Kommentteja 30-35 ft purjeveneistä?
Mika
Perhekoon kasvaessa tulee ajankohtaiseksi vaihtaa Finn26 kokoluokasta
isompaan veneeseen. Mottona tenavat taakse, vanhemmat salongin
sohvalle ja keulaan purjeet&tavarat...
Mitään raaseria ei olla hakemassa, vaan asuttavaa perhevenettä. Ja
vankkarakenteista, jotta voi kolistella kiviä luonnonsatamissa.
Peräsinpinnalla eikä mitään sitlooran täyttävää ruoria.
Mielessä on käynyt mm. Comfortina32, Omega34 tai Kings Cruiser 33.
Viimeksimainitussa tosin on muistaakseni perässä pistopunkka.
Kommentteja näistä veneistä? Muita ehdotuksia?
Niin juu, budjetti rajoittanee valikoiman 1970-80-luvun veneisiin ;)
Mika
Lauri Tarkkonen
Jos ruotsin kieli sujuu niin suosittelen investoimista (ellei saa
lainaksi) Curt Gelinin teokseen 300 segelbåtar, jossa on
koepurjehdusselostus ja yleisarviointi veneistä ja juuri tuossa
kokoluokassa mm. kaikki mainitsemasi.
Tuossa yli 30 jalan kokoluokassa on mahdollista löytää vene, jossa
majoitus voidaan hoitaa keulaan ja perään ja tavaroillekin jää vielä
tilaa ja salonki voidaan käyttää muuhun kuin nukkumiseen. Tämä antaa
aika paljon enemmän pelivaraa toiminnoille, jos vaikkapa toinen
aikuisista haluaa mennä aikaisemmin nukkumaan tai herää aikaisemmin, ei
toisen tarvitse nousta ylös. Sama tietenkin jos lapset ovat eri-ikäisiä
ja heillä on erilainen päivärytmi. Salongin vuoteet jäävät
varavuoteiksi, sillä (monille) lapsille tulee myös sellainen vaihe,
jolloin kun perhe on lähdössä purjehtimaan toinen lapsista ilmoittaakin:
Mä lähden vain jos mun paras kaveri, Kalle saa tulla mukaan. Usein tämä
antaa vanhemmille hyvän tilaisuuden tutustua mainittuun Kalleen.
Varsinkin siinä vaiheessa kun lapset ovat teini-iässä ja oman lapsen
nimi sattuisi olemaan Liisa, niin vanhemmat saattavat olla todella
iloisia, jos saavat tavata (aiemmin piilossa pidetyn) Kallen.
Noista edellämainituista veneistä Kings Cruiser 33 tunnetaan myös
nimellä "Airiston seisoja", joka implikoi sen, että saariston kapeilla
väylillä ja kevyillä keleillä ajetaan usein moottorilla. Comfortina 32
ja Omega 34 ovat sen sijaan ihan hyviä purjehtijoita ja paljon paremmin
itämeren saaristoihin soveltuvia (jos haluaa purjehtia eikä ajaa
moottorilla) ja kummankin tilasuunnittelu on ihan onnistunut. Jos olisin
näiden kahden veneen valinnan edessä, niin mikäli sopiva löytyy ja rahat
sallivat ottaisin mieluummin Omega 34:n. Kummassakin olen nähnyt sekä
rullagenuoita että itseskuuttaavia keulapurjeita, vaikuttaa siltä, että
Omegan rikin mitoitus olisi tässä onnistuneempi ja se tulisi paremmin
toimeen ilman genuaa, joka on mielestäni huomattavasti ikävämpi
käsitellä kuin itseskuuttaava. Comfortinaa lienee enemmän markkinoilla
kuin Omegaa, joten sellaisen löytää helpommin.
- Lauri Tarkkonen
A-P Taskila
painiskelin saman kysymyksen kanssa pari vuotta sitten, vanha vene
(Helmsman 23) alkoi käydä pieneksi niinikään miehistön lukumäärän kasvaessa.
Intensiivisen(?) (mm. kaikki Vene-lehdet 80-90 luvulta, joiden
kantaminen kävi jo punttisaliharjoittelusta) perehtymisen jälkeen
listalle jäi mm. Beneteau First 305 & 325, Albin Nova ja Comfortina 32.
Näistä kiikarissa oli lopulta nuo Firstit. Käytettyjen markkinat hyvien
yksilöiden osalta toimivat vain sen verran tehokkaasti, että kahden
vuoden seurantajaksolla ne muutamat myynnissä olleet yksilöt myytiin
käytännössä nenän alta.
Nämä maakrapuna, käytettyjen pörssiä seuraten vietetyt kesät olivat
sitten tietysti ne kuumimmat satoihin vuosiin.. Viime syksynä kyllästyin
odottamaan ja päädyin Comfortinaan, joita nyt kuitenkin on tarjolla.
Ihan mukava peli purjehtia, hyvät sisätilat, miinuksena ahdas
peräkajuutta, johon ei oikein kahta mahdu ellei ole erityisen hyvissä
väleissä.. Tosin kajuutan koko on suurempi n. vm. -88 ja edelleen n. -90
alkaen.
Hyvä tietolähde venelehtien lisäksi on http://www.sailguide.com/ ja
epäviralliset, harrastajien ylläpitämät venetyyppien kotisivut.
Mahdollisuuksien mukaan kannattaa katsastaa mahdollisimman monta
tyyppiä, jotta se itselle mieluinen löytyy ja sen jälkeen toimia ripeästi.
Ai niin; kuluneesta kesästä tuli juuri sellainen kun arvelin venekaupan
viimein toteutuessa.. sateisin pariin sataan vuoteen.. ;)
Olen jo harkinnut veneen (Esther) uudelleen nimeämistä..
"Vain purjehdus on tärkeää.." vai miten se meni.
t. a-p
a-p piste taskila miumau luukku piste com
Dag Stenberg
> Noista edellämainituista veneistä Kings Cruiser 33 tunnetaan myös
> nimellä "Airiston seisoja", joka implikoi sen, että saariston kapeilla
> väylillä ja kevyillä keleillä ajetaan usein moottorilla. Comfortina 32
> ja Omega 34 ovat sen sijaan ihan hyviä purjehtijoita ja paljon paremmin
> itämeren saaristoihin soveltuvia (jos haluaa purjehtia eikä ajaa
> moottorilla) ja kummankin tilasuunnittelu on ihan onnistunut. Jos olisin
> näiden kahden veneen valinnan edessä, niin mikäli sopiva löytyy ja rahat
> sallivat ottaisin mieluummin Omega 34:n.
Mruh. Gelin valittaa kummankin rakenteen heikkouksista, mutta lisäksi
haukkuu Omegaa liian vähäisestä kölipainosta ja navakan tuulen
ominaisuuksista, kun taas kehuu Comfortinan tuulensietokykyä. Mutta
ainahan voi reivata, mikäli paatti vain suostuu kulkemaan vastatuuleen
kryssillä riittävän hyvin.
Dag Stenberg
Lauri Tarkkonen
Gelinin kirja on lainassa, joten en voi tarkistaa mitä hän sanoo, mutta
nehän jokainen voi lukea kirjasta.
En osaa pitää kumpaakaan kovin erilaisena muista ruotsalaisista
saaristokäyttöön suunnitelluista pursissta, joita Albin, Familjebåtar
yms. rakentavat. Omegassa on muistaakseni rautaköli, jolloin se on
kevyempi koska sitä ei ole haluttu tehdä kovin paksuksi. Omega on
suunniteltu siten, että sitä purjehditaan isolla ja itseskuuttaavalla ja
jos se sen vuoksi kantaa genuansa huonommin kuin Comfortina, niin siinä
ei liene mitään ihmeteltävää. Kuten sanoit, aina voi reivata. Tekisi
mieleni väittää, että vene, joka kantaa täydet purjeet 12 m/s tuulessa
on alirikattu 6 m/s tuulessa, joka kuitenkin on meillä aika yleinen.
- Lauri Tarkkonen
Matti Raustia
>moottorilla) ja kummankin tilasuunnittelu on ihan onnistunut. Jos olisin
>näiden kahden veneen valinnan edessä, niin mikäli sopiva löytyy ja rahat
>sallivat ottaisin mieluummin Omega 34:n. Kummassakin olen nähnyt sekä
>rullagenuoita että itseskuuttaavia keulapurjeita, vaikuttaa siltä, että
>Omegan rikin mitoitus olisi tässä onnistuneempi ja se tulisi paremmin
>toimeen ilman genuaa, joka on mielestäni huomattavasti ikävämpi
>käsitellä kuin itseskuuttaava. Comfortinaa lienee enemmän markkinoilla
>kuin Omegaa, joten sellaisen löytää helpommin.
Kaverillani on tuollainen Omega 34 ja ruotsalaiseen tapaan se on mielestäni
kohtuullisen käytännöllinen konstruktio. Sisätilat ovat kokoisekseen oikein
hyvät, mm. perähytti on suuri, tosin ilman parivuodetta. Salonki ja pentteri
ovat myöskin hyvän kokoiset, mutta vessahan tuossa on ajan hengen mukaisesti
keulavälikössä enkä muista, että ainakaan tuossa kyseisessä yksilössä olisi
mitään laipiota tai ovea erottamassa vessaa keulapiikistä. Netistä
pikaisesti vilkaistuna näyttää tosin siltä, että Omegaa on rakennettu
useammallakin eri sisustuksella.
Avotila on mielestäni yllättävän toimiva ikäisekseen, tosin ruotsalaisissa
veneissä on monesti mielestäni parempi ergonomia kuin vastaavissa
suomalaisissa. Pyöristetyillä roiskereunoilla ja hieman kallistetuilla
sivukansilla on hyvä istua, kun vene kallistuu. Tuo kaverin yksilö on
heloitukseltaan tosin tämän päivän mittapuun mukaan aivan antiikkinen, mutta
jos on valmis investoimaan, niin heloituksenhan voi helposti uusia.
Takila on tosiaan suunniteltu ST-fokalle, eikä siinä voi käyttää kunnolla
genuaa Albin Marin -tyylisten arviolta kolme metriä leveiden saalinkien ja
aivan veneen laidalla olevien rustien takia. Kaiken kaikkiaan kuitenkin
aivan mukava vene; perhepurjehdukseen hyvinkin sopiva ja takilan takia
helposti yksinkin purjehdittavissa.
matti
--
"China is a big country, inhabited by many chinese." - Charles de Gaulle
Matti Raustia
>
>Kaverillani on tuollainen Omega 34 ja ruotsalaiseen tapaan se on mielestäni
>kohtuullisen käytännöllinen konstruktio.
Jaha, näppäimistö toimi ennen ajatusta... Siis tuo kaverini venehän on Omega
30 eikä suinkaan 34. Omega 34:stä en osaa sanoa mitään ;)
Dag Stenberg
> In <clua65$13k$3...@oravannahka.helsinki.fi> "Dag Stenberg" <dag.st...@nospam.helsinki.fi.invalid> writes:
>>Mruh. Gelin valittaa kummankin rakenteen heikkouksista, mutta lisäksi
>>haukkuu Omegaa liian vähäisestä kölipainosta ja navakan tuulen
>>ominaisuuksista, kun taas kehuu Comfortinan tuulensietokykyä. Mutta
>>ainahan voi reivata, mikäli paatti vain suostuu kulkemaan vastatuuleen
>>kryssillä riittävän hyvin.
>
> Omega on
> suunniteltu siten, että sitä purjehditaan isolla ja itseskuuttaavalla ja
> jos se sen vuoksi kantaa genuansa huonommin kuin Comfortina, niin siinä
> ei liene mitään ihmeteltävää. Kuten sanoit, aina voi reivata. Tekisi
> mieleni väittää, että vene, joka kantaa täydet purjeet 12 m/s tuulessa
> on alirikattu 6 m/s tuulessa, joka kuitenkin on meillä aika yleinen.
Aina voi reivata, juu. Itsellähnihän on Aloha 30, joka on melkein kuin
Omega 30, jotka kuten Omega 34 ovat Ron Hollandin suunnittelemia.
Saaristopurjehduksessa tällainen eloisasti liikkuva vempain on mitä
hauskin.
Sattuneesta syystä minulla on kuitenkin jotain sellaiia veneitä vastaan,
joiden rakenteen heikkoudet rajoittavat niiden kykyä pamahtaa kiveen
vaurioitumatta. Etenkin saaristo-olosuhteissa. Vaikka nyt olenkin
onnistunut välttämään kivikosketuksia jo neljän vuoden ajan perätysten.
Toista oli H-veneellä, jossa saattoi 6 solmun vauhdissa ylittää karin
kolisten eikä mitään särkynyt.
Dag Stenberg
Lauri Tarkkonen
>> Omega on
>> suunniteltu siten, että sitä purjehditaan isolla ja itseskuuttaavalla ja
>> jos se sen vuoksi kantaa genuansa huonommin kuin Comfortina, niin siinä
>> ei liene mitään ihmeteltävää. Kuten sanoit, aina voi reivata. Tekisi
>> mieleni väittää, että vene, joka kantaa täydet purjeet 12 m/s tuulessa
>> on alirikattu 6 m/s tuulessa, joka kuitenkin on meillä aika yleinen.
>Aina voi reivata, juu. Itsellähnihän on Aloha 30, joka on melkein kuin
>Omega 30, jotka kuten Omega 34 ovat Ron Hollandin suunnittelemia.
>Saaristopurjehduksessa tällainen eloisasti liikkuva vempain on mitä
>hauskin.
Omega 34 on Ron Hollandin ensimmäinen "saaristopursi", joka on hieman
pitempi kuin mainitsemasi 30 jalkaiset, mutta suurinpiirtein yhtä leveä.
Sikäli kuin ymmärrän se on hieman paremmin suuntavakaa. Ron Holland loi
maineensa IOR pursillaan ja hänen läpimurtoveneensä oli varttitonnari,
jonka sarjatuotantoversioita Eighteen näkee joitakin Suomessakin.
>Sattuneesta syystä minulla on kuitenkin jotain sellaiia veneitä vastaan,
>joiden rakenteen heikkoudet rajoittavat niiden kykyä pamahtaa kiveen
>vaurioitumatta. Etenkin saaristo-olosuhteissa. Vaikka nyt olenkin
>onnistunut välttämään kivikosketuksia jo neljän vuoden ajan perätysten.
>Toista oli H-veneellä, jossa saattoi 6 solmun vauhdissa ylittää karin
>kolisten eikä mitään särkynyt.
Sitten Sinun kannattaa välttää kaikkia eväkölisiä veneitä joiden koko
ylittää H-veneen. Rakenteiden vahvuudet eivät kasva lineaarisesti veneen
koon mukaan ja H-vene sattuu vielä olemaan aika lailla ylimitoitettu,
mikä johtuu siitä, että kun Hasse Groop suunnitteli H-veneen yli 30
vuotta sitten, niin ei lasikuidun kestävyydestä ollut juuri selvää
käsitystä ja kaikki rakenteet mitoitettiin kuten oli puuveneiden aikana
totuttu mitoittamaan. Kun itävaltalais-saksalainen veistämö, jonka nimeä
en nyt muista, ryhtyi tekemään H-veneitä ja sai piirustukset, muotit ja
laminointispeksit, niin he kysyivät: Onko näissä mattomäärissä ja
vahvuuksissa joku mittakaavavirhe, ovatko mattopainot mahdollisesti
paunoja eikä kiloja kun niitä on niin mahdottoman paljon. Heille
vastattiin, että H-vene on yksityyppivene, eikä uusia saa tehdä sen
kevyemmiksi kuin vanhoja. Sitäpaitsi H-veneessä on syvälle rakennettu
pilssi joka muodostaa lujemman rakenteen kuin lattapohjaan istutettu
köli.
Jos menet kiertelemään minkä tahansa isomman korjaustelakan tiloihin,
niin huomaat, että siellä on sulassa sovussa sekä Swaneja että
Halpa-Rasseja ja muita "iskunkestäviksi" mainostettuja veneitä. Kaikki
ovat ajaneet ihan hiljaa kivelle. Käsitys, jonka mukaan jollain veneellä
voi ajaa kuutta solmua kivelle ilman, että mitään tapahtuu on kyllä
virheellinen. Jonnekin runkoon tulee aina hiushalkeamia ja ne
aiheuttavat ajan mittaan rungon vettymistä ja pehmenemistä. H-veneen
paksu umpilaminaatti kestää tosin tätäkin aika kauan, joten se on kyllä
turvallinen hankinta moneen muuhun verrattuna. Kiusallista
hiushalkeamissa on se, että amatööri ei usein huomaa mitään kummallista.
Purjevenettä, kuten ei mitään muutakaan venettä, ei ole suunniteltu
kivien murskaamiseen, joten kivelle ajamista kannattaa välttää. Tai jos
välttämättä haluaa ajaa kivelle, niin kannattaa valita joku loiva tai
hyvin viisto / kivi jyrkän tai pystysuoran | sijaan, silloin isku on
yleensä huomattavasti pehmeämpi. Tosin kivi tuskin särkyy kummassakaan
tapauksessa.
- Lauri Tarkkonen
Dag Stenberg
> In <clvmcd$kdj$2...@oravannahka.helsinki.fi> "Dag Stenberg" <dag.st...@nospam.helsinki.fi.invalid> writes:
>>Omega 30, jotka kuten Omega 34 ovat Ron Hollandin suunnittelemia.
>>Saaristopurjehduksessa tällainen eloisasti liikkuva vempain on mitä
>>hauskin.
>
> Omega 34 on Ron Hollandin ensimmäinen "saaristopursi", joka on hieman
> pitempi kuin mainitsemasi 30 jalkaiset, mutta suurinpiirtein yhtä leveä.
> Sikäli kuin ymmärrän se on hieman paremmin suuntavakaa.
No, vähempää ei voisi ollakaan. Pitää valita temperamenttisuuden ja
mukavuuden välillä. Siis myötätuulessa. Kryssillä Aloha 30 on mitä
tasapainoisin.
>>Sattuneesta syystä minulla on kuitenkin jotain sellaiia veneitä vastaan,
>>joiden rakenteen heikkoudet rajoittavat niiden kykyä pamahtaa kiveen
>>vaurioitumatta.
>
> Sitten Sinun kannattaa välttää kaikkia eväkölisiä veneitä joiden koko
> ylittää H-veneen.
Jaaha. Siis ei edes H35 kelpaa.
> Jos menet kiertelemään minkä tahansa isomman korjaustelakan tiloihin,
> niin huomaat, että siellä on sulassa sovussa sekä Swaneja että
> Halpa-Rasseja ja muita "iskunkestäviksi" mainostettuja veneitä.
Haluan Allegro 33:n.
> Purjevenettä, kuten ei mitään muutakaan venettä, ei ole suunniteltu
> kivien murskaamiseen, joten kivelle ajamista kannattaa välttää. Tai jos
> välttämättä haluaa ajaa kivelle, niin kannattaa valita joku loiva tai
> hyvin viisto / kivi jyrkän tai pystysuoran | sijaan, silloin isku on
> yleensä huomattavasti pehmeämpi. Tosin kivi tuskin särkyy kummassakaan
> tapauksessa.
Olen minä sellaisillakin käynyt, mutta Gotlannin riutat olivat liian
yllättävät. Ja sielläkin päädyttiin kivien väliin vain siksi että oli
pilkkopimeä ja oli ollut tavattoman kova tuuli ja oltiin väsyneitä
ja haluttiin satamaan nyt eikä aamunkoitteessa ja tuli annettua
ruorihenkilölle oikea suunta eikä korjattu kompassisuunta ja tuli
lopulta uskonpuute ja tulkkittiin oudon sataman valot väärin. Että monet
pienet asiat johtivat kolahtamiseen. Ja kyllä minä sen tiedän, ettei
outoon satamaan pidä ikinä mennä pimeällä.
Dag Stenberg
Lauri Tarkkonen
>> Omega 34 on Ron Hollandin ensimmäinen "saaristopursi", joka on hieman
>> pitempi kuin mainitsemasi 30 jalkaiset, mutta suurinpiirtein yhtä leveä.
>> Sikäli kuin ymmärrän se on hieman paremmin suuntavakaa.
>No, vähempää ei voisi ollakaan. Pitää valita temperamenttisuuden ja
>mukavuuden välillä. Siis myötätuulessa. Kryssillä Aloha 30 on mitä
>tasapainoisin.
Suuntavakavuus ja balanssi kryssillä on huomattavasti helpompi saavuttaa
kuin avotuulilla, jos vain aallokon ja tuulen suhde on sopiva. Kevyessä
tuulessa aikaisemman kovan tuulen nostama ylijäämäaallokko aiheuttaa
tietenkin ongelmia.
>> Sitten Sinun kannattaa välttää kaikkia eväkölisiä veneitä joiden koko
>> ylittää H-veneen.
>Jaaha. Siis ei edes H35 kelpaa.
Jos ajat samalla nopeudella samantapaiselle kivelle H-veneellä ja
H35:llä, voin taata H35:n kärsivän suurempia vaurioita. H35 kilpailee
samassa sarjassa mainitun Omega 34:n ja vaikkapa Avance 33 ja 36 kanssa.
>> Jos menet kiertelemään minkä tahansa isomman korjaustelakan tiloihin,
>> niin huomaat, että siellä on sulassa sovussa sekä Swaneja että
>> Halpa-Rasseja ja muita "iskunkestäviksi" mainostettuja veneitä.
>Haluan Allegro 33:n.
Samaan sarjaan kuuluu esim. Forte Fortissimo ja muutkin Lars Olof
Norlinin suunnittelemat kosteriperinteestä kehitetyt veneet. Jos haluat
hyvin purjehtivia pitkäkölisiä niin kannattaa katsoa Arvid Laurinin
suunnittelemiä veneitä. (Laurin kuoli vähän aikaa sitten n. 90 v.
iässä, joten uusia konstruktioita ei enään tule, mutta vanhoja on
varmasti myynnissä (erityisesti Ruotsissa) vielä vuosikymmeniä.
Peter Norlin on tunnettu nimenomaan eväkölisistä veneistään ja siitä
että hän ensimmäisenä ryhtyi optimoimaan suunnitelmiaan tiettyyn
mittasääntöön. Hän ei hyväksy pitkäkölisiä, eikä halua olla missään
tekemisissä L-O NOrlinin ja hänen tekemisiensä kanssa. Olin kerran
Albinin tiedotustilaisuudessa, jossa esiteltiin Accent ja Peter aloitti
sen, että haluaa korostaa, ettei ole sukua L-O:n kanssa, eikä hänellä
ole mitään tekemistä sellaisten veneiden kuin Fortissimo etc. kanssa.
>> Purjevenettä, kuten ei mitään muutakaan venettä, ei ole suunniteltu
>> kivien murskaamiseen, joten kivelle ajamista kannattaa välttää. Tai jos
>> välttämättä haluaa ajaa kivelle, niin kannattaa valita joku loiva tai
>> hyvin viisto / kivi jyrkän tai pystysuoran | sijaan, silloin isku on
>> yleensä huomattavasti pehmeämpi. Tosin kivi tuskin särkyy kummassakaan
>> tapauksessa.
>Olen minä sellaisillakin käynyt, mutta Gotlannin riutat olivat liian
>yllättävät. Ja sielläkin päädyttiin kivien väliin vain siksi että oli
>pilkkopimeä ja oli ollut tavattoman kova tuuli ja oltiin väsyneitä
>ja haluttiin satamaan nyt eikä aamunkoitteessa ja tuli annettua
>ruorihenkilölle oikea suunta eikä korjattu kompassisuunta ja tuli
>lopulta uskonpuute ja tulkkittiin oudon sataman valot väärin. Että monet
>pienet asiat johtivat kolahtamiseen. Ja kyllä minä sen tiedän, ettei
>outoon satamaan pidä ikinä mennä pimeällä.
Jos haluaa vähentää rikkoontumisen riskiä pohjakosketuksessa, niin
nykyään voi eväkölin etureunaan rakentaa jousto-osan, joka pehmentää
kivelle ajon aiheuttaman törmäyksen impaktia. On kokeiltu ja toimii.
- Lauri
PTM
> mieleni väittää, että vene, joka kantaa täydet purjeet 12 m/s tuulessa
> on alirikattu 6 m/s tuulessa, joka kuitenkin on meillä aika yleinen.
PTM: Samaa mieltä.
Suomen saaristossa yleisin tuuli on n. 6m/s (tämä on MUTU tietoa). Tuon
reivaamisen kannalta veneet ovat kuitenkin aika erilaisia. H kestää
täydet purjeensa 0-20m/s, meno muuttuu ikäväksi tuossa 14 m/s kohdalla.
Blebird kannatti reivata 10 m/s kohdalla. Aiemminkin, jos oli aallokkoa.
Finflyer 31 vaati isoon reivejä viimeistään 10 m/s kohdalla ja
pikkufokan 12m/s:ssä. Reivaamatta paattia ei pitänyt käsissään. Targalla
on samantekevää mistä tuulee ja kuinka kovaa, genoaa tulee joskus
rullattua pienennemmälle, jos on aallokkoa.
Toisaalta genoan pienentämisellä on vaikutuksensa heikommassakin
tuulessa. Targa alkaa kulkea luovissa sivuttain, jos yrittää täydellä
140% genoalla vaikka kuinka koittaisi muotoilla purjetta. Sisään
rullaaminen auttaa aika paljon. Rullatessa alaliesma nousee tosin
ikävästi ylös ja skuuttipistettäkin joutuu virittelemään, joten paljon
mukavampaa olisi, jos voisi vetää koko rulalpelin sisään ja virittää
tilalle 100% fokan. Saaristossa luovi muuttuu kuitenkin niin nopeasti
myötäiseksi, että rätin vaihtaminen etuvantille ei kannata. Pitäisi olla
fokka vaikka lentäväksi viritettynä niin vaihto kävisi nopeammin.
Venenäyttelyssä katselin näitä uusia Ranskalaisia kelluvia
asuntovaunuja. Komeita ovat. Sisätiloiltaan. Kanikopitkin ovat
suurentuneet makuutilan kokoisiksi ja 34-jalkaisessakin oli jo tarjolla
seisomakorkeus (minullekin). Into kuitenkin väheni, kun kävin katsomassa
kölejä ja kölipalkkeja. Kyllä Targa on sentään ALUS noihin Ranskalaisiin
verraten. Ei luulisi olevan mahdotonta tehdä kunnollista
kölikiinnitystä veneeseen. Hieman kun jatkaisi kölin yläreunaa
pidemmälle taaksepäin, niin saisi enemmän vipuvartta. Kun murikka
kuitenkin on raudasta valettu, niin valaisi sitten hieman enemmän kanttia.
Tässä olisi kyllä jollekin valimolle hyvä sauma: tekisi välikappaleen
rungon ja kölin väliin:
http://ptm2.cc.utu.fi/~ptmusta/kolipala.shtml.
Fiksusti suunniteltuna syväys ei kasvaisi kuin n. 3 cm ja painokin
enintään n. 50 kg.
Itse ainakin asennuttaisin, jos tuollaiseen paattiin joskus olisi varaa.
PTM
nykyveneistä:
Lauri Tarkkonen wrote:
> ... kun Hasse Groop suunnitteli H-veneen yli 30
> vuotta sitten, niin ei lasikuidun kestävyydestä ollut juuri selvää
> käsitystä
> Jos menet kiertelemään minkä tahansa isomman korjaustelakan tiloihin,
> niin huomaat, että siellä on sulassa sovussa sekä Swaneja että
> Halpa-Rasseja ja muita "iskunkestäviksi" mainostettuja veneitä. Kaikki
> ovat ajaneet ihan hiljaa kivelle.
> jos
> välttämättä haluaa ajaa kivelle, niin kannattaa valita joku loiva tai
> hyvin viisto / kivi jyrkän tai pystysuoran | sijaan, silloin isku on
> yleensä huomattavasti pehmeämpi.
PTM: samaan tulokseen päästään, jos kölin etureuna on viisto. Bluebird
25:ssä oli eväköli vahvasti taaksepäin vinossa. Kolahdukset kiviin
olivat paljon miellyttävämpiä, kuin lähes pystykölisessä FinFlyerissä.
FinFlyer pysähtyi kuin seinään siinä, missä BB kallistui kyljelleen,
krahisi ja kolisi hetken ja jatkoi sitten matkaaBluebirdin köli ei
kuitenkaan ollut keulasta perän, kuten kostereissa, joten se oli
kohtuullisen pirteä kääntyilemään saaristoluoveissakin.
(Tiedoksi tätä keskustelua seuraavalle aloittelijalle: Turha kuvitella,
ettei saaristossa kolisisi. Yleensä joka veneellä joka kesä. Yleensä
rantaan tullessa, huonolla onnella/suunnistustaidolla muuallakin)
Tikru
Marinin osasto:
Albin Alpha, Nova ja ehkä myös Delta.
Peter Norlin on osannut hommansa, järjestään kaikki hänen piirtämänsä
veneet myös purjehtivat hyvin ja sisätilat ovat järkevät (Avance 24,
36, Albin Marinin veneet ynm...)
Alpha on uusin konstruktio mitä siellä tehtiin ja h y v ä sellainen,
olen itse omistanut sellaisen nyt joitakin vuosia jo ja tykkään
veneestäni, todella kaikki tuo mistä tässä juonteessa on puhe ollut ja
erinomainen purjehdittava.
Valitettavasti omaani en myy mutta harvakseltaan näitä kaikkia on -
kuulemani mukaan menevät hyvin liukkaasti täältä meiltä takaisin
ruotsiin tai tanskaan käytettyjen markkinoita täyttämään joten jos
myynnissä on toimi vikkelästi.
Alpha on kuin hieman lyhennetty Nova - päälleppäin hyvin
samankaltaiset - molemmissa tuplaperäkajuutat ja alphassa mukavasti
salongissa istuvan katseilta suojassa. Alphan toiletti heti
sisäänkäynnin vieressä vasemmalla ja pentteri oikealla. Todella tilava
salonki ja piikki myös aikuisten mitoilla kuten siis tuo
peräkajuuttakin.
Oikein trimmattuna kulkee suoraan pinnaan kajoamatta vaikka eväkölinen
onkin, erittäin kiva vene kryssillä. Leveät spriidarit rajoittavat
ison genoan käyttöä mutta muutamissa olen nähnyt ison teetetyn
nykymuodin mukaan ahvenselällä varustettuna. Itselläni ei ole rullaa -
sen kun vielä investoisi niin eipä mitään puutuisi.. ainiin, maasähkö!
Käy katsomassa tarjokkaita, pelkistä mitoista et saa kuin
puolitotuuden - veneen käytettävissä olevat tilat ovt niin hirvittävän
paljon kiinni konstruktion suunnittelijasta - kuinka asiat on otettu
huomioon ja tilat hyödynnetty ja tätä eivät pelkät mittaluvut
pituus/leveys kerro ja juuri tästä riippuu kuinka veneessä viihdytte.
Itse pidän toiletin sijoitusta sisäänkäynnin portaikon viereen
erittäin tärkeänä - sinne saa märät sadekamppeet kuivumaan tai siellä
käväisee kulussa oltaessa nopeasti eikä pytty ryski ylös/alas kuten se
tekisi jos se olisi keulassa - jos sattuu se kehnompi keli!!
-lycka till-
Hannu Turtia
PTM wrote:
> Lauri Tarkkonen wrote:
>> jos
>> välttämättä haluaa ajaa kivelle, niin kannattaa valita joku loiva tai
>> hyvin viisto / kivi jyrkän tai pystysuoran | sijaan, silloin isku on
>> yleensä huomattavasti pehmeämpi.
>
> PTM: samaan tulokseen päästään, jos kölin etureuna on viisto. Bluebird
> 25:ssä oli eväköli vahvasti taaksepäin vinossa.
Ja kaikein paras tulos saadaan kun ajetaan viistoon kiveen viistolla
kölillä. Ensimmäisessä köliveneessäni (Pohjoismainen 22 neliön
saaristoristeilijä vm. 1936) oli pitkä viisto köli. Porkkalan selän
länsireunalta löysimme samalla lailla vinon kiven, jonka päälle ajoimme
noin 3-4 solmun vauhtia. Vene kiipesi kiven päälle ja jämähti siihen
tosi tiukasti. Tarvittiin merivartioston rautavene nykäisemään meidät
pois, kaikki muut temput olivat yhtä tyhjän kanssa. Veneelle ei käynyt
mitään, miehistöllekään ei muut kuin säikähdys.
Niin, veneessä oli lyijyköli, joka on huomattavan paljon parempi kuin
rautainen näissä karilleajeluissa.
> (Tiedoksi tätä keskustelua seuraavalle aloittelijalle: Turha kuvitella,
> ettei saaristossa kolisisi. Yleensä joka veneellä joka kesä. Yleensä
> rantaan tullessa, huonolla onnella/suunnistustaidolla muuallakin)
Näin on. Siksi täytyy rantaan mennä niin hiljaisella vauhdilla että
kolinat ei tee turmiota. Ja kannattaa valita joku muu kuin kovin
lyhytprofiilinen (pituussuunnassa) eväköli.
-hannu
Hannu Turtia
> Sattuneesta syystä minulla on kuitenkin jotain sellaiia veneitä vastaan,
> joiden rakenteen heikkoudet rajoittavat niiden kykyä pamahtaa kiveen
> vaurioitumatta. Etenkin saaristo-olosuhteissa. Vaikka nyt olenkin
> onnistunut välttämään kivikosketuksia jo neljän vuoden ajan perätysten.
> Toista oli H-veneellä, jossa saattoi 6 solmun vauhdissa ylittää karin
> kolisten eikä mitään särkynyt.
Itse asiassa jos vene _ylittää_ (siis kolisee ja jatkaa matkaa) karin
niin silloin törmäys ei ole ollut kovin raju. Silloinhan veneen
liike-energiasta vain pieni osa menee veneen rakenteiden hajottamiseen.
Pahin on se tilanne kun vene pysähtyy täys stoppiin heti.
(Nimimerkki senkin kokenut, H-veneellä, vauhtia 3-4 solmua. ei hajonnut,
muta säikäytti tosi pahasti. Oli n. 30 metrin kapeikossa josta oli menty
noin 15 kertaa sitä ennen, nyt mentiin vaan hieman eri kohdasta....)
-hannu
Hannu Turtia
> Sitten Sinun kannattaa välttää kaikkia eväkölisiä veneitä joiden koko
> ylittää H-veneen. Rakenteiden vahvuudet eivät kasva lineaarisesti veneen
> koon mukaan ja H-vene sattuu vielä olemaan aika lailla ylimitoitettu,
.....
> Sitäpaitsi H-veneessä on syvälle rakennettu
> pilssi joka muodostaa lujemman rakenteen kuin lattapohjaan istutettu
> köli.
>
> Jos menet kiertelemään minkä tahansa isomman korjaustelakan tiloihin,
> niin huomaat, että siellä on sulassa sovussa sekä Swaneja että
> Halpa-Rasseja ja muita "iskunkestäviksi" mainostettuja veneitä. Kaikki
....
> Purjevenettä, kuten ei mitään muutakaan venettä, ei ole suunniteltu
> kivien murskaamiseen, joten kivelle ajamista kannattaa välttää.
Kaikki ylläoleva on täysin totta, mutta silti erilaisissa köli/pohja
konstruktioissa on valtavat erot niiden karilleajokestävyydessä.
Tästä seuraa että jos suomessa aikoo liikkua muuallakin kuin väylillä,
niin kannattaa välttää heikkoja konstruktioita ( esimerkiksi
pituussuunnassa lyhyt, syvä eväköli ja tasainen pohja ). Jokaisen
konstruktion voi tietysti rakentaa hyvin tai huonosti (esim.
materiaalivahvuudet), mutta se ei poista rakenteen lähtökohtaisia hyviä
tai huonoja puolia).
Aina ja kaikkialla tunnutaan unohtavan peräsimen eri ratkaisujen
merkitys luotettavuudelle. Peräsin on huomattavasti heikompi kuin köli
ja sen hajoaminen on helposti täysi katastrofi. Totta, peräsin on
yleensä kölin suojassa, mutta käännöksissä voi huonolla tuurilla käydä
niin että köli menee karin ohi mutta peräsin osuu siihen (tästä on oma
kokemus, joka onneksi päästi säikähdyksellä). Ja peruuttaessa peräsin on
ensimmäisenä ottamassa kiviä vastaan!
[Ja valtameriolosuhteissa aallokon liikkeet aiheuttavat peräsimeen
todella suuria voimia]
Peräsimen rakenneratkaisuista on hyvä artikkeli uusimmassa Yachting
Montlyssa. Siinä todetaan että lapioperäsin on mahtava purjehtia mutta
kariin osuessaan hajoaa helposti. Täysi-skegi on sitten suojaisin.
Mielenkiintoinen idea oli rakentaa osittainen skegi ja peräsin niin,
että jos peräsin osuu johonkin niin peräsin katkeaa tarkoituksella
skegin alareunan kohdalta ja osa peräismestä jää vielä jäljelle.
-hannu
Tikru
VAAN tuplapunkkaa ts. parivuodetta peräkajuutassa tarkootin tietennii.
Veneet siltä ajalta kun vielä jaksettiin suunnitella että rakentaa ja
tehdä vettä keräävät pilssit - hyviä myös kiviä kolisteltaessa -
tasapohjainen purkkari on muuten aika inhottava laite, melkoinen
melske aallokossa + siihen tulee hyvin herkästi aallokossa sellainen
terävä "nyökkimisefekti" - ei ollenkaan kivoja ominaisuuksia
purjeveneelle.