Vanha puuvene
Matti Hänninen
vinkkejä. En ole koskaan ennen tehnyt moista hommaa, joten siinä
suhteessa olen aivan aloittelija.
Vene on n. 30-40 vuotta vanha viisimetrinen avomallinen kalastajavene,
merellä käytetty. Viimeiset parikymmentä vuotta se on maannut kumollaan
saaren rannassa vailla mitään katetta. Tarkoitus ei ole tehdä siitä
mitään hienoa peliä, kunhan olisi semmoinen, ettei koko ajan tarvitsisi
äyskäröidä. Vene lienee kohtuullisessa kunnossa, ainakin se kestää vielä
päällä kävelyn ja jaloilla tömistelyn hyvin. Sitä on aikoinaan tervattu
hyvin. Muuta pintäkäsittelyä siinä ei olekaan.
Tarkoitus olisi siis tilkitä raot ja tervata se. Mikä on järjestys
toimenpiteillä tervaus, tilkintä, turvotus? Millaista tervaa pitäisi
käyttää (luin jo hiukan vinkkejä Starbrite-keskustelusta)? Entä mitä
tilkkeenä? Miten pinta pitäisi puhdistaa ja pohjustaa? Siihen on
aikoinaan laitettu perälauta perämoottorille ja jonkun viisiheppaisen
siihen aikoisinkin laittaa. Keskimoottoriprojekti olisi kai liian
vaikea, vaikka siinä on aikoinaan työkäytössä sellainen ollut. Venettä
käytettäisiin lähinnä kauniin ilman tervantuoksuiseen huviajeluun.
Vai onko parasta unohtaa asia ja miettiä komeaa kokkoa ensi
juhannukseksi?
Matti Hänninen
Marko Kristola
palstaa.
http://www.kyamk.fi/puuvenekeskus/
-mk-
Matti Hänninen <matti.j....@nokia.com> wrote in article
<39E1A584...@nokia.com>...
Henrik Muller
"Matti Hänninen" wrote:
> Ajattelin ruveta kunnostamaan erästä vanhaa puuvenettä ja kaipaisin
> vinkkejä. En ole koskaan ennen tehnyt moista hommaa, joten siinä
> suhteessa olen aivan aloittelija.
>
> Vene on n. 30-40 vuotta vanha viisimetrinen avomallinen kalastajavene,
> merellä käytetty. Viimeiset parikymmentä vuotta se on maannut kumollaan
> saaren rannassa vailla mitään katetta. Tarkoitus ei ole tehdä siitä
> mitään hienoa peliä, kunhan olisi semmoinen, ettei koko ajan tarvitsisi
> äyskäröidä. Vene lienee kohtuullisessa kunnossa, ainakin se kestää vielä
> päällä kävelyn ja jaloilla tömistelyn hyvin. Sitä on aikoinaan tervattu
> hyvin. Muuta pintäkäsittelyä siinä ei olekaan.
>
> Tarkoitus olisi siis tilkitä raot ja tervata se. Mikä on järjestys
> toimenpiteillä tervaus, tilkintä, turvotus? Millaista tervaa pitäisi
> käyttää (luin jo hiukan vinkkejä Starbrite-keskustelusta)? Entä mitä
> tilkkeenä? Miten pinta pitäisi puhdistaa ja pohjustaa? Siihen on
> aikoinaan laitettu perälauta perämoottorille ja jonkun viisiheppaisen
> siihen aikoisinkin laittaa. Keskimoottoriprojekti olisi kai liian
> vaikea, vaikka siinä on aikoinaan työkäytössä sellainen ollut. Venettä
> käytettäisiin lähinnä kauniin ilman tervantuoksuiseen huviajeluun.
>
> Vai onko parasta unohtaa asia ja miettiä komeaa kokkoa ensi
> juhannukseksi?
>
> Matti Hänninen
Olen silmäillyt Kotkan puuvenekeskuksen webbisivuja ja havainnut ne todella
hyviksi puuveneharrastajien sivuiksi. Sieltä voi esim. venetohtorilta
kysellä neuvoja puuveneen saloihin. En muista suoralta kädeltä tarkkaa
osoitetta, mutta haulla ne varmasti löytyvät.
Henrik Müller
Veli-Veikko Niskanen
"Matti Hänninen" <matti.j....@nokia.com> wrote in message
news:39E1A584...@nokia.com...
> Tarkoitus olisi siis tilkitä raot ja tervata se. Mikä on järjestys
> toimenpiteillä tervaus, tilkintä, turvotus? Millaista tervaa pitäisi
> käyttää (luin jo hiukan vinkkejä Starbrite-keskustelusta)? Entä mitä
> tilkkeenä? Miten pinta pitäisi puhdistaa ja pohjustaa?
Tiedon lähteille pääset esim. sivulta
http://at8.abo.fi/pvbk/links.htm#puuveneet . Katso vaikka Pekka Huhdan ja
Tuomas Raivion kirjoituksia ja jo mainittua Kotkan puuvenetohtoria (josta
verkossa on myös vanhempi ja laajempi versio jota ei enää ylläpidetä).
Työtavat riippuu siitä kuinka pahassa kunnossa vene on alunperin ja lähdetkö
käyttämään perinteisiä vaiko kaupasta löytyviä "nykyaikaisia" aineita.
Pohjustustyöt tulee tietenkin ensin. Kyllästys seuraavaksi. Molemmista
löydät tietoja yo. linkistä.
Jos vene irvistelee kovin pahasti, tilkitsisin kyllästyksen jälkeen
vesilinjan alapuoliset raot ulkopuolelta esim. Hempelin Proof 10
tiivisteellä.
Proof 10 on mämmimäistä töhnää, mitä kannattaa ostaa purkissa, ei
patruunana. Lusikoi ainetta toiseen purkkiin tarvitsemasi määrä ja ohenna
Oulu-tärpätillä sopivan veteläksi niin ettei se valu, mutta on alkuperäistä
sitkeyttä helpompi tunkea lastan kanssa rakopaikkoihin. Proof 10:n idea on
se, että ylimääräinen aine pursuaa pois kun vene turpoaa. Sikaflex 221 (921)
on taas niin jäykkää, että se jää panttaamaan lautojen väliin ja aiheuttaa
jännitystä. Proof 10 ei sovi vesilinjan yläpuoliseen tiivistämiseen.
Itse olen käyttänyt v. 67 mallisen mäntyrunkoisen matkaveneeni
kyllästämiseen pellavaöljy/aspergol/oulu-tärpättiseosta ja ennen
vesillelaskua "kitannut" sen Proofilla ennen myrkkymaalausta. Täksi kesäksi
veneestä tuli Proofin avulla vesitiivis, kun taas viime vuonna se vuoti
jostain niin että pilssipumppu imi akun tyhjäksi viikossa.
"Turvotus" on sitten se viimeinen vaihe. Käytännössä minulla n. 2-3 tuntia
tehokkaan uppopumpun käyttöä rantasähköllä vesillelaskun jälkeen, kunnes
vuodot tyrehtyy niin että vene tulee aluksi omilla pilssipumpuillaan toimeen
ja turpoaa seuraavaksi päiväksi täysin tiiviiksi. Tässä vaiheessa ei Proof
10:ä voi enää levittää, mutta jos sisäpuolella näkyy selviä vuotokohtia
mitkä ei meinaa turvota umpeen, voi niihin työntää tilkkeeksi esim
pellavarivettä.
> Vai onko parasta unohtaa asia ja miettiä komeaa kokkoa ensi
> juhannukseksi?
Ei missään tapauksessa! Elämässä pitää olla haasteita...
Veli-Veikko
Standby
muidenkin mainitsemaa puuvenetohtoria. Parhaimpana tiivistyksenä pieniinkin
halkeamiin oli halkeaman auki jyrsiminen yläjyrsimellä tai varovaisesti
käsisirkelillä. Halkeamaa ei saa avata läpi laudan vaan 3/4 osaa lienee
paras vaihtoehto. Sitten vaan koloon huolellisesti sovittamaan uutta palaa
joka liimataan kiinni (niin hurjalta kuin tuntuukin) kovalla epoksiliimalla.
Keväällä em. tavalla tehdyt paikkaukset ovat kestäneet kesän todella hyvin.
Minulla ei ole aiemmin ollut puuvenettä ja lievän pettymyksen koin siinä
vaiheessa kun laskin veneen vesille. Oli laskenut joidenkin pienien
halkeamien varaan, että ne turpoavat kiinni mutta jotkut niistä vuotavat
hieman. Veneeni on vanha ja turpoamisen varaan ei olisi pitänyt laskea
paljon mitään. Tarkoituksena on paikata kyseiset halkeamat keväällä tavalla
jonka edellä kerroin.
Yhteen kuljetuksessa syntyneeseen halkeamaan käytin Hempelin mustaa
paikkausmassa joka lähti irti lähes kättelyssä. Vaihdoin aineen Sikaflexin
vastaavaan ja se on pysynyt kuin p...a Junttilan tuvan seinässä.
M. Levonen / Pori
Matti Hänninen
Ajattelin kunnostaa veneeni aika lailla vanhanaikaisesti eli en
laittaisi mitään nykyajan kittejä ja tiivisteitä. Joku mainitsi
pellavariveen. Mitä se on ja mistä sitä saa? Ellen sellaista laita, niin
sitten ajattelin tiivistää raot trasselilla. Onko siitä mihinkään? Sitä
laittaisin kohtuullisesti, että raolla olisi tilaa turvota umpeen.
Trasselikin tulisi tietenkin kyllästettyä ja tervattua siinä samalla.
Kyllästeeksi käyttäisin pellavaöljyä ja Aspergolia. Ja lopuksi tervaa
päälle kunnolla, sisäpuolelle paljon vähemmän.
Mainittakoon vielä, että vene on saaressa, jossa ei ole sähköjä, joten
siinäkin suhteessa saan tyytyä perinteisiin työtapoihin.
Matti
Jaakko Mäkikylä
Kannattaa poiketa Helsingin Pohjoisrannassa Farsonin veneliikkeessä.
On rivettä ja muita viisaita asioita ja kaikki huippulaatua.
--
Ļaakko ~;-)
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
Pekka Huhta
>Ajattelin ruveta kunnostamaan erästä vanhaa puuvenettä ja kaipaisin
>vinkkejä. En ole koskaan ennen tehnyt moista hommaa, joten siinä
>suhteessa olen aivan aloittelija.
>Vene on n. 30-40 vuotta vanha viisimetrinen avomallinen kalastajavene,
>merellä käytetty. Viimeiset parikymmentä vuotta se on maannut kumollaan
>saaren rannassa vailla mitään katetta. Tarkoitus ei ole tehdä siitä
>mitään hienoa peliä, kunhan olisi semmoinen, ettei koko ajan tarvitsisi
>äyskäröidä. Vene lienee kohtuullisessa kunnossa, ainakin se kestää vielä
>päällä kävelyn ja jaloilla tömistelyn hyvin. Sitä on aikoinaan tervattu
>hyvin. Muuta pintäkäsittelyä siinä ei olekaan.
Oletkin jo saanut hyviä neuvoja. Voisit käydä kurkkaamassa sivujani
http://www.hut.fi/u/phuhta , jossa olen kunnostellut melkein samanlaisen
puuveneen. Manta oli samalla tavoin melkein parikymmentä vuotta joko hyvin
vähällä käytöllä tai kokonaan käyttämättä.
>Tarkoitus olisi siis tilkitä raot ja tervata se. Mikä on järjestys
>toimenpiteillä tervaus, tilkintä, turvotus? Millaista tervaa pitäisi
>käyttää (luin jo hiukan vinkkejä Starbrite-keskustelusta)? Entä mitä
>tilkkeenä? Miten pinta pitäisi puhdistaa ja pohjustaa? Siihen on
>aikoinaan laitettu perälauta perämoottorille ja jonkun viisiheppaisen
>siihen aikoisinkin laittaa. Keskimoottoriprojekti olisi kai liian
>vaikea, vaikka siinä on aikoinaan työkäytössä sellainen ollut. Venettä
>käytettäisiin lähinnä kauniin ilman tervantuoksuiseen huviajeluun.
Ensinnä raavi kaikki vanha terva pois, ainakin ulkopuolelta.
Kahdessakymmenessä vuodessa terva on lasittunut ja kovettunut pilalle ja
lähtee luultavasti reippaasti skrabaamalla pölynä pois. Jos pelkkä
skrabaus ei auta, niin kuumailmapuhallin tai kosanliekki apuun. Vanhasta
auringossa palaneesta tervasta on jo ominaisuudet pilalla, eikä uutta
tervaa kannata yrittää imeyttää sen läpi puuhun.
Vanhan tervan raapimisen jälkeen vene pitää kyllästää. Itse olen käyttänyt
lientä, jossa on noin puolet pellavaöljyä ja puolet Aspergolia (eli
lahonsuoja-ainetta). Alkuun enemmän Aspergolia ja sitten pellavaöljyn
osuutta suuremmaksi. Tärpätti (Siis puutärpätti, Oulutärpätti,
Pineenitärpätti eikä missään tapauksessa mineraalitärpätti eli
lakkabensiini) on hyvää ainetta sekin, mutta vanhassa reseptissä 1/3
pineenitärpättiä, 1/3 pellavaöljyä ja 1/3 Aspergolia on omaan makuuni jo
vähän liiankin kanssa liuotinta. Kotisivuillani on artikkeli veneen
kyllästämisestä, lue sieltä lisää.
Jos saumat vuotavat, niin ne voi tilkitä. Nyt iso ero on siinä, onko vene
tasa- vai limisaumainen. Tasasaumaiseen voi laitella kevyesti rivettä
saumojen väliin ja päälle hiukan Internationalin TÄT-tiivistemassaa tai
Farm 80:ää. Mainitut "kitit" ovat pikimäisiä, pehmeitä bitumipohjaisia
aineita, jotka puristuvat saumoista kiltisti ulos, kun vene turpoaa.
Perinteinen aine olisi saaristolaisveneissä ollut tässä kohtaa puupiki eli
vahvaksi pikeentynyt terva, mutta sitä ei tahdo saada nykyisin mistään ja
mainitut kaupalliset tuotteet kelpaavat kyllä. Sen sijaan Sikaflex tai
muut "kovat" eli kumimaiset tiivistemassat kannattaa jättää kokonaan
mielestä, koska ne ovat liian kovia ja pyrkivät halkomaan saumoja lisää
kun puu turpoaa. Tasasaumaisessa veneessä kaaret joutuvat koville, jos
saumassa on liikaa fylliä. Tästä syystä koko riveämisen kanssa kannattaa
olla varovainen ja käyttää ennemmin noita pikimassoja.
Limisaumaiseen veneeseen rivettä voi laittaa myös, mutta se yleensä
säästetään vain todella isoihin reikiin. Limisaumaisen laudat on naulattu
toisiinsa kiinni ja jos riveät sauman liian tiukkaan, niin koko laudan
syrjä halkeaa irti kun puu turpoaa. Jos saumat vuotavat, niin painele
hyvin puhdistettuun, kyllästettyyn ja kyllästeestä kuivuneeseen saumaan
ulkopuolelta TÄT:tiä.
Viimeisenä kyllästyksen ja tiivistyksen jälkeen tulee tervaus. Niinkuin
olet tältä palstalta lukenut, niin tervausreseptejä on yhtä monta kuin
tervaajiakin. Tervaa voi ohentaa sinolilla tai pineeitärpätillä, mutta
tärkeintä on, että terva vedetään veneen pintaan kuumana. Kylmä terva
imeytyy huonosti ja kuivuu hitaasti. Hyvällä pinnalla kuuma terva on
muutamassa viikossa täysin käyttökuivaa. Auringonvalo nopeuttaa tervan
kuivumista.
Tervan joukkoon voi laittaa vähän pellavaöljyä, se vähentää tervan
pehmenemistä kesäauringossa. Ulkopuolelle pellavaa ei voi laittaa kovin
paljon, koska se harmaantuu kastuessaan ja näyttää epäsiistiltä, mutta
sisäpuolelle pellavalisäys käy hyvin.
Paras aika tervata on siinä huhtikuun keväthangilla; kevätahava
kuivattelee tervan kovaksi ja kestäväksi.
Keskimoottoriprojektista: Jos veneessä jo on ollut keskimoottori, ei uuden
asentaminen ole kummoinenkaan juttu. Omassa veneessäni on 4 hp
Bernard-keskimoottori, joka on ilmajäähdytteisenä jotakuinkin
yksinkertaisin kapines, jonka voi pikkufiskarin keskimoottoriksi laittaa.
Moottorissa ei ole minkäänlaisia vesiletkuja, pakoputkia tai muita
vedettävänä laidan läpi, sen kun pulttaa akselin päähän ja antaa mennä.
Jonkun vanhan vastaavan moottorin sijaan voisit harkita myös jotain
muutaman hevosvoiman ilmajäähdytteistä puutarhatraktorin mootoria.
Kaveri veistätti itselleen fiskarin tyyppisen veneen Lindqvistin
veneveistämöllä pohjanmaalla ja laittoi veneeseen muistaakseni Hondan
pienen ilmajäähdytteisen moottorin. Kone on niin hiljainen, että sataman
muiden äänien yli on vaikea kertoa, onko se lainkaan päällä vai ei.
Veneestä on kuvia osoitteessa http://www.nettilinja.fi/~peter/ ja joukkoon
on eksynyt muutamia kuvia moottoriasennuksestakin.
Toinen pikkufiskarin rakennuskuvaus löytyy osoitteesta
http://www.hut.fi/~ipalosuo/snipa.html ja jutussa on myös asennenttu pieni
käytetty ilmajäähdytteinen Honda veneeseen.
Veneessäsihän voi olla tallella koko moottoripukki ja putkitukset vanhalle
Wikströmmille, Olympialle tai vastaavalle puksuttimelle. Jos on, niin
moottorin asentaminen takaisin ei ole mahdoton homma. Joka tapauksessa
jälkikäteen rakenneltu perälauta pilaa veneen kauniit linjat jotakuinkin
täydelleen ja roikottaa moottoria pahassa paikassa veneen perässä.
Hankkiudu koko hirvityksestä kiireimmän kaupalla eroon...
>Vai onko parasta unohtaa asia ja miettiä komeaa kokkoa ensi
>juhannukseksi?
Älä ihmeessä. Tuonsorttiset vanhat veneet ovat ällistyttävän lujia ja
kestäviä, vaikka pinta olisikin vähän sammalen peitossa. Ainakaan ei
kannata luovuttaa ennen kuin on yrittänyt.
pekka
--
http://www.hut.fi/u/phuhta/
Pekka Huhta
>Yhteen kuljetuksessa syntyneeseen halkeamaan käytin Hempelin mustaa
>paikkausmassa joka lähti irti lähes kättelyssä. Vaihdoin aineen Sikaflexin
>vastaavaan ja se on pysynyt kuin p...a Junttilan tuvan seinässä.
Hempelilläkin on niin montaa massaa, etten osaa sanoa onko se oikea tuote
halkeaman korjaukseen, mutta Sikaflex ei ainakaan ole.
Halkeamien tukkiminen sikafleksillä on kaksipiippuinen juttu. Toisaalta se
tukkii reiän, mutta kun puu turpoaisi miltei kiinni ilman sikafleksiä niin
fleksin kanssa halkeamaan vain muodostuu jännitystä, joka pyrkii repimään
halkeamaa lisää auki. Flex toimii puuta halkaisevana kiilana turpoavassa
puussa. Pahimmassa tapauksessa halkeama on ensi vuonna metriä pidempi ja
paljon leveämpi.
Itse asiassa joku Interantionalin TÄT pysyy Sikaa paremmin puussa kiinni,
se kun on bitumiöljypohjainen ja "imee" pintaan paremmin kiinni kuin
polyuretaani-sikaflex. Monesta veneestä olen vedellyt saumoihin ajettua
Sikaa koko sauman mittaisina "naruina" pois, pehmeät massat pysyvät
yleensä kipakasti kiinni. Märkään puuhun ei tahdo kyllä tarttua kumpikaan.
Aiheesta kirjoitettu juttu löytyy osoitteesta
http://www.hut.fi/u/phuhta/artikkelit/halkeamat.htm
pekka
--
http://www.hut.fi/u/phuhta/