Kumpi väistää ?
Kalle Koskinen
tuli matkavene minun vasemmalta puolelta. En tietenkään halunnut häiritä
venettä
vaan hiljensin ajoissa. Vene kuitenkin näytti lähtevän väistämään
oikealle,mutta
hetken kuluttua kun tajusi, että olen hiljentänyt niin palasi
alkuperäiseen suuntaansa.
Vaikka kaikenlaiset laivurikurssit olen käynyt niin silti mietityttää
kumpi oli oikeastaan
väistämisvelvollinen. Meriteiden sääntöjen mukaan oikealta tulevaa on
väistettävä,
samoissa säännöistä mainitaan reittijakojärjestelmästä, jonka
ylittämisessä on varottava kaikkia
sitä kulkevia aluksia. Tarkoitetaanko ko. reittijakojärjestelmällä
kaikkia virallallisia väyliä vai pelkästään
isompien aluksien käyttämiä kulkureittejä ? Entäpä merkitsemättömiä
venereittejä ?
Saaristossa liikuttaessa ei välttämättä aina ole selvillä kulkeeko jokin
vene väylää vai ei.
Kertokaapas te, jotka paremmin tiedätte...
-|<alle
Petri Keiramo
>Sattuipa tilanne viikonloppuna, että olin ylittämässä väylää jota pitkin
>
>tuli matkavene minun vasemmalta puolelta. En tietenkään halunnut häiritä
>venettä
>vaan hiljensin ajoissa. Vene kuitenkin näytti lähtevän väistämään
>oikealle,mutta
>hetken kuluttua kun tajusi, että olen hiljentänyt niin palasi
>alkuperäiseen suuntaansa.
>Vaikka kaikenlaiset laivurikurssit olen käynyt niin silti mietityttää
>kumpi oli oikeastaan
>väistämisvelvollinen. Meriteiden sääntöjen mukaan oikealta tulevaa on
Vasemmalta tuleva oli väistämisvelvollinen. Sinä teit töpin siinä että
rupesit hidastelemaan koska väistettävän on pidettävä suuntansa ja
nopeutensa.
--
Petri
Lauri Tarkkonen
Reittijakojärjestelmään kuuluvat "suurten laivojen" reitit, niitä ei
juuri rannikoillamme ole, mutta esimerkiksi Englannin kanaalin yli et
pääse kohtaamatta tällaista. Ilmeisesti Suomen lahden keskellä tullaan
Koiviston öljysatamaan kulkevia tankkereita varten tekemään tällainen
ellei jo ole tehty.
Merenkulkuhallituksen veteen piirtämät viivat eivät muuta merenkulun
väistämissääntöjä. Sääntöjä on noudatettava olipa kartalla viiva tai
ei. Säännöissä on joitakin klausuuleja, jotka muuttavat perussääntöjä.
Esimerkiksi alusta, joka ei kokonsa vuoksi pysty ketterästi väistämään
tarjolla olevassa tilassa on väistettävä. Siis kun purjevene kokhtaa
Viking linen Porkkalan rännissä tai Kustaanmiekassa, niin purjevene
väistää, koska Viking linen alus ei mahdu väistämään. Sen sijaan jos
purjehtija kohtaa saman aluksen keskellä Ahvenan merta, niin hän
väistää siksi, että viisaampi väistää, vaikka hänellä olisi periaat-
teessa oikeus pitää kurssinsa.
- Lauri Tarkkonen
Jyri M
Petri Keiramo <pkei...@iobox.fi> kirjoitti
viestissä:9gkare$fr5k$1...@learnet.freenet.hut.fi...
Vasemmalta tuleva väistää? Mutta jos toinen on minusta katsottuna
vasemmalla, niin tuo toinen venekin näkee mut vasemmalla? Kumpi väistää? Vai
onko tuo sana TULEVA merkitsevä? Eli väylien suunnista katsoen...vai mites
se on?
Tuomas
Petri Keiramo wrote:
> --
> Petri
...mutta on kuitenkin muistettava, että myös etuajo-oikeutetun on tarvittaessa
ryhdyttävä kaikkiin mahdollisiin toimiin törmäyksen välttämiseksi. Tarvittaessa
tarkoittanee tilannetta, jossa on ilmeistä, että väistämisvelvollinen ei syystä tai
toisesta aio väistää.
TR
Markku Lukkari
"Jyri M" <jyri.ma...@lailanet.fi> wrote in message
news:9gkcdm$22q$1...@tron.sci.fi...
>
> Vasemmalta tuleva väistää? Mutta jos toinen on minusta katsottuna
> vasemmalla, niin tuo toinen venekin näkee mut vasemmalla? Kumpi väistää?
Vai
> onko tuo sana TULEVA merkitsevä? Eli väylien suunnista katsoen...vai mites
> se on?
Siis jos toinen tulee sinusta katsoen vasemmalta, niin miten sinä voit tulla
siitä toisesta katsoen myös vasemmalta?
-Markku
Kalle Koskinen
> <Vasemmalta tuleva oli väistämisvelvollinen. Sinä teit töpin siinä että
> <rupesit hidastelemaan koska väistettävän on pidettävä suuntansa ja
> <nopeutensa.
Aivan, mutta veneet olivat enää noin 100 metrin päässä eikä väylää kulkeva
vene tehnyt elettäkään väistääkseen niin päätin hiljentää...
Merellä muutenkin on hyvin yleistä, että isommat veneet odottavan pienempien yleensä
väistävän.
Osku
hyvää käytöstä, vaikka se sääntöjen mukaan on täysin sallittua. Fiksulla
reitinvalinnalla voi välttää näitäkin tilanteita.
Osku
Kalle Koskinen <kako...@cc.hut.fi> kirjoitti
viestissä:3B2DBF60...@cc.hut.fi...
Kalle Koskinen
> <hyvää käytöstä, vaikka se sääntöjen mukaan on täysin sallittua. Fiksulla
> <reitinvalinnalla voi välttää näitäkin tilanteita.
Aivan, paitsi jos se on ainut reitti mökkisaareen...
martti....@solibri.com
> Reittijakojärjestelmään kuuluvat "suurten laivojen" reitit, niitä ei
> juuri rannikoillamme ole, mutta esimerkiksi Englannin kanaalin yli et
> pääse kohtaamatta tällaista. Ilmeisesti Suomen lahden keskellä tullaan
> Koiviston öljysatamaan kulkevia tankkereita varten tekemään tällainen
> ellei jo ole tehty.
Noin ulkomuistista yleiskartasta löytyy reittijakoalue ainakin
Suomenlahden suulta. Märketin suntista en ulkomuistista osaa
sanoa. Seuraava taitaakin sitten olla Öölannin eteläkärjessä.
--
Osku
sellaiset, että veneet ovat tulossa yhtä aikaa samaan pisteeseen. Hyvissä
ajoin tehdyllä pienellä suunnan tai nopeuden muutoksella tämän voi välttää
ilman, että joutuu naapurin mökkisaareen.
Osku
Kalle Koskinen <kako...@cc.hut.fi> kirjoitti
viestissä:3B2DD449...@cc.hut.fi...
KK
"Osku" <os...@nomail.fi> kirjoitti viestissä
news:9gkjas$f0jn$1...@learnet.freenet.hut.fi...
> Väylän poikki ajaminen toisen veneen eteen oikealta ei ehkä aina ole
oikein
> hyvää käytöstä, vaikka se sääntöjen mukaan on täysin sallittua.
Fiksulla
> reitinvalinnalla voi välttää näitäkin tilanteita.
>
Toivottavasti veneilijät eivät ala kehitellä omia väistämissääntöjään,
vaan noudatetaan yksiselitteiseti lakia. Koskaan ei voi tietää, miksi
toinen veneilijä manööveeraa siten kuin kulloinkin sattuu tekemään,
joten hyvän tai huonon käytöksen liittäminen johonkin ohjailuun ei ole
perusteltua. Fiksu reitinvalinta ei useimmiten, varsinkaan purjehtiessa
noudata väyliä.
Lainsäädäntöön kuuluvat väistämissäännöt on vuosisatojen aikana
kehitetty ratkaisemaan kohtaamistilanteissa esiintyvät
yhteentörmäämisvaarat, ne riittävät hyvin kaikissa tilanteissa,
purjehduskilpailuja lukuunottamatta.
- KK
Jyri M
Markku Lukkari <markku....@POISTA.nokia.com> kirjoitti
viestissä:jWiX6.12637$m17.2...@news2.nokia.com...
Esimerkiksi kohdattaessa. Mutta toki silloin ollaan siinä tilanteessa, että
periaatteessa nokka ei ole kohti toisen "väylää". Mutta kukas sitten väistää
jos nokat on vastakkain???
<
>
Jyri M
Jyri M <jyri.ma...@lailanet.fi> kirjoitti
viestissä:9gkpbc$btb$1...@tron.sci.fi...
Olenpa typerä...silloinhan kun nokat on vastakkain, niin väistetään
oikealta.... ¤%(&/)
Osku
KK <kek...@hotmail.com> kirjoitti viestissä:9gko2e$sh2$1...@nntp.teliafi.net...
>
> Lainsäädäntöön kuuluvat väistämissäännöt on vuosisatojen aikana
> kehitetty ratkaisemaan kohtaamistilanteissa esiintyvät
> yhteentörmäämisvaarat, ne riittävät hyvin kaikissa tilanteissa,
> purjehduskilpailuja lukuunottamatta.
>
> - KK
>
toteat, mutta terveen järjen käytöllä voi usein välttää koko vaaratilanteen
syntymisen.
Osku
Antti Salmenlinna
Kalle Koskinen <kako...@cc.hut.fi> wrote in article
<3B2DA9F8...@cc.hut.fi>...
> Sattuipa tilanne viikonloppuna, että olin ylittämässä väylää jota pitkin
>
> tuli matkavene minun vasemmalta puolelta. En tietenkään halunnut häiritä
> venettä
> vaan hiljensin ajoissa. Vene kuitenkin näytti lähtevän väistämään
> oikealle,mutta
> hetken kuluttua kun tajusi, että olen hiljentänyt niin palasi
> alkuperäiseen suuntaansa.
> Vaikka kaikenlaiset laivurikurssit olen käynyt niin silti mietityttää
> kumpi oli oikeastaan
> väistämisvelvollinen. Meriteiden sääntöjen mukaan oikealta tulevaa on
> väistettävä,
> samoissa säännöistä mainitaan reittijakojärjestelmästä, jonka
> ylittämisessä on varottava kaikkia
> sitä kulkevia aluksia. Tarkoitetaanko ko. reittijakojärjestelmällä
> kaikkia virallallisia väyliä vai pelkästään
> isompien aluksien käyttämiä kulkureittejä ?
Samassa paikassa mainitaan reittijakojärjestelmien lisäksi ahtaat
kulkuväylät. Ne ovat kaksi eri asiaa. En muista nyt pilkulleen sanamuotoa,
mutta periaate oli se, että väylää ylittävä ei saa estää väylää pitkin
kulkevaa alusta.
Kaikki suomessa karttaan piirretyt väylät ovat ahtaita kulkuväyliä. Eli
toimit oikein hiljentäessäsi. Väylää pitkin kulkevan aluksen olisi pitänyt
pitää suuntansa ja nopeutensa.
Kannattanee itse lukaista se "ahtaat kulkuväylät" -kohta. Alusten
keskinäisissä väistämisvelvollisuuksissakin viitataan tähän kohtaan joten
esim. ahdastaväylää ylittävä purjevene joutuu väistämään väylää pitkin
kulkevaa moottorialusta.
Antti
KK
"Osku" <os...@nomail.fi> kirjoitti viestissä
news:9gkpu8$76j$1...@learnet.freenet.hut.fi...
> Väistämissäännöt on kehitetty ratkaisemaan yhteentörmäämisvaarat,
kuten
> toteat, mutta terveen järjen käytöllä voi usein välttää koko
vaaratilanteen
> syntymisen.
Sääntöihin yhteentörmäämisen estämiseksi merellä (COLREG) on kerätty
kaikki terve järki, mitä tarvitaan vaaratilanteiden välttämiseksi.
Parempi olisi, kun veneilijät eivät itse yrittäisi niin usein keksiä
uudelleen tervettä järkeä. Tällöin kun muut eivät voi heidän
aivoituksiaan tietää. Yhteiset säännöt ovat siitä hyvät, että ne ovat
samat kaikille.
- KK
Osku
KK <kek...@hotmail.com> kirjoitti viestissä:9gkrt9$1a1$1...@nntp.teliafi.net...
>
> Sääntöihin yhteentörmäämisen estämiseksi merellä (COLREG) on kerätty
> kaikki terve järki, mitä tarvitaan vaaratilanteiden välttämiseksi.
> Parempi olisi, kun veneilijät eivät itse yrittäisi niin usein keksiä
> uudelleen tervettä järkeä. Tällöin kun muut eivät voi heidän
> aivoituksiaan tietää. Yhteiset säännöt ovat siitä hyvät, että ne ovat
> samat kaikille.
>
> - KK
>
se nyt kumma, jollei järjenkäytön avulla ole lupa pyrkiä välttämään
vaaratilanteiden syntymistä. Kyllä minä ainakin pyrin valitsemaan reittini
ja ajolinjani niin, ettei tarvitsisi katsoa, väistääkö se
väistämisvelvollinen varmasti.
Osku
Aatu
martti....@solibri.com kirjoitti viestissä ...
Suomenlahdella on reittijakojärjestelmä, yleiskarttoihin on piirretty ko.
järjestelmän käännöspisteet. Märketissä on, etelä-Itämerellä on useita.
--Aatu--
Aatu
Antti Salmenlinna kirjoitti viestissä
<01c0f7ef$89bb1ec0$de08a8c0@kyasa01>...
:Samassa paikassa mainitaan reittijakojärjestelmien lisäksi ahtaat
:kulkuväylät. Ne ovat kaksi eri asiaa. En muista nyt pilkulleen sanamuotoa,
:mutta periaate oli se, että väylää ylittävä ei saa estää väylää pitkin
:kulkevaa alusta.
:Kaikki suomessa karttaan piirretyt väylät ovat ahtaita kulkuväyliä. Eli
:toimit oikein hiljentäessäsi. Väylää pitkin kulkevan aluksen olisi pitänyt
:pitää suuntansa ja nopeutensa.
:
:Kannattanee itse lukaista se "ahtaat kulkuväylät" -kohta. Alusten
:keskinäisissä väistämisvelvollisuuksissakin viitataan tähän kohtaan joten
:esim. ahdastaväylää ylittävä purjevene joutuu väistämään väylää pitkin
:kulkevaa moottorialusta.
:
:
:Antti
"Ahtailla kulkuväylillä - eli kaikilla Suomen aluevesillä olevilla
väylillä - alle 20 m alukset, myös purjeveneet, kajakit, vesiskootterit,
surffilaudat... väistäkööt ammattiliikenteessä olevia laivoja." Siinä
yksinkertaistus meriteiden säännöistä.
Väylää ylittävän Nauticatin ei siis tarvitse väistää väylällä ajelevaa Terhi
Micro Funia. Sen sijaan sen Nauticatin täytyy väistää vaikkapa Jaanikaa
Helsingin kasuunilla, vaikka siitä joutuisikin tekemään ylimääräisen vendan.
--Aatu--
Lauri Tarkkonen
>"Ahtailla kulkuväylillä - eli kaikilla Suomen aluevesillä olevilla
>väylillä - alle 20 m alukset, myös purjeveneet, kajakit, vesiskootterit,
>surffilaudat... väistäkööt ammattiliikenteessä olevia laivoja." Siinä
>yksinkertaistus meriteiden säännöistä.
Sillä onko isompi alus ammattiliikenteessä vai ei, ei ole tämän
väistämisen kannalta mitään tekemistä. Sattuu vain olemaan niin,
että isot laivat ovat useammin ammattiliikenteessä kuin pienet.
Jos tällainen sääntö olisi olemassa, olisi myös olemassa jonkunlainen
tunnus tai merkki, jolla osoitetaan ammattiliikenne status.
- Lauri Tarkkonen
Seppo Nurmi
> Samassa paikassa mainitaan reittijakojärjestelmien lisäksi ahtaat
> kulkuväylät. Ne ovat kaksi eri asiaa. En muista nyt pilkulleen sanamuotoa,
> mutta periaate oli se, että väylää ylittävä ei saa estää väylää pitkin
> kulkevaa alusta.
Mistä ihmeestä näitä ohjeidenantajia sikiää. Täydellisen tietämättömyyden
antamalla varmuudella kirjoitetaan täyttä p***aa.
Väylä on karttaan piirretty viiva jolle merenkulkulaitos takaa tietyn
syvyyden. Sillä onko joku alus väylällä tai väylän vieressä, menossa väylää
tai väylän poikki ei ole mitään merkitystä vaistämissääntöihin.
> Kaikki suomessa karttaan piirretyt väylät ovat ahtaita
kulkuväyliä.
Näin on jos alus on riittävän suuri. Eli jollei alus pysty kokonsa tai muun
syyn ( esim. hinaus) vuoksi väistämään. Mutta tämä pätee vaikkei väylää
olisi lähelläkään, mutta paikka on ahdas.
> Kannattanee itse lukaista se "ahtaat kulkuväylät" -kohta. Alusten
> keskinäisissä väistämisvelvollisuuksissakin viitataan tähän kohtaan joten
> esim. ahdastaväylää ylittävä purjevene joutuu väistämään väylää pitkin
> kulkevaa moottorialusta.
Kerro nyt millä kohtaa näin lukee vai onko niin ettet ole sitä itsekään
lukenut tai et ainakaan ymmärtänyt.
Väylä ei anna mitään eri oikeuksia ei moottorialuksille eikä
purjealuksille. Jos moottorialus pystyy aiheuttamatta vaaraa väistämään
niin silloin sen on väistettävä jos se on väistämisvelvollinen kuten on jos
toinen on purjealus.
Toinen asia on jos paikka on niin ahdas ja alus niin iso ettei se voi
turvallisesti väistää silloin sillä on etuajo-oikeus vaikka se menisi sen
väylän poikkikin.
T: Seppo Nurmi
Hanko
KK
"Osku" <os...@nomail.fi> kirjoitti viestissä
news:9gkuha$2s7$1...@learnet.freenet.hut.fi...
> >
> Säännöt tulevat mukaan kuvaan, kun yhteentörmäämisen vaara on olemassa. On
> se nyt kumma, jollei järjenkäytön avulla ole lupa pyrkiä välttämään
> vaaratilanteiden syntymistä. Kyllä minä ainakin pyrin valitsemaan reittini
> ja ajolinjani niin, ettei tarvitsisi katsoa, väistääkö se
> väistämisvelvollinen varmasti.
>
Toivonpa totisesti, että emme satu samoille vesille, kun sinä käytät
järkeäsi sen sijaan, että noudattaisit meriteiden sääntöjä.
- KK
Osku
Osku
KK <kek...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:9glgpj$ecc$2...@oravannahka.helsinki.fi...
Jarmo Niinimäki
tökeröistä moottoriveneilijöistä, jos sääntöjen tuntemus ja ohjeiden jakaminen
on tällä tasolla. Huh, huh,... Toivottavasti emme satu samoille vesille.
Hyviä tuulia joka tapauksessa kaikille vesille liikkujille välineistä
riippumatta
t. Jarmo
Kalle Koskinen
> <tökeröistä moottoriveneilijöistä, jos sääntöjen tuntemus ja ohjeiden jakaminen
> <on tällä tasolla. Huh, huh,... Toivottavasti emme satu samoille vesille.
Itse olen käynyt saaristo- ja rannikkolaivurin kurssit ja uskon tuntevani säännöt,
mutta niiden soveltaminen aina eri juttu. Naurettava yleistys muuten tuo "tökeröt
moottoriveneilijät".
Vuoden miinalautalla palvellessa tuli nähtyä kuinka purjeveneet pomppivat
viikinkien ja siljojen edessä
Porkkalan edustalla, hupaisaa on se, menkää joskus katsomaan...
-|<alle
Kartsa
>Mutta jos toinen on minusta katsottuna
>vasemmalla, niin tuo toinen venekin näkee mut vasemmalla? Kumpi väistää?
Vai
>onko tuo sana TULEVA merkitsevä? Eli väylien suunnista katsoen...vai mites
>se on?
Ja sitten se tietysti riippuu siitä, onko oma nokka samaan vai eri suuntaan
kuin veneen nokka. Oikea onkin vasen ja taaksepäin on eteenpäin, jos
kääntyy takaperin veneessä. Tulevista tulee meneviä, menevistä tulevia ja
velat muuttuvat saataviksi.
Tietty pelisilmä ei ikinä ole pahitteeksi väistämissääntöjen kaverina
palvelemaan, mutta väistämissäännöt kannattaa silti osata. Selkeä ja
johdonmukainen ajolinjojen valitseminen siten, että se väistää selkeästi,
jolle se aiheuttaa vähemmän vaikeuksia on kaikkein sujuvinta kaikille. Eli
pääsääntöisesti kannattaa väistää oikealle ja oikealta tulevaa, mutta muukin
käy, kunhan sen tekee selkeästi ja ajoissa. Purjeveneelle olisi suotavaa
antaa vähän liikkumavaraa tuulten suhteen, eli vähän ylimääräistä tilaa
ympärille.
Sain juuri eilen melko konkreettisen opetuksen siitä, että hölmölle käy
köpelösti, tosin kuivalla maalla. Rullaluistelin jalkakäytävältä
suojatielle, kun katsoin, että kolmion takaa tuleva auto hiljensi
pysäyttääkseen ja antaakseen tietä, kuten terve järki ja liikennesäännöt
sanovat. Kun pääsin suojatielle, painoi auto kaasua uudestaan ja oli hyvin
lähellä, etten ole nyt koivet poikki sairaalassa. Sattumalta tuo hullu
nainen sattui kuitenkin vilkaisemaan eteensä juuri ennen kuin ajoi päälleni,
eikä ihan törmännyt minuun.
Tarinan opetus on, että kaikki eivät katso eteensä maalla eivätkä merellä
kuin satunnaisesti. Turvamarginaali kannattaa aina pitää niin isona, että
pystyy väistämään, vaikka väistämisvelvollinen tekisi äkkiä jotain ihan
hölmöä. Sille käy ennen pitkää kalpaten, joka pitää etuajo-oikeuttaan
tärkeämpänä kuin riittävää turvamarginaalia.
Jos ajaa veneellään väylän poikki, on monesti käytännöllistä väistää väylää
pitkin kulkevaa perän puolelta sen verran selkeästi, ettei tule tarvista
miettiä, kuka tulee oikealta ja kuka ei. Jos ympärillä on molemmilla
riittävästi vapaata vettä, on selkeintä pysyttäytyä oikeanpuoleisen
liikenteen väistämissäännöissä.
Kannattaa muistaa, että aluksen koon kasvaessa sen ohjailuominaisuudet
myöskin yleensä muuttuvat rauhallisemmiksi, eli iso alus ei voi väistää
samalla tavoin kuin pienempi. Sen vuoksi pienveneen pitää väistää laivaa,
laiva on usein käytännössä kyvytön väistämään pikkuvenettä.
kartsa
Jarmo Niinimäki
Olen pitkään ihmetellyt moottori- ja purjeveneilijöiden välillä käytävää katkeruutta
tihkuvaa väittelyä ja syyttelyä, mutta nyt olen sitten näköjään itse sitä lietsomassa.
Se ei tosiaankaan ollut tarkoitukseni. Viestissäni yritin sanoa, että olen ihmetellyt
mistä nuo purjeveneilijöiden vuodatukset ovat saaneet alkunsa (sillä itselläni ei ole
vastaavia kokemuksia) ja että mikäli joku moottoriveneilijä todellakin tulkitsee
sääntöjä Antin tavoin, niin saatan ymmärtää mistä joku purjeveneilijä on saattanut
saada käsityksen moottoriveneilijöiden tökeryydestä. En siis missään tapauksessa
halunnut leimata moottoriveneilijöitä. Kuitenkin sellainen ajatus, että esim.
luoviessani väylää vastatuuleen ja joutuessani siis jatkuvasti ylittelemään
varsinaista kortille piirrettyä viivaa, osa moottoriveneilijöistä katsoo minun olevan
yksiselitteisesti väistämisvelvollinen ei luo turvallisuudentunnetta ainakaan minulle.
t. Jarmo
Antti Salmenlinna
>
> "Ahtailla kulkuväylillä - eli kaikilla Suomen aluevesillä olevilla
> väylillä - alle 20 m alukset, myös purjeveneet, kajakit, vesiskootterit,
> surffilaudat... väistäkööt ammattiliikenteessä olevia laivoja." Siinä
> yksinkertaistus meriteiden säännöistä.
Tuo ei ole yksinkertaistus, kun teksti kuuluu:
9 sääntö
Ahtaat kulkuväylät
a) Ahtaan kulkuväylän suuntaisesti kulkevan aluksen on pysyttävä niin
lähellä kuin on turvallista ja käytännössä mahdollista sitä kulkuväylän
ulkoreunaa, joka on aluksen oikealla puolella.
b) Pituudeltaan alle 20 metrin alus tai purjealus ei saa estää sellaisen
aluksen kulkua, joka voi navigoida turvallisesti vain itse ahtaassa
kulkuväylässä.
[Tässä ei puhuta käsittääkseni huvi/kauppa-aluksista, vaan ylipäänsä
kaikista aluksista. Aluksen määritelmä löytyy 3 säännön yleiset määritelmät
-kohdasta. Eli siis alle 20 metrinen konealus tai minkään mittainen
purjealus ei saa estää kulkemasta mitään alusta, joka voi navigoida
turvallisesti vain itse ahtaassa kulkuväylässä. Suurikin purjevene siis
väistää väylää pitkin kulkevaa vesiskootteria, jos vesiskootterin ei ole
turvallista poiketa väylältä. Sääntö 8 toimenpiteet yhteentörmäämisen
estämiseksi, kohta f kertoo, kuinka sen aluksen, joka ei saa estää toisen
kulkua, tulee toimia.
c) Alus joka harjoittaa kalastusta ei saa estää minkään itse ahtaassa
kulkuväylässä navigoivan aluksen kulkua.
d) Alus ei saa ylittää ahdasta kulkuväylää, jos ylitys estää sellaisen
aluksen kulkua, joka voi navigoida turvallisesti vain itse kulkuväylässä.
[jne.., jatkuu kohtaan g -asti.]
Mikään alus ei siis saa blockata väylää kulkevaa, kuten alkuperäisessä
kysymyksessä oli puhe.
Se, että hupialukset väistävät kauppa-aluksia on tietysti hyvää
merimiestapaa ja sitä pitää noudattaa.
>
> Väylää ylittävän Nauticatin ei siis tarvitse väistää väylällä ajelevaa
Terhi
> Micro Funia. Sen sijaan sen Nauticatin täytyy väistää vaikkapa Jaanikaa
> Helsingin kasuunilla, vaikka siitä joutuisikin tekemään ylimääräisen
vendan.
>
Eri asia on tietysti se, että onko järkevää ajella kasuunilla väylää pitkin
Micro Funilla ;-) mutta ylläolevaan lakitekstiin viitaten Nauticat kylläkin
on väistämisvelvollinen, mutta Micro Fun käytännössä väistää, koska pelkää
enemmän. Sisävesisääntöjen voimassaoloalueella on muitakin sääntöjä
pikkiriikkisille aluksille jna., mutta sisäiset aluevedet eivät
muistaakseni ylety kasuunille asti.
Sillä muuten, että purejhtiiko Nauticat vai ajaako koneella, ei ole asiaan
merkitystä, koska 18 sääntö alusten keskinäiset velvollisuudet alkaa
lauseella:
Jollei 9, 10 ja 13 säännössä toisin määrätä: [jne... ja ylläolevassa
yhdeksännessä säännössä määrätään toisin.]
Antti
TiLi
viestissä:3B2EFF36...@posti.fi...
> Anteeksi taas huolimattomasti ja hätäisesti kirjoitettu viestini.
Aloitetaan alusta.
Selität kuinka paljon tahansa, ymmärretään viestisi aina väärin, valitan...
> Olen pitkään ihmetellyt moottori- ja purjeveneilijöiden välillä käytävää
katkeruutta
> tihkuvaa väittelyä ja syyttelyä.
Sitä minäkin olen ihmetellyt...
> Kuitenkin sellainen ajatus, että esim.
> luoviessani väylää vastatuuleen ja joutuessani siis jatkuvasti
ylittelemään
> varsinaista kortille piirrettyä viivaa, osa moottoriveneilijöistä katsoo
minun olevan
> yksiselitteisesti väistämisvelvollinen ei luo turvallisuudentunnetta
ainakaan minulle.
Aivan totta. Minä toki väistän mielelläni juuri edellä kuvaamassasi
tilanteessa. Kaikkien veneiliöiden on helppo ja mielekästä väistää kun se on
jotenkin ennalta arvattavaa tai arvioitavaa.
Tietenkin laki ja asetukset määräävät, kuka tai keiden pitäisi väistää - ja
niitä pitää noudattaa. Eri juttu on sitten se halukkuuden osoitus. Jos
ohitustilanne tehdään kaikille helpoksi tapahtuu se varmaan riittävillä
etäisyyksillä. Kun tulee kiire ja ahdasta, herkästi mennään lähempää kun
olisi tarvetta. Kun törmäyksen riski on "hikisesti" vältetty ja koetaan
"että tuo purjevene ajoi tahallaan meidän päälle" ei tässä yhteydessä ole
kipparilla halua pitemmin kierrellä, sillä 2 cm:kin on ohi - ei osunut ei
mutta menee aika läheltä.
Jos teet jatkuvasti käännöksiä ja ajat väylän laidasta laitaan, on helppo
ennakolta arvioida sinun ja minun välinen sivuutusetäisyys ja hakea
mahdollisimman suuri etäisyys. Lisäksi kun toiminta on johdonmukaista ja
päätäväistä ei ongelmia.
Mutta... kun tilanne on esimerkiksi seraava: Lähestyt perästä purjevanettä,
kuljette pitkää ja suoraa väylän osuutta, tuuli on tasainen sopivasti takaa,
eikä saaret häiritse sitä. Pyrit ohittamaan purjeveneen mahdollisimman
kaukaa ja ohjaat aivan väylän vasempaan reunaan.
Olet nähnyt purjeveneen jo kymmenkunta minuuttia ajavan samalla kurssilla,
mukavassa myötätuulessa) keskellä väylää (linjataulujen mukaan). Kun olet
saavuttamassa purjevenettä se yhtäkkiä kaartaa voimakkaasti vasemmalle,
mielestäni ilman mitään järkevää syytä ja siirtyy kurssille jossa törmäämme.
Nyt ei enää ole kauheasti pelivaraa väistellä ja kierrellä kaukaa. Ohitus
tapahtuu hiuksenhienosti perän takaa ja purjeveneen miehistö tekee selväksi
että olet jotenkin nuija... Edellinen teksti voisi olla kuvitelmaa ja
fiktiota - mutta valitettavsti ei ole. Näin tapahtuu aina muutaman kerran
kesässä.
Ei siinä mitään, useimmissa tapauksissa (99,9%) pystyy väistämään, mutta
raskaalla uppoamarunkoisella painavalla veneellä ei aina ole niin kauheasti
manöveeraus mahdollisuuksia verrattuna pieniin ketteriin purjeveneisiin.
Olen pelolla odottanut sitä törmäystä, toistaiseksi ei ole vielä tapahtunut,
mutta huonosti siinä useimmiten käy.
Tosin ne itsemurha kandidaatit jotka työkseen hakevat tiukkoja tilanteita ja
kolaria, todennäköisesti törmäävät jo sataman suulla merimerkkiin... ;-)
En usko että purjeveneilijät tekävät tuota tahallaan - mutta toivoisin että
asiaa ajateltaisiin että miten toimin, että (vaikka joudun käännökset
purjehtimiksen takia tekemään) miten se onnistuisi niin että muilla olisi
mahdollisuus etukäteen reagoida asiaan, suunnitella reittivalintaa ja näin
estää pienet ohitusetäisyydet ja jopa törmäämisriski.
>
> t. Jarmo
>
--
* * * * * * * * *
Timo Liusvaara
timo.li...@trafox.fi
KK
"Antti Salmenlinna" <oh2mniT...@sral.fi> kirjoitti viestissä
news:01c0f895$a8a0cd20$de08a8c0@kyasa01...
>
> d) Alus ei saa ylittää ahdasta kulkuväylää, jos ylitys estää sellaisen
> aluksen kulkua, joka voi navigoida turvallisesti vain itse
kulkuväylässä.
> [jne.., jatkuu kohtaan g -asti.]
>
> Mikään alus ei siis saa blockata väylää kulkevaa, kuten alkuperäisessä
> kysymyksessä oli puhe.
>
Juu ja ei sinnepäinkään. Tuo väistämisvelvollisuus koskee vain aluksia,
jotka voivat navigoida turvallisesti vain ahtaassa kulkuväylässä. Se
koskee siis aluksia, jotka syväyksensä ta muun syyn vuoksi (hinaus tms.)
eivät voi poiketa kulkuväylältä. Huom tässä kulkuväytlä ei ole
tarkalleen sama asia kuin merenkulkuhallituksen ylläpitämä väylä. Mkh:n
merkitsemällä väylällä moottorilla ajava Nauticatti siis on
väitämissääntöjen mukaan edelleen velvollinen väistämään suunnasta kuin
suunnasta vaikka väylän poikki ajavaa purjevenettä, samoin kuin väylän
poikki oikealta lähestyvää moottorivenettäkin.
- KK
Jarmo Niinimäki
> Jarmo Niinimäki <jarmo.n...@posti.fi> kirjoitti
> viestissä:3B2EFF36...@posti.fi...
> > Anteeksi taas huolimattomasti ja hätäisesti kirjoitettu viestini.
> Aloitetaan alusta.
>
> Selität kuinka paljon tahansa, ymmärretään viestisi aina väärin, valitan...
>
Niinhän se tietysti voi olla ja siltä se usein näyttääkin...
Haluaisin edelleen korostaa sitä, että kirjoitin siitä, miten jotkut meistä ovat
lukeneet tai tulkinneet sääntöjä omalla, muista vesillä liikkujista täysin
poikkeavalla tavalla ja siten vaarantavat oman ja muiden turvallisuuden.
Tuollaiset törttöilyt, joita kuvailit, kuuluvat omaan sarjaansa ja niitä löytyy
varmasti molemmilta puolilta aitaa eikä niille löytyne puolustelijoita.
> >
> > t. Jarmo
> >
>
> --
> * * * * * * * * *
>
> Timo Liusvaara
> timo.li...@trafox.fi
t. Jarmo
Antti Salmenlinna
Seppo Nurmi <seppo...@pp.inet.fi> wrote in article
<83elg9...@nurmi.korsnabb>...
>
>
> > Samassa paikassa mainitaan reittijakojärjestelmien lisäksi ahtaat
> > kulkuväylät. Ne ovat kaksi eri asiaa. En muista nyt pilkulleen
sanamuotoa,
> > mutta periaate oli se, että väylää ylittävä ei saa estää väylää pitkin
> > kulkevaa alusta.
>
> Mistä ihmeestä näitä ohjeidenantajia sikiää. Täydellisen tietämättömyyden
> antamalla varmuudella kirjoitetaan täyttä p***aa.
> Väylä on karttaan piirretty viiva jolle merenkulkulaitos takaa tietyn
> syvyyden. Sillä onko joku alus väylällä tai väylän vieressä, menossa
väylää
> tai väylän poikki ei ole mitään merkitystä vaistämissääntöihin.
Miksi sitten meriteiden säännöissä on kokonaan oma sääntönsä "Ahtaat
kulkuväylät"?
>
> > Kaikki suomessa karttaan piirretyt väylät ovat ahtaita
> kulkuväyliä.
>
> Näin on jos alus on riittävän suuri. Eli jollei alus pysty kokonsa tai
muun
> syyn ( esim. hinaus) vuoksi väistämään. Mutta tämä pätee vaikkei väylää
> olisi lähelläkään, mutta paikka on ahdas.
Eräs merenkulkuoppilaitoksen opettaja (merikapteeni) kertoi, että siitä on
olemassa oikeuden päätös, että kaikki suomen väylät ovat ahtaita. Ahtaan
kulkuväylän vastakohta on aava meri.
Hinauksen etuoikeudet taas määritellään säännössä 18 alusten keskinäiset
velvollisuudet. Toki hyvää merimiestapaa on edelleenkin noudatettava.
>
>
> > Kannattanee itse lukaista se "ahtaat kulkuväylät" -kohta. Alusten
> > keskinäisissä väistämisvelvollisuuksissakin viitataan tähän kohtaan
joten
> > esim. ahdastaväylää ylittävä purjevene joutuu väistämään väylää pitkin
> > kulkevaa moottorialusta.
>
> Kerro nyt millä kohtaa näin lukee vai onko niin ettet ole sitä itsekään
> lukenut tai et ainakaan ymmärtänyt.
Kohta on sääntö 9, josta tuossa hetki sitten kirjoitin toiseen postaukseen
muutaman kohdan.
> Väylä ei anna mitään eri oikeuksia ei moottorialuksille eikä
> purjealuksille.
Ei annakaan oikeuksia, mutta sillä tai sen läheisyydessä kuljettaessa se
tuottaa velvollisuuksia.
Jos moottorialus pystyy aiheuttamatta vaaraa väistämään
> niin silloin sen on väistettävä jos se on väistämisvelvollinen kuten on
jos
> toinen on purjealus.
Näin siis väyläalueiden ulkopuolella, olettaen, ettei konealuksen kulku ole
rajoittunut tai hyvästä merimiestavasta muuta johdu.
> Toinen asia on jos paikka on niin ahdas ja alus niin iso ettei se voi
> turvallisesti väistää silloin sillä on etuajo-oikeus vaikka se menisi sen
> väylän poikkikin.
>
> T: Seppo Nurmi
> Hanko
>
Vai niin. Voin toki olla väärässäkin, mutta voisitko kirjoittaa tänne ne
säännöt, joihin väittämäsi perustuu. Oppisin sitten samalla virheestäni.
Antti
Antti Salmenlinna
KK <kek...@hotmail.com> wrote in article <9gn260$geg$1...@nntp.teliafi.net>...
------------
> >
> > Mikään alus ei siis saa blockata väylää kulkevaa, kuten alkuperäisessä
> > kysymyksessä oli puhe.
> >
>
> Juu ja ei sinnepäinkään. Tuo väistämisvelvollisuus koskee vain aluksia,
> jotka voivat navigoida turvallisesti vain ahtaassa kulkuväylässä.
Niin, saaristossa väylät ovat aika kapeita ja usein heti väyläalueen
ulkopuolella on kiviä ja matalikkoja, joten aluksen ei välttämättä tarvtse
olla purjelautaa suurempi, jotta väylän ulkopuolella ei ole turvallista.
Jos joku tietää asiasta ennakkopäätöksen, olisi mukava kuulla siitä.
Se
> koskee siis aluksia, jotka syväyksensä ta muun syyn vuoksi (hinaus tms.)
> eivät voi poiketa kulkuväylältä.
Alukset joiden ohjailukyky on rajoitettu ovat aivan eri asia, eivätkä liity
suoranaisesti käytyyn keskusteluun.
Huom tässä kulkuväytlä ei ole
> tarkalleen sama asia kuin merenkulkuhallituksen ylläpitämä väylä.
Mihin tämä persutuu?
Mkh:n
> merkitsemällä väylällä moottorilla ajava Nauticatti siis on
> väitämissääntöjen mukaan edelleen velvollinen väistämään suunnasta kuin
> suunnasta vaikka väylän poikki ajavaa purjevenettä, samoin kuin väylän
> poikki oikealta lähestyvää moottorivenettäkin.
>
Kukaan ei ole vielä nimennyt sääntöjä, jossa näin sanottaisiin. Jos asia on
näin, haluaisin mielelläni tietää, että mistä säännöistä voin sen myös itse
lukea.
Lisäksi jos purjealus tai mikä tahansa alus on ohittamassa ts. lähestyy
alusta, kuten 13. säännössä on määritelty.
Olen ihmetellyt myös useita veneilykirjasia, joissa on lyhennelmiä
säännöistä ja kirjoittajien omia tulkintoja. Sama asia saattaa olla eri
kirjoissa tulkittuna aivan eri tavalla.
Noh, pääsia, että yhteentörmäämisiltä vältytään.
En viitsi enää keskustella aiheesta, joten hauskaa veneilykesää kaikille.
Antti
Tuomas
Antti Salmenlinna wrote:
> Miksi sitten meriteiden säännöissä on kokonaan oma sääntönsä "Ahtaat
> kulkuväylät"?
>
Perusajatus on, että isoa alusta ei pakoteta väistämisen takia kiville. Mainita
alle 20 metrin aluksesta yrittää luokitella isot ja pienet - iso on
yli20-metrinen
On kyllä todella pelottavaa huomata, miten huonosti väistämissääntöjä
tunnetaan. Nyt olisi hyvä saada erilaisten mutunyyssiparlamenttien sijaan
asiantuntijan kiistämätön lausunto väistämissäännöistä. Anyone?
TR
Kartsa
<01c0f895$a8a0cd20$de08a8c0@kyasa01>...
>
>b) Pituudeltaan alle 20 metrin alus tai purjealus ei saa estää...
>Eli siis alle 20 metrinen konealus tai minkään mittainen
>purjealus...
Pykälistä ei tarvitse yleensä saivarrella, jos muistaa käyttää tervettä
järkeä. Pykälistä tarvitsee saivarrella vasta sitten, kun onnettomuutta
selvitellään oikeudessa ja yritetään määrätä kaikille osapuolille oikea
määrä häkkiä. Tuo yllä lainattu tulkinta kuitenkin vaikuttaa
omintakeiselta, miksi määrite "alle 20 metriä" koskisi vain konealusta?
Vesiltä pitäisi tilaa löytyä kaikille, kunhan kaikki muistavat antaa tilaa
toisilleen. Väistämisen ei pitäisi perustua siihen, kuka pelkää eniten
("Micro Fun käytännössä väistää, koska pelkää enemmän") vaan siihen, mikä on
kokonaisuuden kannalta turvallisinta ja tarkoituksenmukaisinta. Nauticatti
kääntyy kyllä ihan yhtä kätevästi kuin Terhikin.
Useimmat kohtaamistilanteet ovat sellaisia, että jos kuvittelee itsensä oman
veneensä lisäksi kohdattavan aluksen komentosillalle ja pohtii, kummanko on
viisaampaa antaa tilaa, ongelmaan löytyy melko ilmeinen oikea ratkaisu.
Tietenkin se edellyttäisi, että kaikilla olisi jonkinlainen käsitys
erilaisten vesikulkuneuvojen ominaisuuksista, mikä lienee valitettavasti
liikaa toivottu. Jenkkiveneen kippari ei välttämättä osaa asettua kajakilla
melovan asemaan, kajakin kippari ei osaa välttämättä asettua laivan
ruorimiehen housuihin eikä Tallinnan pikkulaivan kippari välttämättä ymmärrä
purjeveneellä liikkumisesta tuon taivaallista. Silmät auki, yhteistyöhalua
ja järjenkäyttöä, siinä on varsion hyvät lääkkeet moniin väistämisongelmiin.
Väistämissäännöt pitää osata ja niitä kannattaa käyttää peruslogiikkana,
silloin toinenkin osapuoli ymmärtää, mitä toinen on tekemässä.
kartsa
TiLi
viestissä:3B2F11CE...@posti.fi...
>
> Haluaisin edelleen korostaa sitä, että kirjoitin siitä, miten jotkut
meistä ovat
> lukeneet tai tulkinneet sääntöjä omalla, muista vesillä liikkujista täysin
> poikkeavalla tavalla ja siten vaarantavat oman ja muiden turvallisuuden.
Tämä on totta. Nyt sitten mistä tuo tulkinta tulee - ei välttämättä johdu
lukemisesta. Osa on lähtenyt vesille kun on osannut kirjoittaa nimensä
luovareihin...
Ei sinun tarvitse näkökantaasi perustella niille jotka ovat tuota elämää jo
jonkinverran nähnyt. Ne jotka asiaa ovat jo hieman harrastaneet tuntevat
säännöt ja osaavat käyttäytyä niiden mukaisesti.
> Tuollaiset törttöilyt, joita kuvailit, kuuluvat omaan sarjaansa ja niitä
löytyy
> varmasti molemmilta puolilta aitaa eikä niille löytyne puolustelijoita.
Tottakai, ehdottomasti. Jos minun pitäisi sanoa mikä on pelkäämäni
alustyyppi - niin se olisi tuollainen pienehkö jenkkivene. Siis
moottorivene, miksi ? Liikkuu vietävän nopeasti, ja jos voidaan puhua
tuollaisesta statusveneestä - silloin ovat merimiestaidot useimmiten aika
vähissä. Aina kun hekohkot taidot (kyllähän minä autoakin osaan ajaa -
samanlainen rattikin on molemmissa) yhdistetään kovaan nopeuteen, on siinä
muilla ihmettelemistä.
Sitten suuremman sodan syttymisen estämiseksi - minulla ei ole ko.
alustyyppiä vastaan mitään, eikä edes niiden kuskejakaan. Tuon tyyppiset
veneet vain ovat tehneet mitä käsittämättömämpiä ratkaisuja meidän
purjehdualueilla. Tosin saattaa olla sitten yksi ja sama vene (...joka
maalataan aina eri väreillä). Venehän ei omaa järkeä vaan sen pitäisi
asustaa kipparin lakin alla :-)
KK
> Niin, saaristossa väylät ovat aika kapeita ja usein heti väyläalueen
> ulkopuolella on kiviä ja matalikkoja, joten aluksen ei välttämättä
tarvtse
> olla purjelautaa suurempi, jotta väylän ulkopuolella ei ole
turvallista.
> Jos joku tietää asiasta ennakkopäätöksen, olisi mukava kuulla siitä.
>
Missään ei sanota, että väistämisen pitää tapahtua väylän ulkopuolelle
silloin kun sielä on vaara. Väistää voi myös hidastamalla tai
peräyttämällä.
> Alukset joiden ohjailukyky on rajoitettu ovat aivan eri asia, eivätkä
liity
> suoranaisesti käytyyn keskusteluun.
Suuri syväys ei tee aluksesta ohjailukyvyltään rajoitettua säännöissä
määritellyllä tavalla.
>
> Mkh:n
> > merkitsemällä väylällä moottorilla ajava Nauticatti siis on
> > väitämissääntöjen mukaan edelleen velvollinen väistämään suunnasta
kuin
> > suunnasta vaikka väylän poikki ajavaa purjevenettä, samoin kuin
väylän
> > poikki oikealta lähestyvää moottorivenettäkin.
> >
>
> Kukaan ei ole vielä nimennyt sääntöjä, jossa näin sanottaisiin. Jos
asia on
> näin, haluaisin mielelläni tietää, että mistä säännöistä voin sen myös
itse
> lukea.
Se perustuu yleisiin COLREG:in väistämissääntöihin. Tuo poikkeus, jonka
mukaan sisäisillä kulkuvesillä koskee ainoastaan aluksia, jotka voivat
navigoida turvallisesti vain ahtaassa kulkuväylässä. Pienveneet eivät
kuulu
näihin aluksiin. Muutamaa poikkeuksellista "keppihelvettiä"
lukuunottamatta väylälläkin
mahtuu tarvittaessa väistämään, ja aina voi vauhtia vähentää tai veneen
pysäyttää. Sen sijaan
Silja tai Vikin ei voi näitä manööverejä turvallisesti tehdä, joten
niiden
kaltaisten alusten (ja vähän pienenpienkin) vuoksi on tuo poikkeus
sisäisille kulkuvesille tehty.
Joka vuosi rannikkolaivuritentissä on esimerkiksi tehtävä:
Olet moottoriveneessä ja näet pimessä kulkiessasi keulan puolella
oikealla punaisen valon ja hieman sen yläpuolella valkean valon. Mitä
teet?
Täydet pisteet antavaksi vastaukseksi on kelpuutettu esim. vastaus,
jossa tarkistetaan pysyykö kompassisuuntima valoihin muuttumattomana,
Jos pysyy hiljennetään vauhtia ja/tai ohjataan oikealle.
(Väistetään siis oikealta lähestyvää moottorialusta perän puolelle.)
Tässä ei siis ole tarvinnut pohtia, ollaanko itse väylällä vai ei. Koska
vastaukset perustuvat tarkasti väistämissääntöihin, voidaan päätellä,
että väylää ajettaessa ei Navigaatioseurankaan mielestä nautita
tavanomaisessa moottoriveneessä erityisiä oikeuksia.
>
> Lisäksi jos purjealus tai mikä tahansa alus on ohittamassa ts.
lähestyy
> alusta, kuten 13. säännössä on määritelty.
Hyvä tarkennus, olet oikeassa.
- KK
Arto Hakkarainen
<9gkbpa$eri$1...@oravannahka.helsinki.fi>...
väistämään. Sen sijaan jos
> purjehtija kohtaa saman aluksen keskellä Ahvenan merta, niin hän
> väistää siksi, että viisaampi väistää, vaikka hänellä olisi periaat-
> teessa oikeus pitää kurssinsa.
>
Itse alan yhä enemmän noudattaa tätä viisaampi väistää periaatetta.
Aikaisemmin pidin tiukasti kiinni sääntöjen määräyksestä, että
väistettävän aluksen on pidettävä kurssinsa ja nopeutensa vakiona. Muutin
käyttäytymistäni toissa kesänä, kun neljä kertaa meidän venettä painavampi
moottoripurjehtija ajoi päälle keskellä selkää. Nyt koitan olla se
viisaampi.
Arto
Jouni Remes
"Kartsa" <rotv...@hotmail.com> wrote in message
news:9gmu8l$2$1...@nntp.hut.fi...
> Sain juuri eilen melko konkreettisen opetuksen siitä, että hölmölle käy
> köpelösti, tosin kuivalla maalla. Rullaluistelin jalkakäytävältä
> suojatielle, kun katsoin, että kolmion takaa tuleva auto hiljensi
> pysäyttääkseen ja antaakseen tietä, kuten terve järki ja liikennesäännöt
> sanovat. Kun pääsin suojatielle, painoi auto kaasua uudestaan ja oli
hyvin
> lähellä, etten ole nyt koivet poikki sairaalassa. Sattumalta tuo hullu
> nainen sattui kuitenkin vilkaisemaan eteensä juuri ennen kuin ajoi
päälleni,
> eikä ihan törmännyt minuun.
>
> Tarinan opetus on, että kaikki eivät katso eteensä maalla eivätkä merellä
> kuin satunnaisesti. Turvamarginaali kannattaa aina pitää niin isona, että
Tuo esimerkkisi pitää itse asiassa sisällään toisenkin opetuksen: kannattaa
ottaa huomioon se, että toinen
osapuoli ei välttämättä pysty havaitsemaan kaikkia sinun tiedossasi olevia
faktoja. Esim. autoilija havaitessaan jalankulkijan ei välttämättä huomaa,
että tällä onkin rullat jalassa ja siten erilainen liikkumanopeus kuin
kävelijällä. Vuosikymmenien kokemuksella aivot herkästi noteeraavat asian
näin: "Aha, jalankulkija 10 metrin päässä suojatiestä, ei ehdi lähellekään
sitä ennenkuin olen ohi kohdasta, ei tarvetta lisähavaintoihin". Ja sitten
pamahtaa...
Hieman vastaavasti veneilijä ei välttämättä tunne kaikkia toisenlaisen
alustyypin käyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä eikä siten osaa ennakoida
aivan kaikkea. Olen joskus aiemmin tällä foorumilla sanonutkin, että
ymmärtääkseni kokenut purjehtija voi näkemänsä purjeveneessä esiintyvän
aktiivisuuden perustella tehdä jotain johtopäätöksiä siitä, mihin suuntaan
se seuraavaksi kääntyy yms, kun moottoriveneilijä ei näe muuta
kuin jotain puuhailua kannella.
Seppo Nurmi
> > Väylä on karttaan piirretty viiva jolle merenkulkulaitos takaa tietyn
> > syvyyden. Sillä onko joku alus väylällä tai väylän vieressä, menossa
> väylää
> > tai väylän poikki ei ole mitään merkitystä vaistämissääntöihin.
>
> Miksi sitten meriteiden säännöissä on kokonaan oma sääntönsä "Ahtaat
> kulkuväylät"?
Ahtaat kulkuväylät tarkoittavat mitä tahansa ahdasta paikkaa, eli periaate
on ettei kenelläkään ole velvollisuus väistää kivikkoon. Se onko
Merenkulkulaitos luodannut kyseisen paikan ja onko merikorttiin piirretty
viiva ei vaikuta väistämisvelvollisuuksiin
> Eräs merenkulkuoppilaitoksen opettaja (merikapteeni) kertoi, että siitä on
> olemassa oikeuden päätös, että kaikki suomen väylät ovat ahtaita. Ahtaan
> kulkuväylän vastakohta on aava meri.
> Hinauksen etuoikeudet taas määritellään säännössä 18 alusten keskinäiset
> velvollisuudet. Toki hyvää merimiestapaa on edelleenkin noudatettava.
Tästä taitaa olla korkeimman oikeuden päätös Ahvenanmereltä jossa todettiin
pienvene väistämisvelvolliseksi kyseisen kohdan perusteella. Tällöin
toisena osapuolena oli autolautta. Eli kun on riittävän iso laiva on kaikki
paikat ahtaita.
Ja kun palataan tähän KULKUVÄYLÄ termiin niin eihän Ahvenanmerellä ole
mitään MKH mittaamia väyliä, mutta kulkuväyliä on. Eli se kortin viiva ei
anna etuoikeuksia kuin myös jos et ole viivalla siitä ei tule
lisävelvollisuuksia.
Silja Europalle Hangon läntinen selkä on ahdas, Terhi Fanille ei koskaan.
> > Kerro nyt millä kohtaa näin lukee vai onko niin ettet ole sitä itsekään
> > lukenut tai et ainakaan ymmärtänyt.
>
> Kohta on sääntö 9, josta tuossa hetki sitten kirjoitin toiseen postaukseen
> muutaman kohdan.
Nyt sotket taas kulkuväylät väyliin.
> Vai niin. Voin toki olla väärässäkin, mutta voisitko kirjoittaa tänne ne
> säännöt, joihin väittämäsi perustuu. Oppisin sitten samalla virheestäni.
Kun luet ne säännöt uudelleen niin että ajattelet kulkuväylänä mitä tahansa
paikkaa jossa alus kulkee, eli kun alus on kulussa sen alla oleva vesi on
sen kulkuväylä. Ei mikään karttaan piirretty viiva.
Ahdas kulkuväylä taas tarkoittaa sitä ettei alus voi väistää sivulle (
Esim. suuren syväyksen vuoksi ), alus ei voi hiljentää (Esim. menettää
ohjattavuuden ) silloin kun nämä kaikki kohdat toteutuvat on alusta
väistettävä. Muissa viesteissä oli vertaus Nautikatista ja Terhi Fanista
niin pystyn kuvittelemaan helpostikin paikan jossa Nautikatti ei voi
turvallisesti väistää mutta Terhi Fanille sellaisen paikan löytymen tai
olla vaikeampaa. Ja tämä ei sitten missään tapauksessa tarkoita sitä että
Terhi väistää aina.
Ne karttaan piirretyt viivat ovat alueita joille
viranomaiset takaavat karttaan kirjatun syväyksen ei mitään muuta.
Seppo Nurmi
Hanko
Jussi L
"TiLi" <Timo.Li...@Trafox.fi> kirjoitti viestissä
news:9gn7af$j4j$1...@news.kolumbus.fi...
päälle, niin ne on hengenvaarallisia vesillä, pelottaa...
alla lainaus eräästä edellisestä viestistä:
> "Jyri M" <jyri.ma...@lailanet.fi> wrote in message
> news:9gkcdm$22q$1...@tron.sci.fi...
> >
> > Vasemmalta tuleva väistää? Mutta jos toinen on minusta katsottuna
Jyri M
Jussi L <jussi.l...@connectus.fi> kirjoitti
viestissä:6LXX6.31$x4....@read2.inet.fi...
> Sitten jos ne ei erota vasenta oikeasta ja lisäksi siihen vielä känni
> päälle, niin ne on hengenvaarallisia vesillä, pelottaa...
> alla lainaus eräästä edellisestä viestistä:
>
> > "Jyri M" <jyri.ma...@lailanet.fi> wrote in message
> > news:9gkcdm$22q$1...@tron.sci.fi...
> > >
> > > Vasemmalta tuleva väistää? Mutta jos toinen on minusta katsottuna
> > > vasemmalla, niin tuo toinen venekin näkee mut vasemmalla? Kumpi
väistää?
> > Vai
> > > onko tuo sana TULEVA merkitsevä? Eli väylien suunnista katsoen...vai
> mites
> > > se on?
Älä siinä yhtään viisastele. Mikäs sinä olet lisäämään toisten tekstejä?
Mietippä kun kaksi venettä kohtaa toisensa, siis nokat vastatusten?
"Piirrämpä" sinulle hieman kuvaa:
VENE1>>
<<VENE2
Eli tuollainen asetelma. Eikö tässä tapauksessa molemmat tule oikealta
puolelta??? Tosin tässä tilanteessa ei välttämättä tarvitse väistää, mutta
jos ovat turhan lähellä toisiaan ohitustilanteessa? Niin että kumpi väistää?
Sanoppas se...kun ollaan niin viisasta!! *vituttaa oikein*
Kartsa
>
>Esim. autoilija havaitessaan jalankulkijan ei välttämättä huomaa,
>että tällä onkin rullat jalassa ja siten erilainen liikkumanopeus kuin
>kävelijällä.
Olen itse huomannut saman asian auton ratissa ollessani: rullaluistelijat
ovat pirullisia jalankulkijoita, jotka yllättävät helposti.
>Olen joskus aiemmin tällä foorumilla sanonutkin, että
>ymmärtääkseni kokenut purjehtija voi näkemänsä purjeveneessä esiintyvän
>aktiivisuuden perustella tehdä jotain johtopäätöksiä siitä, mihin suuntaan
>se seuraavaksi kääntyy yms, kun moottoriveneilijä ei näe muuta
>kuin jotain puuhailua kannella.
Sekin on varmasti ihan totta. Purjehtija ja sivistynyt moottoriveneilijä
tietävät, että tiukalla kryssillä oleva purjevene, joka lähestyy rantaa,
tekee kohta yhdeksänkymmenen asteen suunnanmuutoksen. Sivistymätön
moottoriveneilijä ihmettelee, että mitä pirua se nyt tuolla tavalla
yht´äkkiä kääntyy. Sen vuoksi olisi mukava, jos jätettäisiin vähän
ylimääräistä marginaalia, ettei vendan tekevä purkkari työnnä nokkaansa
moottorijahdin kyljestä sisään rantakiviä väistäessään.
Pääosa veneilijöistä lienee kuitenkin kelpo joukkoa, koska todellisia
vaaratilanteita tai ikäviä ongelmia tulee harvoin. Mielestäni vesiliikenne
on selvästi sivistyneempää kuin esim. autoliikenne. Vesillä ihmiset eivät
kaiva tahallaan verta nenästään, kuten monet tielläliikkujat. Vaikka
väistämissäännöistä ja vesiliikennekäyttäytymisestä onkin aina puhetta, on
vesilläliikkuminen pääosin mukavasti toimivaa yhteispeliä, jossa ei
keskisormea heilutella.
kartsa
KK
>
> Älä siinä yhtään viisastele. Mikäs sinä olet lisäämään toisten tekstejä?
> Mietippä kun kaksi venettä kohtaa toisensa, siis nokat vastatusten?
> "Piirrämpä" sinulle hieman kuvaa:
> VENE1>>
> <<VENE2
> Eli tuollainen asetelma. Eikö tässä tapauksessa molemmat tule oikealta
> puolelta??? Tosin tässä tilanteessa ei välttämättä tarvitse väistää, mutta
> jos ovat turhan lähellä toisiaan ohitustilanteessa? Niin että kumpi
väistää?
> Sanoppas se...kun ollaan niin viisasta!! *vituttaa oikein*
>
Ei millään pahalla, mutta suosittelisin, että hommaat jonkin kunnon kuvilla
varustetun perusteoksen väistämissäännöistä, esim. Kaj-Erik Löfgrenin
Veneilijän merenkulkuoppi I (Suomen Navigaatioliitto 1996).
Tuossa esimerkissäsi on kyseessä 14 säännön keulat vastakkain -tilanne, joka
on täysin erilainen kuin 15 säännön leikkaavat suunnat -tilanne, josta tässä
juonteessa on muutoin ollut kysymys.
(Niin, siis keulat vastakkain tilanteessa sääntö sanoo näin: "Kun kaksi
konealusta lähestyy toisiaan vastakkaisilta tai lähes vastakkaisilta
suunnilta niin, että yhteentörmäämisen vaara saattaa syntyä, kummankin
aluksen on muutettava suuntaansa oikella niin, että ne sivuuttavat toisensa
vasen sivu vasenta sivua vasten." Tämä ja paljon muuta ihmeellistä, mm.
reittijakojärjestelmän määrittely, jonka ero väylään tuntuui olevan monelle
epäselvä, löytyy e.m. teoksesta.)
- KK
Elias Aarnio
>
>Väylää ylittävän Nauticatin ei siis tarvitse väistää väylällä ajelevaa Terhi
>Micro Funia. Sen sijaan sen Nauticatin täytyy väistää vaikkapa Jaanikaa
>Helsingin kasuunilla, vaikka siitä joutuisikin tekemään ylimääräisen vendan.
Mulla on ollut vähän juhannusmieli hakusessa, mutta nyt alkoi
hymyilyttämään sopivasti. Nauticatilla venda... :-)
Milloinkahan sitä on viimeksi tullut nähtyä nutikuti-ammeessa edes
rätit ylhäällä saati sitten, että oikein vendaa tekemässä.... :-)
Hyvät juhannukset kaikille!
Jouni Remes
>
>
> Sekin on varmasti ihan totta. Purjehtija ja sivistynyt moottoriveneilijä
> tietävät, että tiukalla kryssillä oleva purjevene, joka lähestyy rantaa,
> tekee kohta yhdeksänkymmenen asteen suunnanmuutoksen. Sivistymätön
> moottoriveneilijä ihmettelee, että mitä pirua se nyt tuolla tavalla
> yht´äkkiä kääntyy. Sen vuoksi olisi mukava, jos jätettäisiin vähän
Tuokin on vielä sikäli helppo tapaus, että ns. ympäristötekijöistä voi
päätellä vendan olevan
tulossa. Mutta tarkoitin oikeastaan sitä, että olen pari kertaa kuullut
purjehduksen päälle ymmärtävien
ihmisten ennustavan veneen liikkeitä ja miehistön toimia katsellessaan perin
tarkasti, mihin kohta käännytään,
kun itse olen nähnyt vain sitä "puuhailua kannella". Eikä rantaa tai muuta
kiveä ole ollut lähimaillakaan. No,
kai kysymällä olisi saanut selvityksen, mutta ei ole juuri sillä hetkellä
sattunut kuulumaan kiinnostuksen
aiheisiin.
Hilpeää juhannusta!
Arto Hakkarainen
<3b33192c...@uutiset.pikabaana.net>...
kryssimässä. Sen VMG taisi olla jopa toista solmua, kun se jäi taakse
horisonttiin...
Arto
>
>
Cay Stambej
"Arto Hakkarainen" <hae...@dlc.fi> wrote in message
news:01c0fd49.51f62660$07a5c5c3@morse...
> > Milloinkahan sitä on viimeksi tullut nähtyä nutikuti-ammeessa edes
> > rätit ylhäällä saati sitten, että oikein vendaa tekemässä.... :-)
> >
> > Hyvät juhannukset kaikille!
> >
> Sekin ihme on nähty. Näin 90-luvun puolivälissä klassisen 33 jalkaisen
> kryssimässä. Sen VMG taisi olla jopa toista solmua, kun se jäi taakse
> horisonttiin...
>
> Arto
> >
Muistelen, joskin hyvin hämärästi, saattaa olla jopa laiturihuhu, että
Gotland Rundtissa olisi yhtenä vuonna kauan sitten ollut Nauticat luokka.
Muta vain sen yhden kerran, kas kun maalituomareilla oli parempaa tekemistä
kun odottaa niitä viimeisiä tulijoita vuorokausitolkulla.
Caitzu
TiLi
viestissä:wnGY6.54$WF2....@read2.inet.fi...
> > Sekin on varmasti ihan totta. Purjehtija ja sivistynyt
moottoriveneilijä
> > tietävät, että tiukalla kryssillä oleva purjevene, joka lähestyy rantaa,
> > tekee kohta yhdeksänkymmenen asteen suunnanmuutoksen. Sivistymätön
> > moottoriveneilijä ihmettelee, että mitä pirua se nyt tuolla tavalla
> > yht´äkkiä kääntyy. Sen vuoksi olisi mukava, jos jätettäisiin vähän
>
> Tuokin on vielä sikäli helppo tapaus, että ns. ympäristötekijöistä voi
> päätellä vendan olevan tulossa
Tottakai. Jos ei tuosta arvaa, niin seuraavalla kerralla voi olla jo sitten
hieman viisaampi. Kerran kaksi voi erehtyä, mutta jos se tulee tavaksi,
voidaan syyttää tyhmyydestä.
Se on helppoa kun toiminta on arvattavissa, mutta.... Paras viime kesältä on
purjevene vastaan sisäväylällä. Purjeet alas hyvissä ajoin ja kone perässä
käymään - katselua ympärille, kunnes olen noin 20 metrin etäisyydellä ja
avot - poikittain eteen... oli taas niin mahdottomasti arvattavuutta....
mitäs siinä sitten muuta kun ruoria veivaamaan. Olisi ollut kiva kysyä
mihinkä harkintaan tämä ratkaisu perustui !
Se on totta että sivistynyt purjehtia ja moottoriveneilijä tietävät miten
väylillä ajetaan :-)
arsk
Tuosta kohtaamisesta tuli mieleen useemman kun yhden kerran tilanne, jolloin
purjeveneen tullessa vastaan meikäläinen tähtää jo kaukaa mihin suuntaan vene on
kulkemassa ja korjaan omaa kulkusuuntaani sitten ensisijaisesti reilusti
oikeelta (joskus vasemmalta) ohi niin että sivuutushetkellä olisin riittävän
kaukana purjeveneestä, kun hitaalla matkaveneellä ei muuten kerkiä kovin
etäälle.
Matkan aikana kuitenkin purjevene korjaa kulkusuuntaansa joko enemmän tai
vähemmän tuuleen, riippuen siitä miten kipparin mielestä hänen veneensä tuntuu
kulkevan paremmin tai sitten tuuli pyörii hieman ja arvata saattaa että nuo
korjailut ovat tietenkin useimmiten siihen suuntaa miltä puolelta minä olen
aikonut ko. veneen väistää...ja jos muutan väistösuunnitelmani puolta, alkaa
pursikin kääntymään samaan suuntaan ikäänkuin aikeenaan ajaa päälle.
Lopputulos on että vaikka olin aloittanut purjeveneen väistön useamman sadan
metrin etäisyydeltä niin kun matkaa sivuutukseen on enää n.50-70 metriä on
purjeveneen keula edelleen kohti mun (hitaan) veneeni kylkeä. Lopulta sitten
käännän kulkusuuntani sille puolelle josta purren kylkeä näkyy pitemmälle perään
ja ohitus tapahtuu n.20 metrin päästä...ja purren kippari kiroo taas typerää
potkuriveneilijää että miksei ne voi väistää etäämmältä... tervehdyksiin on
ainakin turha odottaa vastausta.
Lienee paikallaan unohtaa ennenaikaiset kikkailut väistelyn kanssa ja ajaa kohti
niin kauan kunnes on selvillä kuka menee mihinkin suuntaan ja väistää vasta
sitten. Tosin 8 solmulla ei enää kovin kaukaa väistellä, joskin riittävän kaukaa
kummiskin.
-a-
Jyri M wrote:
>
> VENE1>>
> <<VENE2
>
mika
... klip, klip...
> Matkan aikana kuitenkin purjevene korjaa kulkusuuntaansa joko enemmän tai
> vähemmän tuuleen, riippuen siitä miten kipparin mielestä hänen veneensä tuntuu
> kulkevan paremmin tai sitten tuuli pyörii hieman ja arvata saattaa että nuo
> korjailut ovat tietenkin useimmiten siihen suuntaa miltä puolelta minä olen
> aikonut ko. veneen väistää...ja jos muutan väistösuunnitelmani puolta, alkaa
> pursikin kääntymään samaan suuntaan ikäänkuin aikeenaan ajaa päälle.
...klip, klip...
Mitenkähän purjeveneen pinnamiehen mielenliikkeitä lyhyesti selvittäisi
;)
Jos tuulee (kapean) väylän suuntaisesti, ja suunta on kohti tuulta,
kippari yrittää päästä mahdollisimman ylös, ts. suuntaa lähelle
tuulensilmää. Venettä ohjataan tuulen mukaan, ja tuulen kääntyessä
käännetään venettäkin.
- kun väylän reuna, ranta tai matalikko tulee vastaan, muuttuu suunta
yleensä 90 astetta. Jos tuuli kääntyy vastaisemmaksi kulkusuuntaan
nähden, on myös käännös edessä jotta matka joutuisi.
Vastaisella elämä on selkeätä siksakkia. Muilla tuulensuunnilla ei
matkapurjehduksessa noin yksinkertaisesti ymmärrettäviä tarpeita
olekaan. Tuulta sotkevia tai hillitseviä rantoja ym. tietysti usein
väistellään.
Olikohan tässä järkeä, tai hyötyä? Purjehtijan mielestä aika triviaa :)
mika
Jyri M
liikkua pulpettiveneelläni maalaisjärjellä. Ehkäpä pitäis tosiaan jostakin
kirjasta opiskella. Mutta mitään sen suurempia väistötilanteita ei o vastaan
tullu. Pieni ratin vääntö niin ollaan oikealta ohi. Kalasteltaessa ei suurta
reittiajoa tule. Täältä kun on niin helppo neuvoa kysyä.
Vai että kunnon kuvilla varustettu... ;)
KK <kek...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:9gupb5$f3a$1...@oravannahka.helsinki.fi...
Nyki
tilanne, jossa purjeveneilijän tulee muistaa, että suurehko konealus voi
omata selaisen syväyksen, että se ei väistä. Ei yksinkertaiseti voi väistää
kuin hyvin marginaalisesti ja ohjailunopeuskin sen tulisi kyetä
säilyttämään.
Näitä tilanteita ei onneksi omalle osalle ole sattunut kovin usein, mutta
aika-ajoin kuitenkin ja aiheuttavat "lievähköä jännitystä" seuratessa
ymmärtääkö tuo purkkari sen, että meillä köli raapii jo pohjamutia...
--
**************************************
ari.er...@lpoynet.com
www.kolumbus.fi/ari.ervaskivi
**************************************
Life is a Beach and then you dive...
Tosin joku väitti:
"Life is a bitch and then you die"
"mika" <mika.sa...@iobox.fi> wrote in message
news:250620011546237373%mika.sa...@iobox.fi...
Nils Rostedt
"arsk" wrote ..
> Onpas runsaasti replyjä, minä kans kun kaikki muutkin:
> Lienee paikallaan unohtaa ennenaikaiset kikkailut väistelyn kanssa ja ajaa
kohti
> niin kauan kunnes on selvillä kuka menee mihinkin suuntaan ja väistää
vasta
> sitten. Tosin 8 solmulla ei enää kovin kaukaa väistellä, joskin riittävän
kaukaa
> kummiskin.
>
Purjeveneen kurssi voi tosiaan mutkitella aika paljonkin luovilla,
käännöksistä puhumattakaan.
Yksi keino ohittaa kapeikossa luovivaa purjevenettä on seurata sen
vanavedessä kunnes ranta tulee vastaan ja se tekee vastakäännöksen. Silloin
täyskaasu päälle ja rantaa seuraten suunta _suoraan vastatuuleen_ , jolloin
ehdit parhaiten alta pois ennen kuin pursi tulee seuraavan käännöksen
jälkeen uudestaan lähelle. Ei siis ohiteta väylän keskilinjaa ajaen, missä
pursi tulee käännöksen jälkeen nopeasti taas kohdalle.
Huomaavaiset purjehtijat kyllä jopa näyttävät käsimerkillä ja antavat
fiskarille tilaa ohittaa, kun siihen on mahdollisuus. Aina sitä
mahdollisuutta ei kuitenkaan ole.
- Nils
arsk
jostain päin sivusta), se ei sitä tee vaan venkoilee millon alas, millon ylös
tuuleen...eikä sekään nyt niin mikään ongelma ole.
Tietysti kun sivutuuli sortaa pois linjalta on kulkusuuntaa korjattava takasin
tuuleen päin ja ylikorjaus sitten korjataan laskemalla alemmas, en osaa sanoa
kuinka vaikeeta tai helppoo se on, en ole purjehtinut. Jotkut menee suoraan kuin
kiskoilla, toiset kiemurtelee...olisko taitolaji.
-a-
Antti S. Brax
> Tietysti kun sivutuuli sortaa pois linjalta on kulkusuuntaa korjattava
> takasin tuuleen päin ja ylikorjaus sitten korjataan laskemalla alemmas,
> en osaa sanoa kuinka vaikeeta tai helppoo se on, en ole purjehtinut.
> Jotkut menee suoraan kuin kiskoilla, toiset kiemurtelee...olisko taitolaji.
Kyseessä ei liene tuulesta aiheutuva sorto vaan tuulen veneelle
aiheuttama pyrkimys kääntyä vastatuuleen. Kun purjevene kallis-
tuu siirtyy sitä eteenpäin vievän voiman "keskipiste" pois ve-
neen keskilinjalta suojan puolelle (ne purjeet). Tällöin vene
pyrkii kääntymään ylös tuuleen. Efekti on voimakkaampi lyhyissä
ja leveissä eväkölisissä veneissä, jotka tuppaavat yleensä mene-
mään minne sattuu, mikäli perämies ei ole tarkkana. Pitkät ja
kapeat kulkevat yleensä "kiskoja pitkin". Poikkeuksiakin on,
eikä asia tietenkään ole aivan näin yksinkertainen.
--
/"\
\ / ASCII RIBBON CAMPAIGN Antti S. Brax - a...@iki.fi
X AGAINST HTML MAIL Old school
/ \ (AND NEWS TOO, dammit) http://www.iki.fi/asb/
Mikko Mehtonen
"Antti S. Brax" wrote:
> Tällöin vene
> pyrkii kääntymään ylös tuuleen. Efekti on voimakkaampi lyhyissä
> ja leveissä eväkölisissä veneissä, jotka tuppaavat yleensä mene-
> mään minne sattuu, mikäli perämies ei ole tarkkana. Pitkät ja
> kapeat kulkevat yleensä "kiskoja pitkin".
Joo, ja toi rungon muoto vaikuttaa hommaan sillätavoin, että veneitten
vesilinjojen symmetria muuttuu aika reilusti, kun vene kallistuu, mikä
vaikuttaa tuon eteenpäin vievän voiman keskipisteen siirtymisen lisäksi
tuohon luuvaustaipumukseen. Perästään leveillä, pulleilla ja
tasapohjaisillä veneillä tuo symmmetria muuttuu yleensä eniten, kun taas
esimerkiksi pitkässä ja kapeassa saaristoristeilijässä sitten vähemmän.
- Mikko
Ilpo Suominen
Mitenkä muuten voisi kompensoida tuota yletöntä nousemista? Tietenkin
voi käännellä peräsintä, mutta joissain veneissä peräsin saa olla
melkein poikittain, ja vene ei kun väännä vastaiseen...vähän
karrikoiden :)...Olen jostain lukenut, että säätämällä purjeet sopivasti
voi ohjailla venettä melkein ilman peräsintä (riippuen varmaan
veneestä..) tai jopa voi tehdä vastakäännöksen "pelkillä purjeilla".
Onko kellään mitään tietoa asiasta tai linkkiä jonnekkin asiaa
käsittelevälle sivustolle? Myös vinkit hyvistä kirjoista kelpaavat...
-Ilpo-
Antti S. Brax
> Mitenkä muuten voisi kompensoida tuota yletöntä nousemista?
Vähentämällä painetta isopurjeesta tai pienentämällä purjei-
ta. Edellinen vähentää kallistusta ja siirtää purjepinnan kes-
kipistettä eteenpäin lisäten veneen laskukärkkäyttä, jälkim-
mäinen pelkästään vähentää kallistusta, mutta tehokkaammin.
> karrikoiden :)...Olen jostain lukenut, että säätämällä purjeet sopivasti
> voi ohjailla venettä melkein ilman peräsintä (riippuen varmaan
> veneestä..) tai jopa voi tehdä vastakäännöksen "pelkillä purjeilla".
Purjelautailijoillahan ei muita vaihtoehtoja olekaan.
> Onko kellään mitään tietoa asiasta tai linkkiä jonnekkin asiaa
> käsittelevälle sivustolle? Myös vinkit hyvistä kirjoista kelpaavat...
Ostin jokunen viikko sitten Ruotsalaisen venelehden kesänu-
meron, jossa asiasta oli artikkeli. Muistais vaan nimen.
Myös melkein kaikissa kevytveneoppaissa, joita olen lukenut,
on asiasta juttua.
Mika Paavilainen
news:Pine.LNX.4.33.010626...@norssi.oulu.fi...
> On Tue, 26 Jun 2001, Mikko Mehtonen wrote:
> Mitenkä muuten voisi kompensoida tuota yletöntä nousemista? Tietenkin
> voi käännellä peräsintä, mutta joissain veneissä peräsin saa olla
> melkein poikittain, ja vene ei kun väännä vastaiseen...vähän
> karrikoiden :)
Väärin säädetty purjeet.
...Olen jostain lukenut, että säätämällä purjeet sopivasti
> voi ohjailla venettä melkein ilman peräsintä (riippuen varmaan
> veneestä..) tai jopa voi tehdä vastakäännöksen "pelkillä purjeilla".
> Onko kellään mitään tietoa asiasta tai linkkiä jonnekkin asiaa
> käsittelevälle sivustolle?
Oikein säädetyt purjeet eivät vänkää venettä väkisin yhtikäs minnekään. Ota
vaikka viimevuotinen Purjehtijan Käsikirja käteen ja lue sieltä Mikko
Brummerin artikkeli aiheesta. Ylipäätään purjeiden trimmauksesta on niin
paljon tietoa netissä, että on melkoista uusavuttomuutta jos niitä ei löydä.
Google antaa hakusanoilla sail trim 33000 sivua, olettaisin että kaikki
niistä käsittelevät purjeiden säätöä???
> Myös vinkit hyvistä kirjoista kelpaavat...
-mika-
Vesa Kuusava
>Ilpo Suominen <suo...@norssi.oulu.fi> wrote in sfnet.harrastus.veneet:
>> Mitenkä muuten voisi kompensoida tuota yletöntä nousemista?
>
> Vähentämällä painetta isopurjeesta tai pienentämällä purjei-
> ta. Edellinen vähentää kallistusta ja siirtää purjepinnan kes-
> kipistettä eteenpäin lisäten veneen laskukärkkäyttä, jälkim-
> mäinen pelkästään vähentää kallistusta, mutta tehokkaammin.
>
>> karrikoiden :)...Olen jostain lukenut, että säätämällä purjeet sopivasti
>> voi ohjailla venettä melkein ilman peräsintä (riippuen varmaan
>> veneestä..) tai jopa voi tehdä vastakäännöksen "pelkillä purjeilla".
>
> Purjelautailijoillahan ei muita vaihtoehtoja olekaan.
Tuo koskee vain lautapurjehdusta ts. lauta lilluu hiljaa. Todellisessa
purjelautailussa lautaa ohjataan kyllä lautaa kallistamalla; aivan kuten
laskettelusuksia tai lumilautaakin...
Tuosta noususta, eli luovikärkkäydestä: vene voi olla harmillisen kärkäs mutta
täysin stabiilisti kallistuva vene on toisaalta merellä vaarallisempi, koska se
kallistuu kunnes kaatuu. Yksinkertaistettuna.
T Osku K
Marko
vaikka reittiä(vaikka ei laki niin sanokkaan) jos tarvetta on.
Osku wrote:
> Näyttää taas tämä tahallaan väärin ymmärtämisen taito kukoistavan.
>
> Osku
>
> KK <kek...@hotmail.com> kirjoitti
> viestissä:9glgpj$ecc$2...@oravannahka.helsinki.fi...
> >
> > "Osku" <os...@nomail.fi> kirjoitti viestissä
> > news:9gkuha$2s7$1...@learnet.freenet.hut.fi...
> >
> > > >
> > > Säännöt tulevat mukaan kuvaan, kun yhteentörmäämisen vaara on olemassa.
> On
> > > se nyt kumma, jollei järjenkäytön avulla ole lupa pyrkiä välttämään
> > > vaaratilanteiden syntymistä. Kyllä minä ainakin pyrin valitsemaan
> reittini
> > > ja ajolinjani niin, ettei tarvitsisi katsoa, väistääkö se
> > > väistämisvelvollinen varmasti.
> > >
> >
> > Toivonpa totisesti, että emme satu samoille vesille, kun sinä käytät
> > järkeäsi sen sijaan, että noudattaisit meriteiden sääntöjä.
> >
> > - KK
> >
> >
Tuomas
Vesa Kuusava wrote:Tuosta noususta, eli luovikärkkäydestä: vene voi olla
harmillisen kärkäs mutta
> täysin stabiilisti kallistuva vene on toisaalta merellä vaarallisempi, koska se
> kallistuu kunnes kaatuu. Yksinkertaistettuna.
> T Osku K
Ei pidä paikkansa painoköliveneille. Purjeista peräisin oleva kallistava voima
pienenee, kun purjepinnan projektio pystysuoralle tasolle pienenee eli vene
kallistuu. Kallistuskessa painoköli siirtyy samalla kauemmas veneen kiertoakselista
eli sen tuottama oikaisumomentti kasvaa. Painokölivenettä ei siis saa kaadettua
purjeilla. Yksinkertaistettuna.
TR
Lauri Tarkkonen
Teoria on tietysti kaunis asia, mutta kaikki teoriat ovat vain aproksi-
maatioita todellisuudesta. Tämä on vain yksinkertaistettu todellisuus.
Jätät tästä pois aallokon. On monia tapauksia, joissa kölivene on puus-
kan vuoksi kallistunut lähes 90 astetta ja veneilijän kannalta huonosti
ajoitettu aalto on hieman auttanut kierrähdystä ja vene on kaatunut.
Kölivene voi myös kallistua niin paljon, että isopurjeen päälle kertyy
niin paljon vettä, että köli ei jaksa nostaa venettä pystyyn ilman,
että sen skuutti avataan, jos se on lukossa, niin avaamiseen voi mennä
aikaa kun henkilökunta yrittää vain pysyä mukana kyydissä. Ylimääräinen
paino purjeessa pitää venettä sen verran aikaa kallellaan, että vesi
virtaa istuinkaukaloon ja jossain tapauksissa myös ruffiin. Seurauksena
voi olla myös uppoaminen. On tapauksia joissa vene on tällä tavoin
uponnut.
Joissakin tapauksissa puuska voi olla myös melkein pystysuora, ruot-
siksi purjehtivat kutsuvat sitä nimellä "fallwind", tällainen puuska
voi kaataa myös köliveneen, koska purjeen projektio tuleen ei pienene
yhtä paljon kuin suurinpiirtein vaakasuoran ilmavirtauksen tapauksessa.
Valitettavasti eräät avomeripurjehduksessa käytetyt mittasäännöt tuot-
tivat kokemattomien suunnitelijoiden, jotka olivat kiinnostuneita vain
säännön kiertämisestä, eivätkä veneen turvallisuudesta, käsissä veneitä,
jotka kohtuullisessa aallokossa ja puuskaisessa tuulessa pystyi kallis-
tamaan niin pitälle, että vene sen sijaan, että olisi noussut takaisin
pystyyn, jatkoi kylmän rauhallisesti kääntymistään ja oli sen jälkeen
tukevasti masto alaspäin.
- Lauri Tarkkonen
Tuomas
Olet oikeassa. Mutta väite "täysin stabiilisti kallistuva vene kallistuu kunnes kaatuu",
ei pidä paikkansa.
TR
Lauri Tarkkonen
>Olet oikeassa. Mutta väite "täysin stabiilisti kallistuva vene
>kallistuu kunnes kaatuu", ei pidä paikkansa.
Tietysti kallistuminen edellyttää tietynlaista stabiliteetin puutetta,
joten täysin stabiilisti kallistuva vene on määritelmällinen mahdotto-
muus.
- Lauri Tarkkonen
dag.st...@nospam.helsinki.fi
> Vesa Kuusava wrote:Tuosta noususta, eli luovikärkkäydestä: vene voi olla
> harmillisen kärkäs mutta
>> täysin stabiilisti kallistuva vene on toisaalta merellä vaarallisempi, koska se
>> kallistuu kunnes kaatuu. Yksinkertaistettuna.
>
Oliko nyt pitkittäis- vai poikittaisstabiilisuus puheenaiheena...
Joka tapauksessa mielestäni
1) _voimakkaat_ tuulenpuuskat saattavat _hetkeksi_ viedä veneen tuulta
vasten niin että sitä on pideltävä väkisin tai löysättävä purjeita; jos
tämä tapahtuu juuri kohtaamis/kapeikkotilanteessa, se on hankalaa
2) normaalisti vene pysyy hyvin suunnassa jos sitä ohjaa. Toiset
ohjaavat tarkemmin kuin toiset. Sekä vaimo että tytär valittavat ettei
heidän kurssinpitonsa ole minulle riittävän tarkkaa kun katselen sivusta
3) tavallinen syy kurssista joutumiseen on se, että puhdistaa
silmälaseja / tekee voileivän / käväisee etukannella järjestämässä
jotain ja vene muuttaa suuntansa vaikkapa kallistuksen tmuuttuessa /
käväisen ruffissa hakemassa omenan / pitää kusta. Yhtään näistä ei
normaalisti tehdä kohtaamistilanteessa/kapeikossa.
4) purjehtiminen on jokseenkin saasteeton, meluton ja toiminnan aikana
energiaa kuluttamaton harraste, joten on ymmärrettävä että purjehtijat
kulkevat myös vastatuuleen kun se kerran on kryssaamalla mahdollista.
Kryssatessa väyläksi piirretty viiva on vain paperilla realiteetti
ja kuten täällä on kerrottu, rannan tai karin tullessa eteen tapahtuu
normaalisti 90 asteen käännös, joka on siis ennustettavissa eikä sitä
tapausten 1-3 tarkoittamaa poukkoilua.
Dag Stenberg
Antti S. Brax
> jotain ja vene muuttaa suuntansa vaikkapa kallistuksen tmuuttuessa /
> käväisen ruffissa hakemassa omenan / pitää kusta. Yhtään näistä ei
Kuseminen ei ole enää ongelma kovin pitkään. Samalla kun kiel-
letään septitankkien tyhjennys mereen loppuu myös laidalta ku-
seminen.
--
/"\
\ / ASCII RIBBON CAMPAIGN Antti S. Brax - a...@iki.fi
X AGAINST HTML MAIL Snipe FIN 7818
Lauri Tarkkonen
><dag.st...@nospam.helsinki.fi> wrote in sfnet.harrastus.veneet:
>> jotain ja vene muuttaa suuntansa vaikkapa kallistuksen tmuuttuessa /
>> käväisen ruffissa hakemassa omenan / pitää kusta. Yhtään näistä ei
> Kuseminen ei ole enää ongelma kovin pitkään. Samalla kun kiel-
> letään septitankkien tyhjennys mereen loppuu myös laidalta ku-
> seminen.
Saa nähdä kielletäänkö rantamökkiläisiltä rannan läheisyyteen ja
laiturilta pisiminen.
- Lauri Tarkkonen
PS: Asennetaanko purjehtijoille katetri ja riittävä säiliö, jonka
voi sitten aina tyhjentää septiktankin tyhjennysaseman nähdessään.
Mika Järvinen
"Lauri Tarkkonen" <tark...@cc.helsinki.fi> wrote in message
news:9hco4h$pm7$1...@oravannahka.helsinki.fi...
Vaikka imutyhjennys tuleekin pakolliseksi niin pitää järjestelmässäni
tyhjennyspumppua, jolla voin pumpata lietteet mereen. Laki kieltää tätä
pumppua käyttämästä sisä- ja aluevesillä (12mpk lähimmästä rannasta).
Eniten muutos koskettaa veneitä, joissa WC tyhjennetään suoraan mereen.
Miten tätä tullaan valvomaan jatkossa, että en tyhjennä septiäni
aluevesillä? Taitaa jäädä jokaisen omantunnon varaan, miten haluaa kantaa
vastuuta vesien puhdistumisesta.
Mika
Lauri Tarkkonen
>Vaikka imutyhjennys tuleekin pakolliseksi niin pitää järjestelmässäni
>tyhjennyspumppua, jolla voin pumpata lietteet mereen. Laki kieltää tätä
>pumppua käyttämästä sisä- ja aluevesillä (12mpk lähimmästä rannasta).
>Eniten muutos koskettaa veneitä, joissa WC tyhjennetään suoraan mereen.
Edelleen tarvitaan aika monta pumppuasemaa, ennenkuin lähin asema
on riittävän usein lähempänä kuin tuo 12 mpk, jolloin on helpompi
mennä asemalle kuin aluevesien ulkopuolelle.
>Miten tätä tullaan valvomaan jatkossa, että en tyhjennä septiäni
>aluevesillä? Taitaa jäädä jokaisen omantunnon varaan, miten haluaa kantaa
>vastuuta vesien puhdistumisesta.
Yhdysvaltojen sisävesillä, siis lähinnä suurilla järvillä, on niissä
veneissä, joissa on ulostyhjennysmahdollisuus, venttiili suljettava
sinetille. Tietenkin tulevaisuudessa meillä on tähänkin tarkoitukseen
elektroniikkaa: esimerkiksi kuorma-autojen ajopiirturia vastaava laite,
joka rekisteröi jokaisen venttiilin avauksen kellonajan ja koordinaatit,
tai sitten imoittaa nämä tiedot suoraan lähimmälle merivartiostolle,
jossa valvonta-automaatti seuloo tapahtumat ja hälyyttää lähimmän meri-
vahdin paikalle, jos venttiili on auennut väärällä alueella. :-).
- Lauri Tarkkonen
dag.st...@nospam.helsinki.fi
> <dag.st...@nospam.helsinki.fi> wrote in sfnet.harrastus.veneet:
>> jotain ja vene muuttaa suuntansa vaikkapa kallistuksen tmuuttuessa /
>> käväisen ruffissa hakemassa omenan / pitää kusta. Yhtään näistä ei
>
> Kuseminen ei ole enää ongelma kovin pitkään. Samalla kun kiel-
> letään septitankkien tyhjennys mereen loppuu myös laidalta ku-
> seminen.
Joo, olenkin turvallisuuteni takia siirtynyt käyttämään purkkia, johon
ensin kusen ja sitten heitän tavarat mereen. Pakollinen lisävaruste v.
2006 alkaen koko Itämerellä :-)
Dag Stenberg
dag.st...@nospam.helsinki.fi
> Yhdysvaltojen sisävesillä, siis lähinnä suurilla järvillä, on niissä
> veneissä, joissa on ulostyhjennysmahdollisuus, venttiili suljettava
> sinetille. Tietenkin tulevaisuudessa meillä on tähänkin tarkoitukseen
Ehdotan viranomaisille että satamasta lähdettäessä olisi aina
ilmoittauduttava satamakonttoriin, jossa laitetaan sinetti matkustajien
tyhjennysputkiston suulle. Sinetin saa purkaa vasta palatessa satamaan.
Veneilijä, jonka sinetin partiopoliisi havaitsee puretuksi,
kölihaalataan hygieenisistä syistä.
Dag Stenberg
dag.st...@nospam.helsinki.fi
> Saa nähdä kielletäänkö rantamökkiläisiltä rannan läheisyyteen ja
> laiturilta pisiminen.
> voi sitten aina tyhjentää septiktankin tyhjennysaseman nähdessään.
Puhuen septitankin tyhjennysasemista. Helsingissä on ainakin yksi,
Lauttasaaressa vissiin HSK:n alueella, polttonesteasemalla. Siellä on
vain niin matalaa, että on vaikea saada kölivene (1,80 m) riittävän
lähelle letkuja. Jos septi on paapuurin puolella ja perässä joutuu
menemään perä edellä asialle (miten sopiva liike kun puhutaan peräpään
asioista) niin että köli raahaa pohjaa ja peräsin ottaa rantakivikkoon
kiinni. Itse laite toimii onneksi.
Ruotsissa Nynäshamnissa on ainoa siellä bongaamani laite. Paikka on
hieno, tosin sen systeemin eteen on pysäköitynä saaristolaiva, mutta kun
tunkee keulansa laivan ja laiturin väliin niin onnistuu.
Satamakonttorista saa lainata letkus ja tarvittavat liitäntäholkit.
Pitää itse tietää mitä tarvitaan, koska henkilökunnalle asia on
mysteeri. Käyttöohjeet pumppulaitteessa ovat selkeät.
Tämä nyt sen alustukseksi, että noita tyhjennysasemia ei paljoa ole,
ja jos on, niin niihin saattaa liittyä komplikaatioita, kuten että
suutin ei sovi tyhjennysaukkoon tai että pönttö on täynnä, joten ei
onnistu.
Kun meikäläisen paatissa ei ole ensinkään sellaista pumppusysteemiä,
että saisin septin tyhjennettyä vaikkapa avomereen, niin tiedustelisin
ONKO Helsingistä saaristoa myöten länteen yhtään toimivaa tyhjennysasemaa
ennen Ruotsia? Kertokaa missä, sillä en aio mennä kolhimaan itseäni
Lauttasaareen huolimatta avuliaasta ja ystävällisestä kioskinhoitajasta.
Kun nimittäin tankki täyttyy helposti kusellakin, ellei
viimeksimainittua tyhjennä suoraan vesistöön ja säästää tankin
pöperöille.
Dag Stenberg
Harri Hummelin
dag.st...@nospam.helsinki.fi wrote:
> ONKO Helsingistä saaristoa myöten länteen yhtään toimivaa tyhjennysasemaa
> ennen Ruotsia? Kertokaa missä, sillä en aio mennä kolhimaan itseäni
> Lauttasaareen huolimatta avuliaasta ja ystävällisestä kioskinhoitajasta.
> Kun nimittäin tankki täyttyy helposti kusellakin, ellei
> viimeksimainittua tyhjennä suoraan vesistöön ja säästää tankin
> pöperöille.
>
> Dag Stenberg
>
Kuis Hangon itäsataman Esson luona oleva härveli. Ainakin viime vuoden
heinäkuussa se pelasi ainakin äänestä ja liikenteestä päätellen (jouduin
yöpymään septin naapurissa....)
t. hh
Mika Järvinen
<dag.st...@nospam.helsinki.fi> wrote in message
news:9hekjh$oq7$2...@oravannahka.helsinki.fi...
> Kun meikäläisen paatissa ei ole ensinkään sellaista pumppusysteemiä,
> että saisin septin tyhjennettyä vaikkapa avomereen, niin tiedustelisin
>
> ONKO Helsingistä saaristoa myöten länteen yhtään toimivaa tyhjennysasemaa
> ennen Ruotsia? Kertokaa missä, sillä en aio mennä kolhimaan itseäni
> Lauttasaareen huolimatta avuliaasta ja ystävällisestä kioskinhoitajasta.
> Kun nimittäin tankki täyttyy helposti kusellakin, ellei
> viimeksimainittua tyhjennä suoraan vesistöön ja säästää tankin
> pöperöille.
>
Ei mikään estä lisäämästä mereentyhjennysmahdollisuutta veneeseesi.
Jos veneesi on kovin uusi niin laki määrää, että 1.1.2000 tai sen jälkeen
rakennetuista veneissä tulee olla septitankki ja varustettuna
imutyhjennysmahdollisuudella. Mutta ei kiellä asentamasta tyhjennystä
suoraan mereen. Lietteitä ei saa laskea alue- tai sisävesille mutta esim.
Tallinan matkalla voi uudestakin veneestä pumpata lietteet mereen rikkomatta
lakia.
Suomenojalla on yksi tyhjennyspiste ja noin 1000 huvivenettä. Tämä
tyhjennyspiste sijaitsee perimäisessä nurkassa ns. pussin perällä
huoltolaiturilla jossa ei ole edes kovin syvää. 2005 kesällä siellä on vielä
ruuhkaa sunnuntai-iltapäivisin..
Mika
TiLi
viestissä:WTz_6.3590$8q.1...@news.kpnqwest.fi...
>
> Miten tätä tullaan valvomaan jatkossa, että en tyhjennä septiäni
> aluevesillä? Taitaa jäädä jokaisen omantunnon varaan, miten haluaa kantaa
> vastuuta vesien puhdistumisesta.
Suurimmassa osassa tapauksia näin varmaankin.
Sitten jos satuu huono tuuri käymään ja jää normaalin valvontalennon
kuvaamaan kuvaan on todistusaineisto kiistaton. Se että mitkä ovat sanktiot,
jää sitten nähtäväksi...
>
> Mika
>
--
* * * * * * * * *
Timo Liusvaara
timo.li...@trafox.fi
Lauri Tarkkonen
>Mika Järvinen <Mika.J...@thk.fi> kirjoitti
>viestissä:WTz_6.3590$8q.1...@news.kpnqwest.fi...
>>
>> Miten tätä tullaan valvomaan jatkossa, että en tyhjennä septiäni
>> aluevesillä? Taitaa jäädä jokaisen omantunnon varaan, miten haluaa kantaa
>> vastuuta vesien puhdistumisesta.
>Suurimmassa osassa tapauksia näin varmaankin.
>Sitten jos satuu huono tuuri käymään ja jää normaalin valvontalennon
>kuvaamaan kuvaan on todistusaineisto kiistaton. Se että mitkä ovat sanktiot,
>jää sitten nähtäväksi...
Jos rahtilaiva jää valvontalennon kuvaan, niin näyttö ei riitä, koska
laiva on mukamas voinut vahingossa ajaa toisen laivan jättämään öljy-
läikkään. Septiktankkia pumpatessa syntyvät värivammat vedessä ovat
varsin vaatimattomia mittasuhteiltaan ja olisin yllättynyt, jos ne
voidaan havaita lentokoneen valvontakameran kuvista, ei edes kohta
paikalle saapunut veneilevä rantavahti kykene paikallistamaan jätöstä.
Tosin jos saa näytteen, niin varmaankin voidaan todeta veneeseen
vielä jääneessa aineessa ja veteen pumpatussa sama bakteeriflora,
jolloin näyttöä saattaa jo olla riittävästi. Tässähän valvonnalle
puuhaa, ei tarvitse esimerkiksi ajan tappamiseksi väijyä huumekurii-
reja.
- Lauri Tarkkonen
Pasi Pouri
> In <9hepr7$f8v$1...@news.kolumbus.fi> "TiLi" <Timo.Li...@Trafox.fi> writes:
> >Sitten jos satuu huono tuuri käymään ja jää normaalin valvontalennon
> >kuvaamaan kuvaan on todistusaineisto kiistaton. Se että mitkä ovat sanktiot,
> >jää sitten nähtäväksi...
Heh, tästä tulikin mieleen. Viime vuoden keväällä olin purjehtimassa
välimerellä ja Suomalaiseen septijärjestelmään tottuneena käväsin
isolla hädällä botskin ollessa satmassa. Vähän ajan kuluttua kannella
ollessani todistusaineisto papereineen lipui botskin kyljen vierestä
perää kohden. Että hävetti. Eli välimerellä ei taida septitankit olla
pakollisia (44 jalkainen 2 vuotta vanha purkkari).
Meren pohjastakin näkyi (sukeltaessa), että merta käytetään kaatopaikkana.
-- PP
Matti Raustia
>ONKO Helsingistä saaristoa myöten länteen yhtään toimivaa tyhjennysasemaa
>ennen Ruotsia? Kertokaa missä, sillä en aio mennä kolhimaan itseäni
>Lauttasaareen huolimatta avuliaasta ja ystävällisestä kioskinhoitajasta.
>Kun nimittäin tankki täyttyy helposti kusellakin, ellei
>viimeksimainittua tyhjennä suoraan vesistöön ja säästää tankin
>pöperöille.
Maarianhaminassa MSF:n itäsatamassa on tyhjennyslaitteet. Toimivuudesta ei
ole mitään tietoa, sillä veneessämme ei ole imutyhjennysmahdollisuutta.
matti
--
"China is a big country, inhabited by many chinese." - Charles de Gaulle
TiLi
viestissä:9heq61$1vt$1...@oravannahka.helsinki.fi...
> Jos rahtilaiva jää valvontalennon kuvaan, niin näyttö ei riitä, koska
> laiva on mukamas voinut vahingossa ajaa toisen laivan jättämään öljy-
> läikkään.
Luuletko näiden valvojien olevan näin typeriä etteivät kykene selvittämään
todellista septin laskijaa.
> Septiktankkia pumpatessa syntyvät värivammat vedessä ovat
> varsin vaatimattomia mittasuhteiltaan ja olisin yllättynyt, jos ne
> voidaan havaita lentokoneen valvontakameran kuvista, ei edes kohta
> paikalle saapunut veneilevä rantavahti kykene paikallistamaan jätöstä.
Nyt saat yllättyä !
Oletko muuten koskaan ollut valvontalennoilla mukana ? Oletko ylipäätään
ollut koskaan meren päällä siviilikoneessa ja tarkkaillut meren pintaa tästä
näkökannasta.
> Tosin jos saa näytteen, niin varmaankin voidaan todeta veneeseen
> vielä jääneessa aineessa ja veteen pumpatussa sama bakteeriflora,
> jolloin näyttöä saattaa jo olla riittävästi. Tässähän valvonnalle
> puuhaa, ei tarvitse esimerkiksi ajan tappamiseksi väijyä huumekurii-
> reja.
On se hyvä että keksit tekemistä valvojille. Toisaalta kantasi asiaan näkyy
selvästi muille veneiliöillekkin - paskat mereen vaan. Tuo osoittaa
aikuismaista vastuunkantoa - hyvä Late !
Kuten jo totesinkin että tuollaisesta "siviiliveneen" septin mereen
pumppaamisesta ei nyt varmaan rapsahda 10 vuoden kakkua, eikä useimminkaan
kiinnijäämisen riski ole lottovoittoa yleisempikään. Se että oikea kalusto
osuu oikeaan aikaan oikeaan paikkaan, jää siitä selvästi nähtävä todiste -
tälle faktalle edes sinä et voi mitään :-(
>
> - Lauri Tarkkonen
TiLi
viestissä:9hekjh$oq7$2...@oravannahka.helsinki.fi...
> ONKO Helsingistä saaristoa myöten länteen yhtään toimivaa tyhjennysasemaa
> ennen Ruotsia? Kertokaa missä, sillä en aio mennä kolhimaan itseäni
> Lauttasaareen huolimatta avuliaasta ja ystävällisestä kioskinhoitajasta.
Kyllä näitä pitäisi olla. Tietoa varmaan löytyy RoskaRoopen www sivuilta.
Toiminnastahan ei kukaan pysty takaamaan mitään. Mukavat kanssaveneilijät
eivät useinkaa vaivaudu suorittamaan laitteiden huuhtelua käytön jälkeen
vaikka tekevät sen ennen omaa käyttöään, eli tukevat kumihanskat ovat usein
poikaa.
Tilanne "pääkaupunkiseudulla" on todella paha sillä käsittääkseni Helsinki
ja Espoo eivät suostuneet yhteistyöhön RoskaRooopen kanssa. RR olisi
asentanut ja vastannut tyhjennyslitteistojen huollosta, vastineeksi olisivat
halunneet kohtuullisen korvauksen, mutta huhujen mukaan Helsinki ja Espoo ei
suostunut näitä maksamaan.
Näinollen RR ei toimi tällä alueella ja kaupungin viittaavat aina
rahapulaan. Kuvittele siinä sitten kuinka tiheä on septinimu asemaverkko...
! Voin tietenkin olla tässä asiassa väärässä sillä olen puhtaasti
huhupuheiden varassa, mutta sillon joku asiasta paremmin tietävä voi minua
valistaa.
Tästä huolimatta käsittääkseni Suomenojan laitureilla on imumahdollisuus, en
tiedä tarkkaan.
> Dag Stenberg
Lauri Tarkkonen
>Lauri Tarkkonen <tark...@cc.helsinki.fi> kirjoitti
>viestissä:9heq61$1vt$1...@oravannahka.helsinki.fi...
>> Jos rahtilaiva jää valvontalennon kuvaan, niin näyttö ei riitä, koska
>> laiva on mukamas voinut vahingossa ajaa toisen laivan jättämään öljy-
>> läikkään.
>Luuletko näiden valvojien olevan näin typeriä etteivät kykene selvit-
>tämään todellista septin laskijaa.
Edellä olevassa ei puhuta septistä vaan öljystä, kts. sanaa öljy-
läikkä.
>> Septiktankkia pumpatessa syntyvät värivammat vedessä ovat
>> varsin vaatimattomia mittasuhteiltaan ja olisin yllättynyt, jos ne
>> voidaan havaita lentokoneen valvontakameran kuvista, ei edes kohta
>> paikalle saapunut veneilevä rantavahti kykene paikallistamaan jätöstä.
>Nyt saat yllättyä !
Olen tarkkaillut septitankin tyhjentymistä metrin päästä ja joskus
sen havaitseminen siitäkin on vaikeaa.
>Oletko muuten koskaan ollut valvontalennoilla mukana ? Oletko ylipää-
>tään ollut koskaan meren päällä siviilikoneessa ja tarkkaillut meren
>pintaa tästä näkökannasta.
Olen nähnyt meren pintaa varsin monesta kulmasta ja eri etäisyyk-
siltä.
>> Tosin jos saa näytteen, niin varmaankin voidaan todeta veneeseen
>> vielä jääneessa aineessa ja veteen pumpatussa sama bakteeriflora,
>> jolloin näyttöä saattaa jo olla riittävästi. Tässähän valvonnalle
>> puuhaa, ei tarvitse esimerkiksi ajan tappamiseksi väijyä huumekurii-
>> reja.
>On se hyvä että keksit tekemistä valvojille. Toisaalta kantasi asiaan
>näkyy selvästi muille veneiliöillekkin - paskat mereen vaan. Tuo
>osoittaa aikuismaista vastuunkantoa - hyvä Late !
Sinähän et tiedä mitään minun vastuunnustostani tai sen kantamisesta.
Tässä on muutamia kymmeniä vuosia valitettu, että rahtilaivojen pils-
sin tyhjennyksesta ja öljytankkereiden tankkine pesusta syntyneitä
läikkiä on Itämeressä jatkuvasti havaittavissa. Tietenkin esimerkiksi
median antama tieto on toisen käden tietoa, mutat sitä on toistettu
samansuuntaisena: Vaikka laiva tavataan itse teossa, niin sitä ei
saada kiinni, koska kukaan ei tarkasta tankkia hae näytteitä.
Jollain tavalla koen edelleen pienveneen septitankin ja rahtilaivan
pilssinsiivoamisen tai tankkerin tankin huutelun hieman eri mitta-
luokan asioina. Puhumattakaan Pietarin jätevesien laskemisesta
suurelta osaltaan täysin puhdistamattomana Suomenlahteen.
>Kuten jo totesinkin että tuollaisesta "siviiliveneen" septin mereen
>pumppaamisesta ei nyt varmaan rapsahda 10 vuoden kakkua, eikä
>useimminkaan kiinnijäämisen riski ole lottovoittoa yleisempikään.
Onko tästä tehtävä se johtopäätös, että mielestäsi olisi paljon
tärkeämpää seurata pienveneiden septin tyhjennystä kuin rahtilai-
vojen pilssinpesua?
>Se että oikea kalusto osuu oikeaan aikaan oikeaan paikkaan, jää
>siitä selvästi nähtävä todiste - tälle faktalle edes sinä et voi
>mitään :-(
Jos vaivautuisit lukemaan ja jos sattumalta ymmärtäisit lukemaasi,
havaitsisit, että totesin näytteiden vertailun olevan mahdollista.
- Lauri Tarkkonen
Markus Sadeniemi
> ONKO Helsingistä saaristoa myöten länteen yhtään toimivaa tyhjennysasemaa
> ennen Ruotsia? Kertokaa missä, sillä en aio mennä kolhimaan itseäni
Pidä saaristo siistinä ry:n sivuilta
http://www.roskaroope.net/fi/index.htm
löytää tällaista listaa. Mitkä näistä sitten toimivat,
on eri juttu.
*** Helsinki/Helsingfors,Vartiokylänlahti/Botbyviken
*** Helsinki/Helsingfors, Pikku Kallahti/Lilla Kallvik
339 Suomenlinna/Sveaborg
356 Helsinki/Helsingfors, Lauttasaari/Drumsö
*** Helsinki/Helsingfors, Iso-Sarvasto/Storfladan
*** Espoo/Esbo, Suomenoja/Finno
*** Espoo/Esbo, Kivenlahti/Stensvik
413 Inkoo/Ingå, kirkonkylä/kyrkby
422 Barösund, Orslandet
453 Tammisaari/Ekenäs
516 Hanko/Hangö, Itäsatama/Östra hamnen
540 Vestlax
591 Kasnäs
620 Högsåra, Keisarinsatama/Kejsarhamnen (kelluva/flytande)
644 Parainen/Pargas, Kalkholm
688 Turku/Åbo, Aurajoki/Aura å
696 Ruissalo/Runsala, TPS
710 Raisio/Reso
714 Naantali/Nådendal
*** Röölä
738 Stormälö, Airisto
746 Nauvo/Nagu, Kyrkbacken
806 Björkö, Byviken
858 Pähkinäinen
882 Teersalo
954 Bruddalsviken
962 Keistiö
970 Näsby
1000 Lappo
1068 Uusikaupunki/Nystad, Suukari
1115 Remmarhamn
1135 Helsö
1140 Sandvik
1145 Karlby
1155 Degerby
1180 Hamnsundet
1195 Långnäs
1225 Östra Ytternäs
1220 Maarianhamina/Mariehamn, Länsisatama/Västerhamn
1230 Maarianhamina/Mariehamn, Itäsatama/Österhamn
1250 Kastelholm
1275 Käringsund
Markus
--
-----------------------------------------------------------------------
Markus.S...@csc.fi CSC/FUNET
CSC - Scientific Computing Tekniikantie 15a D, PO BOX 405
tel +358 9 4572711, fax +358 9 4572302 FIN-02101 Espoo, FINLAND
Pasi Pouri
Lauri Tarkkonen wrote:
> Vaikka laiva tavataan itse teossa, niin sitä ei
> saada kiinni, koska kukaan ei tarkasta tankkia hae näytteitä.
Kylähän niin tehdään ja öljy voidaan analysoida samaksi, mutta
koska alus on kuitenkin välillä Pietari - muu maailma kuin Suomi, niin
sanktioita ei voi antaa. Tai antaa voi, eri asia hoidetaanko ne. Olen
ymmärtänyt, että jälkimmäinen asia on se ongelma, miksi pilssintyhjennys
Itä-Mereen jatkuu.
-- PP
Lauri Tarkkonen
Jatkuu syystä tai toisesta, mutta ongelma on aivan toista suuruusluokkaa
kuin huviveneilijöiden septiktankit. Tämä ei tarkoita, etteikö myös
huviveneilijöiden jätöksiä pidä saada kuriin, mutta jos tuloksista
ollaan kiinnostuneita, niin jos isot päästäjät, siis aluksi suurten
ja vähän pienempienkin asutuskeskusten jätteet, maanviljelyn ylilan-
noituksen aiheuttama ravinnekuormitus, teollisuuden aiheuttama kuor-
mitus saadaan kuriin, niin sen jälkeen huoli veneilijöiden septik-
tankeistakin tuntuisi hieman aiheellisemmalta.
Ruotsalaiset ovat tehneet laskelmia, joiden septik tankkien tyhjennys-
paikkojen lukumäärää Ruotsin rannikolla tulisi lisätä luokkaa sata-
kertaiseksi, mutta vielä sittenkin esimerkiksi moottoriveneiden
septiktankkien kautta kiertämisen aiheuttama ajamisesta tapahtuva
ilmansaastuttaminen ylittää septik tankkien veteen päästämisestä
aiheutuvan kuorman. Laskelmat voivat olla epätarkkoja, mutta ei
tämä asia aivan pienillä ponnisteluilla tuota toivottua tulosta.
Sikäli kun olen ymmärtänyt septik tankkien tyhjentämisessä mereen
suurin ongelma on ahtaissa satama-altaissa aiheutuva erilainen
bakteerikuormitus. Ei ole hyväksi pisiä ja paskoa uimaveteen.
Ei ihmisen jätös niin mahdottoman paljon poikkea kotieläinten tai
luonnonvaraisten eläinten jätöksestä. Laulelihan Mikko Alatalokin
jotain,... etten mene uimaan kun kalat on sinne pisineet...
- Lauri Tarkkonen
Pertti Heikkinen
> Tosin jos saa näytteen, niin varmaankin voidaan todeta veneeseen vielä
> jääneessa aineessa ja veteen pumpatussa sama bakteeriflora, jolloin
> näyttöä saattaa jo olla riittävästi. Tässähän valvonnalle puuhaa, ei
> tarvitse esimerkiksi ajan tappamiseksi väijyä huumekurii- reja.
Ihan noin yleisesti ottaen minusta on vähintään kummallista, että kun
laaditaan säädös, jonka tarkoituksena on auttaa Itämerta säilymään
_edes_ nykyilellään (mikä ei ole järin hyvä tilanne), niin
ensimmäisenä aletaan keskustella erilaisista tavoista olla
noudattamatta tai kiertää säädöstä.
"Me veneilijät, eritoten venekerhoon kuuluvat, olemme niin
vastuuntuntoista porukkaa."
--
Pertti Heikkinen
SuNS
Pertti Heikkinen
> ONKO Helsingistä saaristoa myöten länteen yhtään toimivaa
> tyhjennysasemaa ennen Ruotsia? Kertokaa missä, sillä en aio mennä
> kolhimaan itseäni Lauttasaareen huolimatta avuliaasta ja
> ystävällisestä kioskinhoitajasta.
Mitäs jos hankkisit Roope-tarran? Ei se ole kallis hinta pyytämästäsi
luettelosta, joka ainakin minulle tuli tarran mukana.
Ihan henk.koht. kokemuksesta voin kertoa, että Inkoossa on tyhjennin,
mutta sen toimivuudesta en osaa sanoa, kun vanhan folkkarin
varustukseen ei kuulunut septitankkia. Eikä vessaa.
--
Pertti Heikkinen
SuNS
Lauri Tarkkonen
>tark...@cc.helsinki.fi (Lauri Tarkkonen) writes:
>> Tosin jos saa näytteen, niin varmaankin voidaan todeta veneeseen vielä
>> jääneessa aineessa ja veteen pumpatussa sama bakteeriflora, jolloin
>> näyttöä saattaa jo olla riittävästi. Tässähän valvonnalle puuhaa, ei
>> tarvitse esimerkiksi ajan tappamiseksi väijyä huumekurii- reja.
>Ihan noin yleisesti ottaen minusta on vähintään kummallista, että kun
>laaditaan säädös, jonka tarkoituksena on auttaa Itämerta säilymään
>_edes_ nykyilellään (mikä ei ole järin hyvä tilanne), niin
>ensimmäisenä aletaan keskustella erilaisista tavoista olla
>noudattamatta tai kiertää säädöstä.
Sanovat, että kauneus on katsojan silmässä. Tässä tapauksessa
sääntöjen kiertämisen mieli taitaa olla omassa päässäsi.
>"Me veneilijät, eritoten venekerhoon kuuluvat, olemme niin
>vastuuntuntoista porukkaa."
Katso vain peiliin.
- Lauri Tarkkonen
Pasi Pouri
Lauri Tarkkonen wrote:
> Jatkuu syystä tai toisesta, mutta ongelma on aivan toista suuruusluokkaa
> kuin huviveneilijöiden septiktankit. Tämä ei tarkoita, etteikö myös
> huviveneilijöiden jätöksiä pidä saada kuriin, mutta jos tuloksista
> ollaan kiinnostuneita, niin jos isot päästäjät, siis aluksi suurten
> ja vähän pienempienkin asutuskeskusten jätteet, maanviljelyn ylilan-
> noituksen aiheuttama ravinnekuormitus, teollisuuden aiheuttama kuor-
> mitus saadaan kuriin, niin sen jälkeen huoli veneilijöiden septik-
> tankeistakin tuntuisi hieman aiheellisemmalta.
Olet täysin oikeassa. Lähtisin mutu-tuntumalla ensin pistämään Pietarin
jätevesipäästöt ja kalankasvatuksen päästöt kuriin, voisi olla suurempi
vaikutus veden "puhtauteen".
-- PP
Lauri Tarkkonen
En enään löytänyt lähdettä, joka alunperin arvioi veneilijöiden
ja suurten kaupunkien sekä elinkeinoelämän aiheuttaman saastutuksen
ja ravinnekuormituksen suhdetta, joka vallitsi kun veneilijöille
määrättiin Pohjois-Amerikan suurilla järvillä (osa Kanadassa osa
Yhdysvalloissa) totaalinen septiktankin tyhjennuskielto, jota siis
valvotaan sinetöimällä ulosviennit, jos sellaisia on. Muistini mukaan
veneilijöiden osuus näiden vesien likaamisesta oli luokkaa 0.000001
(joku nolla saattaa jopa puuttua). Järvien rannalla on muutama iso
kaupunki mm. Chicago, Milwaukee, Detroit, Cleveland, Buffalo, Toronto
jnesekä melkoinen määrä teollisuutta ja tehoviljelyä yms. Ilmeisesti
päätös veneilijöiden kurissa pitämisestä oli poliitikkojen mielestä
selvä signaali poliittisesta tahdosta. Meilläkin tarvittaisiin mel-
koisesti poliittista tahoa ja voi olla, että EU:n avulla sitä
vielä vähän löytyykin, kansainvälisen yhteistyön kehittämiseksi
Itämeren suojelemiseksi. Kohtahan kaikki Itämeren rantavaltiot
Venäjää lukuunottamatta ovat EU:n jäseniä. Venäjähän leikkaa
Pietarin päästöjä kunhan vain muut maksavat laskun.
- Lauri Tarkkonen
dag.st...@nospam.helsinki.fi
> dag.st...@nospam.helsinki.fi writes:
>> ONKO Helsingistä saaristoa myöten länteen yhtään toimivaa
> Mitäs jos hankkisit Roope-tarran? Ei se ole kallis hinta pyytämästäsi
> luettelosta, joka ainakin minulle tuli tarran mukana.
On tarra, sillä olen tuon yhdistyksen jäsen. Ilmeisesti en ole huomannut
lukea jäsenpostia. Missä liekin kotikompostin pimennossa...
Dag Stenberg
dag.st...@nospam.helsinki.fi
> <dag.st...@nospam.helsinki.fi> wrote:
>> ONKO Helsingistä saaristoa myöten länteen yhtään toimivaa tyhjennysasemaa
>> ennen Ruotsia? Kertokaa missä, sillä en aio mennä kolhimaan itseäni
>
> Pidä saaristo siistinä ry:n sivuilta
> http://www.roskaroope.net/fi/index.htm
> löytää tällaista listaa. Mitkä näistä sitten toimivat,
> on eri juttu.
Laitoin muistiin.
Dag Stenberg
Pertti Heikkinen
> Sanovat, että kauneus on katsojan silmässä. Tässä tapauksessa
> sääntöjen kiertämisen mieli taitaa olla omassa päässäsi.
Tokko.
> Katso vain peiliin.
Kestää.
Markus Sadeniemi
> Olet täysin oikeassa. Lähtisin mutu-tuntumalla ensin pistämään Pietarin
> jätevesipäästöt ja kalankasvatuksen päästöt kuriin, voisi olla suurempi
> vaikutus veden "puhtauteen".
Suomen saastuttajista suurin taitaa olla maatalous, mutta
kalankasvatuslaitosten lähelle ei kyllä mielellään ankkuroi.
Viime kesänä muuten ahvenanmaalaisten maitopurkkien kyljessä
oli mielenkiintoinen tilasto. En muista yksityiskohtia, mutta
siinä oli mitattu Itämeren saastuttamisen määrää suhteessa
väkilukuun. Ahvenanmaalaiset olivat pahimpia, sitten tulivat
ruotsalaiset, suomalaiset ja viimeisinä venäläiset. Muistuttaa
kummasti varakkusjärjestystä.
Pasi Pouri
Markus Sadeniemi wrote:
>
> On Thu, 28 Jun 2001 19:58:13 GMT, Pasi Pouri <pasi....@iki.fi> wrote:
> > Olet täysin oikeassa. Lähtisin mutu-tuntumalla ensin pistämään Pietarin
> > jätevesipäästöt ja kalankasvatuksen päästöt kuriin, voisi olla suurempi
> > vaikutus veden "puhtauteen".
>
> Suomen saastuttajista suurin taitaa olla maatalous, mutta
> kalankasvatuslaitosten lähelle ei kyllä mielellään ankkuroi.
Niin, noin minäkin ennen luulin, kunnes kuuntelin jyväjemmareita. No,
totuuttahan en tiedä, mutta "lisätieto" sai minut epäröimään. Jos ajatellaan,
että maatalous laskee kasvun viemän lannoitteiden määrän oikein ja peltojen
laskuvedet eivät pääse suoraan mereen / vesistöön, niin periaatteessa
ravinteet kuluu vain pellon kasvun mukana (siis periaatteessa ja teoriassa,
käytännössähän ei näin ole). Kalojen kasvatus sumpussa / pussissa aiheuttaa sen,
että kalanruokaa pääsee pakosti karkuun suuriakin määriä. Siis vain epäröin,
että onko maatalus pahempi kuin kalatalous, mielipidettä tästä en ole edes
voinut muodostaa (saati faktaa).
Varmasti on niin, että maatalous kuormittaa vesistöjä laajemmalla alueella
kuin kalankasvatus, jossa liika ravinteet jäävät kovin paikallisiksi
ongelmiksi. Onkohan asiasta tehty hyvää tutkimusta?
-- PP