Miksi vain uudemmat H-veneet menestyvät?
Antti Voipio
Miksi kilpailujen kärjessä on aina suurimpia purjenumeroita? Onko vanhemmissa
veneissä jotain rakenteellista seikkaa, joka estää niiden menestyksen? Luulisi,
että hyvillä purjeilla ja muilla varusteilla saisi vanhankin veneen kulkemaan
kärjen tuntumassa. Vai onko niin, että parhaat purjehtijat ostavat jatkuvasti
uusia veneitä kilpatarkoituksiin? Olen nimittäin aikeissa hankkia H-veneen,
mutta melko vanhan sellaisen. Kilpailukin kiinnostaisi, mutta jos vanha ei voi
pärjätä, niin turhauttavaahan kilpaileminen silloin on. Mikä muuten on H:n
LYS-luku ja miten se siellä pärjäilee?
Antti Voipio
Sauli Vuolteenaho
Että miksikö.
Olen pannut merkille, että jo niin vanha lasikuitu tai mitä materiaalia sen
ikäiset lieneekin ovat jo niin lasikuituruton vaivaamia että jos mahdollista
niin kannattaa katella nuorempia veneitä.
Rutto on siitä hankala ,että sen korjaaminen yksistään
kuivattamisenkannalta on likimain mahdotonta,koska vesi on imeytunyt
rakenteisiin ja itseensä kuituun hajotten ja turvottaen sen eikäsuostu
kuivumaan samalla lailla kuin esim.puu.
Olen pari venettä korjannut mielestäni kunnolla mutta tulos on ollut vain
kohtalainen.
kilpailla h-veneellä on kyllä mahtavaa koska sopivalla luovikelillä se
kulkee kuin tauti ja on (LYS-1.07)luokassa ihan kilpailukykyinen,vaikkakin
on varsinaisesti luokkave.
Vanhemmuuten h-veneellä on selleinen taipumus että se tavallaan väsyy ja
vettyy niin sen paino ja muoto eivät ole etää parhaassa kilpailuvireessä
Juha Paananen
Muistaaakseni kolmisen (voi 4:kin) vuotta sitten oli MM-pronsilla
vuoden -83 H Sveitsiläisellä miehistöllä. Vene oli varmaankin
hyväkuntoinen ikäisekseen, mutta osoittanee menestyksen riippuvan
H-luokassa enemmän miehistöstä ja purjeista kuin rungosta.
--juha
Harri Nurmio
Antti Voipio wrote:
>
> Miksi kilpailujen kärjessä on aina suurimpia purjenumeroita? Onko vanhemmissa
> veneissä jotain rakenteellista seikkaa, joka estää niiden menestyksen?
Noin vuonna 1984 Arteknon veneissä otettiin käyttöön uusi kansimalli,
jonka tunnistaa mm. siitä, että kajuutan takaseinän ja istumalaatikon
reunalistan kulma on jyrkempi ja syvempi kuin vanhassa.
Uudessa kansimallissa painojakautuma on keskitetympi kuin vanhassa ja
tällä on ainakin teoriassa vaikutusta veneen nyökkimiseen aallokossa.
Itselläni ei veneen vaihtaminen uudempaan vaikuttanut menestykseen
paljonkaan, ennenkuin muut asiat saatiin kohdalleen.
Silti kisoissa ei kärkipaikoilla näy vanhan mallisia veneitä. Arteknon
veneet vuosimallista 1984 lähtien ovat aivan kilpailukykyisiä, kun
purjeet ja miehistö ovat ajan tasalla. Uskon, että vanhemmillakin
veneillä voisi pärjätä samoilla edellytyksillä, kun vene on hyvässä
kunnossa ja lisäksi heloitus on nykyaikainen.
Uusia veneitähän Suomessa ei olekaan. Tuoreimmat ovat noin vuosimallia
1990.
--
Harri Nurmio
ath...@uta.fi
puh. (03) 2156 373, 049-734 842
http://www.uta.fi/~athanu
Hannu Turtia
> Antti Voipio wrote:
> >
> > Miksi kilpailujen kärjessä on aina suurimpia purjenumeroita? Onko vanhemmissa
> > veneissä jotain rakenteellista seikkaa, joka estää niiden menestyksen?
Ne, jotka ovat tosissaan kilpailemassa ja panostavat siihen purjehtivat
uusilla? Eli uudet veneet voittavat koska parhaat purjehtijat ovat
uusissa veneissä?
-ht
Aleksi Bardy
> Noin vuonna 1984 Arteknon veneissä otettiin käyttöön uusi kansimalli,
> jonka tunnistaa mm. siitä, että kajuutan takaseinän ja istumalaatikon
> reunalistan kulma on jyrkempi ja syvempi kuin vanhassa.
Oma veneeni on Botnia -81, ja siinä on jo tuo uusi kansimalli.
> Uusia veneitähän Suomessa ei olekaan. Tuoreimmat ovat noin vuosimallia
> 1990.
Onpas. H-veneen menekki on kyllä laskenut, tuskin kukaan (järjissään oleva) ostaa
perheveneeksi uutta H:ta, mutta joka vuosi niitä Suomeenkin myydään. Arteknohan ei
niitä enää tee, mutta Botnia tekee.
--
Aleksi Bardy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Harri Nurmio
Aleksi Bardy wrote:
>
> > Noin vuonna 1984 Arteknon veneissä otettiin käyttöön uusi kansimalli,
> > jonka tunnistaa mm. siitä, että kajuutan takaseinän ja istumalaatikon
> > reunalistan kulma on jyrkempi ja syvempi kuin vanhassa.
>
> Oma veneeni on Botnia -81, ja siinä on jo tuo uusi kansimalli.
En tunne hyvin muiden valmistajien veneitä, kuin Arteknon, siksi
kirjoitin vain niistä. Lisäksi H:ta ovat tehneet Elvström, OL ja
Frauscher. Ainakin Elvströmin veneet olivat 70-luvulla nopean maineessa.
>
> > Uusia veneitähän Suomessa ei olekaan. Tuoreimmat ovat noin vuosimallia
> > 1990.
>
> Onpas. H-veneen menekki on kyllä laskenut, tuskin kukaan (järjissään oleva) ostaa
> perheveneeksi uutta H:ta, mutta joka vuosi niitä Suomeenkin myydään. Arteknohan ei
> niitä enää tee, mutta Botnia tekee.
H-veneet, joiden purjenumero on pienempi kuin 920, ovat vuosimallia 1990
tai vanhempia. H-veneliiton ranking-listalla oli viime vuonna 38
venettä. Listalle oli kolme edellä mainittua isompaa numeroa 926, 931 ja
942. Isoista numeroistaan huolimatta nuokaan eivät ole välttämättä kovin
uusia. Veneiden valmistusvuodet (ja mahdolliset uudet retkiveneet, jotka
eivät ole rankinglistalla) näkisi purjehtijan vuosikirjasta, mutta se ei
nyt satu olemaan käsillä. Muistaakseni viimeksi sitä katsoessani uusin
vene oli vuodelta 1991.
Lähes kaikki Botnian (ja kaikki OL:n ja Frauscherin veneet) myydään
muualle kuin Suomeen. Esim. H-veneliiton kotisivulla on nyt myytävänä
Ruotsissa Botnian vene vm. -95 (190 000 Kr.)
Olisi tietysti hienoa, jos H-luokka olisi Suomessa niin voimissaan, että
joku ostaisi uusia veneitä. H on vielä halpa verrattuna esim. Louheen,
Solingiin tai Melges 24:ään. Onneksi H-veneen suosio Keski-Eurooppassa
on kova ja Suomessakin varmaan taas paranee, kun MM-kisat ovat vuonna
2000 täällä.
Silti mielestäni voidaan sanoa, että Suomessa ei (juuri lainkaan) ole
uusia H-veneitä.
Lauri Tarkkonen
>Aleksi Bardy wrote:
>>
>> > Noin vuonna 1984 Arteknon veneissä otettiin käyttöön uusi kansimalli,
>> > jonka tunnistaa mm. siitä, että kajuutan takaseinän ja istumalaatikon
>> > reunalistan kulma on jyrkempi ja syvempi kuin vanhassa.
>>
>> Oma veneeni on Botnia -81, ja siinä on jo tuo uusi kansimalli.
>En tunne hyvin muiden valmistajien veneitä, kuin Arteknon, siksi
>kirjoitin vain niistä. Lisäksi H:ta ovat tehneet Elvström, OL ja
>Frauscher. Ainakin Elvströmin veneet olivat 70-luvulla nopean maineessa.
Ensimmäisen 16 veneen sarjan tekijän nimeä en muista, mutta ei mikään
mainituista, sen jälkeen H-veneitä ovat tehneet Hydro-Speed (Pohja)
Scanboat (Maarianhamina) ja Finnhals (Siuntio), Finnhals vaihtoi
myös kerran nimeään, en muista sen uutta nimeä ja luopui sen jälkeen
puuhasta, jonkun Maltalla toimineen veneentekijän hyväksi. (En tiedä
vieläkö venerekisteristä löytyy Malta Cross, nimistä H-venettä, mutta
se on tämän seikkailun jäänteitä.)
- Lauri Tarkkonen
Dag Stenberg
Lauri Tarkkonen <tark...@cc.helsinki.fi> wrote:
> Ensimmäisen 16 veneen sarjan tekijän nimeä en muista, mutta ei mikään
> mainituista, sen jälkeen H-veneitä ovat tehneet Hydro-Speed (Pohja)
> Scanboat (Maarianhamina) ja Finnhals (Siuntio), Finnhals vaihtoi
> myös kerran nimeään, en muista sen uutta nimeä ja luopui sen jälkeen
> puuhasta, jonkun Maltalla toimineen veneentekijän hyväksi.
Jos jollekulle muistuu mieleen sen alkupään valmistaja, niin olisin
kiinnostunut.
FIN-9 Dag Stenberg
Risto Gyldén
Hans Groop voisi muistaa ensimmäisten veneiden historian, puh. (09) 652 770
FINN L-20 m.1952
Lauri Tarkkonen
Dag voi kysyä asiaa HSS:llä koska kummatkin ovat saman seuran jäseniä.
- Lauri