Levanki uusiksi
Dag Stenberg
30-jalkaiseni ison levanki välityssuhde on 2:1, eli on
- suora kisko ruffin kulkuaukon alla poikittain
- yksi ploki kummallakin puolella ratsastajassa ja yksi päätehelassa.
- rapulukot pääteheloissa
Tuota ei säädä kulun aikana takaisin luuvarttiin päin millään. Ja olen
alkanut havaita että tällaista säätömahdollisuutta tarvitaan joskus,
eikä suinkaan aina kevyellä tuulella, jolloin tietenkin säädetään
joskus ihan luuvartin puolellekin, mutta tarvittava voima on pieni.
Kaveri Kanadassa omistaa muuten samanlaisen veneen, paitsi rapulukot
ovatkin ratsastajassa. Eikä jaksa säätää 2:1-välitteistään.
Ollaan ajateltu että pitää saada 4:1 tai peräti 6:1 välitys. Kaveri
haluaa pitää rapulukot ratsastajassa ja minä ajattelin taas että nuo
köydet ovat vähemmän tiellä päädyissä, kun sitlooran pohjalla on
muutenkin melkoinen spagettikattila ja lisävälitys tekee lisää köysipituutta.
Harkenilla (www.harken.com) on eri ratkaisuja, joista yksinkertaisista
löytyy päätyrapulukkoinen 4:1 ratikaisu helpolla. Ratsastajalukkoisena ei
ole suurella välityksellä toimivaa muuta kuin ns. "windward sheeting",
joka merkitsee sitä että luuvartin puolelle vedettäessä leen rapulukko
avautuu automaattisesti. Ratkaisu on isohko ja vie paljon tilaa.
Lewmarilla (www.lewmar.com) on sarjat "Ocean" ja "Racing". Kombinoimalla
kiskoja ja ratsastajia löytyy erilaisia ratkaisuja 4:1:lle ja 5:1:lle,
rapulukot päissä tai keskellä.
Kyselen mielipiteitä:
- levangin ollessa sitlooran etuosassa jokseenkin välikansikorkeudella,
niin onko mielestänne käytännöllisempää että rapulukot ovat päädyissä
vai keskellä ratsastajassa?
- onko "pitkä" rastastajavaunu oleellisesti kevytkulkuisempi kuin "lyhyt"?
- onko mitään kokemuksia "windward sheeting"-systeemistä?
- onko väliä Suomen oloissa hankkiiko Harkenin vai Lewmarin heloja, ja
onko jokin hyvä merkki jäänyt minulta vielä huomaamatta?
Dag Stenberg
Hannu Kulokari
> niin onko mielestänne käytännöllisempää että rapulukot ovat päädyissä
> vai keskellä ratsastajassa?
Kannatan keskeltävedettävää. Työnteko tapahtuu luontevassa asennossa, ja
ainakin osa käytetystä energiasta menee suoraan työkohteeseen ilman kitkaa.
> - onko "pitkä" rastastajavaunu oleellisesti kevytkulkuisempi kuin "lyhyt"?
Riippuu varmaankin paljolti eri vaihtoehtojen laakeroinnista. Teoriassa kai
pitkä on kevyempi, jos muut asiaanvaikuttavat seikat on vakioitu.
> - onko mitään kokemuksia "windward sheeting"-systeemistä?
Jos pari kertaa kesässä skuuttaat tuulen puolelle, niin kai sinä ehdit
löysätä alapuolen levankinarun? Siinä kevyessä kelissä, jossa tuota temppua
ainoastaan saatetaan tarvita.
> - onko väliä Suomen oloissa hankkiiko Harkenin vai Lewmarin heloja, ja
> onko jokin hyvä merkki jäänyt minulta vielä huomaamatta?
Lewmarin levanki on osoittautunut toimivaksi, ja varaosiakin sai nopeasti
ainakin silloin, kun maahantuonti oli Vestekillä. Kenties vieläkin.
(Varaosatarve saattaa ilmaantua esim. niin, että "joku" polkee rikki sen
ratsastajasta törröttävän rapulukkoalustan. Ei alumiinikaan mitä tahansa
kestä.)
Ensimmäisenä kannattaa kuitenkin miettiä, saisiko nykyisestä levangista
toimivamman tee-se-itse konstein. Esimerkkejä löytyy läheltäkin.
Lewmarin/Harkenin levanki ei ole halpa.
Ja erikseen sopii pohtia, tarvitseeko retki/matkapurjehtija levankia
oikeastaan mihinkään. Tukeva puomin alasvetäjä riittää useimmiten.
>
> Dag Stenberg
Hannu
joku
rapulukot ovat päädyissä
>> vai keskellä ratsastajassa?
Kannatan keskeltä vedettävää silloin levankia tulee myös käytettyä
>> - onko "pitkä" rastastajavaunu oleellisesti kevytkulkuisempi kuin
"lyhyt"?
>
>Riippuu varmaankin paljolti eri vaihtoehtojen laakeroinnista. Teoriassa kai
>pitkä on kevyempi, jos muut asiaanvaikuttavat seikat on vakioitu.
Pituudella ei liene merkitystä, laakeronti ja vedon suunta ratkaisee.
>> - onko mitään kokemuksia "windward sheeting"-systeemistä?
>
>Jos pari kertaa kesässä skuuttaat tuulen puolelle, niin kai sinä ehdit
>löysätä alapuolen levankinarun? Siinä kevyessä kelissä, jossa tuota temppua
>ainoastaan saatetaan tarvita.
Mielestäni levangin säätö ei ole mitään temppuilua vaan sen käyttö on lähes
tasavertainen skuutin kanssa.
Varsinkin kovassa tuulessa voi skuutilla vetää ison latteaksi ja päästää
sitten tarpeen mukaan liikoja paineita
levankia säätämällä koskematta skuuttiin.
Heikolla tuulella täytyy levanki vetää lähes aina reilusti tuulen puolelle,
käännöksen jälkeen aletaan levankia vetämään tuulenpuolelle
vasta kun vene on kiihtynyt ja voidaan ottaa nousut talteen.
Toki tulee toimeen ilman levankiakin mutta se naapurin vene saattaa päästä
ohi :-)
>Ja erikseen sopii pohtia, tarvitseeko retki/matkapurjehtija levankia
>oikeastaan mihinkään. Tukeva puomin alasvetäjä riittää useimmiten.
>
Minä ainakaan en uskalla kovalla tuulella vetää puomin alasvetäjää niin
tiukalle että se korvaisi skuutin, menisi varmaan puomi poikki.
Mielestäni moni tekeekin sen virheen kun alkaa tuulla, että ei vedä skuuttia
tarpeeksi kireälle (täys kryyssissä). Eli skuutilla isopurjeen tvisti
sopivaksi
ja sitten levangilla säädetään veneen nousua/ kallistusta, kun opettelee
levangin käytön huomaa että veneen hallinta /nopeus paranee huomattavasti.
Jukka
Martti Halminen
> Kyselen mielipiteitä:
> - levangin ollessa sitlooran etuosassa jokseenkin välikansikorkeudella,
> niin onko mielestänne käytännöllisempää että rapulukot ovat päädyissä
> vai keskellä ratsastajassa?
Itse pidän enemmän kiskon päässä olevista lukoista, jolloin säätököysi
löytyy aina samasta paikasta jos sitä äkkiä tarvitaan vaikka kovassa
tuulenpuuskassa.
> - onko mitään kokemuksia "windward sheeting"-systeemistä?
Jos sinulla on usein tarvetta vetää vaunu keskilinjan tuulenpuolelle, se
on varsin kätevä; muutenhan siitä ei ole mitään erityistä hyötyä. Meillä
on sellainen ollut useita vuosia ketsitakiloidun veneen mesaanissa,
jossa aina kryssillä vedetään se hieman tuulenpuolelle. Olemme olleet
tyytyväisiä ostokseen.
- Pieni käytännön kikka: purjeen ollessa laskettuna vaunu veneen
heiluessa naputtaa vähitellen köytensä auki, joten vene satamaan
jätettäessä säätököydet täytyy sitoa kiinni.
> - onko väliä Suomen oloissa hankkiiko Harkenin vai Lewmarin heloja, ja
> onko jokin hyvä merkki jäänyt minulta vielä huomaamatta?
Frederiksen nyt ainakin
http://www.frederiksen-dk.dk
ja ainakin takavuosina Ronstan oli myös yksi huomionarvoinen paja.
--
Nils Rostedt
välikannen takareunalla) muutama vuosi sitten kun vanha vaunu otti ja
hajosi. Sillä kokemuksella tässä pari kommentteja kilpapurjehtijan
näkökulmasta.
> Tuota ei säädä kulun aikana takaisin luuvarttiin päin millään
4:1 välitys on kovemmalla tuulella tarpeellinen ellei skuutti ole aivan
puomin päässä.
> Kyselen mielipiteitä:
> - levangin ollessa sitlooran etuosassa jokseenkin välikansikorkeudella,
> niin onko mielestänne käytännöllisempää että rapulukot ovat päädyissä
> vai keskellä ratsastajassa?
Rapulukot päädyissä on mielestäni parempi ratkaisu, silloin säätököysi
löytyy aina samasta paikasta. Etenkin kovalla tuulella kun vaunu on leessä
ja miehistön kuuluu olla tuulen puolella.
> - onko "pitkä" rastastajavaunu oleellisesti kevytkulkuisempi kuin "lyhyt"?
En tiedä tästä, mutta Lewmarin "irtokuulalaakerointi" kulkee kevyesti myös
kun veto tulee vinosti edestä tai takaa. Vanha neljällä kuulalaakeripyörällä
varustettu vaunu takerteli aina näissä tilanteissa. Harken lienee yhtä hyvä
tässä.
> - onko mitään kokemuksia "windward sheeting"-systeemistä?
Omassa tapauksessa Harken jäi pois koska isokokoinen vaunu ei mahtunut
välikannessa olevaan kouruun. Kun tekee kahden säätököyden sijasta yhden
yhteisen, leen puolen rapulukon saa tarvittaessa aina auki myös luuvartissa
istuen. Täytyy vain muistaa kiinnittää se taas ennen vendaa, muuten vaunu
siirtyy uusilla halsseilla leehen.
> - onko väliä Suomen oloissa hankkiiko Harkenin vai Lewmarin heloja, ja
Laadullisesti lienevät samantasoisia, joten hinta, myyjän tuki ja
asennustekninen sopivuus ratkaisee. Asennuksen suunnittelussa kannattaa
miettiä tarkoin. Voitko esim. käyttää vanhoja kiinnityspultteja (uuden
vahvikkeen asentaminen sisäpuolelle voi olla työläs juttu)? Itselläni oli
myös tuuria, kun Lewmarista löytyi erikoisvahvat Torlon-kuulat joilla
vaadittu 900 kilon mitoituslujuus saavutetaan. Vaihtoehto, eli järeämpi
kisko, ei olisi mahtunut välikannen asennuskouruun.
> onko jokin hyvä merkki jäänyt minulta vielä huomaamatta?
Frederiksen näyttää olevan suosittu kilpaveneissä. Rutgersonista minulla on
sekä hyviä että huonoja kokemuksia, toimivuus vinokuormituksella ei ole em.
merkkien veroinen.
>
Hanki ihmeessä valmistajien katalogit, sekä Lewmarilla että Harkenilla on
niissä seikkaperäiset levangin mitoitusohjeet. Tai käytä hyväksesi myyjien
asiantuntemusta.
-Nils
Hannu Kulokari
"joku" <tyo....@rautaruukki.fi> wrote in message
news:MmxQ5.207$sd7....@read2.inet.fi...
> Mielestäni levangin säätö ei ole mitään temppuilua vaan sen käyttö on
lähes
> tasavertainen skuutin kanssa.
En kutsunut levangin säätöä temppuiluksi vaan retki/matkapurjehtijalle
kenties tarpeettomaksi. Erityisesti tämä pätee ylösskuuttaukseen kevyessä
tuulessa; sillä tavoitellaan liioiteltua tvistiä jonka vaikutus muutenkin
lähes olemattomaan vauhtiin on lähes olematon. Kilpailussa asialla saattaa
olla merkitystä.
> Varsinkin kovassa tuulessa voi skuutilla vetää ison latteaksi
Mielestäni maston taivuttamiseen kannattaa käyttää takastaagia eikä ison
takaliikkiä. Nythän ei ole puhe jollista. Skuutilla säädetään ensisijaisesti
tvistiä, kuten itsekin myöhemmin toteat.
> ja päästää
> sitten tarpeen mukaan liikoja paineita
> levankia säätämällä koskematta skuuttiin.
On pakkokin päästää, kun ylikireä skuutti sulkee ison takaliikin.
> Heikolla tuulella täytyy levanki vetää lähes aina reilusti tuulen
puolelle,
> käännöksen jälkeen aletaan levankia vetämään tuulenpuolelle
> vasta kun vene on kiihtynyt ja voidaan ottaa nousut talteen.
> Toki tulee toimeen ilman levankiakin mutta se naapurin vene saattaa päästä
> ohi :-)
No juu. Eri veneet ja purjehtijat käyttäytyvät tässä eri tavoin. Satun
tuntemaan sekä Dagin että hänen veneensä, enkä oikein osaa sijoittaa
kumpaakaan tähän kuvioon.
>
> >Ja erikseen sopii pohtia, tarvitseeko retki/matkapurjehtija levankia
> >oikeastaan mihinkään. Tukeva puomin alasvetäjä riittää useimmiten.
> >
>
> Minä ainakaan en uskalla kovalla tuulella vetää puomin alasvetäjää niin
> tiukalle että se korvaisi skuutin, menisi varmaan puomi poikki.
Jos sinulla on niin hennot vehkeet, niin muista varoa avotuulta kovalla
kelillä. Avotuulessahan koko ylösvetävä voima on kikkarin ja puomin varassa,
skuutti pidättelee vain sivusuunnassa.
> Mielestäni moni tekeekin sen virheen kun alkaa tuulla, että ei vedä
skuuttia
> tarpeeksi kireälle (täys kryyssissä). Eli skuutilla isopurjeen tvisti
> sopivaksi
Tulihan se sieltä. Siis skuutilla tvisti sopivaksi. Mikä ei tarkoita samaa
kuin että skuutti mahdollisimman kireälle ja (siis) purjeen kierto minimiin.
> ja sitten levangilla säädetään veneen nousua/ kallistusta,
Juu, niin voi kyllä purjehtia.
> kun opettelee
> levangin käytön huomaa että veneen hallinta /nopeus paranee huomattavasti.
Kun asiaa opettelun jälkeen jonkin aikaa harrastaa, niin huomaa että ei se
hallinta tai nopeus levangin käytöllä loppujen lopuksi niin hirmuisen paljon
parane, että retki/matkapurjehtijan kannattaisi asiasta stressaantua. Mikä
olikin koko pointtini.
>
> Jukka
Hannu
Dag Stenberg
> Kannatan keskeltävedettävää. Työnteko tapahtuu luontevassa asennossa, ja
> ainakin osa käytetystä energiasta menee suoraan työkohteeseen ilman kitkaa.
Kitka on tosi. Minulla on nyt veto suoraan taakse, eli naru 90 asteen
kulmassa plokin kohdalla. Suunta on mukava, vaan ei voima.
> Jos pari kertaa kesässä skuuttaat tuulen puolelle, niin kai sinä ehdit
> löysätä alapuolen levankinarun? Siinä kevyessä kelissä, jossa tuota temppua
> ainoastaan saatetaan tarvita.
Niin onkin.
> Ensimmäisenä kannattaa kuitenkin miettiä, saisiko nykyisestä levangista
> toimivamman tee-se-itse konstein. Esimerkkejä löytyy läheltäkin.
Nykyinen on Schaefer. Pitää tutkia saako paremmaksi.
> Ja erikseen sopii pohtia, tarvitseeko retki/matkapurjehtija levankia
> oikeastaan mihinkään. Tukeva puomin alasvetäjä riittää useimmiten.
Jos vain saisi sillä vedettyä... mutta kun silloin senkin välitystä
pitäisi lisätä.
Dag Stenberg
Dag Stenberg
> Jukka:
>> kun opettelee
>> levangin käytön huomaa että veneen hallinta /nopeus paranee huomattavasti.
>
> Kun asiaa opettelun jälkeen jonkin aikaa harrastaa, niin huomaa että ei se
> hallinta tai nopeus levangin käytöllä loppujen lopuksi niin hirmuisen paljon
> parane, että retki/matkapurjehtijan kannattaisi asiasta stressaantua. Mikä
> olikin koko pointtini.
Joo. Toisaalta minulla on ihan kohtuullinen kiinnostus oppia
trimmiasioita ja toisaalta en oikeastaan tarvitse sitä tietoa, joten
hupipuolelle menee.
Dag Stenberg
Aimo Kankkunen
se on sitä varten, että saadaan puomi siirrettyä sivulle istuttaessa iltaa
sitloorassa viikonloppupurjehduksella. :-)
- A -
Hannu Kulokari wrote:
> > >Ja erikseen sopii pohtia, tarvitseeko retki/matkapurjehtija levankia
> > >oikeastaan mihinkään. Tukeva puomin alasvetäjä riittää useimmiten.
> > >
> >
> > Minä ainakaan en uskalla kovalla tuulella vetää puomin alasvetäjää niin
> > tiukalle että se korvaisi skuutin, menisi varmaan puomi poikki.
>
> Jos sinulla on niin hennot vehkeet, niin muista varoa avotuulta kovalla
> kelillä. Avotuulessahan koko ylösvetävä voima on kikkarin ja puomin varassa,
> skuutti pidättelee vain sivusuunnassa.
>
> > Mielestäni moni tekeekin sen virheen kun alkaa tuulla, että ei vedä
> skuuttia
> > tarpeeksi kireälle (täys kryyssissä). Eli skuutilla isopurjeen tvisti
> > sopivaksi
>
> Tulihan se sieltä. Siis skuutilla tvisti sopivaksi. Mikä ei tarkoita samaa
> kuin että skuutti mahdollisimman kireälle ja (siis) purjeen kierto minimiin.
>
> > ja sitten levangilla säädetään veneen nousua/ kallistusta,
>
> Juu, niin voi kyllä purjehtia.
>
> > kun opettelee
> > levangin käytön huomaa että veneen hallinta /nopeus paranee huomattavasti.
>
> Kun asiaa opettelun jälkeen jonkin aikaa harrastaa, niin huomaa että ei se
> hallinta tai nopeus levangin käytöllä loppujen lopuksi niin hirmuisen paljon
> parane, että retki/matkapurjehtijan kannattaisi asiasta stressaantua. Mikä
> olikin koko pointtini.
>
> >
> > Jukka
>
> Hannu
joku
>kenties tarpeettomaksi. Erityisesti tämä pätee ylösskuuttaukseen kevyessä
>tuulessa; sillä tavoitellaan liioiteltua tvistiä jonka vaikutus muutenkin
>lähes olemattomaan vauhtiin on lähes olematon. Kilpailussa asialla saattaa
>olla merkitystä.
Ei se varmasti matkapurjehduksessa ole tarpeellinen jos ei veneen nopeudella
ole niin väliä.
Kyllä tvistin vaikutus on heikossa tuulessa hyvin oleellinen tekijä veneen
vauhtiin jos heikossa tuulessa vetää puomin keskelle sulkee ison yläosa
varmasti jos levankia ei käytä apuna. Tätä ei varmasti matkapurjehduksessa
huomaa mutta jos vierellä on toinen samaa nopeutta kulkeva vene niin ei voi
olla huomaamatta.
>> Varsinkin kovassa tuulessa voi skuutilla vetää ison latteaksi
>
>Mielestäni maston taivuttamiseen kannattaa käyttää takastaagia eikä ison
>takaliikkiä. Nythän ei ole puhe jollista. Skuutilla säädetään
ensisijaisesti
>tvistiä, kuten itsekin myöhemmin toteat.
Tottakai, osatakilaisessa veneessä. Kun takastaakia kiristetään täytyy
skuuttiakin kiristää jos yläosa alkaa päästää liikaa.
>> ja päästää
>> sitten tarpeen mukaan liikoja paineita
>> levankia säätämällä koskematta skuuttiin.
>
>On pakkokin päästää, kun ylikireä skuutti sulkee ison takaliikin.
Ei se sulje kun seuraa ylintä virtauslankaa takaliikissä ja katsoo ettei se
ole yli 50% ajasta taittuneena purjeen taakse.
Kun tuuli kasvaa niin että vene kallistuu liikaa kiristetään takastaagia
lisää niin että ison yläosa alkaa päästämään
ja/tai päästetään levankia reunaan.
No tästä aiheesta on kirjoitettu kirjoja eli ei siitä sen enempää.
>> Heikolla tuulella täytyy levanki vetää lähes aina reilusti tuulen
>puolelle,
>> käännöksen jälkeen aletaan levankia vetämään tuulenpuolelle
>> vasta kun vene on kiihtynyt ja voidaan ottaa nousut talteen.
>> Toki tulee toimeen ilman levankiakin mutta se naapurin vene saattaa
päästä
>> ohi :-)
>
>No juu. Eri veneet ja purjehtijat käyttäytyvät tässä eri tavoin. Satun
>tuntemaan sekä Dagin että hänen veneensä, enkä oikein osaa sijoittaa
>kumpaakaan tähän kuvioon.
No empä satu tuntemaan kumpaakaan :-)
>Jos sinulla on niin hennot vehkeet, niin muista varoa avotuulta kovalla
>kelillä. Avotuulessahan koko ylösvetävä voima on kikkarin ja puomin
varassa,
>skuutti pidättelee vain sivusuunnassa.
Tästähän monet varoittavat eli täytyy muistaa löysätä kikiä hieman enne
avotuulelle kääntymistä ettei säre vehkeitä (jos käyttää kikiä skuutin
korvikkeena kryyssillä).
>> Mielestäni moni tekeekin sen virheen kun alkaa tuulla, että ei vedä
>skuuttia
>> tarpeeksi kireälle (täys kryyssissä). Eli skuutilla isopurjeen tvisti
>> sopivaksi
>
>Tulihan se sieltä. Siis skuutilla tvisti sopivaksi. Mikä ei tarkoita samaa
>kuin että skuutti mahdollisimman kireälle ja (siis) purjeen kierto
minimiin.
Väitinkin aiemin että moni purjehtii liian löysällä skuuttauksella eli
liikaa tvistiä (ei pidä mennä äärimmäisyydestä toiseen)
>> ja sitten levangilla säädetään veneen nousua/ kallistusta,
>
>Juu, niin voi kyllä purjehtia.
>
>> kun opettelee
>> levangin käytön huomaa että veneen hallinta /nopeus paranee
huomattavasti.
>
>Kun asiaa opettelun jälkeen jonkin aikaa harrastaa, niin huomaa että ei se
>hallinta tai nopeus levangin käytöllä loppujen lopuksi niin hirmuisen
paljon
>parane, että retki/matkapurjehtijan kannattaisi asiasta stressaantua. Mikä
>olikin koko pointtini.
Jätin tarkoituksella ensimmäisessä kirjoituksessani takastaagin aktiivisen
käytön mainitsematta koska veneissä on niin paljon muitakin säätöjä.
Olet aivan oikessa , jos purjeiden säädöistä saa purjehtiessa stressiä
kannattaa köysien määrä veneessä pitää mahdollisimman vähänä, itse lähes 30
vuotta kilpaa purjehtineena saan jatkuvasta säätämisestä suuren nautinnon.
Jukka
>>
Matti Paavilainen
Mulla kävi sama homma vuosi sitten, kun vanha levankivaunu alkoi
jämähdellä jumiin eikä suostunut vähän kovemmalla tuulella liikkumaan
edes leehen ilman apua tai skuutin löysäämistä!
> Kaveri Kanadassa omistaa muuten samanlaisen veneen, paitsi rapulukot
> ovatkin ratsastajassa. Eikä jaksa säätää 2:1-välitteistään.
> Ollaan ajateltu että pitää saada 4:1 tai peräti 6:1 välitys.
Aloha 30 ?
Kyllä 3:1 max. 4:1 pitäisi riittää mainiosti kunhan vaunu on tarpeeksi
herkkä
myös kuormitettuna.
> Kyselen mielipiteitä:
> - levangin ollessa sitlooran etuosassa jokseenkin välikansikorkeudella,
Omassani on samantapainen järjestely ja totesin, että niin matala systeemi
kuin
mahdollista ja köysisotkut pois jaloista.
> - onko "pitkä" rastastajavaunu oleellisesti kevytkulkuisempi kuin "lyhyt"?
Pitkässä on enemmän kuulia, joten se liikkuu herkemmin kuormitettuna ja
toimii paremmin pienemmällä välityksellä.
Voit myös koplata kaksi lyhyttä vaunua yhteen.
> - onko väliä Suomen oloissa hankkiiko Harkenin vai Lewmarin heloja
Molemmat on varmasti hyviä myös Suomeen !
Tutkittuani eri vaihtoehtoja omaan veneeseeni päädyin Harkeniin enkä ole
katunut. Hintakaan ( Marinea ) ei tuntunut pahalta muihin verrattuna.
Asensin matalan kiskon, pitkän vaunun ( Torlon kuulat ) sekä 3:1 välityksen
ja rapulukot laidoille.
Säätököysi on yhtenäinen ja sopivan pituinen "lenkki" siten, että sen voi
samalla
vapauttaa leen puolen lukosta ( yhdellä kädellä), kun vetää vaunua
luuvarttiin.
Nyt viime kesän kokemuksella 3:1 välitys riittää 28 jalkaisessani erittäin
hyvin.
Siihen vanhaan huonosti kulkevaan vaunuun olisi varmaan tarvittu tuplasti
enemmän.
Opetus: herkästi liikkuva vaunu on tärkeämpi kuin suuri välitys.
-Matti
Heikki Hämäläinen
> Olen hukannut aikaisemman keskustelun.
> 30-jalkaiseni ison levanki välityssuhde on 2:1, eli on
> - suora kisko ruffin kulkuaukon alla poikittain
> - yksi ploki kummallakin puolella ratsastajassa ja yksi päätehelassa.
> - rapulukot pääteheloissa
>
> Tuota ei säädä kulun aikana takaisin luuvarttiin päin millään. Ja olen
> alkanut havaita että tällaista säätömahdollisuutta tarvitaan joskus,
> eikä suinkaan aina kevyellä tuulella, jolloin tietenkin säädetään
> joskus ihan luuvartin puolellekin, mutta tarvittava voima on pieni.
>
> Kaveri Kanadassa omistaa muuten samanlaisen veneen, paitsi rapulukot
> ovatkin ratsastajassa. Eikä jaksa säätää 2:1-välitteistään.
> Ollaan ajateltu että pitää saada 4:1 tai peräti 6:1 välitys. Kaveri
> haluaa pitää rapulukot ratsastajassa ja minä ajattelin taas että nuo
> köydet ovat vähemmän tiellä päädyissä, kun sitlooran pohjalla on
> muutenkin melkoinen spagettikattila ja lisävälitys tekee lisää köysipituutta.
>
> Harkenilla (www.harken.com) on eri ratkaisuja, joista yksinkertaisista
> löytyy päätyrapulukkoinen 4:1 ratikaisu helpolla. Ratsastajalukkoisena ei
> ole suurella välityksellä toimivaa muuta kuin ns. "windward sheeting",
> joka merkitsee sitä että luuvartin puolelle vedettäessä leen rapulukko
> avautuu automaattisesti. Ratkaisu on isohko ja vie paljon tilaa.
>
> Lewmarilla (www.lewmar.com) on sarjat "Ocean" ja "Racing". Kombinoimalla
> kiskoja ja ratsastajia löytyy erilaisia ratkaisuja 4:1:lle ja 5:1:lle,
> rapulukot päissä tai keskellä.
>
> Kyselen mielipiteitä:
> - levangin ollessa sitlooran etuosassa jokseenkin välikansikorkeudella,
> niin onko mielestänne käytännöllisempää että rapulukot ovat päädyissä
> vai keskellä ratsastajassa?
> - onko "pitkä" rastastajavaunu oleellisesti kevytkulkuisempi kuin "lyhyt"?
> - onko mitään kokemuksia "windward sheeting"-systeemistä?
> - onko väliä Suomen oloissa hankkiiko Harkenin vai Lewmarin heloja, ja
> onko jokin hyvä merkki jäänyt minulta vielä huomaamatta?
>
> Dag Stenberg
Tästähän voisi saada vaikka väittelyn aikaan ja ehkä pohjan "Isopurjeen
skuutauksen lyhyeen oppimäärään". Heitänpä vielä omatkin kokemukseni mukaan,
jottei tilanne menisi liian helpoksi. Edellisessä veneessä meni levanki uusiksi
ja tuli hankittua Ronstanin kalut, joissa rapulukko oli vaunussa, koska sellainen
löytyi hyllystä. Arvelin, että se järjestelmä puretaan siitä pois, mutta toisin
kävi. Säätököysi tuntui aina olevan käsillä ja veto luontevasta kulmasta. Toimi
lisäksi erittäin hyvin luuvartin laidaltakin kisassa. Toppirikisen puolitonnarin
iso oli pieni, n. 15 m2 ja 1:2 välitys riitti paremmin kuin hyvin.
Sitten vene vaihtui ja iso kasvoi yli kaksinkertaiseksi (n. 35 m2) Alkuperäinen
1:2 välitys tuntui raskaalle se vaihdettiin 1:4. Lukot jäivät istumalaatikon
laidoille, mikä edelleen tuntuu paljon kömpelömmältä. Molemmissa veneissä levanki
on keskellä istumalaatikkoa, millä tietysti on merkitystä siihen, minkälainen
ergonomiasta tulee.
Heikki