Tuota....jos ihan oikeaan käyttöön ajattelin venettä tehdä, suosittelen
luopumaan hommasta. Jos sitten haluat harrastella ja leikkiä, kumiveneen voi
rakentaa vaikka traktorin sisäkumista.
Päinvastoin kuin useat ihmiset luulevat, tuubien rakentaminen
kumi/RIB-veneisiin on erittäin monimutkainen ja vaativa operaatio, eikä sitä
hallitse edes kaikki teolliset valmistajat, yksityisistä puhumattakaan.
Esimerkiksi melkein kaikkien tunnettujen RIB-valmistajien tuubit valmistaa
Henshaw Inflatables Englannissa alihankintana, sillä yllättävän tunnetutkin
nimet ovat jättäneet alkukokeilujen jälkeen homman ammattimiehille.
Mutta onnea matkaan, jos lähdet kokeilemaan rakennusta.
--
Jaakko Pitkäjärvi
jaa...@pitkajarvi.net
www.pitkajarvi.net
Oliskohan ainut materiaali josta sen itsevalmistus onnistuisi?
:-)
- harska
Juhana wrote:
>
> Tietääkö kukaan, onko joku joskus tehnyt itse kumivenettä, siis
> ilmatäytteistä? Jos, niin mistä mahtaisi saada materiaaleja ja liimoja?
Olin joskus melomassa Vienan Karjalassa, Ylä-kuittijärvellä. Eräällä
selällä vastaan tuli joukko pieniä kumiponttoonikatamaraaneja,
muistaakseni 3 kpl yhteensä. Voimanlähteenä oli n. 8 m^2 purje.
Kulmikkaalla venäjälläni haastattelemani mies ensimmäisessä katissa
kertoi työskentelevänsä jossain moskovalaisessa kumi/muovialan
yrityksessä ja liimailleensa vehkeet kasaan iltapuhteinaan. Kumikatteja
oli ilmeisen näppärä liikutella tyhjinä Karjalan kuoppateillä, etenkin
kun rakenteihin kuuluvat jäykisteet oli nähtävästi käyty noutamassa
kirveen kanssa rantametsästä.
Sanoivat määränpääkseen Vienan Kemin.
Jukka
Olen nähnyt onnistuneita kokkeiluja tehtynä mm. Mustasta
viemäri-putkesta,
on senverta kestävää materiaalia että ei ihan helpolla tuu reikää ja
uretaania täyteen niin uppoa ainakaan heti vaikka jostain repeäiskin.
Ainut ongelma on kulmien leikkaaminen ja putkien yhteen hitsaaminen.
Mutta luulisi tuon osaavalta tee-itse mieheltä onnistuva muutaman
kokeilun jälkeen. Pohjen tekeminen onkin sitten eri juttu jos haluaa
V-Pohjan.
Joku oli tehnyt myös peltisestä ilmastointi putkesta. :)
-Pasi Jääskeläinen
> :-)
>
> - harska
Siis nopeesti tuli mieleen:Avon, Zodiac/Bombard,Brig,Boomeranger, vai mitkä?
Pena
Mulla on tuommoinen musta muovipaatti mokilla tyojuhtana. Hyva peli,
kantavuutta on ihan ***tanasti, eika tosiaan tarttee varoa pikkukolhuja.
Tee-se-itse metodeilla tuommoisen rakentaminen ei varmaankaan ole ihan
helppoa, mutta kunnon vehkeilla tuota PEH putkea pystytaan kylla
hitsaamaan.
Sami
Repeämiset ovatkin olleet näiden veneiden ongelmia. Olen kuullut kahdestä
eri veneestä, toinen oli tehty Norjassa ja toinen sitten Suomalainen versio.
Kumpaisenkin käyttäjät ovat sanoneet että veneen rakenteesse ei ole mitään
vikaa - ovat hyviä ajaa ja tukevia sekä kestäviä (eivät ole pikku kolhuista
moksiskaan)... mutta silti kumpaakin on jouduttu "hitsaamaan" uudelleen
kasaan jopa useamman kerran. Repeämät saumoista (tai juuri niiden vierestä)
näyttävät olevan näiden ongelmia.
>
> -Pasi Jääskeläinen
>
--
* * * * * * * * *
Timo Liusvaara
timo.li...@trafox.fi
Pasi Jääskeläinen wrote:
> Olen nähnyt onnistuneita kokkeiluja tehtynä mm. Mustasta
> viemäri-putkesta,
> on senverta kestävää materiaalia että ei ihan helpolla tuu reikää ja
> uretaania täyteen niin uppoa ainakaan heti vaikka jostain repeäiskin.
> Ainut ongelma on kulmien leikkaaminen ja putkien yhteen hitsaaminen.
> Mutta luulisi tuon osaavalta tee-itse mieheltä onnistuva muutaman
> kokeilun jälkeen. Pohjen tekeminen onkin sitten eri juttu jos haluaa
> V-Pohjan.
Minua rupesi kanssa kiinnostamaan toi muovituubien kanssa puuhastelu.
Onko joku high density polyeteeni paras hitsattava vai mikä? Millaiset
hitsausvehkeet hommaan tarvitaan? Olen joskus kokeillut paikkailla
pohjasta revenneitä PE-ämpäreitä hehkuvalla raudalla kiinni kuromalla,
mutta kokemusten mukaan sauman lujuudessa on toivomisen varaa.
Ilmeisesti polymeeriketjut pilkkoutuvat kuumuudessa turhan pieniksi,
jolloin lujuusominaisuudet heikkenevät? Hitsauksen lisäksi kiinnostaisi
mahdollisuus aiheuttaa muodonmuutoksia putkiin, esim. litistämällä
putken pää yhteen, jolloin pärjäisi yhdellä hitsaussaumalla. PE-levyä on
tullut taivuteltua nuotion päällä, ehkä sama onnistuisi putkillekin,
mutta suuret läpimitat rupeavat tietysti jossain vaiheessa olemaan
ongelmallisia.
Jukka
PEH, katso http://www.uponor.fi/upo02/prod01.htm PEH-paineputket, omani on
tehty muistaakseni 400mm putkesta. Hitsauksesta kannattaa kysella firmoista
jotka ko. tuotteita tyostavat esim Talokaivo keravalla.
Sami
Alla on hieman listaa näistä tärkeimmistä asiakkaista. Lista on pitkä, mutta
ei vielä paljoa tilaa, joten pistin sen kokonaisena mukaan. Avon, Zodiac ja
Bombard ovat niin suuria valmistajia, että heillä on juuri riittänyt
resurssit omaan tuotantoon, mutta kuten huomaat, alla on lueteltu useita
todella tunnettuja merkkejä, jotka Henshaw tuubittaa. Ne, jotka menevät
Tukholman messuille käymään, näkevät siellä Rupertin 48-jalkaisen RIB:n,
joka on nimenomaan englantilaisten tuubeista kasattu.
Alihankintana tuubien teettäminen on varsinkin Englannissa edistänyt
suuresti RIB-kulttuuria ja pieniä RIB-tehtaita, joita siellä on melkein joka
tapapihalla.
--
Jaakko Pitkäjärvi
jaa...@pitkajarvi.net
www.pitkajarvi.net
******************************
AET Marine
Adec Marine Ltd
Airmuscle Ltd
Ailsa Troon Ltd
Allpipe Ltd
Anthire Ltd
Aqua-Star Ltd
Babcock Offshore
Blue Boats
Boomeranger Boats OY
Catapult Catamarans
Channel Island Yacht Services
Coastline Ribs Ltd
Cosalt International
Craft Escape
Crompton Marine (UK) Ltd
Damen Shipyards, Holland
Delta Power Services
Destination Marine Services
Explorer Marine
Fusion Polycraft Ltd
Goldfish Sports Boats
Griffon Hovercraft
Guided Ultrasonics
Halmatic Ltd
Hewer Marine Safety
Imajica Boats Inc
Inflatable Billboard Co. Ltd
International Agencies
Island Plastics
Jason's Cradle
Lung-Teh Shipbuilder
MB Boats
Maybey Hire
MacKay Marine
Maltin Pollution
Mark Pascoe Ltd
Mega Texel
Meridian Marine Ltd
Meridian Marine Corporation
Midas Marine
Mulder & Rijke
Nautical Society Belgium
No Limit Ships
Ocean Safety
Ocean Technical Services
Open Ocean Inflatables
Pelamarin
Pembrokeshire Yachts
Pepe Boatyard Ltd
Picton Boats Ltd
Plancraft Marine Ltd
Polyglass Fibre Industries
Porter Brothers
Pro-Safe
Ramp Engineering Ltd
Red Bay Boats Ltd
Reina Lovera
Reiver Boats
Revenger Boat Company
RibCats Ltd
Ribtec Ltd
R.I.B. Unlimited
Ring Powercraft
Royal Huisman Shipyard
RTK Marine
Rupert Svenska
SAR Design
Scuba-Elx
Seahopper Folding Boats
Seahopper Folding Kontenders Ltd
Seat Boat Company
Semple Cochrane Ltd
Shorco Ltd
Stopper Specialists
Three C's Marine
Tremlett Powerboats
Trench Shore
Umoe Schat-Harding Ltd
VT Services
Watercraft Hellas
>
> Alla on hieman listaa näistä tärkeimmistä asiakkaista. Lista on pitkä,
mutta
> ei vielä paljoa tilaa, joten pistin sen kokonaisena mukaan. Avon, Zodiac
ja
> Bombard ovat niin suuria valmistajia, että heillä on juuri riittänyt
> resurssit omaan tuotantoon, mutta kuten huomaat, alla on lueteltu useita
> todella tunnettuja merkkejä, jotka Henshaw tuubittaa. Ne, jotka menevät
> Tukholman messuille käymään, näkevät siellä Rupertin 48-jalkaisen RIB:n,
> joka on nimenomaan englantilaisten tuubeista kasattu.
>
Listalla näytti olevan ihan militaarivehkeiden valmistajiakin,onko tietoa
noista Brigin tuubien paistajasta?, ne ilmatäyteturkkilevyt tulee kuulemma
samasta paikasta kuin Zodiacinkin pohjat.
Pena
Enpä osaa kyllä sanoa. Helpoiten asia selviäisi kyllä ottamalla yhteyttä
tehtaaseen ja kysymällä sieltä. Tuskin niitä tuubeja kuitenkin Henshaw
valmistaa, vaikka tuossa listassani olikin vain oleellisimpia asiakkaita.
Kävin muuten Tukholman messuilla eilen ja näin tuon Rupertin jättiRIB:n.
Kyllä oli aika hillitön peli. Firman pomo sanoi sen olevan maailman suurin
avo-RIB ja voi olla lähellä totuutta. Vauhtia yhdellä 800 hv Scanialla ja
FF-Jetillä tuli jotain 48 solmua, mutta pojat kuulemma taikovat vehkeen
kulkemaan yli 50 kahdella koneellakin. Istumapaikkojakin oli 17 kpl. Aika
mielenkiintoinen peli. Tukholmassa oli muutenkin esillä paljon isoja
RIBbejä, todellisia military-tason makupaloja.
Saaristomeren merenkulkupiiri hommasi kanssa Englannista muistaakseni
Cromptonilta RIB-veneen varustettuna 1000hv:n Catilla/Hamilton-jetillä, ja
siitä ei ollut kuulemma muuta kuin murheita. Ei pysyneet tuubit kiinni
pohjassa,konehuone täyttyi vedellä kun himmas vauhtia, oli järjettömän kova
kelissä yms.ja sitten vielä ruman näköinenkin. Muutamaa ajotuntia varten
tarvittiin viikkojen telakointeja. Merivartijoiden Avonin/2x225hv kyydissä
olen ollut ja 8 hengen kuormalla loki näytti 53 kt. Itse olen ajellut jonkun
sataa mailia Boomerangerin/60hv ja Avonin/40hv,nii ja Zodiacin/3hv
kummipaateilla.
Pena
Hmm, kyseessä taitaa kuitenkin olla Delta, joka hankittiin pojille jokunen
vuosi sitten. Siinä on 800 hp CAT 3406E diesel tietääkseni. Heidän
käyttökokemuksistaan ei minulla ole sen paremmin tietoa, mutta kyllähän se
niin on, että Deltan koppidesign on siinä paatissa aika syvältä. Nämä uudet
rajan Deltat tulevat olemaan sentään paljon linjakkaampia.
Itse olen ajelullut about 20 erilaisella RIB:llä 4 ja 15 metrin välillä,
mutta matkoja ei ole kertynyt kuin joitakin satoja maileja. Ne veneet ovat
pelanneet kyllä hyvin yleisesti ottaen.
> Pentti Isosalmi <iso...@artic.net> kirjoitti
Itse olen ajellut
> jonkun
> > sataa mailia Boomerangerin/60hv ja Avonin/40hv,nii ja Zodiacin/3hv
> > kummipaateilla.
>
> Itse olen ajelullut about 20 erilaisella RIB:llä 4 ja 15 metrin välillä,
> mutta matkoja ei ole kertynyt kuin joitakin satoja maileja. Ne veneet ovat
> pelanneet kyllä hyvin yleisesti ottaen.
Joskus on näissä nyysseissä kai ollut puhe,etä kumiveneet ei kai
sittenkään ole kumia vaan kudosvahvistettua pvc-muovia.?? Kumivene on
vaan hauskempi lausua??
--
iliman joutavia höpinöitä
ollip
Suurin osa RIBeistä on Hypalonia, jonka rakennetta en nyt heti muista ulkoa,
mutta ei se varsinaisesti mitään kumia ole, lähinnä muovia. Varmaan jollakin
hakukoneella löytyy lisäinfoa aika helposti.
Edelleen täällä. Parannan keskustelun tasoa vain olemalla
hiljaa... :-)
Sitten "asian" lyhyehkö ja ankara pahoinpitely:
Noin mikroskooppisella (molekulaarisella) tasolla katsottuna
kumilla ja muovilla ei ole varsinaisesti kemiallista eroa.
Ero on rakenteessa, siis siinä miten se on järjestäytynyt
hivenen isommassa mittakaavassa kun ainetta katsotaan
kymmenien tai satojen atomien muodostamina vyöhykkeinä.
Ero syntyy siinä että
a) kumi ei ole järjestäynyt kiteiseksi vaan
on amorfista. På finska: ketjut ovat
sikinsokin eikä niillä ole taipumusta
järjestäytyä samansuuntaisiksi kimpuiksi
eikä pakkautua tiiviisti.
b) kumissa molekyylit ovat lyhyempiä (yleensä)
ja ketjujen välissä on harvakseltaan
poikkisiltoja joita luodaan sinne tempulla
nimeltä vulkanointi. Poikkisillat olivat
ensimmäisissä versioissa rikkiä, nykyisin ne
voivat olla muutakin.
Aivan kuten polyvinyylikloridi _ei_ sisällä enää
mitään vinyyliryhmää vaan se voidaan tulkita lyhyt-
ketjuiseksi polyeteeniksi -CH2-CH2-CH2-
joissa siellä täällä on osa noista vedyistä korvautunut
kloorilla joka kiskoo sähköisesti sitä naapuriketjun
vetyä puoleensa niin tämä Jaakon ilmoittama hypalonkin
on alunperin polyeteeniä.
Siinä temppu tehdään siten että polyeteeni käsitellään
klooratulla hiilivedyllä ja siinä polyeteenin runkoon
tarttuu sekä klooria että kloorisulfonyyliryhmiä.
Tämä uusi lyhyitä tököttäviä sivupätkiä sisältävä
polyeteeni ei olekaan enää kiteistä vaan amorfista
kautsumaista ainetta.
Vulkanointi suoritetaan kuumentamalla tuota polymeeriä
sinkin tai magnesiumin tai lyijyoksidin ja + lisäksi
pienen vesimäärän kanssa. Veden vaikutuksesta kloori-
sulfonyyliryhmistä irtoaa kloori kloorivetynä ja syntyneet
sulfonihapporyhmät reagoivat edelleen metallioksidin
kanssa.
Nyt on siis syntynyt amorfista polyeteeniä jossa on
poikkisiltoina (niiden tyvenä) kaksi sulfonihapporyhmää
joiden välissä on jokin metalli ohuempana poikkisiltana,
vaikkapa nyt tuo edellä mainittu magnesium.
Kun polymeeri "vanhenee" niin se tarkoittaa kemiallista
reaktiota tuossa molekyylissä. Ja se edelleen tarkoittaa
varausten siirtymistä siinä elektronipilvessä joka ympäröi
"putkena" noita polymeeriketjuja.
Rakenteessa on runsaasti happea joka on voimakkaasti
elektronegatiivinen aine. Tämä ilmeisesti stabiloi
sitä pilveä, vastustaa pilven virtailua pitkin sitä
runkoa. = Nostaa reaktiokynnystä. = Sitä energiaa mikä
pitää saavuttaa/ ylittää että tapahtuu pysyvä muutos.
Lisäksi rakenteessa ei ole reaktiivisia kaksoissidoksia.
Ei ole sitä kemiallista kohtaa mikä reagoisi helposti.
Syntynyt amorfinen polyeteenirunko aivan erikoisen
hyvin vastustaa otsonia (kolmiatomista happea joka tuputtaa
sitä yhtä ylimääräistä reaktiivista atomiaan melkeimpä
mihin vain), vastustaa auringon valon ylimääräistä UV-valo
kvanttia jonka energia virittää yleensä polymeerien sidoksia
auki, vastustaa happoja ja emäksiä, kestää öljyjä etc.
Jos lähtötilanteen matala- tai korkeatiheyksinen polyeteeni
on ketjultaan riittävän pitkää niin mikään liuotinkaan
ei pysty enää liuottamaan ketjuja erilleen, ne ovat
siihenkin aivan liian suuria. Ja onhan niissä nyt vielä
aito kemiallinen poikkisilloituskin siellä täällä
harvakseen lukitsemassa niitä toisiinsa.
(liuotin voi kuitenkin tunkeutua rakenteeseen ja
turvottaa sitä. huom.)
Sangen erinomainen aine siis. Teoriassa halpakin
koska lähtöaine on jo olemassa oleva bulkkituote
molekyyli, polyeteeni.
Hiilitetrakloridi johon on liuotettu klooria
ja rikkivetyä vain saattaapi joitakin lupaviran-
omaisia vähän hätkäyttää yhtenä lähtöaineena...
Sitä ei tosiaankaan pidä mennä nuuskuttamaan ja imppaamaan.
Ja syntyneiden sivutuotteiden kierrättäminen on fiksua ja
vastuullista. Luulisin että Du Pont kyllä osaa sen(-kin)
asian halutessaan.
_Olettaisin_ että nimenomaan syntyhetkellään polymeerillä
olisi taipumus hanakasti kiinnittää tuo paljastunut
sulfonihapporyhmänsä sangen anarkistisesti myös erilaisiin
vieraisiin pintoihin. Ihan oikealla kemiallisella
sidoksella.
Mutta: Edelleen olettaisin että jo valmis poly-
meeri olisi hankala värjätä / korjata liimaamalla.
Juuri noista edellämainituista syistä johtuen.
Mutta tätä en siis varsinaisesti _tiedä_.
Hyvä värjättävyys, maalattavuus ja liimattavuus
tarkoittaisi automaattisesti helppoa reagoivuutta
johonkin ulkoiseen tapahtumaan.
Se taas olisi kumiveneen kaltaisessa esineessä
äärimmäisen epätoivottava ominaisuus.
Olettaisin - viitaten otsikkoon - "itsetehty
kumivene" - että tekemisen vaikeus on juuri siinä
että olisi fiksua rakentaa vene materiaalista josta
se olisi nimenomaan erikoisen vaikea rakentaa.
Silloin se olisi kestävä kemiallisessa mielessä.
Suhtaudun kuitenkin myönteisesti ajatukseen että
tekee jotain itse - omilla käsillään. Kumiveneessä
liimasauman voi laittaa aina runsaasti limittäin.
Ja parhaat "liquisolen" kaltaiset adheesioliimat
kyllä tarttuvat aika hyvin. Kunhan homma tehdään
siististi ja lämpimässä ja kuivassa ja esim. tetra-
hydrofuraanilla puhdistetuille täysin rasvattomille
pinnoille. Siis aivan viimeisen päälle skitsofree-
nisesti... vähempihän ei muutenkaan riitä ?
Ei niin missään hommassa ? Eihän ? :-)
Hyvistä aineista tehtynä siitä tulee kyllä aivan
vääjäämättömästi kallis joten homman kannattavuus
taloudellisesti on kyseenalaista. Tai oikeastaan...
Se ei ole kannattavaa.
Ribin kaltainen esine.... hmmm... tiedän että
teollisessa muovihitsauksessa (jos kyseessä ei ole
kuumakaasuhitsaus) vaan metodina on induktio, taaja-
jakso tai ultraäänihitsaus - nuo metodit tulevat
mieleen jos homma tehdään käsityökaluilla - niin
tyypillinen reaktioaika on yhden sekunnin luokkaa...
(polaarinen pvc soveltuu muuten taajajakso hitsaukseen
hyvin.)
Jos on vakaa käsi - tietää mitä tekee ja saa kynsiinsä
sopivat välineet niin miksipä ei... osaavathan
jotkut hitsatakin. Ja jopa alumiiniakin... ?
Kyllä se muovi siinä joukonjatkona menee jos
siihen kunnolla syventyy siihenkin.
Tämäkin asia on nyt kuitenkin sitten viimekädessä
aina siitä viimeisestä lenkistä, siitä "Tekijästä" ,
lopulta kiinni.
En pysty ottamaan kantaa siihen viemäriputkesta
sulattamalla tehtyyn ratkaisuun, en edes tiedä mitä
sellainen putki maksaa. Lisäksi haluaisin nähdä
sellaisen sauman luonnossa... ja ehkäpä jopa
vähän särkeäkin sellaista saumaa... ihan kokeeksi
vain... jotenkin jollain kuumalla raudalla pusattu
sulatettu sauma ei viehätä ajatuksena jos sen yhdistää
huonoon keliin ja pitkään raskaaseen maininkiin joka
nitkuttaa sitä venettä lakkaamatta, lakkaamatta,
lakkaamatta, lakkaamatta, lakkaamatta, ...
Ja se pehmytrakenteinen liimattu vene...
Jokin epämääräinen satakuntakin kiloa jotain "muovi"
nimistä ainetta vain tulee kyllä kalliiksi. Aivan
käsittämättömän kalliiksi. Sitä tuskin myydään pienissä
erissä alle 50 markan kilohinnalla.
Kun lämmitetyn ja puhtaaksinuollun autotallin lattialla
on 5000 :n markan edestä polymeerikaistaleita ja kuitu-
kankaita niin on parasta olla täysin varma että siitä
kasasta syntyy lopulta Vene.
Nimenomaan: Hyvä Vene.
En rohkene suositella yritystä mutta jos joku ryhtyy
siihen niin toivotan aivan lämpimästi ja aidosti
menestystä hankkeeseen. Pidän sitä kuitenkin
mahdollisena toteuttaa kunhan virheellisenä motiivina
ei ole rahan säästäminen. Se ei uskoakseni edes onnistu
jos kohdeveneenä on pienehkö vene. Raaka-aineilla on
liian monta välikättä ottamassa oman osansa siitä välistä.
Tuure
-.-
Mainittakoon että 3M myy kontaktiliiman kaltaista
vaikeiden materiaalien liimaa noin 150 markkaa / litra.
Sen _pitäisi_ (?) pystyä liimaamaan esim. polykarbonaattia
ja muita keljuja aineita.
Oulun korkeudella teknistä muovia myy "Aikolon"
ja liimoja saa "Pohjolan Kumi" nimisestä firmasta.
Kumma nimi firmalle muuten... Ouluhan sijaitsee
eteläsuomen pohjoisosissa... keskellä maata... 8-)
-.-
Sami
> Tuosta 'viemari' putkesta senverran, etta kovin moni
> tuskin tuota PEH- putkea viemarina kayttaa (paitsi kaivoina) koska se ei
> ole kaikkein halvinta ko. tarkoitukseen. Tuo putki on paine putkea, jopa
> PN20 eli kestaa 20 bar painetta, joten ei se sauma ihan heikko voi olla.
> Tietty tuommoinen paine rasitus on hiukan eri luonteista kuin aallokon
> 'nitkutus'.
Hm Hm Hm ...
Jostain syystä ajatus jäi nyt pyörimään tuon asian
tiimoille. Jatketaampa aiheesta....
Lukaisin joitakin vuosia sitten "Kemia-Kemi"-lehdestä
tuosta Neste Oy:n Borealisyksikön uudesta kataly-
saattorista. (täysin itse kehitetty uusi aine.)
Siinä oli niksinä se että pystyttiin suoraan jo
valmistusvaiheessa polymeroimaan polyeteeniä
jonka molekyylikokojakauma oli kaksikyttyräinen.
Eli tavattoman pitkien ketjujen joukossa oli
_kontrolloidusti_ sellaista lyhyempää jaetta.
Eikä mukana ollut sitä huonoa ei mihinkään hommaan
hyvin sopivaa keskinkertaista roskajaetta jota
yleensä normaalijakaumakäyrän mukaan siellä olisi
siis eniten ja samalla fysikaalisia ominaisuuksia
(=lujuutta) huonontamassa.
(Sitä keskikokoista jaetta oli siis suhteessa vähän
siellä joukossa, jos nyt aivan tarkkoja ollaan.)
Näitä lyhyitä tarvitaan siihen että tuotteesta voidaan
koneistaa lastu irti. Ts. työstää sitä. Pitkästä tulee
se lujuus siihen tuotteeseen.
Tämä kuulemma mahdollisti jopa 800 millisten putkien
teon niin että pää voitiin vielä sorvata. Aiemmin
tuo raja oli jossain 600 mm kohdalla.
Siis aivan erikoisen taitavaa ja nimenomaan älykästä
työtä. (huokaus... niin net jotkut... saavat aikaan...)
Vaan nyt siihen aiheeseen: Olen nähnyt joskus pienempää
viemäritavaraa jossain keskon rautapihalla joka aivan
ilmiselvästi oli liitosmuhvi putkitavaralle. Ilm. suoraan
valamalla muovista tehty ja sangen tuhdin näköisiä.
Kysymys: Jos _jossain_ tehdään 80 senttistä putkea niin
eikö niille ole silloin tehty myös ne valmiit muhvi-kauluk-
sella varustetut liitoskappaleetkin ? Äkikseltään niin voisi
kyllä luulla.... ??
Nimittäin 4:llä 45 asteen muhvilla ja kahdella 90 asteen
muhvilla tekisi jo ylhäältäpäin katsottuna 6 kanttisen
melkoisen jyhkeän rinkulan jonka keula ja peräosa nousi-
sivat ylös vedestä. Voisin kuvitella että jopa perämoottori
olisi rinkulan sisäpuolella ja sitä kiertäisi se tajuton
putki kuin targakaari ikään. Konehan mahtuisi kippaamaan
sen vedestä ylösnostetun perän alle.
Nuo muhvikaulukset mahdollistaisivat hyvin helpon
kokoonpanon ja tarjoaisivat erinomaisen leveän pinnan
liimata putket kauluksen sisälle. Se että se ei olisi
täydellisen virtaviivainen ei varmasti olisi suurikaan
haitta. Pieni kynnys siinä alkupäässä saattaa jopa nostaa
sen paremmin liukuun rikkomalla sen imun siitä putken
ympäriltä. Köyhän miehen kantosiipi = muhvin reuna. :-)
(huomatkaa nyt tuo hymiö merkki...)
Itse kukin voisi sitten ratkaista minkälaisen rakennelman
noiden kahden yhdensuuntaisen ponttoonin _päälle_ värkkäisi
ja minkälaisilla turvavyö tyyppisillä polyesteriremmeillä
sen sitten tuohon katamaraanityyppiseen katti-muoviponttooni
veneeseensä liittäisi. Ihan sellainen ns. uiva ratkaisu
jossa on perämoottori takareunassa ja sisältö miten itse
kukin haluaa. Laatta jossa on moottori kiinni ja joka on
nostettu tuon 6-kanttisen kehän päälle ja liitetty
nimenomaan jollain joustavalla ja elämisen mahdollistavalla
remmisidos ratkaisulla tuohon kiinni. Putkiin ei siis
saisi alkaa ruuvailemaan kiinni mitään peltiruuvijuttuja
tai muuta teknisesti epäkelpoa kötöstystä.
Rumahan se olisi kuin piru. Mutta olisi siinä kyllä
vähän yrmyä tyyliäkin.... miten sen nyt itse kukin
ajattelisi.
Jostain syystä ajatus alkoi viehättämään. Minulla kun
sattuu olemaan käyttämättömänä lämpimän tallin nurkassa
käsikäynnisteinen vanha mutta hyvin toimiva Evinrude
BigTwin 40hp. Vieläpä hankalasti lyhytrikinen malli....
Ja eihän sillä nyt ihan avomerelle ole pakko tunkea.
Tornionjoen suisto on täynnä rumia haukia. Olisi
jotenkin sopivaa että ruman näköinen mies rumalla
veneellä kurmuuttaisi niitä uistelemalla... :-)
Onhan se selvää että kyllä tuossakin rahaa palaisi...
Muhvit ja putket olisivat kalliita. Mutta 6-7 metriä
pitkä ribbikin on _hyvin_ kallis kapistus. Jotenkin
tuo viemäriputken käyttö alkoi tuntua mukavan hmmm...
"anarkistiselta" ajatukselta... siinä olisi kyllä
oma viehätyksensä. Olisi tosiaankin.
Olisiko täällä joku LVI alan mies joka tietäisi _mihin_
noita Borealiksen 80 sentin putkia on todellisuussa
käytetty ? Ja kuka niitä käyttää ? Näpsäkkä mies
hakisi nuo tavarat valmiiksi määrämittaisiksi vaikka
katkaistuina ja ne kuusi tarvittavaa muhvia vaikka
pienellä kevytperävaunulla vähän kauempaakin. Kyllä
noista vene syntyisi.
Sitä polyeteenin sörkkimistä "hehkuvan naulan
metodilla" sulattamalla minä en oikein hyväksy...
mutta tuo mahdollinen muhviliitos olisi kokonaan
ihan toinen juttu. Se olisi teknisesti kelvollinen
vaikkakin vähän ruma ja ehkäpä myös hydrodynaamisesti
hiukan tuota... hmm... keskinkertainen ratkaisu.
Mutta eikai kukaan mitään ribin kaltaista pidäkään
minään virtaviivaisuuden ilmentymänä ?
Sitäpaitsi... tämähän olisi katti. Sopivalla vauh-
dillahan sinne keskitunneliin pakkautuva ilma vielä
entuudestaan nostaisi sitä ylöspäin vedestä. Sitä
perälaudan alareunaa jatkamalla alaspäin sitä pai-
netta säätää ihan kummasti siinä veneen alla.
Oikein näppärä tekisi vielä sellaisen säädettävän
mallin...
Jatketaampa hiukan... nuo ribit maksavat jossain
kuuden metrin luokassa helposti 50 000 -80 000
ja kun pistää metrin lisää niin hinta vain
pahenee.
Uskoisin että nuo putket + muhvit varmastikin
saisi hankituksi hmm... alle 15 000 hinnalla ?
(no tuo nyt tuli aivan hatusta vetämällä... mutta
jos se on viemäriputkea tai edes mitään sukua
millekään mikä kaivetaan maahan niin eihän se voi
olla kovin hirvittävän hintaista.)
Lisäksi se ylös vedestä nouseva etumutka näppä-
rästi mahdollistaisi sen etupään muotoilemisen
vähän saman näköiseksi kuin vesiskoottereissa
on se keulakappale. Tulisi se painopistekin
siinä veneessä vähän asiallisempaan paikkaan
kuin se yleensä nykyisin jostainsyystä ruukaa
olla.
Tuure
-.-
Olisipa mukavaa jos säie tästä asiasta jatkuisi.
Kaikenmaailman heyerdahlit pusailevat kaislalauttoja
ja seilaavat niillä pitkin tyyntämerta vain osoit-
taakseen kainsainvaellusteorioitaan...
... on se nyt kumma jos ei yksi aikainen tavallinen
mies saa pusattua muovista yhtä hauenkalastuslauttaa
itselleen. Ja niin että tulos ei olisi aivan hävettävän
äläskelpoinen rakenteeltaan.
Olisin enemmän kuin ilahtunut jos joku vaivautuisi
opponoimaan noita ajatuksia ja kertoisi miksi tuosta
ei tulisi hyvä.
(Ensin pitää nyt selvittää että minkäkokoisia muhveja
on olemassa ja saatavilla. Menee muuten jossitteluksi.
Kai täällä nyt joku putkialan mies on ? )
-.-
Kuinkakohan tuollainen kaksituubinen runkomuoto käyttäytyisi
silloin kun vesi ei pysy ihan sileänä?
Tommi Jokiniemi
Sami
> Kaikenmaailman heyerdahlit pusailevat kaislalauttoja
> ja seilaavat niillä pitkin tyyntämerta vain osoit-
> taakseen kainsainvaellusteorioitaan...
Ihan noin historiallisen tarkkuuden kannalta: Tyynellä Valtamerella
Heyerdahl matkaili balsatukeista tehdyllä lautalla (Kon-Tiki),
kaislaveneilyä hän harrasti Atlantilla (Ra I & II) ja Intian
Valtamerellä (Olikos se nyt Tigris vai mitä lienee nimeltään).
--
Niinpä. Minkäs takia luulet että vaihdoin otsikon?
--
PVC-putkia (naaliputki) käytetään viettoviemäreiden teossa, koska se on
muhveilla varustettua (=ei tartte hitsata), viettoviemärissä ei yleensä
esiinny painetta. Sotketaan vielä pakkaa, naaliputkea saa myös muhvattuna
paineputkena vesijohdoksi. Naaliputkella on vaan ikäviä taipumuksia hajota
päreiksi: lapioniskuista, potkuista, vierivistä kivistä, pakkasesta,
ufoista, tms. syista.
>>
>> En pysty ottamaan kantaa siihen viemäriputkesta
>> sulattamalla tehtyyn ratkaisuun, en edes tiedä mitä
>> sellainen putki maksaa. Lisäksi haluaisin nähdä
>> sellaisen sauman luonnossa... ja ehkäpä jopa
>> vähän särkeäkin sellaista saumaa... ihan kokeeksi
>> vain... jotenkin jollain kuumalla raudalla pusattu
>> sulatettu sauma ei viehätä ajatuksena jos sen yhdistää
>> huonoon keliin ja pitkään raskaaseen maininkiin joka
>> nitkuttaa sitä venettä lakkaamatta, lakkaamatta,
>> lakkaamatta, lakkaamatta, lakkaamatta, ...
>
Pehhi katkeaa mielummin saumanvierestä, kuin saumasta. Tuure ei sun kaikkea
itse tarvi testata rakennusteollisuus, VTT, TKK, yms. on jo testannut pehhin
*S*
Vesijohtoverkossa hanoja avataan ja suljetaan lakkaamatta jne. paineiskua
tullee paljon ja vielä muuttuvat maanpaineet kaivannoissa (liikenne, routa,
ufot).
Kerrankin mulla oli hyötyä maanrakennusmestarin opeista, vaikka nykyään olen
muilla aloilla. Nimimerkki: Kävinkö tekussa kolmevuotta turhaan.
Jossain vanhassa kipparissa oli isojen avoveneiden vertailu ja siinä oli
mukana pehhistä tehty paatti. Sillä kuskattiin testin veneiden viikon
polttoaineet yms. Kehusanoja veneestä on jäänyt mieleen: Merten Fiat 600,
Kuin ajaisi saippuapalaa mehupillillä. ;)
--
Kirjoittelipi ja näin loihe virkkomaan Atso
atul...@hotmail.com
Hyvä oikaisu, vaikka sillä nyt ei olekaan noin laajemmalti väliä.
Sitäpaitsi tää kotimainen rantakaisla taipuu aika huonosti kaislaveneeksi.
Tulihan sekin kersanan kokeiltua :)
Tigriksellä piti päästä Persianlahdelta Punaisellemerelle jotta voitaisiin
todistaa, että kaverit on voineet käydä kauppaa tällaisilla rakkineilla
koko Lähi-Idän alueella. Laiva ei meinannut mahtua punaisenmeren suusta
sisään, kun ympärillä oli sotivia valtioita jotka banttasivat vastaan.
Heyerdahl päätyi polttamaan koko kaislaveneen "hätähuudoksi maailmanrauhan
puolesta", niinkuin miehistö asian ilmaisi.
Vinkeitä reissuja. Aika hienoa että joku viitsii. Ja purjedittuhan sitä on
ennenkin...
pekka
--
http://www.puuvene.net/phuhta/
Lujitemuovipohjahan niissä on, mutta sen pohjan muoto, paitsi vastaa,
usein myös ylittää ajettavuudessa tavallisen muoviveneen. Ponttoonien
ansiosta voidaan v-kulma saada edullisemmaksi aallokkoajoon. Tähän, ja
kantavuuteen, näiden veneiden viranomaissuosio perustunee. Ei suinkaan
esim. hintaan, joka on tunnetusti suolainen. Sääli sinällään, nämä
veneet ovat erinomaisia moneen käyttöön ja kelpaisivat yksityisillekin,
ainakin minä ottaisin tällaisen mielelläni yhteysveneeksi.
Hande
Tuure Leutola wrote:
>
> Kaikenmaailman heyerdahlit pusailevat kaislalauttoja
> ja seilaavat niillä pitkin tyyntämerta vain osoit-
> taakseen kainsainvaellusteorioitaan...
> ... on se nyt kumma jos ei yksi aikainen tavallinen
> mies saa pusattua muovista yhtä hauenkalastuslauttaa
> itselleen.
Onhan sitä tehty lauttoja 40 litran kanistereista
ja liikuttu pitkiäkin matkoja sillä. Mm. keittiö
(puuhella) löytyi lautasta.
-- PP
> Tuure Leutola wrote:
>
> > Kaikenmaailman heyerdahlit pusailevat kaislalauttoja
> > ja seilaavat niillä pitkin tyyntämerta vain osoit-
> > taakseen kainsainvaellusteorioitaan...
>
> Ihan noin historiallisen tarkkuuden kannalta: Tyynellä Valtamerella
> Heyerdahl matkaili balsatukeista tehdyllä lautalla (Kon-Tiki),
> kaislaveneilyä hän harrasti Atlantilla (Ra I & II) ja Intian
> Valtamerellä (Olikos se nyt Tigris vai mitä lienee nimeltään).
Hyvä oikaisu, vaikka sillä nyt ei olekaan noin laajemmalti väliä.
Sitäpaitsi tää kotimainen rantakaisla taipuu aika huonosti kaislaveneeksi.
Tulihan sekin kersanan kokeiltua :)
Ettei van joku rupea tosissaan kaislasta venhoa tekemään korjattakoon
iänikuinen väärinkäsitys.
Kyseessähän on ruoko eikä kaisla. Heyerdahlin Ra oli siis ruokovene. Suomen
"kaislikot"(siis ruo'ikot) ovat järviruokoa.
Pekka
>Ettei van joku rupea tosissaan kaislasta venhoa tekemään korjattakoon
>iänikuinen väärinkäsitys.
>Kyseessähän on ruoko eikä kaisla. Heyerdahlin Ra oli siis ruokovene. Suomen
>"kaislikot"(siis ruo'ikot) ovat järviruokoa.
>Pekka
>
Järviruo-osta syntyisi erittäin hyvä kiinalaistyyppinen
kaislavene.
Valmistusohje:
1. Kudotaan kuivasta kaislasta tiukka matto.
2. Muotoillaan matosta hiekkakasan päällä mukiloimalla
halutun muotoinen.
3. Tiivistetään ja jäykistetään rakenne tervalla eli hartsilla.
Itseasiassa jos ajatellaan, että ruokokuitu on samoissa lujuusluokissa
puukuidun kanssa, niin lopputulos on huomattavasti parempi (kuin
puuvene), ruokohan on täynnä ilmaa ja syntyy moderni
"honeycomb"-rakenne.
Satutko muistamaan, millä nimellä 3M tuota liimaa kauppaa?
Keljuja aineita tulee liimattavaksi aina silloin tällöin.
Heikki