mikäli joku on lukenut D. Bagleyn The
>golden keel.)
Ei kannata. Muistaakseni tuo köli meni pohjaan juuri kullan pehmeyden vuoksi.
Kölipultit korkkasivat ;-)
- pekka -
Heikkous lieni että köli piti valata harkoittain, ja oli 24k kultaa.
Taisi valulla olla kiirekin. Ja sitten matkalla tuli myrsky...
Edes betoni ei kestä ilman teräsvahisteita ja pikaisesti tehtynä.
Mutta teoreettisesti kulta (no, platinakin kelpaisi) olisi hyvä
kölimateriaali. Eikä kumpikaan ole edes myrkyllinen kuten lyijy.
(Onkohan kukaan tämän ymmärtänyt ja missä se paatti, kölineen,
sijaitsee...?)
--
Kaj
> (Onkohan kukaan tämän ymmärtänyt ja missä se paatti, kölineen,
> sijaitsee...?)
>
mielikuvituksessa
-lauri
> Ajattelin aluksi laittaa lisäpainoa noin 200-300 kg. Lyijy olisi varmasti
> ihanteellinen vaihtoehto, mutta mistä sitä saa kohtuhintaan?
> Lyijyharkkojen valmistus esim. vanhoista rengaspainoista
> kerrostaloasunnossa ei taida onnistua. Entä muu (romu)metalli? Tilaa
> veneessä kyllä löytyy. Tällä hetkellä sieltä löytyy vain vähän
> betonia ja pari säkillistä, luultavasti hiekkaa. Olisiko hiekkasäkki
> edullisin vaihtoehto?
>
> -Mati
Romuttamoista tuota saa harkkoina. Hinta ei mahottoman halpa ole
tuolloinkaan, mutta veikkaisin että halvempaa kuin "oikeassa"
rautakaupassa. Viime kevään soittokierros Porin ja Turun romiksiin
kertoi että kaikkialla sitä oli tarjolla, hinnassa oli pieniä eroja.
mle.
Miten tuo kiikkeryys ilmenee?
Lyijy mahdollisimman alhaalla voi tehdä paatista
ylistabiilin, jolloin sopivassa aallokossa se vasta
keinuukin.
Tukipurje voisi olla kevyempi vaihtoehto.
Hiekka tai betoni ei ole kovin viisas vaihtoehto, kostuu
helposti, mutta kuivaa hitaasti.
Kokeile alkuun vaikka vesipäniköillä. Kannattaa myös
kokeilla paarlastin sijoittamista pilssin sijaan laidoille.
Painon lisääminen moottoriveneeseen lisää kulutusta.
--
kirjoitti,
Jaakko
o~
(___/___)
/
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
http://www.rannikko.vuodatus.net
http://www.meridianx.fi/jaakko/jaakko.html
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
>Miten tuo kiikkeryys ilmenee?
>
>Lyijy mahdollisimman alhaalla voi tehdä paatista ylistabiilin, jolloin
>sopivassa aallokossa se vasta keinuukin.
>
>Tukipurje voisi olla kevyempi vaihtoehto.
>
>Hiekka tai betoni ei ole kovin viisas vaihtoehto, kostuu helposti, mutta
>kuivaa hitaasti.
>
>Kokeile alkuun vaikka vesipäniköillä. Kannattaa myös kokeilla paarlastin
>sijoittamista pilssin sijaan laidoille.
>
>Painon lisääminen moottoriveneeseen lisää kulutusta.
>
>--
> kirjoitti,
>
> Jaakko
Aallokon osalta en osa vielä sanoa paljon mitään, mutta kun kaveri kävele
laidalta toiselle, vene kallistuu enemmän, kun sen kokoiselle veneelle
kuuluisi.
-Mati
> Aallokon osalta en osa vielä sanoa paljon mitään, mutta kun kaveri kävele
> laidalta toiselle, vene kallistuu enemmän, kun sen kokoiselle veneelle
> kuuluisi.
Joiltain ampumaradoilta saa käydä lapioimassa lyijyskeidaa, sukeltajat
käyttää näitä jämiä joskus. Halpaa ja helppoa...
Makuasia teitenkin, mutta jos vene käyttäytyy vesillä
hyvin, niin tuo ei ole iso reisa. Kannattaa kaivaa
koulun vektorilaskut esiin ja vähän laskeskella, mitä
paino alhaalla vaikuttaa. Jos runngon muoto on
sellainen, ettei se vastusta kallistumista, niin
kannattaa miettiä myös mihin kohtiaan pituussuunnassa
painoa kannattaa lisätä. Usein keulapuolella on
kantavampi alue ja pieni keulapainoisuus tuskin olisi
ajoaikaisen trimmin kannalta huono juttu. Muistikuvani
mukaan kyseinen vene on pyöreäperäinen ts. perä ei
paljoa kanna.
Mutta tämä lyijyn myrkyllisyyshän on toivottava ominaisuus jota voisi
hyödyntää. Miksi me hölmöt joka vuosi läträtään kalliita myrkky- ym. maaleja
lyijyköleihimme kun pelkkä kiillottaminen riittää? Vai riittääkö? Onko
kellään ensikäden tietoa?
> (Onkohan kukaan tämän ymmärtänyt ja missä se paatti, kölineen,
> sijaitsee...?)
>
> --
> Kaj
Caitzu
Suvussa oli n. 100 vuotta sitten ammattikalastajia jotka käyttivät pyydysten
painoina kivien lisäksi mm. lyijypainoja. Ne oli ahkerassa käytössä
Suomenlahden vedessä vuosikymmeniä. Näitä on muutamia vieläkin tallella eikä
niissä minkäänlaista syöpymisen merkkiä. Vielä näkyy hyvin kirveenjäljet kun
isommasta valukappaleesta on leikattu sopivankokoisia paloja.
Joten epäilen ettei lyijykölikään kyllä syöpyisi.
Saattaisi kyllä muodostaa oksidikerroksen joka ei ehkä olisi yhtä sileä kun
maali.
>... ja mitä se tekisi elektrolyysillä jos veden happamuus- ja suola-arvot
>osuvat oikein kohdalleen......
Sehän olisi loistohomma, dieselin voisi heittää mäkeen ja vetää piuhat
kölipulteista sähkömoottoriin.
Caitzu
Lyijy lienee kyllä erittäin korroosionkestävää, eikä juuri syövy meriveden
vaikutuksesta.
- k
> Lyijy lienee kyllä erittäin korroosionkestävää, eikä juuri syövy meriveden
> vaikutuksesta.
Eipä syövy, ei. Sen takia ei tarvitse maalata. Lyijyä on myös käytetty
kattopeltinä. Muistelen äskettäin lukeneeni jonkin vanhan pookin
kunnostuksesta, jossa uusittiin lyijykatto.
Tapsa
>
> Romuttamoista tuota saa harkkoina. Hinta ei mahottoman halpa ole
> tuolloinkaan, mutta veikkaisin että halvempaa kuin "oikeassa"
> rautakaupassa. Viime kevään soittokierros Porin ja Turun romiksiin
> kertoi että kaikkialla sitä oli tarjolla, hinnassa oli pieniä eroja.
>
> mle.
Ensimmäinen romuttamo Helsingissä, mistä löysin lyijyharkkoja, pyytää niistä
2 euroa/kg.
-Mati