Kiikarit merelle
Kai Häkkinen
Olen tässä fundeerannut kiikareiden hankintaa merelle.
Viime kesänä aloitin meriveneharrastuksen ja käytin vanhaa
8x50 kiikaria, jonka olen joskus kauan sitten ostanut kotikäyttöön.
Se ei kestänyt kosteassa oloa ja meni sumeaksi syksyyn mennessä.
Talven aikana olen perehtynyt aiheeseen. Suositus näyttäisi olevan
7x50 kaasutäytteellä. 8x50 suurentaa liikaa. Veneen heiluminen
aiheuttaa sen, että ei pysty erottamaan pidemmältä yhtään mitään.
Olen joskus hommannut pienen 4x25 kiikarin, joka toimi selvästi
paremmin heiluvassa veneessä. Kiikarit ovat melko kalliita, joten
pitäisi kerralla osua oikeaan. 7x50 ovat isokokoisia, joten olen
miettinyt olisiko vähemmän suurentava pienempikokoinen viisaampi
valinta. Esim. suunnilleen 5x35 tms?, joka olisi pienempi, mutta
valovoimaltaan heikompi. Käyttö olisi päivällä.
Minkälaisia kokemuksia ja suosituksia porukalta löytyy?
Kaitsu
Mika
<kai_piste...@saunalaht.fi> wrote:
>Morjensta porukat,
>
>Olen tässä fundeerannut kiikareiden hankintaa merelle.
>Viime kesänä aloitin meriveneharrastuksen ja käytin vanhaa
Itse olen ihan tyytyväinen Bilteman 7x50 kiikareihin. Siihen
vesitiiviiseen keltaiseen. Se jossa on liukastelematon kumipinta.
Hinta kohtuullinen mutta silti terävä kuva. Tutut eivät meinanneet
uskoa, että kysymyksessä oli malli biltema hintaan alle 100 euroa.
Kiikareita tulee käytettyä vähän väliä, ja meillä on aina kiikarit
käsillä purjeveneen avotilassa. Välillä saavat vähän kovaa kyytiä ja
lentävät lattialle, roiskevettä pyyhitään likaiseen nenäliinaan tai
paitaan jne. Tässä mielessä hyvä, että eivät ole mitkään 1000 euron
huippumallit ;)
Noin 7 kertainen suurennus on sopiva. Näkee jo hyvin, mutta
käsivaralta ei silti tärise liikaa. Objektiivin on hyvä olla 50 mm,
jotta näkee myös hämärässä. Kevyempi 35 mm malli sopii toki, jos ei
tarvitse yöllä.
Veneessä on myös kompassilla varustettu kiikari, mutta sitä ei ole
tullut kolmen kesän aikana käytettyä yhtään kertaa. Olemme liikkuneet
sisäsaaristossa, eikä ole ollut tarvetta tarkkaan suuntimiseen.... ei
haluta vaarantaa arvokasta kiikaria, kun malli biltema on valmiina
"pahoinpideltäväksi".
Mika
----------------------------------------------
Haluatko lähettää postia? Vaihda osoitteen
eka (vai oliko se toka?) numero viisi numeroon
kahdeksan...
----------------------------------------------
Viki
"Kai Häkkinen" <kai_piste...@saunalaht.fi> kirjoitti viestissä
news:VcRyf.3345$pF....@reader1.news.jippii.net...
Mielenkiintoinen vaihtoehto tuo 5*35, mikä ettei se olisi ihan hyvä? Mutta
valitettavasti niitä ei taida juurikaan olla kaupan. 7*50 on aika
perusstandardi venekäyttöön, niitä tehdään eniten ja siksi hinta suhteessa
on edullisin. Kaasutäytteisiä alkaa saada sadan euron paikkeilla, jopa alle
(Biltema).
Mutta jos et tarvitse valovoimaa (käyttö päivällä) niin pienikokoisia 7*35
kiikareita on olemassa. Mutta onko venekäyttöön suunniteltuja,
kaasutäytteisiä kohtuuhinnoilla?
Tilanteessasi satsaisin vähän yli tuon minimin ja hankkisin hyvälaatuiset
kaasutäytteiset (Fujinon tms...) 7*50 kiikarit, osansa vakaudesta
katselutilanteessa antaa tuo iso koko, ja löytyväthän paremmin. Varautuisin
maksamaan noin kilomummon huitteilla eli puolisentoista, pari sataa euroa.
Pitkäaikainen investointi, tuonkokoiset eivät edes häviä niin helposti!
Jani Lehto
http://www.kalefoto.fi/?s=tuotetiedot&id=568
Tuollaiset itselle tarttui hanskaan ruokatunnilla :) Paikanpäällä kun sai
vertailla myös kalliimpiin malleihin ammattilaisen opastuksella, niin itse
tosiaan päädyin noihin. Tuntuu hyvälle, vaikka ei tässä oikein tosi käytössä
ole vielä päässyt kokeilemaan.
Jani
"Kai Häkkinen" <kai_piste...@saunalaht.fi> kirjoitti
viestissä:VcRyf.3345$pF....@reader1.news.jippii.net...
Jani Lehto
kympillä.
Jani
"Jani Lehto" <ja...@pois.mbnet.fi> kirjoitti
viestissä:rdTyf.3402$kk1...@reader1.news.jippii.net...
Heikki
> Suositus näyttäisi olevan
> 7x50 kaasutäytteellä. 8x50 suurentaa liikaa.
En osaa suositella mitään, muttä jäi vaivaamaan, että miten ne purjelaivojen
aikaan käytti niitä kaukoputkiaan - ne oli kai kertaluokkaa 25x50, tai
sinne päin. Tietenkään koneen tärinä ei häirinnyt, kun semmoista ei ollut,
ja laivat oli aika isoja ja vakaita, mutta kumminkin - miten paljon
semmoisella voi katsoa, edes tukevalta kannelta. Mastonhuipusta
puhumattakaan.
-H
Viki
"Heikki" <h...@lsd.dk> kirjoitti viestissä
news:43cc09f7$0$200$edfa...@dread11.news.tele.dk...
Niin, millä perusteella ne oli 25 kertaa suurentavia? Sen takia kun olivat
pitkiä, vai?
Kiikari on lyhyt kun siinä on prismat!
Anssi Sallinen
> Minkälaisia kokemuksia ja suosituksia porukalta löytyy?
Fujinon Mariner 7x50 WP-XL. Ovh 230e. Älyttömän hyvät hintaansa nähden.
Terveisin,
Anssi Sallinen
Helsinki, Finland
Harald Hannelius
> Kai Häkkinen <kai_piste...@saunalaht.fi> wrote:
> > Minkälaisia kokemuksia ja suosituksia porukalta löytyy?
> Fujinon Mariner 7x50 WP-XL. Ovh 230e. Älyttömän hyvät hintaansa nähden.
Suosittelen myös. http://www.svb.de/ saksasta tilattuna 149.90 EUR.
> Terveisin,
> Anssi Sallinen
> Helsinki, Finland
--
A: Top Posters! | s/y Charlotta |
Q: What is the most annoying thing on mailing lists? | FIN-2674 |
http://www.fe83.org/ Finn Express Purjehtijat ry | ============= |
Harald H Hannelius | harald (At) iki (dot) fi | GSM +358 50 594 1020
JV
news:43cbedfb$0$7553$9b53...@news.fv.fi...
>
> "Kai Häkkinen" <kai_piste...@saunalaht.fi> kirjoitti viestissä
> news:VcRyf.3345$pF....@reader1.news.jippii.net...
> > Morjensta porukat,
> >
>
> valitettavasti niitä ei taida juurikaan olla kaupan. 7*50 on aika
> perusstandardi venekäyttöön, niitä tehdään eniten ja siksi hinta suhteessa
> on edullisin. Kaasutäytteisiä alkaa saada sadan euron paikkeilla, jopa
alle
> (Biltema).
Tuolta löytyy Villen Kellosta kiikaria mm. Helios Shuttle 6x18
Vesitiivis/typpitäyte Okulaaritarkennus Paino 132g ja hinta 29,00 euroa.
http://www.villenkello.fi/shop/kauppa4/index.php?nayta=tuote&kategoria=84&offset=15
Ja sitten vaativampiin oloihin tärisevään moottoriveneeseen kuvanvakaimella
FUJINON 14x40 TECHNO-STABI vesitiivis ja se kelluu hihnansa varassa. Hinta
1480 euroa.
http://www.villenkello.fi/shop/kauppa4/index.php?nayta=tuote&kategoria=223
Jos tarvii lisäksi pimeänäkyvyyttä niin NIGHT OWL EXPLORER MARINE NOCX3M
Suurennos 3,1x, Paino 454g ja Näkyvyys n.190 metriä. Hinta 385,00 euroa.
Ja jos haluaa hieman enemmän makssa niin, Docter 7x50 Nobilem Navidoc
Kompassi Veneilijälle tarkoitettu huippukiikari jossa kuva on todella
kirkas. Kompassi/mitta-asteikko ja valo. Huurtumaton kuva = typpitäyte.
Takuu 30-vuotta ja hinta 1025,00.
Ja Villen tähtipuolelta hieman isompaa mallia vakaakätisille MIYAUCHI 30x100
Hinta: 3995,00 euroa.
Minulla on veneessä kolmet kiikarit joista Instrun 30-vuotta sitten
ostettuja yleiskiikareita tulee käytettyä eniten. Pienet 20-30 milliset on
liian pienet ja zoom kiikarit liian hankalat.
JV
Anssi Sallinen
> Suosittelen myös. http://www.svb.de/ saksasta tilattuna 149.90 EUR.
Onkos sinulla Harald WPC-XL- vai WP-XL-malli? Olen kuullut kovin ristiriitaista
tietoa tuosta kompassimallista. Käsittääkseni siinä on Suunnon kompassi (?),
mutta esim parilla jenkkisaitilla porukka manailee, että se on ihan hyödytön
ja jumittelee välillä.
Mika
<dr...@kalossi.kgb.fi> wrote:
>Harald Hannelius <use...@harald.penti.org> wrote:
>> Suosittelen myös. http://www.svb.de/ saksasta tilattuna 149.90 EUR.
>
>Onkos sinulla Harald WPC-XL- vai WP-XL-malli? Olen kuullut kovin ristiriitaista
>tietoa tuosta kompassimallista. Käsittääkseni siinä on Suunnon kompassi (?),
>mutta esim parilla jenkkisaitilla porukka manailee, että se on ihan hyödytön
>ja jumittelee välillä.
Minulla on pari vuotta ollut WPC-XL malli käytössä. Kompassi tuntuu
toimivan ok, mutta taustavalon pariston kanssa on vähän väliä
kontaktihäiriöitä.
Rillit päässä on mielestäni todella vaikea katsoa niin, että näkee
kompassin asteikon. (ei ole ihan tottumattomuudesta kiinni, sillä olen
harrastanut tähtitiedettä yli 20 vuotta ja tottunut katsomaan
kaukoputken läpi silmälasit päässä..)
Ville Kalle
> Morjensta porukat,
>
> Olen tässä fundeerannut kiikareiden hankintaa merelle.
> Viime kesänä aloitin meriveneharrastuksen ja käytin vanhaa
> 8x50 kiikaria, jonka olen joskus kauan sitten ostanut kotikäyttöön.
Hongkong-tavaratalosta/romuvarastosta saa kanssa käsittämättömän hyviä
kumipäällysteisiä halpiskiikareita. en ole testannut
kosteudenpitävyyttä, mutta ainakin yhden kesän kesti. Erittäin terävä
kuvatus ja ainakin itsellä ollut sopivan kauas tarkentava (erittäin
kauas), en muista kertoimia. Aika laaja näkymä, joten tärinä ei haittaa.
hintaa taisi olla 50euron paikkeilla, en muista.
Miks näitä suurennoksia ei muuten kerrota milleissä kuten kameroissa.
Hölmöä,
Heikki
>
> "Heikki" <h...@lsd.dk> kirjoitti viestissä
> news:43cc09f7$0$200$edfa...@dread11.news.tele.dk...
>> En osaa suositella mitään, muttä jäi vaivaamaan, että miten ne
>> purjelaivojen aikaan käytti niitä kaukoputkiaan - ne oli kai
>> kertaluokkaa 25x50, tai sinne päin.
> Niin, millä perusteella ne oli 25 kertaa suurentavia? Sen takia kun olivat
> pitkiä, vai?
Olen joskus kaupassa katsonut pientä semmoista, se oli kai 30x. Pieni
googlaaminen toi muutamia esimerkkejä 15-50x.
-H
Antti Voipio
Olen kuluttanut lukuisan määrän porroprisma (siis edestä kovasti leveämpi
kuin takaa) kiikareita vuosien varrella. Olen tullut siihen tulokseen, että
kiikarin pitää olla kattoprismamallia (lähes suorat putket) ja varustettuna
sisäisellä tarkennuksella. Kestävät kohtalaisen kovaa käsittelyä ja ovat
tiiviitä. Nykyinen malli on kai jotain 7x42 ja aivan riittävä merikäyttään.
Yöllä olisi kaiketi 7x50 hieman valovoimaisempi. Hinnat liikkuvat
keskikastissa siinä 400 ekeä ja kovimmassa luokassa yli tuhannen eken.
Takuut pitkiä, enkä ole hajonneeseen törmännyt. Näihin kannattaa hankkia
kelluttava kaulahihna.
--
Antti Voipio
0500 931010
Pertti Heikkinen
> Hongkong-tavaratalosta/romuvarastosta saa kanssa käsittämättömän hyviä
> kumipäällysteisiä halpiskiikareita.
Tällaisen väitteen voi kuulla vain sellaisen ihmisen suusta
(näppäimistöstä), joka ei ole koskaan kokeillut HYVIÄ kiikareita.
> Miks näitä suurennoksia ei muuten kerrota milleissä kuten kameroissa.
> Hölmöä,
Päin vastoin.
THammar
> Ville Kalle wrote:
>
>
>>Hongkong-tavaratalosta/romuvarastosta saa kanssa käsittämättömän hyviä
>>kumipäällysteisiä halpiskiikareita.
>
>
> Tällaisen väitteen voi kuulla vain sellaisen ihmisen suusta
> (näppäimistöstä), joka ei ole koskaan kokeillut HYVIÄ kiikareita.
Saisiko vielä tietää mikä sellainen oikeasti hyvä sinun mielestäsi on?
Ja mitkä on "HYVÄN" tunnusmerkit, sinun mielestäsi?
Pelkästään kiikareiden yksilöerot, eritoten halpiksissa, on huimia.
Esim. Lidlin 20€ tms kiikareista löytyi pikatestaamalla ihan
kelvolliset, optisesti, mekaniikka prakasi kaikissa noin 10 kevyesti
testatussa. Mutta niin on rajallinen mielikuvitus että Bilveten
kiikareihin en ole edes vilkaissut. Pitänee tutkia.
Nikonin ja Canonin (ynnä Olympus ja muut tsuniyamatot) malleista ei ole
vuosien varrella satunnaisesti testaamalla löytynyt hinta/laatu
suhteeltaan sellaista, josta olisin valmis maksamaan.
Steineriltä löytyi parikin uskottavaa mallia mutta edes Singaporen
hinnoilla ei syntynyt ostoon johtavaa "tahtoo" efektiä. Fujinonia en
jostain syystä muista käsissäni pidelleeni, ainakaan vettenpäällä.
Swarowskilta ja Leicalta löytyy molemmilta jokusia malleja, jotka jopa
pidemmän hypistelyn ja hymistelyn jälkeen miellytti. Hinnastako johtunee
että en ole merellä tai muutenkaan _paljon_ kuitenkaan käyttökokemuksia
hankkinut. Molemmilla on, omien kokeilujeni mukaan, teatterikiikarin
kokoisia malleja, jotka hämärässä (fysiikan lakien vastaisesti?) pätkii
tuplasti suuremmilla linssihalkaisijoilla olevia "ei halpis"
kilpailijoita okulaariin.
Ikivanhat Japanissa rakennetut pikku Bushnellini olivat vallan mainiot
ensimmäiseen kunnon kolaukseen asti. Nyt ne ovat "ihan ok" mutta sen
verran tuli hajontaa että 10min yhtämittainen vakoilu kiikarit
jalustalla aiheuttaa päänsärkyä. Typpitäyttöä ja kumipäällystähän noissa
ei toki ollut.
Hämäräkäytössä toistaiseksi vakuuttavin, Leican "ei ihan halvimpaan"
samankokoiseen samanaikaisesti verraten on ollut kyyrillisin kirjaimin
kirjatulla tuotemerkillä, hassun oransseilla linsseillä ja
piiruasteikolla varustettu tähystin. Ei ollut iskunkestävä sekään.
Pitääkö kiikarin muuten olla kevyt, jotta sitä on miellyttävä ja helppo
pidellä murjomatta naamaansa veneen heilunnassa vaiko raskaahko, niin
että se vaimentaa osan tärinästä, käsien ja veneen siis?
Onko kenellekkään kertynyt vielä kokemusta alle tonnin pimeänäkimistä?
Pärjääkö "hyvälle" kiikarille kun ilta ehtii?
Tuomo
Pertti Heikkinen
> Saisiko vielä tietää mikä sellainen oikeasti hyvä sinun mielestäsi on?
> Ja mitkä on "HYVÄN" tunnusmerkit, sinun mielestäsi?
Hyviä kiikareita löytyy kaupoista, joissa myydään kunnollista
optiikkaa. Hyvän kiikarin tunnusmerkkejä: terävä ja värejä
vääristämätön kirkas kuva koko kuva-alueella, ei tynnyrivääritymiä.
Vesitiivis ja kaasutäytteinen. Merellä plussaa tulee kompassista,
mutta se ei varsinaisesti ole hyvän kiikarin mitta.
Se nyt vain on niin, että alle vanhan tonnin ei saa kunnollisia
kiikareita. Hyvä testejä on julkaistu lintuharrastuslehdissä, lue
sieltä lisää.
> Pelkästään kiikareiden yksilöerot, eritoten halpiksissa, on huimia.
Niin on.
> Nikonin ja Canonin (ynnä Olympus ja muut tsuniyamatot) malleista ei ole
> vuosien varrella satunnaisesti testaamalla löytynyt hinta/laatu
> suhteeltaan sellaista, josta olisin valmis maksamaan.
Bushnell, Swarowski, Bausch & Lomb......
> Steineriltä löytyi parikin uskottavaa mallia mutta edes Singaporen
> hinnoilla ei syntynyt ostoon johtavaa "tahtoo" efektiä.
Niin. sinä raakkaat "hyvä kiikari" -kategoriasta pois ne, jotka ovat
mielestäsi liian kalliita. Se ei muuta sitä tosiasiaa, että ne ovat
hyviä kiikareita. En minä toki yritä saada sinua vaihtamaan
kalliisiin kiikareihin semmoisia omistamiasi, joita pidät itsellesi
riittävän hyvinä.
> Ikivanhat Japanissa rakennetut pikku Bushnellini olivat vallan mainiot
> ensimmäiseen kunnon kolaukseen asti. Nyt ne ovat "ihan ok" mutta sen
> verran tuli hajontaa että 10min yhtämittainen vakoilu kiikarit
> jalustalla aiheuttaa päänsärkyä. Typpitäyttöä ja kumipäällystähän noissa
> ei toki ollut.
Kevyet pikkukiikarit eivät sovi veneilykäyttöön. Luonnollisesti
hyvissä kiikareissa kuuluu olla liukumista jarruttava päällyste,
käytännössä jonkinlainen "kumi".
> Pitääkö kiikarin muuten olla kevyt, jotta sitä on miellyttävä ja helppo
> pidellä murjomatta naamaansa veneen heilunnassa vaiko raskaahko, niin
> että se vaimentaa osan tärinästä, käsien ja veneen siis?
Sen verran painava, että se pysyy tärisemättä kädessä.
Kuvanvakaajamalleista minulla ei ole kokemusta kiikareissa.
Kamerassa semmoinen on mainio apuväline, mutta kiikareiden käyttö on
erilaista, joten tarpeellisuus mietityttää.
THammar
> Se nyt vain on niin, että alle vanhan tonnin ei saa kunnollisia
> kiikareita. Hyvä testejä on julkaistu lintuharrastuslehdissä, lue sieltä
> lisää.
Pitänee vilkuilla. Ulkomaisissa lienee jäykimmät testit. Olisiko
vinkkejä lehdistä ja numeroista? Ei ole tuota alaa tullut seurattua.
> Niin. sinä raakkaat "hyvä kiikari" -kategoriasta pois ne, jotka ovat
> mielestäsi liian kalliita. Se ei muuta sitä tosiasiaa, että ne ovat
> hyviä kiikareita.
Ei nyt ihan niinkään, ehkä muotoilin huonosti. Minusta esim. nuo
Steinerit ei Suomalaisia halvemmillakaan hinnoilla vielä laadultaan
vastanneet hintaa. Hyvät ne ovat kyllä. Mielestäni Leicalla ja
Swarowskilla on malleja, joissa tuo asia on paremmin kohdallaan, vaikka
hinta on törkeämpi. Zeissin tavaraa ei ole paljonkaan tullut vastaan.
Totta on että tuon hintatason kiikareita en uskalla kuitenkaan
persaukisena nykyisissä veneissäni säilyttää, sen kummemmin kuin
esimerkiksi kameroitakaan. Ehkä sitten joskus kun on kunnollisia
lukittavia ovia...ja painoa niin ettei optiikka kolise hajalle kelissä.
> Kevyet pikkukiikarit eivät sovi veneilykäyttöön. Luonnollisesti hyvissä
> kiikareissa kuuluu olla liukumista jarruttava päällyste, käytännössä
> jonkinlainen "kumi".
Tästä rohkenen olla eri mieltä, pikkuveneilijänä. 13 metrin teräksisessä
luotsialuksessa sisävesillä tilanne oli toinen, siellä pystyi käyttämään
10x suurennostakin istuen katolla ja tukien kiikaria polviin. Nykyisissä
paukuttimissa pitää pudottaa liusta jos aikoo esim. 7x50 silmilleen
nostaa, kevyessäkin kelissä. Vaan sehän ei ole kiikarin vika.
Tuosta kumista vielä. Istuskeltiin delfiinibongaus purkkarin kajuutan
katolla ja kippari esitteli muutaman vuoden ikäisiä steinereitään,
olikohan commanderit. Rungon kumit olivat hapertuneet meriauringossa
melko repaleisiksi. Onko tällaisesta ilmiöstä havaintoja?
> Kuvanvakaajamalleista minulla ei ole kokemusta kiikareissa. Kamerassa
> semmoinen on mainio apuväline, mutta kiikareiden käyttö on erilaista,
> joten tarpeellisuus mietityttää.
Tuore kippari tai vene tuollaista oli testaillut, Canonia. En vielä
lukenut kunnolla mutta taisivat pitää hyvänä. Kokeiltava se on tuotakin.
Canonit kun vielä ovat ainakin kameroissa niin kevyitäkin kaikkine
muovi ja kuituosineen. Toisin kuin KUNNON kamerat, joissa ei ole
kuvanvakautusta vielä näkynyt :)
Pointti alkuperäisessä oli (sikäli kuin sitä yleensä oli) oikeastaan
vain se, että kyllä halpiskiikareita voi pitää käyttökelpoisina, jopa
hyvinä, ihan samoin kriteerein, vaikka olisi käyttänyt ja/tai omistaisi
niitä kalliita oikeasti hyviäkin.
Tuomo
KK
Kaapista löytyy Zeissit lintukiikareiksi. En kuuna päivänä veisi niitä
veneeseen. En ole huomannut koskaan, että venekäyttöön hankittujen muutaman
kympin Bushnellien tynnyrivääristymästä olisi mitään haittaa vesillä. Värit
niissä onkin kohdallaa, samoin kontrasti ja erottelukyky.
- k -
Pekka Mannerkorpi
Toki 7x50 tuntuu olevan se paras kompromissi ja siinä
kokoluokassa kilpailu pitänee hinta/laatusuhteen hyvänä.
Halpiskiikareista ( <50e) voi löytää hyvät. Pitää vain mennä
johonkin niitä myyvään kauppaan ja kokeilla kyllin monia. Eri
yksilöiden laatuerot ovat huikeita.
Mutta hyvissä kiikareissa on muutama myyttinen juttu, joka
selviää vain kokeilemalla. Toivottavasti viisaammat voivat
selittää:
1. Nillä löytää kohteen. Kun paljain silmin katsoo horisonttia ja
on näkevinään jonkun kepin, niin hyvillä kiikareilla sen löytää
heti. Nostaa vain silmilleen ja siinä se on. Huonoilla joutuu
skannaamaan pitkin taivaanrantaa pitkään. Myyttistä.
2. Hämäränäkö. Laadukkailla kiikareilla näkee Inkoosta (siinä
Elgjöskatanin tienoilta) Porkkalan majakan iltahämärissä.
Huonoilla ei. Vaikka olisi ihan samat luvut.
Kiikareita pitäisi päästä kokeilemaan tositilanteissa niin löytää
ne hyvät. Ikävä kyllä harvat kauppiaat antavat niitä lainaksi (?)
Omiin Nikonin 7x50 kompassikiikareihin olen ollut tyytyväinen.
Maksoivat aikonaan jotain 2.500 mk (?) Varalla Valticista ostetut
halpikset, jotka toimivat ihan hyvin helpoissa olosuhteissa.
Huonokin kiikari on parempi kuin ei kiikaria ollenkaan.
- pekka -
Raimo Harju
> Ei nyt ihan niinkään, ehkä muotoilin huonosti. Minusta esim. nuo
> Steinerit ei Suomalaisia halvemmillakaan hinnoilla vielä laadultaan
> vastanneet hintaa. Hyvät ne ovat kyllä. Mielestäni Leicalla ja
> Swarowskilla on malleja, joissa tuo asia on paremmin kohdallaan,
> vaikka hinta on törkeämpi. Zeissin tavaraa ei ole paljonkaan tullut
> vastaan.
Kiinnostaa kuulla, minkä ominaisuuden perusteella Steinerin
hinta/laatu-suhde on mielestäsi huono? Optiikka, mekaniikka, ...?
Hinta/laatu-analyysissä on hyvä miettiä myös sitä, mikä oikeasti on oma
_käyttötarve_ ja mitä _absoluuttisessti_ on valmis maksamaan.
Halpiskiikarilla voi olla paras hinta/laatu-suhde, mutta se voi laadultaan
olla niin huono, ettei sillä tositilanteessa tee mitään. Swarowskilla voi
olla hyvä hinta/laatu-suhde (epäilen kyllä, ne ovat niin tajuttoman
kalliita), mutta se voi olla _absoluuttisesti_ liian kallis ja
käyttötarpeeseen nähden jopa "liian" hyvä.
> Totta on että tuon hintatason kiikareita en uskalla kuitenkaan
> persaukisena nykyisissä veneissäni säilyttää, sen kummemmin kuin
> esimerkiksi kameroitakaan. Ehkä sitten joskus kun on kunnollisia
> lukittavia ovia ...
Toivottavasti varkaat eivät lue tätä palstaa (vihje: minun vene on se
valkoinen Tromsön laiturissa). On vaikea kuvitella, että moneenkaan
veneeseen pystyy kunnolla kiinnittämään "kassakaappia". Ainakin purkkarissa
on paljon paikkoja, joista kiikarin tai kepsin kokoisen esineen löytämiseen
kuluu paljon aikaa. Salongin viinakaappiin kannattaa jättää kaksi täyttä
pulloa kossua (investonti < 20 euroa). Magliten taskulampun ja jonkun muun
"kalliin" ja pätevännököisen helyn voi myös jättää pramille. Noista
parametreistä voi mielikuvitusta käyttäen kehitellä henkilökohtaisen
safetystrategian.
> ja painoa niin ettei optiikka kolise hajalle kelissä.
... tai kiikarin mekaniikka sellainen, että se oikeasti kestää rajuakin
käsittelyä. Minun kokemukseni on se, että monissakin kiikareissa
(hintaluokka 150 - 200 euroa) optiikka on venekäyttöön _riittävän_ hyvä,
mutta mekaniikka pettää. Ensimmäiset "hyvät" kiikarini maksoivat 1500
mummoa. Loistava kuva, typpitäyte, täyskokoiset prismat, ensimmäinen kunnon
kolaus ja prismat irti. Kiinnitys oli sama kuin halpiskiikareissa, tippa
liimaa ja pellinpala painamassa. Oikeasti hyviin piti sitten laittaa
reilusti samanverran lisää.
> Tuosta kumista vielä. Istuskeltiin delfiinibongaus purkkarin kajuutan
> katolla ja kippari esitteli muutaman vuoden ikäisiä steinereitään,
> olikohan commanderit. Rungon kumit olivat hapertuneet meriauringossa
> melko repaleisiksi. Onko tällaisesta ilmiöstä havaintoja?
Viisi tai kuusi kesää jatkuvasti sitloorassa ei ole vielä jättänyt omaan
Steinerini (Commander III) vulkaaniin merkittäviä jälkiä. Jopa "silmäkumit"
ovat ok. vaikka silmälaseja käyttävänä joudun kääntämään ne aina "rullalle".
Steinerin kompassin mekaniikka ei ole muun kiikarin veroinen. Erityisesti
yövalaisunappi on ulkoneva ja sen kiinnitys on naurettava (tippa liimaa ja
pari pientä ruuvia). Uudemman mallin (Commander V) brosyyri väittää, että
asiaan on kiinnitetty huomiota.
> Pointti alkuperäisessä oli (sikäli kuin sitä yleensä oli) oikeastaan
> vain se, että kyllä halpiskiikareita voi pitää käyttökelpoisina, jopa
> hyvinä, ihan samoin kriteerein, vaikka olisi käyttänyt ja/tai
> omistaisi niitä kalliita oikeasti hyviäkin.
>
En jaksa uskoa, että yhdenkään halpiksen prismat pysyvät paikallaan edes
metrin pudotuksessa. Vastaava kolhua ei pahassa kelissä ole vaikea
aiheuttaa. Oletko edes kohtuullisessa kelissä, jossa sekä merestä että
ilmasta tulee jonkin verran vettä ja alkaa hieman hämärtämään, etsinyt sitä
"elintärkeää" viittaa kiikarilla, jolla näkee kahtena?
Rami
THammar
>
> Kiinnostaa kuulla, minkä ominaisuuden perusteella Steinerin
> hinta/laatu-suhde on mielestäsi huono? Optiikka, mekaniikka, ...?
Kun kerran kysyit...Vesillä olen katsellut vain käytetyillä mutta
mielestäni ehjillä Steinereilla. Kuva on erinomainen mutta silti
_tuntuu_ että Leicassa on vielä parempi. Swarowskiin olen verrannut vain
kaupan ovella ja sisähämärässä, en esim. sumussa.
Tässä voi muuten tulla jo vastaan mieltymykset värintoiston jne. suhteen
siinä mikä noista eniten miellyttää. Mitattavissakin on moni suure jos
vaan joku on testaillut.
>
> Hinta/laatu-analyysissä on hyvä miettiä myös sitä, mikä oikeasti on oma
> _käyttötarve_ ja mitä _absoluuttisessti_ on valmis maksamaan.
> Halpiskiikarilla voi olla paras hinta/laatu-suhde, mutta se voi laadultaan
> olla niin huono, ettei sillä tositilanteessa tee mitään. Swarowskilla voi
> olla hyvä hinta/laatu-suhde (epäilen kyllä, ne ovat niin tajuttoman
> kalliita), mutta se voi olla _absoluuttisesti_ liian kallis ja
> käyttötarpeeseen nähden jopa "liian" hyvä.
Asian ydin. Lidlin tsiikari ja nuo muut käytössä olevat halpikset
(olympus, tasco, bushnell...missäköhän laatikossa loput on?) on
toistaiseksi selvinnyt eteen tulleista "tositilanteista". Erityisesti on
auttanut se, että kiikari ollut _mukana_ kun sitä on tarvittu.
Huono laatu tullee ensin vastaa joko kosteutena/vetenä kiikarissa tai
kolahduksessa putoavina prismoina. Ihan kuten mainitsitkin. Optiset
ominaisuudet on kohtuullisen helppo testata ennen tosipaikkaa ja
kalliskin (liian kallis) kiikari osaa pudota korkealta tai yli laidan.
Jos kestää niin hyvä, itse en kyllä uskalla testata.
>
> Toivottavasti varkaat eivät lue tätä palstaa (vihje: minun vene on se
> valkoinen Tromsön laiturissa).
joo, jos talvisäilytyspaikka kiinnostaa niin voin antaa kartankin.
Toisessa ei ole mitään mitä ei saisi viedä, siis irtonaista ja toinen on
vartoidussa aitauksessa ja kolmas lukkojen takana hallissa. Traileritkin
on ilkeämielisesti lukossa.
Täytyis vaan olla senverran lukittavaa luukkua että niin sattuen jää
murron jäljet. Siis jos veneessä jotain säilyttäisi ylipäätään.
> ... tai kiikarin mekaniikka sellainen, että se oikeasti kestää rajuakin
> käsittelyä.
Kerro nyt mitkä olet hyväksi havainnut ettei kaikkea tarvi testata itse.
Tuo mekaaninen kestävyys on suurin syy siihen etten ole parempia
kiikareita veneeseen useammin vienyt.
> Viisi tai kuusi kesää jatkuvasti sitloorassa ei ole vielä jättänyt omaan
> Steinerini (Commander III) vulkaaniin merkittäviä jälkiä. Jopa "silmäkumit"
> ovat ok. vaikka silmälaseja käyttävänä joudun kääntämään ne aina "rullalle".
Ok, se on sitten se etelän aurinko ja sikäläinen hiki. Tai akkuhappo tai
asetoni, mistäpä sen tietää miten puhtoisilla räpylöillä kukin
kiikareitaan hiplaa.
> Steinerin kompassin mekaniikka ei ole muun kiikarin veroinen. Erityisesti
> yövalaisunappi on ulkoneva ja sen kiinnitys on naurettava (tippa liimaa ja
> pari pientä ruuvia). Uudemman mallin (Commander V) brosyyri väittää, että
> asiaan on kiinnitetty huomiota.
Noista se "laatuvaikutelma" syntyy maallikolle...
Oletko edes kohtuullisessa kelissä, jossa sekä merestä että
> ilmasta tulee jonkin verran vettä ja alkaa hieman hämärtämään, etsinyt sitä
> "elintärkeää" viittaa kiikarilla, jolla näkee kahtena?
>
En. Merelle en ole kaluston ominaisuuksien ja erityisesti omien taitojen
puutteellisuuden vuoksi huonoon keliin lähtenyt (summa tuulesta ja
näkyvyydestä). Saati sitten ulos sisäsaaristosta pimeällä.
Uudenvuodenpäivänä kyllä kertyi hiukan jäätä veneeseen mutta kiikareita
ei tullut kokeiltua. Joskushan nuo, halpikset varsinkin, jämähtävät
tyystin pakasessa.
Sisävesillä on mm. meripelastusseuran RIBillä vedetty sellaisessa
kelissä mitä nyt yleensä sisävesillä voi olla. Mutta silloin on oltu
"tutuilla" vesillä ja kiikaria silmilleen tarjotessa on useimmiten
nähnyt hetken tähtiä. Tuolta innostukseni kevyisiin pikkukiikareihin.
Sumussa tai lumisateessa hyvistäkään kiikareista ei paljon apua ole.
Hämärässä vesitihnussa kiikareiden eroja on helppo havaita, kuten mainitsit.
Tuomo
THammar
> pitäisi kerralla osua oikeaan. 7x50 ovat isokokoisia, joten olen
> miettinyt olisiko vähemmän suurentava pienempikokoinen viisaampi
> valinta. Esim. suunnilleen 5x35 tms?, joka olisi pienempi, mutta
> valovoimaltaan heikompi. Käyttö olisi päivällä.
>
> Minkälaisia kokemuksia ja suosituksia porukalta löytyy?
>
Moro,
Vastaan vielä lyhyesti tähän, meni tuolla toisaalla jaaritteluksi.
Itselläni on pienistä nopeista veneistä käytettynä hyviä kokemuksia
laadukkaista pikkukiikareista. Oikein hyvät 5x35 tms. pärjää hyvin
härässä ja tuhnussakin, _minun mielestäni_.
Halpiksilla (liikelahjat yms) olen pärjännyt päiväkäytössä hyvissä
oloissa ihan ok. Lieneekö kolmet, neljät pyörimässä milloin autossa ja
milloin veneessä eikä muutamaan vuoteen ole ongelmia vielä ilmennyt edes
kosteuden kanssa. Mutta ne ovat olleet säilytyksessä asuintiloissa tai
autossa, ei veneessä.
ja kuten toisaalla mainitsin, merellisistä ääriolosuhteista minulla ei
ole kokemusta.
Tuomo
Pertti Heikkinen
>
> Pitänee vilkuilla. Ulkomaisissa lienee jäykimmät testit. Olisiko
> vinkkejä lehdistä ja numeroista? Ei ole tuota alaa tullut seurattua.
Eipä ole numeroita muistissa, mutta kotimaisista Alula testailee
aika säännöllisesti kaukoputkia ja kiikareita.
Lintumiehet ovat tarkkoja hyvien kiikareiden kanssa, värejä
vääristävät tai kromaattista aberraatiota aiheuttavat linssit kun
saattavat aiheuttaa harrastukselle isoja ongelmia. Minusta sama
juttu on merellä kun pitäisi löytää ja tunnistaa kaukaisempia meri-
ja maastomerkkejä.
>> Kevyet pikkukiikarit eivät sovi veneilykäyttöön. Luonnollisesti
>> hyvissä kiikareissa kuuluu olla liukumista jarruttava päällyste,
>> käytännössä jonkinlainen "kumi".
>
> Tästä rohkenen olla eri mieltä, pikkuveneilijänä. 13 metrin teräksisessä
> luotsialuksessa sisävesillä tilanne oli toinen, siellä pystyi käyttämään
> 10x suurennostakin istuen katolla ja tukien kiikaria polviin. Nykyisissä
> paukuttimissa pitää pudottaa liusta jos aikoo esim. 7x50 silmilleen
> nostaa, kevyessäkin kelissä. Vaan sehän ei ole kiikarin vika.
Tarkoitin pikkukiikareilla fyysiseltä kooltaan pieniä, näitä ns.
teatterikiikareita. Niiden ongelma on todella huono valovoima.
Harvemmin niissä kylölä pullonpohjaa parempaa optiikkaakaan on - tai
jos on, hinta on sitten mitä on.
> Tuosta kumista vielä. Istuskeltiin delfiinibongaus purkkarin kajuutan
> katolla ja kippari esitteli muutaman vuoden ikäisiä steinereitään,
> olikohan commanderit. Rungon kumit olivat hapertuneet meriauringossa
> melko repaleisiksi. Onko tällaisesta ilmiöstä havaintoja?
Ei minulla - mutta en kyllä Steinereitä omistakaan.
> Tuore kippari tai vene tuollaista oli testaillut, Canonia. En vielä
> lukenut kunnolla mutta taisivat pitää hyvänä. Kokeiltava se on tuotakin.
> Canonit kun vielä ovat ainakin kameroissa niin kevyitäkin kaikkine
> muovi ja kuituosineen. Toisin kuin KUNNON kamerat, joissa ei ole
> kuvanvakautusta vielä näkynyt :)
Canonillakin kuvanvakaaja on objektiivissa. Panasonicilla (ainakin)
taitaa olla rungossa.
> Pointti alkuperäisessä oli (sikäli kuin sitä yleensä oli) oikeastaan
> vain se, että kyllä halpiskiikareita voi pitää käyttökelpoisina, jopa
> hyvinä, ihan samoin kriteerein, vaikka olisi käyttänyt ja/tai omistaisi
> niitä kalliita oikeasti hyviäkin.
"Hyvyys" on toki subjektiivinenkin käsite. Useinhan tarkoitetaankin
"minulle riittävän hyvää" kun sanotaan: "hyvä".
Pertti Heikkinen
Tässä on nyt kaksi eri asiaa: a) onko kiikari hyvä vai ei ja b) onko
kiikarin heikkouksista haittaa siinä, mihin niitä tarvitaan.
Viki
"THammar" <tuomo....@kolumbus.fi> kirjoitti viestissä
news:dqk220$ggq$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
> Hämäräkäytössä toistaiseksi vakuuttavin, Leican "ei ihan halvimpaan"
> samankokoiseen samanaikaisesti verraten on ollut kyyrillisin kirjaimin
> kirjatulla tuotemerkillä, hassun oransseilla linsseillä ja
> piiruasteikolla varustettu tähystin. Ei ollut iskunkestävä sekään.
Olisikohan samaa sukua kuin löytämäni idän ihme, BPO (???) 7*30. Huolimatta
teoriassa pienestä valovoimasta, niin hämärissä päihittävät kaikki halvat
7*50 kiikarit ja muutenkin optiikka on huipputasoa! Erikseen tarkennettavat
okulaarit, vedenpitävyydestä ei ole teoriatietoa, mutta käytännössä eivät
ole vielä menneet sumeiksi. Okulaarit olen vetänyt sähköerskalla
(vesitiiviisti?) kiinteään omille silmilleni sopivaan tarkennukseen,
merellähän katsotaan aina "kauas". Eivätkö ole iskunkestävät? Vaikuttavat
päältä päin rankkatekoisilta, mutta ulkonäkö pettää?
Zeissiä ei joku ottaisi merelle ensinkään? Miksi? Minulla oli "hyvän kelin"
kiikarina 7*50 Zeissit (Jena), hyvä optiikka mutta eivät pidä vettä (puoli
vuorokautta kaatosateessa sitlootassa vetää prismat huuruun). Tämä lie syy?
Muuten olen sitä mieltä että olipa ykköskiikarit kuinka hyvät tahansa, niin
varakiikarit pitää olla mukana (ja nekin paremmat kuin halvat
"taskukiikarit"). Kiikarit ovat yksi tärkeyslistan kärjessä oleva
navigointivehjes, yläpuolella kaiken elektroniikan!
Antti Ahomäki
"THammar" <tuomo....@kolumbus.fi> kirjoitti
viestissä:dqkscc$fk3$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
> Pertti Heikkinen kirjoitti:
>
>> Se nyt vain on niin, että alle vanhan tonnin ei saa kunnollisia
>> kiikareita. Hyvä testejä on julkaistu lintuharrastuslehdissä, lue sieltä
>> lisää.
>
> Pitänee vilkuilla. Ulkomaisissa lienee jäykimmät testit. Olisiko vinkkejä
> lehdistä ja numeroista? Ei ole tuota alaa tullut seurattua.
>
Kameralehdissä 5/ 2003 ja 6-7/2003 oli perusteelliset testit kiikareista.
Niissä oli hyvät selostukset kiikareiden mekaniikasta ja optisista
perusteista.
Jos vaikkapa kirjastosta tms. löydätte lehdet, kannattanee lukaista.
Antti
Viki
"Viki" <viik...@hotmail.com> kirjoitti viestissä
news:43ce3967$0$6104$9b53...@news.fv.fi...
> Olisikohan samaa sukua kuin löytämäni idän ihme, BPO (???) 7*30.
Huolimatta
> teoriassa pienestä valovoimasta, niin hämärissä päihittävät kaikki halvat
> 7*50 kiikarit ja muutenkin optiikka on huipputasoa! Erikseen
tarkennettavat
> okulaarit, vedenpitävyydestä ei ole teoriatietoa, mutta käytännössä eivät
> ole vielä menneet sumeiksi. Okulaarit olen vetänyt sähköerskalla
> (vesitiiviisti?) kiinteään omille silmilleni sopivaan tarkennukseen,
> merellähän katsotaan aina "kauas". Eivätkö ole iskunkestävät? Vaikuttavat
> päältä päin rankkatekoisilta, mutta ulkonäkö pettää?
Huvikseni etsin tietoa tuosta kiikarista, ja löytyi esim. kolmen
armeijakiikarin testi:
http://www.holgermerlitz.de/edf7x40.html
Ainakin sen perusteella kyseessä on optisesti korkealaatuinen ja
mekaanisesti vahva mötikkä halpaan hintaan (esim.
http://www.lekon-service.com/shop/fernglaeserfs.html hintaan 130 euro).
The BPO has again emerged as an excellent binocular with a great performance
for its low price. The weakest point of the BPO is its proneness to ghost
images, but this effect won't show up in too many situations. For its price,
one can peacefully take it out even on critical tours without being scared
of possible damages, which are quite unlikely to happen anyway, considering
the rugged design of this heavy Russian glass.
Harald Hannelius
> Harald Hannelius <use...@harald.penti.org> wrote:
> > Suosittelen myös. http://www.svb.de/ saksasta tilattuna 149.90 EUR.
> Onkos sinulla Harald WPC-XL- vai WP-XL-malli? Olen kuullut kovin ristiriitaista
> tietoa tuosta kompassimallista. Käsittääkseni siinä on Suunnon kompassi (?),
> mutta esim parilla jenkkisaitilla porukka manailee, että se on ihan hyödytön
> ja jumittelee välillä.
Meillä on tuo kompassilla oleva. Ihan hyödyllinen, joskin tähtääminen
rilleillä on vähän vaikeaa. En minä nyt sitä aivan hyödyttömäksi sanoisi,
mutta vaikeaa on kyllä saada suuntimaa aallokossa.
> Terveisin,
> Anssi Sallinen
> Helsinki, Finland
--
Antti Voipio
Katsokaapas täältä testejä ja kauppiaita Suomesta ja maailmalta.
http://www.norssi.helsinki.fi/Home/FysKem/Kotisivut/Antti/Jemma/Sekalaista/Ulkoilujavapaaaika.htm
Matti Suorsa
"THammar" <tuomo....@kolumbus.fi> kirjoitti
viestissä:dql6lj$hno$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
> Kai Häkkinen kirjoitti:
>
>> pitäisi kerralla osua oikeaan. 7x50 ovat isokokoisia, joten olen
>> miettinyt olisiko vähemmän suurentava pienempikokoinen viisaampi
>> valinta. Esim. suunnilleen 5x35 tms?, joka olisi pienempi, mutta
>> valovoimaltaan heikompi. Käyttö olisi päivällä.
>>
>> Minkälaisia kokemuksia ja suosituksia porukalta löytyy?
> ja kuten toisaalla mainitsin, merellisistä ääriolosuhteista minulla ei ole
> kokemusta.
Minun kerettiläinen kysymykseni kuuluu: Mihin te
oikein kiikareita tarvitsette, varsinkaan kalliita?
En muista kymmenien vuosien veneilykokemuksen
aikana yhtään tapausta, jolloin olisin todella tarvinnut
kiikareita.
Onhan minulla ollut kiikareita veneessä "varmuuden
vuoksi". Eräs kokemus kiikareista oli tapaus, kun
kellarivarastooni joku vuosi sitten talvella murtauduttiin
ja vietiin molemmat kiikarit. Kalliimpien kiikareiden
menetys harmitti, mutta halvemmat "sai joku viedäkin".
Ostin tilalle yhdet halvat kiikarit.
MSa
PS: Merellisissä ääriolosuhteissa on turha edes
ottaa kiikareita esille ;-)
Viki
"Matti Suorsa" <matti....@welho.com> kirjoitti viestissä
news:dqm2pt$nts$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
> Minun kerettiläinen kysymykseni kuuluu: Mihin te
> oikein kiikareita tarvitsette, varsinkaan kalliita?
Vastaus: "Sillä näet nimittäin!" Omakohtaisen kokemuksen perusteella
kiikareista on minulle ollut monesti hyötyä. Erityisesti jos harrastaa läpi
vuorokauden purjehdusta rannikkoväylillä, hämärän ja jopa aivan pimeän ajan
tähystyvälineenä ihan normaali kiikari on (minulle) tärkeä ja korvaamaton
kapistus. Kirkaallakin vastavaloon kiikarilla pystyy näkemään kepin värin,
yöllä kun asettaa normaalin mäklaitin kiikarin alle valoa näyttämään, niin
pystyy tähystämään keppien heijasteteipit monen kaapelin etäisyydeltä, kun
hämärässä paljain silmin ei enää luotoja aallokon seasta eroita, niin
kiikarilla ne löytää.
Tärkeintä lie tuo näennäinen valovoiman lisäys, ei niinkään suurennus.
Miksi niiden sitten pitäisi olla kallit? Halvat taskussa kannettavat lelut
ovat teatterikiikareita. Näkeehän sen paljaalla silmällä, kun niiden läpi
tihrustaa. Valovoimaa pitää olla eikä hyvästä piirtokyvystäkään ole haittaa.
Vedenpitävyys on varsin hyödyllinen ominaisuus, etenkin purjehtijalle, se
nostaa hintaa. Mutta en väitä etteikö Bilteman typpitäytteiset ajaisi
asiaansa siinä kuin leikatkin.
>
> En muista kymmenien vuosien veneilykokemuksen
> aikana yhtään tapausta, jolloin olisin todella tarvinnut
> kiikareita.
Erityyppinen lie meillä veneily- tai navigointitapa? Muistan monta tapausta,
joissa olen ollut tyytyväinen kiikarilla saatuun varmaan paikanmääritykseen,
erityisesti pimeissä/hämärissä olosuhteissa. En tosin ole juurikaan
navigaattoreita käyttänyt, oikeastaan piintyneestä periaatteesta johtuen,
joten tässä saattaa olla selitys?
>
> Onhan minulla ollut kiikareita veneessä "varmuuden
> vuoksi". Eräs kokemus kiikareista oli tapaus, kun
> kellarivarastooni joku vuosi sitten talvella murtauduttiin
> ja vietiin molemmat kiikarit. Kalliimpien kiikareiden
> menetys harmitti, mutta halvemmat "sai joku viedäkin".
> Ostin tilalle yhdet halvat kiikarit.
>
> MSa
>
> PS: Merellisissä ääriolosuhteissa on turha edes
> ottaa kiikareita esille ;-)
Tästä olen samaa mieltä, jos "ääriolosuhde" tarkoittaa kovaa keliä. Kait
muitakin ääriolosuhteita on, joissa kiikarin antama tuki paikanmäärityksessä
on sen verran, että ne kannattaa ottaa esille?
Raimo Harju
>> Kiinnostaa kuulla, minkä ominaisuuden perusteella Steinerin
>> hinta/laatu-suhde on mielestäsi huono? Optiikka, mekaniikka, ...?
> Kun kerran kysyit...Vesillä olen katsellut vain käytetyillä mutta
> mielestäni ehjillä Steinereilla. Kuva on erinomainen mutta silti
> _tuntuu_ että Leicassa on vielä parempi. Swarowskiin olen ver-
> rannut vain kaupan ovella ja sisähämärässä, en esim. sumussa.
OK. Näin vähän riviesi välistä uumoilinkin ja minustakin _tuntuu_, että
Leica ja Swarowski voivat olla optiikaltaan vielä Steineriakin parempia,
mutta arvatenkin kaikki ovat tältä osin vallan erinomaisia merikäyttöön.
Siksi, ja omakohtaisista vahingoista viisastuneena, olen osaltani
kiinnittänyt erityistä huomiota mekaniikkaan.
> Tässä voi muuten tulla jo vastaan mieltymykset värintoiston jne.
> suhteen siinä mikä noista eniten miellyttää. Mitattavissakin on moni
> suure jos vaan joku on testaillut.
Väritoiston suhteen säikeen muussa viestissä veratus lintupongareiden
tarpeisiin ei mielestäni ole kovin validi merenkulun _turvallisuuteen_
liittyvässä käytössä. Ei niissä reimareissa ja loistoissa nyt niin kovin
monia värejä ja sävyjä ole. Veneilevä lintupongari on tietysti oma
alalajinsa.
> Optiset ominaisuudet on kohtuullisen helppo testata ennen tosipaik-
> kaa ja kalliskin (liian kallis) kiikari osaa pudota korkealta tai yli
> laidan.
Edelliseen ongelmaan auttaa kunnon mekaniikka ja jälkimmäiseen kelluttava
hihna (ainakin hyvällä onnella).
> Jos kestää niin hyvä, itse en kyllä uskalla testata
No ei sitä omaa ehdoin tahdoin viitsi paiskoa.
> Täytyis vaan olla senverran lukittavaa luukkua että niin sattuen jää
> murron jäljet. Siis jos veneessä jotain säilyttäisi ylipäätään.
Olen joskus miettinyt, että jospa jättäisi luukun lukitsematta ja laittaisi
siihen lapun, jossa kehotetaan ottamaan, mitä tarvitsee, mutta olemaan
muuten siististi. Rikkinäinen luukku ja sotketut paikat voivat olla se
suurin vahinko. Toisaalta kossut juonut voro voi hyvinkin tulla niin
hilpeälle tuulelle, että alkaa jauhesammutinharjoituksiin.
> Kerro nyt mitkä olet hyväksi havainnut ettei kaikkea tarvi testata
> itse. Tuo mekaaninen kestävyys on suurin syy siihen etten ole parempia
> kiikareita veneeseen useammin vienyt.
Taisi se merkki jo tuossa alla selvitä. Mainittakoon, että en myy enkä
tuputa mitään. Säikeen muut mielipiteet ovat ihan yhtä arvokkaita.
>> Viisi tai kuusi kesää jatkuvasti sitloorassa ei ole vielä jättänyt
>> omaan Steinerini (Commander III) vulkaaniin merkittäviä jälkiä.
>> Jopa "silmäkumit" ovat ok. vaikka silmälaseja käyttävänä joudun
>> kääntämään ne aina "rullalle".
>> Oletko edes kohtuullisessa kelissä, jossa sekä merestä että
>> ilmasta tulee jonkin verran vettä ja alkaa hieman hämärtämään,
>> etsinyt sitä "elintärkeää" viittaa kiikarilla, jolla näkee kahtena?
>>
>
> En. Merelle en ole kaluston ominaisuuksien ja erityisesti omien
> taitojen puutteellisuuden vuoksi huonoon keliin lähtenyt (summa
> tuulesta ja näkyvyydestä).
OK. En minäkään pahaan keliin tahallani _lähde_, siihen vaan joskus joutuu.
Muuten kyllä sekä saaristoon, että ulos avomerelle kaikkina
vuorokaudenaikoina
> Saati sitten ulos sisäsaaristosta pimeällä.
Ei ulkona, jos siis tarkoitat avomerta, mitään hätää ole. Siellä on yleensä
tilaa ympärillä ja alla vettä. Kiikaria saattaa tarvita kaukana olevan
laivan kulkuvalojen selvittämiseen. Kyllä haastavinta, siis erityisesti
pimeällä, sekä veneilijälle että kiikarille on rannikon läheisyydessä ja
saariston sisällä.
Rami
Pertti Heikkinen
> Väritoiston suhteen säikeen muussa viestissä veratus lintupongareiden
> tarpeisiin ei mielestäni ole kovin validi merenkulun _turvallisuuteen_
> liittyvässä käytössä. Ei niissä reimareissa ja loistoissa nyt niin kovin
> monia värejä ja sävyjä ole.
Ei, mutta värintoistoltaan huonolla kiikarilla voi olla hankalaa
erottaa niitäkin värejä huonoissa oloissa. Myönnettäköön, että
katson asiaa veneilevän lintuharrastajan vinkkelistä (bongari en
kylläkään ole).
Ikävä seikka on vielä se, että kun kerran tottuu hyviin kiikareihin,
on keskinkertaisilla tihrustaminenkin jo tuskallista.
Dag Stenberg
> Minun kerettiläinen kysymykseni kuuluu: Mihin te
> oikein kiikareita tarvitsette, varsinkaan kalliita?
>
> En muista kymmenien vuosien veneilykokemuksen
> aikana yhtään tapausta, jolloin olisin todella tarvinnut
> kiikareita.
Tulihan se sieltä. Minäkin ehdin jo miettiä, miksen ole tänäkään kesänä
tarvinnut veneessä olevaa kiikaria muuta kuin linnun bongaamiseen.
Dag Stenberg
ju...@spammi.fi
Itse käytän kiikareita aika paljon. Usein jollain mutkittelevalla
väylällä haluaa nähdä mahdollisimman aikaisin edessä olevat reimarit
navigoinnin tueksi. Kiikareilla ne erottaa paljon kauempaa.
Jussi
Viki
"Dag Stenberg" <dag.st...@nospam.helsinki.fi.invalid> kirjoitti viestissä
news:dqo1hc$b9u$1...@oravannahka.helsinki.fi...
Eikös se ole myös tärkeä käyttötarkoitus? Samoin kaukaa ohitettavien
veneiden / laivojen pongaus tai ympäröivän saaristoluonnon muu havainnointi.
Omituisista navigointitottumuksista johtuen kiikarit ovat minulle esisijassa
tärkeä turvallisuusväline, kuten myös valonheitin / taskulamppu. Jos niitä
vielä voi käyttää viihdytystarkoituksiin reissun aikana, niin mikäs sen
parempaa.
Ettei olisi vähän rovosoinnin makua tässä "kiikareita ei veneessä
tarvita" -mielipiteessä? Ja vielä tälläiset palstan konkarit asialla, joiden
mielipidettä on tottunut arvostamaan?
Tai se hämmästyttävä kysymys, miksi merellä pitäisi olla parempi (kalliimpi)
kiikari? Minun mielestäni ainakin purjeveneessä kiikarin on oltava
vedenpitävä, riittävä valovoima on välttämätön ja mekaaninen kestävyys on
plussaa. Näitä ominaisuuksia ei halvasta "pikkukiikarista" löydy. Kompassi
kasvattaa tietysti hintaa lisää mutta suuntimat otan suuntimakompassilla jos
tarkkaa tarvitaan (sitä en muista milloin olisin tarvinnut viimeeksi),
yleensä veneen kompassin näyttö + arvio keulasuuntimasta karkeaan
navigointiin on riittävä. Siksi purjehduskiikarista kannattaa maksaa satku
pari, kun mökkikiikarin saa parilla kolmella kympillä. Jos kiikariin haluaa
suuntimakompassin, niin satku tähän hintaan lisää. Merikiikari on siis
"kalliimpi".
Harrastukseni alkuvaiheessa räpiköin ukkosmyrskystä rannikolle, voi että
harmitti kun veneessä olevat kiikarit huurtuivat kaatosateessa ja gasti
varakiikareita hakiessaan menetti tasapainonsa aallon ryskäyttäessä. Gasti
sai vaan reilun mustelman, mutta varakiikareiden prismat menivät sijoiltaan
niiden iskeytyttyä ruffin seinää vasten. Se oli Decca-navigaattorin aikaa,
joka tuolloin vaihteeksi teki temput (ei ainut kerta, mutta harmillisin),
hävitti sijaintinsa. Silloin todella kaipasi jotain optista laitetta jolla
olisi pystynyt täsmentämään epämääräisiä näköhavaintoja. Kiikarit nimittäin
ovat hyödyksi myös sateen heikentäessä näkyvyyden muutamaan mailiin,
näkemärajalla olevat kohteet tulevat havaittavaksi. Näin minä olen nähnyt
(vai perustuuko tämä vain placebo-tyyppiseen uskoon?)
Mutta jos "kalliilla" tarkoitetaan tonnin parin hintaista laatuvehjestä,
niin niukkuudessa elävällä venevarustajalla yleensä löytyy tuolle rahalle
muuta käyttöä elleivät kiikarit ole näyttöä (status) varten, näkemisen
sijaan.
Dag Stenberg
> "Dag Stenberg" <dag.st...@nospam.helsinki.fi.invalid> kirjoitti viestissä
> news:dqo1hc$b9u$1...@oravannahka.helsinki.fi...
>> Matti Suorsa <matti....@welho.com> wrote:
>> > En muista kymmenien vuosien veneilykokemuksen
>> > aikana yhtään tapausta, jolloin olisin todella tarvinnut
>> > kiikareita.
>>
>> Tulihan se sieltä. Minäkin ehdin jo miettiä, miksen ole tänäkään kesänä
>> tarvinnut veneessä olevaa kiikaria muuta kuin linnun bongaamiseen.
>
> Eikös se ole myös tärkeä käyttötarkoitus? Samoin kaukaa ohitettavien
> veneiden / laivojen pongaus tai ympäröivän saaristoluonnon muu havainnointi.
Juu. Veneessä on kyllä aina kaksi kiikaria, toinen halpa 7x50, joka on
periaatteessa tarkoitettu navigointiin, jos joskus olisi aihetta
identifioida jotain kaukana olevaa. Onhan se mahdollista, että tarkka
merikortin seuranta sekä avonaisemmilla paikoilla lisääntynyt GPS:n
käyttöni on yhteydessä siihen, että sen veneilykäyttö on vähentynyt. Kun
tietää aika tarkkaan missäpäin jonkun paikan on oltava, niin sen yleensä
näkee silminkin.
Itse asiassa muistelisin että käytin kiikaria paljon enemmän
1970-luvulla, kun alla oli moottorivene. Ja nyt kun oikein alan
muistella niin sattui tosiaan ihan monta kertaa viime kesänäkin, että
vaimo ohjasi ja minä seisoin ruffin aukossa kiikari kädessä ja
tuijottelin jonkin perään. En vain muista minkä. Ehkä muiden veneiden.
Joten ehkä syyllistyin aikaisemmin väärään valaan.
Ehkä tuo kiikari on myös liian halpa jotta sillä voisi oleellisesti
edistää navigointia ja keppien identifiointia. Purjeveneessähän kepit tulevat
vastaan kuitenkin aika harvakseltaan, silloin kun etäisyydet alkavat olla
suuria. Eli tulisiko käytettyä enemmän jos se olisikin laatukiikari...
Niin, toinen mukana oleva kiikari on pienempi, sellainen suoraputki ehkä
7x30 ja se on sitä varten, että jos ensimmäinen katoaisi, sekä sitten kun
mennään maihin, että olisi millä katsella lintuja, kun ei sitä isompaa
viitsi raahata ympäri.
> Omituisista navigointitottumuksista johtuen kiikarit ovat minulle esisijassa
> tärkeä turvallisuusväline, kuten myös valonheitin / taskulamppu.
Veneessäni on yksi hyvin tehokas käsivalonheitin ja kaksi
käsivalaisinta. Ensiksimainittua ei myöskään ole tarvittu kovin paljon,
mutta kerran viime kesänä tuli niin pimeä, ettei muuten olisi erottanut
keppejä saarista. Muuten (sisällä siis) on pärjännyt tavallisella.
Kompasseja on tietysti kaksi GPS:n lisäksi. GPS kun ei näytä suuntia
ellei vene liiku... eikä jos sähkö loppuu... eikä jos satelliitit
tippuvat taivaalta.
> Minun mielestäni ainakin purjeveneessä kiikarin on oltava
> vedenpitävä, riittävä valovoima on välttämätön ja mekaaninen kestävyys on
> plussaa. Näitä ominaisuuksia ei halvasta "pikkukiikarista" löydy.
Eivät ne halvat kiikarit ole vielä meneet pilalle, mutta siihen tietysti
vaikuttaa se, etteivät ole aina ulkona, vaan enimmäkseen suojakotelossaan.
Mutta jos kalliimmalla näkee oleellisesti paremmin kuin silmin
vastavalossa/hämärässä, silloin toki hyvään kiikariin kannattaa
panostaa. Jos se siis todella lisäisi turvallisuutta.
Dag Stenberg
Raimo Harju
> Myönnettäköön, että katson asiaa veneilevän lintuharrastajan
> vinkkelistä (bongari en kylläkään ole).
Hyvä on. Myönnettäköön, että itse olen koko pahasti värisokea :-)
> Ikävä seikka on vielä se, että kun kerran tottuu hyviin kiikareihin,
> on keskinkertaisilla tihrustaminenkin jo tuskallista.
Juuri näin. Kuin shampanja.
Rami
Matti Suorsa
"Viki" <viik...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:43cf9c18$0$26817$9b53...@news.fv.fi...
>
> "Dag Stenberg" <dag.st...@nospam.helsinki.fi.invalid> kirjoitti
> viestissä
> news:dqo1hc$b9u$1...@oravannahka.helsinki.fi...
>> Matti Suorsa <matti....@welho.com> wrote:
>> > Minun kerettiläinen kysymykseni kuuluu: Mihin te
>> > oikein kiikareita tarvitsette, varsinkaan kalliita?
>> >
>> > En muista kymmenien vuosien veneilykokemuksen
>> > aikana yhtään tapausta, jolloin olisin todella tarvinnut
>> > kiikareita.
>>
>> Tulihan se sieltä. Minäkin ehdin jo miettiä, miksen ole tänäkään kesänä
>> tarvinnut veneessä olevaa kiikaria muuta kuin linnun bongaamiseen.
> Ettei olisi vähän rovosoinnin makua tässä "kiikareita ei veneessä
> tarvita" -mielipiteessä? Ja vielä tälläiset palstan konkarit asialla,
> joiden
> mielipidettä on tottunut arvostamaan?
En ole sanonut, ettei niitä tarvita. Niitä tarvitaan mm pursiseuran
lippua varten. Niin sanoo katsastussäännöt ;;-)
En ole sanonut, ettei niitä tarvita.Olen vain kysynyt, mihin
te niitä tarviitte. Sain vastaukseksi monta syytä. OK
Ajattelin ensin, etten vastaa vastauksiin ollenkaan, mutta
sitten Google kertoi, että sana kerettiläisyys tarkoittaa
juuri sitä, mihin pyrinkin (kerettiläinen = pakana, väärin
ajattelija). En ole sen enenpää pakana kuin professori
Valtanen, mutta väärin (= enemminkin toisin) ajattelija
olen monessa asiassa. Voinpa olla välillä väärässäkin.
> Tai se hämmästyttävä kysymys, miksi merellä pitäisi olla parempi
> (kalliimpi)
> kiikari? Minun mielestäni ainakin purjeveneessä kiikarin on oltava
> vedenpitävä, riittävä valovoima on välttämätön ja mekaaninen kestävyys on
> plussaa. Näitä ominaisuuksia ei halvasta "pikkukiikarista" löydy. Kompassi
Miksi kalliimpi. Miksi "halpa" kiikari ei kelpaa. Ei meidän
veneessämme heitellä kiikaria sinne tänne, eikä uiteta
sadevedessä. Yhtään em tapausta ei tule mieleeni, vaan
kiikariakin hellitään kuin lasta.
> kasvattaa tietysti hintaa lisää mutta suuntimat otan suuntimakompassilla
> jos
> tarkkaa tarvitaan (sitä en muista milloin olisin tarvinnut viimeeksi),
> yleensä veneen kompassin näyttö + arvio keulasuuntimasta karkeaan
> navigointiin on riittävä. Siksi purjehduskiikarista kannattaa maksaa satku
> pari, kun mökkikiikarin saa parilla kolmella kympillä. Jos kiikariin
> haluaa
Meillä mökkikiikari maksaa mansikoita, jolla voi muutaman
kilometrin etäisyydeltä tunnistaa saapuvat vieraat, jotta
tervetuliaiskahvia voi ruveta keittämään.
> suuntimakompassin, niin satku tähän hintaan lisää. Merikiikari on siis
> "kalliimpi".
>
> Harrastukseni alkuvaiheessa räpiköin ukkosmyrskystä rannikolle, voi että
> harmitti kun veneessä olevat kiikarit huurtuivat kaatosateessa ja gasti
> varakiikareita hakiessaan menetti tasapainonsa aallon ryskäyttäessä. Gasti
Mutta, mutta, ethän sinä enää räpiköi?
> sai vaan reilun mustelman, mutta varakiikareiden prismat menivät
> sijoiltaan
> niiden iskeytyttyä ruffin seinää vasten. Se oli Decca-navigaattorin aikaa,
> joka tuolloin vaihteeksi teki temput (ei ainut kerta, mutta harmillisin),
> hävitti sijaintinsa. Silloin todella kaipasi jotain optista laitetta jolla
> olisi pystynyt täsmentämään epämääräisiä näköhavaintoja. Kiikarit
> nimittäin
> ovat hyödyksi myös sateen heikentäessä näkyvyyden muutamaan mailiin,
> näkemärajalla olevat kohteet tulevat havaittavaksi. Näin minä olen nähnyt
> (vai perustuuko tämä vain placebo-tyyppiseen uskoon?)
>
> Mutta jos "kalliilla" tarkoitetaan tonnin parin hintaista laatuvehjestä,
> niin niukkuudessa elävällä venevarustajalla yleensä löytyy tuolle rahalle
> muuta käyttöä elleivät kiikarit ole näyttöä (status) varten, näkemisen
> sijaan.
Eiköhän useimmalla veneilijällä ole välttämättömämpiäkin
kohteita veneessä sijoittaa varansa. Näin olen minä ja ilmeisesti
myös Dag elämänsä ajatellut.
MSa
Viki
> veneessämme heitellä kiikaria sinne tänne, eikä uiteta
> sadevedessä. Yhtään em tapausta ei tule mieleeni, vaan
> kiikariakin hellitään kuin lasta.
Valitettavasti alimiehitetyssä purkkarissa kiikarit ovat sateessa, etenkin
silloin kun niitä pitää käytää sateessa. Ja vaikka niitä hellitään kuin
lasta (no sorry, ei nyt meidän paatissa ihan noin...) niin kerran kun
kolahtaa, niin on mukava kun ruffin seinän vaurio on vakavampi kuin
kiikarin...
> Meillä mökkikiikari maksaa mansikoita, jolla voi muutaman
> kilometrin etäisyydeltä tunnistaa saapuvat vieraat, jotta
> tervetuliaiskahvia voi ruveta keittämään.
Nythän syyllistyt pentsiinin käyttöön irti päässeen tulen sammuttamisessa?
Miksi kiikareiden pitää maksaa mansikoita, jotta niillä edes näkee
mökkivieraat. Kiikareilta vaaditaan ihan samaa mökillä tai veneessä optisen
laadun suhteen (jos niin haluamme), mutta mökkikiikareita on helppo
käsitellä kuin vastasyntynyttä, kuivassa, katon alla ilman tarvetta ainakaan
ottaa suuntimia. Siinä syy miksi (saman laatuluokan) mökkikiikarit voivat
olla paljon halvemmat kuin venekiikarit.
> > Harrastukseni alkuvaiheessa räpiköin ukkosmyrskystä rannikolle, voi että
> > harmitti kun veneessä olevat kiikarit huurtuivat kaatosateessa ja gasti
> > varakiikareita hakiessaan menetti tasapainonsa aallon ryskäyttäessä.
Gasti
>
> Mutta, mutta, ethän sinä enää räpiköi?
Valitettavasti tuo ei ole nykyäänkään pois suljettu vaihtoehto. Tyyli
sinänsä ei ratkaise, räpiköi tai liitelee, mutta tärkeintä on että pärjää
kelissä, joko laantumiseen tai suojasatamaan. Hyvällä onnella näin on tähän
mennessä käynyt, kokemus pönkittää selviytymiskykyä ja ehkäisee niin hurjaa
riskinottoa, johon aikoinaan syyllistyin. Merta olen kunnioittanut aina, ja
nykyisin entistä enemmän... Mikäli räpiköin, toivottavasti yhtä onnekkaasti!
> > Mutta jos "kalliilla" tarkoitetaan tonnin parin hintaista laatuvehjestä,
> > niin niukkuudessa elävällä venevarustajalla yleensä löytyy tuolle
rahalle
> > muuta käyttöä elleivät kiikarit ole näyttöä (status) varten, näkemisen
> > sijaan.
>
> Eiköhän useimmalla veneilijällä ole välttämättömämpiäkin
> kohteita veneessä sijoittaa varansa. Näin olen minä ja ilmeisesti
> myös Dag elämänsä ajatellut.
En näe ristiriitaa omani ja teidän näkemysten välillä. Pari hyvää kiikaria
minulla on, mutta eivät "kalliita", vedenpitäviä, hyvällä optiikalla ja
vankkarakenteisia. Vähän paremmat saisi kymmenkertaisella hinnalla. Minusta
joku perus Fujinon (n. 200 euroa) ja Viipurin torilta ostettu Venäjän
armeija kiikari veneessäni eivät ole pröystäilyä? Mutta, toisin kuin te,
pidän niitä suuressa arvossa navigointi- ja turvallisuusvälineenä. Mutta,
jokainen taaplaa tyylillään. Kyllä ne nyt kiivaasti vahvistuvat jäät vielä
sulavat... sitä odotellessa!
Seppo Kiiliäinen
Jollakin navigaatio- tai purjehduskurssilla Johnny Engström aikoinaan
totesi, että merimerkit (ja saaret ;) ) on aseteltu ilman kiikaria
havaittaviksi. Jos ei havaitse, niin on syytä käydä näkötarkastuksessa
ja hankittava tarvittaessa sopivat silmälasit.
Katsastusta varten veneessä toki täytyy olla kiikari, mutta siihen
kelpaa edelliseltä veneenomistajalta peritty toimiva halpis. Toisena on
isänpäivälahjaksi saatu kalliimpi hienous, jota käytetään maissa lähinnä
lintujen ja lähiveneiden bikiniväen bongailuun.
Seppo
Pertti Heikkinen
> Jollakin navigaatio- tai purjehduskurssilla Johnny Engström aikoinaan
> totesi, että merimerkit (ja saaret ;) ) on aseteltu ilman kiikaria
> havaittaviksi. Jos ei havaitse, niin on syytä käydä näkötarkastuksessa
> ja hankittava tarvittaessa sopivat silmälasit.
Höpö-höpö, ylimielisen paskiaisen lausunto. Että aina ja kaikissa
keleissä?
> Katsastusta varten veneessä toki täytyy olla kiikari, mutta siihen
> kelpaa edelliseltä veneenomistajalta peritty toimiva halpis. Toisena on
> isänpäivälahjaksi saatu kalliimpi hienous, jota käytetään maissa lähinnä
> lintujen ja lähiveneiden bikiniväen bongailuun.
Mikä hemmetin idea siinä on, ettei hyviä kiikareita muka voi käyttää
veneessä? Yksi hyvyyden mitta venekiikarille kun on juuri se, että
ne kestävät kosteutta, roiskeita ja kolautuksia. Typeräähän se nyt
on ostaa veneeseen "hyvä ja kallis" väline, jota ei raatsi veneessä
käyttää...
ju...@spammi.fi
> Jollakin navigaatio- tai purjehduskurssilla Johnny Engström aikoinaan
> totesi, että merimerkit (ja saaret ;) ) on aseteltu ilman kiikaria
> havaittaviksi. Jos ei havaitse, niin on syytä käydä näkötarkastuksessa
> ja hankittava tarvittaessa sopivat silmälasit.
Samoin voisi sanoa hätäraketeista: "jos ei ole uimataito kohdallaan,
pitää mennä uimakouluun, en ole koskaan hätäraketteja tarvinnut".
Tarkennus ironiarajoitteisille: tämä oli ironiaa.
Vakavasti ottaen, ei varmaan voi sanoa mitään yleistä kiikareista, eikä
meistä kukaan voi toisia ohjeistaa, että tämän pitäisi käyttää
kiikareita, tai kokonaan unohtaa ne. Ei ainakaan minua veneillessä
haittaa, jos naapuriveneessä käytetään kiikareita, tai ei käytetä. Kukin
tyylillään.
Jussi
Seppo Kiiliäinen
Pertti Heikkinen wrote:
> Seppo Kiiliäinen wrote:
>
>> Jollakin navigaatio- tai purjehduskurssilla Johnny Engström aikoinaan
>> totesi, että merimerkit (ja saaret ;) ) on aseteltu ilman kiikaria
>> havaittaviksi. Jos ei havaitse, niin on syytä käydä näkötarkastuksessa
>> ja hankittava tarvittaessa sopivat silmälasit.
>
> Höpö-höpö, ylimielisen paskiaisen lausunto. Että aina ja kaikissa keleissä?
>
Se "ylimielinen paskiainen" myös totesi jossain yhteydessä, että
kaikkiin keleihin ei aina tarvitse mennä ;)
Seppo
Viki
"Seppo Kiiliäinen" <Seppo.Ki...@welho.com> kirjoitti viestissä
news:dqq2q2$hsa$1...@news.metla.fi...
> Jollakin navigaatio- tai purjehduskurssilla Johnny Engström aikoinaan
> totesi, että merimerkit (ja saaret ;) ) on aseteltu ilman kiikaria
> havaittaviksi. Jos ei havaitse, niin on syytä käydä näkötarkastuksessa
> ja hankittava tarvittaessa sopivat silmälasit.
Jopa on Johnnyllä persoonalliset tokaisut (oppilas vai ope?). Minun
mielestäni ainakaan lateraaliviitoitus ei ole aseteltu tuon periaatteen
mukaisesti. Kokeile vaikka Suninsalmessa kesäaamuna kukonlaulun eli
auringonnousun aikaan itään matkatessa. Ilman kiikaria ei väreistä saa
mitään selvää, vaikka ei olisi puna-vihersokea. Ei edes aikoinaan, saati
näin vanhemmiten, prillit eivät näes auta silmän mukautumiskyvyn
heikkenemiseen.
Voihan olla että merimerkki on asettu paljain silmin havaittavaksi, mutta
sitä venettä, josta havaintoa tehdään ei välttämättä ole asetettu saman
periaatteen mukaisesti ko kohteeseen nähden. Kiikarilla näkee kauempana
sijaitsevia, esimerkiksi viitan kokoisia kohteita kuin paljaalla silmällä,
vaikka näkökyky olisi normaali. Tämän voi havaita kokeilemalla, veneestä
katsellen horisonttiin häipyvää länsiviittaa, miltä etäisyydelta viitta
havaitaan paljain silmin/kiikarilla, miltä etäisyydeltä varma tunnistus
länsiviitaksi paljain silmin / kiikarilla (länsiviitta, koska eihän
värisokeat voisi tätä koetta lateraalien kanssa tehdä). Kokeen voi suorittaa
hyvissä valaistusolosuhteissa myötävaloon, vastavaloon, hämärissä ja
säkkipimeässä (hakuvalo kiikarin kanssa ja ilman). Tämän yksinkertaisen
kokeen perusteella Johnny saisi lopettaa höpisemästä typeriä!
Joten vähän vastuuta "saaret, karikot, merimerkit, matalikot, pintakivet...
kaikki on aseteltu ilman kiikaria havaittavaksi, joten sitä ei koskaan
tarvita paikanmäärityksessä tai muussa navigoinnissa, silmälasit ajavat
saman asian" -juttuihin!
Joku aloitteleva veneilijä saattaa ottaa tarinat tosina, ja luulee että
eihän kiikarilla vesillä mitään tee :-(
Eihän Johnny ollut navigaatiokurssin opettaja, eihän?
Viki
Tuo persoonan luonnehdinta kuulostaa aika oikeaan osuneelta, vaikka vähän
karkeasti onkin muotoiltu.
Tuo jälkimmäinen lausunto se vasta kertookin ylimielisyydestä! Eihän
kaikkiin keleihin tarvitse mennä, mutta kaikista keleistä pitää selvitä! Se
keli nimittäin saattaa tulla, etkä ehdi "mennä" yhtään mihinkään, ainaskaan
purkkarilla avomerellä.
Seppo Kiiliäinen
Viki wrote:
> "Seppo Kiiliäinen" <Seppo.Ki...@welho.com> kirjoitti viestissä
> news:dqq53r$i6s$1...@news.metla.fi...
>>
> Tuo jälkimmäinen lausunto se vasta kertookin ylimielisyydestä! Eihän
> kaikkiin keleihin tarvitse mennä, mutta kaikista keleistä pitää selvitä! Se
> keli nimittäin saattaa tulla, etkä ehdi "mennä" yhtään mihinkään, ainaskaan
> purkkarilla avomerellä.
>
>
Mainittu navigoinnin ja purjehduksenopettaja tosiaan käyttää joskus
ilmaisutapoja, josta toiset pitävät, toiset eivät. Asiaan vaikuttanee
karski tausta komentajakapteenina merivartiostossa. Varmaan myös sen
johdosta niillä kursseilla korostuu ns. terveen järjen käyttö.
Seppo
Pertti Heikkinen
> Mainittu navigoinnin ja purjehduksenopettaja tosiaan käyttää joskus
> ilmaisutapoja, josta toiset pitävät, toiset eivät. Asiaan vaikuttanee
> karski tausta komentajakapteenina merivartiostossa. Varmaan myös sen
> johdosta niillä kursseilla korostuu ns. terveen järjen käyttö.
Semmoisella lausunnolla, ettei veneessä kiikaria tarvita, korostuu
kyllä ihan joku mu kuin terve järki. Ehkä se sitten toisinaan myös
korostuu.
Merivartioston komentajakapteenilla voi tietysti olla syynsä
suhtautua huviveneilijöihin jossain määrin... hm... kankeasti.
Osaamisensa ja tietämyksensä puolesta aivan varmasti pätevä
opettaja, asenteensa puolesta sitten ehkä ei välttämättä.
Seppo Kiiliäinen
> Semmoisella lausunnolla, ettei veneessä kiikaria tarvita, korostuu kyllä
> ihan joku mu kuin terve järki. Ehkä se sitten toisinaan myös korostuu.
En kyllä kirjoittanut että hän olisi noin sanonut.
Seppo
Kari M
"Viki" wrote
>
> Joku aloitteleva veneilijä saattaa ottaa tarinat tosina, ja luulee
että
> eihän kiikarilla vesillä mitään tee :-(
>
Kiikarit veneessä on hyvää ajanvietettä lapsille, siinä missä muutkin
lelut. Eipä oikeasti ole kertaakaan ollut tilannetta, jolloin ilman
kiikaria ei olisi pärjännyt.
K
ju...@spammi.fi
> Kiikarit veneessä on hyvää ajanvietettä lapsille, siinä missä muutkin
> lelut. Eipä oikeasti ole kertaakaan ollut tilannetta, jolloin ilman
> kiikaria ei olisi pärjännyt.
Joo, sama koskee gps:ää ja plottereita, sekä tietysti moottoria.
Jussi
Hannu Turtia
Toisaalta minulle ei ole koskaan tullut vastaan tilannetta jossa olisin
tarvinnut pelastusliivejä tai palosammutinta, mutta en kuitenkaan jätä
niitä pois veneestä, enkä väitä niitä tällä kokemuksella tarpeettomiksi.
-hannu
ju...@spammi.fi
Äh, unohtui ironiatarkenne.
Jussi
Dag Stenberg
Plotteria minulla ei ole, mutta GPS on kyllä muutaman kerran pelastanut
pahemmalta erehdykseltä, yleensä pyrittäessä ulkoa takaisin saaristoon.
Ensimmäinen kerta oli kun kierrettiin Kökar ulkokautta ja tuossa jossain
Kökarörenin tienoilla olin hieman erehtynyt paikasta. Olen joskus hieman
huolimaton suunnistamisen kanssa, tai sanotaan että minulle sattuu
mokia.
Tietenkin pärjää aina ilman GPS:ää, jos oikein yrittää. Et4enkin jos on
hyvä kiikari, eikö niin? :-)
Dag Stenberg
Kai Häkkinen
Kyllä minä olen tarvinnut kiikareita joitakin kertoja. Joskus on kirkas
keli vaihtunut nopeasti hieman usvaiseksi, jolloin hyvin helposti ajaa
väylältä sivuun. Lähimmät reimarit yleensä näkyvät paljaalla silmällä,
mutta välillä on erotettava myös kauempana olevia reimareita,
linjamerkkejä, jne. jotta löytää itsensä taas kartalle.
Yli 50:n näkö ei enää ole samaa tasoa kuin nuorempana.
Kaitsu
Kari M
"Hannu Turtia" wrote
> > Kari M wrote:
> >
> >> Kiikarit veneessä on hyvää ajanvietettä lapsille, siinä missä
muutkin
> >> lelut. Eipä oikeasti ole kertaakaan ollut tilannetta, jolloin ilman
> >> kiikaria ei olisi pärjännyt.
> >
>
olisin
> tarvinnut pelastusliivejä tai palosammutinta, mutta en kuitenkaan jätä
> niitä pois veneestä, enkä väitä niitä tällä kokemuksella
tarpeettomiksi.
>
> -hannu
>
Melko aneemista verrata liivejä/sammutinta kiikareihin. Kerrohan nyt
millaisessa HÄTÄtilanteessa kiikareista on jotain hyötyä?
Hätätilanne mies yli laidan tai vene uppoamassa, liivit tarpeen.
Hätätilanne tulipalo veneessä, sammutin tarpeen.
Jos et ilman kiikaria näe onko seuraava keppi vihreä tai punainen, niin
kyseessä ei silti ole hätätilanne. Sinulla on mahdollisuus vaihtaa
reittiä, kääntyä ympäri tai pysähtyä. Tämän on lainsäätäjäkin ymmärtänyt
määritellessään pakollisia veneilyvarusteita.
Rautakanki tai infrapunakamera saattaisivat myös olla tarpeen, helposti
keksii tilanteita jolloin niistäkin voisi olla hyötyä. Mutta eipä ne
silti kuulu minun venevarusteisiin...
K
Viki
"Kari M" <Kar...@roskaa.kai> kirjoitti viestissä
news:dqqtp1$688$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
> Melko aneemista verrata liivejä/sammutinta kiikareihin. Kerrohan nyt
> millaisessa HÄTÄtilanteessa kiikareista on jotain hyötyä?
>
Tuossa vastasit itse itsellesi. Ajattele nyt omalle kohdalle, jos MOB
tilanteessa on huono näkyvyys, merenkäyntiä ja pudonnut pääsee loittonemaan
näkemäalueen rajoille tai ulkopuolelle. Jos tälläinen vaara on esmes
purjeiden laskun tai muun pelastustoimintaan liittyvän manööverin vuoksi, ja
kannelle on jäänyt vähintään kaksi henkilöä, niin näistä toisen tulee
säilyttää katsekontakti (kiikareilla) pelastettavaan!
Tai jos joku luodolla vilkuttelee, niin kiikareilla voi vilkaista näyttääkö
hätämerkkiä vai onko iltajumpalla.
Mutta kait kauemmas katsomalla avartaa maailmankuvaansa, joten taitaa
ollakin ideologinen kysymys tuo "kiikarit ovat lasten
leluja" -ajatusmaailma?
Kari M
"Viki" wrote
>
> "Kari M" kirjoitti
> > Melko aneemista verrata liivejä/sammutinta kiikareihin. Kerrohan nyt
> > millaisessa HÄTÄtilanteessa kiikareista on jotain hyötyä?
> >
> > Hätätilanne mies yli laidan...
>
> Tuossa vastasit itse itsellesi. Ajattele nyt omalle kohdalle, jos MOB
> tilanteessa on huono näkyvyys, merenkäyntiä ja pudonnut pääsee
loittonemaan
> näkemäalueen rajoille tai ulkopuolelle. Jos tälläinen vaara on esmes
> purjeiden laskun tai muun pelastustoimintaan liittyvän manööverin
vuoksi, ja
> kannelle on jäänyt vähintään kaksi henkilöä, niin näistä toisen tulee
> säilyttää katsekontakti (kiikareilla) pelastettavaan!
>
> Tai jos joku luodolla vilkuttelee, niin kiikareilla voi vilkaista
näyttääkö
> hätämerkkiä vai onko iltajumpalla.
>
Ajattele tarkemmin. Pelastusliivi ei sinun kuvaamassasi tilanteessa
vieläkään vertaudu kiikariin. Olosuhteista riippuen kiikaria
hyödyllisempiä voisivat olla gps (MOB-toiminto) tai lämpökamera. Eli
kiikarin, gps:n ja lämpökameran voisi laittaa esimerkissäsi
hyödyllisyysvertailuun rinnakkain, mutta pelastusliiveihin niitä ei voi
verrata turvavälineenä.
> Mutta kait kauemmas katsomalla avartaa maailmankuvaansa, joten taitaa
> ollakin ideologinen kysymys tuo "kiikarit ovat lasten
> leluja" -ajatusmaailma?
>
Gps ja kiikari ovat hyödyllisiä, mutta eivät mitenkään pakollisia joka
veneilijän turvavarusteita.
K
Manner
"Harald Hannelius" <use...@harald.penti.org> kirjoitti
viestissä:dqlnce$5b9$1...@penti.org...
> Anssi Sallinen <dr...@kalossi.kgb.fi> wrote:
>> Harald Hannelius <use...@harald.penti.org> wrote:
>> > Suosittelen myös. http://www.svb.de/ saksasta tilattuna 149.90 EUR.
>
>> Onkos sinulla Harald WPC-XL- vai WP-XL-malli? Olen kuullut kovin
>> ristiriitaista
>> tietoa tuosta kompassimallista. Käsittääkseni siinä on Suunnon kompassi
>> (?),
>> mutta esim parilla jenkkisaitilla porukka manailee, että se on ihan
>> hyödytön
>> ja jumittelee välillä.
>
> Meillä on tuo kompassilla oleva. Ihan hyödyllinen, joskin tähtääminen
> rilleillä on vähän vaikeaa. En minä nyt sitä aivan hyödyttömäksi sanoisi,
> mutta vaikeaa on kyllä saada suuntimaa aallokossa.
Villen kaupassa on typpitäytteinen kompassimalli myös samaan hintaluokkaan
(145e, Helios Optica Oseanmaster 7x50, "sama malli mm. Olympus")
http://www.villenkello.fi/shop/kauppa4/index.php?nayta=tuote&kategoria=84&offset=15
Lauri Tarkkonen
>Seppo Kiiliäinen wrote:
>> Jollakin navigaatio- tai purjehduskurssilla Johnny Engström aikoinaan
>> totesi, että merimerkit (ja saaret ;) ) on aseteltu ilman kiikaria
>> havaittaviksi. Jos ei havaitse, niin on syytä käydä näkötarkastuksessa
>> ja hankittava tarvittaessa sopivat silmälasit.
>Höpö-höpö, ylimielisen paskiaisen lausunto. Että aina ja kaikissa
>keleissä?
Mahdatko tuntea Johnny Engströmiä? Hän ei ole ylimielinen, varsin
tietävä, eikä peittele sitä, eikä myöskään paskiainen, huumorintajuinen
tosin.
>> Katsastusta varten veneessä toki täytyy olla kiikari, mutta siihen
>> kelpaa edelliseltä veneenomistajalta peritty toimiva halpis. Toisena on
>> isänpäivälahjaksi saatu kalliimpi hienous, jota käytetään maissa lähinnä
>> lintujen ja lähiveneiden bikiniväen bongailuun.
>Mikä hemmetin idea siinä on, ettei hyviä kiikareita muka voi käyttää
>veneessä? Yksi hyvyyden mitta venekiikarille kun on juuri se, että
>ne kestävät kosteutta, roiskeita ja kolautuksia. Typeräähän se nyt
>on ostaa veneeseen "hyvä ja kallis" väline, jota ei raatsi veneessä
>käyttää...
Ei kukaan ole sanonut, etteikö hyviä kiikareita voi käyttää veneessä,
mutta ettei veneillä voisi ilman useamman sadan euron kiikareita ei
myöskään ole kovin valistunut johtopäätös.
Meillä taitaa olla veneessä parhaimmillaan puolisen tusinaa erilaista
kiikaria, joista yksikään ei ole täällä mainostettujen huippukiikareiden
hintainen, paremminkin jossain 50 ja 150 euron välissä. Kiikareita on
monia siksi, että usein kun kiikareita tarvitaan, niin kaikki haluavat
nähdä, varsinkin jos on lapsia veneessä. Tavalliseen päiväkäyttöön
kipparille on jotain pikkukiikareita, joiden suurennus on 8-10x22
kertainen, jotka kelpaavat hyvin merimerkkien, toisten veneiden yms.
merenkulun kannalta tärkeiden asioiden tarkkailuun päivällä, hämärässä
voidaan sitten ottaa esille suurempikokoinen 7x50 hieman paremman
valovoiman vuoksi. Kiikareita saa olla useampia myös siksi, että
jokainen voi silloin sovittaa vasemman ja oikean puolen tarkennuksen
haluamakseen, jolloin kiikarin kapasiteetista saa sen irti mitä siitä on
otettavissa. GPS:n tulo on jonkin verran vähentänyt kiikarin tarvetta,
sillä harvemmin joutuu varmistamaan sijaintiaan kauempana olevien
saarten ja merkkien avulla.
Useimmiten, jos jotain merkkiä ei tunnista, niin voi mennä lähemmäksi
katsomaan, jos sen tunnistaminen on tarpeen.
- Lauri Tarkkonen
Manner
> Villen kaupassa on typpitäytteinen kompassimalli myös samaan hintaluokkaan
> (145e, Helios Optica Oseanmaster 7x50, "sama malli mm. Olympus")
> http://www.villenkello.fi/shop/kauppa4/index.php?nayta=tuote&kategoria=84&offset=15
Siis Oceanmaster. =)
Onkohan tämän, henkilökohtaisesti kalliin, laadun kanssa niin, ettei
kiikariyksilöä ole viisasta näkemättä ja kokeilematta ostaa? Onkohan tässä
diopterinkorjaus kummallekin silmälle, kun muistan jossain kiikarissa
sellaisen olleen vain toiselle? Osaisiko joku arvailla hinta-laatu
suhdetta ja yksilöiden laadunvaihteluita verraten Bilteman kalleimpaan (n.
100 euroa)?
jaakko
> Matti Suorsa <matti....@welho.com> wrote:
>
>>Minun kerettiläinen kysymykseni kuuluu: Mihin te
>>oikein kiikareita tarvitsette, varsinkaan kalliita?
>>
>>En muista kymmenien vuosien veneilykokemuksen
>>aikana yhtään tapausta, jolloin olisin todella tarvinnut
>>kiikareita.
>
>
> Tulihan se sieltä. Minäkin ehdin jo miettiä, miksen ole tänäkään kesänä
> tarvinnut veneessä olevaa kiikaria muuta kuin linnun bongaamiseen.
>
> Dag Stenberg
Kiikarit menevät sinne tarpeellisten mutta ei välttämättömien
venetavaroiden pohjattomaan merimiessäkkiin.
Apuna kriittisessä tilanteeessa tai muussa hyötykäytössä en muista
kiikareita tarvinneeni. Silti kahdet Steinerit olen ostanut varkaalle -
ei oikein mieltä lämmittänyt. Viimeeksi taisin kiikaroida delfiinejä.
--
kirjoitti,
Jaakko
o~
(___/___)
/
Palkitse itsesi, soita täältä hyvä mieli.
http://www.redcross.fi/ajankohtaista/aasia2005/fi_FI/index/
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
http://www.avokanootti.info/
http://www.meridianx.fi/jaakko/jaakko.html
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Pertti Heikkinen
>>Höpö-höpö, ylimielisen paskiaisen lausunto. Että aina ja kaikissa
>>keleissä?
>
> Mahdatko tuntea Johnny Engströmiä? Hän ei ole ylimielinen, varsin
> tietävä, eikä peittele sitä, eikä myöskään paskiainen, huumorintajuinen
> tosin.
En tunne enkä arvostele miestä, vaan tuota yhtä ainoaa tänne lainattua
lausuntoa.
> Ei kukaan ole sanonut, etteikö hyviä kiikareita voi käyttää veneessä,
> mutta ettei veneillä voisi ilman useamman sadan euron kiikareita ei
> myöskään ole kovin valistunut johtopäätös.
Ei olekaan. Koska minulla on käsitys sinusta poikkeuksellisen
valistuneena veneilijänä, toivon että jätät semmoisen vetämättä.
Seppo Kiiliäinen
>
> En tunne enkä arvostele miestä, vaan tuota yhtä ainoaa tänne lainattua
> lausuntoa.
>
Mitä arvostelemista on lausunnossa, jonka mukaan merimerkit on
tarkoitettu normaalinäöllä havaittaviksi ja jos sellaista
(normaali-)näköä ei ole niin se on hankittava, yleensä siis silmälaseilla?
Monilla huviveneilijöillä (olen havainnut saman piirteen toki
itsessänikin) on suuri tarve perustella veneisiin hankittavia uusia
kivoja vimpaimia hyötynäkökohdilla ja parhaiten se tehoaa jos mukaan
perusteluihin lisää sanan "turvallisuus". Niin, eikös ne venemessutkin
ole taas tulossa ;)
Seppo
ju...@spammi.fi
> Melko aneemista verrata liivejä/sammutinta kiikareihin. Kerrohan nyt
> millaisessa HÄTÄtilanteessa kiikareista on jotain hyötyä?
> Jos et ilman kiikaria näe onko seuraava keppi vihreä tai punainen, niin
> kyseessä ei silti ole hätätilanne. Sinulla on mahdollisuus vaihtaa
> reittiä, kääntyä ympäri tai pysähtyä. Tämän on lainsäätäjäkin ymmärtänyt
> määritellessään pakollisia veneilyvarusteita.
Ei kirjaimellinen hätätilanne, mutta viime syksyltä esim. tilanne, että
ajoin karikkoista kapeaa väylää, jossa ei ollut paljon kiintomerkkejä.
Punainen viitta oli jossain edessä, mutta vesisateen ja hämärän
valoisuuden takia sitä ei tahtonut erottaa. Kiikareilla sen näki. Ehkä
sinulla on niin hyvä näkö, että olisit sen muutenkin nähnyt, mutten
minä. Jos ei väylää olisi erottanut, olisi pian saattanut tulla tarvetta
raketeille tms.
> Rautakanki tai infrapunakamera saattaisivat myös olla tarpeen, helposti
> keksii tilanteita jolloin niistäkin voisi olla hyötyä. Mutta eipä ne
> silti kuulu minun venevarusteisiin...
Ei minunkaan, silti kiikarit ovat minulle enemmän kuin leikkikalu.
Jussi
ju...@spammi.fi
> Gps ja kiikari ovat hyödyllisiä, mutta eivät mitenkään pakollisia joka
> veneilijän turvavarusteita.
Kiitos korjauksesta aiempaan viestiisi.
Jussi
ju...@spammi.fi
>>>Kiikarit veneessä on hyvää ajanvietettä lapsille, siinä missä muutkin
>>>lelut. Eipä oikeasti ole kertaakaan ollut tilannetta, jolloin ilman
>>>kiikaria ei olisi pärjännyt.
>>Joo, sama koskee gps:ää ja plottereita, sekä tietysti moottoria.
> Plotteria minulla ei ole, mutta GPS on kyllä muutaman kerran pelastanut
> pahemmalta erehdykseltä, yleensä pyrittäessä ulkoa takaisin saaristoon.
> Tietenkin pärjää aina ilman GPS:ää, jos oikein yrittää. Et4enkin jos on
> hyvä kiikari, eikö niin? :-)
Edellä karrikoin Karin asennetta. Itsellänikin on gps, muttei plotteria.
Taitaa olla niin, ettei kannata väheksyä toisten navigointitapoja,
sillä saaristossamme on onneksi mahdollisuus edetä monella tyylillä.
Jussi
Pertti Heikkinen
> Mitä arvostelemista on lausunnossa, jonka mukaan merimerkit on
> tarkoitettu normaalinäöllä havaittaviksi ja jos sellaista
> (normaali-)näköä ei ole niin se on hankittava, yleensä siis silmälaseilla?
Kun lausunto esitetään sellaisessa yhteydessä, että se pitää
ymmärtää kommentiksi kiikareiden tarpeellisuudesta veneessä, siinä
on arvosteltava.
> Monilla huviveneilijöillä (olen havainnut saman piirteen toki
> itsessänikin) on suuri tarve perustella veneisiin hankittavia uusia
> kivoja vimpaimia hyötynäkökohdilla ja parhaiten se tehoaa jos mukaan
> perusteluihin lisää sanan "turvallisuus".
Olet oikeassa, veneilykin on monille välineurheilua. Haluaisin nyt
kuitenkin ystävällisesti huomauttaa, että olen tässä ketjussa
kommentoinut aihetta "mikä on hyvä kiikari", en ottanut kantaa
siihen, millainen ja minkä hintainen kiikari itsekullakin on
veneessä oltava. Tämä olisi kyllä pitänyt käydä ilmi
kirjoituksistani, jos niistä ei olisi yritetty etsiä jotain muuta
kuin mitä niissä oli.
Viki
> Pertti Heikkinen wrote:
> > En tunne enkä arvostele miestä, vaan tuota yhtä ainoaa tänne lainattua
> > lausuntoa.
> Mitä arvostelemista on lausunnossa, jonka mukaan merimerkit on
> tarkoitettu normaalinäöllä havaittaviksi ja jos sellaista
> (normaali-)näköä ei ole niin se on hankittava, yleensä siis silmälaseilla?
Aiemmin kerroit hänen lausahtaneen näin: "Jollakin navigaatio- tai
purjehduskurssilla Johnny Engström aikoinaan
totesi, että merimerkit (ja saaret ;) ) on aseteltu ilman kiikaria
havaittaviksi. Jos ei havaitse, niin on syytä käydä näkötarkastuksessa"
> Monilla huviveneilijöillä (olen havainnut saman piirteen toki
> itsessänikin) on suuri tarve perustella veneisiin hankittavia uusia
> kivoja vimpaimia hyötynäkökohdilla ja parhaiten se tehoaa jos mukaan
> perusteluihin lisää sanan "turvallisuus". Niin, eikös ne venemessutkin
> ole taas tulossa ;)
>
> Seppo
Onko kiikari "uusi kiva vimpain"? Tuolla tavalla siihen suhtauduin
nelisenkymmentä vuotta sitten.
Sorry, tyhjänpäiväistä änkkäämistä, jokainen kiikaroikoon sen verran kuin
haluaa. Ylitsevuotavaista on ollut arvostamani optisen laitteen nihilointi
tässä keskustelussa. Näiden henkilöiden veneisiin teatterikiikarit saattavat
ollakin ihan riittävät, jotta katsastusmääräykset täyttyvät.
Kait omaan arvostukseeni vaikuttaa tuo yksi jo toistakytä vuotta sitten
koettu myrsky-yö merellä ja sen jälkeen väylän haku rannikkoa
lähestyttäessä, epävarmuus sijainnista jolloin kaikki mahdolliset
navigointiavut tuntuivat tarpeellisilta. Hyvin muistan että molemmat
kiikarit olivat käyttökelvottomia, muistan vieläkin hyvin että harmitti niin
vietävästi. Mentiin sitten katsomaan lähempää "normaalinäöllä havaittavaksi
tarkoitettua" merimerkkiä, ja kun päästiin riittävän lähelle niin nähtiin
myös paljain silmin kuohut sen ja meidän välissä. Koukkaus takaisin
avomerelle, mutta tuosta kepistä ja matalikosta sai paikannuksen ja väylä
löytyi (sateen rajoittaman näkyvyyden vuoksi saaret/rannikko ei näkynyt),
ennen puolta päivää oltiin satamassa.
MOT - ilman kiikariakin tulee toimeen!
Mutta miksi minun pitäisi, jos kiikareilla näkee paremmin? Ja miksi hankkia
teatterikiikari veneeseen, kun satkulla parilla saa vedenpitäviä
venekiikareita?Haitanneeko ketään jos minulla on merikäyttöön sopivat
kiikarit joita kaiken lisäksi käytän aktiivisesti: navigoinnissa ja
ympäristön seuraamisessa?
Jos joku taasen pärjää lelukiikareilla tai kokonaan ilman, niin mitäs minä
siihen puuttumaan. Erilaisia navigontikäytäntöjä, erilainen vahdinpito- ja
tähystystapa, erilaiset harrastukset veneen kannella - jokainen katselkoon
millä haluaa ja mitä haluaa!
jaakko
Laatukiikarien puolesta ääni ja perustelu: jokainen haveri on monen
pikkutekijän summa. Voin hyvin kuvitella haveritarinan, jossa on osana
"kiikarit lipesivät käsistäni ja kolahtivat sitloodan penkin kautta
alas. Kun uudelleen katsoin, näytti vehje kaksoiskuvaa..."
"eivät ne olleet kauaakaan leen puolen penkin lätäkössä, kun jo merivesi
lillui kiikareiden sisällä"
jne...
Dag Stenberg
> Mitä arvostelemista on lausunnossa, jonka mukaan merimerkit on
> tarkoitettu normaalinäöllä havaittaviksi ja jos sellaista
> (normaali-)näköä ei ole niin se on hankittava, yleensä siis silmälaseilla?
Tulipa mieleen, että nykyiset paksut muovipatukat ovat aika paljon
helpommat tunnistaa etäältä kuin menneiden aikojen ohuet kepit.
Dag Stenberg
jaakko
Niistä hirveistä numerotauluista puhumatta. :)
Kari M
<ju...@spammi.fi> wrote
>
>
> Ei kirjaimellinen hätätilanne, mutta viime syksyltä esim. tilanne,
että
> ajoin karikkoista kapeaa väylää, jossa ei ollut paljon kiintomerkkejä.
> Punainen viitta oli jossain edessä, mutta vesisateen ja hämärän
> valoisuuden takia sitä ei tahtonut erottaa. Kiikareilla sen näki. Ehkä
> sinulla on niin hyvä näkö, että olisit sen muutenkin nähnyt, mutten
> minä.
Kun kiikarin tarpeellisuudesta keskustellaan yleisellä tasolla, niin
keskustelija voi olettaa että näkökyky on hyvä/normaali. Heikentynyttä
näkökykyäsi pitääkin kompensoida optiikalla (silmälasit ja/tai kiikari).
> Jos ei väylää olisi erottanut, olisi pian saattanut tulla tarvetta
> raketeille tms.
>
Taidat olla melkoinen riskinottaja, kun tarkoituksella veneilet itsesi
tilanteeseen, jossa enää vain kiikarin avulla vältät hätätilanteen.
K
ju...@spammi.fi
> <ju...@spammi.fi> wrote
> Kun kiikarin tarpeellisuudesta keskustellaan yleisellä tasolla, niin
> keskustelija voi olettaa että näkökyky on hyvä/normaali. Heikentynyttä
> näkökykyäsi pitääkin kompensoida optiikalla (silmälasit ja/tai kiikari).
Kiikarin optisista eduista hyötyvät myös hyvänäköiset. Silmälasit ovat
ajan tasalla.
>>Jos ei väylää olisi erottanut, olisi pian saattanut tulla tarvetta
>>raketeille tms.
> Taidat olla melkoinen riskinottaja, kun tarkoituksella veneilet itsesi
> tilanteeseen, jossa enää vain kiikarin avulla vältät hätätilanteen.
Epäilemättä olisi parasta veneillä vain hyvällä säällä. Mutta kukapa
meistä ei joskus tekisi virhearviointeja tai joutuisi yllättäen
hankalaan säähän. Syksyllä ei tarvitse paljon mennä asioiden pieleen ja
löytää itsensä hämärästä valaistuksesta. Olisin kuvaamastani tilanteesta
tietysti todennäköisesti selvinnyt ilmankin kiikaria, mutta kun kiikari
mahdollistaa navigoinnin tarkentamisen monissa tilanteissa, käytän sitä
varsin paljon. Muilla voi olla muita menetelmiä, enkä käy niitä
arvostelemaan. Paitsi ironian tyylikeinoin, kuten tuossa aiemmin.
Jussi
Kari M
<ju...@spammi.fi> wrote
> >>raketeille tms.
>
>
> > Taidat olla melkoinen riskinottaja, kun tarkoituksella veneilet
itsesi
> > tilanteeseen, jossa enää vain kiikarin avulla vältät hätätilanteen.
>
>
> Epäilemättä olisi parasta veneillä vain hyvällä säällä. Mutta kukapa
> meistä ei joskus tekisi virhearviointeja tai joutuisi yllättäen
> hankalaan säähän. Syksyllä ei tarvitse paljon mennä asioiden pieleen
ja
> löytää itsensä hämärästä valaistuksesta. Olisin kuvaamastani
tilanteesta
> tietysti todennäköisesti selvinnyt ilmankin kiikaria, mutta kun
kiikari
> mahdollistaa navigoinnin tarkentamisen monissa tilanteissa, käytän
sitä
> varsin paljon. Muilla voi olla muita menetelmiä, enkä käy niitä
> arvostelemaan. Paitsi ironian tyylikeinoin, kuten tuossa aiemmin.
>
Hieman vielä jatkan. Vaihdetaan kiikari-sanan tilalle sana gps. Lause
voisi kuulua vaikka näin: "Syksyn hämärissä veneilen tilanteissa, joissa
ainoastaan gps:n avulla vältyn hätärakettien käytöltä". Ei kuulosta
kovin terveeltä, mutta onko tuo ihan hyväksyttävää ja normaalia jos
välineenä onkin kiikari?
Hämärä tai pimeä ei tule yllättäen, järkeä (ja kello) mukaan matkalle.
K
Viki
"Kari M" <Kar...@roskaa.kai> kirjoitti viestissä
> > >>Jos ei väylää olisi erottanut, olisi pian saattanut tulla tarvetta
> > >>raketeille tms.
> > > Taidat olla melkoinen riskinottaja, kun tarkoituksella veneilet
> itsesi
> > > tilanteeseen, jossa enää vain kiikarin avulla vältät hätätilanteen.
> > Epäilemättä olisi parasta veneillä vain hyvällä säällä...
> Hieman vielä jatkan. Vaihdetaan kiikari-sanan tilalle sana gps. Lause
> voisi kuulua vaikka näin: "Syksyn hämärissä veneilen tilanteissa, joissa
> ainoastaan gps:n avulla vältyn hätärakettien käytöltä". Ei kuulosta
> kovin terveeltä, mutta onko tuo ihan hyväksyttävää ja normaalia jos
> välineenä onkin kiikari?
>
> Hämärä tai pimeä ei tule yllättäen, järkeä (ja kello) mukaan matkalle.
Hämärä- ja pimeänavigointi on nautinto ihmiselle! Järki ja kunnon vehkeet
(kiikarit, lamput ja merikortin lukuun sellainen valolla varustettu
suurennuslasi, jonka valon päälle sopivasti himmentävä punainen teippi)
mukaan, kelloa katsotaan vain jos merkintälaskussa tarvitsee...
Elektroniikkaa loki ja kaiku, kepsistä tai tutkasta ei tietty ole haittaa
mutta ilmankin pärjää.
On ihan hyväksyttävää ja tervettä!
ju...@spammi.fi
> Hämärä tai pimeä ei tule yllättäen, järkeä (ja kello) mukaan matkalle.
Ei hämärä tuossa yksin ongelmana ollutkaan, vaan vesisade. Oletetaan
sitten tilanne, että lähdet purjehtimaan ulkosaaresta kohti kotisatamaa
kello 8, kun tulee riittävän valoisaa. Lasket olevasi perillä klo 16
purjehtiessasi 5,5 solmun nopeudella luvatussa hyvässä sivumyötäisessä,
liian pimeää tulee klo 19, joten olet viisaasti jättänyt 2 tuntia
pelivaraa. Seuraavana aamuna sinulla on tärkeä palaveri klo 8.30. Pian
tuuli tyyntyy, yllättäen alkaneen vesisateen takia. Niinpä lähdet
ajelemaan moottorilla, jolla pääset 4,5 solmun vauhtia, matkalla joudut
tekemään mutkan mennäksesi tankkaamaan. Lähellä kotisatamaasi sinun
täytyy ajaa karikkoista, kapeaa ja melko huonosti merkittyä väylää
pitkin, jossa et näe viittoja, koska sinulla ei ole kiikaria, mutta gps
on. Mitä olisit voinut tehdä välttääksesi väylälle saapumisen huonoissa
olosuhteissa?
1) Olisit voinut ottaa korkeamman varmuuskertoimen sääennusteen suhteen.
Tämä käy pidemmän päälle rasittavaksi.
2) Olisit voinut jäädä yöksi vaikka tankkauspaikkaan. Tällöin olisi
tullut ikävyyksiä töissä, muuten tämä on paras vaihtoehto.
3) Voit ajella pelkän gps:n ja merikartan varassa, mikä ei aina ole
hirveän mukavaa jo kartan epätarkkuuksien vuoksi.
4) Jos sinulla olisi ollut kiikari, olisit kenties nähnyt ne tarvittavat
reimarit ja paremmin osannut arvioida reittisi hankalalla osalla ja
olisit uskaltanut sinne lähteä.
Vaihtoehdot 1-3 sinullakin olisi käytössä ilman kiikaria, mutta koska
minä haluan myös vaihtoehdon 4, hankin kiikarit. Oheisen esimerkin
tarkoitus on luoda realistinen skenaario sille, miten voi tulla pienten
arkipäiväisten huolimattomuuksien takia eteen tilanne, jossa joutuu
navigoimaan huonossa tilanteessa, jossa kiikareista on merkittävää
hyötyä. Ei välttämättä kauhean usein tule tällaista, mutta mahdollisesti
tulee. Voi tietysti sanoa, että laadin aikatauluni liian tiukaksi, mutta
käsi sydämellä, kuka meistä jättää aina ja joka kerta yli 3 tunnin
myöhästymisvaran 8 tunnin purjehdukseen.
Itse usein käytän kiikareita epäselvissä navigointitilanteissa, kun
haluan referenssiä myös kauempana sijaitsevista reimareista ollakseni
tilanteesta 100% varma. Jos ei minulla kiikareita olisi, joutuisin
luopumaan tästä 100% varmuudesta aina silloin tällöin, kun en silmilläni
kaikkia tarvittavia reimareita havaitsisi.
Jussi
Kari M
<ju...@spammi.fi> wrote
Henkilökohtainen valintani on vaihtoehto 2.
Työ ja monet muutkin "tärkeät" asiat odottakoon, jos merihätään
joutumisen vaara on esimerkkisi luokkaa (yhden navigointilaitteen
varassa). Olen tällä palstalla aiemminkin sanonut, että minulla on munaa
katkaista matkanteko, kääntyä takaisin tai peruttaa koko venereissu
koska tahansa, itseasiassa se on velvollisuuteni veneeni päällikkönä.
K
Osku
> Henkilökohtainen valintani on vaihtoehto 2.
> Työ ja monet muutkin "tärkeät" asiat odottakoon, jos merihätään
> joutumisen vaara on esimerkkisi luokkaa (yhden navigointilaitteen
> varassa). Olen tällä palstalla aiemminkin sanonut, että minulla on munaa
> katkaista matkanteko, kääntyä takaisin tai peruttaa koko venereissu
> koska tahansa, itseasiassa se on velvollisuuteni veneeni päällikkönä.
>
> K
Voi hyvänen aika. Eihän tässä nyt mistään merihädästä ole
kyse. Tuuli tyyntyy ja alkaa sataa vettä. Ei kai sen takia tarvitse
matkan varrelle yöksi jäädä. Kyseessä vielä tuttu kotisatamaan
vievä reitti ja GPS:kin käytettävissä.
Osku
Kari M
"Osku" wrote
>
>Voi hyvänen aika. Eihän tässä nyt mistään merihädästä ole
>kyse. Tuuli tyyntyy ja alkaa sataa vettä. Ei kai sen takia tarvitse
>matkan varrelle yöksi jäädä. Kyseessä vielä tuttu kotisatamaan
>vievä reitti ja GPS:kin käytettävissä.
Jussin tilannekuvaus:
"Lähellä kotisatamaasi sinun täytyy ajaa karikkoista,
kapeaa ja melko huonosti merkittyä väylää
pitkin, jossa et näe viittoja, koska sinulla ei ole kiikaria,
mutta gps on."
Ihan oikein Osku, kyseessä ei ole merihätä, vaan sen välttäminen
ennakkoon. Minä en veneile itseäni tilanteeseen, jossa yhden välineen
pettämisen jälkeen veneillään ilman näkyvyyttä ja paikkatietoa karikon
keskellä.
K
ju...@spammi.fi
> Ihan oikein Osku, kyseessä ei ole merihätä, vaan sen välttäminen
> ennakkoon. Minä en veneile itseäni tilanteeseen, jossa yhden välineen
> pettämisen jälkeen veneillään ilman näkyvyyttä ja paikkatietoa karikon
> keskellä.
Hyvä ja kunnioitettava periaate, onneksi olkoon. Jos kuitenkin olet niin
tarkka turvallisuusnäkökohdista, voisi ajatella sinun pitävän
kiikariakin tärkeänä, koska on nähtävissä tilanteita, joissa se olisi
juuri sinä kriittisenä toisena välineenä, joka toisi sellaisen
varmuuden, että voisit jatkaa matkaa.
Jussi
Kari M
<ju...@spammi.fi> wrote
>
> Hyvä ja kunnioitettava periaate, onneksi olkoon. Jos kuitenkin olet
niin
> tarkka turvallisuusnäkökohdista, voisi ajatella sinun pitävän
> kiikariakin tärkeänä, koska on nähtävissä tilanteita, joissa se olisi
> juuri sinä kriittisenä toisena välineenä, joka toisi sellaisen
> varmuuden, että voisit jatkaa matkaa.
>
Tähän mennessä en vaan ole saanut kiikarista mitään sellaista lisäarvoa,
joka merkittävästi auttaisi navigointia paljaaseen silmään verrattuna.
Arvioin tilanteen uudestaan sitten kun ikä tai jokin muu syy heikentää
näkökykyä.
K
jaakko
Taas muistin onkaloihin - miksi matka on keskeytetty:
Kova tuuli.
Pohjanmereltä käännyin takaisin Norjan Kristiansandiin, kun säätiedotus
lupasi liian kovaa tuulta. Utössä P.Dunckerin itsenäisyyspäivän
purjehduksella kova pohjoistuuli esti satamasta ulosajon kahdeksi
vuorokaudeksi. Tulipahan talvipurjehduksen henkilökohtainen ennätys: 10.
joulukuuta Utö - Helsinki non-stop-solona, pakkasta 10 astetta.
Aallokko.
Piti päästä Visbystä Ruotsin saaristoon, mutta pimeässä ja isossa
aallokossa en saanut varmuudella tunnistettua rannikolla tuikkivaa
valoa. Jatkoin matkaa avomerellä pohjoiseen ja aamun valjetessa olikin
helppo hurauttaa Landsortin kohdalta sisään Tukholman saaristoon.
Pimeys.
Tulin Ruotsista Maarianhaminaan elokuun lopulla ja yllättäen huomasin,
että väylä Itäsatamaan olikin valaisematon. Jäin ulos odottelemaan
päivänvaloa.
Runkovaurio.
Atlantin aallokko mursi teräsveneeni pohjasaumaa sen verran, että piti
kääntyä Azoreille paikkuuhommiin. Siellä oli siinä tilanteessa lähin
hitsari - vain neljän vuorokauden purjehdus.
Tapaturma.
Gasti kompuroi ja teloi kätensä lääkärikuntoon.
Toinen gasti mursi kylkiluitaan.
15 vuoden melonta-urani aikana ei ole (vielä) kertaakaan tarvinnut
muuttaa suunnitelmia. Ikä on varmaan osasyy nykyiseen maltilliseen
riskinottoon, toinen syy on tietysti merikelpoinen kalusto, jossa on
hyvin vähän rikkoutuvia osia. Kompassi, kännykkä, kuivapuku, hätäraketit
ja varamela - niillä olen selvinnyt. :)
Kari M
"jaakko" wrote
>
> Taas muistin onkaloihin - miksi matka on keskeytetty:
>
Vesisade.
Useita uinti-, makkaranpaisto- ja kalareissuja keskeytetty tai peruttu
sateen takia.
Pakkanen.
Kaasarit jäätyivät vanhassa peräprutkussa muutaman minuutin ajon
jälkeen.
Tuuli + aallokko.
Jokusen kerran turvallisuussyistä. Nykyisin useammin mukavuussyistä
ennakoitu tulevaa keliä ja palattu kotiin päivä tai pari suunniteltua
aiemmin.
Potkurivaurio.
Satamasta ulos lähtiessä potkuriin osui tunnistamattomaksi jäänyt esine,
lienee uppotukki tai vastaava.
Pahoinvointi (+ pelko?).
Kokematon gasti tuotu omasta pyynnöstään takaisin rantaan tunnin
avomerirullauksen jälkeen.
K
Seppo A
"Kari M" <Kar...@roskaa.kai> kirjoitti
viestissä:dr4m6j$mtj$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
Ei tuo ole mikään ihme. Ajat plaanissa, eikä niissä oloissa voi kiikaroida
mitään. Uteliaisuutesi muita veneilijöitä kohtaankin saat tyydytettyä oman
kertomasi mukaan ajamalla niin läheltä, että happaman ilmeen erottaa. Et
siis tarvitse kiikaria mihinkään. Jos kuitenkin katsoisi, ihan ilman sitä
kiikaria, milloin sitä muut tarvitsevat.
Ajat väylää ja seuraava reimari sattuu olemaan vähän kauempana paljain
silmin näkymättömissä. Samanlaisia kalliosaaria on edessäpäin monta ja oikea
väli pitäisi valita. Ainakin seuraavat optiot ovat käytettävissä:
a) haet GPS:än reittipisteen
b) mittaat kartalta tarkan kompassisuunnan erantoineen, joskus väärään
saaren väliin joutuminen on pienestä kiinni
c) kurkkaat kiikarilla
Sama hämärässä, jolloin vain paljaan silmän kyky erottaa merimerkkejä on
paljon rajoittuneempi. Vaihtoehtoinen skenario on myös vanha merkitsemätön
väylä, jossa kuitenkin hankalimmissa paikoissa pystytelty maalinsa jo
menettäneitä kummeleita tai vanhoja harmaantuneita linjatauluja.
Ajat pimeässä väylää lähestyen seuraavaa linjaa ta sektoria. Valot vain ovat
niin kaukana, ettei sektoriloiston värillisen valon tai ylemmän linjataulun
valo kanna. Optiot jälleen:
a) koko reitti valmiina GPS.sä
b) lokilukema tallessa edellisestä tarkasta pisteestä, etäisyys laskettuna
ja seuraava kompassisuunta mitattuna
c) kurkkaat kiikarilla
Näet kauempana erikoisesti käyttäytyvän veneen tai ihmisiä ja mieleesi tulee
epäilys, että joku voi tarvita apua. Ja taas ne vaihtoehdot:
a) poikkeat reitiltäsi lähemmäksi katsomaan
b) kurkkaat kiikarilla
Näet edessä jotain kelluvaa, ehkäpä pyydyksen merkin. Nyt joko:
a) teet villin arvauksen
b) kurkkaat kiikarilla ja erotat ehkä karanneen rantapallon tai useamman mpk
mittaisen lohisiiman pinnassa tai pintaverkon.
Voisi noita jatkaa paljon pidempäänkin. Ei tarvitse edes keksiä, nuo ja
monta muuta on koettu, useitakin kertoja. Viimeiseen viitaten sekin tapaus,
jossa kiikarilla pystyi erottamaan avomerellä juuri lohisiimaa laskevan
veneen. Oli paljon helpompaa päättää ajoissa miltä puolelta sen ohittaa.
Vaikka merimerkit ja saaret ovatkin tehdyt silmin havaittaviksi, ei kaikki
tässä maailmassa ole täydellistä, jotkut merkit on jätetty liian kauas,
jotkut valot liian pienelle teholle ja jotkut saaret jääneet vesirajassa
huuhtouviksi kiviksi.
Osku
Enpä ole koskaan keskeyttänyt matkaa ja jäänyt yöpymään
bensiiniasemalle sen takia, että sade on haitannut näkyvyyttä.
Myöskään kiikarin puuttuminen tai mukanaolo ei ole koskaan
vaikuttanut matkan jatkamiseen.
Sen sijaan suurin innovaatio satoihin vuosiin merenkulun alalla eli GPS
on muutaman kerran auttanut jatkamaan matkaa, joka olisi sumun takia
muuten keskeytynyt.
Osku
Kari M
"Seppo A" wrote
>
> Ei tuo ole mikään ihme. Ajat plaanissa, eikä niissä oloissa
> voi kiikaroida mitään.
Riippuu veneestä ja kelistä, eikös niin. Eihän plaani sinällään
mitenkään kiikarointia estä.
> Uteliaisuutesi muita veneilijöitä kohtaankin saat tyydytettyä oman
> kertomasi mukaan ajamalla niin läheltä, että happaman ilmeen erottaa.
Milloinhan minä tuollaista olen kertonut? Olen kylläkin kertonut
veneilijöistä, jotka esittelevät ilmeitään keskellä kapeaa väylää ajaen,
kun väylän reunassa voisi veneillä ilmeilemättä. Kauempana olevien
ilmeet ei kiinnosta, mutta kiikaroi sinä minunkin puolestani.
> Ajat väylää ja seuraava reimari sattuu olemaan vähän kauempana
> paljain silmin näkymättömissä....
Kiikaroi ihan vapaasti niin paljon kuin hyvältä tuntuu.
K
Ps. Reimari ei tiedä tirkistelläänkö sitä kiikarilla vai paljain silmin.
jaakko
Aa! Unohtui moottorivenepuoli:
Lähdettiin syyspimeällä jo kuurakelissä Inkoosta sellaisella
pikkujenkkiveneellä, jossa on tuulilasi, mutta keulassa penkit ja keula
avoin. Pimeästä hulahti heti siinä reimareiden kohdalla aalto sisään,
kuski löi kaasun pois ja kone sammui, uudelleenkäynnistys kasteli tulpat
ja kone teki tenän. Sitten vaan ajelehdittiin takaisin rantaan,
purettiin kamat autoon ja kotiin. Sen verran tilanne säikäytti.
Seppo A
"Kari M" <Kar...@roskaa.kai> kirjoitti
viestissä:dr50fn$ktv$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
>
> "Seppo A" wrote
>>
>> Ei tuo ole mikään ihme. Ajat plaanissa, eikä niissä oloissa
>> voi kiikaroida mitään.
>
> Riippuu veneestä ja kelistä, eikös niin. Eihän plaani sinällään
> mitenkään kiikarointia estä.
Kovin poikkeukselliset ovat ne olot, joissa liukunopeuksissa kiikarilla
näkee mitään. Vaatii peilityyntä pintaa. Se on kyllä totta, että on
samantekevää, mennäänkö sitä nopeutta liu'ussa tai ei.
>> Uteliaisuutesi muita veneilijöitä kohtaankin saat tyydytettyä oman
>> kertomasi mukaan ajamalla niin läheltä, että happaman ilmeen erottaa.
>
> Milloinhan minä tuollaista olen kertonut? Olen kylläkin kertonut
> veneilijöistä, jotka esittelevät ilmeitään keskellä kapeaa väylää ajaen,
> kun väylän reunassa voisi veneillä ilmeilemättä. Kauempana olevien
> ilmeet ei kiinnosta, mutta kiikaroi sinä minunkin puolestani.
Jaa, taisipa olla viime vuoden puolella kun sanoit,
clip
Huomasin jutun juonen jo muutaman ensimmäisen veneen
jälkeen, joten mielenkiinnosta oikein hain katsekontaktia purjehtijoihin
ja tervehdin jokaista liioitellun selkeästi. Ei, ei auttanut, katseet
painettiin äkkiä alas tai päät käännettiin sivulle.
clip
Tuo ihan muistin virkistämiseksi, ei nyt missään tapauksessa aloiteta sitä
uudestaan.
>
>> Ajat väylää ja seuraava reimari sattuu olemaan vähän kauempana
>> paljain silmin näkymättömissä....
>
> Kiikaroi ihan vapaasti niin paljon kuin hyvältä tuntuu.
>
Niin aion tehdäkin. Keskustelun aihe olikin ajautunut alkuperäisestä
kysymykseen, onko kiikari paikkansa katsastusvarusteissa ansaitseva
tarvekalu vai lelu. Allaoleva ei oikein sitä puolta valaise.
Kari M
"Seppo A" wrote
>
> Kovin poikkeukselliset ovat ne olot, joissa liukunopeuksissa
kiikarilla
> näkee mitään. Vaatii peilityyntä pintaa.
No kyllä se veneen koko myös vaikuttaa asiaan melkoisen paljon.
> >> Uteliaisuutesi muita veneilijöitä kohtaankin saat tyydytettyä oman
> >> kertomasi mukaan ajamalla niin läheltä, että happaman ilmeen
erottaa.
> >
> > Milloinhan minä tuollaista olen kertonut? Olen kylläkin kertonut
> > veneilijöistä, jotka esittelevät ilmeitään keskellä kapeaa väylää
ajaen,
> > kun väylän reunassa voisi veneillä ilmeilemättä. Kauempana olevien
> > ilmeet ei kiinnosta, mutta kiikaroi sinä minunkin puolestani.
>
> Jaa, taisipa olla viime vuoden puolella kun sanoit,
>
> clip
> Huomasin jutun juonen jo muutaman ensimmäisen veneen
> jälkeen, joten mielenkiinnosta oikein hain katsekontaktia
purjehtijoihin
> ja tervehdin jokaista liioitellun selkeästi. Ei, ei auttanut, katseet
> painettiin äkkiä alas tai päät käännettiin sivulle.
> clip
>
> Tuo ihan muistin virkistämiseksi, ei nyt missään tapauksessa aloiteta
sitä
> uudestaan.
Tunnustan kirjoittaneeni em tekstin. Sinun tulkintasi on kyllä juuri
sitä mitä tervehdykseen vastaamattomalta hapannaamalta voi odottaakin.
>
> Keskustelun aihe olikin ajautunut alkuperäisestä
> kysymykseen, onko kiikari paikkansa katsastusvarusteissa ansaitseva
> tarvekalu vai lelu.
Katsastusvarusteisiin en ole ottanut kantaa. Kerroin vain kuinka usein
olen kiikaria tarvinnut. Mutta kun otit asian puheeksi, niin ehkäpä
heikkonäköiselle veneilijälle voisi määrätä silmälasien käyttöpakon,
ettei tarvitse kiikarilla jatkuvasti näkökenttää kaventaa. Tuskin
sinäkään autoillessa kokisit oloasi kovin turvalliseksi jos osa
autoilijoista etsisi seuraavaa risteystä tai liikennevaloja kiikarit
silmillä. Kuinka monella teistä venekiikarifanaatikoista on muuten
ajokortissa vaatimus silmälasien käytöstä?
K
Seppo A
"Kari M" <Kar...@roskaa.kai> kirjoitti
viestissä:dr58eq$81v$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
>
> "Seppo A" wrote
>>
>> Kovin poikkeukselliset ovat ne olot, joissa liukunopeuksissa
> kiikarilla
>> näkee mitään. Vaatii peilityyntä pintaa.
>
> No kyllä se veneen koko myös vaikuttaa asiaan melkoisen paljon.
>
>
> sitä mitä tervehdykseen vastaamattomalta hapannaamalta voi odottaakin.
Miehen työ tunnustaa. Vaikka sitten "mutta kuitenkin"-tavalla.
>
>>
>> Keskustelun aihe olikin ajautunut alkuperäisestä
>> kysymykseen, onko kiikari paikkansa katsastusvarusteissa ansaitseva
>> tarvekalu vai lelu.
>
> Katsastusvarusteisiin en ole ottanut kantaa. Kerroin vain kuinka usein
> olen kiikaria tarvinnut. Mutta kun otit asian puheeksi, niin ehkäpä
> heikkonäköiselle veneilijälle voisi määrätä silmälasien käyttöpakon,
> ettei tarvitse kiikarilla jatkuvasti näkökenttää kaventaa. Tuskin
> sinäkään autoillessa kokisit oloasi kovin turvalliseksi jos osa
> autoilijoista etsisi seuraavaa risteystä tai liikennevaloja kiikarit
> silmillä. Kuinka monella teistä venekiikarifanaatikoista on muuten
> ajokortissa vaatimus silmälasien käytöstä?
>
clip
Kiikarit veneessä on hyvää ajanvietettä lapsille, siinä missä muutkin
lelut. Eipä oikeasti ole kertaakaan ollut tilannetta, jolloin ilman
kiikaria ei olisi pärjännyt.
clip
Voisiko tuon ajatella jonkinlaiseksi kannanotoksi.
Tässä kohtaa rinnastus autoiluun on jotakuinkin typerä. Samoin ajatus siitä,
että kiikaria käyttäisivät huononäköiset. Tässäkin juonteessa on useampaan
kertaan todettu, että sitä varten on keksitty silmälasit. Näkökentän
kaventamisen suhteen voisi viitata noihin antamieni esimerkkien ratkaisuun;
kurkkaa kiikarilla. Voit miettiä sanan "kurkkaa" semantiikkaa.
En minä jätä lähtemättä merelle, jos veneen varustuksesta puuttuu kiikarit,
mutta paljon mieluummin sellaiset pidän mukana. Ja olen niiden laatuun
valmis uhraamaan 100-200 euroa rahaakin. Sekin asia on jo tullut täällä
todettua, että ei ole hyvä jättäytyä minkään yksittäisen menetelmän varaan.
Näkyvyyttä parantava laite on juuri niitä lisiä menetelmiin. Jos joku sitä
ei osaa hyödyntää, se ei tarkoita, että laite olisi yleisesti merkityksetön.
Kari M
"Seppo A" wrote
>
> En minä jätä lähtemättä merelle, jos veneen varustuksesta puuttuu
kiikarit,
> mutta paljon mieluummin sellaiset pidän mukana. Ja olen niiden laatuun
> valmis uhraamaan 100-200 euroa rahaakin. Sekin asia on jo tullut
täällä
> todettua, että ei ole hyvä jättäytyä minkään yksittäisen menetelmän
varaan.
> Näkyvyyttä parantava laite on juuri niitä lisiä menetelmiin. Jos joku
sitä
> ei osaa hyödyntää, se ei tarkoita, että laite olisi yleisesti
merkityksetön.
>
Henkilökohtaisesti pidän polaroituja aurinkolaseja tarpeellisenpana
optisena lisälaitteena kuin kiikaria. Varmaan makuasia.
K
Dag Stenberg
> Enpä ole koskaan keskeyttänyt matkaa ja jäänyt yöpymään
> bensiiniasemalle sen takia, että sade on haitannut näkyvyyttä.
Hm. Minä olen kyllä joskus jäänyt tielle sään takia.
Kerran H-veneellä oli senverran vastaista, että jäin Sipoon Fageröön
yöksi, kun ei ymmärtänyt purjehtia jatkuvaan vastaiseen eikä
perämoottori mitään jaksanut.
Kerran piti lähteä Kulosaaresta Hiittisiin, mutta Uunisaaren kohdalla
tuli niin paha sumu vastaan, että jäätiin HSS:n poijuun muutamaksi
tunniksi loikomaan, kunnes käsitettiin ettei enää ehdittäisi mihinkään
ja palattiin takaisin. Paluunmatkalla eksyttiin sumussa Kruunuvuoren
selällä, mikäli eksymiseksi lasketaan se, että piti ryömiä pitkin
rantoja takaisin Kulosaareen. GPS:ää ei ollut vielä olemassa.
Kerran piti Tammisaaren saaristossa laskea purjeet ja ankkuri
muutamaksi tunniksi sumun takia.
Sade ei kylläkään ole haitannut.
Pari kertaa on jatkettu matkaa vaikka ei olisi pitänyt.
Noin 1975 menin Ahvenanmaan Käringsundista Ruotsin Grisslehamnin
sisäsatamaan, vaikka oli kova eteläinen maininki ja fiskari rullasi niin
että perheen oli istuttava turkilla koko matkan ja petrolikin meinasi
loppua enkä ollut ennen ylittänyt edes Ahvenanmerta enkä tunnistanut
paikkoja ja alkoi tulla pimeä ja venekin oli hieman keskeneräinen ja
vuosi kannen ja laidan välistä.
Kerran mentiin Inkoon Fagervikista Helsinkiin Porkkalanselän yli,
vaikka Porkkalanselällä ei nähnyt mitään sumun takia, kun mukana oli pari
kymmenvuotiasta joiden mielestä pitää "kokea kaikki mahdolliset
vaikeudet". Niin laskettiin purjeet ja mentiin moottorilla ja melkein
tultiin sinne oikeaan paikkaan Porkkalan kohdalla muttei aivan mutta
kuitenkin löydettiin sitten perille ja Porkkalan jälkeen alkoi taas
jotain nähdäkin.
Silloin Ahvenanmeren ylityksellä oli muuten kiikarista iloa muttei
riittävästi.
Dag Stenberg
Hannu Turtia
> Enpä ole koskaan keskeyttänyt matkaa ja jäänyt yöpymään
> bensiiniasemalle sen takia, että sade on haitannut näkyvyyttä.
Johtuu vaan siitä, ettet ole koskaan joutunut riittävän kovaan sateeseen.
Yhtenä kesänä jouduin sadekuuroon, jossa näkyvyys oli pelkästään sateen
vuoksi laskenut alle 200 metrin (ainakin, tuntui että näki vain n. 50
metriä, mutta paha arvioida kun ei nähnyt muuta kuin pelkkää vettä).
Paikkana oli Hiittisten ja Taalintehtaaan välinen väylä, Biskopsön
länsipuolella, tarkka paikka 59 astetta 57,88 min. ja 22 ast 29,86
(wgs84). Mihinkään suuntaan ei nähnyt mitään muuta kuin vettä,
kahdensadan metrin päässä olevasta rannasta ei nähnyt yhtään mitään.
Tapahtui heinäkuun loppupuolella, illalla n. 2 tuntia ennen auringonlaskua.
-hannu
Osku
Hannu Turtia kirjoitti:
> Johtuu vaan siitä, ettet ole koskaan joutunut riittävän kovaan sateeseen.
>
No, ehkä tiedän itse paremmin, kuinka kovaan sateeseen olen joutunut.
Liki 50 vuoden veneilyharrastukseen mahtuu monenlaista sadetta.
Sade, joka haittaa näkyvyyttä niin paljon, että matka on
keskeytettävä, ei yleensä kestä kovin pitkään. En nyt oikein
usko, että kovin moni muukaan on sen vuoksi joutunut hakeutumaan
hätäsatamaan yöksi.
Osku
ju...@spammi.fi
> Sade, joka haittaa näkyvyyttä niin paljon, että matka on
> keskeytettävä, ei yleensä kestä kovin pitkään. En nyt oikein
> usko, että kovin moni muukaan on sen vuoksi joutunut hakeutumaan
> hätäsatamaan yöksi.
Ei varmaan kesällä päivällä sade niin paljon haittaakaan. Tuossa
aiemmassa esimerkissäni yhdistyi sade ja tuleva hämärä. Illalla syksyllä
voi sade tehdä jo aika paljon näkyvyydelle kiusaa verrattuna kirkkaaseen
ilmaan.
Jussi
KK
"Kai Häkkinen" <kai_piste...@saunalaht.fi> kirjoitti
viestissä:5T6Af.4777$hF7....@reader1.news.jippii.net...
> Yli 50:n näkö ei enää ole samaa tasoa kuin nuorempana.
Ikä ei sinällään vaikuta kaukonäköön, ellei sitten sitä parantavasti. Sen
sijaan lähinäkö heikentyy vääjäämättä ja heikommassa valaistuksessa
valontarve lisääntyy jonkin verran.
- k -
Jouni R
"Kari M" <Kar...@roskaa.kai> wrote in message
news:dqqfvb$1dr$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
>
> "Viki" wrote
> >
> > Joku aloitteleva veneilijä saattaa ottaa tarinat tosina, ja luulee
> että
> > eihän kiikarilla vesillä mitään tee :-(
> >
>
> Kiikarit veneessä on hyvää ajanvietettä lapsille, siinä missä muutkin
> lelut. Eipä oikeasti ole kertaakaan ollut tilannetta, jolloin ilman
> kiikaria ei olisi pärjännyt.
>
Olen kyllä täysin samaa mieltä kiikarin hyödyllisyydestä ja
tarpeellisuudesta. Omankin kokemukseni mukaan se on lähinnä hauska lelu,
jolla voi tsekkailla vaikkapa kauempana kulkevien laivojen nimiä tai
detaljeja jostain erikoisen näköisestä veneestä.
Mutta tuli, Kari, mieleeni, että tässä saattaa olla (terveiden silmien
ohella) sellainen juttu, että veneen matkanopeus itsessään säätelee sitä,
millaisissa olosuhteissa veneillään. Me ajamme ilmeisesti kumpikin selvästi
purkkareita nopeammilla veneillä, joten me emme useinkaan joudu huonoihin
valaistusolosuhteisiin. Ts. pystymme arvioimaan matka-aikamme tarkemmin ja
toisaalta sitten vaikkapa 50 mailin legille ei tule lähteneeksi
iltakahdeksalta. Eikä myöskään valmiiksi huonoon näkyvyyteen muuten. On
myös mahdollista, että nopeahkolla veneellä ajava luontaisesti kiinnittää
hiukan enemmän huomiota sekä karttaan että edessäolevaan maastoon eikä siten
joudu yhtä paljoa haeskelemaan asioita näkyviinsä. Seuranta on ikäänkuin
jatkuvampaa.
Silti on sanottava, etten ole koskaan havainnut kiikareista olevan mitään
hyötyä sellaisen kohteen havaitsemisessa, joka normaaliolosuhteissa on
paljaalla silmällä näkyvissä. Voi tämä johtua osin siitäkin, etten ole
yleensä edes yrittänyt; miksi etsiä kiikareilla kohdetta, jonka pitäisi olla
paljaan silmän etäisyydellä?
No, vaikea sanoa, onko mikään näistä arvioista oikea. Olen kuitenkin ajanut
yöllä, sumussa, sateessa, vasta-auringossa ja aina nähnyt tarpeeksi
ollakseni kehenkään törmäämättä ja turvallisesti rantaan päästen.
Kiikareita juuri kotelosta ottamatta. Vaikea tämän perusteella on pitää
niitä välttämättömänä tai oikeastaan edes turvallisuuteen vaikuttavana
varusteena.
-Jouni