Veikkaan, että lateraalitasapaino ei ole kunnossa. Kölin keskikohdan
pitäisi olla samassa kohtaan veneen pituussuunnassa kuin purjeen
keskikohta (suurin piirtein). Jos köli on liian takana purje kampeaa
venettä myötäiseen ja nousuun ei päästä. Vastaavasti, jos köli on
liian edessä oleva, purje vääntää venettä vastatuuleen.
Suuruusluokassa köli voisi olla noin metrin mastosta taaksepäin.
Jompaa kumpaa pitää siirtää.
Itselläni oli soutuveneessä konstruktio jossa oli optimistijollan rikin
lisäksi "fokkamastona" toinen optarin rikiä selvästi pienempi jollan masto.
Pitäisikin taas etsiä kuva esille...
Niin, vene oli tuossa mallissa tosin huomattavasti painavampi versio.
Ongelmaksi osoittautui painoon ja vesipinta-alaan nähden huomattava
alirikaus, eli vene vaati huomattavan kovaa tuulta ennenkuin rättien
tuulettaminen alkoi muistuttaa purjehdusta.
Pistäpä toki joku kuva nettiin, niin saamme muutkin ihastella.
t. Mika
Tee kapeampi köli ja peräsin, saat vedenalaista
painopistettä eteenpäin, mutuna se on liian takana ja
toisekseen märkäpintaa on muutenkin liikaa.
Jos viritellä haluat, kokeile hollantilaisten
puukenkäveneiden tyyppisiä sivukölejä. Niitä on helpompi
viritellä oikeaan kohtaan runkoa. Tässä videossa on
aika mielenkiintoinen ratkaisu, narukiinnitys.
http://tinyurl.com/353mgk
Viritä purjeeseen virtauslankoja, jotta saat sen
trimmattua oikeaan muotoon ja näet ajaa sitä oikeaan
tuulikulmaan.
Ja oikeastaan parempi vinkki: Turun seudulla vaikuttaa
Kuvataiteilja Harro Koskinen, hän on perinneveneiden
takiloinnin asiantuntija.
Että näin. :)
--
kirjoitti,
Jaakko
o~
(___/___)
/
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
http://www.avokanootti.info/
http://www.meridianx.fi/jaakko/jaakko.html
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Kiitos kaikille vinkeistä. Seuraavassa osoitteessa voit katsella miltä
rigi näyttää. Hyvä puoli siinä on, että koko homma mahtuu veneen
sisäpuolelle kun soudetaan. Katso siis www.picasaweb.google.com/diamond41
T. Jussi
Olipa komeeta menoa. Kiitos vinkistä. Omaa rigiäni voit kattella
osoitteessa: www.picasaweb.google.com/diamond41
> Kiitos kaikille vinkeistä. Seuraavassa osoitteessa voit katsella miltä
> rigi näyttää. Hyvä puoli siinä on, että koko homma mahtuu veneen
> sisäpuolelle kun soudetaan. Katso siis www.picasaweb.google.com/diamond41
Hyvältä näyttää. Purjepinta-alaakin tuntuu olevan sopivasti. Halutessasi
viritellä voit lisätä vielä keulapurjeen, sekin voisi auttaa
purjehdusominaisuuksiin, mutta pahentaisi varmaan köliongelmaa. Sama
ongelma taitaa useasti olla niissä Veikkoset-köleissäkin, eli nekin
sijaitsevat väärissä paikoissa, liian keulassa, jolloin pitää
peräsimellä vääntää venettä koko ajan suoraan, jolloin taas vauhti
hidastuu. Sinä ilmeisesti istut tuossa suunnilleen kölilaatikon kohdalla?
Itsekin ajattelin yhteen soutuveneeseen viritellä kölilaatikon
ensikeväisen pohjankunnostuksen yhteydessä. Peräsimen sijoitus vaan on
ongelma, kun haluaisin käyttää myös perämoottoria samassa veneessä. Vene
on tasaperäinen, joten siihen ehkä voisi laittaa peräsimen
kiinnityshelat perän jompaan kumpaan laitaan, tällä ei välttämättä olisi
muita huonoja puolia, kuin että veneen kallistuessa olisi toisella
puolella huonompi pito kuin toisella. Tuollaisella soutuveneellä ei
kyllä toivoisi olevan kauheasti kallistumaa muutenkaan. Kai veneesi on
sellaista sorttia, että se kelluttaa 1-2 matkustajaa vedellä täyttyneenäkin?
--
Jussi S4lm1
Sehän näyttää ihan sopusuhteiselta - toisaalta purjetta
on aika vähän. Selasin muitakin kuvia - yritin
paikallistaa Google Earthista Rymättylästä otettua
lentokuvaa. Mistä pisteestä se on otettu ja mihin
suuntaan? Alkoi vaivata. :)
> Itselläni oli soutuveneessä konstruktio jossa oli optimistijollan rikin
> lisäksi "fokkamastona" toinen optarin rikiä selvästi pienempi jollan masto.
>
> Pitäisikin taas etsiä kuva esille...
Löytyihän ne omatkin kuvat. http://www.halttu.net/tyyne/
t. Mika
> Sehän näyttää ihan sopusuhteiselta - toisaalta purjetta on aika vähän.
> Selasin muitakin kuvia - yritin paikallistaa Google Earthista
> Rymättylästä otettua lentokuvaa. Mistä pisteestä se on otettu ja mihin
> suuntaan? Alkoi vaivata. :)
Jostain Pakinaisten-Pähkinäisten seudulta se varmaan on, itsekin rupesin
asiaa miettimään. Ehkäpä suuri saari keskellä kuvaa on Ruotsalainen
(karttasivu 719)?
http://maps.google.fi/?ie=UTF8&ll=60.372041,21.761513&spn=0.053464,0.160675&z=13&om=1
--
Jussi S4lm1
Pieni trimmivinkki entiseltä optivanhemmalta. Sido purje mastoon ja
puomiin erillisillä ohuilla naruilla. Niiden virallinen nimi muuten on
litsilanka. Viimeisen päälle virittely tuuliolosuhteiden mukaan
vaihdellen tuskin on tarpeen, mutta sellainen korkeintaan sormen mentävä
tasainen rako maston ja purjeen väliin, puomissa vaikka tiukemmallakin,
sillä ei ole niin tarkkaa, eiväthän luokkasääntöjenkään rajoitukset ole
voimassa.
Jos saat balanssin jotenkin paikalleen, on tuolla purjeen muodollakin jo
merkitystä, kun luovia haluat. Seuraava parannus olisi kikin lisäys,
eikä sekään suuria vaatisi. Ohjeita löytyy netistä paljon, mallia voi
katsoa vaikka ensimmäisestä esiin tulleesta sivusta
http://rcyc.ie/Results/2007/oppie/rigsetup.pdf
Siinä näkyy hyvin ainakin litsaus ja sivulla 4 oleellinen osa kikkiäkin,
vain mastossa oleva köysilukko on jäänyt kuvan ulkopuolelle. Kyllä
tuolla yhdistelmällä pitäisi tuuleenkin päästä, vaikka optarin rikillä
ja aikuisen painolla teho/paino-suhde vähän vaatimattomaksi jääkin.
Yritin paikallistaa Google Earthista, mutta Ruotsalainen
on siinä pilven sisässä. Kuvassa näkyy viime kesän
Suomen rannikon melontani ainoa leiripaikka, jossa
jouduin olemaan kaksi yötä kovan tuulen vuoksi. Jos
olisin malttanut meloa vajaan kilometrin Rymättylän
päääsaaren rantaan, olisin päässyt seuraavana päivänä
jatkamaaan matkaa rannan suojassa.
http://rannikko.vuodatus.net/blog/708430
Saari näkyy ilmakuvassa kuvan keskeltä n. klo 14 suuntaan.
60°24'25.65"N
21°47'6.63"E
Näin tämä rospuutto kuluu haaveillessa menneitä. :)
> Yritin paikallistaa Google Earthista, mutta Ruotsalainen on siinä pilven
> sisässä. Kuvassa näkyy viime kesän Suomen rannikon melontani ainoa
> leiripaikka, jossa jouduin olemaan kaksi yötä kovan tuulen vuoksi. Jos
> olisin malttanut meloa vajaan kilometrin Rymättylän päääsaaren rantaan,
> olisin päässyt seuraavana päivänä jatkamaaan matkaa rannan suojassa.
Minä olen yleensä purjehtinut eri puolelta Ruotsalaista, joten ei ole
saari tuttu.
> Näin tämä rospuutto kuluu haaveillessa menneitä. :)
Jos kaipaat lisää haasteita (ja ruotsinkieli sujuu), mielenkiintoista
luettavaa on Jim Danielssonin kirja 148 dagar i havskajak. Hän meloi
vuonna 1989 Norjan ja Venäjän rajalta Pohjanmeren kautta Suomen ja
Venäjän rajalle ja sieltä vielä takaisin Ruotsiin 148 päivässä.
Muistaakseni hänenkin pisin pysähdyksensä (2 yötä) ainakin Itämerellä
oli saaristomerellä, jossain Vänön tienoilla, jossa oli tuulta turhan
paljon. Matkaan hän lähti huhtikuussa ja oli takaisin kotona joskus
syys-lokakuussa. Loppusanojen mukaan hän seuraavina vuosina mm. meloi
Pohjanlahden ympäri reilut 2000 km, ja olikos se vielä koko Ruotsin
rannikon pituuden, eli jostain Göteborgin paikkeilta Pohjanlahden perukkaan.
--
Jussi S4lm1
Tuo iso saari on Ruotsalainen. Äärimmäisenä vasemmalla ylhäällä on
Vakjumaa-Kettumaa, tai oikeastaan vain Kettumaa näkyy. Meidänkin saaremme
(Ristkari) näkyy tuossa kuvassa, joten saanhan kopioida sen myös itselleni?
Koska tuo kuva on otettu?
Noilla seuduilla olen viettänyt kesäni -60 luvulta saakka, joten tuttua on
tuo seutu...
-Mika-
Itseasiassa tapasin Jim Danielssonin pari viikkoa
sitten. Nykyään hän on innostunut vaimonsa kanssa Suomen
vesiin ja ennen kaikkea Saimaan vesistöön. Jim on
näiden rannikon melontojen isä. Jimillä on hauska tapa
suunnitella melontojaan, niiden pitää olla
verkkomaisesti aina yhteydessä edellisiin melontoihin.
Ruotsin rannikon on nopeimmin melonut suomalainen Petri
Sutinen, hänkin harjoitteli melomalla ensin Norjan
rannikon ja siihen perään Ruotsin.
Sutisen enneätystä Ruotsin rannikon melonnassa on
yritetty rikkoa, mutta ei ole toistaiseksi kukaan
onnistunut. Petri meloi 100 km vuorokausivauhtia.
Minulla meni Suomen rannikko avokanootilla n. 37 kilsan
vuorokausivauhdilla. Vertailukohtia ei ole, koska oli
eka kerta, kun rannikko melottiin avokanootilla.
Ruotsin merenrannikon pituus on n. 2200 km ja Suomen n.
1200 km. Mulla tuli 1350 kilsaa. Mielenkiintoinen
reissu, suosittelen.
> diam...@gmail.com kirjoitti:
>
>> Kiitos kaikille vinkeistä. Seuraavassa osoitteessa voit katsella miltä
>> rigi näyttää. Hyvä puoli siinä on, että koko homma mahtuu veneen
>> sisäpuolelle kun soudetaan. Katso siis www.picasaweb.google.com/diamond41
PTM: Targa:n omistajille mainintana:
http://ptm2.cc.utu.fi/~targa/index.shtml