Aurinkopanelin sähkön riittävyys purkkarissa
rait...@gmail.com
tehnyt ohituksen aurinkopanelin lataussäätimelle aina kulussa
ollessaan. Aina kun vene jäi miehittämättömäksi latauskytkin otettiin
käyttöön.
Mitä mieltä olette moisesta käytännöstä kulussa ollessa eli riittääkö
aurinkopaneelin latausjännitteet pitämään akut paremmin kunnossa?
Juss1 S4lm1
Enpä tiedä paremmin, mutta itse olen nyt pitänyt paneeleja suoraan
akkuun kytkettynä. Paneeleja on kaksi, toinen 20 W ja toinen jotain 25
W. Jännitettä niissä on siis jotain 17 V. Akkuja on 2x86 Ah
Biltema-veneakut. Mitään haittoja en ole huomannut. Ratkaisevaa on kai
akuston koko verrattuna paneelien tehoon. Jos latausvirta on muutama
ampeeri ja akuissa tilaa parisataa ampeerituntia, niin tuskin siinä
suurta vaaraa on. Minulla on myös pulssinleveysmoduloitu (PWM) säädin,
mutta mielestäni sen kanssa ei latausta juuri esiintynyt. Kytkennät
olivat mielestäni oikein, joten voi olla, että laite on rikki. Paneelien
yläpinnat ovat suunnilleen suorassa kulmassa toisiinsa nähden, joten
ainakaan yhtä aikaa ne eivät lataa täysillä, jos sillä nyt on väliä.
--
Juss1 S4lm1
JiiPee
> raita...@gmail.com kirjoitti:
Varmaankin täysin tarpeeton kysymys, mutta onhan sulla diodit
paneeleilta tulevissa johdoissa?
--JP
Matti Suorsa
"Juss1 S4lm1" <e...@ole.fi> kirjoitti viestissä
news:gbsjpj$2kf4$1...@bowmore.utu.fi...
>
> Enpä tiedä paremmin, mutta itse olen nyt pitänyt paneeleja suoraan akkuun
> kytkettynä. Paneeleja on kaksi, toinen 20 W ja toinen jotain 25 W.
> Jännitettä niissä on siis jotain 17 V. Akkuja on 2x86 Ah Biltema-veneakut.
> Mitään haittoja en ole huomannut. Ratkaisevaa on kai akuston koko
> verrattuna paneelien tehoon. Jos latausvirta on muutama ampeeri ja akuissa
> tilaa parisataa ampeerituntia, niin tuskin siinä suurta vaaraa on. Minulla
> on myös pulssinleveysmoduloitu (PWM) säädin, mutta mielestäni sen kanssa
> ei latausta juuri esiintynyt. Kytkennät olivat mielestäni oikein, joten
> voi olla, että laite on rikki. Paneelien yläpinnat ovat suunnilleen
> suorassa kulmassa toisiinsa nähden, joten ainakaan yhtä aikaa ne eivät
> lataa täysillä, jos sillä nyt on väliä.
"Olen kuullut" puhuttavan, että erillaisilla latausmenetelmillä
(esim moottorilaturilla, aurinkopaneelilla, tuuligeneraattorilla)
ladattaessa tulisi olla oma lataussäädin kutakin menetelmää
kohti.
Onko kellään kokemusta latauttaa akkuja samanaikaisesti
moottorilaturilla ja aurinkopaneelilla ilman säädintä tai ilman
edes sulakkeita?
MSa
Juss1 S4lm1
> On 30 syys, 10:18, Juss1 S4lm1 <e...@ole.fi> wrote:
>> Enpä tiedä paremmin, mutta itse olen nyt pitänyt paneeleja suoraan
>> akkuun kytkettynä.
> Varmaankin täysin tarpeeton kysymys, mutta onhan sulla diodit
> paneeleilta tulevissa johdoissa?
Joo.
--
Juss1 S4lm1
rait...@gmail.com
Täytyy vielä täsmentää tuota alkuperäistä kysymystäni:
Eli onko kokemusta seuraavanlaisesta tilanteesta tai mitä mieltä
olette tuosta lataussäätimen ohittamisesta silloin kun ollaan kulussa
ja esim. jääkaappi, VHF, radio ja kaikki muut navigointiin liittyvät
instrumentit (plotteri jne) ovat päällä ja huolehtivat tuota akkujen
kulutuspuolesta?
Joakim Majander
Jos säädin on edes jotenkin kunnollinen, mitään järkevää tarvetta
moiseen ei ole. Jos säädin on hakkurityyppinen, sen ohitus vain
vähentää virtaa. Jos säädin on regulaattorityyppinen, säätimen
ohituksesta on hyvin marginaalinen etu. Jos säätimen tuottama jännite
on väärä, voi koko säätimellä heittää vesilintua.
Joakim
Joakim Majander
> "Olen kuullut" puhuttavan, että erillaisilla latausmenetelmillä
> (esim moottorilaturilla, aurinkopaneelilla, tuuligeneraattorilla)
> ladattaessa tulisi olla oma lataussäädin kutakin menetelmää
> kohti.
>
> Onko kellään kokemusta latauttaa akkuja samanaikaisesti
> moottorilaturilla ja aurinkopaneelilla ilman säädintä tai ilman
> edes sulakkeita?
Ilman kokemusta moisesta (no oli edellisessä veneessä lataava
perämoottori + suoraan kytketty aurinkopaneeli) voi helposti vastata,
ettei ole mitään maagista syytä tuollaiseen. Sähkön tuottotavasta
riippumatta akut kaipaavat tietyn jännitetason (~14 V) lataukseen.
Latauksen aikana kukin säädin tai suoraan kytketty virrantuottaja
sopeutuu akkujen napajännitteeseen, joka riippuu akun varaustilasta ja
kokonaislatausvirrasta. Minkään muun kuin akun napajännitteen kautta
eri vekottimet eivät tiedä toisistaan. Tietysti aurinkopanelissa pitää
olla diodi (jos ei jo sisäisesti ole), jotta virtaa ei kulje väärään
suuntaan.
Joakim
hokk...@msn.com
Tuntuisi hieman turhalta riskin otolta. Mikäli unohtuu kytkeä lataus-
säädin käyttöön on vaarana ylilataus,
mikä ei ole pitkään jatkuessaan kovin hyvä juttu, akuille. Ja jos joku
voi mennä pieleen, se ennemmin tai myöhemmin sen tekee!
Olé
rait...@gmail.com
Riskinsähän tuossa on, mutta jos muistaa kytkeä - samalla kun kytkee
päävirrat pois - lataussäätimen päälle veneeltä pois lähtiessään niin
riski on minimoitu tuolta osalta.
Edelleen ydinkysymys on: onko siitä mitään hyötyä akkujen latauksen
kannalta - kulussa ja kulutuksen päällä ollessa - ohittaa
aurinkpaneelin lataussäädin?
Normaali akkujen latausjännite on n. 14,5V. Aurinkopaneelihan tuottaa
n 17 V ja sen vuoksi akkujen ja aurinkopanelin välissä on
lataussäädin. Riittääkö kulutus - kulussa ollessa - kompensoimaan
jänniteen ylituoton niin etteivät akut ala keittämään jos lataussäädin
ohitetaan ?
Osku
> Normaali akkujen latausjännite on n. 14,5V. Aurinkopaneelihan tuottaa
> n 17 V ja sen vuoksi akkujen ja aurinkopanelin välissä on
> lataussäädin. Riittääkö kulutus - kulussa ollessa - kompensoimaan
> jänniteen ylituoton niin etteivät akut ala keittämään jos lataussäädin
> ohitetaan ?
En ymmärrä, miksei latausjännitettä voisi pitää kaiken aikaa oikeana
säätimen avulla. Minulle ei ole selvinnyt, mitä oikein ajat takaa,
mutta se voi olla myös oma vika. Asia kuitenkin kiinnostaa.
Osku
JiiPee
> Edelleen ydinkysymys on: onko siitä mitään hyötyä akkujen latauksen
> kannalta - kulussa ja kulutuksen päällä ollessa - ohittaa
> aurinkpaneelin lataussäädin?
>
> Normaali akkujen latausjännite on n. 14,5V. Aurinkopaneelihan tuottaa
> n 17 V ja sen vuoksi akkujen ja aurinkopanelin välissä on
> lataussäädin. Riittääkö kulutus - kulussa ollessa - kompensoimaan
> jänniteen ylituoton niin etteivät akut ala keittämään jos lataussäädin
> ohitetaan ?
Noilla reunaehdoilla ei tuohon ole yksiselitteistä kyllä/ei -
vastausta.
- jos valoa on riittävästi, muu kuorma on pieni, ja akku alkaa olla
latautunut (eli kokonaisvirta on pieni) voi paneelin jännite nousta
akun kannalta liian suureksi.
- jos kuormittava virta on riittävän suuri, voi paneelin antama
jännite laskea jopa niin alas, ettei akku lataannu lainkaan.
Paneelin teholla on tietysti merkitystä. Esimerkkinä kaksi Kyoceran
valmistamaan paneelia 800 W/m^2 aurinkoteholla:
KC65T (65W) antaa 18V jännitteen 2.8A kuormalla, ja 14V jännitteen
3.1A kuormalla
ja
KC130TM (130W) antaa 18V jännitteen 5A kuormalla, ja 17V jännitteen
6.1A kuormalla
Jälkimmäisellä keittää kypsäksi akun kuin akun.
--JP
rait...@gmail.com
Normaalisti aurinopaneelin antamat lataustehot riittävät 2-3 vrk oloon
luonnonsatamissa. Joskus olisi mukava olla pidenmpäänkin jossain
rauhaisissa luonnonpoukamissa ilman koneen puksuttelua akkujen
lataukseen.
rait...@gmail.com
Oletan että oma paneli on joku 35-50 W eli virrat on varmaan optimi
olosuhteissa 1-2A.
- ÄrPee -
Osku
Eli olet sitä mieltä, että säätimen antama jännite on liian pieni ja
ohittamalla sen, saat nostettua latausjännitettä ja sitä kautta
latausvirtaa. Joakim Majander jo aiemmin totesi, että "Jos säätimen
tuottama jännite
on väärä, voi koko säätimellä heittää vesilintua."
Osku
Aki Mannonen
> Normaalisti aurinopaneelin antamat lataustehot riittävät 2-3 vrk oloon
> luonnonsatamissa. Joskus olisi mukava olla pidenmpäänkin jossain
> rauhaisissa luonnonpoukamissa ilman koneen puksuttelua akkujen
> lataukseen.
Polttokenno avuksi. http://lyhytlinkki.net/?v9f5dkrv
jaakko
Hatarasti tähän liittyen, täältä löytyy ohjelma, jolla
voi laskea auringon nousut ja laskut + hämärät eri
paikkakunnilla. Tietojen joukossa on myös auringon
säteilyteho watteiuna per neliö, voiko tätä tietoa
käyttää jotenkin suuntaa antavana, kuinka paljon
paneelille tulee auringon energiaa. Tietysti paneeleissa
on oma hyötysuhteeensa. Mikä se muuten lienee?
Lähinnä kiinnostaa, että kannattaako tähän vuodenaikaan
raahata paneelia mukana, vai onko auringon teho sen
verran heppoinen, ettei mitään synny.
--
kirjoitti,
Jaakko
o~
(___/___)
/
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
http://www.rannikko.vuodatus.net
http://www.meridianx.fi/jaakko/jaakko.html
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Joakim Majander
> Hatarasti tähän liittyen, täältä löytyy ohjelma, jolla
> voi laskea auringon nousut ja laskut + hämärät eri
> paikkakunnilla. Tietojen joukossa on myös auringon
> säteilyteho watteiuna per neliö, voiko tätä tietoa
> käyttää jotenkin suuntaa antavana, kuinka paljon
> paneelille tulee auringon energiaa. Tietysti paneeleissa
> on oma hyötysuhteeensa. Mikä se muuten lienee?
Aurinkopanelin hyötysuhde on luokkaa 10% ehkä on jo olemassa 15%
paneeleitakin. Auringon säteilyteho on maksimissaan n. 1000 W/m2 eli
panelit tuottavat n. 100 W/m2.
Sitten kun huomio sen, ettei aina ole pilvetön taivas, voi laskea,
että vuorokaudessa saa kesällä ~5 tunnin täyttätehoa vastaavan
kokonaisenergiamäärän vuorokaudessa. 100 W paneelilla saa siis ~500 Wh/
vrk.
Näin syksyllä homma menee sitten aika hyödyttömäksi, kun päivät on
lyhyitä ja usein pilvisiä.
Joakim
Joakim Majander
> Normaalisti aurinopaneelin antamat lataustehot riittävät 2-3 vrk oloon
> luonnonsatamissa. Joskus olisi mukava olla pidenmpäänkin jossain
> rauhaisissa luonnonpoukamissa ilman koneen puksuttelua akkujen
> lataukseen.
Jos kulutus on suurempaa kuin tuotto eli akut purkautuvat, tarkoittaa
se sitä, että akkujen napajännite on alhainen eli ~12 V tai jopa alle.
Ei tuossa ole sitten mitään huolta akkujen kiuhumisesta.
Ylijänniteongelma tulee vasta sitten kun:
1. Akku on lähes täynnä eli yli 70-80% varauksessa eli lepojännite yli
12,5 V
JA
2. Latausvirta on huomattavasti (akun koosta riippuen ampeereja)
suurempi kuin kulutus.
Tarkkaileppa sitä akkujännitettä ensi kesänä. Jos akut tyhjenevät 2-3
vrk kuluessa, on aika varmaa, ettei ainakaan toisena vuorokautena
paneelisi jaksa nostaa jännitettä lähellekään 14 V. Syy ei ole
lataussäätimessä vaan siinä, että paneelin tuottama virta ei riitä
nostamaan jo kohtuu paljon purkautuneen akun napajännitettä ylös. Alle
50% ladatun 60 Ah akun napajännitteen nostamiseksi 14 V tasolle
tarvitaan kymmeniä ampeereja.
Joakim
PTM
> Viime kes�n� kuulun er��ss� laiturikeskustelussa kuinka joku oli
> tehnyt ohituksen aurinkopanelin latauss��timelle aina kulussa
> ollessaan. Aina kun vene j�i miehitt�m�tt�m�ksi latauskytkin otettiin
> k�ytt��n.
>
> Mit� mielt� olette moisesta k�yt�nn�st� kulussa ollessa eli riitt��k�
> aurinkopaneelin latausj�nnitteet pit�m��n akut paremmin kunnossa?
PTM: Pelleily�.
Kehittelin itse latauss��timen. Sanottakoon sit� sitten vaikka
kaksois-PWM-s��timeksi. Oleellista siin� t�m�n keskustelun kannalta on,
ett� s�hk�n reitill� on Schotky-diodi ja IRF-540 fetti. Diodiin j�� n.
0.22 V ja IRF540:n kanavaresistanssi on n. 0.08 Ohm. 5 A virralla
s��timeen j�� siis n. 0.6 V. Kaikkineen siis 3 W. Tuo 5 A vastaa n. 65 W
tehoa, joten h�vikki on n. 5%.
Ilman diodia ei panelia pysty k�ytt�m��n. Tuo mainitsemasi hemmo
todenn�k�isesti on k�ynyt hakemassa kaupasta autodiodeita, joiden
kynnysj�nnite on 0.3 - 0.7 V. Parhaimmillaan 0.3V:ll� ja 5 A virralla
h�n siis menett�� 1.5 W. Huonommin valituilla diodeilla h�n menett�� 0.7
V x 5A = 4.5W.
Tosi t�rpp� k�ytt�� halpaa diodisiltaa ja menett�� diodeihin 1.4 V, eli 7 W.
Wanhanaikainen reles��din voi vied� paljonkin enemm�n.
Summa summarum: Parempaan tulokseen kaveri p��sisi hankkimalla kunnon
s��timen.
Joakim Majander
> PTM: Pelleily .
> Kehittelin itse latauss timen. Sanottakoon sit sitten vaikka
> kaksois-PWM-s timeksi. Oleellista siin t m n keskustelun kannalta on,
> ett s hk n reitill on Schotky-diodi ja IRF-540 fetti. Diodiin j n.
> 0.22 V ja IRF540:n kanavaresistanssi on n. 0.08 Ohm. 5 A virralla
> s timeen j siis n. 0.6 V. Kaikkineen siis 3 W. Tuo 5 A vastaa n. 65 W
> tehoa, joten h vikki on n. 5%.
Aurinkopaneleilla ei ole tolkkua laskea häviöitä noin ellei käytä
virtaa kasvattavaa hakkurisäädintä. Käytännössä tuo 65 W paneeli antaa
sen 65 W tehon 16-18 W jännitteellä, jolloin virta on siis vajaat 4 A.
Jännitehäviöstä tulee kaksi ongelmaa
1. Paneeli näkee suuremman jännitteen, jolloin sen tuottama virta on
HIEMAN pienempi. Tästä nähdään erään 65 W paneelin virtakäyrä:
http://www.txspc.com/PDF/KC65T.pdf Huomaa, että suurimman tehon
kohdalla virta 3,75 A ja oikosulussa 3,99 A. 0,6 V jännitehäviö ei
siis aiheuta kuin ~1% alentuman virtaan, jos sitäkään.
Akun kannalta tuo 65 W paneeli on aina enintään 14 V * 3,8 A = 53 W
paneeli. Hakkurilla voi ehkä saada lähes 60 W = 14 V * 4,3 A virtaa
kasvattamalla, mutta hyötysuhde on siinä parhaimmillaankin ~90%.
2. Varjossa/hämärässä paneeli ei enää jaksa nostaa jännitettä 14 V
tasolle. 200 W/m2 säteilylläkin virtakäyrä on lähes vaakasuora
jonnekin 17 V saakka ja virta on enää 1/4 maksimista. Tämä ongelma
tulee vastaan kun latausvirta on jokatapauksessa täysin olematon eli
koko ongelmaa ei olekaan. Tyhjästä on paha nyhjästä edes hakkurilla.
Joakim
rait...@gmail.com
Eli voinko vetää tuosta johtopäätelmän että kesäisin luonnon
olosuhteissa ollessa kannattaisi ohittaa tuo lataussäädin koska
lataussäädinhän pudottaa aurinkopaneeleiden tuottaman jännitteen .. 17
V:sta n. 14.5V:n ylilatauksen estämiseksi ja jos muuta kulutusta on
ns. "päällä" ne hoitavat tuon akkujen ylilatauksen?
Joakim Majander
> Eli voinko vetää tuosta johtopäätelmän että kesäisin luonnon
> olosuhteissa ollessa kannattaisi ohittaa tuo lataussäädin koska
> lataussäädinhän pudottaa aurinkopaneeleiden tuottaman jännitteen .. 17
> V:sta n. 14.5V:n ylilatauksen estämiseksi ja jos muuta kulutusta on
> ns. "päällä" ne hoitavat tuon akkujen ylilatauksen?
Ei!!!
Muu kulutus tiputtaa sen jännitteen RIIPPUMATTA ohitetaanko säädin vai
ei.
Johtopäätös tuosta siis on, että ohituksella ei voiteta mitään ko.
tilanteessa (no voi sillä saada sen 1% lisää tehoa).
Joakim
Toni
...
> ett� s�hk�n reitill� on Schotky-diodi ja IRF-540 fetti. Diodiin j�� n.
> 0.22 V ja IRF540:n kanavaresistanssi on n. 0.08 Ohm. 5 A virralla
> s��timeen j�� siis n. 0.6 V. Kaikkineen siis 3 W. Tuo 5 A vastaa n. 65 W
> tehoa, joten h�vikki on n. 5%.
Mites toimisi vain yksinkertaisesti zener joka p��st�isi ylij�nnitett�
johonkin vastukseen poltettavaksi. H�vikki� tuollaisesta ei oikein tulisi.
rait...@gmail.com
Mutta eikös se lisäjännitteen saanti - kulutuksen ollessa päällä -
olisi vain hyvä asia? Välillä esim. coolerin kompressori kytkee
itsensä päältä pois ja vois helposti luulla että tuolloin lisäjännite
olisi hyväksi akkujen latuksen kannalta?
Elias Aarnio
>
> Mutta eik�s se lis�j�nnitteen saanti - kulutuksen ollessa p��ll� -
> olisi vain hyv� asia? V�lill� esim. coolerin kompressori kytkee
> itsens� p��lt� pois ja vois helposti luulla ett� tuolloin lis�j�nnite
> olisi hyv�ksi akkujen latuksen kannalta?
Aika paljon t�ss� on jo k�ytykin t�t� asiaa l�pi miksi n�in ei ole.
Totean vain, ett� jos tutustut sen s��timen toimintaan, on joko a) niin,
ett� ymm�rr�t miksi sen ohittamisesta ei ole hy�ty� tai b) huomaat, ett�
sinulle on myyty roinaa ja ett� s��din joutaa romukoppaan.
Oletko miettinyt sit�, ett� useimmat veneen instrumentit on speksattu 15
volttiin saakka? Jos pid�t vaikka kaikuluotaimen ankkurivahtia p��ll� ja
paneeli nostaa j�nnitteen hetkellisesti ylemm�s, on vaarana, ett� tuhoa
tulee.
--
EliasA
PTM
> PTM wrote:
> ...
>> että sähkön reitillä on Schotky-diodi ja IRF-540 fetti. Diodiin jää n.
>> W tehoa, joten hävikki on n. 5%.
>
> Mites toimisi vain yksinkertaisesti zener joka päästäisi ylijännitettä
> johonkin vastukseen poltettavaksi. Hävikkiä tuollaisesta ei oikein tulisi.
PTM: Ei minun mieleiseni kytkentä. Ensinnäkin tarvitaan iso zeneri ja
sille siivet selkään. Onhan noita ollut. Esimerkiksi BMW:n
venedieselissä ja Japanilaisten moottoripyörien lataussäätimissä.
Ongelmana on kestävyys. Moneen olen joutunut kiviä vaihtamaan.
Tässä mainitsemani hävikki syntyy, kun FET-kytkin on KIINNI, eli
johtaa sähkö akkuun. Kun akku on täynnä, kytkin on AUKI, eli ei johda.
Johonkin vastukseen johtaminen on täysin turhaa. Vastus vain lämpiäisi,
eikä sitä olisi mitään hyötyä. Paitsi, jos vastus olisi kuumavesisäiliössä.
Sähkönä ylimääräistä virtaa on vaikea säilöä mihinkään, koska akkuhan on
jo täynnä. Tarvittaisiin isompi akkupatteri.
PWM-säädinkään ei pysty muuttamaan tilannetta. Hyvä säädin on hyvä,
olipa se tehty miten tahansa.
Jos syntyy sellainen tilanne, että kytkin on auki suurimman osan ajasta,
on hankittu liian iso paneli.
Tietenkin paneli pitää pilvisten päivien varalta mitoittaa hieman yli,
mutta marginaalin leveys on lompakon paksuuden funktio.
rait...@gmail.com
> raita...@gmail.com kirjoitti:
Tämä oli hyvä pointti!
PTM
> Akun kannalta tuo 65 W paneeli on aina enintään 14 V * 3,8 A = 53 W
> paneeli. Hakkurilla voi ehkä saada lähes 60 W = 14 V * 4,3 A virtaa
> kasvattamalla, mutta hyötysuhde on siinä parhaimmillaankin ~90%.
PTM: Meni hetki, ennenkuin sisäistin laskelmasi. Olit yksinkertaistanut
liikaa ;)
Käytät sanontaa 'virtaa kasvattamalla'. Tarkoittanet, että 'jännitettä
laskemalla' (P=U*I). Tähän tarvitaan hakkuriteholähde = 'hakkuri'.
Jos paneli antaa n. 17V ja akku ottaa vastaan 14V, pitää tuo 17V-14V=3V
hävittää jonnekin. Vaikkapa johtojen ja kytkinten vastuksiin sekä
panelin ja akun sisäisiin vastuksiin